HUOM! Voit itse lisätä ja muuttaa sisältöä muokkaa-painikkeiden avulla

 Olet itse vastuussa tämän teoksen käytöstä aiheutuvista vahingoista Lue lisää.

Hirsirakennuksen piirtäminen

Kohteesta Wikikko - kansan taitopankki
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Yleistä[muokkaa]

Ammattimaisen suunnittelijan tai arkkitehdin olisi hyvä ollut suunnitella ja piirtää hirsitaloja jo aikaisemmin. Suomessa on suunnittelijoita, jotka eivät selviä kunnialla hirsitalon suunnittelusta, aiheuttavat ainakin veistäjälle ylimääräistä päänvaivaa. Jotkin erikoisrakenteet, kuten pyöröhirsiset kattorakenteet vaativat lisäselvityksiä ja laskelmia, mutta niihinkin löytyy ammattilaisia. Lisätietoa saat esimerkiksi Suomen Hirsitaito ry:n kautta.

Nykyään kun ammattimainen käsinveistäjä saa tarjouspyynnön hirsirakennuksen veistämisestä, tarkoittaa tämä hirrenveistäjälle viimeistään veistotyötä alkaessa uusien karkeampien piirustusten piirtämistä, joilla itse veisto toteutetaan. Arkkitehti ei välttämättä ole pystynyt laskemaan kaikkia asioita, koska hänellä ei ole ollut käytettävissään esimerkiksi hirsien keskimääräisiä paksuusmittoja latvoista ja tyvistä. Tästä huolimatta nykyaikaiset piirustukset eivät sisällä sitä, miten päin hirret seinään asetetaan ensimmäisessä kerroksessa. Myös parillisten ulkoseinien määrä yksinkertaistaa veistoa. Tähän löytyy tietoa sivulta Pohjavarvi, josta on myös linkit muille aihetta käsitteleville sivuille.

Sekalaista[muokkaa]

  • Rakenteelliset kuormitusohjeet RT 82-10415 lehdellä.
  • Pitkät tukemattomat seinät ja jännevälit vaativat rakennelaskelmat.

Merkinnät[muokkaa]

Piirustuksista selviää useita asioita, kuten:

  • K.osa (kaupunginosa)/kylä
  • Kortteli/Tila
  • Tontti/Rn:o
  • Rakennustoimenpide. Esimerkiksi uudisrakennus
  • Rakennuskohteen nimi ja osoite
  • Viranomaisten arkistointimerkintöja varten -kohta
  • Piirustuslaji. Esimerkiksi työpiirustus, pääpiirustus
    • Työpiirustuksia: Perustuksen mittapiirros, alapohjapalkisto, hirsikuva, vesikaton tasopiirustus
    • Pääpirustuksia: Pohjapiirros, hormisto. Julkisivut, leikkaus. Asemapiirros (1:500). Siaintipiirros (1:1000)
  • Juoksu n:o
  • Piirustuksen sisältö. Esimerkiksi Perustuksen mittapiirros
  • Mittakaavat. Esimerkiksi 1:50
  • Rakennuksen valmistajan yhteystiedot

Piirustustyypit[muokkaa]

"Yksinkertainen piirros"[muokkaa]

Ruutupaperille piirretään kukin seinä huomioiden latvan ja tyven vuorottelu. Ruutujen mukaan piirtäminen helpottaa.

Pohjapiirros[muokkaa]

Pohjapiirroksesta selviää ylhäältäpäin katstottuna rakennuksen rakenne kerroksittain (1.kerros jne). Mittakaava on esimerkiksi 1:50. Lisäksi mm.:

  • Ulkomitat, väliseinien sijaintien mitat
  • Huoneiden pinta-alat. Esimerkiksi 8 tarkoittaa 8 m2
  • Ikkunat, ovet, portaat
    • Ikkunat merkitään esim. MS 9x9. Ovet esim. UOSP 8x17 OIK. eli OIK tarkoittaa oikealle päin avautuvaa ovea (kahvaan tartutaan oikealla kädellä)
  • Katon ulkoreunat katkoviivalla --- - ---

Lisäksi seuraavia tietoja on voitu kerätä taulukkoon

  • kerrosala (kem2) kerroksittain ja yhteensä
  • Lattia-ala (htm2) kerroksittain ja yhteensä
  • Kerrostasoala (ktm2)
  • Kokonaisala m2
  • Tilavuus m3
  • Ikkunapinta-ala (m2 %)
  • Rakennuksen paloluokka. Esimerkiksi P3
  • Lämmitysmuoto
  • Ilmanvaihto (SRMK; D2 mukaisesti)

Julkisivut[muokkaa]

Piirustuksesta selviää miltä rakennus näyttäa ulkoapäin katsottuna kaikilta eri seiniltään eri ilmansuuntiin. Mittakaava on esimerkiksi 1:100

  • Leikkaus -piirustus. Mittakaava esimerkiksi 1:100. Selviää esimerkiksi:
    • rakennuksen eri rakenteiden korkeusasemat kuten sisääntulopihan korkeusasema, perustuksen yläpinnan korkeusasema, sisälattian korkeusasema, toisen kerroksen sisälattian korkeusasema, toisen kerroksen 1600 mm huonekorkeuden korkeusasema, hirsirakennuksessa tasakerran korkeusasema, katon harjan korkeusasema. Mitat ilmoitetaan +20.30 jne. eli 20.30 tarkoitta 20 m 30 cm merenpinnasta.
    • perustuksien rakenne, eristykset
    • kattokaltevuus, esimerkiksi 1:1,83 ja sama asteina 28,67 astetta.
  • Julkisivupiirustukseen on merkitty myös tietoa materiaaleista. Ne on järjestetty niin että niitä voidaan lukea järjestyksessä kerroksittain.
    • Ulkoseinä, esimerkiksi pelkkahirsi 200 mm x 350 mm (paksuus x korkeus)
    • Alapohja, esimerkiksi lattiapinnoite, betonilaatta 70 mm, solumuovieriste 100 mm + reuna-alueet 50 mm, tiivistetty sora. Tämän rakenteen U-aro 0.18 W/m2K
    • Yläpohja, esimerkiksi vesikate/huopa, raakapontti, tuuletusväli 70 mm, tuulensuojapaperi, kattopalkit 42x195 mm + min.villa 200m), höyrynsulku 0.2 mm, harvarimoitus 42x45 mm+ min.villa 50 mm, paneeli 12 mm. Tämän rakenteen U-arvo 0.16 W/m2K
    • Julkisivumateriaalit, esimerkiksi tummanharmaa huopa, räystäs- ja pielilaudat valkoiset, hirsi punamulta, betoni harmaa, ikkunaluukut punamulta
    • U-arvot, esimerkiksi yläpohja 0.16 W/m2K, alapohja, ulkoseinä, ulko-ovet umpiosa ja lasiosa, ikkunat.

Perustuksen mittapiirros[muokkaa]

Mittapiirrosta käytetään apuna kun rakennetaan perustuksia rakennukselle. Niistä selviävät tarkat mitat, joiden päälle rakennus voidaan myöhemmässä vaiheessa rakentaa. Niissä on mm. hirsirakennuksen kohdalla huomioitu hirren reunan ulottuminen pari senttiä perustuksen ulkomittojen, ulkoreunojen yli.

Mittapiirroksesta on hyvä selvitä seuraavia asioita[muokkaa]

  • Mittakaava esim. 1:50 eli 1 cm piirustuksessa on 50 cm todellisuudessa
  • Mitat millimetreinä, esim 5500 tarkoittaa 5,5 m
  • Ulkomitat eli perustuksen ulkoreunasta ulkoreunaan
  • Hirsirakennuksen hirren keskilinja esimerkiksi pisteviivalla ja siitä etäisyys perustuksen ulkoreunaan
    • Tämän perusteella voidaan helposti laittaa betonivaluun pystyraudat, jotka tulevat hirren sisään ensimmäisessä hirsikerrassa.
  • Ristimitta.
  • Pilariperustuksessa ulkoreunapilarin ulkoreunasta mitta sisemmän pilarin keskelle. Jokaine pilari voidaan näin paikantaa. Nk. suljettu jonomitoitus.
  • Mielellään jatkuva perusviivamitoitus eli eri kohdissa olevien pilarien keskimitat on mitattu aina perustuksen ulkoreunasta. Tällöin vältytään virheiltä, jotka syntyvät, kun mittaa siirretään pilarista toiseen tai joudutaan tekemään laskutoimituksia ulkona tällaisen mitan aikaansaamiseksi.
  • Piirustuksessa erimittaiset pilarit merkitään erilaisilla rasteroinneilla. Pilarien korkeus ilmoitetaan esimerkiksi Korko +-0.000 ja matalampi pilari edelliseen nähden Korko -0.070, mikä tarkoittaa 7 cm lyhyempää pilaria kuin 0.000 -pilari.
  • Mitta

Perustuspiirustuksessa[muokkaa]

  • Mitat, raudoitukset
  • Valmiin maanpinnan ja perustuksen yläpinnan korkeussuhteet
  • Maanpinnan kaltevuus rakennuksen seinän vieressä
  • Massanvaihdot, täytöt ja rakennekerrokset
  • Routasuojaukset tarpeen mukaan
  • Salaojat tarpeen mukaan

Alapohjanpalkisto[muokkaa]

  • Pilariperustuksessa perustuksen mittapiirroksen päälle piirretty
  • Esimerkiksi reunoille katkoviivalla reunakannattajat ja merkitty niiden koko esim. 45x145
  • Esimerkiksi keskelle yhtenäisellä viivalla pääkannattajat ja niiden koko ja määrä. Esim. 45x145 2kpl
  • Vasat ja niiden koko sekä etäisyys niiden keskimitasta viereiseen, kuten 45x145 k/k 600.

Vesikaton tasopiirustus[muokkaa]

Vesikaton tasopiirustus piirretään esimerkiksi pohjapiirroksen päälle. Siitä selviää katon ulkomitat, kattovasojen koot (esim. 42x195 T24 L=4800 36kpl) ja sijainnit. Mittakaava esimerkiksi 1:50. Piirtäminen esimerkiksi vasat --.--.-- -viivoilla ja katon ulkolinjat --- - --- - --- -viivoilla.

  • Piirustuksesta selviää myös kattovasojen liitos harjalla. Esimerkiksi naulalevy 100x200 molemminpuolin, kampanaula 4.0x4.0 8+8/naulalevy. Liitos muiden tukirakenteiden ja ulkoseinien kohdalla, esimerkiksi lapeliukurauta 160/65.
  • Lisäksi esimerkiksi yläpohjan ontelon tuuletus harjalinjalla ja hormiston suojaetäisyys palava-aineisiin rakennusosiin.

Hirsikuva[muokkaa]

Hirsikuvasta selviää hirsien yksityiskohtainen sijoittelu eri seinillä ja mahdollisesti kolmiulotteinen malli rakennuksesta. Mittakaava on esimerkiksi 1:50. Piirustukseen on merkitty mm. hirsien numerot, ikkuna- ja oviaukkojen sijainnit, mitoituksia, yksityiskohtia.

Detaljit[muokkaa]

Yksityiskohtaisia ohjeita rakennuksen eri kohdista.

Piirustusten yksityiskohtia[muokkaa]

  • Pitkittäisleikkaus
  • Oma kuva perustuksesta eli pohjakuva
  • Piirustuksissa olisi hyvä näkyä valmiiksi ristimitta, jonomitoitus ym. jotka helpottavat työskentelyä ulkona mahdollisessa pakkasessa tai sateessa.
  • Piirustuksista selviää onko kyseessä hirren keskimitat vai hirren ulkomitat.
  • Nimeä seinät esimerkiksi A, B, C, D, E jne.
    • A-seinäksi valitse seinä, jossa on alin hirsikerros
  • Hirsikehikko tulee muutaman sentin (n. 3 cm) sokkelin ulkopuolelle. Tämä on nk. tippanokka.
  • Ristimitat. Katso ristimitan laskeminen sivulta Puusepän matematiikka

Edistyneempi piirustus[muokkaa]

  • Katso hirsien asetteluun liittyvästä piirtämisestä sivulta Pohjavarvi.

Käyttötarkoitusluettelo[muokkaa]

Käyttötarkoitusluettelossa kerrotaan hirsirakennuksen mukana toimitettavat muut materiaalit. Missä paketissa ne sijaitsevat, niiden tarkka kuvaus, käyttökohde ja määrä.

  • Rakenneosat kannattaa jaotella esimerkiksi hirsiseinä, katon runko, yläpohja/vesikatto, välipohja, alapohja, parveke, terassi, portaat, ikkunat, ulko-ovet, listat, ovi- ja ikkunavuorilaudat