HUOM! Voit itse lisätä ja muuttaa sisältöä muokkaa-painikkeiden avulla

 Olet itse vastuussa tämän teoksen käytöstä aiheutuvista vahingoista Lue lisää.

Väestönsuojelu

Kohteesta Wikikko - kansan taitopankki
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Yleistä[muokkaa]

HUOM! SIVU SAATTAA SISÄLTÄÄ VIRHEITÄ, TARKISTA VIRANOMAISTEN YMS. SIVUILTA
  • Väestönsuojelu on ihmisten ja omaisuuden suojelua onnettomuuksien ja vihollisuuksien aiheuttamia vaaroja vastaan sekä auttamista selviytymään onnettomuuksien välittömiltä vaikutuksilta. Perusta löytyy Geneven yleissopimusten lisäpöytäkirjasta I ja Suomen laista ja asetuksista.
  • Kyse on valtion ja kuntien järjestämästä yleisestä väestönsuojelustaa sekä yhteisöjen ja yksityisten järjestämästä omatoimisesta/omaehtoisesta suojelusta. Omatoiminen suojelu tarkoittaa virastojen, yritysten ja asuintalojen suorittamia suojelutoimenpiteitä.

Yleinen vaaramerkki[muokkaa]

  • Yleinen vaaramerkki: 60 s pituinen vuorotteleva nouseva äänimerkki (pituus 7 s) ja laskeva äänimerkki (pituus 7 s) väestöhälyttimestä (sireenityyppinen ulkohälytin ja pillityyppinen hälytin) tai viranomaisen kuuluttama varoitus sekä aina vaaratiedote. (Pillityyppinen 60 sekunnin pituinen 2 s välein toistuva 2 s äänimerkki, myös esim. äänitorvella.)
    • Varoittaa uhkaavasta välittömästä vaarasta!!!
  • Vaara ohi -merkki: 60 s pituinen tasainen äänimerkki ja se ilmoittaa, että uhka tai vaara on ohi.
  • Kokeilumerkki: 7 sekunnin pituinen tasainen ääni (mahdollisesti aluksi nouseva ja sitten laskee ja tasainen). Kuukauden ensimmäinen arkimaanantai klo 12.
    • Ei edellytä mitään toimenpiteitä!
    • Televisiossa kuukauden ensimmäinen arkimaanantai klo 11.20. Radiossa 11. helmikuuta.
  • (Palo- ja pelastusmerkki: 60 s pituinen tasainen äänimerkki (mahdollisesti aluksi nouseva))
    • Palo- ja pelastushenkilöstön kokoonkutsu.

Yleisen vaaramerkin kuultua[muokkaa]

  1. Siirry välittömästi sisälle ja pysy sisällä.
    1. Varoita naapureita (soita ovikelloa, huuda, muu äänimerkki rappukäytävässä, puhelimella, tehtävään määrätyllä henkilöllä.
  2. Sulje tiiviisti ovet, postiluukku, ikkunat, tuuletusaukot, takat ja koneellinen ilmanvaihto. Aseta muovi aukkojen päälle ja teippaa reunoilta.
  3. Avaa radio ja odota rauhallisesti ohjeita. Kuuntele vaaratiedote radiosta ja/tai teksti-TV:n sivulta 112.
    1. https://yle.fi/aihe/tekstitv?P=112
  4. Vältä puhelimen käyttöä etteivät linjat tukkeudu.
  5. Älä poistu alueelta ilman viranomaisten kehotusta ja ohjeita ettet joutuisi vaaraan matkalla. Ulosmeno suojautuneena vain pakottavissa tilanteissa.
  • Lähtökohtaisesti suojaudutaan aina sisätilaan ja vain viranomaisen julistamissa poikkeusoloissa väestönsuojiin.

Biologiset taisteluaineet[muokkaa]

  • B-aseet: bakteerit, pieneliöt, riketsiat, toksiinit, virukset
    • Levitys ammuksin, sumuttamalla, eläimin, sabotointi.

Bakteeri[muokkaa]

  • Aivokalvontulehdus
    • Itämisaika 2–10 vrk. Korkea kuolleisuus. Antibiootti.
  • Jänisrutto
    • Itämisaika 1–10 vrk. Korkea kuolleisuus. Antibiootti.
  • Kolera
    • Itämisaika 1–5 vrk. Korkea kuolleisuus. Nestehoito.
  • Lavantauti
    • Itämisaika 7–21 vrk. Korkea kuolleisuus. Antibiootti.
  • Pernarutto
    • Itämisaika 3–5 vrk. Korkea kuolleisuus. Antibiootti.
  • Rutto
    • Itämisaika 2–5 vrk. Korkea kuolleisuus. Antibiootti.

Riketsia[muokkaa]

  • Pilkkukuume
    • Itämisaika 6–15 vrk. Pieni kuolleisuus. Antibiootti.

Virus[muokkaa]

  • Influenssa
    • Itämisaika 1–3 vrk. Pieni kuolleisuus
  • Isorokko
    • Itämisaika 12–14 vrk. Korkea kuolleisuus. Antibiootti.
  • Keltakuume
    • Itämisaika 3–6 vrk. Korkea kuolleisuus.
  • Keltatauti
    • Itämisaika 10–40 vrk. Pieni kuolleisuus.
  • Lassakuume
    • Itämisaika 2–14 vrk. Korkea kuolleisuus.

Hyökyaalto[muokkaa]

  1. Maanjäristys tai tsunamivaroitus varoittaa hyökyaallosta. Samoin merenpinnan epänormaali laskeminen tai nouseminen.
  2. Siirry sisämaahan korkeaan maastokohtaan nopeasti.
  3. Jos et kerkeä, hakeudu tukevien kiviaineista rakennettujen rakennusten yläkertoihin.
  4. Aaltoja tulee yleensä useampi peräkkäin.
  5. Maalla kulkevan vesimassan seassa on sekä ihmisiä että autoja ja muuta romua.

Ilmanvaihto[muokkaa]

  • Koneellinen ilmanvaihto (tulo ja meno) suljetaan (ilmanvaihdon hätäpysäytys) yleensä tulipalotilanteessa, kaasuvaarassa ja säteilyvaarassa. Aina kun on annettu yleinen vaaramerkki.
  • Jos koneellista ilmanvaihtoa ei voida kytkeä pois päältä, on tukittava huoneistosta ilmaa poistavat ilmanvaihtoaukot ja suoraan ulos johtavat venttiilit.
  • Hätä-seis on merkitty punaisella taululla, jossa lukee "Ilmanvaihto hätä-seis".
  • Yleensä talojen koneellinen ilmanvaihto poistaa ilmaa huoneistosta ja samalla vetää raitista ilmaa huoneiston korvausilmaventtiileistä ja esimerkiksi ikkunoiden yläpuolella olevista raitisilmaventtiileistä ja muista raoista. Lisäksi käytössä voi olla tuloilmalaitteisto, jolla pölystä suodatettua ilmaa työnnetään huoneistoon ja tämä ei estä kaasumaisia aineita.

Joukkotuhoaseet[muokkaa]

  • A-aseet: fissioräjähteet, fuusioräjähteet

Kaasuvaaratilanne[muokkaa]

  • Ulkotiloissa haistettaessa kaasua / yleinen vaaramerkki:
  1. Siirry kaasupilven alta sisätiloihin tai sivutuuleen eli kaasupilven viereen. Kulkiessasi sivutuuleen, tunnet tuulen käsivartta kohden, et naamaa tai selkää vasten. Tuulen suunta selviää kostuttamalla sormi ja nostamalla se pystyyn ja toteamalla miltä sivulta sormi kuivaa ensimmäisenä, tältä puolelta tuuli puhaltaa. Kaasupilvi kulkee jostain suunnasta johonkin suuntaan tuulen mukana.
  2. Pyri korkealle maastonkohdalle, ei alaville paikoille.
  3. Liikutaan hengästymättä.
  4. Painetaan moninkertainen märkä mielellään villakangas tai muu kangas, hattu, ruohoa, turvetta tai sammalta suun eteen ja hengitetään sen läpi.
  • Sisätiloissa haistettaessa kaasua / yleinen vaaramerkki:
  1. Noudata 'Yleisen vaaramerkin kuultua' ohjeita.
    1. Pysytellään talon yläkerroksissa, ei kellarissa (kaasu laskeutuu alaspäin) ja tuulen alapuoleisissa huoneissa eli tuulen vastaiset huoneet ottavat vastaan kaasupilven ja suojaavat. Jos tuulensuuntaa ei tiedetä, jätetään sisäovet auki.
    2. Älä mene väestönsuojaan, koska se ei normaalisti ole nk. sulkutilassa eli kaasu pääse väestönsuojaan vaikka ovi olisi kiinni.
    3. Yritä tiivistää teippaamalla ovien reunat ja tuuletusaukot erityisen huolellisesti, tarvittaessa myös sisäovia.
  2. Painetaan kostea huokoinen vaate suun eteen ja hengitetään sen läpi.
  3. Kuunnellaan radiota.
  4. Kaasuvaaran ollessa ohi ulkona, tuuletetaan huolellisesti sisätilat.
  • Autossa:
  1. Sulje ilmanvaihto: Käännä puhallus nollille ja valitse ilmankierto auton sisällä.
  2. Aja sivutuuleen pois alueelta.
  3. Kuuntele radiosta esim. Ylen kanavaa.


  • Yleisiä ammoniakki, kloori, rikkidioksidi.
  • Usein värittömiä, mutta pistävän hajuisia. Kaasut ovat usein ilmaa raskaampia ja valuvat näin maanpinnalle ja maanpinnan alaisiin kerroksiin ja kuoppiin.
  • Ensiapuna raitis ilma, lepo ja lämpö. Puoli-istuva asento. Tarvittaessa henkeä pelastavat toimenpiteet.
  • Asuinpaikkaa valittaessa voi selvittää alueen riskitekijät ja vältää muuttamasta riskialueille.

Kemialliset aseet[muokkaa]

  • C-aseet: hermokaasut, kasvintuhoaineet, psykokemialliset, sabotaasimyrkyt, syövyttävät, taistelukaasut, toksiinit, tukehduttavat, yleismyrkylliset, ärsyttävät

Hermokaasut[muokkaa]

  • Sariini
    • Levitys kaasuna ja nesteenä. Hikoilu, oksentaminen, rintakipu, kooma, kouristukset, kuolema tukehtumalla.
  • Somaani
    • Levitys kaasuna ja nesteenä. Hikoilu, oksentaminen, rintakipu, kooma, kouristukset, kuolema tukehtumalla.
  • Tabuuni
    • Levitys kaasuna ja nesteenä. Hikoilu, oksentaminen, rintakipu, kooma, kouristukset, kuolema tukehtumalla.
  • VX
    • Levitys kaasuna ja nesteenä. Hikoilu, oksentaminen, rintakipu, kooma, kouristukset, kuolema tukehtumalla.

Sabotaasimyrkyt[muokkaa]

Ravinnon ja juoman myrkyttäminen.

Taistelukaasut[muokkaa]

  • Fosgeeni
    • Levitys kaasuna.
  • Kloori ja sen yhdisteet
    • Levitys kaasuna. Keuhkoärsytys, keuhkoputken tulehdus
  • Levisiitti
    • Levitys kaasuna. Keuhkovauriot
  • Sinappikaasu
    • Levitys kaasuna. Rakkula iholla, silmien kirvely.
  • Suojautuminen sisälle tai väestönsuojaan.
  • Suojavarustus tiivis, suojanaamari. Peseytyminen vedellä ja saippualla, silmien huuhtelu.

Kemikaalionnettomuus[muokkaa]

Liikenneonnettomuus[muokkaa]

Lämmönjakelun katkos[muokkaa]

  1. Pysäytetään koneellinen ilmastointi
  2. Suljetaan ovet, ikkunat ja venttiilit, ei tuuleteta ja avata ovia usein, tiivistetään raot ja peitetään ikkunat.
  3. Otetaan käyttöön mahdollinen muu lämmitysjärjestely; takka, kamina, auton sisätilanlämmitin, valaistus
  4. Tyhjennetään tai lisäeristetään mahdollisuuksien mukaan vesikeskus- ja käyttövesijärjestelmät jäätymiseltä.
  5. Siirrytään samaan huoneeseen, tuodaan lisää mattoja lattialle.
  6. Pukeudutaan lämpimästi ja kietoudu peittoihin ja makuupussiin, tehdään huovista teltta.
  7. Syödään ja levätään, nukutaan toisissaan kiinni.
  8. Vältetään lämpimän käyttöveden käyttöä.
  9. Lämmönjakelun palauduttua tarkkaillaan että kaikki laitteet toimivat normaalisti.

Maanjäristys[muokkaa]

Ulkona:

  1. Kävele tai siirry autolla avoimelle paikalle
  2. Ota etäisyyttä rakennuksista, silloista, sähkölinjoista ja maanvyörymiä aiheuttavista rinteistä.
  3. Älä palaa rakennuksiin ennen kuin turvallista.

Sisällä:

  1. Hakeudu sisäoven karmin alle, tukevan pöydän tai sängyn alle tai keskellä rakennusta olevan seinän viereen. Vältä ulko-ovia, ikkunoita, savuhormeja, kattokruunuja, kaappeja, peilejä yms.
  2. Mene kyyryyn ja suojaa pääsi asettamalla kummatkin kädet pään yli niin, että kämmenet suojaavat pään yli takaraivoa ja kyynärpäät ovat kasvojen edessä.
  3. Älä poistu rakennuksesta tai mene hissiin tai parvekkeelle.

Järistyksen jälkitoiminta:

  1. Aloita alkusammutustoimet ja avunanto säilyttäen rauhallisuus.
  2. Poistu vaurioittuneesta rakennuksesta mukana vettä, ruokaa, lääkkeet yms.
  3. Hälytä tarvittaessa apua ja kerro rakennuksiin jääneistä.
  4. Katkaise sähkö pääkytkimestä ja sulje kaasu tilanteen mukaan.
  5. Älä koske sähkölaitteisiin ja sähköjohtoihin äläkä kytke niitä päälle.
  6. Älä käytä tulitikkuja, kynttilöitä, tupakoi. Valaistukseen käytä taskulamppua tai matkapuhelinta.
  7. Pidä pelastustiet avoimena.
  8. Älä mene vaurioituneiden rakennusten lähelle tai rannoille ja joenpenkoille. Hakeudu hyökyaaltovaaran takia tarvittaessa kauemmas ja korkeammalle rannan läheisyydestä.
  9. Varaudu jälkijäristyksiin.
  10. Kuuntele paristokäyttöistä radiota.

Varautuminen:

  • Tutustu paikallisiin varoitusjärjestelmiin ja turvaohjeisiin. Tiedä alkusammuttimien sijainnit. Sovi kokoontumispaikasta ja yhteyshenkilöistä.
  • Painavat esineet kannattaa sijoittaa lähelle lattiaa ja tyhjentää nukkumapaikan ympäriltä päälle putoavat esineet. Yleinen siisteys helpottaa nopeaa poistumista tilasta.
Helsingin yliopiston Geotieteiden ja maantieteiden laitos.

Maastopalo, metsäpalo[muokkaa]

Ks. Metsäpalo

Murtosuojaus[muokkaa]

  • Takalukittava käyttölukko, varmuusluko, Verisure®-hälytinjärjestelmä sejö oven saranatapit, rakorauta, ovisilmä ja varmuusketju.
    • Avaimissa ei tule olla nimeä, osoitetta, puhelinnumeroa tms.
  • Huolehditaan myös yleisten tilojen ovien ja ikkunoiden sulkeutumisesta ja sulkemisesta.
  • Kiinnitetään huomiota talossa liikkuviin vieraisiin henkilöihin.

Yleisavain[muokkaa]

  • Huoneistojen käyttölukot sarjoitetaan kiinteistön yleisavainsarjaan. Avaimiin ei kiinnitetä nimeä, osoitetta tai puhelinnumeroa. Käyttöä valvotaan ja säilytetään huolellisesti!
  • Katoaminen:
  1. Ilmoitetaan poliisille
  2. Järjestetään vartiointi
  3. Ilmoitetaan vakuutusyhtiölle
  4. Tiedotetaan asukkaille
  5. Aloitetaan mahdollisesti lukkojeen uudelleen sarjoitus

Myrkytys[muokkaa]

Myrkytystietokeskus (HUS)

Myrsky[muokkaa]

  • Aloita tarvittaessa valmistautuminen pitempään sähkökatkoon (juotava, ravinto, lämpö, valaistus, jäätyvät putket, varavirta jne.)
  • Kattojen ja puiden tarkastus säännöllisesti. Puiden kaataminen ja oksien poistaminen ennakoivasti. Varautuminen useiden päivien sähkökatkokseen.
  • Ulkonaliikkumiskiellon noudattaminen. Suojautuminen pois ikkunoista ja lasiovista.

Pandemia[muokkaa]

  • Epidemia leviää yli maanosien.

Polttoase[muokkaa]

  • Maaöljypohjainen
  • Metallinen
  • Muovipohjainen
  • Pyroforinen l. itsestään syttyvä.
  • Pyrotekninen l. itsestään palava.

Räjähdys[muokkaa]

  • Räjähdys saattaa heikentää rakenteita, jotka sortuvat hetken kuluttua.
  • Sirpalevahingot, palovammat, tärykalvojen vaurioituminen jne.

Sairauskohtaus[muokkaa]

  • Ensiaputaitojen ylläpitäminen. Vapaat pelastustiet ulko-oville saakka. Ensiaputaitoisten ihmisten kartoittaminen.

Sota[muokkaa]

Sähkökatkos[muokkaa]

  1. Onko automaattinen sulake lauennut pois päältä tai vanhan mallinen sulake palanut ja mikä on syy?
  2. Onko sähkökatkos laajemmalla alueella?
  3. Onko hisseihin jäänyt joku?
  4. Onko keskuslukitukseen liittyviä vaaraa aiheuttavia tilanteita?
  5. Aloita tarvittaessa valmistautuminen pitempään sähkökatkoon (juotava, ravinto, lämpö, valaistus, jäätyvät putket, varavirta jne.) Jääkaapin ja pakastimen eristäminen peitteillä.
  6. Sähkön palauduttua, käyttäytyvätkö sähköt normaalisti vai huomaatko poikkeavuutta, esim. kirkkaammin tai himmeämmin palava valo. --> Katkaise tällöin välittömästi sähköt pääkytkimestä ja soita sähköntoimittajan vikapäivitykseen. Kyseessä mahdollisesti sähköverkon nollajohtimen katkeaminen, joka voi aiheuttaa tulipalon tai laitteiden rikkoontumisia.
    1. Huom! Sähkön palautuminen aiheuttaa huoneistokohtaisen sähköpiikin, joka saattaa polttaa sulakkeen tai laukaista automaattisulakkeen, vaikka sähköverkko toimii muutoin jo normaalisti.
  7. Poista mahdolliset lisäeristeet jääkaappien ja pakastimien päältä.
  8. Tarkista ettei saunan sähkökiuas, liesi tai lisälämmitin aiheuta paloa sähköjen taas kytkeytyessä. Sähkökatkoksen aikana esim. lapset ovat saattaneet kytkeä ne päälle.
  • Aiheuttajina esim. myrsky kaataa puita avoimille sähkölinjoille, lumi painaa puun oksia avoimia sähkölinjoja vasten, ukkonen.

Hissi[muokkaa]

  1. Rauhoitu. Hissistä ei lopu ilma.
  2. Soita hissihuollon vikapäivystykseen tai 112. Esim. KONE Hissit Oy 0800 150 63. Varanumero 0800 144 774.
  • Suojeluhenkilöstön tulisi osata päästää hissiin jäänyt pois.

Säteilyvaaratilanne[muokkaa]

  • Radioaktiivinen laskeuma l. radioaktiivisten hiukkasten laskeutuminen maahan.
  1. Toimi yleisen vaaramerkin ohjeen mukaisesti (ks. yllä).
  2. Talon keskiosa ja kellari suojaavat paremmin. Betoni suojaa paremmin kuin lasi ja puu.
  3. Ota joditabletti kotivarastasi tai asuntoyhtiösi tms. väestönsuojelumateriaalista vasta viranomaisen kehotuksesta.
  4. Suojaa elintarvikkeet muovipusseihin, tiiviisiin astioihin, jääkaappiin ja pakastimeen, paperilla. Radioaktiivinen pöly tunkeutuu sisätiloihin.
  5. Jos on pakko mennä ulos, suojaudu tiiviisti sadevaatteilla ja käytä suojanaamaria ,hengityssuojainta tai moninkertaista kangasta tai pehmeää paperia. Sisälle tullessa riisutaan vaatteet eteiseen ja peseydytään huolellisesti saippuaa käyttäen.
  6. Karjatiloilla karja ajetaan suojaan ja suojataan rehu- ja vesivarastot.
Säteilyturvasivut teksti-TV: https://yle.fi/aihe/tekstitv?P=867
  • Ydinase, kuljetusonnettomuus, ydinvoimalaonnettomuus, terrorismi.
  • Annosnopeuden ylittäessä 100 milliSv/h annetaan säteilyvaroitus.
  • Altistuminen säteilylle tapahtuu ilmassa kulkevan säteilyn, hengitysilman ja ravinnon kautta.
  • Saastuneita paikkoja voivat olla esim. vesilätäköt ja sadevesi. Puhdistus voidaan tehdä suihkuttamalla tai vaihtamalla esim. hiekka.
  • Vakavan ydinvoimalaitosonnettomuuden tapahtuessa evakuointi alkuvaiheessa enintään 5 km säteellä ja päästöpilven kulkureitin mukaan. Evakuointia ei suoriteta jos siirtyminen altistaa pilvelle.
  • Asuinpaikkaa valittaessa voi selvittää alueen riskitekijät ja vältää muuttamasta riskialueille.
  • Ilmaräjäytys: Räjähdyspiste imee alhaalta ja muodostaa ylöspäin kohoavan kannan ja muodostaa ydinräjähdejätettä sisältävän pilven. Ei yleensä paikallista laskeumaa.
  • Maaräjäytys: Voimakas radioaktiivinen varhaislaskeuma. Räjähdyspisteestä nousee pilvi, joka muodostuu tyvipilvestä ja siitä kohoavasta ontosta maa- ja pölykannasta ja ylimpänä pölyä, maata ja ydinräjähdejätettä sisältävä pilvi. Maassa sinkoavat kivet yms. Radioaktiivisen pilven radioaktiivinen pöly voi kulkeutua tuhansia kilometrejä ja laskeutuminen kestää kauan.
  • Radioaktiivinen säteily leviää suoraviivaisesti ja nopeasti. Säteilylajiksi kutsutaan esim. gammasäteilyä. Säteily vaimenee sen mukaan kuinka paksun aineen läpi sen on kuljettava. Ei vaurioita elotonta ainetta.
  • Säteilyvoimakkuus ilmaistaan sievertinä Sv. 1 Sv/h. 1 Sv (1000 milliSv, 1 000 000 mikroSv, 100 R). 1 milliSv (0,001 Sv, 1000 mikroSv). 1 mikroSv (0,000001 Sv). Esim. milliSv/h (tuhannesosa) tai mikroSv/h (miljoonasosa).
  • Becquerel (Bq): aineen radioaktiivisuuden mittayksikkö.
  • Puoliintumisaika: radioaktiivisen aineen ytimien hajoamiseen puoliksi kuluva aika.
  • 7–10 sääntö: Annosnopeuden heikkeneminen eli ajan seitsenkertaistuessa säteily heikkenee kymmenenteen osaansa. Laskenta aloitetaan yhden tunnin kuluttua räjähdyksestä. Esim. 1 tunnin kuluttua 300 milliSv/h tarkoittaa 7 tunnin kuluttua 30 milliSv/h ja 48 tunnin kuluttua 3 milliSv/h ja 14 pv kuluttua 0,3 milliSv/h.

Tapaturma[muokkaa]

  • Kaatuminen
  • Liukastuminen
  • Lumen ja jään tippuminen päälle: Rakenteelliset esteet. Seuranta. Tilapäiset esteet vaaratilanteissa. Hallittu pudotus ennakoivasti.

Terrorismi / terrori[muokkaa]

JUOKSE – PIILOUDU – ILMOITA

Tsunami[muokkaa]

Ks. hyökyaalto

Tulipalo / paloturvallisuus[muokkaa]

PELASTA - VAROITA - HÄLYTÄ - SAMMUTA - RAJOITA - OPASTA
  1. PELASTA VAARASSA OLEVAT HENKILÖT
  2. VAROITA PAIKALLAOLIJOITA / OHJAA ULOS
  3. RAJOITA PALOA (OVET, IKKUNAT, ILMASTOINTI, KAASUPULLOT)
  4. SOITA 112
  5. SAMMUTA, VARMISTA TYHJÄ RAKENNUS, ANNA ENSIAPUA
  6. OPASTA (POISTUMISREITTEJÄ, EI VIRANOMAISTEN TIELLE)
  7. INFORMOI MUUTA TURV. HENKILÖSTÖÄ JA HENKILÖKUNTAA
  • Lähtökohtaisesti savuiseen porrashuoneeseen ei saa poistua. Hissiä ei saa käyttää.
  • Tarvittaessa liikutaan ryömimällä, suojataan itseä paksulla villahuovalla tai villakangastakilla ja hengitystä kostealla kankaalla. Jos asunnosta voidaan poistua, on ikkunat ja ovet pyrittävä sulkemaan palon leviämisen estämiseksi koko matkalla. Ennen kuin avaat ovea, kokeile onko se kuuma ja vaihda tällöin poistumisreittiä, muutoin avaa varovasti raottamalla. Pyri varoittamaan samalla muita ja auttamaan. Kuoleminen tapahtuu ensisijaisesti häkään ja savukaasuihin. Pudottautumiskorkeuden ollessa enemmän kuin 3,5 metriä pientaloissa on tikkaat. Jos jodut kuitenkin pudottautumaan, roiku ensin ikkunan puitteista. Kolmannesta kerroksesta voi mahdollisesti vielä selvitä vain jalkansa rikkomalla jos vaihtoehtona on kuolema itse kerroksessa.
  • Tulipalon havaittua ja kun omasta asunnosta ei voida poistua, laske vettä valmiiksi ammeeseen ja lavuaariin, tuki oven postiluukku ja raot sekä ilmanvaihtoventtiilit märällä kankaalla. Jäähdytä kuumenevaa ovea vedellä, älä avaa! Tuuleta tarvittaessa raikkaalla ilmalla. Siirrä helposti syttyvät tavarat pois ikkunoiden läheltä.
  • Rasvapalo sammutetaan tukahduttamalla. Katkaise ensin virta sähkölaitteesta.
  • Kerrostalon asunto on oma palo-osasto, josta palon leviäminen on pyritty estämään. Pelastuslain 10.2 §:n mukaan uloskäytävillä sekä ullakoiden, kellarien ja varastojen kulkureiteillä ei saa säilyttää tavaraa.
  • Rikkinäiset sähkölaitteet, rasvan kuumentaminen valvomatta, tupakointi, lasten leikki tulella, pelastusteiden esteettömyys, kiukaan päällä/saunassa kuivattaminen, rikkinäiset palovaroittimet, palo-osastoinnin toimivuus, ei ylimääräistä palokuormaa. Jääkaapin takaosan imurointi, kompressorin ja valuma-astian silmämääräinen tarkistus vähintään kerran vuodessa.
  • Varaudu etukäteen selvittämällä pelastautumisreitit ja hankkimalla alkusammutusvälineet ja varoittimet, myös matkustettaessa ja työpaikalla.
  • Pelastusajoneuvojen tikkaat yltävät enintään noin 36,5 m (120 jalkaa).
  • Häkä l. hiilimonoksidi: Väritöntä ja hajutonta. Syntyy epätäydellisessä palamisessa riittävän hapen puutteessa. Kaasu aiheuttaa helposti tajuttomuuden ja voi johtaa kuolemaan. Älä sulje savuhormin peltejä liian aikaisin!!!
  • Vaatteet: Villa ja silkki eivät syty yhtä helposti kuin esim. puuvilla, akryyli ja pellava. Villa ei edistä paloa.
    • Omien vaatteiden palaessa heittäydy maahan kieriskelemään. Toisen vaatteiden palaessa kaada maahan ja kierittele. Jos tuhkahdutat vedellä tai peitteellä, aloita päästä tukahduttaminen! Tee jäähdytys vedellä, äläkä revi irti ihoon palaneita vaatteita.
Orangeville, near Sydney, on December 5, 2019

Tulva[muokkaa]

http://www.spek.fi/Suomeksi/Turvatietoa/Onnettomuudet-ja-hairiotilanteet/Tulva

Vedenjakelun katkos[muokkaa]

  • Juomiseen 2–3 l / hlö / vrk.
  • Valmistaudutaan pitämällä kotivarassa veden säilyttämiseen soveltuvia astioita. Veden säilyttämistä voidaan parantaa vedensäilytysaineilla.
  • Saastunut vesi, ongelma vedenjakelujärjestelmässä.

Vesiepidemia, saastunut vesi[muokkaa]

  • Viranomaisten ohjeiden mukaan rajoitetaan veden käyttöä ja esim. juoma- ja ruoanvalmistusvesi keitetään ohjeen mukaan.
  • Vesijohtokloorauksen eli shokkikloorauksen aikana ei tule käyttää vettä.
  • Puhdista huolellisesti laitteet ja astiat, jotka ovat olleet saastuneen veden kanssa kosketuksissa.

Vesivahinko[muokkaa]

  1. Katkaise sähköt vuotokohteesta ja läheisyydestä.
  2. Tyrehdytä vuoto veden pääsulusta tai suoraan vuotokohteesta.
  3. Soita tarvittaessa 112.
  4. Ilmoita välittömästi huoltomiehelle ja isännöitsijälle.
  • Havaitsemisesta kertovat myös vesimittarin jatkuva pyöriminen, veden katoaminen lämmitysverkosta, merkit tilojen pinnoissa, huono sisäilma.
  • Tulva, rankkasade, vuotavat rakenteet, rakennusvirheet, koneiden rikkoontuminen, ilkivalta.
  • Tiedetään pääsulkujen sijainnit. Laitteiden (pesukone, astianpesukone ym.) kuntoarvio säännöllisesti ja suodattimien ja nukkasihtien puhdistaminen kuukausittain. Valuma-altaiden käyttäminen keittiökoneiden alla (jääkaappi, pakastin, astianpesukone, pesukone keittiössä). Puunlehtien poistaminen ränneistä.

Ydinvoimalaonnettomuus[muokkaa]

Mukaan suojaan lähdettäessä / omatoiminen evakuoituminen[muokkaa]

Suljettava kassi
Elintarvikkeita pariksi vuorokaudeksi joita voi syödä ilman valmistamista 
Juomavettä 2–3 l / vrk
Henkilökohtaiset lääkkeet
Joditabletit 2 kpl
Ensiapuvälineet
Tölkinavaaja
Henkilötodistus
Paperilla läheisten yhteystiedot
Käteistä rahaa
Maksukortit
Puhelin
Puhelimen laturi ja johto
Avaimet 
Lusikka, syvä muovilautanen, muki
Yöpymisvarusteet: retkipatja, makuupussi/huopa, tyyny
Lämpimät vaatteet
Vaihtovaatteet
Pyyhe
Paperipyyhkeitä
WC-paperia
Saippua / pesuaine
Hammasharja
Hammastahna
Korvatulppia
Taskulamppu
Taskulampun paristoja
Lastenhoitotarvikkeet (vaipat, puhdistuspyyhkeet)
Pelejä, kirja, leluja, pehmoleluja
Tärkeimmät arvo- ja muistoesineet jos asunto tulee tuhoutumaan
  • Lemmikkieläimen suojaamisessa ei tule vaarantaa omaa turvallisuutta! Lemmikkieläimet voi tilanteen mukaan ottaa mukaan kun kyseessä on omatoiminen evakuoituminen, mutta väestönsuojaan lemmikkieläintä ei saa tuoda. Lemmikkieläin jätetään asuntoon sisälle ja varmistetaan lämmin suojaisa makuupaikka, juomaa ja ravintoa. Tarpeen mukaan voidaan sopia muiden lemmikinomistajien kanssa hoitoringistä.
  • Väestönsuojassa ei lähtökohtaisesti ole elintarvikkeita ja yöpymiseen tarkoitettuja varusteita. Kansalainen hankkii nämä ennen suojaan tulemistaan ja lähtökohtaisesti jo valmiina kotona olevasta kotivarasta keräämällä. Suojan lämpötila vaihtelee suojautumistilanteen mukaan viileästä hyvin lämpimään ja kosteaan. Yöpymisen kannalta jokin eristävä retki-/jooga-alusta betonilattiaa vasten ja makuupussi/lämmin huopa.
  • Kiellettyjä ovat esim. lemmikkieläimet, vaaralliset aineet, aseet, alkoholi, lämmityslaitteet.

Evakuointi[muokkaa]

  • Ihmisten siirtämistä turvaan vaara-alueelta toimivaltaisen viranomaisen päätöksestä sekä väestön elinedellytysten ja yhteiskunnan tärkeiden toimintojen turvaamista. Evakuointiin kuuluu omatoiminen evakuoituminen eli itsenäinen siirtyminen evakuointimääräyksen jälkeen. Evakuointi on toissijainen toimenpide paikalla suojautumisen ollessa ensisijainen. Evakuointi tapahtuu kokoontumispaikkojen kautta kuljetusta tarvitseville.
  • Onnettomuusevakuointi taphtuu normaalioloissa jonkun onnettomuuden johdosta.
  • Laajamittainen evakuointi väestönsuojelutilanteissa tapahtuu valtioneuvoston päätöksestä tai puolustustilassa oltaessa sotilasviranomainen.
  • Tulisi käyttää sanaa 'siirto', kun kyse on muusta kuin evakuoinnista.

Varautuminen[muokkaa]

Kykyä huolehtia itsestä ja muista.

  1. Kotivara
  2. Palontorjunta-, ensiapu- ja pelastusvälineiden hankinta
  3. Hälytysmerkkien tunteminen
  4. Avun hälyttämisen osaaminen (112)
  5. Suojautumisen henkilökohtainen osaaminen
  6. Pelastamisen osaaminen
  7. Alkusammuttamisen osaaminen
  8. Hätäensiavun osaaminen
  9. Vaaratekijöiden tunnistaminen
  10. Valmius siirtyä nopeasti kokoontumispaikkaan tai väestönsuojaan
  11. Mitä otan mukaan joutuessani lähtemään nopeasti asunnosta

Kotivara[muokkaa]

  • Kotitalouden normaalia ruokataloutta, jossa tavanomaisia elintarvikkeita on jatkuvasti kotona ja normaalin käytön kautta ne pysyvät jatkuvasti käyttökelpoisina. Kuuluu myös lääkkeitä ja muita välttämättömyystarvikkeita.
  • Riitettävä 72 t eli 3 pv - 1 (– 2) viikon käyttöön.
Joditabletit (2 tablettia / hlö, suojaa vain jodilta ei muulta säteilyltä)
Kotiapteekki: mm. sidetarpeet, kipu-, kuume- ja ripulilääkkeet, desinfiointi
Henkilökohtaiset lääkkeet
Kannellisia muoviastioita
Juomavesikanistereita (vähintään 16 litraa / hlö / 7 pv)
Tuorekelmua
Muovipusseja
Ilmastointiteippiä ikkunoiden ja ovien tiivistämiseen
Tölkinavaaja
Paristo-/veiviradio + Paristoja
Taskulamppu + Paristoja 
Kynttilöitä / myrskylyhty + polttoainetta
Tulitikkuaskeja
Hygieniatarvikkeet
Käteistä rahaa pieninä seteleinä (5, 10, 20) 
Lämmönlähde/lämpimiä vaatteita
Sadetakki ja sadehousut / sadepuku
Suojakäsineet
Suojalasit
Saappaat
Suojanaamari ja VSS-suodatin / hengityssuojaimia
Palovaroitin
Varasulakkeita
Alkusammutuskalusto; käsisammutin, sammutuspeite, sankoruisku
Kuivakäymäläastia tai pusseja vessapöntössä käytettäväksi
Ruoanlaittoväline ilman sähköä (retkikeitin, puuhella, polttoainetta)
Vedensäilytysaine / vedenpuhdistussuodatin (esim. retkeilyvälineliikkeistä)
Varalämmityslaite (kamina, takka) ja kuivia polttopuita 
Sähköaggregaatti / varavoimakone, jatkojohtoja ja polttoainetta
Varavirtalaturi matkapuhelimelle
Auton akku ja akkulaturi ja 12V-220V -muunnin / tupakansytytinpistoke (naaras) puhelimen lataamiseen
Autossa aina tankki vähintään puolillaan / varakanisteri
Tyhjiä säkkejä hiekkaa varten
Ylipaineistava suodattava ilmanvaihtolaite
Retkeilyvarusteet

Ravinto yksi henkilö / yksi viikko[muokkaa]

perunaa 0,5 kg
riisiä ja makaronia 0,5 kg
öljyä ja rasvoja 0,5 kg
sokeria 0,5 kg
UHT-maitoa 1 l
vettä ja muita juomia 16 l
herkkuja 1 kg
leipää ja viljavalmisteita 1,5 kg
maitoa ja maitotuotteita 1,3 kg
hedelmiä ja marjoja 1 kg
vihanneksia ja juureksia 1,5 kg
lihaa, kalaa, kanaa ja kananmunia 1 kg
  • Säilykkeitä, kuivamuonaa.

Suojelumateriaali[muokkaa]

  • Mieluummin laatua kuin kiinakrääsää. Hanki esim. väestönsuojelumateriaalia myyvistä liikkeistä.
Ensiapulaukku
Suojasidepakkaus
Ensiside
Paarit hihnoineen
Huopa tai lämpöpeite
Joditabletit
Vedensäilytysaine
Suojakypärä
Suojakäsineet
Suojalasit
Suojanaamari
Suojanaamarin vss-suodatin
Suoja-asu
Käsivalaisin
Käsivalaisimen paristoja
Suojan merkitsemiskilpisarja
Suojan työkalut
Rautakanki
Lapio
Kirves
Säteilymittari
Pelastusvälinepakkaus 1
Pelastusvälinepakkaus 2
Sankoruisku
Palosanko
Oppaat ja ohjeet
Yleisradiovastaanotin
Yleisradiovastaanotin paristoja
Laatikko

Pelastussuunnitelma[muokkaa]

  • Pelastuslain 15 §:n mukaan on kohteelle määrätyissä tapauksissa laadittava pelastussuunnitelma ja pidettävä ajantasaisena. Jokaisen asukkaan ja työntekijän olisi hyvä tuntea pelastussuunnitelman sisältö. Suunnitelmassa on mahdollisesti mainittu myös suojelujohtajan nimi.
  • Kohde kuuluu johonkin pelastustoimen alueeseen (Pelastuslaitokset).

Pelastustie[muokkaa]

  • Pelastustiet eli pelastukseen käytettävät ajotiet on pidettävä vapaina mahdollisimman lähelle ulko-ovea. Tarkoittaa myös lumesta.

Suojaväistö[muokkaa]

  • Väestön siirtämistä johdetusti pois vaara-alueelta. Sisälle suojautuminen katsotaan riittämättömäksi.
  • Asunto jätetään kuin lähdettäisiin matkalle.
  • Koneellinen ilmanvaihto suljetaan.

Talon suojeluvalvoja/suojelujohtaja[muokkaa]

Asukkaiden kokoontuessa kokoontumispaikalle[muokkaa]

  1. Pysäytä koneellinen ilmanvaihto.
  2. Ota johto käsiisi pelastussuunnitelmassa määrättynä suojelujohtajana.
  3. Onko turvallista olla kokoontumispaikalla?
  4. Ovatko kaikki saaneet hälytystiedon?
  5. Onko hisseihin jäänyt joku?
  6. Onko joku jäänyt sisälle? Huom. invalidit, sokeat, vanhukset, yksinasuvat.
  7. Ovatko yleisten tilojen ovet, ikkunat ja aukot suljettu?
  8. Kukaan ei saa poistua ilman pelastusviranomaisen lupaa kokoontumispaikalta.
  9. Huolehdi loukkaantuneista ja enemmän huomiota vaativista.
  10. Yleisavaimet haltuun.
  11. Määrää tehtäviin apulaisia.
  12. Odota ja toimi pelastusviranomaisten ohjeiden mukaan.

Väestönsuojelua tehostettaessa[muokkaa]

  1. Selvitä suojeluhenkilöstön osoitteet, matkapuhelinnumero ja paikallaolo.
  2. Hälytä talon muu suojeluhenkilöstö, jos sellaisia on (suojanvalvoja ja apulaiset)
  3. Jaa suojelutehtävät
    1. Nimeä poissaolevien tilalle uudet ja perehdytä/kertaa tehtäviin
  4. Perusta suojelutoimisto
    1. Puhelin- ja radiopäivystys
  5. Tarkista viesti- ja hälytysyhteyksien toiminta
  6. Tarkista suojelumateriaali ja palokalusto
    1. Hanki puuttuva suojelumateriaali
  7. Valvo toimeenpanon toteutumista
  8. Väestönsuojan kuntoonsaattaminen / tilapäissuojan rakentaminen
    1. Määrää suojanvalvoja ja apulainen hoitamaan tehtäviään
    2. Huolehdi viitoituksista
  9. Tiedota asukkaita tilanteesta ja viranomaisohjeista
    1. Tarvittaessa toimintaohjeita (veden varaaminen, elintarvikkeiden suojaaminen, suojaan otettavat varusteet)
  10. Yhteydenotto suojeluyksikön johtopaikkaan, suojeluvalmiuden tiedoksianto
    1. Tieto lähimmästä ensiapu- ja suojapaikasta
  11. Tilapäisen pesupaikan järjestäminen; pihalle, yhteiseen saunatilaan, johonkin asuntoon.
  12. Suojeluryhmien muodostamien ja varustaminen suojeluyksikön johtajan apuna
  13. Vähennä lähiympäristön palokuormaa
  14. Valmistaudu toimimaan hälytystilanteessa; hälytystiedon perillemeno
  15. Järjestä harjoituksia (alkusammutus, ensiapu, suojaan siirtyminen jne.)
  16. Anna talon sisäiset hälytykset.
  17. Säteilytilanteessa peitä katolla olevat ilmastointi- ja savuhormit sekä talon vaipan läpiviennit.

Suojautuminen[muokkaa]

  • Ennakkovaroitus: valmiustason lisääminen
  • Säteilyvaroitus: hälytykseen valmistautuminen
  • Säteilyhälytys: suojautumiskäsky
  • Ilmahälytys: suojautumiskäsky
  • Suojeluseloste: toimeenpanoa selventävä kuvaus tilanteen kehittymisestä, joka voi sisältää käskyjä ja toimintaohjeita.

Väestönsuoja[muokkaa]

  • Suojaa väestöä fyysisesti vahingoittavilta asioilta tehokkaammin kuin ensisijaiseen asuinrakennuksen sisätilaan suojautuminen. Voidaan rakentaa kallion sisään tai teräsbetonista. Suojat voidaan myös jakaa esim. yleisiin kaupungin rakennuttamiin kaikille kaupungissa suojautumishetkellä oleville tai yhteisväestönsuojiin, jotka on rakentanut taloyhtiö, yritys tms. ja se on tarkoitettu suojan rahottaineiden kiinteistöjen henkilöille. Kalliosuojassa voi myös olla sekä yleisiä että yhteisiä. Määräykset tulevat pelastuslaista ja pelastustoimiasetuksesta.
  • Käyttöönoton tulee olla mahdollista 72 tunnin kuluessa. Toisin sanoen, väestön suoja ei ole jatkuvasti valmiina, vaan se täytyy valmistella käyttöön. Toki väestönsuoja suojaa esimerkiksi pommeilta yms., mutta ei kaasulta ja säteilyltä ilman valmistelua. Suojautumisen keston oletetaan olevan enintään kolme vuorokautta. Väestönsuojia ja niissä säilytettäviä materiaalia huolletaan vuosittain ja niiden kuntoonsaattamiseen on määrätty viranomaisia ja kansalaisia, väestönsuojanhoitajia.

Väestönsuojan kunnostaminen[muokkaa]

Ohje siirryttäessä suojelun tehostettuun toimintaan viranomaisen käskystä.

  1. Suojalle määrätään suojan hoitaja/väestönsuojan valvoja ja apulainen (mahdollisesti tekninen henkilö) jotka vastaavat suojan kunnostamisesta. Heidän on tunnettava suojassa olevat laitteet sekä miten niitä käytetään. Lisäksi suojan valvoja vastaa kurin, järjestyksen ja siisteyden säilymisestä suojassa.
  2. Suoja tyhjennetään sinne normaalioloissa varastoidusta tai muuten kerääntyneestä tavarasta jokaiselle suojalle laaditun tyhjennyssuunnitelman mukaisesti.
  3. Kulkuaukoissa mahdollisesti käytetyt tilapäiset ovet ja muut rakenteet irrotetaan ja viedään pois suojasta.
  4. Ovien saranatapit ja salvat rasvataan.
  5. Ovien tiivisteet tarkastetaan ja laitetaan paikoilleen ohjeiden mukaan.
  6. Tarkistetaan hätäpoistumiskäytävän ja -luukun käyttökelpoisuus. Varauloskäytävien uloimmat luukut avataan (niiden rakenteen edellyttämällä tavalla). Sisäpuolisten luukkujen sulkeutumiseen kiinnitetään erityistä huomiota.
  7. Käymäläpytyt (15 muovipussia/käymälä) jaetaan kuivakäymälätiloihin. Jos käymälätiloja ei ole seinillä eristetty, tehdään se nyt. Materiaalina voidaan käyttää levyä tai verhoa. Käymälöitä on oltava yksi jokaista alkavaa 20 m2 kohden.
  8. Kaikki venttiilit tarkistetaan kiertämällä käsipyörästä ääriasentoihin. Venttiilejä on vesi-, viemäri- ja mahdollisissa lämpöputkissa.
  9. Varavesisäiliöt puhdistetaan ja täytetään. Yleensä varavesisäiliöön on johdettu letku vesijohtoverkosta; jos näin ei ole, letku on hankittava tai vesi kannettava säiliöihin. Jos on sulkuhuone, siellä olevat suihkut ja suojan pesualtaat tarkistetaan. Vettä on varattava vähintään 50 litraa jokaista varsinaisen suojan alkavaa neliömetriä kohden. (30 litraa henkilöä kohti).
  10. Lattia- ja kokoajakaivojen kannet poistetaan, kaivot puhdistetaan ja niiden toiminta kokeillaan laskemalla niihin vettä. Huom. lattiakaivo on yhdistetty viemäriin sulkuventtiilin välityksellä. Kannet asetetaan paikoilleen.
  11. Ylipaineventtiilit tarkistetaan ja nivelkohdat rasvataan.
  12. Normaaliolojen ilmanvaihtoaukot tukitaan sijoittamalla suojalevyt tiivisteineen paikoilleen.
  13. Paineventtiilien kunto tarkistetaan suojan ympärysseinien ulkopuolella.
  14. Ilmakanavista ja suodattimien pinnalta poistetaan pöly ja irtoroskat.
  15. Kaikki ilmanvaihtoon kuuluvat putket ja niiden kiinnitykset tarkistetaan.
  16. B/C-luokan suojissa erityissuodattimet liitetään liitäntäletkun avulla ilmanottoputken ja suojapuhaltimen väliin.
  17. Poistoventtiilit tarkistetaan kiertämällä niitä ääriasennosta toiseen.

Lähde: https://docplayer.fi/3163890-Forssan-ammatti-instituutin-forssan-toimipisteen-pelastussuunnitelma-ja-turvallisuusjarjestelyt.html

Tilapäissuojan rakentaminen[muokkaa]

  1. Valitaan suojatila lähtökohtaisesti betonikellarista maata vasten olevan seinän vierestä tai sen puuttuessa talon keskiosasta tai hyödyntäen erillistä maakellaria tai muuta sopivaa rakennusta.
  2. Suojauksen lisääminen aloitetaan heikoimmasta kohdasta: ovet, ikkunat, puukatto, puinen välipohja.
    1. Tuetaan kattoa pystypilarein joita yhdistää kattoa vasten yhtenäinen lankku. Laitetaan suojatilan katon päälle muovi ja hiekkaa/hiekkasäkkejä. Kasataan maata/lunta tiiviisti ulkoseinää vasten. Ikkunat täytetään esim. tiilillä ja/tai hiekkasäkkivallilla. Oven eteen ulkopuolelle tehdään lisäseinä estämään oveen kohdistuvaa suoraa säteilyä. Käytetään betonielementtejä, kokotiiliä, harkkoja, kiviä. Lumivalli vähintään 80 cm kovaksi poljettuna.
    2. Ilma otetaan rakennuksen muista huoneista suojatilaan ja johdetaan pois painovoimaisesti ilmanpoistokanavan kautta. Ilma voidaan ottaa myös ulkoa esim. ulkopuolelle itse rakennetun mineraalivillasuodattimen ja sen alla olevan tyhjän tilan ja putkien avulla suojatilaan, jossa käsikäyttöinen palje.
    3. Maakellari: Maata päällä vähintään 60–70 cm. Ympärillä sadevesiä ohjaavat ojat. Sisäänkäyntiovea suojaa lisäksi erillinen suojaseinämä maasta tai muusta materiaalista. Ilmastointi sähkökäyttöinen puhallin tai käsikäyttöinen palje.

Säteilymittari[muokkaa]

  • Mittaa säteilyn voimakkuutta eli säteilyn annosnopeutta ja säteilyannosta. milliSv/h
  • Mittaus 1 metriä maasta.
  • Mittauksella ulkona selvitetään voiko suojasta poistua tilapäisesti viranomaisten käskemin väliajoin.
  • Mittaus suojassa: henkilö, vaatteet, näytteet; liikutetaan tutkittavan pystyssä olevan pinnan suuntaisesti 10 cm etäisyydellä ylhäältä alas ja toiselta puolen alhaalta ylös. Vaatteet tulee vaihtaa, jos säteilyannos on n. 0,01 milliSv/h.
  • Säteilyannospäiväkirja: 1) päivämäärä 2) suojasta poistuvan nimi 3) ulkonaoloaika 4) saatu säteilyannos.
  • Säilytys kuivassa ja huoneenlämmössä ilman paristoja.

Säädöksiä[muokkaa]

Valmiuslaki, 1552/2011
Pelastuslaki, 379/2011 12 §
VnA pelastustoimesta eli pelastustoimiasetus, 407/2011
VnA 787/2003 9 §
VnA 409/2011
Pelastuslaki 379/2011
VnA 705/2013
Laki vaaratiedotteesta, 466/2012

Sanasto[muokkaa]

  • Kova-toimikunta: Kotitalouksien omatoimisen varautumisen toimikunta syksystä 2012 alkaen, jota koordinoi SPEK.
  • Vaaratiedote: Aiemmin kutsuttu hätätiedote, muu viranomaistiedote.

Lähteet[muokkaa]

Pelastustoimi teksti-TV: https://yle.fi/aihe/tekstitv?P=868
https://intermin.fi/pelastustoimi/vaestonsuojelu
http://www.spek.fi/Suomeksi/Turvatietoa/Vaestonsuojelu
https://www.stuk.fi
http://www.kodinturvaopas.fi
http://72tuntia.fi
Opaskirjat
Kurssit
Ilmatieteen laitos
Pelastustoimi