HUOM! Voit itse lisätä ja muuttaa sisältöä muokkaa-painikkeiden avulla

 Olet itse vastuussa tämän teoksen käytöstä aiheutuvista vahingoista Lue lisää.

Kanervakasvit

Kohteesta Wikikko - kansan taitopankki
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Riekonmarja[muokkaa]

Arctostaphylos alpina. Maaruska. Sekoita variksenmarjamehun kanssa.

Kurjenkanerva[muokkaa]

Phyllodoce caerulea.

Sielikkö[muokkaa]

Loiseleuria procumbens. Sukua alppiruusulle.

Sammalvarpio[muokkaa]

Cassiope hypnoides. Suomen korkeimmalla elävä kasvi, seurana riekonsara ja kivijäkäliä. Joskus kuulunut sukuun Harrimanella.

Liekovarpio[muokkaa]

C. tetragona.

Kanerva[muokkaa]

Calluna vulgaris. Kainuun maakuntakukka. Ei siedä rehevöityvää maaperää. Kestää kulotusta. Tärkein pölyttäjä kanervaripsiäinen. Valkokukkaiset kanervat eivät pysty muodostamaan sinipunaista antosyaaniväriä.

Isokarpalo[muokkaa]

Vaccinium oxycoccos. Parhaimmat paikat avosuot, nevat, rahkarämeet. Runsaasti pektiiniä --> kypsinäkin kovia. Bentsoehappo takaa säilyvyyden. Edellisvuoden karpalot kevään muutolintujen ruokaa.

Pikkukarpalo[muokkaa]

V. microcarpum. Kuivemmissa paikoissa.

Mustikka[muokkaa]

IMG 1943.jpg

V. myrtillus. Sato riippuu pölyttäjien määrästä. Yhteyttää versoilla. 4 vuoden iässä kuori korkkeutuu ruskeaksi ja saattaa elää 35 v. Kelpaa mm. hirville, jäniksille. Varjokasvi, mutta valoisassa paras marjonta, talvella lumisuoja, karu, hapan humuspitoinen maa eli tuore kuusikko. Erottaa ala- ja keskipaljakan. Halla tuhoaa raakilevaiheessakin sadon. Marjoista, joista puuttuu vaha, kutsutaan piki-, terva- tai suutarinmustikoiksi. II. maailmansodan lentäjät paransivat mustikoilla hämäränäköään. Vatsavaivoihin. Poimurilla myötäsukaan ei haittaa. Hyvän kasvukauden jälkeen paljon kukkia seuraavana, hyvän sadon jälkeen 1-2 v. heikompaa. Voi risteytyä puolukan kanssa, hyvin harvinaista! Vastapuhjenneita lehtiä ja kukkia voi syödä. Varvut ja juuret solmintatöihin.

Puolukka[muokkaa]

V. vitis-idaea. Eniten kerätty luonnonmarjamme. Parhaimmat paikat päätehakkuuta odottavat männiköt. Säilyy survottuna, jos lämpötila alle 5 astetta. Erityisesti rastaat ja kanalinnut. Karhu merkittävin nisäkkäistä, myös mäyrä. Metsämyyrä ja -hiiri kantavat terttuja. Kukkii mustikka myöhemmin. Voi risteytyä mustikan kanssa. Ilmaverso elää 3-5 v. Pöhösienet aiheuttavat lehtien turpoamisen ja kopristumisen tai muuttavat lehdet kirkkaan punaisiksi. Suurin tuho lumihomeet. Hyvän sadon jälkeen seuraa huonohko sato, ei johdu poimurin käytöstä. Joka kevät n. 10 uutta lehteä, vanhat häviävät sammaleen sekaan syksyllä 2 kesän vanhoina. Säilyvät bentsoehapon runsauden takia. Erityisen paljon flavonoideja. Säilövä vaikutus, sekoita muita marjoja sekaan ja täytä astia vedellä.

Juolukka[muokkaa]

V. uliginosum. Ei myrkyllinen. Suosittu muualla. Juolukka x pensasmustikka syntyi Aron. Marjoissa loisiva sieni Sclerotinia megalospora muuttaa marjat muumiomaisiksi ja koviksi ja myrkyllisiksi eli aiheuttaa ainakin huimausta ja pahoinvointia. Jos löydät lähetä Kasvimuseoon kuivattuina.

Suokukka[muokkaa]

Andromeda polifolia. Linné nimesi karuun rahkasammalmättääseen kahlehditun kaunottaren Andromedan. Pölytys ajoitus: ensin mustikka, sitten suokukka, juolukka, puolukka ja karpalo.

Vaivero[muokkaa]

Chamaedaphne calyculata. Finnmyrten. Mantereinen kasvi. Ikivihreä. Lehdistä chamai eli matala ja daphne eli laakeripuu. Lapinalppiruusu. Rhododendron lapponicum. Refugioteorian mukaan levinnyt kenties.

Suopursu[muokkaa]

Katso sivu Suopursu