Puukaasu AKMO käyttöohje

Toimintaperiaate

Puu tai hiili muutetaan generaattorissa häkäkaasuksi joka poltetaan auton moottorissa.

Teoreettisesti 65% bensiinitehosta. Kaikkein parhaimmissa tapauksissa voidaan päästä tähän. Puukaasun lämpöarvo on bensaa alhaisempi.

Vaiheet ovat seuraavat: Kaasun muodostuminen generaattorissa - pyörrepuhdistus - kaasunjäähdytin - hienopuhdistin - vedenerotin - sekoitusventtiili - moottori.

Muita laitteita: Käynnistysimuri. Johtoputkisto.

Varoitukset

• Generaattorin vaipassa luettava: "Generaattorin sytyttäminen tai sen kansien, luukkujen ja venttiilien avaaminen tahi tuhkan poistaminen autovajassa tai muussa rakennuksessa tahi tulenarkojen aineiden läheisyydessä on ehdottomasti kielletty."
• Auton bensiinisäiliön täyttäminen generaattorin ollessa lämmin on kielletty.
• Täyttökantta tai luukkuja avattaessa on generaattorissa oleva kaasu heti sytytettävä.
• Tuhkat ja noki tyhjennetään kannelliseen metalliastiaan.
• Ana tuulettimen poistaa vanha kaasu putkista ja puhdistimista muutaman minuutin ajan ennen sytytystä. Sen jälkeen avataan täyttöaukon kansi muutamaksi kymmeneksi sekunniksi. Voidaan varmuuden vuoksi heittää palava tulitikku polttoainesäiliöön polttamaan siellä mahdollisesti oleva palava kaasu. TÄMÄN KOHDAN NOUDATTAMATTA JÄTTÄMINEN VOI JOHTAA LAITTEN RIKKOONTUMISEEN TAI ONNETTOMUUTEEN!
• ÄLÄ koskaan polta polttoainetta loppuun, yi 2/3 tilavuudesta ettei generaattori vioitu.

Generaattori

• Palamaan sytytetyn generaattorin suuttimia lähinnä oleva hiilikerros alkaa palamaan. Syntyy hiilidioksidia (CO2). Vähitellen alempana olevat hiilikerroket alkavat hehkua. Hiilidioksidi kulkee tämän hiilikerroksen läpi ja tapahtuu pelkistyminen eli hehkuva hiili ottaa hiilidioksilta toisen happiatomeista ja näin jäljelle jää häkäkaasu (CO). Tämä kaasu syttyy herkästi oikeassa suhteessa ilman kanssa.
• Palamisvyöhykkeen yläpuolella oleva polttoaine hiiltyy sisällä olevan kartion yläreunan tasalle (polttoainesäiliön alaosa) ja muodostaa hiilikeon. Syntyy miilu.
• Pelkistymisvyöhykkeen hiilikerroksen tulee olla riittävän paksu että kaikki läpivirtaava hiilidioksidi saadaan muutettua häkäkaasuksi. Pelkistymisvyöhykkeen lämpötilan tulee olla vähintään 700 astetta.
• Polttoaineessa oleva vesi (H2O) muuttuu höyryksi ja kulkee hiilikerroksen läpi hajaantuen vedyksi ja hapeksi. Vety seuraa kaasuvirtausta, happi yhtyy hiileen pelkistyen häkäkaasuksi. Tämä vaatii n. 1400 astetta.
• Syntyvä lämpö pyritään hyödyntämään mahdollisimman hyvin palamisen tehostamiseksi ja polttoaineen kuivattamiseksi.

Rakenne

• Kaksivaippainen (kaksoisseinämä) ja jakaantuu kahteen osaan (yläosa ja alaosa).
• Yläosan sisävaippa (sisäpuoli kaksoisseinämästä) on reijitettyä levyä. Ja yläosan ulkovaippa (ulkopuoli) on peltiä. Näiden välissä ilmarako. Rakenteen tarkoitus on tehostaa kosteuden poistumista polttoaineesta.
  • Puupilke hiiltyy hiiltymisvyöhykkeessä (polttoainesäiliön alaosan kartio) palamisvyöhykkeen (em. kartion alla) korkean lämmön vaikutuksesta. Samalla muodostuu puussa olevasta kosteudesta höyryjä ja ne nousevat polttoainesäiliön yläosaan.
  • Kyseinen vesihöyry työntyy reijitetyn sisävaipan läpi ja tiivistyy kaksoisseinämän välissä, jossa on alhaisempi lämpötila ja ilmanpaine.
  • Syntynyt vesi ulkovaipan sisäpinnalla valuu alas kokoojakouruun polttoainesäiliön puoliväliin ja siitä vesilukon läpi johtoputkea pitkin säiliön ulkopuolelle.
  • Vesilukko pitää huolen että vesi poistuu myös käytön aikana sisäpulen alipaineesta huolimatta.
• Alaosan sisävaippa on haponkestävää levyä. Polttokammiojärjestelmä roikkuu sen varassa.
• Pelkistymisvyöhykkeessä (palamisvyöhykkeen alla) muodostuva kaasu nousee ulko- ja sisävaipan välissä ylöpsäin kaasun ulostuloaukkoon, joka sijaitsee polttoainesäiliön puolivälissä. Kaasu lämmittää samalla myös polttoainetta (seinämä välissä). Kaasun lämpötila poistuessaan generaattorista 300-350 astetta.
• Polttokammiossa polttoainesäiliön alaosassa on ilmasuuttimet ja kuristusrengas. Rengas on urassa ja tiivistetty aspestitiivisteellä ja muurattu tulenkestävällä aineella, joka on irti kuristusrenkaasta. Kuristusrenkaan yläpuolelle muodostuu eristys tuhkasta kuumuutta vastaan.
• Pelkistymisvyöhykkeen alapuolella on arinalevy (tuhkasiivilä).
• Palamisessa tarvittava ilma, primääri-ilma johdetaan polttokammioon takaiskuläpällä varustetun ilmaventtiilin kautta. Ensin se kulkee etulämmityslaitteeseen, joka jakaa ilman taisaisesti kaikille ilmasuuttimille. Lämmityslaite hyödyntää pelkistymisvyöhykkeestä virtaavan lämmön.

Mitoitus

• Oikeassa suhteessa moottorin suuruuteen, tehoon ja auton käyttötarkoitukseen, maantie- vai kaupunkiajoon.
• Kaupunkiajossa kuristuskohdan halkaisija pienempi. Suuri aukko ja vähäinen kaasun kulutus ei nosta lämpötilaa riittävästi. Pieni aukko ja runsas kulutus nostaa lämpötilan liian korkeaksi.

Pyörrepuhdistin eli karkeapuhdistin

• Generaattorista poistuva kaasu on likaista sisältäen voimakkaan imun mukaan vetämiä hiilenpalasiakin.
• Osa raskaimmista palasista jää generaattorin pohjalle kaasun noustessa ylös ja poistuessa säiliön puolivälissä olevan ulostuloaukon kautta.
• Kaasu pyörrepuhdistimiin suoraan generaattorista. Puhdistaa varsinaisesti ensimmäisenä kaasua. Erottaa suurimman osan kiinteistä epäpuhtauksista.
• Puhdistin rakentuu ulkorungon sisällä olevasta alakartiosta siipineen ja vastuslevyineen.
• Moottorin imu vetää päällä olevasta putkesta kaasua joka virtaa puhdistimeen sivulla olevasta kuristetusta aukosta. Kaasu joutuu pyörivään liikkeeseen, jossa kiinteät epäpuhtaudet johtuvat kartion alapäässä olevan vastuslevyn raosta sen ulkopuolelle noki- eli roskasäiliöön.

Puhdistus

• Roskasäiliö on puhdistimen alaosa ja se voidaan tyhjentää tyhjennysaukosta.
• Puhdistimen yläosassa on kierretulppainen aukko, josta säiliö voidaan huuhdella vesisuihkulla puhtaaksi.

Asennus

• Puhdistin toimii parhaiten kun kaasu saadaan siihen kuumana
  • Asenna puhdistin lähelle generaattoria, että auton liikkumisen aiheuttaman ilmavirtauksen jäähdyttävä vaikutus olisi mahdollisimman pieni.
• Asenna puhdistin myös niin että moottorille päin johtavaan putkeen syntyvä vesi ei valu puhdistimeen.
• Alkuperäinen pyörresuunta pitää säilyttää.

Kaasunjäähdytin

• Kaasu pyörrepuhdistimesta.
• Kaasu vaatii enemmän tilaa kuumana kuin kylmänä. Jäähtyy jo jonkin verran pyörrepuhdistimessa.
• Litteäputkimallinen

Hienopuhdistin

• Kaasu kaasunjäähdyttimestä. Ensin puulastuvillapuhdistimeen, sitten puunappulapuhdistimeen. Ne voivat olla yhdistettynä.

Yhdistetty puulastuvilla- ja puunappulapuhdistin

• Henkilö- ja linja-autoissa.
• Kaasu johdetaan sisään alaosassa olevan putken kautta. Alaosa myös vedenerotin ja siinä laskuhana.
• Kaasu virtaa kahden verkkopohjan välissä olevan puulastuvillakerroksen lävitse.
  • Pölyhiukkaset tarttuvat kosteaan puulastuvillakerrokseen
• Kaasu virtaa seuraavaksi kahden verkkopohjan välissä olevien säkkikankaaseen pakatuiden puunappuloiden lävitse.
  • Pienten nappuloiden muodostamaan suureen, karkeisiin ja kosteisiin pintoihin tarttuvat hienoimmat epäpuhtaudet.

Erilliset puulastuvilla- ja puunappulapuhdistimet

• Kuorma-autot
• Rakenne muutoin samanlainen, vain kahdessa pöntössä.

Vedenerotin

• Kaasu hienopuhdistimista.
• Lähellä ajoneuvon moottoria kaasujohdon alimmassa kohdin.
• Alaosassa laskuhana kerääntyneelle vedelle.

Sekotusventtiili

• Kaasu vedenerottimesta.
• Sekoittaa ilmaa kaasuun ja ohjaa sen moottorin imusarjaan.
• Sekoitusventtiilissä myös ilmanpuhdistin.
• Liittyy myös moottorin kaasuläppä.

Käynnistinimuri

• Lähellä ajoneuvon moottoria.
• Imurin imupuoli kiinnitetään vedenerottimeen ja poistoputki niin ettei se aiheuta myrkytystapaturmia eikä purkaudu moottoritilaan.
• Imuputkessa sulkuläppä.
• Virta akusta tai käsinpyöritettävä malli

Johtoputkisto

• Kuljettavat kaasua em. osien välillä.
• Riittävän suuret ja mutkia mahdollisimman vähän.
• Ei alaspäin taivutettuja mutkia, joihin muodostuu vesilukko.
• Moottorin suojaamiseksi kaasujohtoon asennetaan tiheästä metalliverkosta (21x21 lankaa cm2:lla, lanka vähintään 0,2 mm) sulkusuodatin tai muu vastaava laite.

Polttoaine

• Tervettä lehtipuuta, ehdottoman puhdasta, vapaata vieraista aineista.
• Tasasuuruista, tulitikkulaatikon kokoista tai hiukan suurempaa pilkettä
• Sopivan kuivaa, korkeintaan 20-25 painoprosenttia vettä. Ei koskaan aivan kuivaa. Ilmakuiva yleensä liian kuivaa.
• Puun kuori pois, ainakin koivusta.

Sytytys

Sytytyksen säätö

• Palaa hitaammin kuin bensiini ja vaihtelee kaasun laadun mukaan
• Sytytys huomattavasti aikaisemmaksi ja pidettävä aina riittävän aikaisena.
• Säädetään käsisäädöllä ohjaamosta käsin, muutetaan tarpeen mukaan.

Sytytystulpat

• Kärkiväli 0,3-0,4 mm
  • Liian suuri kärkiväli aiheuttaa tulppien märkyyttä
• Etusytytystä aiheuttavat vaihdettava enemmän kuumuutta kestäviin
• Likaantuvat vaihdettava vähemmän kuumuutta kestäviin

Käyttö

• Moottori kunnossa, kuljettaja selvillä moottorin ja kaasutinlaitteiden toiminnasta, hyvää puupilkettä, kaasutinlaite huollettu.

Täyttäminen

• Tyhjän generaattorin pelkistymisvyöhyke ja polttokammio täytetään kuivalla, puhtaalla, tasasuuruisella peukalonpäänkokoisella hyvin hiilletyllä koivupuuhiilellä suuttimien yläpuolella olevan kartiomaisen osan yläreunaan asti. Joukossa ei saa olla hiilimurskaa.
• Samoin polttoainesäiliö kuivalla puupilkkeellä täyttöaukkoon asti.
• Kansi suljetaan huolellisesti. Tiiviste voidellaan grafiittiöljyseoksella, viallinen uusitaan.
• Hiilien uusimisen jälkeen ei moottoria saa käytää pitempää aikaa tyhjäkäynnillä.
• Uutta polttoainetta lisätään kun pinta on laskeutunut säiliön puoliväliin tai vähän alemmaksi. Viimeistään kun 2/3 kulunut.
• ÄLÄ koskaan polta polttoainetta loppuun! ettei generaattori vioitu.

Käynnistäminen eli sytyttäminen

• Sekoitusventtiili kiinni.
• Tuulettajan läppä auki ja käynnistetään tuuletin.
• Annetaan tuulettimen poistaa vanha kaasu putkista ja puhdistimista muutaman minuutin ajan. Sen jälkeen avataan täyttöaukon kansi muutamaksi kymmeneksi sekunniksi. Voidaan varmuuden vuoksi heittää palava tulitikku polttoainesäiliöön polttamaan siellä mahdollisesti oleva palava kaasu. TÄMÄN KOHDAN NOUDATTAMATTA JÄTTÄMINEN VOI JOHTAA LAITTEN RIKKOONTUMISEEN TAI ONNETTOMUUTEEN!
• Työnnetään sytytyskaukalo ilmaventtiilin päälle.
  • Sytyskaukalossa on petrooliin, tärpättiin tai öljyyn kastettu palamaan sytytetty sydän.
• Tuuletin imee liekin suuttimien kautta polttokammioon ja sytyttää hiilet.
• Muutaman minuutin kuluttua mutta mielellään vasta kun on todella palamiskelpoista kaasua moottori voidaan käynnistää.
  • Sammutetaan tuuletin ja käynnistetään moottori.
  • Jos moottori ei käynnistä 2-3 yrityksellä, käynnistetään tuuletin uudestaan.
• Annetaan käydä suhteellisen korkealla ja tasaisella tyhjäkäynnillä.

Käynnistys bensiinikaasuttajalla

• Asetetaan säätöläpät bensiinikäyntiasentoon ja käynnistetään moottori.
• Kun kaasunmuodostus hyvää, siirretään säätöläpät vähitellen kaasullakäyntiasentoon ja samalla etsitään ilmaläpän edullisin asento ja säätöläpät asetetaan kokonaan kaasukäyttöasentoon.

Kierrosluku

• Kaasun kehitys riippuu moottorin kierrosluvusta.
• Tasainen, pyrittävä pitämään samana. Vaihtaminen (esim. mäki) suoritettava riitävän aikaisin.
• Tarvittaessa tyhjäkäyntiä on suurennettava.
• Jyrkkää nousua lähestyttäessä on generaattoria rasitettava enemmän jo suoralla tasaisella että se antaisi hyvää kaasua mäessä.
• Alamäkeä ajettaessa ja varsinkin jos sitä seuraa ylämäki on moottorin annettava "vetää" eli ei anneta kaasunmuodostuksen heiketä alamäessä.

Lyhyt pysähdys

• Käynnistyy yleensä helposti ilman tuuletinkäyttöä.
• Annetaan käydä jonkin aikaa ennen ajamista.

Pitempi pysähdys

• Käytetään tuuletinta ennen käynnistystä.
• Ei saa unohtaa polttoaineen kohennusta täyttöluukusta kohennusraudalla.
  • Kohennus on suoritettava varovasti ettei pilkettä pääse palamis- ja pelkistymisvyöhykkeisiin.

Tyhjäkäynti

• Auton seistessä alkaa ilmaantua holvaantumista eli palamisvyöhykkeen yläpuolelle muodostuu holvikatos, joka estää polttoainetta valumasta tulipesään. Kaasunmuodostus vähenee ja moottori pysähtyy.
• Holvaus kohennetaan täyttöluukusta kohennusraudalla ja käytetään tuuletinta kunnes kaasunmuodostus normaalia ja käynnistetään moottori.

Huolto

• Generaattorin alaosan kierreluukkuja ei saa aukaista kuumana, etteivät valuosat halkea nopean jäähtymisen seurauksena.

Päivittäin

• Tuhkat pois generaattorista ja pyörrepuhdistajasta.
• Vesi pois hienopuhdistimesta ja vedenerottajasta.
• Huuhdottava puunappulapuhdistimen nappulat puhtaiksi.

300-500 km välein

• Puulastuvillan puhdistettava ja tarvittaessa vaihdettava.
  • Puulastuvillakerroksen tiukkuus on oltava tasainen että kaasu joutuu työntymään sen läpi tasaisesti eikä löydä väljiä kanavia.

1000 km välein

• Jäähdyttimen puhdistus
  • Päissä olevat luukut aukaistaan ja teräsharjataan jäähdytin
  • Luukut on suljettava huolellisesti ilmavuotojen varalta.

Tarpeen vaatiessa

• Automaattinen vedenpoistolaitteen vesilukko tervasta. Täytetään puhdistuksen jälkeen vedellä.

Toimintahäiriöitä, syitä ja poistamiskeinoja

Tuulettimen imu heikko

• Vika tuulettimessa. Tuleeko sähköä, johtimet, katkaisijat, akku, onko tuuletinmoottori viallinen.
• Tuulettimen läppä kiinni.
• Laitteet tukossa. Tuulettimen ollessa käynnissä avataan luukkuja, hanoja ja tarvittaessa putkiliitoksia ja yritetään paikallistaa tukos siitä että imu paranee.

Kaasu ei syty tai on huonoa

Selviää sytyskokeella.

• Generaattorin sisus tai ulkovaippa rikki. Korjattava heti.
• Laitteet tukossa. Tukkeutuma etsitään kuten yllä.
• Vika polttoaineessa. Jos märkää, voidaan tuuletinta käytettäessä pitää polttoainesäiliön kantta auki muutama minuutti, jolloin tuli kuivattaa polttoaineen.
• Polttoaine holvautunut. Polttoaineen kohennus täyttöluukusta kohennusraudalla on suoritettava varovasti ettei pilkettä pääse palamis- ja pelkistymisvyöhykkeisiin.
• Tuuletin saa vuotoilmaa. Sekotusventtiilin ilmaläppä suljetaan, vuodot etsitään ja poistetaan,
• Putkistossa vesilukko
• Puhdistimissa liikaa vettä

Moottori ei käynnisty vaikka kaasu palavaa

• Tuulettimen läppä auki. Suljetaan.
• Imuputkisto likaantunut tai vuotaa. Imuputkisto, sekoitusventiili, kuristusläppä ja ilmanpuhdistaja puhdistetaan ja vuodot tiivistetään.
• Moottori saa vuotoilmaa. Putkisto, kuristusläppä, säätövivut tarkistetaan ja tarvittaessa hanat ja liitokset tiukataan.
• Käynnistinmoottori ei vedä tarpeeksi. Tutkitaan johdot, akku, käynnistinmoottori.
• Putket ja puhdistajat tukkeutuneet. Tukkeutuma etsitään kuten yllä.
• Sytytyslaitteessa häiriö tai sytytys säädetty väärin. Onko sytytysennakko riittävästi ennen ja ovatko sytytystulpat kunnossa.

Moottori käynnistyy, mutta pysähtyy jälleen

• Sytytyslaitteessa häiriö tai sytytys säädetty väärin. Onko sytytysennakko riittävästi ennen ja ovatko sytytystulpat kunnossa
• Putket ja puhdistajat tukkeutuneet. Tukkeutuma etsitään kuten yllä.
• Kaasunkehityksessä on "kuollut kohta". Tuuletin uudestaan päälle, kokeillaan sytytyskokeella hyvä kaasu ja käynnistetään moottori. Käynnistyttyä vähennetään lisäilmaa ja kohotetaan vähitellen kierroslukua.
• Tulipesässä on kuonaa. Tyhjennetään, puhdistetaan ja täytetään uudestaan.
• Vika generaattorin hiilissä. Tarvittaessa lisätään. Jos hiilet märkiä, käytetään tuuletinta kauemmin. Jos huonoja tai seassa puupilkettä tyhjennetään ja täytetään uudelleen.
• Holvimuodostuma, moottoria kiihdytetty liikaa. Polttoaineen kohennus täyttöluukusta kohennusraudalla on suoritettava varovasti ettei pilkettä pääse palamis- ja pelkistymisvyöhykkeisiin. Säädetään ilmaa ja annetaan moottorin käydä kohtuullisella nopeudella.
• Moottori saa vuotoilmaa. Putkisto, kuristusläppä, säätövivut tarkistetaan ja tarvittaessa hanat ja liitokset tiukataan.

Moottori käy epätasaisesti

• Täyttöaukon kansi vuotaa.
• Sytytyslaitteessa häiriö tai sytytys säädetty väärin. Onko sytytysennakko riittävästi ennen ja ovatko sytytystulpat kunnossa
• Venttiilit hirttäytyvät, ovat palaneet ja vuotavat. Saatetaan liikkuviksi, hiotaan, tarkistetaan tai uusitaan.

Moottori yskii

• Vika polttoaineessa. Jos märkää, voidaan tuuletinta käytettäessä pitää polttoainesäiliön kantta auki, jolloin tuli kuivattaa polttoaineen.
• Ilman ja kaasun sekotussuhde väärä. Säädetään ilmantuloa.
• Venttiilit hirttäytyvät, ovat palaneet ja vuotavat. Saatetaan liikkuviksi, hiotaan, tarkistetaan tai uusitaan.
• Sytytyslaitteessa häiriö tai sytytys säädetty väärin. Onko sytytysennakko riittävästi ennen ja ovatko sytytystulpat kunnossa

Moottorissa tapahtuu "itsesytytys"

• Virheellinen kärkiväli sytytystulpissa. Säädä 0,3-0,4 mm.
• Liian "kuumat" sytytystulpat. Vaihda "kylmemmiksi". Ovatko sytytysjohdot kunnolliset ja erillään toisistaan.

Moottori ei vedä

• Sytytyslaitteessa häiriö tai sytytys säädetty väärin. Onko sytytysennakko riittävästi ennen ja ovatko sytytystulpat kunnossa
• Putket ja puhdistajat tukkeutuneet. Tukkeutuma etsitään kuten yllä.
• Virheellinen ilmansäätö. Sekotusventtiilin säätö tarkastettava. Mahdollisesti puhdistetaan ja lisäksi ilmanpuhdistin.
• Täyttöaukon kansi vuotaa.
• Moottori saa vuotoilmaa. Putkisto, kuristusläppä, säätövivut tarkistetaan ja tarvittaessa hanat ja liitokset tiukataan.
• Huono puristus. Venttiilit ja männät tutkittava.
• Hienopuhdistajien täytteet pakkautuneet. Tarkastetaan, möyhennetään, puhdistetaan, uusitaan tarvittaessa
• Vika generaattorin hiilissä.
• Vika polttoaineessa. Jos märkää, voidaan tuuletinta käytettäessä pitää polttoainesäiliön kantta auki, jolloin tuli kuivattaa polttoaineen.
• Generaattorin sisus tai ulkovaippa rikki. Korjattava heti.

Räjähdyksiä generaattorissa

• Sytytys ei ole tapahtunut oikein. Vanha kaasu on poistettava koko järjestelmästä ennen sytytystä!!
• Generaattoriin kertynyt kaasua. Pitkän pysäyksen jälkeen jos hiilet eivät ole vielä sammiuneet, avatataan täyttöaukon kansi ja heitetään palava tulitikku generaattoriin. Tulen sammuttua kohennetaan polttoainetta.
• Käytetty bensiiniä sytytykseen. Ei saa käyttää.
• Polttoainesäiliö vuotaa.

Generaattori kuumenee liikaa

• Täyttöaukon kansi vuotaa.
• Polttoaine melkein loppunut
• Polttokammio vahingoittunut. Korjattava heti.

Käynnistysaika liian pitkä

• Laitteet ovat likaiset.
• Polttoaine liian kosteata. Voidaan tuuletinta käytettäessä pitää polttoainesäiliön kantta auki muutama minuutti, jolloin tuli kuivattaa polttoaineen.
• Tuuletin ei ole kunnossa.
• Polttoaine holvautunut. Polttoaineen kohennus täyttöluukusta kohennusraudalla on suoritettava varovasti ettei pilkettä pääse palamis- ja pelkistymisvyöhykkeisiin.

Kaasunjäähdytin liian kuuma

• Tuhkaluukku vuotaa.
• Jäähdtytin tukkeutunut.

Akmo rakennekuvia

Lähteet

• AKMO-huoltokirjanen