HUOM! Voit itse lisätä ja muuttaa sisältöä muokkaa-painikkeiden avulla

 Olet itse vastuussa tämän teoksen käytöstä aiheutuvista vahingoista Lue lisää.

Sipuli

Kohteesta Wikikko - kansan taitopankki
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Yleistä[muokkaa]

  • Kamomilla edistää sipulin kasvua.

Keltasipuli (Allium cepa)[muokkaa]

Keski-Aasiasta kotoisin oleva keltasipuli on hyvin vanha viljelykasvi. Niin Kiinassa kuin Egytissäkin sitä on viljelty yli 3000 vuotta. Sipuleita arvostetaan erityisesti kulinarististen ominaisuuksiensa takia. Lääkinnällisten ominaisuuksiensa puolesta sipulia pidetään nykyään jopa fuktionaalisina elintarvikkeina. Sipulin voimakas maku ja tuoksu johtuvat rikkiyhdisteitä sisältävistä aromaattisista öljyistä, jotka haihtuvat sipulia hienonnettaessa tai kuumennettaessa. Sipulin kuoriminen helpottuu, kun se tehdään juoksevan veden alla tai sipulit kastetaan hetkeksi kylmään veteen. Suomen kesän valoisissa oloissa viljellyn sipulin maku on vielä voimakkaampi kuin etelämmässä kasvaneilla sipuleilla.

Keltasipulia on kahta tyyppiä, litteänpyöreitä ja pyöreitä. Sipulia käytetään keitto-, laatikko-, pata- ja wokruoissa sekä raaka-aineena että mausteena. Raaka-aineeksi se sopii kala-, liha- ja vihannesruokiin. Haudutetut sipulirenkaat sopivat niin jauhelihapihville kuin maksapihveillekin. Sellaisenaan sipulia voi tarjota keitettynä, uunissa tai pannulla haudutettuna tai grillattuna. Jauheliharuokia ei useinkaan valmisteta ilman sipulia. Sipuli sopii myös pikkelseihin, marinaadeihin, salaatteihin, piirakoihin ja paistoksiin.

Sipulin kuoria on vanhastaan käytetty esimerkiksi lankojen, kankaiden ja pääsiäismunien värjäämiseen.

Kesän ensimmäiset sipulit myydään naatteineen nipuissa. Nippusipulit ovat usein tavallista sipulia pienempiä, ja niiden maku on miedompi. Myös sipulin kypsentäminen miedontaa sipulin makua.

Kuivattu sipuli homehtuu helposti kosteassa. Siksi sipulit tulisikin säilyttää ilmavassa paikassa mielellään kylmässä, +2 - +5 asteessa.

Punasipuli[muokkaa]

Punasipuli on keltasipulin punakuorinen muunnos. Se on maultaan voimakkaampi ja kooltaan pienempi kuin keltasipuli. Punasipulia käytetään samoin kuin keltasipulia. Voimakkaamman makunsa ansiosta se sopii keittojen ja liemien maustamiseen, värinsä ansiosta ruokien koristeluun.

Kaikki sipulit ovat tärkeitä flavonoidien lähteitä, mutta punasipulissa flavonoideja on todettu olevan 10-20 % enemmän kuin keltasipulissa.

Hillosipuli[muokkaa]

Hillosipuli on keltasipulin pienikokoinen, halkaisijaltaan noin kaksisenttinen valkeakuorinen muunnos. Sitä käytetään lähinnä säilöntään. Säilöttyä hillosipulia käytetään lihapadoissa, salaateissa, liharuokien lisäkkeenä sekä cocktailpalojen koristeena.

Jättisipuli[muokkaa]

Jättisipuliksi kutsutaan suurikokoisia kepasipulilajikkeita. Iso sipuli on muodoltaan usein hyvin pitkäkaulainen ja painaa keskimäärin 0,5 - 1 kg. Sen maku on keltasipulin makua miedompi, joten se sopii hyvin ruoan perusraaka-aineeksi piiraisiin ja haudutettavaksi renkaina sekä raaka syötäväksi erilaisiin salaatteihin ja leivän päälle.

Ryvässipuli[muokkaa]

Ryvässipuli on perinteisesti Suomessa viljelty tavallista sipulia maukkaamman ja hienomman makuinen keltasipulin muunnos. Se lisääntyy jakaantumalla 5-10 sipuliksi. Ryvässipulia käytetään mausteena ja kokonaisena haudutettuna salottisipulin tapaan.

Ilmasipuli[muokkaa]

Sanottua:

joo, ne sipulit voi joskus lähteä versomaan itsekseenkin vielä kiinni latvassa ollessaan... mutta olen yleensä keväällä kerännyt käyttämättä jääneet sipulit maan pinnasta, jolloin lähtevät helposti kasvuun, eka ruukkuun ja sitten taimina paikalleen ja kannattaa kattaa heti samantien kunnolla... en ole kiinnittänyt huomiota oisko ne juuri syksyllä versonneet yksilöt sellaisia jotka ei selviä talvesta ... kait niitä voi koittaa nytkin juurruttaa jos vaivatta irtoavat, vaikka suosittelen kuitenkin kevättä ...

http://www.pfaf.org/database/plants.php?Allium+cepa