HUOM! Voit itse lisätä ja muuttaa sisältöä muokkaa-painikkeiden avulla

 Olet itse vastuussa tämän teoksen käytöstä aiheutuvista vahingoista Lue lisää.

Ammunta

Kohteesta Wikikko - kansan taitopankki
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Läheteet[muokkaa]

Tällä sivulla on käytetty mm. vapaasti verkosta löytyvää Sotilaan käsikirjaa 2019 ja Taistelijan opasta 2013.

  • Sotilaskäytössä 5.56x45mm ja 7.62x39 ovat hallitsevat kaliiberit

KESKEN[muokkaa]

  • Huutamalla "SEIS" keskeytetään harjoitus havaittaessa vaaraa.
  1. Käsittele asetta aina kuin se olisi ladattu. Kun otat aseen käteesi, tarkista aina ensimmäiseksi, että patruunapesä ja lippaat ovat tyhjät ja varmista ase.
  2. Tunnista maali ennen kuin ammut ja varmista tähystämällä, että tulilinjalla ja maalin takana ei ole ketään.
  3. Siirrä sormi liipaisimelle vasta kun kohde on valittu ja aiotaan ampua.
  4. "Lasersääntö" eli aseella ei osoiteta ketään kohti ellei olla uhka tai kouluttajan lupa. Tämä huomioidaan jatkuvasti, mitä tahansa tehtäessä ja nostettaessa asetta vaikka selkään. Myöskään ei tule juosta muiden tulilinjalle ja jos joku siirtyy tulilinjalle, käännetään ase osoittamaan muualle. Huomioidaan myös esim. sisätiloissa, osoittaako ase kattoon vai lattiaan lattiamateriaalin mukaan.
  • Harjoitusaseita kohdellaan samalla tavoin kuin oikeita aseita. Ajoneuvossa piippu on lattiaa kohden. Sisälle kasarmiin mentäessä lipas irrotetaan ja kannetaan kahvasta olkapäätä vasten tai hihnassa kaulan yli osoittaen alaspäin.
  • Tulppasuojaimen asentaminen: 1) Valitse oikean kokoinen 2) Pyöritä puhtailla käsillä tulppa kapeaksi 3) Vedä korvalehteä takaviistoon korvan yläreunasta ja asenna tulppasuojain nopeasti korvakäytävään 4) paina tulppaa noin 20 s.
  • Maastosta löytyviin räjähtämättömiin ampumatarvikkeisiin, niiden osiin tai muihin tuntemattomiin esineisiin ei missään nimessä saa koskea.
  • Patruunalaatikko
    • JVA 0316 (jalkaväen ampumatarvikenumero 0316)
    • 7,62 RK S 309 p herm
      • 7,62 RK (rynnäkkökiväärin patruuna)
      • S 309 (kokovaippaluoti tyyppiä S nro 309)
      • p herm (pakkaus ilmatiivis)
      • vj 313 (valojuovaluoti nro 313)
      • vj S pv th (valojuovaluoti S-luoti, pakkaus venäläinen)
      • als lkp (alumiinisydän, lyhyen kantaman patruuna)
      • pl pap (puuluoti, paukkupatruuna)
    • 1,70 g (ruudin laatu ja erä)

Ammunnan perusteet[muokkaa]

<TÄYDENNÄ SIVULTA Sotilaan käsikirjan s. 61-79 JA 316 JA LINKITÄ/SIIRRÄ MUILLE SIVUILLE>

Rynnäkkökivääri (suomalainen)[muokkaa]

  • Yleisimmin käytössä olevat rynnäkkökiväärit ovat malli -62 ja malli -95 eli 7,62 RK 62 ja 7,62 RK 95 TP (TaittoPerä). Aseen paino ilman pistintä ja lipasta on 3,5 kg
    • käytännön tehokas ampumaetäisyys on 300 m
    • aseessa on reikätähtäimet (diopteritähtäimet) päiväkäyttöön ja tritiumampulleilla varustetut avotähtäimet
    • hämäräkäyttöä varten aseeseen voidaan kiinnittää yötähtäimeksi valonvahvistin 2000. RK 95:ssa on mahdollisuus käyttää kiväärikranaattia, yötähtäintä sekä äänenvaimenninta ja etutukea.
    • lippaaseen mahtuu 30 patruunaa, täyden lippaan paino on 0,8 kg
    • tuliannoksen suuruus on kolme täyttä lipasta eli yhteensä 90 patruunaa. Sotilaan taisteluvarustukseen kuuluu kuusi lipasta
    • Takatähtäin, etutähtäin, kädensija, laukaisukoneisto, vaihdin, lataus- ja sulkukoneisto, kädensuojus, kaasukammio, piippu, liekinsammutin, kantohihna. Laatikon kansi, luisti ja kaasumäntä, männänohjain/kaasumännän suojaputki, lukko, palautin, palautinjousi, laatikko osineen, piippu osineen, lipas. Öljypullo, ruuviavain, puhdistusvälineet. Hylsypussi, pistin ja tuppi.
  • Ilman sysäyksenvahvistajaa olevalla aseella ei saa ampua paukkupatruunoita. Paukkupatruunoilla ei saa ampua toista henkilöä kohti 50 metriä lähempää. Mikäli johtajan käskyn mukaan poikkeustapauksessa ammutaan 50 metriä lyhyemmiltä etäisyyksiltä, on aseen piippu suunnattava ylös.
  • Rynnäkkökiväärin tähtäyslinjassa ja piippulinjassa on noin 5 cm ero! Vaarana on ampua edessä olevana esteeseen, vaikka maali näkyisikin tähtäimistä.
  • Säilytä ase lämpimän suoja-aseman ulkopuolella tai teltan viileällä seinustalla. Majoitustilan sisällä on oltava kuitenkin ainakin yksi ase.

Rynnäkkökiväärin huoltaminen[muokkaa]

  • Ammunnan jälkeen sen jäähdyttyä piippu öljytään > 2–3 t kuluttua ase puhdistetaan ja öljytään > 2–3 vrk kuluttua ase puhdistetaan ja öljytään uudestaan.
  1. Lipas irti
  2. Tarkastetaan ettei ase ole ladattu
  3. Irrotetaan laatikon kansi > luisti > lukko > palautinjousi > kaasumännän ohjain
  4. Piippu puhdistetaan suun kautta tukemalla kädellä puhdistuspuikkoa piipun suuosasta irti, patruunapesä takakautta.
  5. Muut osat puhdistetaan ja kuivataan rätillä.
    1. Kaasukammiosta ja kaasumännän päästä poistetaan karsta.
  6. Osat öljytään.
  7. Ase kootaan

Rynnäkkökiväärin käyttö taistelussa[muokkaa]

  • Aseita voidaan käsitellä asekäden tekniikalla tai tukikäden tekniikalla. Tukikäden tekniikalla asetta käsitellään pitäen rynnäkkökivääriä asekädellä, samalla ase tuetaan kainaloon ja estetään näin aseen piipun suuntautuminen vaaralliseen suuntaan. Tukikädellä tehdään pääsääntöisesti kaikki muu aseen käsittelyyn liittyvä toiminta kuten lataamisliike. Esimerkiksi yhden käden käsimerkit näytetään tukikädellä. Kaikki muut toimet, kuten tähtäinasetusten muuttaminen, radion tai lampun käyttäminen, esineiden nostaminen tai ovien avaaminen tehdään tukikädellä. Tukeva käsi on pyrittävä pitämään aseen ja tuen välissä.
  • Lataaminen tukikäden tekniikalla:
  1. Piippu turvalliseen suuntaan, perä tukevasti kainalossa, ase kallistettuna, sormi suorana liipasinkaaren yläpuolella.
  2. Vaihdin ala-asentoon.
  3. Tukikäden kämmenpohjalla vedetään viritintappi taakse ja vapautetaan.
  • Häiriönpoisto: Tehdään samoin mukaan lukien kuin lippaanvaihto, mutta lippaan irrotuksen jälkeen tehdään 3 latausliikettä ennen uuden lippaan kiinnittämistä.

Lippaan vaihto[muokkaa]

  • Lippaan patruunamäärä näkyy lippaan kuperan sivun rei’istä. Lippaassa, jossa on vähintään kymmenen patruuna, patruunan kannat näkyvät vain ylemmistä rei’istä.
  1. LIPAS
  2. Laskeudutaan polviasentoon suojaan perä tukevasti kainalossa, asekäsi kahvalla sormi suorana. Taistelupari voi tulla taakse suojaamaan vaihtoa ja samalla ampuja toimii osaltaan suojana parille.
  3. Kallistetaan ase.
  4. Irrotetaan ja laitetaan käytetty lipas dumppitaskuun.
  5. Kiinnitetään uusi lipas. Ote läheltä lippaan tyveä helpottaa kiinnittämistä.
  6. Kallistetaan ase toiseen suuntaan ja tukikäden kämmenpohjalla vedetään viritintappi taakse ja vapautetaan.
  7. VALMIS. Sanotaan heti kun ollaan taisteluvalmiudessa. Merkki myös mahdolliselle takana suojaamassa olevalle, ettei nousta parin ampumalinjalle.
  8. Noustaan pystyasentoon tai toimitaan muutoin tilanteen mukaan.
  • Taktinen lippaan vaihto: Lippaassa vielä patruunoita, mutta katsotaan tarpeelliseksi vaihtaa täyteen lippaaseen. Poikkeaa siinä, että täysi lipas otetaan tukikäteen ja asetetaan aseessa kiinni olevan lippaan ja aseen rungon päälle ja tartutaan kummastakin lippaasta kiinni, jonka jälkeen irrotetaan vanha lipas ja kiinnitetään uusi lipas lippaat päällekkäin. Ase on jo ladattu eli patruunapesässä on patruuna, mutta siitä huolimatta latausliike tehdään, vaikka menetetään yksi patruuna.

Aseotteet[muokkaa]

    • Valmiusote: Ase 45 asteen kulmassa osoittaa alaspäin, perä olkapään edessä. Etusormi suorana.
    • Ampumaote: Perä olkapäätä vasten, aseella tähdätään. Sormi suorana liipasinkaaren yläpuolella.
    • (Ylävalmiusote: Ase lähes ampumaotteessa osoittaen hiukan alaspäin. Etusormi suorana.)

Aseenkantotavat[muokkaa]

  • Asetta kannetaan pääsääntöisesti ryhmänjohtajan esimerkin mukaisesti. Asetta kannetaan aina siten, että piippu ei osoita taistelijapariin eikä ryhmän muihin sotilaisiin. Aseen kantotavan on tilanteesta riippumatta mahdollistettava nopea tulenavaus. Sormi suorana pois aseen liipaisimelta.
  • Asetta kannetaan yleensä kaksin käsin aseen perä olkapäätä vasten.
    • Piippu alaviistoon/alaspäin sivulla hihna olalla vartiossa, marssilla ja edettäessä avojonossa kun vihollisen kohtaaminen ei ole todennäköistä.
    • Piippu tähystyssuuntaan, kun edetään avojonossa ja tilanne edellyttää kohotettua taisteluvalmiutta.
    • Piippu etenemissuuntaan, kun edetään avorivissä.
    • Asetta kannetaan selässä, piippu ylöspäin, kun toiminta sitä edellyttää, esim. ajettaessa polkupyörällä.
    • Hiihtohinauksessa ase pidetään selässä piippu ylöspäin ja aseen perä hiihtohinausköydestä poispäin.
    • Asetta voidaan kantaa hiihdettäessä rinnalla piippu ylöspäin ja hihna olkapäällä.
  • Aseen hihna voidaan pitää niskan takana aseen kantamisen helpottamiseksi. Asetta kannettaessa hihnasta on hihnan pituus säädettävä siten, että aseella kyetään ampumaan ja lyömään kaikissa tilanteissa. Hihna on säädettävä niin pitkäksi, että tähdättyjen laukausten ampuminen on mahdollista. Hihna kiinnitetään joko kahdesta tai yhdestä kiinnityspisteestä.
  • Peruskiinnitys RK62: Hihna kulkee takatukin päästä kaulan takaa ja edestä etukiinnikkeeseen.
  • Peruskiinnitys RK95: Hihna kulkee takatukin tyvestä kaulan takaa ja edestä etukiinnikkeeseen.
  • Yksipistekiinnitys RK95: Hihna kulkee takatukin tyvestä kaulan takaa ja kainalosta takatukin tyveen.
  • Peräkiinnitys RK95: Hihna kulkee takatukin päästä kaulan takaa ja kainalosta takatukin tyveen.
  • Aseen käyttövalmiutta kohotetaan tilanteen edellyttämällä tavalla vaiheittain: 1) peukalo siirretään vaihtimelle 2) vaihdin asetetaan kertatulelle ja liipaisinsormea pidetään suorana aseen runkoa vasten ja 3) aseella tähdätään maaliin tai tähystyssuuntaan liipaisinsormi liipaisimella aseen perä olkapäätä vasten tai äkillisissä tilanteissa aseen perä tuettuna kainaloon.

Ampuma-asennot[muokkaa]

  • Esimerkiksi liikkeessä tulitoiminta aloitetaan pystyasennosta, josta pudottaudutaan polviasentoon ja edelleen makuuasentoon. Poterosta ammuttaessa tukeva käsi tulee olla aseen tuen ja kädensuojuksen välissä. Molemmat kyynärpäät on pystyttävä tukemaan asepöydälle. Ylävartalon on nojattava aseen perään, jolloin ase painautuu tiukasti tukea vasten.
  • Pystyasento: Kun tulitus on aloitettava nopeasti tai joudutaan tulittamaan liikkeessä. Muut ampuma-asennot eivät ole mahdollisia esimerkiksi aluskasvillisuuden, lumen tai muun tähystysesteen vuoksi. Mahdollisimman nopeasti polvi- tai makuuasentoon.
    • Symmetrinen pystyasento: Jalat rinnakkain hartian leveydellä tai asekäden puoleinen jalka hiukan taempana, jolloin suojapaneeli osoittaa suoraan viholliseen. Polvet hivenen koukussa, kumartuneena hiukan eteenpäin. Liikkuminen tulee pyrkiä tekemään niin, että suojapaneelit ovat aina uhkaa kohti. Tönäistäessä piipusta, ei horjahdeta taaksepäin.
    • Epäsymmetrinen pystyasento: Lähes sivuttain ampumasuuntaan, asento symmetristä pystympi. Paljastetaan heikommin suojattu kylki viholliselle.
  • Polviasento: Kun ampuma-asentoa maaten ei ole mahdollista käyttää aluskasvillisuuden, lumen tai muun tähystysesteen vuoksi. Tulitus on jouduttu aloittamaan pystyasennosta. Sen jälkeen ampuja siirtyy tukevampaan ampuma-asentoon. Tukikäden kyynärpää polvella. Haara-asento lähes 90 astetta. Tuplapolviasento istumalla kantapäiden päällä.
  • Makuuasento: Käytä ampuma-asentoa maaten aina, kun se vain on mahdollista. Käytetään yleensä pikatilanteissa tulenavauksen jälkeen, kun ei ole valmisteltua tuliasemaa. Lipas alustaan tuettuna, ilman lispastukea, lipas kädellä tuettuna.
  • Päätettävä suojautuuko vai ampuuko heti, valittava maali, valittava ampuma-asento ja mahdollisen tilapäisen tuen käyttö, paikannettava maali, poistettava aseen, varmistus, tähdättävä ja laukaistava, havaitun osuman jälkeen varmistuttava että vastustaja on menettänyt taistelukykynsä, jatkettava tulittamista maalin tuhoamiseksi tai valittava uusi maali tai suojauduttava ja jatkettava tehtävänsä täyttämistä.
  • Käytä kertatulta tai nopeita kaksoislaukauksia. Sarjatulta käytetään vain lyhyinä sarjoina ja poikkeustilanteissa kuten ilma-ammunnassa ja lähitaistelun pikatilanteissa, esimerkiksi vyörytettäessä taisteluhautaa.
  • Jos, taistelutilanne mahdollistaa vaihda täysi lipas ja täytä osittain tyhjentynyt lipas täyteen. Laita täydet lippaat taisteluvyön taskuihin suuaukko ylöspäin ja patruunat eteenpäin sekä tyhjät suuaukko alaspäin. Valojuovaluoteja käytetään tulen ohjaamiseen pimeällä. Valojuovapatruunat täytetään lippaaseen esimerkiksi joka kolmanneksi patruunaksi. Täytä erikoispatruunat omiin lippaisiinsa ja merkitse lippaat esimerkiksi kiinnittämällä lippaan ympärille irtohihna.

Ryhmäkohtaiset aseet, käsikranaatit ja muut heitteet, miinat[muokkaa]

Kevyt konekivääri[muokkaa]

  • Konekivääriä käytetään ryhmän koko tulialueelle, kaukana olevia maaleja vastaan ja tulitukiaseena. Ryhmänjohtaja käskee konekivääriampujalle tehtävät ryhmän taistelun tukemiseksi. Ampujan taistelijapari avustaa vyölippaiden kantamisessa. Taistelijapari tähystää ja ilmoittaa maalit ja havainnot tulen osuvuudesta ampujalle.
  • Kaksi konekiväärityyppiä:
    • Suomalaisvalmisteinen 7,62 Konekivääri 62 eli 7,62 Kk 62: Voidaan ampua ainoastaan sarjatulta, tehokkain tulitustapa on lyhyet sarjat. Patruuna on 7,62 lyhyt patruuna, sama kuin rynnäkkökiväärissä. Vyösyöttöinen. Vyölaukkuun mahtuu 100 patruunaa, täyden vyölippaan paino on 2.4 kg. Tuliannoksen suuruus on 6 täyttä vyölaukkua eli yhteensä 600 patruunaa. Teoreettinen tulinopeus n 1 000 laukausta minuutissa ja vyön vaihtaminen mukaan luettuna 400 – 500 laukausta. Paino ilman vyölaukkua on 8,5 kg. Perä, laatikko, lukon kehys, tähtäimet, piippu, viritys- ja laukaisukoneisto, lataus- ja sulkukoneisto, etutuki, patruunavyö, vyölaukku, kantohihna, puhdistusvälineet, jyvänsiirtoavain.
    • Venäläisvalmisteinen 7,62 Konekivääri PKM: Pitkä patruuna. Vyösyöttöinen. Aseessa on 100 ja 200 patruunan vyölaatikot. Patruuna on 7,62 x 53R pitkä patruuna, sama kuin kiväärissä. Teoreettinen tulinopeus 700 laukausta minuutissa ja vyön vaihtaminen mukaan luettuna noin 250 laukausta minuutissa. Paino ilman vyölaatikkoa on 7,8 kg. Ampumaetäisyys 600 metriä ja pisin ampumaetäisyys 1000 metriä. Tulinopeus on pienempi kuin 7,62 Kk 62:lla.

Kevyt kertasinko 66 KES 88[muokkaa]

Sotilaan käsikirja s. 188-193.

  • Tarkista takavaara-alue aina ennen singolla ampumista.

Käsikranaatit ja muut heitteet[muokkaa]

  • Käsikranaatit on tarkoitettu lähitaisteluun sellaisia maaleja vastaan, joita ei voida tilanteesta johtuen tuhota suora-ammunta aseilla, kuten rakennuksen tai esteen suojassa olevan vihollisen tuhoaminen, tuliylläkkö, irtautumisen tukeminen, taisteluhaudan vyöryttäminen, ajoneuvon tuhoaminen.
    • Sirpalekäsikranaatti: Vaikuttaa teräskuorensa sirpaleilla. Tehokas vaikutusetäisyys on noin 15 m räjähdyspisteestä. Kun varmistussokka on vedetty irti ja käsikranaatti on heitetty maalia kohti, kahva aukeaa käsikranaatin irrottua kädestä, iskuri lyö nalliin, räjäyttimen aikapanos syttyy, sytyttimen paloaika on 2,5 sekuntia, räjähdysaine räjähtää, uritettu runko sirpaloituu. Runko m/43, räjäytin, kahva, varmistussokka, vetorengas, kahvasytytin m/95.
    • Painekäsikranaatti: Vihreä. Käytetään painevaikutuksen vuoksi asepesäkkeiden tuhoamiseen esim. taisteluhaudan vyörytyksessä ja suljetuissa tiloissa, kuten korsuissa sekä rakennuksissa. Siitä lähtee vain vähän sirpaleita, koska se on pääosin räjähdysainetta.
  • Savuheite: Käytetään suojasavun muodostamiseen ja merkinantoon.
    • Harmaa: Käytetään vihollisen sokaisuun ja oman toiminnan suojaamiseen. Savuheitteellä voidaan sokaista myös vaunuja.
    • Merkkisavuheite (punainen, violetti, keltainen, vihreä): Käytetään merkinantoon ja johtamiseen esim. joukon ryhmityksen etureunan osoittamiseen tulitukiaseelle ja -osastolle.
  • Harjoituskäsikranaatti (keltainen ja sininen)
  • Poista käsikranaatista varmistussokka vasta juuri ennen heittämistä. Poista räjähdepanoksista varmistussokka vasta asentamisen päätteeksi.
  • Heittokuntoon laitto: 1) kahva nojaa kämmenpohjaan oikeakätisellä oikeassa kädessä 2) runko-osa on toisen käden peukalon ja sormien välissä sormien suuntaisesti 3) runko kierretään sytyttimeen vartalon edessä. Älä koskaan kiinnitä räjäytintä harjoituskranaatin tai savuheitteen sytyttimeen.
  • Heitto-ote: 1) Heittokädessä kahva kämmenpohjaa vasten sormet kiertyneenä kranaatin ympärille tukevasti, käsi ei liian ylhäällä 2) varmistussokan vetorengas irrotetaan kuljetusvarmistuksesta painamalla peukalolla ja nostamalla etu- ja keskisormella vetorengas vapaaksi 3) vapaana olevan käden etusormi pujotetaan vetorenkaaseen 4) vetorengasta kierretään vastapäivään kunnes ylemmän haaran taivutus hyppää pois sokan alemman haaran alta 5) vetorengasta kierretään takaisin päin 6) varmistussokka vedetään suoralla vedolla irti sytyttimestä 7) vetorengas jää vapaana olevan käden etusormeen.
  • Käyttö: Heittoasento on valittava tilanteen mukaan. Heitossa on tärkeintä tarkkuus.
    • Makuuasento: 1) Käänny kyljelle, nosta ylävartaloa ylös ja vie heittokäsi taakse 2) lähde kaatumaan eteenpäin makuulle ja heitä kranaatti jääden toisen käden kyynärpään varaan.
    • Polviasento: 1) Nojaa taaksepäin vieden samalla heittokäsi taakse 2) lähde nousemaan eteenpäin ja heitä kranaatti.
    • Seisoma-asento: 1) Nojaa taaksepäin vieden samalla heittokäsi taakse 2) lähde nousemaan pystyasentoon, jolloin takajalka nousee päkiälle ja heitä krananaatti.

Telamiina 65 77 (TM 65 77)[muokkaa]

Sotilaan käsikirja s. 201-203

Viuhkapanos[muokkaa]

Sotilaan käsikirja s. 201-205

Tilapäisvälineet[muokkaa]

Sotilaan käsikirja s. 206