HUOM! Voit itse lisätä ja muuttaa sisältöä muokkaa-painikkeiden avulla

 Olet itse vastuussa tämän teoksen käytöstä aiheutuvista vahingoista Lue lisää.

Tekninen piirustus

Kohteesta Wikikko - kansan taitopankki
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Yleistä[muokkaa]

Teknisellä piirustuksella esitetään näköaistin avulla kohteen muodot ja mitat. Piirustus tehdään tiettyjen tapojen mukaan, jolloin jokainen katsoja saa samanlaisen käsityksen ja pystyy valmistamaan samanlaisen kohteen, joka on piirretty.

Aiheeseen liittyviä sivuja[muokkaa]

Tietokoneohjelmia[muokkaa]

Mittayksiköt[muokkaa]

  • Konepiirustuksissa käytetään millimetrejä (mm). Mittayksikkö ei merkitä mittaluvun perään.
    • Millimetrin osat desimaaliukuina. Esimerkiksi 5 mm 6 kymmenesosaa on 5,6.

Toleranssi[muokkaa]

Ilmoittaa valmistettavan osan sallitun poikkeaman piirustuksissa esitettyihin mittoihin.

Nimellismitta eli perusmitta täysinä millimetreinä
Tosimitta eli mittavälineellä tehty mittaus kappaleesta
Eromitta eli tosimitan ja nimellimitan ero
Yläeromitta eli suurin sallittu eromitta
Alaeromitta eli pienin sallittu eromitta
Alarajamitta eli pienin sallittu mitta eli nimellismitta + alaeromitta
Ylärajamitta eli suurin sallittu mitta eli nimellismitta + yläeromitta
  • Esimerkiksi halkaisijamerkki 50 + 0,05 tarkoittaa että tosimitta saa olla enimmillään 50,05 mm.
  • Esimerkiksi halkaisijamerkki 50 - 0,03 tarkoittaa että tosimitta saa olla alimmillaan 49,97 mm.
  • Merkitään mittaviivan mittaluvun perään pienemmällä. Yläpuolelle + arvo ja alapuolelle - arvo.

Mittakaava[muokkaa]

"Piirustuksessa esitetyn koon ja todellisen koon välinen suhde". * Teknisessä piirustuksessa mittakaavasta poikkeava mitta alleviivataan.

  • Suhdesarake apukentässä osoittaa mittakaavan. Poikkeuksellinen mittakaava ilmenee projektion alapuolelta ja suhdesarakkeesta

Pienennys[muokkaa]

  • 1:1 on luonnollinen koko ja jos mahdollista siinä kannattaa piirtää. Vakioituja pienennyskaavoja ovat 1:2, 1:5, 1:10, 1:20, 1:50, 1:100, 1:200, 1:500, 1:1000. Kyse on siis siitä että saadaan kauppakeskus piirrettyä tavalliselle A4 paperille.
  • Esimerkiksi 1:20 on pienennys eli 1 mm paperilla on 20 mm todellisuudessa.
  • Esineen todellinen luonnollinen mitta (tosimitta) jaetaan suhdeluvulla (esim. 20), jolloin saadaan piirustuksessa käytetty mitta, jonka pituiseksi esimerkiksi esineen muotoviiva piirretään.
  • Vastaavasti luonnollinen mitta piirustuksesta mitattaessa saadaan kertomalla se käytetyllä suhdeluvulla (esim. 10 mm x 20 = 200 mm = 20 cm kun kyseessä on suhde 1:20).

Suurennus[muokkaa]

  • 2:1 on suurennos eli piirretään kuva todellista kokoa suurempana, 2:1 suhteessa kaksi kertaa suurempana paperille. Suurennuskaavat 2:1, 5:1, 10:1. Kyse on siis siitä että pieni esine voidaan esittää suurempana, jotta sen yksityiskohdat pystytään piirtämään ja mitoittamaan.
  • Esineen todellinen luonnollinen mitta (tosimitta) kerrotaan suhdeluvulla (esim. 2), jolloin saadaan piirustuksessa käytetty mitta, jonka pituiseksi esimerkiksi esineen muotoviiva piirretään.
  • Vastaavasti luonnollinen mitta piirustuksesta mitattaessa saadaan jakamalla se käytetyllä suhdeluvulla (esim. 20 mm / 2 = 10 mm = 1 cm kun kyseessä on suhde 2:1).

Kopiokone[muokkaa]

Kopiokoneella suurentamisessa nyrkkisääntö on että kaksi kertaa suoritettu suurenos A4-koosta A3-kokon kaksinkertaistaa kuvion viivapituuden.

Piirustusvälineet[muokkaa]

  • Lyijykynä. Lyijyn paksuus 0,5 ja 0,7 mm. Sopiva kovuus on HB. 9H on todella kova lyijy, 6B taas erittäin pehmeä. Luonnosteluun 3B tai 6B luonnospaperille luonnosteluun. Kuulto-, tai piirustuspaperille keskikova tai kova kynä (H, 2H). Keskikova tekstaukseen ja luonnoksiin, kova viivoihin. Kartiokkaaksi teroitettu kynä sopii tekstausta ja lyhyitä viivoja varten. Talttamainen teroitus sopii pitkiin ohuisiin viivoihin.
Keskikovia 2B (kovuusnro 2), B (2 1/4), HB (2 1/2), F (3). 
Kovia H (3 1/2), 2H (4), 3H (4 1/2) 4H (5), 5H (5 1/2). 
  • Pyyhekumi
  • Mittaimet. Viivoitin. Skaala- eli suhdemittaviivain on hyödyllinen.
  • Viivain. Hakaviivain. Kolmioviivain. Käyräviivain eli papukaija. Geokolmio näppärä viivain. Astelevy. Raapelevy. Ympyrämallinne. Myös säätökolmio 45/45/90-kulmainen portaattomalla säädöllä.
  • Harppi. Kierretangolla säädettävä. Vaihtoharppi (lyijy pehmeämpää). Nollaharppi.
  • Paperit. Arkkitehdin luonnospaperi eli skissipaperi, jonka halvempi vaihtoehto on voipaperi. Piirustuspaperi. Kartonki. Kuultopaperi. Kopiopaperi sopii lyijykynälle, pinnoitettu kopiopaperi tussille. Millimetripaperi. Ruutupaperi 5 mm ruudulla. Puhuttaessa "A3 ja sitä suurempi" tarkoitetaan A3, A2, A1 ja A0 kokoja.
Teknisessä piirustuksessa koot A0 - A5.
A0 841x1189 (leikattu mm), 880x1230 (leikkaamaton), 10 (otsikkoala laatikon reuna leikkaamattomasta mm)
A1 594x841, 625x880, 10
A2 420x594, 450x625, 10
A3 297x420, 330x450, 10
A4 210x297, 240x330, 10
A5 148x210, 165x240, 10
  • Piirustuslauta pehmeästä puusta, haapa, leppä, muovinen 500-700, 700-900, 1000-1500 mm2. Kiinnitys teipillä lautaan.
  • Teippi. Maalarinteippi tai kuultoteippi.

Piirustusala ja piirustuskentät[muokkaa]

  • Piirustuskenttä, otsikkoalue ja muutoskenttä.
  • Suuressa piirustuksessa reunoille voidaan merkitä jako-osat eli A, B, C... ja 1, 2, 3... löytämisen helpottamiseksi.
  • Leikkaamaton piirustus, sen sisäpuolella leikattu piirustus, sen sisäpuolella mahdollisesti em. jako-osa ja lopulta sen sisäpuoli on piirustusala.
  • Otsikkoala -ruutu oikeassa alakulmassa. Sisältää:
    • Luettelokenttä (ylimmäisenä) antaa ohjeita ainesten hankintaan, hinnoitteluun ja valmistamiseen. Voi olla myös erillinen A4 tunnuskentän kanssa.
    • Apukenttä kertoo mittakaavan (suhde), piirtäjän ja tarkistajien nimet, päivämäärät.
    • Tunnuskenttä (alimmaisena), joka kertoo piirustuksen tunnistamiseen ja arkistointiin liittyvät asiat. Esimerkiksi kappaleen nimi ja piirustusnumero.
  • Muutoskenttä. Piirustukseen tehdyt muutokset kirjataan tähän ruutuun. A4 ja A5 kokoisissa piirustuksissa yläosaan. A3 ja sitä suuremmissa alaosaan, esimerkiksi otsikkoruudun vasemmalle puolelle. Muutettuun kohtaan merkitään numero tai kirjain ja se selvitetään muutoskentässä.

Piirustuksen taittaminen[muokkaa]

  • Otsikkoalue näkyviin päällimmäiseksi.
  • A4 kokoon taittaminen:
    • A3 taitetaan keskeltä pystysuunnassa kahtia.
    • A2:ta pidetään pöydällä lukusuunnassa ja taitetaan se kahtia niin että otsikkoruutu jää päällepäin. Tämän jälkeen taitetaan yläosa taakse jättäen otsikkokenttä päällimmiseksi. Ts. ensin pitempi sivu kahtia ja sitten lyhyempi.
  • A1:tä pidetään pöydällä lukusuunnassa ja taitetaan se kolmella taitoksella niin että syntyy neljä päällekkäistä paperia ja päällimmäisenä on otsikkokenttä. Tämän jälkeen taitetaan yläosa taakse jättäen otsikkokenttä päällimmäiseksi. Ts. ensin pitempi sivu 4 osaan ja sitten lyhyempi taakse.
  • A0:aa pidetään pöydällä lukusuunnassa ja taitetaan se viidellä taitoksella niin että syntyy kuusi päällekkäistä paperia ja päällimmäisenä on otsikkokenttä. Tämän jälkeen taitetaan yläosa ja alaosa niin että ne menevät päällekkäin keskimmäisen osan kanssa jättäen otsikkokenttä päällimmäiseksi. Ts. ensin pitempi sivu 6 osaan ja sitten ylhäältä ja alhaalta keskelle.

Teksti[muokkaa]

  • Selkeästi, yhdenmukaisesti, tasaisesti. Yleisin on vinoteksti, joka on kalteva oikealle 75 astetta.
  • Isojen kirjainten koot:
    • Piirroksessa 3,5 mm korkeana mitat, taulukot, kirjoitetut tekstit. 5 mm korkeana leikkaussanat, suuntasanat, osasanat. 7 mm korkeana leikkauskirjaimet, leikkaussuunta, viitenumerot, osanumerot. A1 ja A0 piirustuksissa mittaluvut ovat 5 mm korkeita.
    • Otsikkoalueella piirustusnumero 7 mm, piirustuksen nimitys 5 tai 7mm, muut tekstit ja numerot 3,5 mm.
    • Esim. Vinotekstauksen iso kirjain 3,5 mm, pieni kirjain 2,5 mm, kirjainten väli 0,5 mm, riviväli 3,5 mm.
    • Esim. Vinotekstauksen iso kirjain 7 mm, pieni kirjain x mm, kirjainten väli x mm, riviväli x mm.
  • Käytä hiukan tylppää lyijykynää, jännittämättä rauhallisesti. Piirrä ylhäältä alaspäin ja vasemmalta oikealle.
  • Voidaan käyttää myös tekstauskaavioita.
  • Piirustuksissa käytetään yleensä fonttia ?
  • <<seuraaviin esimerkkeihin html kielellä fontti jota käytetään piirustuksissa.>>
    • ABCDEFGHIJKLMNOPQRSTUVWXYZÅÄÖ
    • abcdefghijklmnopqrstuvwxyzåäö
    • 1234567890 ?!
    • ABCDEFGHIJKLMNOPQRSTUVWXYZÅÄÖ
    • abcdefghijklmnopqrstuvwxyzåäö
    • 1234567890 ?!

Lyhenteitä ja merkintöjä[muokkaa]

  • (poistettu: Ko koivu, Mä mänty, Ku kuusi, Ta tammi, Ma mahonki, Ti tiikki, Sa-le saumalevy, La-le lastulevy, Va vaneri, Vi viilu)
  • Esimerkiksi 0,7 Ta - Vi La- le + 0,7 Ta - Vi tarkoitta 0,7 mm paksuilla tammi viiluilla kummaltakin puolen päällystettyä lastulevyä.
  • Sokkolevyksi kutsutaan levyä joka jää esimerkiksi viilupintojen sisään. Usein tämä on lastulevyä.
  • Lista 8 -merkintä tarkoittaa 8 mm paksua listaa esimerkiksi lastulevyn reunassa.
  • Tankotunnus merkitään tangon päälle pituussuuntaan. Esimerkiksi L 100 x 50 x 7
    • Ympyrä O ja / halkaiseen ympyrän
    • Neliö neliön muoto
    • Suorakulmio suorakulmion muoto
    • Kulma L
    • U-muoto U
    • I-muoto kuin roomalainen ykkönen
    • T-muoto T
    • Z-muoto
    • Levy PI
    • Putki P
  • Katso myös kohta Uurre ja tappi.

Viivat[muokkaa]

Kaikki seuraavassa esitetyt erilaiset viivalajit piirretään tasaisena, vaikka ne tässä on esitetty esim. __-__-. Ohessa lueteltu vain joitain viivoja koskevia merkityksiä.

  • ____________ 0,5 mm. Kohteen näkyvät muotoviivat, ääriviivat, kaaviot kuvataan leveimmällä viivalla.
  • ____________ 0,35 mm. Pintamerkit.
  • ____________ 0,25 mm. Mittaviivat ja mitta-apuviivat, leikkauspinnat, viiteviivat, toisiinsa liitettävien osien ääriviivat ym.
  • ---------- 0,35 mm. Näkymättömät muotoviivat (ei leikattu pinta), näkymättömät ääriviivat. Katkoviiva ei piirrettäessä osu muotoviivaan!
  • __-__-__-__ 0,5 mm. Leikkausviiva, leikkauskohta. Katsomissuunta on nuolen osoittama suunta -->| Pistekatkoviiva osuu piirrettäessä muotoviivaan.
  • __-__-__-__ 0,25 mm. Keskiviivat, työvarat valmiissa kohteessa, kahvojen ääriasennot, alkuperäinen muoto ym.
  • käsivaraviiva 0,25 mm. Murtoviivat
  • ainesviivoitukset. Eri materiaaleilla on omanlaisensa viivoitusmerkintä, esim. lämmöneriste, puun poikkileikkaus, puun syysuunta, betoni.
    • leikkauspinta piirretään raidoittamalla alue 45 asteen kulmaan piirretyillä viivoilla. Leikkauspinnalla tarkoitetaan kappaleen kohtaa josta materiaali on katkaistu.

Mittaviivojen nuolet[muokkaa]

  • Samassa piirustuksessa vain yhden tyyppistä nuolenpäätä.
  • Kapeassa mitta-apuviivojen välissä, nuolet voidaan piirtää mitta-apuviivojen ulkopuolelle. Mittaviiva kulkee normaalisti koko matkan.
    • Vielä kapeampi voidaan merkitä risteyskohdissa pisteillä.
  • kapea mustaksi väritetty nuoli, kulma noin 15 astetta. Konepiirustukset.
  • --->
  • --|>

Mitoitus[muokkaa]

Piirustuksesta voidaan lukea niihin merkityt mitat, mutta myös tarpeen vaatiessa mitalla mitata. Tarkempaa on ymmärrettävästi lukema. Mitoilla ilmoitetaan valmiin kappaleen mittoja.

  • Samaa etäisyyttä tarkoittava mitta piirustukseen vain kerran. Ei synny virheitä muutettaessa piirustusta.
  • Mahdollisimman vähän laskettavaa
  • Samaa yksityiskohtaa koskevat mitat lähekkäin.
  • Kohteen päämitat eli uloimmat mitat merkitään aina kukin yhtenä mittana.
  • Keskiviiva eikä muotoviiva saa olla mittaviiva, mutta voi olla mitta-apuviiva.

Merkinnät[muokkaa]

  • Mittaamisessa käytetään seuraavia merkintöjä:
    • Mitta-apuviiva. Viivoilla esitetään mitattava väli. Viivoilla siirretään väli kauemmaksi kappaleesta ja piirretään kohtisuoraan vasten etäisyyttä. 2 mm yli mittaviivan eli nuolellinen mittaviiva tulee 2 mm mitta-apuviivojen sisäpuolelle.
    • Mittaluku. Lukema ilmoittaa valmiin kappaleen mitan mitta-apuviivojen välissä. Merkitään keskelle vaakasuoran mittaviivan päälle, pystysuoran vasemmalle puolen tai jos ei mahdu mittaviivojen väliin, niin oikealle puolen. 1,5 mm etäisyydelle viivasta. Tarvttaessa viiteviivoilla voidaan siirtää mittalukema etäämmälle, jotta se on helppo lukea.
    • Mittaviiva. Mitta-apuviivojen välissä tai muuten merkitty viiva, jossa on nuolet päissä osoittamassa aloitus- ja lopetuskohdan. Etäisyyden suuntainen ja pituinen.
    • Rakennuspiirustuksissa näkee myös merkintätapaa, jossa on mitta-apuviivat ja niiden yli vedetty mittaviiva ja risteys kohtii (+) päälle vedetty poikkiviiva (/). Tämä on ollut/on yleinen tapa piirrettäessä piirustyspöydällä käsin.
  • Kappaleen muotoviivasta ensimmäinen mittaviiva 12 mm etäisyydellä.
  • Useammat mittaviivat erotetaan 10 mm välein toisistaan.
  • Mittaviivojen tulisi sijaita kappaleen ulkopuolella.
  • Mittaviivojen eikä mitta-apuviivojen tulisi leikata muita viivoja eli lyhyin etäisyys lähimmäksi muotoviivaa.
  • Mitta-apuviivat voidaan piirtää tarvittaessa 30 tai 60 asteen kulmassa. Esimerkiksi jos mittaviiva joudutaan piirtämään kappaleen sisälle.
  • Mittaviiva on alleviivattava leveällä viivalla jos etäisyys ei ole sama kuin piirroksessa käytetty mittakaava. Katso myös kohdasta Suurennus/Pienennys.
  • Mittalukua ei saa kirjoittaa keskiviivalle eikä mikään viiva saa kulkea mittaluvun päältä tai läpi. Tarvittaessa keskiviiva katkaistaa luvun kohdalta.
  • Mitoitusmenetelmänä käytetään vain yhtä menetelmää samassa piirustuksessa. Mitoitusmenetelmä tarkoittaa miten luvut merkitään. Edelläesitettyjen lisäksi voidaan käyttää tapaa jossa luvut merkitään katkaistujen mittaviivojen väliin ja ne kaikki ovat luettavissa samasta suunnasta.

Reikä[muokkaa]

  • Mitoitus reiän keskipisteen mukaan piirtämällä siitä keskiviivat ja mitoittamalla reiän sijainti joihinkin kappaleen muotoviivoihin.
  • Läpimenevän reiän koko ilmoitetaan ensimmäisenä ja sen jälkeen kautta viivoilla muut reiät jotka tulevat sen "päälle"
    • Esimerkiksi: halkaisijamerkki 10 Syvä 30 tarkoittaa 10 mm leveää reikää joka on 30 mm syvä. Merkitään nuolelen varrelle reiän muotoviivaan nuolen kärki koskettaen.
    • Esimerkiksi: halkaisijamerkki 10 tarkoittaa 10 mm leveää reikää joka on läpi.
    • Esimerkiksi: halkaisijamerkki 10/halkaisijamerkki 15 Syvä 20 tarkoittaa 10 mm leveää läpireikää, jonka päälle porataan 15 mm leveä reikä, jonka syvyys on vain 20 mm.
  • Neliskulmainen aukko kappaleen sisässä voidaan merkitä mitoittamalla se mittaviivoilla ja merkitsemällä esimerkiksi Syvä 20
    • tai mitoittamalla aukon kohta ilmoittamalla aukon koko ja sitten syvyys, esimerkiksi 10 x 20 Syvä 20

Senkkaus[muokkaa]

Senkkauksella tarkoitetaan ruuvin kannan upottamista materiaalin pinnan tasalle, jolloin materiaaliin joudutaan tekemään ruuvin kannan muotoinen kartio.

  • halkaisijamerkki 5/halkaisijamerkki 10 x 45astemerkki kertoo että 5 mm reiän päälle tehdään 10 mm leveä viistous, jonka kulma on 45 astetta.

Ympyrän halkaisija[muokkaa]

  • Ympryän halkaisija merkitään O ja / -merkit päällekkäin, merkki on numeron korkuinen. Mittaluvun edessä ilmoittamassa että kyseessä on halkaisijamitta.
    • Symmetrisissä projektioissa voidaan esittää halkaisija mittaviivalla, jossa on vain yksi nuolenkärki ja halkaisijamerkki luvun kanssa sen päällä.
    • Jos mitta-apuviivat ja mittaviivan nuolet ovat ympyrän halkaisijan reunoilla, ei tarvita halkaisijamerkkiä.

Pallo[muokkaa]

  • Pallo merkitään sanalla: pallo R mittaluku tai pallo halkaisijamerkki mittaluku
  • Pallon halkaisija voidaan ilmoittaa myös merkitsemällä pallon sisään mittaviiva reunasta reunaan ja nuolenkärjet ja kirjoittamalla S halkaisijamerkki 40 tai säteenä SR 20.

Säde[muokkaa]

  • Merkitään mittaluvun eteen kirjaimella R. Esimerkiksi R 80 (tai R=10). Käytetään jos voidaan sekoittaa halkaisijaksi.
  • Mittaviiva säteen suuntainen ja yksi nuoli vain muotoviivan puolelle. Toiseen päähän pieni ympäyrä ( o ), jost mittaviiva lähtee.
  • Jos säde on pitempi kuin piirustus antaa myöten, lyhennetään se tekemällä sädenulen varteen suorakulmainen mutka eli siirtämällä se sivuun. Lähtösuoraa ei myöskään tarvitse merkitä jos sitä ei osoiteta.

Ympyrän kaari[muokkaa]

  • Mittaviiva kaaren pituinen ja suuntainen. Mittaviiva piirretään kaarevana.
  • Mitta-apuviivat piirretään kylkien mukaan ja mittaviiva kappaleen ulkopuolelle mitta-apuviivojen väliin.

Ympyrän jänne[muokkaa]

  • Mittaviiva kaaren muodostavien sivujen suora etäisyys. Mittaviiva piirretään suorana.

Viiste[muokkaa]

  • Merkitään esimerkiksi 5x45 ja astemerkki 45 jälkeen. Tarkoittaa 5 mm x 5 mm kokoisen alueen viistämistä 45 asteen kulmassa.
  • Tai mitta-apuviivoilla kumpaankin suuntaan (esim. x ja y-suunnat) ja mittaviivat niin ja mittalukemat.
  • Tai esimerkiksi 5 x 5
  • Jos viistekulma on eri kuin 45 astetta, se merkitään asteluvulla (esim. 25 astemerkki) tai nuoli ja esimerkiksi 5 x 25 astemerkki
  • Jos terävä särmä ainoastaan poistetaan, kulmaan merkitään osoittamaan nuoli ja siitä ohut viiva johon pieni v -kirjain.

Taso[muokkaa]

  • Jos pinnan tasomaisuutta halutaan korostaa, sen kulmista kulmiin vedetään lävistäjät eli X

Nelikulmio[muokkaa]

  • Nelikulmainen pinta merkitään mittaluvun edessä olevalla neliskulmaisella ruutu -merkillä.

Levyn paksuus[muokkaa]

  • Paksuus merkitään S kirjaimella. Esimerkiksi S=10 eli paksuus 10 mm.
  • Katso myös kohta Lyhenteitä ja merkintöjä

Uurre ja tappi[muokkaa]

Puutyöpiirustuksissa (ei merkitä plus -merkkejä):
N nokkaus eli se etäisyys kappaleen reunasta, jota ei uurreta eli mistä uurre vasta alkaa.
U suora uurre + leveysluku. Esim. U 10 Syvä 5 N20 tarkoittaa 10 mm leveä, 5 mm syvä ja 20 mm reunasta alkaen. 
Pu pyrstöuurre + leveysluku (naaraspuoli). Ilmoitetaan myös nokkaus tarpeen mukaan.
Pt pyrstötappi + leveysluku (urospuoli)
K kynte + leveysluku + Syvä syvyysluku. Ilmoitetaan myös nokkaus tarpeen mukaan.
J jiiriliitos + osien paksuus
  • Pyöröreikäliitokset merkitään ilmoittamalla reikien sijainti ja koko.
  • Pyrstöuurteeseen ei tarvitse piirtää piiloon jäävää uurteen pohjaa.

Lyhennys[muokkaa]

  • Kohteen ollessa liian pitkä piirtopaperille tai ei haluta käyttää mittakaavaa, esine joka jatkuu samanlaisena välillä voidaan lyhentää käsin piirretyllä viivalla, joka kuvastaa materiaalia. Kohteen päät ovat siis merkittäviä mitoitusten kannalta, mutta välillä ei tapahdu mitään muutosta mitä ei voisi käsittää päät nähdessään. Jos materiaalia tai muotoa ei tarvitse tarkentaa, voidaan lyhennys merkitä pistekatkoviivalla.

Mitoitustavat[muokkaa]

Mitoitustapa kannattanee valita käyttötarkoituksen mukaan.

Perusviivamitoitus[muokkaa]

Mitoitus lähtee samalta perusviivalta. Näin piirustuksesta on suoraan helppo nähdä esimerkiksi reunasta mitta haluttuun kohtaan eikä tarvitse laske useita mittoja yhteen, jolloin syntyy virhemahdollisuus.

L_____o____O
|  15
|<---->
|     27
|<--------->

Jatkuva perusviivamitoitus[muokkaa]

Käytetään kun voidaan olla varmoja ettei virhetulkintaa pääse syntymään. Aloituskohtaan perusviivalle merkitään piste ja luku 0.

L_____o____O
.0  15   27
|<---->---->

Jonomitoitus[muokkaa]

Mitoituksella esitetään eri välien etäisyyksiä. Tässä mallissa joudutaan laskemaan, kun halutaan tietää esimerkiksi esimerkin O sijainti reunasta 15+12=27, kun se perusviivamitoituksessa näkyi suoraan piirustuksesta. Tässä mallissa taas joudutaan laskemaan o ja O etäisyys toisitaan. Yleinen mitoitustapa.

L_____o____O
|  15   12
|<--->|<-->|

  • Jonomitoituksessa voidaan ilmaista myös esimerkiksi tasavälein olevia reikiä niin että piirretään mittaviiva uloimpien reikien keskipisteiden välille ja merkitään välien etäisyyksien määrä ja yhteismitta. Esimerkiksi 5 x 40 = 200 joka tarkoittaa 5 reikää, joiden keskipisteiden välit ovat 40 mm ja uloimpien reikien keskipisteiden väli 200 mm.

Koordinaattimitoitus[muokkaa]

Jos kyseessä on kappaleita, joissa on paljon reikiä, kulkevat apuviivat kohtisuorassa toisiinsa nähden kappaleen eri sivuilla. Mitoitusmerkintänä voidaan käyttää perusviiva- tai jonomitoitusta.

Kaaviot[muokkaa]

Valmiita muotoja monimutkaisista standardimuodoista. Esimerkiksi ruuvikierre.

Ruuvikierre[muokkaa]

Eli ulkopuolinen kierre, kierteen harja kuvataan piirtämällä ruuvin uloin osa leveällä muotoviivalla. Ja sen sisäpuolelle ohuella muotoviivalla kierteen sisäosa. Keskeltä läpi piirretään vielä keskiviiva.

  • Ylhäältäpäin sisäpuolen muotoviiva kiertää kehää ympäri, mutta kello 15:30-17:30 väliseen koohtaan viiva jätetään piirtämättä. Keskelle piirretään + ja siitä viivat joka sakaran suuntaan ympyrän ulkopuolelle.

Mutterikierre[muokkaa]

Eli sisäpuolinen kierre, kierteen ulko- ja sisäharjat piirretään kahdella vierekkäisillä katkoviivoilla ruuvin reiän keskiviivan kummallekin puolen.

  • Ylhäältäpäin ulompi kehä jätetään vaillinaiseksi kuten kohdassa Ruuvikierre on kerrottu.

Projektiot[muokkaa]

Projektiot sijoitetaan piirustusarkille tietyllä tavoin.

Kohtisuorat projektiot[muokkaa]

Jotta kappaleen kaikki muodot tulevat selville, se saatetaan joutua piirtämään useasta suunnasta. Kappaleen projektio edestäpäin on "lähtökohta", josta kappaletta käännetään vasemmalle, oikealle, ylöspäin (paljastaen pohja), alaspäin (katsotaan päältäpäin), ja takaprojektio (kappale takaa)

  • Kohtisuorassa yhdensuuntaiset muotoviivat piirretään samoille tasoille.
  • Kappaleen pääsuunnat piirustuspaperin reunojen mukaan.
  • Kappale, projektio edestäpäin on pääprojektio ja paperitason suuntainen.
  • Sen vasemmalle puolen piirretään vasen projektio-projektio oikealta eli kappaletta käännetään vasemmalle eteenpäin tuoden kappaleen oikea sivu eteen.
  • Pääprojektion oikealle puolen piirretään oikea projekti-projektio vasemmalta eli kappaletta käännetään oikealle eteenpäin tuoden kappaleen vasen sivu eteen.
  • Oikean projektion oikealle puolen piirretään takaprojektio-projektio takaa eli kappaleen takapuoli. Eli jatketaan kääntämistä oikea projektiosta oikealle eteenpäin.
  • Pääprojektion alapuolelle piirretään päällysprojektio-projektio ylhäältä eli miltä kappale näyttää ylhäältpäin katsottuna. Eli käännetään kappaleen etureuna alaspäin
  • Pääprojektion yläpuolelle piirretään pohjaprojektio-projektio alhaalta eli miltä kappale näyttää pohjaapuolelta katsottuna. Eli käännetään kappaleen etureuna ylöspäin.

Leikkausprojektio[muokkaa]

Jotta kappaleen sisällä piilossa olevat muodot saadaan esitettyä ja mitoitettua, ne usein "leikataan", viipaloidaan etuosa pois sopivasta kohden suoraan tai portaittain. Muutenhan pinnan sisällä olevat muodot ilmaistaan katkoviivoin. On kuitenkin selvennyksen vuoksi parempi tehdä leikkauksia. Esimerkiksi asuinrakennukseen liittyen on usein leikkauksia.

  • Osat joiden leikkaaminen ei anna lisätietoa, kuten ruuvi, pultti tai pyörötappi, niin sitä ei tarvitse leikata
  • Leikkausprojektio voidaan piirtä kohtisuorana projektiona tai vinoaksonometrisenä projektiona.

Leikkauskohdan merkitseminen[muokkaa]

Leikkauskohta merkitään suurempaan kokonaisuuteen siihen projektioon mistä se tehdään, kuvaan ylhäältäpäin katsottuna leikkausviivalla, jota vasten merkitään katsomissuunnasta nuolet ja nuolien viereen esimerkiksi kirjaimet A osoittamaan mikä leikkauspiirros on kyseessä. Leikkausviivan alku, loppu ja mutkakohdat merkitään paksummilla viivoilla. Leikkausviiva voi siis myös olla mutkitteleva.

Leikkauskohdan piirtäminen[muokkaa]

  • Merkitäänesimerkiksi: Leikkaus A-A josta ilmenee että leikkaus kuvaa nuolien A välisen alueen.
  • Käytetään normaalisti muotoviivoja
  • Leikatut pinnat vinoviivoitetaan 45 asteen kulmaan piiretyillä viivoilla tai merkitään ainesmerkeillä.

Kokoleikkaus[muokkaa]

Halkaistaan koko kappale tasaisesti ja leikattua pinta on katsontasuunnassa.

Puolileikkaus[muokkaa]

Symmetrisen kappaleen leikkaus puolestavälin keskilinjaa pitkin, jolloin toinen puoli esittä pintaa ja toinen sisäosaa.

  • Leikkaus oikealla puolen tai alapuolella.

Osaleikkaus[muokkaa]

Kappaleen oleellisessa kohdassa tehdään leikkaus, jolla paljastetaan sisäosan rakenne. Rajataan käsivaralla piirretyillä viivoilla.

Aksonometrinen projektio[muokkaa]

  • Kavaljeeriperspektiivi, vinoaksonometristä eli kolmiulotteinen piirros.

Linkkejä[muokkaa]

Sijoittamatta[muokkaa]

  • Yhteenliitettyjä kappaleita kuvattaessa ei leikata ruuveja, muttereita, kiiloja.
  • 6 K = kuusikulmainen mutteri