HUOM! Voit itse lisätä ja muuttaa sisältöä muokkaa-painikkeiden avulla

 Olet itse vastuussa tämän teoksen käytöstä aiheutuvista vahingoista Lue lisää.

Puolukka

Kohteesta Wikikko - kansan taitopankki
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Puolukoita
Puolukan kukinnot

Puolukka (Vaccinium vitis-idaea) on kanervakasveihin kuuluva, 10–40 cm korkea ikivihreä varpu. Puolukalla on vihreät ja suipot lehdet, jotka ovat 10–25 mm pitkät. Puolukka kukkii touko-kesäkuussa ja punainen syötävä pohjusmarja on kypsä elo-syyskuussa. Marjan halkaisija n.4-8 mm.

Kasvupaikka[muokkaa]

Puolukka on kuivahkojen kangasmetsien laji yhdessä männyn kanssa. Puolukka viihtyy kosteilla, happamilla ja hieman varjoisilla paikoilla. Puolukka pärjää hyvin vähäravinteisessakin maassa, mutta emäksistä maaperää se ei siedä. Kasvi kestää jopa −40 °C lämpötilan, mutta ei yleensä kasva alueilla, joilla kesät ovat kuumia. Puolukka kasvaa koko Suomessa kuten myös yleisenä metsäkasvina koko maapallon pohjoisella havumetsävyöhykkeellä.

Käyttö[muokkaa]

Puolukasta voi tehdä muun muassa mehua ja hilloa. Puolukkahilloa syödään Skandinaviassa monenlaisten ruokien kanssa. Poronkäristyksen lisukkeena se on erityisen suosittua.

Merkittäviä ravintoainepitoisuuksia[muokkaa]

Puolukan marjojen energiasisältö (100 g) on 143 kJ, (34 kcal).

Päivän saantisuosituksen sisältävä annos
Ravintoaine Pitoisuus sadassa grammassa (miehille) (naisille)
C-vitamiini 7,5mg 1kg 1kg
E-vitamiini 1,5mg 667g 533g
Rauta 0,4mg 2,25kg 3,75kg


Ravintoainesisältö[muokkaa]

100 grammaa tuoreita puolukan marjoja sisältää ravintoaineita keskimäärin [1]:

Puolukan marjojen happopitoisuus on korkea. Kypsissä puolukoissa on runsaasti bentsoehappoa (n. 0,05-0,2%), minkä vuoksi puolukat säilyvät hyvin survoksena ilman sokeria ja säilöntäaineita. Raa'at puolukat pilaantuvat sen sijaan nopeasti, ja ne sisältävät paljon vähemmän hyödyllisiä aineita kuin kypsät. Sen sijaan kokonaiset puolukat säilyvät vedessä huoneenlämmössäkin.

Lähteet[muokkaa]