HUOM! Voit itse lisätä ja muuttaa sisältöä muokkaa-painikkeiden avulla

 Olet itse vastuussa tämän teoksen käytöstä aiheutuvista vahingoista Lue lisää.

Kengät

Kohteesta Wikikko - kansan taitopankki
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Kengät kannattaa teettää oman jalkojen mittojen mukaan suutarilla. Voisi sanoa että yksinomaan nahkakenkä on paras kenkä arkeen, retkeilyyn ja kaikkeen liikkumiseen.

Talvikengät[muokkaa]

  • Sorel Glacier XT Boot
    • Näitä kannattaa vilkaista. Vedenpitävät kengät, joissa irrotettava huopavuori. Lämpötilamerkintä -73.3 Celcius-astetta. Käytössä myös expedition-matkoilla.
  • Nokia Kaira -huopakumisaappaat.

Nahkakengät[muokkaa]

  • Hyvin tehtyinä ja rasvattuna pitää vettä hyvin, mutta ei kuitenkaan kumisaappaan lailla.
  • Hengittävät, kuivavat nuotiolla
  • Muotoutuvat jalkojen muotoon, eivät hankaa
  • Kestävät vuosikymmeniä kevyessä käytössä tai jopa yli vuoden raskaassa ammattikäytössä, korjattavissa
  • Tyylikkäät, ajattomat

Sisäänajo[muokkaa]

Hoito[muokkaa]

  • Tervaus
  • Rasvaus
  • Öljyäminen nahkaöljyllä

Kippurakärkinen nahkasaapas[muokkaa]

  • huopavuori
  • sopii suksensiteisiin

Suutareita[muokkaa]

Perinnesuutari Yrjö Heikkilä Kajaanissa 0400-421543. Valmistuksessa supikkaat,lipokkaat, lapikkaat jne.

Merkkejä[muokkaa]

Suomalaisia kenkätyyppejä[muokkaa]

"Tillukkaat" viittaa kengän sijaan villasukkiin.

Paulakenkä[muokkaa]

Upokas, lapikas. Ensin naisten nokkakurpponen yhdestä nahkakappaleesta, kärjessä suora ommeltu sauma, kanta pyöristetty erikoisella Y-väärinpäin saumalla ja reunareikiin pujotettu taakse solmittava nahkainen kurepaula. Pehmeä mokkasiini voittaa jäykän anturakengän erityisesti talvijalkineena.

Supikkaat[muokkaa]

Supikkaat

Mitähän nämä supikkaat maksavat ja mistä niitä saa? Maksavat noin 50-100 euroa ja suutari työstkentelee Tuupovaaralla, suutariliike Martti Koljonen. Tekee myös kuvissa olevia mittatilaus lapikkaita ja mustia tallukkaita. Lienevät mukavat käyttöjalkineet ilman kansallispukuakin, luullaksein? Kyllä, niillä on mukava supistella menemään pitkin kesää ja myös esim. päiväntasaajan eteläpuolella toimivat täysin matkakenkinä. Ja nuo aamukengät vasta helppokäyttöisiltä vaikuttavat, kun on kannat auki kuten tohveleissa, lienee viisasta hankkia ne.

Lapikkaat[muokkaa]

Lapikkaat, joita Pohjois-Karjalassa näiden kenkien tekijä kutsuu nimellä Lapikkaat. Kengät ovat vain nahkaa.
Lapikkaat, joita Pohjois-Karjalassa näiden kenkien tekijä kutsuu nimellä Tallukkaat. Kengät ovat huovalla vuoratut.

Tallukkaat[muokkaa]

Näitä valmistettiin sotien jälkeen mitä mielikuvituksellisimmista materiaaleista.

- Ohje tallukkaiden tekoon

Virsut[muokkaa]

  • Se ja se matka on niin monta virsuparia, monestiko pitää taipaleella pysähtyä virsuja uusimaan.

Suutari[muokkaa]

"Kiertävä suutari haettiin edellisestä paikasta hevosella kuorman tullessa täyteen välineistä; lestejä, suoria ja vääriä naskaleita, veitsiä, purasimia, karheita raspeja, polviremmi, lestikoukku, pikinahka, sakset, suutarinlauta, suutarinpalli. Tarjottiin tuliaiskahvit. Aamulla talon puolesta pellavapaita, liinaiset housut. Talon tarpeista kenkiä myös palkollisille palkaksi. Suutari teki myös rukkasia, karvahattuja ja puukontuppia."

Välineet[muokkaa]

Narina[muokkaa]

Narina eli nauku osoitti varakkuutta ja tehtiin kenties tuohenpalalla pohjanahkojen välissä tai petrolissa kastettiin ohuet nahkat ja asetettiin vastakkain.

Märänesto muinaiskengissä[muokkaa]

Luonnonmateriaaleilla suurin ongelma on märän pitäminen ulkopuolella. Kenkien pohjallisina on käytetty joko paksua nahkaa, ohuempia nahkoja ommeltuna yhteen tai puupohjallisia. Kyllästämällä vedenpitävällä aineella niistä on saatu enemmän tai vähemmän vesitiiviitä. Eskimot ja lappalaiset käyttivät kalanrasvaparkkia, jolla saatiin nahasta vedenpitävä. Alla on listattu tapoja joilla kostumista on estetty:

Tökötti, eli tuohiterva tekee varsinkin saumat vettä eristäviksi. Sitä on käytetty entisvanhaan mm. tiivisteissä.

Pihka toimii myös vesieristeenä vaan murtuu helposti. Paras lienee kun sekoittaa mehiläisvahaa ja pihkaa 1:1.

Terva on hyvä tapa pitää kosteus poissa. Sitä saadaan tervaspuuta kuivatislaamalla tai keittämällä pihkaa. Paksu nahkapohjallinen on kyllästetty tervalla.

Pikeä saadaan kun tervaa ohennetaan edelleen keittämällä. Joissain lähteissä on mainittu "pikinahka" nahkurilla.

Pellavaöljy tai eläinrasva pitää myös kosteuden ulkopuolella. Nahkaa voidaan kyllästää myös sillä. Kenties nahalle käy sama menetelmä kuin paperille, eli kun pitää sitä 120 asteessa uunissa jonkin aikaa niin öljy kovettuu.

Mehiläisvahalla ei voida kyllästää, mutta nahkojen pintaa on suojattu sillä perinteisesti. Vahaa on usein ohennettu pellavaöljyllä.

Kumia ei Suomessa ole käytetty, mutta Amazonian intiaanit käyttäneet sitä valuttamalla sitä kumipuista ja vuoranneet sillä kenkänsä. Näin keksittiin ensimmäiset kumisaappaat. Raakakumi (lateksi) ei kuitenkaan kestänyt lämpötilan vaihteluita vaan mureni, jolloin kenkien vuorausta piti uusia jatkuvasti. Vasta kun keksittiin rikkiä käyttämällä käsitellä kumi, saatiin säävaihtelut kestäviä kumisaappaita. Nykyään kaikki kumi tuodaan köyhistä Afrikan ja Etelä-Amerikan maista ja niiden keräämisessä käytetään orjatyövoimaa, kiristys, väkivalta ja raiskaukset ovat päivittäistä kuminkerääjille erityisesti Afrikassa. Kumia kerätään hyvin tuhoisalla tavalla tappamalla kumipuut ja viljelemällä monokulttuurimetsiä. Ennen kumia kerättäessä puita ei tapettu. Suomen "kumipuu" on voikukka, mutta sitä ei käytetä.

lähde: Elonkehä (syyskuu 2008)

"nahka joka on puoliksi parkittu kuusenkuorella, sen jälkeen keskeytetty ja tehty loppuun traanilla. sen pohjalta mitä olen käyttökokemuksia kuullut märistä kotimaisista metsäolosuhteista,hiukka pidemmiltäkin leireiltä, niin tämä olisi ilmeisesti sieltä parhaasta päästä.mutta pehmeä,joten nahan paksuus voi olla ratkasevassa asemassa. jonkinlainen terva,yms. kylläste kuulostaisi myös pätevältä.vaan ei ole oma kokemuksia....

lumikeleillä pitää olla karvanahkaa,muutoin lumi syö nahan rikki nopeasti.muistaakseni vanhastaan isojen märehtijöiden etukinttujen etupuolet on näihin käytetty. myös ns.kallonahka on ollut käytössä,ei niin kulutusta vaativissa talvi jalkineissa.

toki kenkien rakenne ja saumat tulisi olla sellaiset että pohjan ulommaisen osan vaihto on ylipäätänsäkin mahdollista."


Sekalaista[muokkaa]

  • Vanhojen patinien (pitkävartisilta nahkasaappailta näyttävät) sisään kiilat ja hangataan rypyt pois.

Kirjoja[muokkaa]

  • Craft Manual of North American Indian Footwear, George M. White
  • Spirit of Siberia: Traditional Native Life, Clothing, and Footwear, Oakes Jill
  • Alaska Eskimo Footwear, Jill Oakes & Rick Riewe
  • Blue Mountain Buckskin: A Working Manual For Dry-scrape Braintan, Jim Riggs

Kursseja[muokkaa]

- Kenkäpaja-mainos

Linkkejä[muokkaa]