HUOM! Voit itse lisätä ja muuttaa sisältöä muokkaa-painikkeiden avulla

 Olet itse vastuussa tämän teoksen käytöstä aiheutuvista vahingoista Lue lisää.

Puusepän matematiikka

Kohteesta Wikikko - kansan taitopankki
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Mittayksiköt[muokkaa]

Desimetrit[muokkaa]

Esim. 280 x 280 x 18 mm = 2,8 * 2,8 * 0,18 dm = 1,41 dm3

Kuutiodesimetrit vastaavat litroja.

Ristimitta[muokkaa]

Kun ristimitat ovat yhtäsuuret, on rakenne suorakulmassa.

Ristimittaa tarvitaan tehtäessä suorakulmaisia rakenteita, on kyse sitten rakennuksesta tai tuolin jaloista. Ristimitta on vastakkaisten kulmien etäisyys toisistaan verrattuna päinvastaisiin kulmiin. Pieniä mittauksia tehtäessä kannattaa mitta ottaa esimerkiksi mittanauhan 10 cm kohdalta, jolloin vältytään mittanauhan pään aiheuttamalta mahdolliselta virheeltä. Normaalisti rakenteen ristimittaa ei tarvitse laskennallisesti selvittää etukäteen. Riittää että mittaa pituudet samoiksi ja kun ristimittaa tarvitaan mittaa ristimitan ja säätää "salmiakin" kohdalleen puolittamalla eron. Se kumpaan suuntaan salmiakkia pitää työntää, tuottaa joskus päänvaivaa ja siihen on olemassa hyvä muistisääntö, jonka joku Wikikon lukija voisi tähän kirjata.

Jos esimerkiksi tehdään perustusta rakennukselle, ristimitan tietäminen etukäteen helpottaa kaivuutöiden asemointia ja nurkkakivien, pilareiden tai sokkelin muotin asentamista. Hyvässä rakennuspiirustuksessa tämä on tietokoneella laskettu ja merkitty piirustukseen, mutta sen voi laskea myös trigonometriaa apunakäyttäen Pythagoraan lauseella.

c potenssiin 2 = a potenssiin 2 + b potenssiin 2

Eli esimerkiksi seinän pituus hirren keskilinjasta vastakkaisen seinän keskilinjaan on 5 m ja viereisen seinän vastaava on 3 m. Ristimitan pituus lasketaan 5x5=25 ja 3x3=9 ja lasketaan tulokset yhteen 25+9=34 ja otetaan neliöjuuri 34:stä eli tulos on tällöin 5,83 m

Lähde: http://butler.cc.tut.fi/~pirttima/pema1/trigteoria.pdf

Hukka[muokkaa]

Hukka = V brutto - V netto
Hukkakerroin = V brutto / V netto
Hukkaprosentti = ( V brutto - V netto / V netto ) * 100. 

Kehänopeus[muokkaa]

v = 3,14 * terän halkaisija (D) * terän kierrosnopeus (n). m/s

v=kehänopeus, n=kierrosnopeus (pyörimisnopeus), D=halkaisija, r=säde. Kehä = pii * D tai pii * 2 R.

Esim. halkaisijaltaan 400 mm pyörösahan terän pyörimisnopeus on 3000 1/min, mikä on kehänopeus? v=pii * 0,4 m * (3000/60) = 62,8 m/s. 1/s = kierrosta sekunnissa.

Prosentti[muokkaa]

1 euroa + 10% --> 1 * 1,1 = 1,10 euroa 
1,10 euroa - 10% --> 1 * 0,9 = 0,99 euroa
5 % 50 eurosta --> 50 / 100 * 5  = 2,5 euroa
http://www.laskurit.fi/prosentti
http://www.laskurini.fi/matematiikka/prosenttilaskuri/prosenttilaskut
http://office.microsoft.com/fi-fi/excel-help/prosenttiosuuksien-laskeminen-HP001141712.aspx

Syöttönopeus[muokkaa]

S=t v. 

Muistikolmion kärjessä s ja alhaalla t * v. S=matka, t=aika, v=nopeus.

Esim. Karmitavaraa höylätään 500 m neljässä tunnissa, mikä on syöttönopeus? 4h=240min. v=s/t=500/240=2,08 m/min.

Puun kosteus[muokkaa]

Puun kosteus-% kertoo kuinka monta prosenttia vettä puu sisältää suhteessa sen kuiva-aineen painoon. Kosteus-% lasketaan kaavasta

u% = ((m-m0)/m0)*100%, jossa 

u% = kosteus-%

m = kostean puun massa

m0 = absoluuttisen kuivan puun massa (u=0%)

Tyypillinen tapa määrittää kosteus on punnita puukappale kosteana, josta saadaan m. Tämän jälkeen puuta kuivataan uunissa, kunnes kosteus on 0%. Tästä saadaan m0. Kun halutaan varmistua, että puu on abs. kuiva, voidaan jatkaa kuivausta ja suorittaa tarkistuspunnitus. Jos puun massa ei enää alene, on kaikki vesi haihtunut puusta.

Ympärysmitta - halkaisija[muokkaa]

Ympärysmitta / pii = halkaisija