HUOM! Voit itse lisätä ja muuttaa sisältöä muokkaa-painikkeiden avulla

 Olet itse vastuussa tämän teoksen käytöstä aiheutuvista vahingoista Lue lisää.

Pohjavarvi

Kohteesta Wikikko - kansan taitopankki
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Yleistä[muokkaa]

Jotta veistäminen olisi jatkossa helppoa, kannattaa 1. hirsikerta tehdä oikein. Väärä aloitus tekee tyvien ja latvojen sovittamisen jatkossa hankalaksi toisiinsa, heikentää salvoksia ja vaikuttaa ulkonäköön. Lisäksi ovien korkeus sekä välikaton ja varsinaisen katon asemointi on helpompi määritellä etukäteen ja saada ne juuri parhaaseen kohtaan. Ohjeet sopivat kaikenlaisille kehikoille kun vain ymmärtää tyvi-tyvi-latva-latva -periaatteen, josta on kerrottu tuonnempana. Kaikkea kuitenkin helpottaa jos ulkoseinien määrä on parillinen, seuraavat ohjeet perustavat parillisiin seiniin (sivun lopussa on lyhyesti parittomista ulkoseinistä). Aloittelevan hirrenveistäjän ei varsinkaan kannata vaikeuttaa työtänsä parittomilla ulkoseinillä. Muuten hirsikehikoita voi taivutella lähes mihin muotoon tahansa, tällöin vain joidenkin salvosten veistäminen hidastuu ja niiden tiiviys saattaa heiketä.

Tällä sivulla esitetään kolme eri mallia. A) Perinteinen malli, B) Laskennallinen malli kun riittävän isoja hirsiä on käytettävissä, ja C) Laskennallinen malli kun hirret ovat tasapaksuja. Lue sitä ennen kuitenkin pohjaksi kaikille mitä tässä Yleistä-kohdassa on kerrottu.

Käsitteitä[muokkaa]

  • Alushirret, multahirret, pelkkahirsikerta, ensimmäinen hirsikerta, 1. hirsi on perustuksen päälle tuleva hirsi. Se on myös ensimmäinen pariton hirsi.
  • Puolikas hirsi eli ne jotka tulevat aivan alimmaisiksi ensimmäisessä kerroksessa
  • Kokonainen hirsi eli ne jotka tulevat alimmaisten päälle, mutta ovat kuitenkin ensimmäisetä kerrosta. Ovat kooltaan usein 3/4 kokonaisesta hirrestä, kun niiden alaosasta otetaan siivu pois.

Suunnittelujärjestys[muokkaa]

1. Piirrä pohjapiirustus

1.1 Huomioiden puolikkaat, kokonaiset ja tyvi-tyvi-latva-latva nurkissa. Piirrä parillinen määrä ulkoseiniä.

1.2. Lue yleiset perusteet ensimmäisessä hirsikerrassa.

2. Päätä teetkö perinteisellä tavalla ja siirry tällöin kohtaan 6. VAI selvitätkö tarkemmin pohjahirsien korkeuden eli jatkat kohdasta 3.

3. Selvitä aukkojen vaikutus pohjavarviin.

4. Määrittele tasakerta.

5. Määrittele alimpien hirsien paksuudet.

6. Aloita sahaus.

Pohjapiirustus[muokkaa]

Suunnittelun pohjaksi kannattaa piirtää paperille alin kerros ylhäältäpäin katsottuna. Aloita piirtämällä isoimmat rakennuksen muodostamat neliömäiset tai suorakulmiomaiset muodot eli yleensä ulkoseinät rakennukselle, johon sitten pilkotaan aukot esim. siiville. Aloita piirtämällä puolikkaat päätyhirret niiden latvat eri suuntiin ja piirrä muut hirret kuten seuraavissa perusteissa on neuvottu (ja sivulla Hirren valinta). Se, kumpaan päätykulmaan tulee kaksi paksua tyveä päällekkäin, on makukysymys, jossa voi laajemmin miettiä vaikka rakennukseen kulkua tms. Ovet eivät yleensä tule rakennuksen päätyihin, joten ne tulevat kokonaisiin hirsiin. Lopuksi piirrä sisäseinät, vajaat seinät ja rakennukseen tulevat pienemmät "elintasosiivet", koska tällöin pystyt hahmottamaan miten päin niihin tulevat tyvet ja latvat liittyvät isompaan kokonaisuuteen.

Hirsien muodon piirustuksessa voi muotoilla kartioiksi eli paksumpi tyvi ja kapeampi latva. Ne näyttävät kuin kiiloilta joita on asetettu toistensa päälle. Myös niitä jotka menevät toisten yli voi vaikka värittää kynällä.

Yleiset perusteet ensimmäisessä hirsikerrassa[muokkaa]

  • Rakennuksissa, joissa on parillinen määrä seiniä on aina vastakkain samanlainen puolikas tai kokonainen hirsi.
  • Katso sivulta Hirren valinta, kohdasta Hirsien vuorottelu, miten ulkoseinänhirsien järjestys menee. Pääsääntö on että parilliseen seinämäärään perustuvaan rakennuksen nurkkaan tulee AINA joko kaksi latvaa tai kaksi tyveä päällekkäin.
  • Sisäseinien, vajaiden seinien ja "elintasosiipien" seinien kohdalla ne asetellaan ensimmäiseen puolikkaaseen kerrokseen niin että niiden yli tuleva kokonainen 1. kerroksen hirsi määrää tuleeko latva vai tyvi. Seinät jotka ovat kokonaisen hirren latvapuolella tulevat niin että puolikkaiden latvat tulevat kokonaisen latvaan päin ja vastaavasti tyven puolen tyveen päin. Ts. latvat koskettavat toisiaan ja tyvet toisiaan, erottava raja on kokonaisen hirren puolivälissä. Jos väliseinähirsi on tasan keskellä, heitä vaikka kolikolla, kummin päin.
    • Huomaa kuitenkin että jos "elintasosiipi" joka liittyy suurempaan kokonaisuuteen onkin niin kapea että se tulee vain esimerkiksi latvapuolelle ylitulevaa hirttä, niin sen ylimenevän tyvenpuolelle tuleva siiven seinähirsi on pakko laittaa tyvi ylimenevää hirttä kohti eli sen päälle tulee ylimenevän latvaa. Tämä siksi että siiven kauimmainen ulkoseinä tulisi kuitenkin latva-latva ja tyvi-tyvi. Sama toimii päinvastoin jos siipi tulee tyven puolelle.
    • Tämän tarkoitus on estää että toisen kerroksen hirsien salvomisessa ei tule ongelmia.
  • Alimpien hirsien perustusta vasten olevan tasaisen osuuden tulisi vähintään olla 10 cm leveä, että rakenteesta tulee kestävä ja tukeva.
  • Hirsiksi on hyvä valita mahdollisimman laadukkaita hirsiä, koska alimmat hirret kaikesta huolimatta voivat joutua ajansaatossa maasta roiskuvan roiskeveden syövyttämiksi että yhtälailla maantasossa ilma voi olla kosteampaa yleensä että mahdollisten kasvien vaikutuksesta kuin ylemmissä kerroksissa tuuli puhaltaa enemmän. Tiheäsyisyys ja pihkaisuus, hitaasti kasvanut puu on kestävämpää kuin nopeasti talousmetsässä kasvanut suomalainen perusräkämänty.

Pohjavarvin suunnitteluun olennaisesti liittyvät muut sivut[muokkaa]

Perinteinen malli (malli A)[muokkaa]

Laatalle, sokkelille ja kivijalalle perustetuissa rakennuksissa vuorottelu perinteisesti saadaan aikaiseksi aloittamalla rakennuksen päätyihin tulevat seinät puolikkailla hirsillä. Sopiva hirsi yksinkertaisesti halkaistaan kahtia ja tästä saadaan puoliskot. Päätypuolikkaiden päälle risteävälle seinälle asetetaan sitten jo kokonaiset hirret. Halkaistavaa hirttä valittaessa kannattaa kiinnittää huomiota minkälaisen olkapääkorkeuden (olkapääkorkeus selitetty sivulla Hirren valinta) hirsi jättää jatkoa ajatellen. Pahimmillaan huomaat ongelman vasta kun alat veistää viidettä kerrosta ja yrität etsiä riittävän kokoista latvaa paikoillaan olevan tyven päälle. Tietysti hirsiä on veistetty vuosisatoja ja tämä hirren valinnan taito kehittyy veistäjälle matkimalla muilta, sukupolvelta toiselle tai teoriasta opettelemalla ja ymmärtämällä lainalaisuudet jotka veistoon kuuluvat. Mutta "pystymetsästä" suoraan hirsiä veistämään alkava saattaa törmätä tähän ongelmaan ja todella ihmetellä mikä meni pieleen, ja silloin voi katsoa alitakin hirsikertaa. Vanhemmassa rakennnustavassa, jolloin rakennetaan nurkkakivien päälle tai aikoinaan suoraan maahan, rakennus aloitetaan kokonaisista hirsistä, ns. multahirsistä.

Laskennallinen malli (malli B)[muokkaa]

Jos käytettävissä ovat hirret ovat lähes tasakokoisia eli eivät halkaisijaltaan eroa toisistaan, niin tämä malli tekee aloituksen mahdolliseksi ja on mahdollista jatkaa Hirren valinta säännöillä.

Malli lähtee siitä oletuksesta että ei tehdä puolikkaita (1. hirret) hirsiä ensimmäisenä vaan valitaan hirsilistasta suurimmat hirret (2. hirret) ja sahataan niiden pohjaan perustuksesta riippuen vähintään 10 cm leveä tasainen pinta pyöröhirrellä, pelkkahirrellä pohjan tulee olla pelkan levyinen. Pohjausta tehdessä täytyy huomioida, että poistettava puu mitataan hirren keskilinjasta ts. kun pohjaus on suoritettu niin hirren keskilinja on tasan. Sahaus jättää hirret kiilamaisiksi (¼ osa latva-ja tyviläpimitan erotuksesta). Tämän jälkeen määritetään näiden hirsien alle tulevien (1. hirret) ns. ”puolikkaat” koko sen mukaan minkälainen olkapääkorkeus 2. hirsien tulee jättää. Olkapääkorkeudet määräytyy Hirren valinta sivulla oleviin laskennallisiin kaavoihin. Sen mukaan mitoitetaan olkapääkorkeudet suhteessa käytettävien hirsien keskimääräisiin latva- ja tyvimittoihin.

Vanhan perinteisen tavan mukaan voidaan lähteä siitä yksinkertaisesti ylöspäin ja tehdä tarvittaessa vaikka sokkelikin alle niin että se on osalla seinistä hiukan korkeampi. Jos kyseessä on pilareiden tai nurkkakivien päälle tuleva esim. aitta tai sauna, ei tarvitse välttämättä edes veistää ”puolikkaita” (1. hirret) 2.hirsien alle. Tässä voidaan soveltaa menetelmää, että nämä ovat 1.hirret ja niiden päälle tulevat 2. hirret jotka mitoitetaan jättämään toisille latvoille ja toisille tyville määräytyneen olkapääkorkeuden.

Laskennallinen malli (malli C)[muokkaa]

Jos haluat selvittää asiaa tarkemmin ja käytät samalla veistäessäsi Hirren valinta sivulla kerrottua laskennallista tapaa niin tässä kuvattu tapa määritellä alimpien hirsien koot, antaa ryhtiä rakentamiseen. Tässä mallissa oletetaan että sinulla on riittävän isoja hirsiä käytettävissä että saat pohjavarvin ja seuraavat varvit veistettyä.

Aukkojen ym. vaikutus pohjavarviin l. alimmaiseen hirsikertaan[muokkaa]

Alimman hirren korkeutta voidaan alkaa määritellä usealla huomioonotettavalla seikalla. Kannattaa tehdä läpileikkaus paperille, johon piirtää mahdollisen toisen kerroksen lattian tai välikaton vasat (tukipuut) haluttuun korkeuteen, oviaukon (karmeineen ja laskuvaroineen) haluttuun korkeuteen, tasakerroksen jonka päälle katto tulee jne. Laskennan perusteena on tieto minkälaista hirttä on käytettävissä ja mikä on keskimääräinen nousu per hirsikerros. Tämä ja hirsikerrosten lukumäärän laskeminen keskiläpimitalla on selostettu sivulla hirsimäärän laskenta, kohdassa 1. Tämän laskun perusteella voit piirtää myös jokaisen hirren joka näiden mittojen saavuttamiseen seinään tarvitaan.

Perustana tällaiselle on esimerkiksi se että tulevan oviaukon ylittävästä hirrestä sahataan juuri optimaalinen puolet pois. Ts. otetaan huomioon jo ensimmäisen hirsikerran paksuutta laskiessa se mihin oviaukon yläreuna tulee. Tämä on neuvottu sivulla Hirsiseinän aukot, kohdassa Aukon yläpinnan laskeminen. Tällöin tiedät mitä vaatimuksia aukko tulee asettamaan alimman hirren paksuudelle oviaukkoon perustuen.

Tasakerran määritteleminen[muokkaa]

Kaikkea tätä helpottaa kun päätät etukäteen milloin seinä on aina vaakatasossa ja tähän vaikuttaa millä tavoin halkaistun hirren laitat alimmaiseksi. Tasassa se voi olla seuraavilla tavoilla:

  • kun olet veistänyt parillisen hirren seinään, niin sen koko yläpinta on tasakorkeudessa. Tällöin 1. hirsi on luontaisen muotoinen eli latvaanpäin kapeneva.
  • kun olet veistänyt parittoman hirren seinään, niin sen koko yläpinta on tasakorkeudessa. Tällöin 1. hirsi on lähes tasapaksu.
  • kun olet veistänyt minkä tahansa hirren seinään, niin hirren keskilinja on aina tasakorkeudessa.

Kun perehdyt edellä mainittuun ja aukon laskentakorkeuteen ja piirrät vielä piirustuksen, johon merkitset kyseiset oleelliset asiat ja numeroit hirret näet mikä "tasa" kannattaa valita juuri sinun tapauksessa että esimerkiksi aukon yläreuna osuu keskelle hirttä pystysuunnassa. Jos aukon yläreuna ja esimerkiksi välikaton puut osuvat parillisiin hirsiin valitse ensimmäinen listasta (parillisissa tasakerta). Jos parittomiin, niin toinen listasta (parittomissa tasakerta) ja jos oviaukko ja kattovasat ovat parillisissa ja parittomissa hirsissä valitse kolmas tapa listasta (keskilinja). Tämä hirren keskilinjan pitäminen tasakorkeuden saavuttamisessa voi olla aina suositeltava tapa kaikesta huolimatta, ja vain sitä käsitellään tässä sivulla seuraavassa kohdassa kun lasketaan pohjavarvin hirsien paksuutta.

Perusteista[muokkaa]

Miksi? Kuvitellaan että talossa on leveä ovi ja sen ympärillä vielä lasi-ikkunat leventämässä koko ovikokonaisuutta. Kuvitellaan, että jos nyt tasakerta syntyy parittomissa hirsissä ja parillinen hirsi on siis vinossa (koska puu on luontaisesti kartiomainen). Kun tällainen leveä ovipaketti lovetaan vinoon parilliseen hirteen, jää toiseen reunaan kapea suikale hirttä jäljelle ja toiseen paksumpi! Oletetaan nyt sentään, että on normaalia että ovet ovat suorakulmaisia. Tämä on kuitenkin myös kestävyysseikka ulkonäköseikan lisäksi. Suomessa on tapana käyttää vuorilautoja ovien ympärillä ja tämä tietysti piilottaa ainakin ulkonäöllistä seikkaa.

Jos tasakerta kulkee aina hirren keskilinjalla, on selvää että kun vaikka koko seinän mittainen oviaukko istutetaan seinään, niin se kulkee koko matkaltaa pystysuunnassa hirren keskilinjaa... vai mitä ;-)

Pohjavarvin hirsien paksuudet[muokkaa]

Sahauksen jälkeen 1.alin puolikas hirsi muistuttaa kiilaa eli hirsi on toisesta päästään paksumpi kuin toisesta. Kuvassa nähdään että alin hirsi ohenee vasemmalle päin.

On vain kahdenlaisia pohjavarvihirsiä, oli seiniä sitten rakennuksessa kuinka paljon tahansa. Eli 1.tyvi-1.latva ja 2.tyvi-2.latva -hirsiä. Edelliset ovat puolikkaita ja tulevat alimmaisiksi ja jälkimmäiset kokonaisia (3/4) ja salvotaan edellisten päälle, kuitenkin kostkettamaan perustusta myös.

Tasakerta sijaitsee aina hirren keskilinjalla[muokkaa]

Laskemisen perusteeksi tarvitset vain kaikkien käyttämiesi hirsien mukaan lasketun latvojen- ja tyvien keskiläpimitat. Näiden laskenta on selostettu sivulla Hirren valinta. Tämän jälkeen käytä seuraavia kaavoja. Kaavat antavat sellaisen lähdön kehikolle, että tasakerta on aina kunkin hirren keskilinjalla. On olemassa omat kaavat myös parilliseen ja parittomaan tasakertaan. Tämä vaihtoehto jättää 1. kerroksen jokaisen olkapääkorkeuden samaksi kaikissa nurkissa.

Puolikkaat ovat keskimääräinen tyviläpimitta puoliksi ja keskimääräinen latvaläpimitta puoliksi.

Puolikkaat tukit saat valitsemalla keskimääräisen latvaläpimitan ja keskimääräisen tyviläpimitan mukaisen suoran tukin ja lisäämällä kumpaankin päähän vielä 2,5 cm halkaisu- ja pinnantasoitteluvaraa. Esimerkiksi latva 22+2,5= 24,5 ja tyvi 30+2,5=32,5, jolloin halkaistavaksi etsitään hirsi 24,5 - 32,5. Eli yhdestä tukista tulee puolikkaat kahdelle seinälle.

Kokonaisen latva on ( 1,17 x keskimääräinen latvaläpimitta ) - 2,5 cm
Esimerkiksi keskimääräinen latvaläpimitta on 22 niin 1,17 x 22 = 25,7 - 2,5 = noin 23 cm

Kokonaisen tyvi on (( 0,5 x keskimääräinen tyviläpimitta ) + ( 0,67 x keskimääräinen latvaläpimitta )) - 2,5
Esimerkiksi keskimääräinen tyviläpitta on 30 ja latva 22 niin ((0,5x30)+(0,67x22))-2,5= noin 27 cm
  • Edellisissä kaavoissa on käytetty desimaaleja, jotka on saatu seuraavasti: 7/6 = 1,17 ja 1/2 = 0,5 ja 2/3 = 0,67. Kun halutaan laskea murtolaskuja, esimerkiksi 2/3 luvusta 22, niin se saadaan (2x22)/3.
  • Kokonaisten sahaamiseen tarvitset tukin per seinä. Katso että tasaisen pinnan leveys on vähintään em. 10 cm eli tarvittaessa valitse hiukan isompi tukki että tämä toteutuu.

Aukkojen vaikutus[muokkaa]

Edellä laskettiin oviaukkojen yms. vaatimuksia ensimmäiseen kerrokseen. Ne huomioidaan tässä vaiheessa. Säädä edellä saamiasi puolikkaiden ja kokonaisten korkeuksia sen mukaan että saat oviaukon yläreunan osumaan suunnilleen keskelle hirttä. Muista ottaa tämä sama säätölukema huomioon kaikissa 1.kerroksen hirsissä, sekä puolikkaissa että kokonaisissa!

Sahaus[muokkaa]

Käytännössä tämä tarkoittaa saatujen mittojen siirtämistä hirsiin metrimitalla ja vesivaa'alla ja viivojen yhdistämistä värilangalla ja sahaamista. Itse sahaus on kuvattu sivulla Puun halkaiseminen.

Tippanokka, vesiura[muokkaa]

  • Tippanokka on pieni "ulkonema" pohjaltaan tasaiseksi veistetyn hirren ulkoreunan ja sitä vasten tulevan sokkelin tai nurkkakiven välillä. Sen tarkoitus on estää hirttä pitkin valuvan veden johtuminen hirren ja sokkelin väliin. Tippanokkaan kun vielä sahataan hirren suuntaisesti ulkoreunaan ura, estetään vielä paremmin veden johtuminen hirren alapintaa pitkin.
  • Ensimmäinen hirsikerta tulee sokkelista tai nurkkakivistä 1" eli noin 3 cm ulkopuolelle. Tämä on otettava huomioon hirsirakennusta mitoitettaessa varsinkin jos kehikko tilataan valmiina ja perustukset tehdään erikseen. Seikan unohduttua sokkeli voi olla siis esimerkiksi 6 cm liian leveä. Jos tehdään pylväsperustus anturoilla, anutroita ei välttämättä kannata täyttää soralla ennenkuin ensimmäinen hirsikerros on asetettu paikoilleen. Tällöin pylväitä voidaan siirtää rautakangella.
  • Tippanokkaan voidaan sahata ura alapuolelle noin sentin päähän hirren ulkoreunasta sisäänpäin. Sahaa esimerkiksi käsikäyttöisellä pyörösahalla noin terän levyinen ura. Uran syvyys vaihtelee n. 15 mm ylöspäin. Ura sahataan hiukan kaltevaksi hirren keskipuolelle päin eli uran yläreuna hirren keskiosaa kohden. (_/_______) ->rakennuksen sisäpuoli

Puun halkaiseminen[muokkaa]

Katso sivu Puun halkaiseminen

Pariton ulkoseinämäärä[muokkaa]

Parittoman määrän takia tarvitaan erikoishirsi, joka yhdistää parilliset seinät yhteen. Sen erikoisuus on se että sen toinen pää menee viereisen hirren alle ja toinen pää viereisen hirren päälle.

Jos jollain on tästä henkilökohtaista kokemusta, voi vapaasti kirjoittaa aiheesta.