HUOM! Voit itse lisätä ja muuttaa sisältöä muokkaa-painikkeiden avulla

 Olet itse vastuussa tämän teoksen käytöstä aiheutuvista vahingoista Lue lisää.

Sotilaan käsikirja

Kohteesta Wikikko - kansan taitopankki
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Yleistä[muokkaa]

Sivun tarkoitus on toimia helposti unohtuvien / "oleellisten asioiden" kertaussivuna esimerkiksi kertaamaan lähtevälle tai MPK:n kurssille osallistuvalle. Tällä sivulla on käytetty vapaasti verkosta löytyviä Sotilaan käsikirjaa 2019 ja Taistelijan opasta 2013.

HUOMIO! SIVU SAATTAA SISÄLTÄÄ VIRHEITÄ!!!
SIVU ON TYÖN ALLA MARRASKUUSSA 2019

Varusmieskoulutuksen yleisjärjestelyt[muokkaa]

  • Taistelija: Miehistökoulutuksen saanut varusmies, joka sijoitetaan sodan ajan joukoissa taistelutehtäviin.
  • Erikoismies: Varusmies, joka koulutetaan sodan ajan vaativimpiin sekä rauhan ajan erikoiskoulutusta edellyttäviin miehistötehtäviin.
  • Johtaja- ja kouluttajakoulutusohjelman päämääränä on, että johtajat pystyvät aloittamaan omatoimisesti kertausharjoituksissa sekä poikkeusoloissa oman joukkonsa kouluttamisen ja johtamisen. Johtajakoulutuksen tavoitteena on, että johtaja hallitsee joukkonsa johtamisen sekä itsensä kehittämisen periaatteet syväjohtamisen mallin mukaisesti.

Yleinen sotilaskoulutus[muokkaa]

  • Yleisen palvelusohjesäännön mukaan sotilashenkilöstö jaetaan päällystöön (upseerit, erikoisupseerit, opistoupseerit, kadetit), alipäällystöön (aliupseerit jva varusmiespalveluksessa upseerikokelaat, upseerioppilaat, kersantit, alikersantit) ja miehistöön.
  • Sotilaallisella kurilla ymmärretään annettujen käskyjen ja määräysten täsmällistä noudattamista. Taistelussa kuri ilmenee siten, että jokainen sotilas täyttää tehtä­vänsä niin kauan, kun hänessä voimia on, eikä jätä joukkoaan missään tilanteessa.
  • Ulkona liikuttaessa on käytettävä päähinettä.
  • Sotilas, joka kuuluu toisen käskyvaltaan, on tämän käskynalainen. Ryhmänjohtajalla on sotilasarvoon katsomatta pysyvä käskyvalta ryhmänsä sotilaisiin.
  • Jos käskyn laillisuus on alaisen mielestä epäselvä, hän voi oikeusturvansa vuoksi pyytää käskyn kirjallisena. Jos esimiehen antama käsky on sellainen, että käskynalainen joutuisi selvästi rikkomaan lakia tai palvelusvelvollisuuttaan, hänen on ilmoitettava siitä käskynantajalle. Jos esimies siitä huolimatta toistaa käskynsä, käskynalaisen on kieltäydyttävä täyttämästä sitä.
  • Komento on sotilaskielessä lyhyt käsky tai merkki, jolla tehdään ennalta sovittu teko. ?Älä sotke käsitteitä käsky ja komento toisiinsa.?
  • Puhuessaan esimiehen kanssa tai esimiehen puhutellessa alainen seisoo asennossa, ellei esimies häntä siitä vapauta. Esimiestä katsotaan silmiin.
  • Kenraaliluutnanttia, kenraalimajuria ja prikaatikenraalia puhutellaan kenraaliksi ja vara-amiraalia, kontra-amiraalia ja lippueamiraalia amiraaliksi.
  • HERRA KAPTEENI, ALOKAS TERÄVÄINEN, ASIA
  • Juostessa ja yleensä yli 50 metriä kauempana olevaa ei tervehditä. Jos useita sotilaita kulkee tai on yhdessä ja heistä joku tervehtii tai vastaa tervehtimiseen, myös muut toimivat samalla tavalla. Tervehtiminen lopetetaan vasta sen jälkeen, kun esimies on lopettanut tervehtimiseen vastaamisen, esimerkiksi laskenut käden alas.
  • Kahden sotilaan kulkiessa rinnan nuorempi kulkee vasemmalla puolella. Kolmesta sotilaasta vanhin ja neljästä kaksi vanhinta kulkee keskellä ja nuorin heidän vasemmalla puolellaan.

Ase- ja ampumakoulutus[muokkaa]

Ks. Ammunta

Taistelu- ja marssikoulutus[muokkaa]

  • Perustaistelutaitoja ovat 1) taisteluvarustuksen pakkaaminen 2) vahvistetut käsimerkit 3) etenemistavat 4) suojautuminen tähystykseltä ja tulelta 5) hyvän tuliaseman valinta sekä puolustuksessa että hyökkäyksessä ja 6) rynnäkkökiväärin käyttö.
  • Hyvän taistelijan eräänä tärkeänä piirteenä on pelon hallitseminen ja taistelutehtävien suorittaminen psyykkisestä ja fyysisestä paineesta huolimatta.
    • Huolehdi riittävästä nesteestä, ravinnosta ja levosta. Täydellisen nukkumattomuuden seurauksena toimintakyky romahtaa viimeistään neljännen peräkkäin valvotun vuorokauden jälkeen (n. 70 t). Pitkäaikaisessa toiminnassa unen tulisi olla vähintään 4–6 tuntia vuorokaudessa. Mikäli yhtäjaksoinen uni jää joskus tätä vähäisemmäksi, voidaan toimintakykyä lisätä 20-80 minuutin päiväunilla tilanteen sallimien hetkien aikana.
  • Taistelun johtamisessa pyritään ennakoivaan johtamiseen. Ennakoivan johtamisen tavoitteena on vihollisen toimintasuunnitelman rikkominen ja aloitteen tempaaminen.
  • Taistelumaaston valinnalla on pakotettava mekanisoitu vihollinen taistelemaan sille epäedullisissa olosuhteissa. Oikein valittu taistelutekniikka ja taistelutaktiikka hyödyntää omien joukkojen vahvuuksia ja vihollisen heikkouksia.

Taistelu- ja kenttävarustus[muokkaa]

  • Taisteluvarustukseen kuuluvat ne välineet ja tarvikkeet, jotka taistelija välttämättä tarvitsee pystyäkseen tulemaan toimeen taistelukentällä ja taistelemaan tehokkaasti. Sotilaan on pystyttävä kantamaan taisteluvarustuksensa ja kenttävarustuksensa lisäksi noin 15–25 kilon kuorma. Tilapäisesti sotilaan on pystyttävä kantamaan tämän lisäksi 5–10 kg. Varustuksen paino voi olla korkeintaan 1/3 sotilaan painosta.
  • Pakkaa varusteet reppuun muovipusseissa kastumisen estämiseksi. Pakkaa repun sivutaskuihin välineet, jotka tulee saada käyttöön nopeasti kuten patruunat. Sijoita erikoisvälineet kuten telamiina selkään taisteluvyön alle ja savuheitteet taskuihin. Sijoita työväline ja pistin siten, että ne ovat helposti käyttöön saatavissa. Taistelu-­ ja kenttävarustus pidetään maastossa aina pakattuina ja niistä otetaan vain ne välineet, joita kulloinkin tarvitaan. Varustelistat s. 97.
  • Sotilaalla on oltava aina ase mukana ja sen tulee olla toimintakunnossa. Aseen on oltava huollettu ja kohdistettu. Aseen hihnan on oltava säädetty oikean pituiseksi. Taisteluvarustukseen kuuluvien kuuden lippaan on oltava täytettynä. Kypärän on oltava päässä, hihna oikein kiinnitettynä. Taisteluvyössä on oltava ensiside, suojavälineet ja vuorokauden kuivamuona. Kenttäpullossa on oltava vettä. Taisteluvyön on oltava naamioitu. Kenttävarustus on oltava pakattuna suoja-asemassa tai ajoneuvossa. Talvella suksien on oltava voideltu ja siteiden sovitettuina oikean pituisiksi. Sotilaalla on oltava tehtävän edellyttämä erikoisvarustus kuten käsikranaatit, kertasinko, valaisuraketit, valojuovapatruunat tai savut.
  • Ks. Tactical vaatteet ja varusteet

Ryhmäkohtainen varustus[muokkaa]

  • Ryhmänjohtaja laatii ryhmän materiaalista materiaaliluettelon. Sotilaalla voi olla vastuullaan jokin väline ryhmän varustuksesta. Tällöin vastaat sen säilytyksestä, mukaan ottamisesta ja huollosta. Materiaali pakataan kuljetuslaatikoihin. Kuljetuslaatikot numeroidaan ja sisäkanteen voidaan tehdä luettelo laatikossa kuljetettavasta materiaalista. Ryhmän materiaali tarkis- tetaan aina ennen pimeän tuloa, kohotettaessa lähtövalmiutta tai ennen liikkeelle lähtöä. Materiaali huolletaan tehtävän ja harjoituksen jälkeen.
  • Esimerkki ryhmäkohtaisesta varustuksesta:
kaarisaha 1
yleiskirves 1
soralapio 3
lumilapio 1
rautakanki 1
hakku 2
naamioverkko 1
piikkilankasakset 1
miinojen merkitsemisvälineet 1
tutkain 1
teltta M/60 1
kamiina M/60 1 
lyhty 1
vesiastia 1
ahkio 1
  • Saha, yleiskirves, soralapio, rautakanki,hakku ja piikkilankasakset kuivataan rätillä ja öljytään kevyesti. Teltta ja naamioverkot puhdistetaan roskista, mahdollisesti katkenneet kiinnitysnarut uusitaan ja mahdolliset umpisolmut aukaistaan. Kuivuneet teltta ja naamioverkot kääritään rullalle ja sidotaan.
  • Materiaalipuutteet ja rikkoutunut materiaali kirjataan ylös ja ilmoitetaan joukkueen johtajalle.

Ryhmäkohtaiset aseet[muokkaa]

Ks. Ammunta

Suojautuminen[muokkaa]

  • Tiedustelu, tähystys ja valvonta: tähystys- ja partiotiedustelu, elektroninen tiedustelu, tiedustelulentokoneet (SLAR), tiedustelulennokit, tulenjohtohelikopterit, maavalvontatutkat, pimeätähystyslaitteet ja lämpötähtäimet
  • Helikopterit, lentokoneet: taisteluhelikopterit, kuljetushelikopterit, rynnäkkökoneet
  • Panssarivaunut: taistelupanssarivaunut, rynnäkkötaistelupanssarivaunut, kuljetuspanssarivaunut
  • Suora-ammunta-aseet: panssarivaunun ja rynnäkköpanssarivaunun tykit, ilmatorjuntatykit, ilmatorjuntakonekiväärit, rynnäkkökiväärit, konekiväärit, pistoolit, tarkkuuskiväärit
  • Lähitulitukiaseet: kranaattikonekiväärit, kiväärikranaatit, käsikranaatit ja heitteet, singot
  • Epäsuoratuli: kranaatinheitinajoneuvot, tykit ja telatykit, moniputkiraketinheittimet
  • Räjähdepanokset ja miinat: viuhkaräjähdyspanokset, sirpaleräjähdyspanokset, panssarimiinat, painemiinat
  • Taisteluaineet: kemialliset taisteluaineet, polttotaisteluaineet, biologiset taisteluaineet
  • Aktiivinen suojautuminen: Estetään tai vaikeutetaan hyökkääjän toimintaa tuhoamalla sitä.
  • Passiivinen suojautuminen: Estetään oman toiminnan havaitseminen, vaikeutetaan tarkan maalipisteen määrittämistä ja lisätään kohteen kestävyyttä asevaikutusta vastaan.
  • Suojautuminen tähystykseltä ja vihollisen havaitseminen:
    • Liike: Suojaudu pysähtymälä tai maahan heittäytymällä.
    • Tausta: Valitse suojainen etenemisreitti ja tuliasema. Varmistu, ettet tuliasemassasi erotu ympäröivän maaston luonnollisesta muodosta.
    • Heijastavat pinnat ja säännölliset muodot: Naamioi paljaat ihonkohdat ja taisteluvarustuksesi.
    • Jäljet: Älä jätä jälkiä, äläkä roskia.
    • Tuli ja valot sekä lämpö, savu ja hajut: Vältä valojen käyttöä. Valojen käyttö tuliasemassa on sallittu vain suojapoterossa suojaviitan alla. Aseta naamiointimateriaali niin etäälle naamioitavasta kohteesta, että se ei itse lämpene.
    • Ääni: Toimi äänettömästi, käytä merkkejä.
    • Säännöllinen muoto: Riko säännöllinen muoto maastouttamalla ja naamioimalla.
    • Varjo: Käytä varjoisaa paikkaa hyödyksi.
    • Väri: Naamioi taisteluvarustuksesi ja ryhmän materiaali.
    • Huonosti valittu etenemisreitti: Valitse suojainen etenemisreitti ja käytä maaston tarjoamaa suojaa.
    • Pimeä ei suojaa toimintaa: Suojaudu kuten valoisallakin. Taskulampun käyttö on sallittu vain suoja­asemassa, taisteluase­man suojakolossa ja suojaviitan alla.
  • Suojautuminen epäsuoralta tulelta: Myös suojautumistapa yllättävältä suora-ammuntatulelta.
  1. Maahan heittäytyminen. Peitä aseen piippu kädellä suojautuessasi. Suojaudu painanteeseen tai ojaan ja vedä ase vartalon alle. Suojaa niska toisella kädellä ja vedä jalat yhteen.
  2. Valmistaudu siirtymään parempaan suojaan, jos tulituksessa tulee taukoja. Seuraa ryhmänjohtajan merkkejä ja esimerkkiä.
    • Suojaudu epäsuoran tulen vaikutukselta poteron suojakoloon. Katettu potero tarjoaa hyvän suojan epäsuoran tulen sirpalevaikutukselta.
  • Suojautuminen suora-ammuntatulelta:
    • Suojaudu tähystykseltä. Älä valitse tuliasemaa huomiota herättävästä maastonkohdasta. Yleisperiaatteena on, että sinua ei voida ampua tulialueesi ulkopuolelta. Muista suojavahvuudet, erityisesti myös aseen tuen etupuolella tulee olla riittävä suojavahvuus. Suojan suora-ammuntatulelta antavat kivet, ojat, kumpareet ja harjanteet, betonirakenteet (vähintään 20 cm, yl. kerrostalot), panssaroidut ajoneuvot.
  • Suojautuminen tarkka-ampujilta: Tarkka-ampujien maaleja ovat erityisesti johtajat, tulenjohtajat, tähystäjät, vartiomiehet, konekivääriampujat sekä sinko- ja ohjusampujat. Tarkka-ampuja kykenee tuhoamaan maalit valoisalla yli 1 km etäisyydeltä ja pimeällä alle 500 m etäisyydeltä. Tarkka-ampuja on hyvin maastoutunut ja ampuu samasta tuliasemasta vain muutaman laukauksen.
  • Suojautuminen panssarivaunuilta: Perustuu pääasiassa suojautumiseen tähystykseltä ja lämpötähystykseltä, kunnes vihollinen on oman panssaritorjunnan tehokkaalla ampumaetäisyydellä. Puolustuksessa rakennetaan varamiinoitteita, miinanauhoja, murrosteita ja muita sulutteita sekä hävitteitä estämään ja suuntaamaan panssarivaunujen liikettä. Panssarivaunut pyrkivät tuhoamaan puolustajan sinkojen kantaman ulkopuolelta. Panssarivaunukanuunat ja konetykit pystyvät tarkkaan tulitukseen yli 2 km päähän. Omaa puolustusryhmitystä ja tuliasemia ei tule suunnitella sellaiseen maastoon, jossa vihollisen vaunut kykenevät tulittamaan puolustajan ryhmitystä sinkoaseiden kantaman ulkopuolelta. Hyökkäyksessä panssarivaunut tuhotaan ryhmän kertasingoilla. Miinoitteisiin pysähtyneet vaunut tuhotaan singoilla. Hyökkäyksen aikana, erityisesti tavoitteessa, rakennetaan varamiinoitteita panssarivaunujen oletetuille etenemisreiteille. Ryhmän sinkojen tuli keskitetään varamiinoitteeseen. Panssarivaunuilla on erittäin hyvät tähystysvälineet pääaseensa suuntaan ja yleensä etusektoriin. Aivan vaunun lähellä on katveita, jonne vaunumiehistö ei näe. Yleensä takasektorissa ovat suurimmat katveet. Takana oleva vaunu valvoo edessä olevan lähialuetta. Nopein ja yllättävin savuverho saadaan aikaan fosforikäsikranaatilla.

Naamiointi[muokkaa]

  1. Peitetään sileät, kiiltävät pinnat: kiinnitä kypärään kypärän suoja, kierrä aseen ympärille naamioverkon suikaleita
  2. Peitetään heijastinnauhat: laita lahkeet kenkien varsien heijastimien päälle
  3. Rikotaan muoto: kiinnitä kypärään naamioverkon suikaleita tai kasvillisuutta, kiinnitä taisteluvyöhön naamioverkon suikaleita, kiinnitä reppuun naamioverkon suikaleita
    1. Värjää paljaat ihonkohdat naamiovärillä tai noella
      1. Tummenna kasvot, kämmenselät, kaula ja niska kevyesti naamiovärillä tai noella.
      2. Riko kasvojen muoto tummilla vinoilla pystyraidoilla, jotka peittävät silmät, nenän ja suun.
      3. Viimeistele naamiointi toisella värillä. Pyyhi lopuksi kosteilla käsillä kasvoja kevyesti siten, että värit tasoittuvat. Pikanaamioinnin voi tehdä vetämällä sormilla hiiltä tai multaa pystyviivoiksi kasvojen yli.
  • Sotilaan on suojattava itsensä, tuliasemansa ja toimintansa lämpötähystystä vastaan. Tähän voidaan käyttää esimerkiksi oksia ja muuta luonnonmateriaalia sekä solumuovia (telttapatja) yhdistettynä luonnonmateriaaleihin.

Vahvistetut käsi- ja valomerkit[muokkaa]

  • Joukkueen johtaja ja ryhmänjohtaja johtavat joukkoaan taistelussa tilanteen mukaan 1) esimerkillään 2) käsimerkeillä ja valomerkeillä ja 3) lyhyillä käskyillä. Ryhmänjohtajan käskyt ja merkit välitetään taistelijaparille ja muille taistelijoille.
  • Ks. s. 109–112.
  • Joukon johtamisessa käytettävät yleismerkit:
Huomio, valmis: tukikäsi pystyssä (vihreä jatkuva valo)
Ilmahälytys: tukikättä heilutetaan yläviistosta kypärän yli edestakaisin (valkoinen valo puolikaaressa edestakaisin)
Liikkeelle, mars, nopeammin: (vihreä valo pystytasossa edestakaisin)
Vihollista on, aseella näytetään suunta:
Seis, pysähdy, hakeudu suojaan: (punainen valo puolikaaressa edestakaisin)
KESKEN

Viestiminen[muokkaa]

  • Taistelijapari voi keskenään sopia ennen suoritusta tehtävänjaon sekä maalien valinnan ja tuhoamisjärjestyksen. Suorituksen aikana taistelijaparille ilmoitetaan omat aikomukset, sovitaan taistelijaparin tukeminen ja oma eteneminen sekä kannustetaan taistelijaparia. Sotilaan tulee kiinnittää taistelijaparin huomio viestin havaitsemiseksi huomio-merkillä ja tarvittaessa esim. vihellyksellä tai taistelijaparin nimellä. Merkit tulee näyttää selkeästi. Viestin perillemeno tulee varmistaa esim. tarkastamalla toistaako vastaanottaja merkin tai toimiiko hän viestin edellyttämällä tavalla. Taistelija osoittaa viestin ymmärtämisen toistamalla merkin tai toistamalla suullisen viestin. Käytä kirjakieltä. Puhu selvästi ja kuuluvalla äänellä tilanteen mukaan. Puhu lyhyesti.
  • Viestin peruskaava on seuraava (KMMMTTT):
  1. KUKA: omien ja vihollisen määrä, laatu, sijainti. Kaksi sotilasta, etenee vartiopaikkaa kohti.; Konekivääritaistelijapari, tuliasemassa.; Jalkaväkiryhmä maalissa SUSI 1, etenee tulen aloitustasalle.; Rynnäkköpanssarivaunu, pysähtyi varamiinoitteen eteen, savuttaa ja peruuttaa taaksepäin.; Vaunun johtaja, vaunun etuluukussa..
  2. MITÄ: toiminta
  3. MISSÄ: vihollisen suunta ja etäisyys tai sijainti. Vihollinen osoitetaan taistelijaparille suuntana ja etäisyytenä. Pikatilanteessa vihollinen osoitetaan lisäksi omalla esimerkillä tulittamalla vihollista. Edettäessä vihollinen voidaan osoittaa etenemissuunnan suhteen esimerkiksi vihollinen vasemmalla/oikealla/edessä/takana, 40 metriä tai kellon aikana esimerkiksi Vihollinen kello 3 / 6, 100 metriä. Taisteluasemassa vihollinen voidaan osoittaa suuntana (vasemmalla/edessä/oikealla, 50 metriä) kellon aikana (kello 2, 100 metriä) tai nimettyjen maastonkohtien avulla (METSÄ, TIE, AUKEA, 150 metriä.). Vihollisen sijainti voidaan ilmoittaa kiintopisteen avulla esim. Vihollinen kiven oikealla puolella. Tarkemmin maali voidaan osoittaa ilmoittamalla maalin sijainti kiintopisteen suhteen piiruina, esimerkiksi Vihollinen 100 piirua ison puun vasemmalla puolella.
  4. MILLOIN: Tapahtuma-aika. Kellonaikana 21.10. Tapahtunut toiminta voidaan ilmoittaa esim. noin 5 minuuttia sitten. Tuleva toiminta sovitaan kellon aikana ja/tai merkkinä tai toimintaohjeena esim. Kello 10.15, kun ryhmänjohtaja ampuu vihreän valopistoolinpatruunan ja konekivääri aloittaa tulittamisen.
  5. TOIMENPITEET: Varoitus taistelijaparia uhkaavasta vaarasta. Taistelijaparia voidaan varoittaa uhkaavasta vaarasta komennoilla VARO VIHOLLINEN EDESSÄ, VARO KÄSIKRANAATTI, SEIS! MIINA, SEIS!, LAUKAISULANKA, välittömästä vaarasta komennolla SUOJAAN!. Taistelijaparille voidaan ilmoittaa tulevasta toiminnasta esimerkiksi seuraavasti: Edessä este, kierrän oikealta, tue.; Syöksyn ojaan, tue.; Mutka vasempaan, heitä käsikranaatti, minä vyörytän.; Ammu vasemmalta alkaen, minä aloitan oikealta, tulenavaus minun esimerkilläni.; Suojaan savulla, kierretään oikealta.; Suojaa käytävä oikealle, minä jatkan vasempaan.; Avaan oven, heitä käsikranaatti ja ammu vasemmalle.; Ei vihollista, jatketaan seuraavan huoneeseen.
  6. TULOKSET: Ilmoitus oman toiminnan tuloksista. Taistelijaparille ja ryhmänjohtajalle ilmoitetaan oman toiminnan tulos esimerkiksi: Pellolla ei vihollista.; Vihollinen tuhottu, kaksi kaatunutta, pesäke tuhottu.; Olemme tavoitteessa, jäljellä kolme lipasta ja kaksi käsikranaattia.
  7. TOIMINTAOHJEET: Toimintaohjeiden antaminen taistelijaparille ja tarvittavan tiedon pyytäminen ryhmänjohtajalta.
  • Sormien piirumitat: Ojennettu käsi. 1 sormi on 30 piirua. 2 - 60, 3 - 100, 4 - 120, nyrkki - 150.
  • Piirukolmio: maalin koko metreissä / (piirut * etäisyys kilometreinä)

Viestintä[muokkaa]

  • Viestittämisessä käytetään aina ensisijaisesti sanomalaitetta tai puheensalaamislaitetta. Mikäli kumpaakaan ei ole käytettävissä viestitetään lyhyesti ja käytetään peitettyä puhetapaa ja puhepeitteistöä.
  • Puhelimeen vastataan joukon peitetunnuksella. Toimiessasi puhelinpäivystäjänä kirjaa viestit ylös ja ilmoita ne ryhmänjohtajalle.
  • Puheradioliikenteen on oltava lyhyttä ja valmisteltua. Viestittäminen valmistellaan siten, että
  1. Tarkistetaan radion tekninen toimintakunto ja laitetaan radio käyttökuntoon.
  2. Tarkistetaan radioliikennetaulukosta viestiliikenneperusteet: taajuus, aika, asema-tunnus ja tietosuoja-avain.
  3. Valmistellaan viestin sisältö yksiselitteiseksi ja lyhyeksi (viestin peruskaava)
  4. Viestin sisältö peitetään tarvittaessa peitteistöllä tai käyttämällä annettuja peitenimiä ja joukkojen peitenumeroita. Viestivälineessä käytetään joukon tai johtajan peitetunnusta. Viestivälineessä ei käytetä sotilasarvoja tai nimiä.
  5. Kuunnellaan taajuutta hetki ennen avauskutsua, jotta ei keskeytetä käynnissä olevaa radioliikennettä.
  6. Puhuttaessa painetaan kuulopuhelimen käyttökytkintä. Käyttökytkin vapautetaan viestitysjaksojen välillä. Yksi viestitysjakso eli antovuoro saa kestää 3–5 sekuntia.
    1. Avauskutsu viestitetään seuraavasti:
Asema 1 (BE) KILO LIMA, BRAVO ECHO (KUTSUTTAVA, KUTSUJA)
Asema 2 (KL) KILO LIMA (KUTSUTTAVAN VASTAUS)
Asema 1 TOTEUTTAKAA SIERRA, LOPPU
Asema 2 SAIN, LOPPU
  • Viestiliikenteessä käytetään seuraavia termejä:
VALMIS = olen valmis vastaanottamaan viestin
ODOTA = odota, esimerkiksi kysytty henkilö haetaan viestivälineeseen
SAIN = sain viestin ja olen valmis vastaanottamaan viestin seuraavan osan
TOISTA = en kuullut – toista 
LOPPU = viestitys on loppu
  • Saneluohjeet: Eräille usein toistuville käsitteille on määrätty täsmälliset sanonnat, joita on käytettävä sekä puhelu- että sanomaviestityksessä.
23 = kaksikolme
823 = kahdeksankaksikolme
4823 = neljäkahdeksankaksikolme
54823 = viisineljä kahdeksankaksikolme 
654823 = kuusiviisineljä kahdeksankaksikolme
7654823 = seitsemänkuusiviisi neljäkahdeksankaksikolme
dy = deltayankee
ndy = novemberdeltayankee
andy = alfanovemberdeltayankee
randy = romeoalfa novemberdeltayankee
kellonaika 13.35 = kolmetoista kolmekymmentäviisi
päivämäärä 8.1.1971 = kahdeksas ensimmäistä seitsemänkymmentäyksi
suunta 18–56 = kahdeksantoistaviisikuusi 
koordinaatit 1348 = yksikolmeneljäkahdeksan
etäisyys 10 250 m = kymmenentuhatta kaksisataaviisikymmentä
asteet ja minuutit 7 08 = seitsemänastetta nollakahdeksanminuuttia
  • Aakkosnimet / viestiaakkoset:
    • Puheviestiliikenteen väärinkäsitysten välttämiseksi on sanat, lyhenteet ja tunnisteet lausuttava aakkosnimin. Tällöin käytetään kansainvälisessä toiminnassa vahvistettuja englanninkielisiä aakkosnimiä. Ä- ja Ö-kirjaimia vastaavia aakkosnimiä käytetään vain kansallisessa toiminnassa. Jos niitä on tarvetta käyttää kansainvälisessä toiminnassa esimerkiksi nimien tai paikkojen yhteydessä korvataan ne taulukossa esitetyllä tavalla.

Kirjain : Aakkosnimi : Lausutaan : Morsemerkki

A,Ä Alfa [alfa] • –
B Bravo [braavo] — • • • 
C Charlie [tshaali] — • — •
D Delta [delta] — • •
E Echo [eko] .
F Foxtrot [fokstrot] • • — •
G Golf [golf] — — •
H Hotel [hotel] • • • •
I India [india] • •
J Juliet [tsuliet] . – – – 
K Kilo [kilo] – . –
L Lima [lima] . – . .
M Mike [maik] – –
N November [november] . – 
O,Ö,Å Oscar [oska(r)] – – –
P Papa [papa] . – – .
Q Quebec [kebek] – – . –
R Romeo [roomio] . – .
S Sierra [sierra] . . .
T Tango [tango] –
U Uniform [juniform] . . –
V Victor [vikto(r)] . . . –
W Whiskey [wiski] . – –
X X-ray [eksrei] – . . –
Y Yankee [jenkii] – . – –
Z Zulu [zulu] – – . .
Å Åke [ooke] . – – . –
Ä Äiti [äiti] . - . –
Ö Öljy [öljy] – – – .
  • VHF-radioasema
    • VHF-radiota käytetään joko sanomalaitteilla varustettuna sanomaliikenteeseen tai puheluliikenteeseen joukkojen välittömään johtamiseen. VHF-radiot sijoitetaan johtamispaikan alueella hyville asemapaikoille. Niiden käyttöä varten rakennetaan kauko-ohjausjohdot. Puheradioasemat sijoitetaan viestikeskuksissa 50–200 m etäisyydelle toisistaan.
  1. On valittava ympäröivää maastoa korkeampi kohta. Asemapaikalla on oltava masto tai puut antennin rakentamista varten.
  2. Antennien edessä ei yhteyssuunnassa saa olla esteitä kuten tiheää puustoa, rauta- tai betonirakenteita tai suurjännitejohtoja.
  3. Vihollisen suuntaan on hyvä olla nouseva rinne tai muita esteitä. Asema on pyrittävä sijoittamaan viholliseen nähden mäen vastakkaiselle rinteelle ja pienikin radion paikan muutos saattaa parantaa yhteyttä.
  4. Kostea maaperä lisää antennin tehoa.
  • Kenttäkaapeliyhteys
    • Rakennetaan yleensä maahan. Se kannattaa rakentaa ylös vain poikituksissa ja silloin, kun rakennetaan sellaiselle vilkasliikentei- selle alueelle, missä kaapelin vaurioitumisvaara on suuri, eikä sitä saa muulla tavoin suojattua. Kaapelia tarvitaan noin 20 % enemmän kuin kartalta mitattu matka osoittaa. Tiet voidaan alittaa rummun tai sillan kautta. Sorapäällysteinen tie voidaan alittaa kaivamalla siihen noin 20 cm syvä ura. Ylityskohta tulee merkitä esimerkiksi havunoksalla. Ylitystä tehdessä tulee molempiin suuntiin laittaa liikenteen varoittajat noin 100 m päähän. Kaapelin minimikorkeus maastossa on kolme (3) metriä, tietä tai muuta ajoneuvouraa ylitettäessä viisi (5) m.
    • Rakennettava kaapeli testataan yleismittarilla, puhelimella tai koesoitolla kaapelin läpi ennen rakentamisen aloittamista.
    • Purkaminen aloitetaan ilmoittamalla yhteyden katkaisemisesta tilaajille ja keskukselle.
    • Tyypillisesti rakentavaan/purkavaan ryhmään kuuluu:
      • Ryhmänjohtaja: Johtaa ryhmän toimintaa, suunnistaa ja tiedustelee rakentamisreitit.
      • 2 kelamiestä: Kkulkevat käsketyssä suunnassa ja huolehtivat, että kaapeli purkautuu kelalta tasaisesti. Purettaessa kelaa kaapelin.
      • 2 kiinnittäjää: Hhuolehtivat että kaapeli tulee riittävän löysälle ja laskeutuu maahan, tekee kiinnitykset. Purettaessa kulkevat edellä ja irrottavat liitokset, laskevat kaapelin alas kannatuskohdista tai irrottavat maassa olevan kaapelin aluskasvillisuudesta sekä siirtävät sen tarvittaessa kulku-uralle.
      • Liittäjä: Ryhmän varajohtaja. Huolehtii kelatäydennyksistä ja tekee kenttäliitokset, valvoo työn laatua ja tekee korjaukset sekä koesoitot. Purettaessa ottaa kelamieheltä täysinäisen kelan ja paljastaa kaapelinloppupäät sekä sitoo kaapelin siten, ettei se pääse purkautumaan, vie kelan mahdollisesti mukana olevaan ajoneuvoon ja antaa kuljettajalle ohjeet siirtymisestä seuraavaan paikkaan.
  • Elektroninen sodankäynti (ELSO): Sähkömagneettista säteilyä käyttävien tai lähettävien järjestelmien tiedustelua ja valvontaa ja niihin vaikuttamista sekä suojautumista näiden järjestelmien vaikutuksilta. Elektroninen sodankäynti jakautuu elektroniseen tukeen, elektroniseen vaikuttamiseen ja elektroniseen suojautumiseen. Tarkoituksena on kerätä tietoa, lamautta ja hidastaa vihollisen toimintaa ja suojata omia joukkoja. Elektroninen tiedustelu on tiedusteltavalle kohteelle huomaamatonta. Häirinnästä on huomioitava, että se käynnistyy lähetteestä mutta vaikuttaa vastaanottoon. Automaattiset häirintälähettimet ehtivät pidemmän lähetysjakson aikana lukkiutua taajuudelle ja aloittaa häirinnän.
    • Viestiliikennekuri: Noudata käskettyjä lähetyskieltoja. Älä lähetä yhteyskokeiluja. Mikäli et saa yhteyttä vasta-asemaan, tarkasta omat laitteet, siirrä radio toiseen paikkaan tai vaihda tukiasemaa. Sanomalaiteliikenteessä muotoile sanomalaitesanoma mahdollisimman lyhyeksi. Puheliikenteessä: valmistele viesti etukäteen ja käytä mahdollisimman lyhyttä viestitystä. Käytä puhepeitteistöjä tai muuta peitettyä puhetapaa aina kun se on mahdollista. Ongelmatilanteessa älä korjaa viallista yhteyttä radion välityksellä.
    • Asiakirjaturvallisuus: Pidä huolta viestiperusteista, älä kuljeta viestiperusteista mukanasi ja jaa edelleen ainoastaan välttämättömät perusteet.
    • Kaapeliyhteydet, lähetti ja tapaaminen: Rakenna kaapeliyhteyksiä ja käytä niitä. Käytä lähettiä tai tapaa itse vastaanottaja

mikäli aika sallii.

    • Paikan ja vasta-aseman valinta: Valitse radioaseman paikka siten, että saat maasto-, puusto- tai rakennusesteen oman radion ja tiedusteluvastaanottimen väliin. Radion etäisyys esteestä korkeintaan esteen korkeus. Lanka-antennia käytettäessä käytä tiedusteluvastaanottimeen nähden poikittaisia yhteyksiä aina kun se on mahdollista.
    • Antenni ja antennin suunta: Käytä lanka-antennia aina kun se on mahdollista. Mikäli lanka-antennia ei voi käyttää käytä mieluummin marssiantennia kuin normaaliantennia.
    • Lähetysteho: Käytä mahdollisimman pientä lähetystehoa, arvio tehon käyttö etukäteen.
    • Tarkasta omat laitteet: Jotta ne eivät aiheuta häiriöitä. Kytkennät, vedonpoistot, teippaukset, sääsuojaukset, asetukset, taajuudet, vasta-asemien tunnukset yms.
  • Havaittaessa häirintä, tilanteen mukaan:
  1. Älä paljasta radiotiellä, että radiotasi häiritään. Älä ilmaise häirintäasemalle häirinnän toimivuutta, jos häirintä ei estä liikennöintiä niin jatka ”normaaliin tapaan”.
  2. Kuuntele kohinassa tapahtuvia muutoksia.
  3. Jatka liikennöintiä lyhentämällä liikennettä ja käyttämällä hyväksi häirintätaukoja eli jos havaitset häirintää lähetä lyhyesti heti kun häirintä loppuu.
  4. Vaihda piiska-antenni lanka-antenniin. Tarkasta lanka-antennin rakenne ja suuntaa se tarvittaessa tarkasti vasta-aseman

suuntaan.

  1. Nosta lähetysteho maksimiin.
  2. Vaihda käytettävää sanomalaiteverkon tukiasemaa. Pyri poikittaisiin yhteyksiin (lanka-antenni).
  3. Siirry varataajuudelle (puhe). Älä käske selväkielisenä ja jätä vanhalle taajuudelle liikennettä (jos mahdollista).
  4. Pyydä muita johtopaikkoja välittämään sanomia. Lyhentää yhteysetäisyyksiä.
  5. Vaihda asemapaikkaa. Pyri saamaan maastoeste häirintälähettimen suuntaan.
  6. Ilmoita esimiehille häirinnästä ja täytä häirintäilmoitus.

Viestintälaitteet[muokkaa]

  • Suojaa viestivälineet kolhuilta ja kosteudelta. Säilytä virtalähteet talvella lämpimässä esimerkiksi päällysvaatteiden tai makuupussin sisällä. Sijoita viestivälineet tuliasemassa suojaan sateelta, suora-ammuntatulelta ja sirpaleilta.
  • LV 141
    • VHF-lähiradio puheen ja datan siirtoa varten. Radiossa on kolme eri toimintatapaa: salaamaton, salattu, taajuushypintä. Radio on yhteensopiva LV 241:n kanssa. Teholähde ladattava Li-ion akku 14 V. Taajuusalue 30,000–87,975 MHz. Kanavat 2320 kpl, 25 kHz:n välein, Taajuuden valinta käsin tai muistipaikoista. Esivalittuja kanavia 10 kpl. Lähetysteho LO = 0,25 W, HI = 2 W. Salaustilat CLR = salaamaton, SEC = salattu, AJ = taajuushypintä. Kohinasalpa 150 Hz tai kohinan taso. Puheensiirto analoginen puhe (Clear), digitaalinen puhe (CVSD). Datansiirto synkroninen ja asynkroninen 50, 75, 100, 150, 300, 600, 1200, 2400, 4800 bps virheen korjauksella, 16 kbps (synkroninen) ilman virheenkorjausta. Paino: 760 g. Mitat: 180 x 75 x 55 mm.
    • Antenni liitin, kanavakytkin, audioliitin, oranssi: AJ LED, vihreä: SEC LED, punainen: CLR LED, dataliitin, kaiutin, näyttö, tangentti, kohinasalpa ON/OFF, mikrofoni, äänenvoimakkuus + ON/OFF kytkin.
  • Kenttäpuhelin P 78
    • Pikakokeilu:
  1. Tarkista puhelimen mekaaninen kunto (kotelo, punokset, luuri, kantohihna, kampi (vain induktoripuhelin). Ravista puhelinta ja kuuntele, onko irronneita osia.
  2. Tee puhalluskoe: paina luurin painiketta, puhalla mikrofoniin ja kuuntele puhalluksen ääntä kuulokkeesta.
  3. Tee soittokoe: kytke johdinruuvit (linjaliittimet?!?) oikosulkuun, paina soittopainiketta ja kuuntele generaattorin ääntä kuulokkeesta.
    • LV- ja CM-kenttäpuhelin. Tarkoitettu liitettäväksi kenttäviestiverkkoihin ja tukikohtien (vast.) sisäliikenteeseen, sekä tarvittaessa myös AT-tilaajaksi. Puhelinta voidaan käyttää myös radion kauko-ohjaukseen. Käyttöjännite 4,5–6,0 V, virtalähteet 3 kpl 1,5 V R20 paristoja tai ulkoinen virtalähde 4,5–6 V. Paino: 2,3 kg. Toimintatapa valitaan toimintatavan valintakytkimestä: LB = paikallisparistojärjestelmä, CB = keskusparistojärjestelmä, R = radion kauko-ohjaus. Valodiodin värien merkitys: normaali; ei vikaa, vasta-asema on kytketty, pimeä; katkos tai vasta-asema on kytkemättä, ylikirkas; oikosulku.
    • Audioliitin, ulkoinen paristoliitin, toimintatavan valintakytkin, soittopainike, erotuskytkin, linjaliittimet, valintalevyn kiinnityslevy, tyyppikilpi, kuulopuhelimen painike, äänihälytin, valodiodi, kuulopuhelin.
  • Kenttäpuhelin P 90
    • Puhelinyhteyttä on mahdollista kuunnella. Kenttäpuhelimella soitetaan painamalla soittopainiketta, joka hälyttää vasta-aseman tai keskuksen. Puhuttaessa painetaan puhepainiketta.
    • Seinä- ja pöytäpuhelimeksi tarkoitettu puhelin, jota voidaan käyttää LB- ja AT- sekä radion kaukokäyttöön. Puhelin voidaan kytkeä joko pulssi- tai äänitaajuusjärjestelmään. Puhelimen soiton vastaanotto toimii vain luuri alhaalla. Käyttöjännite sisäinen 6 V tai ulkoinen 11–32 V, virtalähde 4 kpl 1,5 V paristo R14 tai ulkoinen virtalähde 11–32 V. Paino: 1,5 kg.
    • Kuulopuhelin, kuulopuhelimen painike, näppäimistö, ulkoisen virtalähteen liitäntä, dataliitäntä, linjaruuvit, soittopainike, hälytyksen valintakytkin, merkkivalot, toimintatavan valintakytkin, kuulopuhelimen kannatinkosketin, singnalointitavan valintakytkin paristokotelon pohjassa.
  • LV 217
    • Vesitiiviiseen metallikoteloon sijoitettu, kannettava monikanavainen analoginen kenttäradio. Radiota voidaan käyttää myös kaukokäyttöisenä. Taajuusalue 30 MHz–76 MHz. Virtalähteet akkulipas 12 V, litiumparisto 14,4 V tai verkkokoje. Virtalähteiden kesto 3:1 vastaanotto-lähetyssuhteella akkulippaalla noin 12 tuntia ja litiumparistolla noin 15 tuntia. Ohjekantama marssiantennilla 6–8 km, normaaliantennilla 12–14 km, pitkälanka-antennilla 15–30 km. Lähetysteho 1–4 W. Paino: 10,5 kg.
    • Radion eri antenneilla saadaan erilainen säteilykuvio:
      • Marssi- ja normaaliantenni ovat ympärisäteileviä.
      • Pitkälanka-antennilla saadaan suuntaava vaikutus, jolloin radion kuuluvuutta vihollisen suuntaan voidaan heikentää ja oman vas- ta-aseman suuntaan vahvistaa. Pitkälanka-antennia käytetään aina, kun siihen on mahdollisuus.
    • Ulkoisen virtalähteen ja kaukokäyttölaitteen kiinnitys (power), koaksiaalisyöttöisen antennin kiinnitys (ant), sauva-antennien kiinnitysistukka (ant), taajuusalueen vaihtokytkin (band; 30–52, 53–75), megahertsisäädin (pre set; MHz), taajuusikkuna (rec-trand frequency), kilohertsisäädin (pre set; KHz), käyttökytkin (off, on, squelch, retrans, lite), vastaanottimen voimakkuuden säätö (volume), audioliittimet kuulopuhelinta ja sanomalaitetta varten (audio).
  • LV 217 M
    • VHF-alueen lähetinvastaanotin. Radiolla voidaan muodostaa taajuuspareja, jolloin lähetys ja vastaanotto ovat eri taajuudelle (kahden taajuuden simplex yhteys). LV 217 M:n kanssa voidaan käyttää kaikkia LV 217:n lisälaitteita. Taajuusalue 30–88 MHz. Kanavaväli 25 kHz. Kaksitaajuinen puoliduplex -mahdollisuus. Virtalähteet akkulipas 12 V, litiumparisto 14,4 V tai verkkokoje. Virtalähteen tyhjenemisen varoitussignaali. Lähetystehot LO = 0,3 W, MED = 2 W, HI = 5 W. Kohinasalvat TONE avautuu 150 Hz signaalilla ja SQUELCH avautuu 0,35 V signaalilla. Muistipaikat (esivalittavat taajuudet) 1 + 9 kpl. Paino: 9,4 kg.
    • Ulkoisen virtalähteen ja kaukokäyttölaitteen kiinnitys (power), koaksiaalisyöttöisen antennin kiinnitys (ant), kanava asetus (chan set; painetaan, kun asetetaan kanavia 1–9), megahertsisäädin (MHz; ylös up / alaspäin dn), taajuusikkuna (MHz, KHz), kilohertsisäädin (KHz; ylös up / alaspäin dn), audioliittimet kuulopuhelinta ja sanomalaitetta varten (audio), vastaanottimen voimakkuuden säätö (volume), käyttökytkin (test, rx, squelch, tone, retz, lite), kanavakytkin (channel; man, 1–9), virta-/tehokytkin (off, lo, med, hi), sauva-antennien kiinnitysistukka (ant).
  • LV 241, LV 341, LV 342
    • Digitaalisia kenttäradioita. Kaikki perustuvat samaan lähetinvastaanottimeen.
      • LV 241 on kannettava. Lähetysteho LO = 0,25 W; MD = 5 W tai HI = 5 W. Paino 3,0 kg (ilman akkua). Mitat 225 x 185 x 85 mm (ilman akkua).
      • LV 341: ajoneuvoon asennettava. Lähetysteho LO = 0,25 W; MD = 5 W tai HI = 50 W. Paino 14,4 kg. Mitat 242 x 315 x 176 mm (ilman kaapeleita).
      • LV 342: ajoneuvoon asennettava. Kaksi radiota samassa asennuksessa. Lähetysteho LO = 0,25 W; MD = 5 W tai HI = 50 W.
    • Teholähde LV 241 ladattava NiCd akku, LV 341/342 24 VDC ajoneuvosta. Taajuusalue 30 – 107,975 MHz. Kanavat 3120 kpl, 25 kHz:n välein. Esivalittuja kanavia 100 kpl. Salaustilat CLR = salaamaton, SEC = salattu, AJ = taajuushypintä. Puheen siirto analoginen puhe (clear), digitaalinen puhe (CVSD tai vokooderi). Datansiirto synkroninen 50, 75, 100, 150, 300, 600, 1200, 2400, 4800, 9600, 16000 ja 32000 bps; asynkroninen 50, 75, 100, 150, 300, 600, 1200, 2400, 4800, 9600 ja 19200 bps burst max. 200 ennalta syötettyä tekstiviestiä.

• mitat: LV 241 225 x 185 x 85 mm (ilman akkua), LV 341 242 x 315 x 176 mm (ilman kaapeleita)

  • Sanomalaite M 90
    • Digitaalinen, mikroprosessoriperusteinen laite, jolla voidaan lähettää ja vas taanottaa vapaa- ja määrämuotoisia sanomia sekä käsitellä niitä paikalliskäytössä. Sanomalaitteen siirtotienä voidaan käyttää puhelin- ja radioyhteyksiä. Sanomalaite M83/90 on modifioitu sanomalaitteesta M/83 toiminnaltaan lähes samanlaiseksi kuin M/90. Sanomalaitteiden ohjelmisto on päivitetty vuonna 2011 koordinaatti ja ruudustoperusteiseen (UTMzn/ MGRS) sijainnin ilmoittamisen menettelyyn E-N-H (i-p-k). Virtalähde 4 kpl NiCd-kennoa, 4 kpl R20 paristoa tai litiumparisto. Virtalähteen kesto 8–24 h. Lähetysmuistit 8 muistipaikkaa á korkeintaan 2000 merkkiä. Vastaanottomuistit 9 muistipaikkaa yhteensä 12 000 merkkiä. Sanomatyyppi vapaamuotoinen ja vakiomuotoinen. Paino 3 kg.
    • Radio, kirjoitin, laskin, teholähde, salpa, virtalähdekotelo, näppäimistö.

Tilanteenarviointi ja päätöksenteko[muokkaa]

  • Tilannetietoisuuden perustan luovat joukkueen ja ryhmänjohtajan käskyt, jotka sisältävät ainakin seuraavat asiat:
  1. Tilanne: mitä tapahtuu ja vihollisen arvioitu toiminta, suuntautuminen, vahvuus sekä tunnettu kalusto
  2. Tehtävä ja tavoite: oman joukkueen ja ryhmän tehtävä
  3. Taisteluajatus: johtajan suunnitelma tehtävän toteuttamisesta
  4. Tukeminen: esim. lääkintähuolto ja ampumatarviketäydennykset, muonitus, taistelua tukevat joukot esim. epäsuoratuli ja pioneeri
  5. Johtaminen: kuka johtaa, mistä ja millä
  6. Tunnukset: tunnussana ja taistelutunnus.
  • Taistelijana paina mieleesi ryhmänjohtajan käskyistä 1) tilanne 2) tiedot vihollisesta 3) ryhmän tehtävä 4) oma tehtäväsi 5) tunnussana ja 6) taistelutunnus.
  • Tilannearvioinnin osatekijät:
  1. Vihollinen: Sijainti, lukumäärä, aseistus, toiminta, toiminnan tavoite. Vihollisen toiminta ja arvioidaan sen tavoite. Miltä tasalta vihollinen voi havaita sotilaan? Miten ja milloin vihollinen voi vaikuttaa taistelijaan ja miten sotilas voi vaikuttaa viholliseen? Miten vihollinen voi reagoida sotilaan toimintaan? Mikä on toiminnan kannalta vaarallisin vihollinen? Mikä on vihollisten tuhoamisjärjestys?
  2. Tehtävä: Tehtävä, tavoite, toimintaohjeet, tukeminen, aikatekijät, rajoitukset. Johtopäätöksenä mikä on tehtävä, mitä on saatava aikaan, mitä on tehtävä heti, mitä on tehtävä seuraavaksi?
  3. Toimintaympäristö: Suojapaikat, esteet, katveet, etenemisreitit, tuliasemat. Johtopäätöksenä vihollisen ja omaa toimintaa rajoittavat tekijät sekä omaan tehtävään sopivat etenemisreitit ja tuliasemat.
  4. Taistelijapari / partio ja ryhmä: Sijainti, tehtävä, tavoite, sen hetkinen ja suunniteltu toiminta, ryhmäaseen käyttö. Johtopäätöksenä miten ryhmä, partio, ja taistelijapari tukevat sotilaan toimintaa, miten sotilas voi tukea ryhmän ja taistelijaparin toimintaa, miten sotilas sopii yhteistoiminnan taistelijaparinsa kanssa?
  5. Aseistus ja varustus: Patruunamäärä lippaassa, täysien lippaiden määrä, käsikranaattien määrä, muu aseistus ja ampumatarvikkeet, käyttömahdollisuudet ja rajoitukset. Johtopäätöksinä aseen, ampumatarvikkeen, tähtäimen ja tulitustavan valinta sekä patruunoiden riittävyys.
  • Yleinen käskyrunko
  1. Yleistilanne: mitä tapahtuu
  2. Vihollistiedot: tarkat tiedot vihollisesta
  3. Ylemmän johtoportaan ja naapureiden toiminta: mitä muut omat joukot tekevät, toiminnan päämäärä
  4. Oma tehtävä: mitä oma joukko tekee, toiminnan tavoite
  5. TEHTÄVÄ KÄSKYN SAAJALLE: mitä itse on tehtävä
  6. Tiedustelu: miten toteutetaan, miten tiedot ilmoitetaan
  7. Tulen käyttö: panssarintorjunta, epäsuoratuli, ilmatorjunta, pioneeritoiminta ja taisteluainesuojelu
  8. Ajoneuvojen käyttö: minne sijoitetaan, miten osallistuvat taisteluun
  9. Huolto: täydennykset, kunnossapito, lääkintähuolto, kuljetukset, huoltopalvelut
  10. Salaaminen: viestisalaaminen, naamiointi ja jälkien peittäminen, valot ja tulet
  11. Johtaminen: viestitoiminta, johtajien paikat, taistelutunnus ja tunnussana, kellon vertailu, kysymykset
  • Yleensä käskyt ovat lyhyitä eikä niissä ole muuta kuin kulloinkin tarpeelliset osat. Käsky voidaan myös antaa useassa osassa. Valmistautumistehtävällä nostetaan toiminta valmiutta. Esikäskyllä toteutetaan nopeuttavia toimenpiteitä ja varsinaisella käskyllä aloitetaan tehtävän toteuttaminen.
  • Ryhmänjohtajan yhteiskäsky:
  1. Vihollinen: Selvitetään tai arvioidaan ensiksi sijainti, lukumäärä ja aseistus. Lisäksi vihollisen toiminta ja arvioidaan sen tavoite.
  2. Omat joukot: Selvitetään suojapaikat, esteet, katveet, etenemisreitit ja tuliasemat.
  3. Ryhmän tehtävä: Selvitetään sijainti, tehtävä, tavoite, sen hetkinen ja suunniteltu toiminta sekä ryhmäaseen käyttö.
  4. Taistelijaparien / taistelijoiden tehtävät: Selvitetään sijainti, tehtävä, tavoite, sen hetkinen ja suunniteltu toiminta sekä ryhmäaseen käyttö.
  5. Tukeminen
  6. Johtaminen: Käsittää käytettävät käskyt ja merkit, tunnussanan, taistelutunnuksen, ryhmänjohtajan oman paikan ja aikatekijät.
  7. Toimintaohjeet
  • Ryhmänjohtajan käsky partioille, taistelijapareille ja taistelijoille:
    • Käskee tehtävät merkeillä tai lyhyillä käskyillä. Sotilaan tulee myös kyetä toimimaan pelkästään ryhmänjohtajansa esimerkin mukaisesti. Ryhmänjohtajan käskyt ovat lyhyitä ja sisältävät usein myös tehtävän suoritustavan. Ryhmänjohtaja käskee taistelijapareille tehtävät siten, että taistelijaparit tukevat tulellaan ja etenemisellään toinen toisiaan.
  1. Ryhmänjohtaja käskee sotilaalle yksiselitteisen tehtävän.
    1. TOIMITTE VARTIOMIEHENÄ / TUNNUSTELIJANA / KK-AMPUJANA, SUOJAAJANA / OPPAANA / LÄHETTINÄ.
  2. Toimintaympäristöön liittyen käsky sisältää esimerkiksi tuliaseman, maaston nimeämisen, tulialueen rajat ja tulenaloitustasan. Ryhmänjohtaja käskee tehtävän yleensä toimintapaikalla tai maastoon sidottuna siten, että toimintapaikka on näkyvissä.
  3. Ryhmänjohtaja varmistaa käskyn ymmärtämisen tarvittaessa käskemällä tehtävän toistamisen tai tarkistuskysymyksellä.
  4. Käsky päättyy ryhmänjohtajan kysymykseen KYSYTTÄVÄÄ?
  5. Käskyn jälkeen ryhmänjohtaja voi antaa tarvittaessa toimintaohjeita tehtävän toteuttamisesta.
  • Toimintamallit:
  1. Ennakoiva vaistomainen toiminta: Sotilas toimii havaintojensa ja koulutuksensa perusteella lähes vaistomaisesti tuhoten tai suojautuen. Seuraa ympäristöäsi ja tunnista kriittiset tekijät. Tuhoa itseäsi uhkaava vihollinen tai suojaudu. Estä vaaratilanne varoittamalla ja hälyttämällä. Tue taistelijapariasi ja pelasta hänet mahdollisesta vaaratilanteesta. Havaitusta vihollisen toiminnasta tai sen viitteistä on aina ilmoitettava johtajalle ja muille joukon taistelijoille. Jatka tehtäväsi täyttämistä. Säilytä taisteluvalmiutesi ja toimintakykysi.
  2. Välitön toiminta ryhmän­johtajan esimerkin, merkin tai käskyn mukaisesti: Aloita käskyn toteuttaminen heti. Toimi nopeasti ja harjoitellulla tavalla. Jatka käskyn toteuttamista, kunnes tehtävä on täytetty tai ryhmänjohtaja käskee uuden tehtävän. Ilmoita tehtävän täyttäminen ja sen tulos ryhmänjohtajalle.
  3. Taistelutehtävän itsenäinen toteuttaminen yhdessä taistelijaparin/partion kanssa: Sotilaan on ratkaistava miten ja missä järjestyksessä hän toimii tie­ tyssä tilanteessa parhaimmalla tavalla tehtävänsä täyttämiseksi.
  • Ennen lopullista päätöstä on hyödyllistä ajatella, miten vihollinen voi missäkin vaiheessa reagoida ja mitä se aiheuttaa taistelijaparin toiminnalle. Samalla syntyy varasuunnitelma, joka voidaan nopeasti ottaa käyttöön tilanteen muuttuessa.

Ryhmä[muokkaa]

  • Ryhmä: Ryhmän perusosat ovat 2 sotilaan muodostama taistelijapari TAI 3 sotilaan partio.
  • Vaihtoehto 1: Ryhmänjohtaja (1) + kolme taistelijaparia (3 x 2 = 6) + (kuljettaja). Yhteensä 8.
    • 1. puoliryhmä (puoliryhmät on edullista nimetä johtajiensa sukunimillä, jotta joukkueen johtamisessa ei tule sekaannuksia)
      • Ryhmänjohtaja
      • 1. taistelijapari (konekivääritaistelijapari): Rynnäkkökiväärimies + konekiväärimies. Tukee koko ryhmän taistelua. Konekivääriampujan sijaisena on hänen taistelijaparinsa.
    • 2. puoliryhmä
      • 2. taistelijapari (kertasinkotaistelijapari): Rynnäkkökiväärimies + rynnäkkökiväärimies. Tuhoaa vihollisen vaunut yhteistoiminnassa ja muun ryhmän tukemana. Sinkoampujan sijaisena on hänen taistelijaparinsa.
      • 3. taistelijapari (ryhmän varajohtajataistelijapari): Rynnäkkökiväärimies + ryhmän varajohtaja (+ kuljettaja). Ryhmän varajohtajan sijainen on hänen taistelijaparinsa. Ryhmän varajohtaja johtaa toista puoliryhmää ryhmän toimessa jakautuneena. Taisteluajoneuvon tai ajoneuvon kuljettaja vastaa ajoneuvosta ja sen kunnosta.
  • Vaihtoehto 2: Kolme partiota (3 x 3). Yhteensä 9.
    • Kärkipartio (ykköspartio, ykkönen): Partion johtaja (ryhmän varajohtaja) + rynnäkkökiväärimies + konekiväärimies. Kulkee lähtökohtaisesti ensimmäisenä.
    • Ryhmänjohtajan partio (johtopartio, kakkonen): Ryhmänjohtaja + TST-pelastaja + tukiampuja.
    • Tukipartio (kolmonen): Partion johtaja + konekiväärimies + pioneeri.
  • Ryhmänjohtaja vastaa tehtävän toteuttamisesta, ryhmän taisteluvalmiudesta ja koulutuksesta. Ryhmänjohtaja johtaa ensimmäistä puoliryhmää tai partiota ryhmän toimiessa jakautuneena.
  • Ryhmän varajohtaja on ryhmänjohtajan ensimmäinen sijainen. Ryhmän varajohtaja vastaa ryhmän materiaalista ja sen huollosta. Ryhmän varajohtaja järjestää ryhmän ampumatarvike- täydennyksen sekä ruuan noudon ja jakamisen.
  • ?Joukkueen käskynantomuoto maastossa: Joukkueenjohtajan eteen asettuu kaksi ryhmää jonoon sopivalla etäisyydellä toisistaan ja kolmas ryhmä joukkueenjohtajan taakse jonoon.

Partion ja ryhmän etenemismuodot[muokkaa]

  • Etenemismuodoissa taistelijoiden väliset etäisyydet ovat 3 – 10 metriä ja avoimessa maastossa jopa 20 metriä. Liikkuessa taistelijoiden etäisyys toisistaan on vähintään viisi metriä. Taistelijoiden välisissä etäisyyksissä on huomioitava näköyhteyden säilyttäminen ja merkkien välittäminen myös pimeällä. Etenemismuodoissa jokaisella taistelijalla on oma tähystyssuuntansa. Siirtyvän osaston vahvuudesta riippumatta tähystyksen on oltava aina joka suuntaan, myös ilmaan.
liiku – pysähdy – tähystä – kuulostele
  • Taistelijoiden välisissä etäisyyksissä on huomioitava näköyhteyden säilyttäminen ja merkkien välittäminen myös pimeällä. Etenemismuotoon ryhmitytään komennolla tai vahvistetulla käsimerkillä.
  • Ryhmityttäessä etenemismuotoon:
  1. toista merkki
  2. lataa ja varmista aseesi (ellet ole tehnyt jo aikaisemmin)
  3. tarkasta tähtäinasetukset
  4. pane ase rinnalle tai ota se käteen ryhmänjohtajan esimerkin mukaisesti
  5. suojaudu, jos joudut odottamaan liikkeellelähtöä
  6. ryhmänjohtaja käskee tarvittaessa tunnustelijat eteen
  7. tähystys on joko vakiojärjestelmän mukainen tai ryhmänjohtaja käskee tähystyksen erikseen
  8. valmistaudu välittämään merkkejä ja käskyjä.
  • Etenemisen aikana
  1. kanna asetta taisteluvalmiina
  2. säilytä etäisyydet
  3. muista oma tähystyssuunta
  4. ennakoi ja tunnista vaarat
  5. välitä havaintosi ja käsimerkit muille
  6. suojaudu pysähdyttäessä tai muiden esimerkistä.
  • Kiila: Kiila muistuttaa V-muotoa. Mahdollistaa jokaisen taistelijan tulen avaamisen omien kannalta turvallisesti sekä eteen, taakse että sivuille.
    • Partion kiila vaihtoehto 1: Yksi taistelija edessä. Partion johtaja vasemmalla sivulla ensimmäisen takana. Kolmas toisen takana ja ensimmäisen oikealla puolella.
    • Partion kiila vaihtoehto 2: Kaksi taistelijaa edessä ja yksi takana. Partion johtaja aina takana 3-10 m vastaamassa yhteydenpidosta ryhmänjohtajaan ja suunnistuksesta. Parin etäisyys toisistaan 3-10 m ja kulkevat lähes rinnakkain. Kumpikin tähystää omalta puolelta takaa sivulta etu sivulle eli 180. Partion johtaja tähystää 360.
    • Ryhmän kiila: Tulenavaus kummallekin sivulle on mahdollista vähintään kahden partion voimin.
      • Ryhmänjohtajan partio etummaisena, kärkipartio vasemmalla ja tukipartio oikealla. Jokainen sotilas on ulkoreunassa eli muodostuu V, jossa etenemissuuntaan ja sivusuuntaan on 3–10 m väli.
      • Siirtyminen avoriviin tapahtuu kärkipartion siirymisellä ryhmänjohtajapartion vasemmalle puolelle ja tukipartion oikealle.
    • Ryhmän partiokiila: Partion jäsenet liikkuvat kiilana ja partiot keskenään muodostavat kiilan. Partion sisällä etäisyydet 3–10 m.
      • Ryhmänjohtajan partio etummaisena, kärkipartio vasemmalla ja tukipartio oikealla. Vaihtoehtoisesti kärkipartio etummaisena, ryhmänjohtajan partio vasemmalla ja tukipartio oikealla. Kärkipartio on 5–25 m vasemmalla ja 5–25 m takana ryhmänjohtajan partiosta. Tukipartio on 5–25 m oikealla ryhmänjohtajan partiosta ja 0–15 m takana kärkipartiosta. Ryhmänjohtajanpartion sisäinen sijoittuminen ks. ryhmän avojono partioina. Kärki- ja tukipartioissa toisena tuleva partionjohtajan takana vasemmalla ja kolmantena tuleva toisen takana oikealla.
  • Suojattu eteneminen: Tilanne edellyttää erityisen suurta tulenaloitusvalmiutta, esimerkiksi lähestyttäessä kohdetta tai irtauduttaessa taistelusta. Vähintään 1 taistelija on paikallaan ampumavalmiina muiden edetessä. Taistelijoiden liike pyritään jaksottamaan olemassa olevien suojien mukaan ja käyttämään vähintään näkösuojaa. Paikallaan ollessa painaudutaan polvelle. Liikuttaessa kierretään suojaavan taistelijan tähystys- tai tulialue. Lähtökohtaisesti ei juosta taistelijoiden ampumalinjojen editse vaan takaa/sivusta.
  • Partion suojattu jono: Samanlaisissa tilanteissa kuin suojattu eteneminen, mutta erityisesti edettäessä jonossa esimerkiksi rakennuksen seinustalla. Joka toinen taistelija liikkuu ja joka toinen suojaa tällöin ampumavalmiina. Taistelija saa edetä, kun hänen edellään oleva taistelija on pysähtynyt suojaamaan JA taistelija takana on antanut valmiusmerkin eli puristaa edellä menevää taistelijaa tukikädellään.
  • Partion avojono: Ensimmäinen tähystää eteen ja sivuille. Toinen 3-10 m ensimmäistä takana ja 0-3 m vasemmalla tähystää edestä takavasemmalle. Kolmas (partion johtaja) 3-10 m takana toisesta ja ensimmäisestä oikealla ja tähystää 360.
  • Ryhmän avojono partioina: Mahdollistaa nopeimman liikkeen. Käytetään siirryttäessä joukkueen osana muualla kuin kärjessä. Kärkiryhmän tulee käyttää tunnustelijoita. <LISÄÄ MYÖS TAISTELIJAN OPAS S. 260>
    • Ei tunnustelijoita (ryhmänjohtajan partio edessä): Ensimmäisenä ryhmänjohtajan partio, seuraavana kärkipartio, kolmantena tukipartio.
      • 1. ryhmänjohtajan partio: Ensimmäinen muodostaa ryhmän keskilinjan ja tähystää eteen ja etuviistoihin. 2. tuleva ensimmäisen takana 3-10 m ja selvästi oikealla puolen keskilinjasta tähystää eteen. 3. ensimmäisen takana hiukan vasemmalla keskilinjasta tähystää 360.
      • 2. kärkipartio: Ensimmäinen keskilinjasta oikealla tähystää vasemmalle. 2. tuleva hiukan vasemmalla keskilinjasta tähystää vasemmalle. 3. hiukan keskilinjasta oikealla ja tähystää oikealle.
      • 3. Tukipartio: Ensimmäinen keskilinjasta vasemmalla ja tähystää oikealle. 2. tuleva keskilinjan oikealla tähystää ilmaan. 3. hiukan keskilinjasta vasemmalla tähystää taakse.
      • Siirtyminen avoriviin tapahtuu kärkipartion siirtymisellä ryhmänjohtajapartion vasemmalle puolen ja tukipartion siirtymisellä oikealla puolen.
    • Tunnustelija-partio (kärkipartio) kärjessä: Ensimmäisenä kärkipartio, seuraavana ryhmänjohtajan partio, kolmantena tukipartio. Kärkipartion ja ryhmänjohtajapartion etäisyys 10–50 m.
      • 1. kärkipartio: Ks. ei tunnustelijoita ensimmäisenä kulkeva ryhmänjohtajan partio.
      • 2. ryhmänjohtajan partio: Ensimmäinen keskilinjasta vasemmalla ja tähystää 360. 2. keskilinjasta oikealla ja tähystää eteen. 3. keskilinjalla tähystäen vasemmalle.
      • 3. tukipartio: Ensimmäinen keskilinjalla tähystäen oikealle. Toinen hiukan keskilinjan vasemmalla tähystäen ilmaan. Kolmas hiukan keskilinjan vasemmalla tähystäen taakse.
  • Ryhmän avojono taistelupareina: Kaikki kulkevat jonossa ryhmänjohtajan perässä.
    • Ryhmänjohtaja tähystää eteen ja etuviistoihin.
    • 1. taistelijapari tähystää vasemmalle.
    • 2. taistelijapari tähystää oikealle.
    • 3. taistelijaparista ensimmäinen sotilas tähystää oikealle ja ilmaan ja toinen sotilas tähystää taakse.
  • Ryhmän avorivi partioina: Mahdollistaa korkean taisteluvalmiuden. Ryhmällä on selkeä suuntaura, jota ei ole tarvetta vaihtaa kesken etenemisen, matka on lyhyt ja vihollisen kohtaaminen on todennäköistä. Partioiden väliset etäisyydet 10–20 m ja partionjäsenten väliset etäisyydet etenemissuunnassa 1–3 m ja sivusuunnassa 3–10 m.
    • Keskellä ryhmänjohtajan partio, vasemmalla kärkipartio ja oikealla tukipartio.
  • Ryhmän avorivi taistelupareina:
    • Ryhmänjohtaja
    • 1. taistelijapari avojonosta ryhmänjohtajan vasemmalle.
    • 2. taistelijapari avojonosta ryhmänjohtajan oikealle.
    • 3. taistelijapari avojonosta 2. taistelijaparin oikealle.

Liikkuminen taistelukentällä[muokkaa]

  • Sotakokemusten perusteella hyvän sotilaan ominaisuuksia ovat rohkeus, pelottomuus, rauhallisuus, ammattitaito ja luotettavuus.
  • Sotilaan on tiedettävä aina oma tehtävänsä. Lisäksi hänen on tiedettävä tilanne ja ryhmän tehtävä. Tilanne käsittää tiedot siitä, missä vihollinen on ja mikä on joukkueen tehtävä. Omasta tehtävästä on tiedettävä muun muassa tulialue ja tulenaloitustasa ja tähystyssuunta. Sotilaan on tiedettävä aina joukon tunnussana ja taistelutunnus. Ellet tiedä edellä mainittuja asioita, kysy ne ryhmänjohtajaltasi. Sotilaan on tiedettävä, missä hänen taistelijaparinsa on ja mikä on hänen taisteluvalmiutensa. Sotilaan on tiedettävä myös ryhmänjohtajan, joukkueen lääkintämiehen ja patruunoiden jakopaikan sijainti. Hallitse perustaistelutaidot hyvin. Säilytä taisteluvalmius. Sotilaan aseen tulee olla aina toimintakunnossa ja käyttövalmiina. Sotilaan on pidettävä yllä tilanteen edellyttämä ja ryhmänjohtajan käskemä taisteluvalmius. Tilannetietoisuus edellyttää, että sotilas tekee aina havaintoja toimintaympäristöstään, analysoi näkemäänsä, kuulemaansa ja haistamaansa sekä tekee ratkaisuja toiminnastaan. Käytä kättä korvan takana heijastamaan ääniä korvaan.
LIIKU - PYSÄHDY - HAISTA - TUNNUSTELE - TÄHYSTÄ - KUULOSTELE
  • Taistelijaparin on tiedettävä aina toistensa sijainti, toiminta sekä taisteluvalmius ja toimintakyky. Taistelijaparin on miellettävä sijaintinsa ja tehtävänsä osana ryhmän kokonaistoimintaa. Taistelijaparit tukevat toisiaan rynnäkkökiväärin tulella ja etenevät toistensa suojaamana tuliasemasta toiseen. Jatkuvassa taistelussa taistelijapari vuorottelee tähystämisessä, lippaiden täyttämisessä, ruuan noutamisessa tai valmistamisessa ja ruokailussa sekä levossa. Taistelijapari antaa välittömän ensiavun haavoittuneelle taistelijaparilleen. Taistelijapari tarkistaa toistensa varusteiden pakkauksen ja naamioinnin.
  • Taistelussa pyritään murtamaan vastustajan taistelutahto. Sotilaan tulee pyrkiä aina harjoiteltuun ja nopeaan toimintaan. Taistelussa tulee pyrkiä aina yllätykseen. Yllätyksen onnistuessa ensin tuhotaan vihollisen vahvin kohta. Nopea suojautuminen on edellytys sotilaan hengissä säilymiselle. Taistelun peruselementit ovat tuli, liike ja suoja. Hyökkäyksessä on tulitettava ja edettävä ryhmän mukana siten, että vihollinen on jatkuvasti tulen alla ja saadaan tuhottua. Sotilas toimii lähes kaikissa taistelutehtävissä yhdessä taistelijaparinsa tai partionsa kanssa. Taistelijapari/partio toimii lähes aina ryhmän osana.
  • Puhdista aseesi ja tarkista aika ajoin aseen tähtäimet sekä aseen ja lippaiden toiminta. Täytä vajaat lippaat aina taistelutauon aikana. Pidä kenttävarustuksesi pakattuna suoja-asemassa tai ajoneuvossa.
  • Käytä taistelutunnusta osoittaaksesi omille sijaintisi ja lähestymisesi esim. lähestyessäsi vartiomiestä takaapäin. Ilmoita aina vartiomiehelle menosi ryhmän tulialueelle. Lähesty vartiopaikkaa ja yhteydenottopaikkaa käsketystä suunnasta ja anna sovittu lähestymismerkki.
  • Jätä vähintään 100 piirun (kolme sormen leveyttä käsi suorana) varmuusväli sekä sivu- että korkeussuunnassa, omien taistelijoiden ja tulittamasi maalin väliin.
  • Joukkueen taistelua tuetaan seuraavilla aseilla, joiden ampumaetäisyydet ovat seuraavat:
tarkkuuskiväärit 600 m
ilmatorjuntakonekiväärit 1500 m
raskaat kertasingot 350 m
kevytviuhkaräjähdepanos 50 m
Raskas viuhkaräjähdepanos 150 m
kevyt kranaatinheitin 5 km
raskas kranaatinheitin 6,8 km 
tykistö 14–26 km
sulutteet (varamiinoitteet, miinaryhmät, miinaesteet, miinanauhat, murrosteet ja hävitteet sekä valemiinoitteet)
  • Pysähtyminen ja tauko: Ryhmänjohtaja käskee vakiojärjestelyn mukaisesti vartiomiehet uhanalaisimpaan suuntaan pysähtymisen tai tauon ajaksi. Kun oma toiminta on suojattu, muu joukko voi olla koossa lyhennetyillä etäisyyksillä. Ryhmänjohtaja noutaa vartiomiehen tai vartiomies liittyy ryhmän mukaan ryhmäjohtajan käskemällä merkillä.

Tähystäminen[muokkaa]

  1. Tuliasemaan tultaessa tähystetään tulialue nopealla tähystyksellä, jotta saadaan yleiskuva tilanteesta. Tekniikkana käytetään pistetähystystä, jolla tarkoitetaan mahdollisten maalien ja vaarojen etsimistä niiden todennäköisimmistä esiintymispaikoista. Pistetähystys tehdään ennen kuin ryhdytään tarkempaan tähystykseen.
  2. Sen jälkeen tulialue on tähystettävä järjestelmällisesti ja tarkasti vaakatähystyksellä. Vaakatähystys suoritetaan siten, että tulialue tähystetään vaakasektoreittain. Tulialue voidaan jakaa taistelijaparin/partion kesken sektoreihin. Näiden sauma-alueet on tarkastettava siten, että kukin taistelija tähystää sauma-alueen sekä omalta että naapurisektorin puolelta. Tarkan vaakatähystyksen jälkeen voidaan maastoa tähystää jälleen pistetähystyksellä etsien maaleja todennäköisistä paikoista, mikäli maasto sen mahdollistaa. Tulialue on kuitenkin ajoittain tähystettävä uudelleen myös vaakatähystyksellä. Jos käytössä on vaihtuvasuurennoksinen tähystysväline (kiikari, lämpötähystin tms.), tähystetään ensin pienellä suurennoksella.
  • Liikuttaessa käytetään yleensä pystytähystystä eli tähystämistä sektoreittain läheltä kauas ja seuraavassa sektorissa kaukaa lähelle. Ts. viedään katse läheltä kauas ja tuodaan katse takaisin ja toistetaan sama heti vierestä käyden koko alue läpi. Mikäli liikuttaessa käytetään vaakatähystystä, katse vaeltaa sivusuunnassa, jolloin yksityiskohtien löytäminen on hankalampaa.

Etenemistavat[muokkaa]

  • Etene puiden, pensaiden, ojien, aitojen ja rakennusten sekä näiden varjojen suojassa. Tieltä tai uralta tulee poiketa kohdassa, josta pääsee heti peitteiseen maastoon. Talviaikaan pyritään käyttämään vanhoja jälkiä, teitä ja latuja. Uusia reittejä käytettäessä pyritään liikkumaan peitteistä maastoa, pellon ojia ja aidan vierustoja hyödyntäen.
  • Kävely: Ase taistelutilanteen edellyttämällä tavalla.
  • Juoksu: Ase taistelutilanteen edellyttämällä tavalla.
  • Hiipiminen: Ase valmius- tai ylävalmiusotteessa. Äänettömästi ja suurella valppaudella.
  • Konttaaminen: Ase kaulassa tai kädessä aseen perä kainalossa.
  • Ryömiminen: 1) Ase edessä etukahvasta kiinnipitäen 2) Ase edessä kahvasta ja etutukista kiinnipitäen 3) ? 4) Ase sivulla etuhihnakiinniikkeestä kiinni pitäen.

Syöksy[muokkaa]

AMMU - LIIKU - KOMMUNIKOI
  • Liiku syöksyen, jos joudut etenemään/irtaantumaan ilman suojaa tai liikut näkösuojassa, joka on tulen alla. Siirtymiseen on aina pyrittävä käyttämään tulelta ja tähystykseltä suojaavaa reittiä sekä omien taistelijoiden tulitukea. Muista luotien läpäisevyys suojien läpi (suoja/näkösuoja). Suojaudu mielummin maahan kuin kurkit polviasennossa suojan takaa tai varsinkaan nouset suojan yläpuolelta katsomaan tai seisot oviaukossa. Ts. muista siluettisi näkyvyys taustaa vasten. Syöksyn tulee aina päättyä mahdollisimman hyvään tuliasemaan, tarvittaessa avoimellekin paikalle. Hakeudutaan aktiivisesti tuliasemaan, josta vihollinen voidaan tuhota tai johon voidaan suojautua. Syöksyn pituuden ratkaisevat vihollisen tulen laatu, voima ja maaston muodot. Vahva vihollisen tulitus voi johtaa irtaantumiseen eli syöksymiseen poispäin. Pelkällä sivuttaissiirtymisellä ei ole suojautumisen kannalta suurta merkitystä. Pyri pitämään syöksyt lyhyinä, esimerkiksi vain 3 askeleen mittaisina. Lähtökohtaisesti syöksy on lyhempi kuin 10 metriä tai 3 sekuntia, jotta vihollinen ei saa syöksyjää "piikkiin". Jos joudut syöksymään pitkän matkan, etene parasta mahdollista vauhtia. Valitse välitavoitteita tuliasemasta tai suojasta toiseen. Älä syöksy ollessasi katveessa, esimerkiksi alarinteessä, vaan käytä maaston sallimaa nopeinta etenemistapaa. Syöksyyn valmistaudutaan suojassa, suunnittele etenemisreitti etukäteen. Taistelukosketuksessa liike on aina suojattava tulella eli lähimmät taistelijat tukevat siirtymistä tulittamalla vihollista tai sitä maaston kohtaa, jossa vihollisesta on havainto. Jos edettävä matka on pitkä, tulee taaempana olevien taistelijoiden siirtyä eteenpäin edessä olevien suojatessa ja antaessa tulitukea. Suojaudu pysähdyttäessä ja tue taistelijaparisi/partiosi etenemistä. Liikkumisaikeesta ilmoitetaan taistelijaparille/partiolle. Käytä tilanteeseen sopivia etenemistapoja, arvioi etenemisreittiä ja tulevaa tuliasemaa myös liikkeen aikana, havainnoi ympäristöä ja ole valmis käyttämään asetta, tue eteneviä taistelijoita ja säilytä näköyhteys tuettaviin, etene tuettavan tasalle, kun et enää pysty taistelijaparia/partiotasi tukemaan.
  1. Seuraa ympäristöä, omien ja vihollisen tilannetta.
  2. Tarkista lippaan patruunatilanne (vähintään 10 patruunaa).
  3. Valitse hyvä tuliasema 5 – 10 metrin päästä.
  4. Valitse sopiva lähtöhetki tai odota liikkeellelähtökomentoa tai -merkkiä tai ilmoituksia TUEN
  5. Ilmoita lähdöstä SYÖKSYN / LIIKUN
  6. Tulita tarvittaessa eteen.
  7. Ota aseesta kiinni kahvasta (/ painopisteen kohdalta) ja aseen perä tukevasti kainaloon.
  8. Ota tukeva lähtöasento.
  9. Lähde liikkeelle nopeasti. Tarvittaessa kierähdä sivuun ja lähde vasta siitä etenemään.
  10. Syöksy matalana juosten.
  11. Heittäydy valitsemaasi tuliasemaan tai piiloudu todellisen suojan taakse. Maahan meno: etujalka polvi 90 asteen kulmassa ja takajalka lähes suorana > laskeudutaan kyljellä maahan > käännytään mahalleen ampuma-asentoon. Ks. kuvat Sotilaan käsikirja s. 100.
  12. Ilmoita VALMIS
  13. Siirry syöksyn jälkeen välittömästi, mikäli et kykene vaikuttamaan valitusta tuliasemasta viholliseen, tuliasema joutuu vihollisen tulituksen kohteeksi tai etenemistä jatketaan uudella syöksyllä.
  • Partio syöksyy/irtaantuu syöksyen partiona taistelija kerralla partionjohtajan johdolla tai yhteistyönä taistelijoiden omina päätöksinä ymmärtäessä ryhmän dynamiikan tilanteessa. Tulikosketuksessa kiila siirretään samalle tasalle kuin kärjessä oleva riippuen mistä suunnasta tuli alkoi. Jos vihollisen tuli on vahvaa, saatetaan irtaantua eli syöksyä pois päin tulituksesta tai vihollistulen ollessa heikkoa, syöksyä vihollista kohti. Kun partio/ryhmä on tasalla, liikutaan haluttuun suuntaan turvallisimmin/tehokkaimmin. Esimerkiksi aukealle yllätyksessä jäänyt taistelija saattaa olla järkevää pyrkiä saamaan suojaan ennen kuin muita suojemmassa olevia siirretään tasalle. Sama taistelija voi tehdä useampia syöksyjä peräkkäin.
  • Partion-/ryhmänjohtaja tahdittaa liikettä lyhyillä yksinkertaisilla komennoilla, esimerkiksi ETEENPÄIN, TASALLE ja ASEMAAN, KOLMONEN ETEEN, YKKÖNEN, YKKÖNEN LEVITÄ VASEMMALLE, IRTI
    • SYÖKSYEN ETEENPÄIN: ryhmänjohtaja ja vanhemmat taistelijaparit syöksyvät ja nuoremmat tukevat, vanhemmat tukevat ja nuoremmat syöksyvät tasalle jne.
    • KK TUKEE, SYÖKSYEN ETEENPÄIN: konekivääritaistelijapari tukee, muu ryhmä syöksyy em. tavalla taistelijapareittain, ryhmänjohtaja käskee konekiväärin tasalle muun ryhmän tukiessa.
    • PUOLIRYHMITTÄIN SYÖKSYEN ETEENPÄIN: toinen puoliryhmä tukee ja toinen syöksyy jne.
  • Partiokokoonpanossa päätöksen etenemisestä tekee partion johtaja ja liike suoritetaan pääsääntöisesti taistelija kerrallaan etenemissuuntaan.
    • SYÖKSYEN ETEENPÄIN -komennosta etenemisen aloittaa etenemissuunnassa viimeisenä oleva taistelija itse valitsemallaan hetkellä. Aloittaessaan liikkumisen taistelija ilmoittaa nimellään tai numerollaan lähtevänsä liikkeelle: SUOMALAINEN/KOLMONEN SYÖKSYY!. Liikkuva taistelija syöksyy muiden taistelijoiden etupuolelle partion ensimmäiseksi. Päästyään tuliasemaan partion ensimmäiseksi ja ollessaan valmis tukemaan seuraavan taistelijan liikettä, taistelija ilmoittaa: VALMIS!. Syöksymistä jatketaan, kunnes partion johtaja käskee ryhmittymään asemaan, jatkamaan etenemistä muulla etenemistavalla tai irtautumaan.
    • YKKÖNEN TUKEE, SYÖKSYEN ETEENPÄIN: Ykkönen tukee tuliasemastaan ja kakkonen (partion johtaja) sekä kolmonen syöksyvät.
    • YKKÖNEN TUKEE - SYÖKSYN: Ykkönen tukee tuliasemastaan ja kakkonen etenee.
    • YKKÖNEN MENE, KOLMONEN TUKEE: Ykkönen liikkuu ja kakkonen sekä kolmonen tukevat.

Rynnäkkö[muokkaa]

  • Rynnäkkö on etenemistapa tunkeuduttaessa vihollisen ryhmitykseen lähietäisyydeltä. Siinä edetään yhtäjaksoisesti suojasta rynnäköiden tavoitteeseen ja tuhotaan vastassa oleva vihollinen. Rynnäkössä aloite temmataan usean taistelijan nopealla, samanaikaisella aggressiivisella ja yllättävällä etenemisellä. Rynnäkössä käytetään mahdollisuuksien mukaan tulitukea, mutta sen järjestämisellä ei saa menettää edellä mainittuja menestystekijöitä. Ryhmä tai osa siitä tekee rynnäkön, kun kosketus viholliseen saadaan lähitaisteluetäisyydeltä yllättäen, vihollisen ryhmitys on murtumassa tai toiminta on lamaantunut, murtaudutaan ulos saarroksista, tunkeudutaan taisteluhautaan tai rakennukseen.
  • Rynnäkköön valmistaudutaan käskyllä tai merkillä suojassa, jossa aseeseen vaihdetaan täysi lipas, varmistutaan käsikranaattien ja heitteiden nopeasta saatavuudesta sekä kiinnitetään pistin ja laitetaan ase sarjatulelle.

Vyöryttäminen[muokkaa]

  • Taisteluhautoja, kaivantoja ja asepesäkkeitä kohdattaessa varmistetaan vyöryttämällä niiden käyttökelpoisuus omalle toiminnalle. Vyöryttäminen on aloitettava välittömästi, kun ensimmäiset taistelijat ovat lähitaisteluetäisyydellä kohteesta. Vyöryttäminen toteutetaan taistelijoiden yhteistoiminnassa. Vyöryttämisen aloittaa ensimmäisenä etenevä partio. Vyöryttämistä tuetaan ryhmän tukiaseilla, joilla pakotetaan vihollinen suojautumaan. Kärkipartiolle tuodaan tarvittava määrä käsikranaatteja ja partiota on vaihdettava riittävän usein. Vyörytyksessä on oleellista säilyttää nopea tempo ja aggressiivisuus, joilla estetään vihollisen mahdollisuus aloittaa omat vastatoimet. Taisteluhaudassa olevat risteykset, joita ei voida heti vyöryttää, on vyörytettävä jäljessä tulevien ryhmien toimesta. Mikäli kohteessa on mahdollista olla omia taistelijoita, on käytettävä tunnistushuutoja, esimerkiksi taistelutunnusta. Toistamalla taistelutunnusta varmistutaan siitä, että mutkan takana ei ole omia taistelijoita.
  • Vyörytyksessä partion ensimmäinen taistelija on vyöryttäjä ja toinen heittäjä, kolmas taistelija suojaa tai toimii tilanteen mukaan toisena heittäjänä.
  • Taisteluhaudan vyöryttäminen partiolla:
  1. Vyöryttäjä etenee taisteluhaudassa mutkan sisäseinämää ensimmäisenä muut perässä ja pitää aseen koko ajan ampumavalmiina edessä olevaan mutkaan ja ilmoittaa mutkasta heittäjälle ja pysähtyy ennen mutkaa. KIRVES - KIRVES, MUTKA VASEMPAAN
  2. Partion kolmas taistelija suojaa vyöryttäjien selustan ja pitää yhteyttä omiin takana oleviin taistelijoihin.
  3. Heittäjä valmistelee kranaatit ja ilmoittaa käytöstä: HEITÄN. Kranaatit on pyrittävä heittämään kahteen seuraavaan mutkaan. Heittämällä kranaatit seuraaviin kahteen mutkaan vähennetään toiminnan kaavamaisuutta ja vaikeutetaan vastatoimia. Käsikranaatti voidaan heittää taisteluhaudan mutkan taakse yläkautta tai seinän kautta kimmokkeella.
  4. Vyöryttäjä tulittaa mutkan taakse heti kranaatin räjähdettyä ja jatkaa etenemistä seuraavaan mutkaan ja heittäjä seuraa vyöryttäjää välittömästi ja on valmiina osallistumaan lähitaisteluun.

Jouduttaessa tulituksen kohteeksi[muokkaa]

Vihollisen avatessa yllättäen tulen:

  1. Suojaudu TAI avaa tuli ryhmänjohtajan esimerkistä tai käskystä.
  2. Syöksy tai siirry parempaan suojaan.
    1. Partion jäsenet ryhmittyvät samalle tasalle tulta kohdanneen taistelijan kanssa.
  3. Paikanna vihollinen äänen ja suuliekkien perusteella ja ilmoita havaintosi taistelijaparillesi ja ryhmänjohtajallesi kiintopisteen tai kellotaulun mukaan.
  4. Siirry hyvään tuliasemaan, josta voit tuhota vihollisen ja valmistaudu etenemään ryhmänjohtajan käskyjen mukaan.
  5. Ryhmä levittäytyy viimeistään taistelukosketuksen jälkeen avoriviin, kaikki partiot ryhmittyvät samalle tasalle tulta kohdanneen partion kanssa. Levittäytymistä tuetaan ryhmän omalla tulella (vaihtoehtoina ja yhdistelminä tuli ja liike sekä tukeminen: tunnustelijat tukevat, konekivääritaistelijapari tukee, puoliryhmät tukevat, taistelijaparit tukevat toisiaan).

Irtautuminen[muokkaa]

  • Päätöksen irtautumisesta tekee joukon johtaja. Johtaja käskee toteutuksen komennolla: IRTI!. Partion irtautuminen suoritetaan taistelija kerrallaan. Irtautumissuunta on aina kohtisuorasti poispäin vihollisuhasta tai -kosketuksesta. Irtauduttaessa käytetään tilanteeseen ja maastoon sopivinta etenemistapaa. Se toteutetaan samalla periaatteella riippumatta siitä, ollaanko taistelukosketuksessa vai ei.
  • Partion irtautumisen vaiheet
  1. Partio avaa tulen ja levittäytyy kiilaan (ellei jo ollut)
  2. Irtautumisen aloittaa lähimpänä uhkaa oleva kärkitaistelija ”IRTI” käskyn jälkeen itse valitsemallaan hetkellä partion viimeiseksi taisteli- jaksi muiden tukiessa. Aloittaessaan liikkumisen taakse taistelija ilmoittaa nimellään tai numerollaan olevansa liikkeellä: YKKÖNEN LIIKKUU! Ohittaessaan uuden kärkitaistelijan irtautuva taistelija ilmoittaa: TASALLA! Päästyään tuliasemaan partion viimeiseksi ja ollessaan valmis tukemaan seuraavan taistelijan irtautumista taiste- lija ilmoittaa: VALMIS!
  3. Irtautumista jatketaan, kunnes ollaan suojassa vihollisen tulelta ja tähystykseltä. Tämän jälkeen liikkumista jatketaan partion johtajan päätöksellä.

Viuhkaantuminen[muokkaa]

  • Tiet, aukeat, kapeat purot, ojat ja aidat ylitetään viuhkaantumalla, jolloin vältetään ruuhkautuminen ja esteen ylitys nopeutuu. Tien ja aukean ylityspaikaksi valitaan kohta, jossa maasto on laajasti peitteinen ja mahdollistaa äänettömän lähestymisen. Kapeikkoja ja laajoja aukeita on vältettävä, koska niissä on suuri riski paljastumiselle ja vihollisen tulenkäytölle. Johtaja päättää suojataanko ja tiedustellaanko tien ylitys vai ylitetäänkö suoraan liikkeestä. Suojaus ja tiedustelu vievät aikaa ja vaativat noin ryhmän kokoisen osaston. Suojattu tien ylitys tehdään yleensä avojonossa.
  • Tien/aukean ylittäminen ryhmän (avo)jonosta avorivissä: Suojaamaton ylitys toteutetaan yleensä viuhkaantumalla avoriviin, koska osaston koossa pysyminen ja nopeus ovat ratkaisevia tekijöitä.
    • Ensimmäinen partio vasemmalle ja toinen partio oikealle. Kukin jonosta siirtyy oman partionsa edessä menneen ulommalle puolelle.
    • Paluu jonoon tapahtuu päinvastoin.
  • Tien/aukean ylittäminen ryhmän (avo)jonosta suojauksella ja tiedustelulla:
    • Osa partiosta siirtyy sivuille suojaamaan ja osa ylittää tien tiedustelemaan.

Lähitaistelu[muokkaa]

  • Lähitaistelulla tarkoitetaan taistelua kosketusetäisyydeltä noin 40 metriin asti. Lähitaistelussa korostuvat aloite, päättäväisyys, häikäilemättömyys, aggressiivisuus ja nopeus. Lähitaistelussa on pyrittävä olemaan selvillä omien ja vihollisen taistelijoiden sijainnista. Ampuma-aseella pyritään ampumaan kaikissa tilanteissa, jopa kosketusetäisyydeltä.
  • Lyhyt pisto pelkästään käsillä ja pitkä pisto etujalkaa samalla eteenpäin siirtmällä. Pisto tehdään yhtenäisenä liikkeenä survaisemalla pistin kohteeseen, kiertämällä sitä vasemmalle tai oikealle ja vetäisemällä ase takaisin alkuasentoon.
  • Peruslyöntejä ovat iskut aseen perällä ja piippuiskut. Piippuiskuun voidaan liittää myös viilto pistimellä ja sitä seuraava pisto vastustajaan.

Ilmasuojelu[muokkaa]

  • Ilmasuojelutoimenpiteillä ymmärretään joukon sellaisia toimia, jolla pyritään vaikeuttamaan ilmavihollisen tiedustelua sekä toimintaa joukkoa vastaan. Tärkeimmät yksittäisen sotilaan ilmasuojelun keinot ovat maastouttaminen, naamiointi, linnoittaminen, valojen käytön rajoittaminen, ilmatilanteen seuraaminen, ilmahäly- tyksen oikea-aikaisuus sekä oikea toiminta hälytyksen aikana.
  • Omasuojailmatorjunta: Ilmatorjuntaan käytetään ohjuksia sekä ilmatorjuntatykkejä ja ilmatorjuntakonekivääreitä. Eräät helikopteri- ja lentokonetyypit on panssaroitu käsiaseiden luoteja vastaan. Silti käsiaseilla ammuttava omasuojailmatorjunta vaikeuttaa aina ilma-alusten toimintaa. Useimmat helikopterit ja lentokoneet ovat hyvin haavoittuvia käsiaseiden tulelle. Omasuojailmatorjunta paljastaa ampuvan joukon.
    • Joukko voi suojata itseään ilma-ammunnalla käsiasein, kun tarkoituksena on: estää kuljetushelikoptereiden maahanlasku, vaikeuttaa tai estää taistelu- tai tiedusteluhelikoptereiden tulitoiminta, pakottaa matalalla lentävä helikopteri tai lentokone nousemaan alakatveesta oman ilmatorjunnan ulottuville, aiheuttaa tappioita matalalla lentäville helikoptereille ja lentokoneille.
    • Omasuojailmatorjuntaa käsiaseilla ei käytetä, kun: joukko ei saa paljastua, maali on käytännön kantaman ulkopuolella (yli 300 m), alueella lentää omia koneita, ilma-ammunta käsiaseilla on erikseen kielletty.
    • 1) Kun johtaja osoittaa maaliin HELIKOPTERI EDESSÄ, ampuja siirtää vaihtimen aseen sarjatulelle, tähtää maa- lia ja seuraa sitä aseella 2) kun johtaja käskee ennakon ENNAKKO 5, ampuja arvioi ennakkopisteen paikan maalin reitin jatkeelta ja seuraa aseella koko ajan maalia 3) kun johtaja käskee tulenaloittamisen HUOMIO – TULTA, ampuja suuntaa nopeasti aseensa TULTA-komennolla arvioimaansa ennakkopisteeseen maalin lentoradan jatkeella ja ampuu siihen kaksi lyhyttä sarjaa (2–3 las / sarja).
  • Joukko voi saada ennakkovaroituksen ilmavihollisesta ilmavalvontaselosteesta, sanomalaiteesta tai tuliasemapäätteestä (TASP 06). TASP 06 mahdollistaa valtakunnallisen tilannekuvan saamisen. Ilmavalvontaselostetta jaetaan ULA-taajuudella ja sitä pystytään kuuntelemaan normaalilla radiolla. Ilmavalvontaselosteen seuraaminen vaatii joukolta ilmavalvontatason tekemisen, mikä tulee olla muovitettu.
  • Ennakkovaroitus välitetään joukolle joko ILMAVAROITUS­ / ILMAHÄLYTYS­ -komennoilla, sireenillä, ajoneuvon äänimerkillä, muualla merkin­ antovälineellä tai viestiväli­ neellä. Jokainen joka havaitsee lähestyvän ilma­ aluksen, tekee tarvittaessa ilmahälytyksen.
    • Ilmavaroitus: Annetaan joukolle silloin, kun epäillään ilmavihollisen aloittavan toiminnan lähiaikoina (10 – 60 min). Ilmavaroituksen saatuaan, joukko toteuttaa viipymättä tarvittavat joukon ilmasuojelutoimenpiteet: 1) ilmavaroitus välitetään kaikille 2) näkyvissä oleva materiaali ja ajoneuvot siirretään ilmasuojaisaan sekä mahdollisuuksien mukaan linnoitettuun suojaasemaan 3) naamiointia parannetaan tarpeen mukaan 4) henkilöstö ja materiaali hajautetaan 5) ilmatähystystä tehostetaan 6) henkilöstö valmistautuu suorittamaan omasuojailmatorjuntaa.
    • Ilmahälytys: Annetaan joukolle silloin, kun ilmavihollisen saapumiseen alueelle on todennäköistä ja aikaa on vähän (0 sek – 10 min). Ilmahälytyksen saatuaan, joukko: 1) välitetään ilmahälytys kaikille 2) suojautuu toiminnan sen mahdollistaessa 3) ilmatähystystä tehostetaan 4) henkilöstö valmistautuu suorittamaan omasuojailmatorjuntaa.
  • Keskeytynyttä toimintaa jatketaan komennolla VAARA OHI.
  • Ilmavalvontaseloste: Maalin paikkatieto annetaan 10 × 10 km tarkkuudella ilmoittamalla ensin 100 km:n tasoruututunnus ja sen jälkeen 10 kilometrin tarkkuutta osoittava koordinaattitunnus. Esim. MIKE-HOTEL 45, joka tarkoittaa maali on ruudussa MH, 40 km ruudun vasemmasta reunasta itään, 50 km alareunasta pohjoiseen.
UUSI MAALI
3456 (maalin tunnus)
MH 45 (sijainti)
SUUNTA 350 (lentosuunta 10 asteen tarkkuudella)
NOPEUS 900 (nopeus 50 km/t tarkkuudella)
KORKEUS 3 (korkeus hehtometreinä eli 100m = 1 hm tai sanallisesti)
PINNASSA / MATALALLA / KORKEALLA (pinnassa =< 300m, matalalla 300m-3km, korkealla => 3km)
3 (lukumäärä)
RYNNÄKKÖKONEITA (laatu)

Suojelukoulutus[muokkaa]

  • Suojeluvaroitus: Säteily-/ydin-, bio-, kaasu- tai polttovaroitus.
  1. Välitä varoitus muille.
  2. Laita suojanaamari käyttövalmiiksi. Laita suojanaamari suojanaamarilaukkuun. Kiinnitä laukku yläosassa olevalla lenkillä kantolaitteen olkahihnan nepparilenkkiin ja alalenkillä olkahihnaan.
  3. Tarkista, että kenttäpullossa on puhdasta vettä.
  4. Pue suoja-asu, puuvillakäsineet ja suojakäsineet niiden päälle.
    1. Polttovaroituksen aikana lisäksi lisää vaatetusta.
  5. Peitä paljaat ihonkohdat.
  6. Ota sadeviitta esille.
  7. Valmistaudu peittämään poterosi katteella.
  8. Varaa havun oksia esipuhdistusta varten.
  9. Raivaa poteron ympäriltä tulenarka materiaali pois.
  10. Varaudu olemaan suojautuneena useita tunteja.
  11. Polttovaroituksen aikana lisäksi poista helposti syttyvä materiaali poteron läheisyydestä. Varaa alkusammutusvälineitä.
  12. Jatka tehtäväsi toteuttamista.
  • Suojeluhälytys: Säteily-/ydin-, bio-, kaasu- tai polttovaroitus.
  1. Välitä hälytys muille.
  2. Pidätä hengitystä.
  3. Pue suojanaamari päähäsi.
  4. Suojaa vartalosi suoja-asulla tai sadeviitalla.
  5. Suojaudu poteroon ja peitä se katteella.
  6. Pysy suojassa, kunnes toisin käsketään.
  7. Älä riisu suojanaamaria ilman käskyä.
  8. Jatka tehtävän toteuttamista ryhmänjohtajan käskyjen mukaisesti.
  • Säteilyhäytys, ydinhälytys:
  1. Heittäydy poteron pohjalle.
  2. Pysy paikallasi painevaikutuksen ajan.
  3. Pidä suojanaamari päässäsi.
  4. Poista poteron suojakate ja puhdista se.
  5. Ravistele ja harjaa säteilevä pöly aika-ajoin varusteistasi.
  6. Poista saastunut maa poteron ympäriltä metrin säteellä.
  7. Auta taistelijapariasi.
  8. Pysy poteron suojassa ja jatka tehtäväsi toteuttamista kunnes joukkosi saa nohjeet jatkotoimista.
  • Polttohyökkäyksen jälkeen
  1. Sammuta tuli tukahduttamalla se märällä kankaalla, maalla, hiekalla tms.
  2. Peitä palovammat puhtaalla siteellä. Kaavi palava fosfori pois iholta ja peitä palovamma kostealla siteellä.
  3. Auta taistelijapariasi.
  4. Jatka tehtäväsi toteuttamista. Ryhmänjohtaja käskee jatkotoimenpiteet.
  • Henkilökohtaiset suojavarusteet antavat hyvin huollettuina ja oikein käytettyinä suojan kemiallisilta taisteluaineilta, radioaktiiviselta laskeumapölyltä, biologisilta taisteluaineilta, hetkellisesti palokohteissa kuumuudelta, roiskeilta ja kipinöiltä. Syövyttäviä kaasuja vastaan suojanaamarin kumi antaa ainakin 24 tunnin, sadeviitta alle 30 minuutin ja tavalliset kumisaappaat 4–6 tunnin suojan. Suodatin kestää ilmakaasuja ainakin 24 tunnin ajan. Suojanaamarissa 95 on nesteen nauttimismahdollisuus ja näön korjaimet. Suojanaamaria voidaan tarvittaessa pitää kasvoilla 24 tuntia. Komppanioiden suojeluryhmillä on erikoisvarustus suojelutiedustelua ja välittömiä toimenpiteitä varten.
  • Suojeluhälytyksen edellyttämät toimenpiteet on pystyttävä tekemään alle 10 sekunnissa.
  • Suojanaamarin
    • Koko valitaan ja naamari säädetään kunkin kasvonpiirteiden mukaisesti. Pitkä parta heikentää naamarin tiiviyttä, sotilaan tulee ajaa partansa.
    • Ennen käyttöönottoa: kumiosien eheys, nauhaston kunto ja kimmoisuus, lasien kunto ja puhtaus, sisään- ja uloshengitysventtiilien puhtaus ja kunto sekä uloshengitysventtiili ja kansi on kierretty tiiviisti kiinni, suodattimen kunto, ravistettaessa ei saa kuulua rapinaa eikä hiilijauhetta saa valua ulos.
    • Suodattimen kiinnitys: poista suodattimesta kierrekorkki ja pohjatulppa, kiinnitä suodatin naamarin joko vasemmalle tai oikealle puolelle, laita naamarin vapaaseen istukkaan sokkotulppa / puherasia.
    • Silmälasien kiinnitys: kiinnitä ja säädä korkeus.
    • Pukeminen: 1) löysää nauhasto 2) Aseta naamari leuka edellä kasvoille ja vedä nauhasto pään yli 3) kiristä nauhasto tasaisesti niin, että tukiverkko asettuu keskelle takaraivoa 4) puhalla voimakkaasti 5) tarkasta tiiveys a) ei hiuksia tms. ihon ja kasvo-osan välissä b) peitä kädellä suodattimen aukko ja ime ilmaa sisään, jolloin naamarin tulee tiivistyä kasvoille. Jos naamari ei ole tiivis, kiristä kevyesti suodatinta ja uloshengitysventtiilipakettia sekä sokkotulppaa.
    • Kuljettaminen: 1) irrota suodatin 2) irrota silmälasit ja laita ne koteloon tai puuvillakäsineiden sisään 3) laita silmälasit suojanaamarin sisään 4) pakka suojanaamari, silmälasit, suodatin, suojakäsineet ja puhdistusjauhe suojanaamarilaukkuun 5) laita laukku kantolaitteen oikeanpuoleiseen takataskuun.
    • Juomalaitteen käyttö: 1) kiinnitä juomapullon korkki kenttäpulloon 2) avaa kasvo-osassa oleva juomalaitteen suojatulppa 3) yhdistä pullonkorkki ja naamarin juomalaite 4) paina juomapullolla juomaletku suuhun 5) purista suukappaleen pää auki ja juo 6) päästä välillä korvaavaa ilmaa pulloon.
    • Käyttöhuolto:
      • Juomalaitteen puhdistaminen: 1) täytä kenttäpullo puhtaalla vedellä, kiinnitä se juomalaitteeseen 2) irrota suukappale ja pese se erikseen 3) valuta juomalaitteen läpi vettä puristamalla pulloa voimakkaasti.
      • Kasvo-osan pesu ja desinfionti: 1) irrota osat 2) pese osat ja kasvo-osa pesu-/desinfiointiaineella 3) huuhtele puhtaalla vedellä 4) kuivaa osat 5) kokoa naamari. Suodatinta ei saa pestä eikä kastella.
  • Kemialliset taisteluaineet
    • Jaetaan pysyvyyden mukaan ilmakaasuihin ja maastokaasuihin. Ilmakaasut levitetään aerosolina tai kaasuna kulkemaan ilmavirran mukana kohdealueelle. Maastokaasut levitetään nestepisaroina maastoon, josta kaasu vaikuttaa höyrystymällä ja kosketuksen kautta.
    • Kemialliset taisteluaineet voivat olla kiinteänä, nesteenä, aerosolina tai kaasuna. Jaetaan myrkyllisyyden mukaan ärsyttäviin kaasuihin, jotka vaikuttavat hengityselimien kautta, tukehduttaviin, jotka vaikuttavat hengityselimien kautta, syövyttäviin kaasuihin, jotka vaikuttavat pisaroina varusteiden ja ihon läpi sekä höyryinä silmien limakalvojen ja hengityselimien kautta, yleismyrkyllisiin kaasuihin, jotka vaikuttavat hengityselimien kautta, hermokaasuihin, jotka vaikuttavat hengitysilman, ihon tai elintarvikkeiden kautta psykokemiallisiin aineisiin, jotka vaikuttavat ilman tai juomaveden välityksellä.

Toiminta miinnoitteessa ja kohdattaessa räjähtämättömiä[muokkaa]

  • SIMOT
  1. Seis: Pysähdy sijoillesi
  2. Ilmoita: SEIS – MIINOJA! tai käsimerkillä
    1. Sammuta kannettavat radiolähettimet
    2. Tarkasta katseella välitön ympäristösi (suoja-alue) 1 metrin säteeltä
    3. Tarkasta lisäksi suoja-alue ja askelmasi tutkaimella, jos epäilet tavanomaisia miinoja
    4. Palaa tulojälkiäsi takaisin vähintään 100 metriä
  3. Merkitse
    1. Arvioimasi turvallinen tasa
    2. Estä muiden pääsy miinoitteeseen
    3. Evakuoi tarvittaessa haavoittuneet.
  4. Opasta
    1. Tiedustele kiertotie
    2. Opasta henkilöstö kiertotielle.
  5. Tehtävä: Jatka tehtävää ryhmänjohtajan johdolla.
  • Jalkaväkimiina: n. 12 cm
  • Jalkaväkisirotemiina: n. 25 cm
  • Panssarimiina: n. 30 cm
  • Panssarisirotemiina: n. 26 cm

Tunnustelijoiden toiminta[muokkaa]

  • Tunnustelijoiden toiminta: Siirryttäessä ja hyökkäyksessä joukko käyttää yleensä tunnustelijoita, joiden tehtävä on havaita vihollisen toiminta (joukot, ajoneuvot, miinat) ennen kuin pääjoukko joutuu vaaraan.
  • Tunnustelijat etenevät taisteluvalmiina partion etenemismuodossa käskettyyn suuntaan tai maastonkohtaan suojaista reittiä pitkin.
  • Hyökkäyksessä on edullista käyttää ryhmän vakioitua tunnustelijataistelijaparia, joka voi olla esimerkiksi kevytkertasinkotaistelijapari.
  • Vakioitua tunnustelijataistelijaparia voidaan käyttää tiedustelupartiossa joukkueen tiedustelu- ja valmisteluosastossa selvittämään maaston laatu, mahdolliset sulutteet sekä vihollisen etureuna lähtöaseman ja murtokohdan välillä ennen pääjoukon saapumista hyökkäysalueelle. Tällöin suuntaryhmän johtajalle ja tunnustelijataistelijaparille maasto on etukäteen tuttua, mikä nopeuttaa huomattavasti pääjoukon liikettä edettäessä taistelukosketukseen ja pienentää myös eksymisriskiä.
  • Etenemismuotona voidaan käyttää L-muotoa, jossa nuorempi sotilas liikkuu etummaisena vastaten tähystyksestä ja tulenavauksesta ja vanhempi takaoikealla vastaten suunnistuksesta ja yhteydenpidosta pääjoukkoon.
    • Toimittaessa partiokokoonpanossa tunnustelijat etenevät partiokiilassa ja partionjohtaja vastaa yhteydenpidosta pääjoukkoon.
    • Kun vihollisen kohtaaminen on todennäköistä, voidaan nostaa taisteluvalmiutta ja edetä telaketjumenetelmällä. Partion kakkonen ja kolmonen etenevät samaan aikaan ykkösen etupuolelle ja tämän jälkeen ykkönen etenee heidän ohi.
  • Ryhmän siirtyessä tehtävän tunnustelijoille käskee ryhmänjohtaja tai joukkueenjohtaja. Partionjohtajan tehtävänä on säilyttää yhteys pääjoukon johtajaan, välittää merkit kärkitaistelijoille ja vastata suunnassa pysymisestä.
  • Etäisyys pääjoukkoon on yleensä 20–100 metriä, mutta kuitenkin näköyhteys, joka on säilytettävä myös pimeällä ja peitteisessä maastossa.
  • Johtaminen ja yhteydenpito tapahtuvat pääasiassa käsimerkeillä, tarvittaessa partionjohtaja/pääjoukon johtaja kohtaavat. Joukkueen johtaja käskee etenemissuunnan muutokset näyttämällä kädellä uuden etenemissuunnan, pysähtymisen SEIS-merkillä ja käskee vanhemman tunnustelijan luokseen KOKOON-merkillä. Etenemisen nopeuttaminen käsketään MARS – MARS-merkillä ja hidastaminen HITAAMMIN-merkillä. Etenemisreitin turvallisuus osoitetaan VAPAA VIHOLLISESTA -merkillä. Edessä olevat esteet tai miinoitteet ilmoitetaan johtajille SEIS-merkillä ja tämän jälkeen vanhempi tunnustelija siirtyy ryhmän tai joukkueen johtaja luokse ja ilmoittaa tarkemmat havaintonsa suullisesti. Kun tunnustelijat havaitsevat vihollisen, he suojautuvat, tähystävät vihollista ja ovat valmiina aloittamaan tulen. Vanhempi tunnustelijoista tai partion johtaja ilmoittaa ryhmän tai joukkueen johtajalle vihollishavainnon VIHOLLISTA ON -merkillä ja osoittaa vihollisen suunnan aseellaan.
  • Kärkitaistelijoiden tehtävänä on tähystää ampumavalmiina etenemissuuntaan. Tunnustelijoiden havaitessa vihollisen tai muun uhan ennen kuin vihollinen havaitsee tunnustelijoita, pysäyttävät he joukon liikkeen ja ilmoittavat uhasta käsimerkein ryhmänjohtajalle, joka tekee päätöksen jatkotoiminnasta. Jos oma paljastuminen on väistämätöntä tai vihollinen ehtii avata tulen, avaavat tunnustelijat tulen vihollista vastaan ja siten mahdollistavat ryhmälle aloitteen tempaamisen. Tunnustelijoiden tulittaessa joukon johtaja tekee tilannearvion omien havaintojensa perusteella ja käskee taistelun jatkamisesta.
  • Kuulohavaintojen teon mahdollistamiseksi tunnustelijat eivät käytä lumi- tai maastopuvun huppua päässään.

Lähetin toiminta[muokkaa]

  • Lähetin tehtävänä on välittää käsketty suullinen tai kirjallinen viesti käsketylle henkilölle. Lähetti ilmoittaa aina viestin perille toimittamisesta tehtävän antajalle. Lisäksi hän välittää viestin vastaanottajan vastauksen tai ilmoituksen viestin lähettäjälle sekä kertoo muut havaintonsa tehtävän ajalta.
  • Lähetin on tunnettava joukkueen ja komppanian (vast.) ryhmitys sekä peitenumerot ja joukkueiden kirjaintunnukset.
  • Siirtymisreitit tiedustellaan joukon ryhmittymisen jälkeen.
  • Ryhmänjohtaja tai joukkueen johtaja käskee lähetille ainakin viestin vastaanottajan (vastaanottaja käsketään tehtävänä ja nimenä tai vain henkilön peitenimenä), viestin sisällön suullisesti tai kirjallisena, vastaanottajan sijainnin maastossa ja kartalla sekä tunnussanan. Lisäksi lähetille voidaan käskeä etenemisreitti, mahdolliset sulutteet, joukon tunnusnumero sekä toiminta lähettitehtävän jälkeen.
  • Viesti toimitetaan vastaanottajalle mahdollisimman nopeasti. Lähetti tekee havaintoja liikkuessaan tehtävässä ja sitoutuu taisteluun vain pakottavassa tilanteessa. Kirjallinen viesti valmistaudutaan tuhoamaan esimerkiksi käsikranaatilla.
  • Viesti ilmoitetaan vastaanottajalle suullisesti tai antamalla kirjallinen viesti käsketylle henkilölle. Lähetti tunnistaa viestin vastaanottajan tehtävästä, nimestä tai peitenimestä. Lähetti ottaa käskettäessä kuittauksen viestin vastaanottamisesta.

Pimeätoiminta[muokkaa]

  1. Paljaat ihonkohdat naamioidaan ja tarkastetaan
  2. henkilökohtaisen taisteluvarustuksen naamioinnin ja äänettömyyden tarkastaminen taistelijaparin kanssa, kiiltäviä varusteita ei aa olla näkyvillä
  3. joukkokohtaisten välineistön tarkastaminen
  4. aseen toimintakunnon tarkastaminen
  5. valonvahvistimen ja lämpötähystimen tarkastaminen
    1. valonvahvistintähtäimen toimivuus tarkastetaan valoisan aikana käyttämällä virta päällä ja tähystämällä valonvahvistintähtäimellä. Sa- malla tarkastetaan, että tähtäinasetukset ovat kohdistuksen mukaiset. Tarkastus on helppoa, kun kohdistuksen yhteydessä on tehnyt tähtäinkortin. Sivukiinnityskiskon kiinnitys on myös tarkastettava, koska kiinnitysruuvit voivat löystyä käytössä.
  6. hämärätähtäinten tai valonvahvistintähtäimen käyttöönotto, rynnäkkökiväärin yötähtäinten kääntäminen esiin ja valkoisen suuntajuovan kiinnittäminen tai maalaaminen aseeseen, hämärä- ja pimeätähtäinten kohdistaminen
  7. valojuovapatruunoiden täyttäminen lippaisiin
  8. valkoisten pilkkojen ja/tai johtajavalojen kiinnittäminen taisteluvyön selkäosaan
  9. aseen rajoittimien tekeminen ja tarkistaminen sekä tulialueen rajojen ja tulitus korkeuden merkitseminen etumaastoon
  10. taistelusuunnitelman harjoittelu ryhmänjohtajan johdolla.
  11. tarkasta, että varustus ei pidä ääntä
  12. sotilaat voidaan merkitä myös pilkoilla esimerkiksi siten, että taistelijalla on yksi, ryhmänjohtajalla kaksi ja joukkueen johtajalla kolme pilkkaa, johtajilla voi olla myös himmeä, taaksepäin näyttävä punainen valo
  13. ajoneuvojen valmistelu
  14. tehtävän mukaisen toiminnan harjoittelu perustaistelumenetelmin
  15. valaisun valmistelu ja valaisukierroksen harjoittelu
  16. valaistut näytöt voidaan peittää teipillä tai vaatteella , kaikki välineet, joissa on valaistuja näyttöjä tai merkkivaloja (esim. kenttäradio, GPS ja kello) voivat paljastaa joukon, kuten muidenkin valojen käyttö.
  • Kaikkia käytössä olevia henkilökohtaisia varusteita ja joukkokohtaisia välineitä on opeteltava käsittelemään myös pimeällä.
  • Vältä katsomasta kirkkaisiin valoihin, tai jos se on välttämätöntä, pidettävä toinen silmä suljettuna. Jos on tarvetta valaista, käytä punaista valoa. 20–30 minuutin kuluttua silmä on saavuttanut parhaan hämäränäkökykynsä. Valmistauduttaessa esimerkiksi vartiotehtävään pimeällä on oleskeltava pimeässä vähintään 5 minuuttia ennen vartiotehtävän alkamista.
  • Edettäessä voidaan laittaa valkoinen vaate selkään näköyhteyden säilyttämiseksi.
  • Pimeätoiminnan valmistelut tulee tehdä johdetusti valoisan aikana.
  • Pimeällä taistelu aloitetaan yleensä lähempää kuin valoisalla yllätykseen pääsemiseksi ja paremman osumatarkkuuden saavuttamiseksi.
  • Pimeätaistelua varten hälytinlaitteet (esim. paukku- ja valohälytin) asennetaan tulenavaustasan ja tuliasemien välialueelle.
  • Valaisuvälineitä tulee käyttää taistelun aloittamisen jälkeen, mikäli kaikilla taistelijoilla ei ole valonvahvistimia. Aseella, jossa ei ole valonvahvistinta, ammutaan pääasiassa vain valai- sun aikana. Pimeällä maalin osoittamiseen käytetään samoja periaatteita kuin valoisalla.
  • Erityisesti on kiinnitettävä huomiota viestien perille menoon ja käskyjen mukaiseen toimintaan. Pimeätaistelussa korostuu taistelutunnuksen käyttö, koska kohteen ulkoinen tunnistaminen viholliseksi voi olla vaikeaa.
  • Eteneminen tapahtuu valoisaan verrattuna lyhennetyin 2–3 metrin välein käyttäen hyväksi selkeitä ja helposti erottuvia maastonkohtia. Liikuttaessa ollaan hiljaa ja edetään äänettömästi. Ryhmitysmuutokset on tehtävä rauhallisesti, varminta on toteuttaa ryhmitysmuutokset paikallaan ja jatkaa liikettä kun etenemismuoto on kunnossa. Edettäessä on pyrittävä liikkumaan suoraviivaisesti.
  • Oman valaisun aikana pysytään hyvässä tuliasemassa ja tulitetaan. Vihollisen valaistessa on suojauduttava, sillä liike paljastaa erityisesti valaisun aikana.
  • Ryhmän tulen ja liikkeen tahdittaminen tapahtuu kuten valoisallakin, erityistä huomiota on kiinnitettävä hyökkäysmuodon säilymiseen. Joukkueen johtaja voi tahdittaa ryhmien liikettä esimerkiksi vihellyspillillä (yksi vihellys tarkoittaa 1. ryhmä syöksyy, jolloin muut tukevat jne.). Valaisu on edullista toteuttaa joukkueen johtajan johdolla, esimerkiksi valaisukierroksena. Tällöin pillikomentoja käytettäessä joukkueen johtajan on helppo varmistua, että mikään omista ryhmistä ei liiku valaisua ammuttaessa.
  • Asetta on pyrittävä käyttämään pääsääntöisesti vain valaisun aikana, ellei käytössä ole pimeätähtäintä. Ammuttaessa käytetään nopeita tähdättyjä kertalaukauksia tai kaksoislaukauksia. Ellei valaisua ole, ammutaan suuliekkien suuntaan.
  • Lähitaistelussa voidaan valaista myös fosforikäsikranaattien ja tilapäisva- laisuvälineiden avulla.

Taisteluensiapu[muokkaa]

Ks. Ensiapu

Kaatuneiden tarkastaminen[muokkaa]

  • Tarkastus tulee tehdä heti, kun tehtävän suorittaminen sen sallii. Partio suorittaa.
  1. Suojaa ympäristö.
  2. Suojaa oma toiminta tarkastettavan mahdollisilta vastatoimilta.
  3. Tarkasta silmämääräisesti mahdolliset ansoitukset.
  4. Pyri varmistumaan, että henkilö on todella kuollut.
  5. Poista aseet kaatuneen vihollisen läheltä.
  6. Aseta kaatunut asentoon, jossa makaa selällään, jalat ovat nilkoista ristikkäin ja kädet rinnanpäällä ristikkäin. Muut tietävät hänen olevan tarkastettu.
  7. Irrota kaatuneen aseesta lipas, poista patruuna patruunapesästä ja laita ase ruumiin viereen.
  • Tajuton henkilö otetaan kiinni ja suoritetaan potilasluokittelu hoito-/luokittelukorttia hyödyntäen sekä annetaan ensiapua. Tajuton henkilö todennäköisesti liikkuu pois asetetusta asennosta, jolloin häntä kohdellaan kuten tarkastamatonta.

Ympäristöterveydenhuolto[muokkaa]

  • Joukon johtaja vastaa joukkonsa toimintakun- nosta ja siitä, että hänen sotilaillaan on mahdollisuus pitää yllä henkilökohtaista hygieniaa.
  • Vaihda kastuneet varusteesi kuiviin ja kuivata märät varusteesi. Vaihda likaiset ja rikkoontuneet varusteet mahdollisuuksien mukaan. Jos olet sairastunut tarttuvaan tautiin, on velvollisuutesi toimia niin, että et tartuta muita.
  • Hyvään vesikuriin kuuluu, ettei puhdistamatonta ja käsittelemätöntä pintavettä juoda tai käytetä ruuanvalmistuksessa. Jos joudut käyttämään pintavettä juomavetenä, puhdista se joko keittämällä, vedenpuhdistustabletilla tai suodattamalla. Pidä juoma-astiasi ja juomapullosi puhtaina pesemällä ne säännöllisesti.
  • Käytä ruoan jakamiseen ja ottamiseen jakokauhaa, ottimia tai kertakäyttökäsineitä – älä omaa lusikkahaarukkaasi. Sulje ruoka-astioiden kannet aina ruoan jakamisen tai ottamisen jälkeen. Pakkipussien tulee olla kuumuutta kestävää elintarvikemuovia.
  • Säästä palvelustovereitasi turhalta melulta.

Ryhmän hyökkäys[muokkaa]

  • Hyökkäyksen päämääränä on tuhoamisalueella olevan vihollisen tuhoaminen ja käsketyn maastonkohdan valtaaminen. Hyökkäys pyritään suuntaamaan vihollisen sivustaan tai selustaan. Ryhmä etenee kosketukseen joukkueenjohtajan taisteluajatuksen mukaisesti joukkueen etenemismuodossa (ryhmärivi, kiila, ryhmäparijono) tai soluttautumalla (iskuosastohyökkäys).
  1. Hyökkäysvalmistelut lähtöalueella
    1. Joukon täydentäminen määrävahvuiseksi materiaalin ja henkilöstön osalta, lisä- ja erikoismateriaalin jakaminen, henkilökohtaisen materiaalin huoltaminen, hyökkäyksessä tarvittavan varustuksen, valmistelu ja pakkaaminen, ajoneuvojen huolto ja tankkaaminen, marssi- ja hyökkäyskäsky, tulevan tehtävän harjoittelu, taistelukyvyn jatkuva ylläpito (neste, ravinto ja lepo), rynnäkkökiväärin puhdistaminen, lippaiden täyttäminen, käsikranaattien ja savuheitteiden käyttökuntoon laittaminen, naamiointi, kenttävarustus ja sukset sekä ryhmän kalusto ajoneuvoon.
    2. Varmista, että tiedät oman ja ryhmän tehtävän sekä tilanteen.
  2. Toiminta jalkautumisalueella
    1. Ryhmä jalkautuu ajoneuvostaan, naamioi ajoneuvon ja ryhmittyy etenemisryhmitykseen. Ota mukaan ryhmänjohtajan käskemät erikoisvälineet kuten käsikranaatit, kertasingot, savuheitteet, telamiinat.
    2. Etene ryhmänjohtajan esimerkin mukaan avojonossa jalan tai suksin siten, että ryhmä säilyy koossa ja yhteys säilyy naapuriryhmään. Omaa toimintaa ei paljasteta ilma-ammunnalla ennen taistelukosketusta.
  3. Toiminta lähtöasemassa
    1. Ryhmitytään hyökkäysryhmitykseen, ryhmänjohtaja tarkentaa hyökkäyskäskyä ja tehdään mm. hyökkäyksen epäsuoran tulen käyttövalmistelut viimeisten tiedustelutietojen perusteella. Ryhmänjohtaja käskee taistelijaparin tai partion suojaamaan lähtöaseman.
    2. Ryhmänjohtajan käskyn perusteella sotilaan on tiedettävä missä vihollinen on, mikä on joukkueen ja ryhmän tehtävä sekä oma tehtävänsä. Lisäksi hänen tulee tietää missä on murtokohta ja ryhmän hyökkäyssuunta, ja tavoite sekä hyökkäyksen jatkosuunta.
      1. Tarkennetun hyökkäyskäskyn perusteella taistelijan on tiedettävä: 1) vihollinen (määrä, laatu, sijainti), 2) joukkueen ja ryhmän tehtävä sekä taisteluajatus 3) hyökkäysryhmitys 4) tuhoamisalue 5) hyökkäyssuunta kompassilukuna (aseta lukema kompassiin) 6) tavoite maastonkohtana ja etäisyys tavoitteeseen 7) panssarintorjunnan painopiste 8) hyökkäyksen tukeminen (epäsuora- ja/tai suora-ammunta tuli) 9) ryhmän- ja joukkueenjohtajan paikka ryhmityksessä 10) haavoittuneiden evakuointi ja ampumatarviketäydennykset.
    3. Lähde liikkeelle ryhmänjohtajan esimerkillä tai merkillä.
  4. Eteneminen kosketuksessa
    1. Taistelukosketuksessa liike on aina suojattava tulella. Kun toimitaan taistelijapareittain, ryhmänjohtaja tahdittaa ryhmän tulta ja liikettä.
    2. Hyökkäävä joukko etenee epäsuoran tulen aikana varmuusetäisyyden päähän kranaattien iskemistä. Tulenjohtaja määrittää käytettävän varmuusetäisyyden.
    3. Oma liike tahditetaan tulivalmistelun mukaan. Hyökkää käskettyyn suuntaan ryhmänjohtajan esimerkin ja merkkien mukaan, säilytä paikkasi ryhmityksessä. Välitä ryhmänjohtajan merkit ja käskyt. Suojaudu pysähdyttäessä. Aloita tuli ryhmänjohtajan esimerkillä tai havaitessasi vihollisen. Hyökkää taistelijaparia ja partiotasi tukien. Käytä maastoa ja tilanteenmu- kaisia etenemistapoja. Ole aktiivinen ja ripeä.
    4. Ryhmänjohtaja voi käyttää tulitukeen konekivääriampujia, tarkka-ampujaa, tukiampujaa tai muodostaa tulitukipartion.
    5. Tee havaintoja vihollisesta, maastosta, taistelijaparista, ryhmänjohtajasta ja ryhmän toiminnasta. Seuraa ryhmänjohtajan merkkejä ja käskyjä – välitä ne taistelijaparille ja muulle ryhmälle. Säilytä paikkasi ryhmityksessä ja seuraa ryhmän toimintaa. Suojaudu pysähdyttäessä ja ota ampuma-asento siten, että voit tulittaa tarvittaessa etenemissuuntaan. Valmistaudu lähtemään liikkeelle ryhmänjohtajan esimerkillä tai merkillä. Tarkkaile tähystyssuuntaasi ja etsi merkkejä vihollisryhmityksestä. Tällaisia merkkejä ovat raivatut tulialueet, sulutteet, kaivujäljet, tuliasemat ja ajoneuvot. Pidä aseesi katseesi suuntaan niin, että voit avata tulen ennen vihollista. Ilmoita vihollishavaintosi taistelijaparille ja ryhmänjohtajalle. Etsi etenemissuunnasta suojaiset tuliasemat ja etenemisreitit. Arvioi tilannetta yhdessä taistelijaparisi / partiosi kanssa. Sovi etukäteen tavoite ja etenemisreitti, tukeminen ja merkit. Välitä taistelijaparille havainnot vihollisest sekä ryhmänjohtajan merkit ja käskyt.
    6. Sovi etenemisreitti taistelijaparin / partiosi kanssa ja tue taistelijaparisi etenemistä. Lähde itse liikkeelle, kun taistelijaparisi on valmiina tukemaan sinua. Tue taistelijaparin etenemistä ja syöksymistä tulittamalla ja tarvittaessa savuheitteillä. Pysy selvillä taistelijaparin tai partiosi jäsenten sijainnista. Osoita vihollinen taistelijaparille/partiollesi. Tuhoa vihollinen, joka estää taistelijaparisi etenemisen ja jota taistelijapari ei pysty tuhoamaan. Tarkkaile taistelijaparin tulen osuvuutta ja ilmoita tarvittaessa korjaukset hänelle. Tasaa tarvittaessa patruunoita tai erikoismateriaalia.
  5. Taistelu vihollisen ryhmityksessä
    1. Tuhoa kohtaamasi vihollinen ja seuraa patruunoiden ja muun taisteluvälinemateriaalin kulutusta. Pysy selvillä taistelijaparisi / partiosi ja ryhmäsi msijainnista ja tilanteesta. Pyri olemaan kokoajan tietoinen, missä vihollinen on, ja mihin se pystyy tulittamaan. Käytä edetessäsi maaston tarjoamaa suojaa ja ennen liikkeellelähtöä katso tarkasti seuraavat suojautumismahdollisuudet. Käytä tilanteeseen sopivinta etenemistapaa. OLE OMA-ALOITTEINEN.
    2. Käytä tarvittaessa vyöryttämistä ja rynnäkköä.
  6. Toiminta tavoitteessa
    1. Tavoitteessa ryhmitytään puolustukseen ja valmistaudutaan torjumaan vihollisen vastahyökkäys. Vihollinen tekee yleensä vastahyökkäyksen menetettyään maastonkohdan tai alueen. Siksi on tärkeää aloittaa kaivautuminen ja muut puolustusvalmistelut välittömästi. Viholliseen on pidettävä jatkuva tiedustelu- tai taistelukosketus.
    2. Taistelijan toimenpiteet tavoitteessa: Valitse tuliasema heti, kun ryhmän liike pysähtyy, käytä hyväksesi maaston tarjo ama suoja, painanteet, poterot ja muut rakenteet. Tarkista tähtäinten läpi tähtäämällä, että voit ampua tulialueellesi. Vaihda aseeseen täysi lipas ja tasaa patruunoita taistelijaparisi / partiosi kesken. Pidä ryhmänjohtaja tietoisena tilanteestasi (patruuna tilanne, vesi, yms.). Kaiva oma-aloitteisesti tuliasemaan potero ja kunnosta sitä tilanteen salliessa. Vuorottele taistelijaparisi / partiosi kanssa tuliaseman valmistuksessa.
    3. Ryhmänjohtaja käskee miinoitteiden rakentamisen, tähysteisesti laukaistavien panosten asentamisen, vartioinnin ja tiedustelun. Hän siirtää tarvittaessa taistelijoita ryhmän taistelun kannalta parempaan tuliasemaan, jolloin tuliaseman valmistelu aloitetaan välittömästi uudelleen.

Ryhmän puolustus[muokkaa]

  • Puolustuksessa joukolle tyypillisesti käskettäviä taistelutehtäviä ovat pysäyttää, tuottaa tappioita ja tuhoaa. Puolustukseen ryhmitytään myös joukon pysähtyessä pitemmäksi aikaa samaan maastonkohtaan.Tehtävän perusteella joukko ryhmittyy käsketylle alueelle ja tekee taistelutehtävän edellyttämät valmistelut. Joukkueen vastuualueella ryhmällä on varsinainen pesäke sekä useita vara-asemia ja vaihtoasemia.
    • Varsinainen tuliasema. Vara-asema. Vaihtoasema. Miinoite. Epäsuorantulen torjuntamaali. Epäsuorantulen maalipiste. Siirtymisreitti. Pidettävä maastonkohta. Vastuualueen rajat.
  • Puolustukseen ryhmittyminen suojataan asettamalla vartiomies, minkä jälkeen annetaan asemaanmenokäsky:
  1. tuliaseman paikka
  2. tulialueen suunta
  3. tulenavaustasa
  4. ryhmänjohtajan paikka.
  • Ryhmän pesäkkeen tarkistamisen vihollisen suunnasta ja tuliasemista ja mahdollisten ryhmitysmuutosten jälkeen ryhmänjohtaja antaa ryhmittymiskäskyn:
  1. tarkat tulialueen rajat
  2. tuhoamisalueen maastonkohtien nimet ja etäisyyksien arvioiminen tulialueen kiintopisteisiin.
    1. Etäisyyksien arvioinnilla varmistetaan, että taistelijat ampuvat samoilla tähtäinasetuksilla tuhoamisalueen keskeisimpiin maastonkohtiin. Puolustusvalmistelujen yhteydessä arvioidut etäisyydet on aina pyrittävä mittaamaan.
    2. Nimeän maaston ja arvioin etäisyydet: vasemmalla talo 300 m, keskellä mutka 200 m, oikealla pellon pää 150 m
  3. tarkennetun tulenavaustasan
  4. tulen aloittamisen ja keskittämisen
  5. panssarintorjunta (ml. kertasinkojen ja tähysteisten panoksien käyttö sekä miinoitteiden paikat)
  6. ryhmänjohtajan paikka
  7. vartiointi ja hälyttäminen
  8. linnoittaminen (ml. tulialueen raivaukset)
  9. muut omat joukot.
  • Taistelijoiden tulialueet ovat ryhmän tai partion tuhoamisalueella osittain ristikkäin. Joukkueen tuhoamisalueella ryhmien tuhoamisalueet menevät limittäin.
  • Tuliasema: Paikka, jossa taistelija suorittaa hänelle annetun taistelutehtävän. Paikan käskee yleensä ryhmänjohtaja. Tuliasemaa ei saa sijoittaa mäen korkeimmalle kohdalle eikä sellaiseen paikkaan, jossa tausta paljastaa tuliaseman ja taistelijan. Tulee huomioida myös maaperä. Kallioinen ja kivikkoinen maaperä lisää sirpalevaikutusta ja kimmokkeita sekä voi estää kaivamisen. Alavassa tai soistuvassa maastossa kaivetut tuliasemat voivat täyttyä vedellä. Tuliaseman paikkaa valittaessa on otettava huomioon oman ryhmän tai partion muiden taistelijoiden tuliasemat. Taistelijalla tulee olla useita tuliasemia ja niitä on kyettävä tarvittaessa vaihtamaan taistelun aikana.
    • Varsinainen tuliasema: Tulialue on joukon tehtävän mukaiselle tuhoamisalueelle. Se valmistellaan ensimmäisenä.
    • Vara-asemat: Asemia joista tehtävä suoritetaan, kun toiminta varsinaisesta tuliasemasta on estynyt. Vara-aseman tulialue on samalle tuhoamisalueelle, kuin varsinaisen tuliaseman.
    • Vaihto-asemat: Ryhmällä tai partiolla on vaihtoasemia, joista taistelija ampuu varsinaisesta tulialueesta erilliselle tulialueelle, esimerkiksi joukkueen tukikohdan selustaan tai sivustaan.
    • Perusvaatimukset
      • Vara- ja vaihto-asemiin siirrytään ryhmänjohtajan käskyllä tai harjoitellun taistelusuunnitelman mukaisesti.
      • Laaja ampuma-ala (tuliaseman paikan valinta, raivaukset)
      • Hyvä tuki aseelle (riittävän laaja asepöytä ja tarpeeksi paksu tukipuu sopivalla etäisyydellä)
      • Suoja tulelta ja tähystykseltä (tulialueen vasemmasta ja oikeasta rajasta alkavat maastoutetut ja riittävän suojavahvuuden omaavat suojakumpareet). Tuliasema linnoitetaan siten, että vihollinen ei voi ampua sinua tulialueesi ulkopuolelta (suojakumpareet).
      • Suojainen siirtymisreitti (ryömintähauta / taisteluhauta)
    • Nopeassa tuliaseman valmistamisessa tarkista tähtäinten läpi tähtäämällä, että pystyt ampumaan tulialueelle. Käytä maaston tai rakenteiden tarjoamaa suojaa ja aluksi tilapäistä tukea aseellesi. Ole valmiina aloittamaan tuli ja tuhoamaan tulialueellesi tuleva vihollinen. Paranna tuliasemaasi heti, kun voit. Kun tilanne sallii, raivaa tulialue ja paikanna katveet, joihin et pysty ampumaan. Tarkista tuliaseman suoja ja naamiointi vihollisen suunnasta tähystämällä. Varmistu, ettet näy tuliasemasta suoraan vihollisen tulosuuntaan. Aloita linnoittaminen, kun ampuma-ala on raivattu ja tuliasema viitoitettu.
    • Kevyen konekiväärin tuliasema valitaan siten, että siitä voi ampua koko ryhmän tulialueelle ja kaukana oleviin maaleihin. Voi olla porrastettuna muihin nähden esimerkiksi muita ylempänä olevassa asemassa.
    • Sotilaan on tiedettävä varsinaisessa, vara- ja vaihtoasemassaan tehtävänsä:
  1. maastokohtien nimet ja etäisyydet
  2. maastossa oleva 200 metrin tasa, jota kauempana olevia maaleja tulitetaan taistelutähtäintä käyttäen
  3. tulialueen rajat maastossa
  4. tulenaloitustasa maastossa
  5. tulen aloittaminen (kun pesäke on ehditty miehittää, yhdenaikainen tule aloitus saavutetaan parhaiten ryhmänjohtajan esimerkistä)
  6. tulen keskittäminen ja jakaminen
  7. epäsuoran tulen maalien nimet ja sijainti maastossa
    • Sinkoampujan on lisäksi tiedettävä
  1. tulenaloitus singoilla
  2. tuhoamisalue
  3. varamiinoitteen paikka
  4. mitatut etäisyydet tuhoamisalueille
  5. vaunujen arvioitu nopeus eri kohdissa tuhoamisaluetta
  6. vaunuille edulliset urat ja tuliasemat tuhoamisalueella
  7. vara- ja vaihtoasemat
  • Taistelijan toiminta taisteluun valmistauduttaessa:
  1. Arvioi vihollisen toiminta: Milloin, mistä saakka ja miten vihollinen havaitaan. Miten vihollinen toimii meitä vastaan valoisalla ja pimeällä? Miten pyrkii yllättämään ja miten se voidaan estää?
  2. Havainnoi maastoa: Mistä ampuma-alaa tulee raivata. Minne jää katvealueita, jonne vihollinen voi päästä suojaan? Ovatko taisteluaseman suojakumpareet oikeaan suuntaan ja tarpeeksi leveät? Onko tuliasemasi naamioitu hyvin vai paljastavatko tulialueen raivaus tai linnoittamisjäljet sen?
  3. Miten toteutat tehtävän varsinaisesta ja vaihtoasemasta: Selvitä tulialueen rajat ja tulenaloitustasa maastossa sekä epäsuoran tulen maalit ja nimetyt maastonkohdat maastossa sekä etäisyydet tulialueella oleviin maastonkohtiin. Selvitä tulitusmahdollisuus taistelijaparin tulialueen katvealueelle. Mieti ja sovi tulitehtävän toteuttaminen pimeällä. Ryhmänjohtaja käskee siirtymisen vaihtoasemaan ja suoja-asemaan. Sovi yhteistoiminta taistelijaparin kanssa; maalin osoittaminen, katveiden tulittaminen ja taistelijaparin tukeminen.
  • Ryhmä taistelee joukkueen osana. Ryhmän on kyettävä torjumaan noin joukkueen vahvuisen vihollisen hyökkäys. Taistelijaparin on kyettävä torjumaan siten noin ryhmän vahvuisen vihollisen hyökkäys ryhmänsä osana. Ryhmänjohtaja kouluttaa ja harjoituttaa ryhmän taistelusuunnitelman suullisilla käskyillä ja merkeillä. Ryhmän taistelu toteutetaan harjoitellun taistelusuunnitelman, vihollisen toiminnan ja taistelijaparien tehtävien sekä ryhmänjohtajan esimerkin ja merkkien perusteella. Ryhmän taisteluvalmiutta voidaan kohottaa parivartiolla, lepäämällä suoja-asemassa taisteluvarustus päällä sekä miehittämällä puoliryhmällä tai koko ryhmällä taisteluasemat.
  • Ryhmä miehittää taisteluasemat taisteluvalmiutta kohotettaessa, ryhmänjohtajan komennolla ASEMAAN sekä vartiomiehen hälyttäessä hälyttimellä tai ampumalla.
  • Taistelu aloitetaan 1) ryhmänjohtajan taisteluajatuksen ja esimerkin mukaisesti 2) oma-aloitteisesti taistelijana tai partiona vihollisen ylittäessä tulenavaustasan tai 3) oma-aloitteisesti vihollisen yllättäessä. Kaikkien on yhdyttävä tulenavaukseen ja pyrittävä tuhoamaan omalla tulialueellaan havaitsemiaan vihollisia.
  • Tulenavaustasa: Ryhmäjohtajan maastoon määrittämä tasa, jolta taistelu on viimeistään aloitettava. Maastosta ja ryhmän tehtävästä riippuen ryhmänjohtaja määrittää yhden tasan koko ryhmälle tai jokaiselle partiolle omansa. Tulenavaustasa on määritettävä noin 100 m päähän tuliasemista siten, että taistelu kyetään aloittamaan ensisijaisesti taisteluajatuksen mukaisesti. Toisaalta tulenavaustasa on oltava sen verran kaukana, että omat tuliasemat eivät paljastu ennen tulenavausta.
  • Maalin osoittaminen: 1) suuremmasta pienempään -menetelmällä 2) kellotaulumenetelmällä 3) laserosoittimella 4) nimettyjä maaston kohtia käyttäen 5) komennoilla VIHOLLISTA OIKEALLA, EDESSÄ, VASEMMALLA 6) ampumalla valojuovaluoteja tai valopistoolilla maalia kohti. Tarvittaessa annetaan monta kiintopistettä ja suuntaa, jotta maali saadaan varmuudella osoitettua. Havaittuaan maalin taistelija ilmoittaa osoittajalle MAALI SELVÄ!.
    • Suuremmasta pienempään: Maali: VIHOLLISEN KK. Kiintopiste: SILTA!, PUNAINEN TALO!. Suunta kiintopisteestä: oikealle, vasempaan, edessä, takana, ylhäällä, alhaalla. Etäisyys kiintopisteestä: 100 PIIRUA!, 30 METRIÄ!.
  • Taistelijan toiminta taistelun aikana:
  1. Havaitse, paikanna, tunnista ja tuhoa vihollinen: Vihollisen toiminnan paljastavat äänet, liike, tausta, heijastavat pinnat, valot, varjot, väri, etenemisreitti, aseiden suuliekit. Tunnista vihollinen varustuksesta, aseista ja ajoneuvoista.
    1. Maalin valitseminen: Oma-aloitteisesti, ryhmänjohtajan tulikomennon tai -maalinosoituksen mukaan. Ryhmänjohtaja voi tulikomennolla ja maalinosoituksella jakaa tai keskittää ryhmänsä tulta tarpeensa mukaan. Valitse maali seuraavasti: 1) vaarallisin 2) lähin 3)muut tulialueella olevat viholliset. Valitse maaliksi vihollisen avainhenkilöitä kuten johtajia, vaunumiehistöä ja tarkka-ampujia.
    2. Vihollisen tuhoamisjärjestys on seuraava: 1) itselle vaarallisin vihollinen 2) vihollinen, jota taistelijaparisi ei pysty tuhoamaan 3) suojaan pääsevä vihollinen 4) johtajat; joukkueenjohtaja, tulenjohtaja, ryhmänjohtaja, vaununjohtaja 5) erikoistaistelijat; radiomies, konekiväärimies, etäisyydenmittaaja, sinkoampuja, tarkka-ampuja jne. 6) kaikki omalla tulialueella olevat viholliset alkaen helpoimmasta maalista.
    3. Tähtää keskelle maalia, jatka maalin tulittamista kunnes havaitset osuman tai maali tulee taistelukyvyttömäksi.
  2. Taistele yhteistoiminnassa taistelijaparin kanssa
  3. Seuraa ryhmänjohtajan esimerkkiä, merkkejä ja käskyjä
  4. Ilmoita ryhmänjohtajalle havainnot vihollisesta: Määrä, laatu, sijainti ja toiminta. Havainnot vahtoasemien suunnassa, vihollisen taisteluaineiden käyttövalmisteluista (mm. suojanaamarin käyttö) sekä oman taistelijaparisi haavoittuminen tai kaatuminen. Ilmoita, kun patruunoista on käytetty puolet ja ilmoita erikoisvälineiden määrä ennen niiden loppumista.
  • Torjutun hyökkäyksen jälkeen
    • Säilytä tähystyskosketus viholliseen. Täytä lippaat ja tasaa patruunat taistelijaparisi tai partiosi kanssa. Anna ensiapu itsellesi ja taistelijaparillesi. Kunnosta taisteluasemasi. Ilmoita ryhmänjohtajalle taisteluvalmiutesi ja havainnot vihollisesta sekä pidä yllä taisteluvalmiutesi ja toimintakykysi. Arvioi taistelijaparisi kanssa tilanne ja oma toimintanne.
    • Kosketusta viholliseen ei saa kadottaa, ettei tule yllätetyksi. Tarvittaessa joukkueesi lähettää tiedustelupartion etumaastoon. Tieto etumaastoon menevistä omista taistelijoista on välitettävä kaikille.

Ryhmän pesäkkeen linnoittaminen[muokkaa]

  • Kantalinnoittaminen: Suojataso 1.
  • Raskasosalinnoittaminen: Suojataso 2.
  • Kevytosalinnoittaminen: Suojataso 3.
  • Kenttälinnoittaminen: Suojataso 4. Suoja aluevaikutteisilta aseilta ja sirpaleilta. Linnoitteet rakennetaan siten, että suojaa kehitetään alkaen suojasta suora-ammuntatulelta (taistelijan potero). Majoituslinnoitteet rakennetaan kestämään kranaattien pintaräjähdykset. Pesäke 3–5 vrk, tukikohta 3 – 7 vrk, puolustuskeskus 1–2 vko.
    • Taistelijan on kyettävä kaivamaan avopotero kesällä neljässä ja talvella kuudessa tunnissa. Taistelijaparin tai partion on kyettävä yhdistämään taistelijoiden itselleen kaivamansa poterot taistelijaparin tai partion yhteiseksi tuliasemaksi 12 tunnissa.
  1. Poista päällimmäinen maakerros kaivettavan poteron ja tulevien suojakumpareiden alueelta (vähintään 3×5 m alue). Ota maakerros kokonaisina (noin 30×30 cm) levyinä siten, että aluskasvillisuus säilyy naamiointikelvollisena. Poistettua pintamaata käytetään tuliaseman naamiointiin ympäröivän maaston mukaiseksi. Mitoitus ks. s. 223.
  2. Siirrä päällimmäinen maakerros poteron taakse kasaan, jolloin käsketty tulialue pysyy vapaana.
  3. Kaiva potero ensin 60 – 80 cm syväksi polvelta ampuvan taistelijan poteroksi.
    1. Kasaa kaivettu maa käsketyn tulialueen ja poteron sivuille suojakumpareiksi. Kaivettu maa kasataan ampumasektorin molemmille puolille ja poteron sivuille suojakumpareiksi siten, että tuliasemassa oleva taistelija ei näy silhuettina taustaa vasten.
  4. Kaiva ajan salliessa 120 – 150 cm syväksi pystypoteroksi.
  5. Naamioi suojakumpareet kaivutyön alkuvaiheessa talteen otetulla maan pintakerroksella, kun ne ovat noin 30 cm korkeita ja vähintään 50 cm paksut.
  6. Laita aseelle tuki (esim. puupölli, paksuus 15 – 20 cm ja pituus 100 – 150 cm) 40 – 50 cm:n etäisyydelle poteron etureunasta. Aseta tuki maahan niin tiukasti, ettei se pääse heilumaan. Aseen tuen voit tehdä myös hiekkasäkeistä.
  7. Aseen tuen asentamisen jälkeen varmistetaan kyky ampua käsketylle tulialueella ja hyvä ampuma-asento tähtäämällä aseella tulialueelle.
  8. Valmista tulialueen rajoittimet, jos suojakumpareet eivät rajaa tulialuetta riittävästi. Tällöin varmistutaan, että ammutaan huonoissakin näkyvyysoloissa omien taistelijoiden kannalta turvalliseen suuntaan.
    • Suojatila: Tuliasemaan tehdään taistelijaparin tai partion yhteinen katettu suojatila. Suojan parantamiseksi poteron leveyden tulee olla mahdollisimman pieni, ja seinämät kaivetaan mahdollisimman jyrkiksi.
Naamiointikerros 
Vaimennuskerros: paksuus vähintään 20 cm tiiviiksi poljettua paikalta saatua maata ja kiviä
Tiivistyskerros: muovia, sammalta, tms.
Kantava kerros: paksuus 12–15 cm (lankkua tai pyöreää puuta)
  • Suojavahvuudet käsiaseiden tulta vastaan:
Teräs 1,5 cm 
Betoni 20 cm
Hiekkaa säkeissä, kivinen maa 50 cm 
Tuore puu 60 cm
Tavallinen tiivis maa 100 cm
Tiiviiksi poljettu lumi 150 cm
Koskematon lumi 300 cm

Majoittuminen[muokkaa]

  • Ryhmä majoittuu maastossa aluksi poteroihin tai huonolla säällä ja tilanteen salliessa telttaan. Pesäkkeen linnoittamisen edistyessä majoitutaan majoituspoteroon, korsuun tai rakennukseen. Majoituttaessa taistelupoterossa tai taistelijaparin poterossa asetetaan poteron tai sen suojakolon pohjalle esimerkiksi havuja ja makuualusta. Poteron aukko voidaan peittää suojaviitalla.
  • Teltta
    • Teltta sijoitetaan ilmasuojaiseen paikkaan painanteeseen ja suojaan vihollisen suora-ammuntatulelta ja epäsuoralta tulelta. Telttojen välinen etäisyys on oltava vähintään 50 metriä. Teltta on sijoitettava painanteeseen tai kaivettava maahan telttapoteroon (kunnes majoituslinnoitteet valmistuvat), lisäksi teltasta on oltava suojainen siirtymisreitti tuliasemiin. Teltan suuaukko sijoitetaan poispäin vihollisen todennäköisestä tulosuunnasta. Teltan paikka kannattaa valita siten, että teltan reunat ovat ylempänä kuin keskikohta ja ovi-aukko alempana kuin päätyseinä. Teltan liepeet käännetään sisäpuolelle. Lämpösäteilyn vähentämiseksi naamioverkko nostetaan kepeillä selvästi irti teltasta. Kaminan kiinnitys ks. s. 183. Naamioverkolla rikotaan kohteen muoto. Naamioverkkojen lisäksi tulee käyttää tilapäismateriaalia. Talvella ryhmänjohtaja käskee käytettävät kulku-urat siten, että vältetään turhia jälkiä.
    • Kuivausriuku, vesi, lyhtylaatikko, sammutusvesi, polttopuut.
    • Pystytys
  1. Toinen taistelijapari raivaa teltan pohjan puista ja oksista sekä talvella lumesta ja polttaa kamiinasta säilytysöljyt.
  2. Kolmas taistelijapari kokoaa tulialueen raivauksesta saadut havut ja levittää ne teltan pohjalle.
  3. Ryhmän varajohtajataistelijapari noutaa ajoneuvosta teltan varusteineen ja naamioverkon.
  4. Toinen ja kolmas taistelijapari pujottavat kukin yhden kulmakepin teltan joka toiseen kulmaan ja levittävät teltan neliöksi teltan pohjalle.
  5. Ryhmän varajohtajan taistelijapari lyö maakiilat maahan sekä toinen ja kolmas taistelijapari asettavat kukin oman kulmakeppinsä pystysuoraan ja kiinnittävät telttanarunsa maakiilaan.
  6. Toinen ja kolmas taistelijapari siirtyvät myötäpäivään ja pujottavat kulmakepin teltan seuraavaan kulmaan.
  7. Kukin asettaa kulmakepin pystysuoraan, teltta kiristetään ensin neliöksi ja sitten

kahdeksankulmioksi

  1. Telttanarut kiinnitetään telttasolmulla maakiiloihin.
  2. Ryhmän varajohtaja vie keskisalon paikalleen.
  3. Telttanarujen kiinnittäjät tiivistävät teltan helmat maata vasten.
  4. Ensimmäinen taistelijapari vie telttaan lyhdyn ja asettaa kamiinan paikalleen. Kamiina nostetaan koholle maasta. Lyhty sijoitetaan kamiinan vastakkaiselle puolelle kuivausriukuun.
  5. Toinen taistelijapari naamioi teltan naamioverkolla, naamiopaperilla ja luonnon materiaalilla.
  6. Kolmas taistelijapari asettaa kamiinan kiinnitysriu‘ut ja varusteiden kuivausriu‘ut sekä levittää telttakankaan teltan pohjalle.
  7. Ryhmänjohtaja harjoituttaa taisteluasemien miehittämisen.
  8. Ryhmänjohtaja käskee hälyttimen ja polttopuiden tekemisen ja sammutusveden varaamisen telttaan. Polttopuut tehdään koko yön tarvetta varten. Halot pinotaan oviaukon viereen vasemmalle.
  9. Ryhmänjohtaja laatii vartiovuoroluettelon ja käskee vartiovuorot. Lähivartiomies varaa vartiosta palaavalle sotilaalle juotavaa ja kuivamuonaa. Lähivartiomiehellä on aina kuumaa vettä valmiina.
    • Teltta ja majoitusjärjestelyt puretaan pystyttämisen työnjakoa noudattaen. Talvella teltan paikka peitetään lumella.
    • Teltassa ase pidetään pään takana seinustalla niin, että se on nopeasti saatavissa käsiin. Taisteluvyöt ja reput sijoitetaan telttaan tai naamioidaan esimerkiksi taisteluasemaan vievän uran varteen. Vesiastia sijoitetaan oviaukon viereen oikealle. Tarvittava ryhmän kalusto sijoitetaan teltan ulkopuolelle oviaukon sivuille naamioverkon alle. Kalusto, jota ei tarvita sijoitetaan kuljetuslaatikoihin joukkueen ajoneuvoon. Reppu pidetään pakattuna ja siitä otetaan vain ne välineet joita tarvitaan. Tarvittaessa teltasta poistutaan nopeasti ja aina aseen kanssa, kukin kohdaltaan teltan liepeen alta.
  • Ajoneuvo
    • Sijoitetaan 50 m etäisyydelle toisista ajoneuvoista ja teltoista. Ajoneuvon kuljettaja naamioi ajoneuvon yhdessä ryhmän taistelijoiden kanssa.
  • Sukset
    • Ryhmänjohtaja käskee suksien sijoittamisen esimerkiksi taisteluasemaan vievän uran varteen naamioituna. Suksille valmistellaan suksipotero. Sukset puhdistetaan lumesta ja jäästä. Sauvat asetetaan suksien väliin. Sukset asetetaan keppien päälle suksipoteroon pohjat alaspäin. Siteet jätetään kiinni suksiin.
  • Teltan ja ajoneuvon lisäksi tulee naamioida esim. reput, sukset, ahkiot, halot, polttopuiden tekopaikka (hakkuujätteet) ruoka-astiat ja moottorikelkka sekä muut välineet.
  • Kenttäkäymälä: Vähintään 50 metrin päässä teltasta.
  • Solmut: Sotilaan käsikirja s. 207, 183

Marssi[muokkaa]

Taistelijan tulee kyetä siirtymään paikasta toiseen menettämättä taistelukykyään. Osata toimia jalka- ja hiihtomarsseilla joukon jäsenenä. Taistelukunnon säilyttäminen tarkoittaa, että joukko kykenee marssin jälkeen ryhmittymään puolustukseen ja huoltamaan itsensä sekä jatkamaan marssia tai aloittamaan taistelun.

  • Valmistautuminen
    • Pese huolellisesti erityisesti jalat, nivustaipeet ja takapuoli. Tarvittaessa käytä talkkia hiertymisten estämiseksi. Leikkaa varpaiden kynnet.
    • Sovita taisteluvyö ja reppu siten, että painopiste on mahdollisimman ylhäällä ja lähellä selkää eikä kantamus heilu. Käytä jalkineissa pohjallisia. Rasvaa varsikengät. Käytä marssin aikana kaksia puhtaita sukkia päällekkäin hiertymisten estämiseksi. Pukeudu sään vaatimalla tavalla. Tarkista, että varusteet on pakattu siten, että ne eivät aiheuta liikuttaessa ääntä. Naamioi paljaat ihonkohdat ja varusteesi ryhmänjohtajan käskyn mukaisesti.
    • Syö kunnolla edellisenä päivänä hiilihydraattipitoista ruokaa. Syö aamupala. Varaa näkkileipää taskuun, nestettä kenttäpulloon ja varapulloon.
    • Pyörämarssi: Tarkasta polkupyörän kunto. Pumppaa renkaat täyteen ilmaa, renkaissa tulee olla niin paljon ilmaa, että et jaksa sormilla painaa niihin kuoppaa. Voitele tarvittaessa ketjut. Säädä satulan korkeus niin, että jalkasi suoristuu polkimen ollessa ala-asennossa ja jalkaterän kulman ollessa luonnollinen. Varo säätämästä satulaa niin korkealle, että joudut liikuttamaan takapuoltasi satulassa, kun poljet. Reppu ja tarvittaessa muukin varustus kiinnitetään marssilla polkupyörään. Ase kannetaan kuitenkin aina joko selässä tai tunnustelijana ollessa rinnalla.
    • Hiihtomarssi: Tarkasta, että suksien ruuvit ovat kunnolla kiinni ja siteet ehjät oikein säädetyt. Voitele sukset sään mukaisesti ja koehiihdä. Siteet säilytetään moottorimarssin aikana taisteluvyössä, ei suksissa.
      • Suksien kuljetuspakkaus: 1) aseta sukset päällekkäin toinen toisen päälle 2) työnnä sauvat vastakkain sompien läpi 3) aseta sauvat suksien päälle ja kierrä käsilenkki suksen ympäri ja käsilenkki sauvan kärjen piikkiin.
      • Ahkion pakkaaminen: Painavat tavarat pohjalle ja ahkio hieman takapainoinen. Pakkaaminen tehdään joukolle käsketyn tehtävän vaatimusten mukaisesti: Taistelutehtävää varten pakataan ampumatarvikkeita, sinkoja ja miinoja. Haavoittuneen lämpimänä pitämistä varten on varattava telttapatja ja makuupussi. Tehtävän ollessa puolustukseen ryhmittyminen voidaan ahkioon pakata majoituskalusto ja pioneerivälineitä. Ahkiossa on aina oltava yhdet varahiihtovälineet ryhmää kohti. Kuorma peitetään kuormapeitteellä, telttapohjalla tai muulla tarkoitukseen sopivalla peitteellä ja sidotaan. Paino on oltava sellainen, että kolme taistelijaa kykenee vetämään sitä vaivatta muun joukon mukana.
  • Moottorimarssi: Siirtymäaikataulu laaditaan siten, että ajoneuvo- ja tiekohtaisia nopeusrajoituksia voidaan noudattaa sekä aikataulun laadinnassa otetaan huomioon tien, kelin ja sään vaikutus ajonopeuteen. Määritettyjä ajo- ja lepoaikoja on noudatettava. Suurehkojen taajamien läpiajoa on vältettävä. Kuljetusvälinehuoltojärjestelyt suunnitellaan niin, että rikkoutuneet ajoneuvot siirretään viivytyksettä pois. Ennen marssille lähtöä henkilöstölle annetaan marssikäsky.
    • Marssirivistön ensimmäisen ajoneuvon eteen ja viimeisen ajoneuvon taakse on kiinnitettävä muuta liikennettä varoittavat, keltaisella heijastavalla liikennemerkkikalvolla ja mustin tekstein varustetut varoitustaulut. Varoituskilvellä merkitään viiden ajoneuvon tai ajoneuvoyhdistelmän (pl moottoripyörät ja mopot) ja sitä suuremmat osastot.
  • Marssin aikana
    • Säilytä marssin aikana taisteluvalmiutesi seuraamalla ryhmänjohtajan esimerkkiä ja merkkejä sekä tähystämällä käskettyyn tähystyssuuntaan. Pidä edellä marssivaan sotilaaseen vähintään 5 m etäisyys. Pimeällä etäisyyksiä voidaan lyhentää. Välitä merkit ja käskyt.
    • Nesteen nauttiminen (2–2,5 dl 10–15 minuutin välein = noin 1 litra/tunti). Juo tauon aikana vettä tai laimeaa mehua vähintään 2,5 dl.
    • Ryhmänjohtaja pysäyttää ryhmän SEIS-merkillä ja käskee vartioinnin sekä ilmoittaa tauon pituudet. Mene heti ilmasuojaan. Pidä ase käden ulottuvilla. Jäähdytä kehoasi avaamalla kiristävät vaatteet tauon ajaksi. Lisää vaatetusta jäähdyttelyn jälkeen, jotta kehosi ei kylmety liikaa. Pitkän tauon aikana lisää taukotakki päällesi ja ota se pois ennen liikkeellelähtöä. Pyörämarssilla kannattaa helpottaa jalkojen verenkiertoa nostamalla ne hetkeksi ylös. Hoida hiertymät. Pese mahdollisuuksien mukaan jalat pitkillä tauoilla ja vaihda puhtaat kuivat sukat. Nauti kuivamuonaa (esim. leipää, hedelmiä) hiilihydraattivarastojen ylläpitämiseksi. Valmistaudu jatkamaan marssia ryhmänjohtajan VALMISTAUTUKAA-komennolla tai HUOMIO-merkillä. Välitä merkki eteenpäin. Lähde liikkeelle äänettömästi ryhmänjohtajan MARS-komennolla tai merkillä.
    • Jalkamarssi: Mikäli käytetään tietä, on käytettävä tien piennarta tai kulkusuunnassa ajoradan oikeaa reunaa. Marssimuoto on jono tai parijono (jalkakäytävällä jonossa). Jouduttaessa ylittämään tie, on se tehtävä ryhmittäin kohtisuoraan. Ks. valot ja heijastimet Sotilaan käsikirja s. 182.
    • Pyörämarssi: Polkupyörämarssi suoritetaan jonomuodossa ajaen tien oikeassa reunassa, tai tien pientareella tai pyörätiellä. Varmista risteyksissä, että takana tulevat näkevät minne käännyttiin. Sääntö on, että sotilas taluttaa pyörää ylämäkeen, jos joutuisi polkemaan seisaaltaan. Ryhmän talutettua pyörää ryhmän ensimmäinen alkaa polkea vasta, kun kaikki voivat sen tehdä yhtä aikaa. Normaali marssirytmi on 50 minuuttia ajoa ja 10 minuuttia taukoa. Ryhmä siirtyy kukin kohdaltaan tien sivuun ja pyörät tuodaan ilmasuojaan metsään tai pois tieltä ja käännetään takaisin tielle päin. Tauon päättyessä ryhmä taluttaa pyörät tielle kukin kohdaltaan ja lähtee polkemaan vasta, kun kaikki voivat sen aloittaa. Marssirivistössä ajettaessa on ryhmän viimeisen pyöräilijän käytettävä hyväksyttyä mallia olevaa heijastinliiviä. Ks. valot ja heijastimet Sotilaan käsikirja s. 181.
    • Hiihtomarssi: Etäisyyksiä kasvatetaan ennen alamäkeä. Marssitauon ajaksi taistelija hiihtää ladulta sivuun, jolloin latu jää johtajien ja lähettien käyttöön. Puhdista suksien pohjat tauolla ja marssin päätteeksi jäätymisen estämiseksi. Yleisellä tiellä liikuttaessa on osaston liikuttava tien oikeaa reunaa ja yksittäisen hiihtäjän tien vasenta reunaa. Tien ylitys on aina suoritettava kohtisuoraan. Hiihto-osaston ylittäessä tietä on toimittava siten, että näköetäisyydelle kumpaankin suuntaan riittävän etäälle ylityskohdasta sekä ylityskohtaan sijoitetaan vartiomies. Vartiomiesten tehtävänä on pysäyttää hiihto-osasto ajoneuvojen kulun ajaksi.
      • Ahkiolatu: Ks. Sotilaan käsikirja s. 177.
      • Ahkio: Ahkiota vetää 1 – 3 taistelijaa vallitsevan maaston ja kelin sekä pakatun kuorman mukaan. Vaativissa maasto- tai keliolosuhteissa osa kuormasta jaetaan tarvittaessa muiden taistelijoiden kannettavaksi. Valmiilla ladulla ahkiota vedetään joukon alkupäässä, jolloin hiihtovauhti määräytyy ahkion vauhdin mukaan. Yksi taistelija toimii jarrumiehenä. Jarruttamista varten ahkion takaosaan kiinnitetään köysi, joka voi tasaisessa maastossa ja ylämäissä olla ahkion perässä vapaana. Vetäjien aseet ovat rinnalla siten, että ne ovat vetoliinan päällä.
      • Hiihtohinaus: Hiihtohinausta suorittavassa moottorikäyttöisessä ajoneuvossa (pl. moottorireki) on oltava hälyttäjä, joka jatkuvasti seuraa hinattavia. Suurin sallittu ajonopeus saa olla enintään 20 km/h. Hinattavien henkilöiden määrä ajoneuvoa kohti saa olla enintään 20 henkilöä. Maaston mukaan hinauksessa käytettävä väline ei saa olla sidottu hinattavaan henkilöön.
    • Moottorimarssi: Marssiosaston johtaja käskee joukolle vahvistetuilla merkeillä ilmasuojaan ajon, ajoneuvoon nousemisen, moottorin käynnistämisen ja liikkeelle lähdön. Valtateillä etäisyyksien on oltava vähintään 200 m.
      • Tähystys taisteluajoneuvoissa: Tähystäjän tehtävänä on välittää merkit edessä ja takana oleville ajoneuvoille sekä ilmoittaa merkit ja havainnot ajoneuvon johtajalle.
      • Taukoa varten kuljetettavien on siirryttävä tien oikealle puolelle. Ajoneuvoon tai ajoneuvosta nouseminen tapahtuu joko pientareen puolei- selta sivulta tai takaa.
  • Toiminta liikenteen ohjaajana
  • Tehtävänä on opastaa käsketyt joukot ja ajoneuvot käskettyyn suuntaan tai alueelle. Tehtävänä voi olla myös opaskylttien asettaminen ja poistaminen.
    • Ryhmänjohtaja tai joukkueenjohtaja käskee liikenteen ohjaajalle opastettavat joukot ja mihin ne opastetaan, joukkojen ajoneuvojen tunnusnumerot ja -kirjaimet, ajoneuvojen lukumäärän sekä tunnussanan sekä jatkotehtävän opastuksen jälkeen. Teh- tävän antaja noutaa liikenteen ohjaajan opastuspaikalta.
    • Liikenteen ohjaajan on tiedettävä opastettavien joukkojen tunnusnumerot ja tunnussana sekä osattava ajoneuvon johtamisessa käytettävät käsi- ja valomerkit.
    • Liikenteen ohjaaja ilmoittaa aina tehtävän antajalle opastetut joukot ja opastettujen ajoneuvojen lukumäärän.
    • Valitse suojapaikka siten, että olet ilmasuojassa toimintavalmiina. Opastettavan ajoneuvon lähestyessä risteystä liikenteen ohjaaja siirtyy opastuspaikalle.
    • Pidä asetta hihnassa rinnalla siten, että merkkien näyttäminen ja tarvittaessa nopea tulenavaus on mahdollista.
    • Opastettavat joukot tunnistetaan ajoneuvojen keulassa ja kyljissä olevista tunnusnumeroista ja kirjaimista. Pimeällä saapuvan ajoneuvon johtajan ja kuljettajan huomio kiinnitetään näyttämällä HUOMIO-merkki tai näyttämällä pimeällä vihreää valoa. Tunnistettuaan joukon liikenteen ohjaaja ohjaa ajoneuvon käskettyyn suuntaan kädellä osoittamalla, esim. ETEENPÄIN VASEMMALLE -merkillä. Tarvittaessa ajoneuvo pysäytetään ja tunnistetaan.
    • Varusteet: Selvästi erottuva vaatetus (esim. hyväksyttyä mallia oleva heijastinliivi), pienoisliikennemerkki "ajoneuvolla ajo kielletty" ja pimeän aikana lisäksi riittävän tehokas punaista valoa näyttävä käsivalaisin.

Toimintakykykoulutus[muokkaa]

  • Kuntoluokat: Erinomainen; etunojapunnerrus 40, istumaannousu 46, vauhditon pituus 260 cm, 12 min juoksu 3200 m.
  • Painoindeksi (Body Mass Index): paino / (pituus x pituus). Normaalipaino 20–25.
  • Vyötärön ympärysmitta: ei terveysriskiä; miehet alle 94 cm ja naiset alle 80 cm.
  • Suunnistus- ja kartanlukukoulutus: ks. s. 248.
  • Lihashuolto: ks. s. 264.
  • Juominen
    • Normaalioloissa 1,5–2,5 l/vrk. Kuumalla ilmalla kovassa rasituksessa jopa yli 6 l. Pitkäkestoinen rasitus 4–5 l.
    • Nestettä tulee nauttia rasituksen aikana 10–15 minuutin välein 1–2 desilitraa eli noin 1 l/t.
  • Sotilasrikokset: ks. s. 281
  • Sotavanki on velvollinen ilmoittamaan vain nimensä, arvonsa, syntymäaikansa ja tuntolevynsä numeron. Muihin kysymyksiin vastataan: “En voi vastata kysymykseen”. Sotavangilta ei saa ottaa pois suojavälineitä, henkilökohtaisia esineitä eikä tuntolevyä.
  • Suomalaista sotilasta velvoittavat sotilaan säännöt. Ks. s. 285.
  • Kansainväliset suojamerkit: kolme oranssia pistettä (vaarallisen kohteen tunnus), PG ja PW sotavankielirin tunnukset, IC internointileirin tunnus jne.
  • Puolustusvoimien tehtävät:
  1. Suomen sotilaallinen puolustaminen
  2. muiden viranomaisten tukeminen (virka-apu yleisen järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitämiseksi, terrorismirikosten estämiseksi ja keskeyttämiseksi sekä muuksi yhteiskunnan turvaamiseksi; pelastustoimintaan osallistuminen antamalla käytettäväksi pelastustoimintaan tarvittavaa kalustoa, henkilöstöä ja asiantuntijapalveluja; osallistuminen avun antamiseen toiselle valtiolle terrori-iskun, luonnononnettomuuden, suuronnettomuuden tai muun vastaavan tapahtuman johdosta)
  3. osallistuminen kv. kriisinhallintaan.
  • Sotilaallisen maanpuolustuksen aluejako
    • Yhteinen raja Ruotsin kanssa 596 km, Norjan kanssa 722 km ja Venäjän kanssa 1324 km. Aluevesirajaa 1250 km.
    • Päävoimien esikunta Helsinki. Maavoimien esikunta Mikkeli. Ilmavoimien esikunta Tikkakoski. Merivoimien esikunta Turku.
    • Lennostot Rovaniemi, Kuopio ja Tampere.

Turvallisuuskoulutus[muokkaa]

  • Perusyksikön päivystys
    • Yksikön päivystäjällä on päivystystehtäviin kuuluvissa asioissa käskyvalta jokaiseen yksikössä olevaan varusmieheen tai reserviläiseen. Päivystäjän ja päivystäjän apulaisen tehtävät ovat kunkin perusyksikön päivystysohjeissa.
    • Huolehtii perusyksikön ovien lukitsemisesta öiseen aikaan, tarkastaa varastojen, toimistojen ja ikkunoiden kiinniolon ja lukituksen sekä sammuttaa tarpeettomat valot.
  • Sodanajan joukon perustaminen
    • Joukon perustamisella tarkoitetaan henkilöstön ja materiaalin yhteen saattamista ja organisointia toimivaksi joukoksi.
    • Taistelijan tärkeimmät tehtävät perustettaessa joukkoa on 1) tarkastaa oma varustuksensa 2) osallistua ryhmäkohtaisen varustuksen tarkastamiseen ja 3) antaa henkilötietonsa ryhmänjohtajalle, joka kokoaa listan joukkueen tai jaoksen johtajalle. Ryhmänjohtajan ollessa poissa tarkastukset ja ryhmän nimilistan laatiminen on aloitettava välittömästi ja tulokset on toimitettava joukkueen- tai jaoksenjohtajalle. Ryhmien tarkastusten tulokset kootaan joukkueen tuloksiksi ja siitä komppanian tulokseksi, joka kirjataan sotavalmiustarkastuspöytäkirjaan. Yksikön sotavalmiuden toteaa lopulta sen päällikkö. Samalla yksikkö siirtyy sen perustajalta sen harjoituksessa toimivalla tai sodan ajan päällikölle.
  1. Taistelija tarkastaa ensin oman varustuksensa. Tarkastettuaan oman varustuksensa taistelija ilmoittaa siitä ryhmänjohtajalle.
    1. tunnuslevy ja tunnuskortit tai harjoitustunnuskortit ovat mukana
    2. ase on taistelijalle tuttu, toimintakuntoinen ja siinä on kaikki tarvittava mukana
    3. mahdollisesti jo jaetut patruunat ovat asian mukaista tyyppiä (aseen lippaan saa täyttää ja aseen saa ladata vasta esimiehen käskystä). Sodan aikana patruunoiden jako käsketään perustamissuunnitelmassa.
    4. suojavälineet ja ensiaputarvikkeet ovat harjoituskäskyn tai jakolistan mukaiset
    5. muut mahdollisesti jo jaetut taisteluvälineet, kuten käsikranaatit ja kertasingot, ovat täydellisiä, ehjiä ja toimintakuntoisia
    6. taisteluvarustus on annettujen luetteloiden mukainen
    7. kenttävarustus on annettujen luetteloiden mukainen
    8. kenttäpullot on puhdistettu ja täytetty vedellä tai urheilujuomalla ohjeiden mukaisesti
  2. Ryhmänjohtaja kysyy taistelijalta henkilötiedot jaetun ohjeen mukaan. Oleellista on taistelijan arvo, nimi ja aseen numero.
  3. Ryhmäkohtaisen varustuksen tarkastaminen. Tarkastukset voidaan tehdä joko ryhmänjohtajan johdolla, ohjesäännön mukaisesti tai erikseen sovitulla tavalla.
  • Operaatioturvallisuudella tarkoitetaan oman toiminnan kannalta tärkeiden tietojen paljastumisen estämistä vastustajalle.
    • Sotilaan ei tule julkisissa medioissa tai puheessaan käsitellä omaa sodan ajan tehtäväänsä, yksikköään, erityisesti sen suorituskykyä ja toimintatapoja tai tehtäviä. Lisäksi tulee välttää julkaisemasta joukon tulevia tapahtumia tai sijainteja.
  • Kaikista vaarahavainnoista, läheltä piti -tapahtumista ja tapaturmista tulee ilmoittaa esimiehelle. Ilmoituksen voi tehdä myös täyttämällä vaarakortin. Kun olet täyttänyt vaarakortin, anna kortti lähiesimiehellesi tai jätä se niille varattuun postilaatikkoon.
  • Alkoholi
    • Yhden tunnin aikana maksa hajottaa yhden gramman puhdasta alkoholia kymmentä painokiloa kohden.
    • Alkoholin palaminen 80 kg painavalla henkilöllä: pullo keskiolutta 1 tunti 30 min, pullo A-olutta 2 tuntia, pullo punaviiniä 9 tuntia, pullo viinaa 22 tuntia. Karkea nyrkkisääntö on, että kaksi pulloa keskiolutta nostaa 70 kg painavan henkilön veren alkoholipitoisuuden 0,3 promilleen.
  • Kyberturvallisuus
    • Kybertoimintaympäristö: Sähköisessä muodossa olevan informaation (tiedon) käsittelyyn tarkoitettu yhdestä tai useammasta tietojärjestelmästä muodostuva toimintaympäristö.
    • Kyberuhka
    • Kyberpuolustus: Kansallisen kyberturvallisuuden maanpuolustuksellista osa-aluetta, joka muodostuu suojautumisen, tiedustelun ja vaikuttamisen suorituskyvyistä.
    • Kriittisimmät ase- ja johtamisjärjestelmät sekä tiedustelun-, vaikuttamisen ja maalittamisen (TVM) -järjestelmät suojataan kyberuhkia vastaan kaikissa tilanteissa.

Reservin koulutus[muokkaa]