Voit itse lisätä ja muuttaa sisältöä muokkaa-painikkeiden avulla

Ennen tallennusta suositellaan ottamaan kopio muokkausruudusta (ctrl-a -> ctrl-c)

 Olet itse vastuussa tämän teoksen käytöstä aiheutuvista vahingoista Lue lisää.

Rypsi

Wikikko - kansan taitopankkista
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Yleiskuvaus kasvista[muokkaa]

Rypsi (Brassica rapa) kuuluu ristikukkaiseen heimoon niin kuin sen lajitoverit nauris, turnipsi ja kiinankaali. Se voi kasvaa 40-100 cm korkeaksi ja on kasvutavaltaan haaroittuvainen. Alemmat lehdet ovat vihreitä ja ruodillisia ja karvaisia, mutta ylemmät lehdet ovat kaljuja, ruodittomia sekä sinivihreitä. Rypsin tunnistaa helposti pienistä, keltaisista kukinnoista. Rypsin litujen ytimissä muodostuu öljypitoisia siemeniä, jotka kerätään talteen ja joista puristetaan öljyä elintarvikekäyttöön. Elintarvikkeena rypsiöljy on terveellistä ja se sisältää monia terveydelle hyödyllisiä pehmeitä rasvoja, jotka edesauttavat ihmisen hyvinvointia. Puristamisesta jäljelle jäävä rouhe käytetään eläimille muun muassa valkuaisrehuna. [1]

Lantun heimoon kuuluva rypsin kaltainen lähisukulainen laji, rapsi, muistuttaa huomattavan paljon rypsiä. Rapsi eroaa kuitenkin rypsistä sen kookkaamman kokonsa ja lujemman varrensa sekä kukintojen avautumisen mukaan. Rapsin kukat aukenevat ensiksi alhaalta ylöspäin kun taas rypsin ylhäältä alaspäin. [2] Suomessa rapsin viljely ei ole niin laaja-alaista kuin esimerkiksi rypsin, koska tuleentumisen ja kypsymisen suhteen se vaatii pitemmän ja lämpimämmän kasvukauden, jolloin sen viljely pääsääntöisesti rajoittuukin vain ensimmäiselle viljelyvyöhykkeelle eli eteläisempään Suomeen.[3]

Historia[muokkaa]

Rypsiä on viljelty jo pitkään ja onnistuneita rypsin viljelykokemuksia Euroopassa on havaittu jopa 1200-luvulta saakka. Tällöin ensimmäiset tiedot rypsistä ovat lähinnä lamppuöljyn tuotannon muodossa, mikä ulottui aina 1800-luvulle saakka. Sen sijaan ensimmäiset havainnot rypsistä ovat lähtöisin Kiinasta ja Intiasta jo 2000-1500 eKr. Toisen maailmansodan jälkeen rypsiöljyn käyttö yleistyi muun muassa elintarvikkeena sekä eläinten valkuaisrehuksi rouheen ja puristeen muodossa. Raisioon perustettiin Suomen ensimmäinen öljynpuristamo 1950-luvulla.[4]

1950-luvulta alkaen Suomessa kokeiltiin syysrypsin viljelyä aina vuoteen 1970-luvulle saakka, jolloin kuitenkin laadukkaimmat ja kestävämmät kevätöljykasvit syrjäyttivät syysrypsin viljelyn. Näin ollen Suomessa kevätrypsin viljely on pääsääntöisesti yleisempää, vaikka 2000-luvulla syysrypsin viljely taas vähitellen hieman kasvoi. Syysrypsin viljelyä haittaa muun muassa talvehtimisen onnistuminen, talven kestävyys talvituhoilta sekä riittävän aikainen kylvöaika aikaisilla lajikkeilla riippuen näin ollen sääolosuhteista. [5]

Viljelyalueet ja maaperä[muokkaa]

Kevätrypsiä voidaan viljellä I-III-viljelyvyöhykkeillä [6]. Onnistuneita viljelykokemuksia on myös aivan Pohjanmaan rannikon seutuja myöten ja jopa Oulun korkeudella. Kevätrypsin viljely on yleisempää kuin syysrypsin, mutta pienillä aloilla syysrypsiä kuitenkin viljellään. Viljelemistä rajoittaa sen huono talvehtiminen ja Suomen olosuhteisiin soveltuvien syyslajikkeiden vähäinen määrä. Parhaiten rypsin viljelyyn soveltuu hyväkuntoisille hieta- ja multamaille sekä savimaille. Kivennäismaiden pH:n tulee olla 6-6,5, eloperäisillä mailla 0,5 yksikköä alempi. Rypsistä ei saada hyviä satomääriä etenkään tiivistyneillä ja helposti kuorettuvilla ja poudan aroilta mailta. Liian runsasmultaisilla mailla on vaarana lakoontuminen ja kasvitautien riski, koska öljykasvien kasvu näillä mailla on pitkää ja rehevää. Näin ollen kasvunsääteiden käyttöä suositellaan herkästi lakoontuvilla mailla.[7].

Esikasviarvo ja viljelykierto[muokkaa]

Kaikilla öljykasveilla on hyvä esikasviarvo viljelyssä. Rypsi on hyvä esikasvi esimerkiksi viljoille, etenkin ohralle ja kevätvehnälle. Se lisää huomattavasti viljakasvien sadon määrää ja laatua. Etenkin syysrypsin esikasviarvo on huomattava,syysrypsi tuottaa lähes 2-3 kertaisen juurimassan kevätrypsiin verrattuna.Öljykasvit mahdollistavat monipuolisen viljelykierron ja tällä tavalla parantavat maan kasvukuntoa sekä valkuaisrehujen omavaraisuutta. Muokkauksen yhteydessä rypsin sänki on helppo kevyt muokata ja siten se soveltuu hyvin suorakylvöön. Rypsi soveltuu myös hyvin välikasviksi viljojen väliin.

Rypsin esikasveina parhaita ovat kevätvehnä ja kaura. Rypsiä kannattaa viljellä samalla lohkolla korkeintaan kerran neljässä vuodessa erilaisten kasvitautien vuoksi, etenkin möhöjuuri tautiriskin vuoksi. Rypsin viljelyssä on tärkeätä valita hyvärakenteinen multava maa viljelyyn sekä riittävän aikainen ja tasainen kylvö. Keväällä on huolehdittava riittävästä lannoituksesta ja kasvukaudella erilaisten kasvintuhoajien seuranta on tärkeää, koska torjuminen on yleistä etenkin rypsiviljelmissä esiintyvien rapsikuoriaisia ja kirppoja vastaan. Lisäksi myös rikkakasvien torjunta on tärkeää, koska rikkakasvit saavuttavat herkästi huonosti taimettuneen rypsikasvuston. [8].

Kasvin kehitysvaiheet[muokkaa]

Kehitys alkaa itämisestä, sirkkalehtien avautumisesta ja sirkkajuuren kasvusta. Rypsi kasvattaa lehtiruusukkeen, jonka jälkeen kukka-aiheet muodostuvat ja varsi kasvaa. Kukkanuppujen muodostumista seuraa kukinta ja litujen muodostuminen, jotka ajoittuvat samaan aikaan. Kukinta kestää noin 2-3 viikkoa. Lehtiala on suurimmillaan kukinnan aikaan ja vähenee nopeasti litujen muodostumisen aikana, kun lehdistä kuljetetaan yhteyttämistuotteita tehokkaasti kasvaviin lituihin. Tässä vaiheessa osa siemenaiheista ja liduista abortoituu ja lopullinen siementen lukumäärä määräytyy. Varsi ja lidut muodostavat kasvin yhteyttävän pinta-alan lehtien kellastuttua. Siementen kehittymisvaiheessa liduista kuljetetaan yhteyttämistuotteita siemeniin ja varsista öljy- ja proteiinisynteesin raaka-aineeksi. Kasvuajasta kolmasosa on kasvullista ja loput 2/3 kasvuajasta kuluu suvulliseen vaiheeseen. [9].

Kylvö[muokkaa]

Rypsin oikeaan kylvöajankohtaan vaikuttaa maan riittävä kosteus ja lämpötila. Sopiva kylvösyvyys pienikokoisella rypsinsiemenellä on 2-4 cm,jolloin sen taimettuminen on suhteellisen nopeaa muun muassa lämpimän maanpintakerroksen myötä. Suositeltava siemenmäärä kevätrypsillä on noin 6-10 kg/ha. Kylvötiheystavoite on 200-300 kpl/m2. Vastaavasti syysrypsi kannattaa kylvää mahdollisimman aikaisin lähellä loppukesää. Parhaiten syysrypsille esikasveiksi näin ollen soveltuu kesanto tai nurmi. Siemenmäärä on vain 3-4 kg/ha, koska tiheytenä tavoitteena on vain noin 100 kpl/m2 seuraavana keväänä. Parhaita kasvupaikkoja ovat hieta- ja hietamultamaat sekä hieta- ja aitosavet, joiden multavuus ja rakenne on kunnossa. [10].

Lannoitus[muokkaa]

Rypsille tärkeitä ravinteita on typpi (N), fosfori (P), kalium (K), magnesium (Mg). Lisäksi se tarvitsee riittävästi rikkiä (S) ja booria (B) etenkin siementen muodostamiseen. Rypsikasvusto on altis kuivuudelle, hallalle ja liialliselle helteelle sekä märkyyden vaivaamille maille, mahdolliset ravinnepuutokset kasvustossa tulee ottaa jo huomioon kevätlannoituksessa.[11]


Hivenaineravinteet[muokkaa]

Rypsille tärkeitä hivenaineita ovat boori (B), sinkki (Zn) ja mangaani (Mn). Rypsi tarvitsee hivenaineita pääravinteita vähemmän, koska maassa on jo kasvin kasvuun tarpeeksi edellyttämä määrä hivenaineita.Boorin tarve rypsillä on noin 30 g/ha.[12]

Lajikkeet[muokkaa]

Yleisempiä kevätrypsilajikkeita I-III-viljelyvyöhykkeillä ovat Cordelia,Eos,Juliet ja SW Petita. Lajikkeita yhdistää muun muassa satoisuus,lujakortisuus ja matala lakoutumisvaara sekä öljykasveille tyypillisesti kuuluva hyvin korkea öljysato ja öljypitoisuus. [13]

Syysrypsilajikkeista Largo on osoittautunut monien lajikevertailujen myötä soveltuvan talvehtimisen ansiosta hyvin Suomen sääolosuhteisiin. Largo on satoisa ja lujakortinen syysrypsi. Sen öljypitoisuus ja öljysadon määrä ovat korkeita sekä etenkin talvehtimisvarmuus on hyvä.

Talvenkestäviä syysrypsilajikkeita on markkinoilla melko vähän, mikä vähentää entisestään syysrypsin viljelyä. Talvehtiminen onnistuu hyvin paksun lumikerroksen alla, mutta altis talvituhoille syysrypsi on yleensä etenkin keväällä lumien sulamisen yhteydessä, jolloin seuraa tavallisesti myös yöpakkaset. Vähäisen lumen seurauksena, yöpakkaset vauroittavat rypsin juuristoa ja heikentää satotasoa. Näin ollen tavallisimmat kasvintuhoajat,esimerkiksi talvituhosienet, harvoin altistavat syysrypsiä huonolle talvehtimiselle. [14]

Kasvinsuojelu[muokkaa]

Tyypillisimmät kasvintuhoajat rypsikasvustossa ovat rikkakasvit, kuten erilaiset pillikkeet,jauhosavikka,juolavehnä,peltomatara ja vesiheinä. Rikkakasveista, etenkin jauhosavikan nopea kasvukyky valtaa nopeasti viljeltävältä kasvilta kasvutilan ja peittää lopulta kasvuston. Syksyllä etenkin puinti ja satomenetyksiä tuottaa puolestaan vesiheinä lakoontumisen vuoksi. Ongelmia tuottaa myös rikkakasvien ja rypsin siemenen samankaltaisuus etenkin siementen erottelu toisistaan lajittelussa.[15]

Yleismpiä rypsikasvustossa havaittavia tuholaisia ovat kirpat ja rapsikuoriaiset. Kasvitaudeista tavanomaisempia ovat taimipoltesienet,pahkahome sekä möhöjuuri. Taimipolte aiheuttaa vauroita jo sirkkalehtivaiheessa kasvin korrelle ja juurelle. Kasvitaudeista pahkahome aiheuttaa eniten satomenetyksiä. Möhöjuuri puolestaan heikentää kasvin veden- ja ravinteiden ottokykyä maasta.[16]


Viitteet[muokkaa]

  1. Kalliola, Iris. Ruokakasvit, 2005. WSOY, Helsinki.
  2. Kalliola, Iris. Ruokakasvit, 2005. WSOY, Helsinki.
  3. http://www.agronet.fi/rypsi2000/viljelytekniikka.htm
  4. http://www.virtuaali.info/opetusmaatilat/index.php?tila_id=47&ohjemappi&kategoria_id=382&kortti=2543
  5. http://www.agronet.fi/rypsi2000/syysrypsin_viljely.htm
  6. Boreal Kasvinjalostus, www.boreal.fi [1]
  7. Öljykasvinviljelijän opas, 2010, Maa- ja metsätaloustuottajien Keskusliitto MTK. Fransco Oy.
  8. Öljykasvinviljelijän opas, 2010, Maa- ja metsätaloustuottajien Keskusliitto MTK. Fransco Oy.
  9. Peltokasvien tuotanto, 2008, Opetushallitus. Vammalan Kirjapaino Oy.
  10. Öljykasvinviljelijän opas, 2010, Maa- ja metsätaloustuottajien Keskusliitto MTK. Fransco Oy.
  11. http://www.agronet.fi/rypsi2000/viljelytekniikka.htm
  12. http://www.agronet.fi/rypsi2000/viljelytekniikka.htm
  13. Peltokasvilajikkeet 2012. Tieto tuottamaan 136. Proagrian Keskusten Liitto.
  14. http://www.agronet.fi/rypsi2000/syysrypsin_viljely.htm
  15. http://www.agronet.fi/rypsi2000/viljelytekniikka.htm
  16. Peltokasvien tuotanto, 2008, Opetushallitus. Vammalan kirjapaino Oy