Voit itse lisätä ja muuttaa sisältöä muokkaa-painikkeiden avulla

Ennen tallennusta suositellaan ottamaan kopio muokkausruudusta (ctrl-a -> ctrl-c)

 Olet itse vastuussa tämän teoksen käytöstä aiheutuvista vahingoista Lue lisää.

Myyrät

Wikikko - kansan taitopankkista
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Peltomyyrä[muokkaa]

Yleensä lumirajan alapuolella.

Metsämyyrä[muokkaa]

Kiipeilee puissa syömässä päätesilmuja ja isoimpia silmuja.

Vesimyyrä[muokkaa]

Vesimyyrä

Maan alta juuria ja juurekset yms. mukaan keräävä jyrsijä on useimmiten vesimyyrä. Se eroaa jo suuren kokonsa perusteella paljon muista myyristämme. Nimi on sikäli harhaanjohtava että se saattaa asustella kuivallakin maalla kaukana vesistöistä. Muitakin myyriä toki mastamme löytyy, mutta lähestulkoon aina puutarha tuhoja analysoidessa jäljet johtavat vesimyyrään.

Myyrien hävitys onnistuu helpoiten niiden käytäviin pudotettavilla myrkkysyöteillä. Myös loukut ja karkoitteet saattavat toimia. Käytäviin voi myös kokeilla johtaa pakokaasua esim. moposta. (lähde: [1])

Myyrät ovat myös alttiita erilaisille saalistajille kuten minkeille ([2]) tai kissoille.

Aiheesta muualla:

kuvia:

Nimimerkki tonik kirjoitus myyristä foorumilla[muokkaa]

alkup. kirjoitus: http://rihmasto.fi/foorumi/viewtopic.php?f=12&t=658#p2369

myyristä... varsinaisesti kiipeileviä lajeja suomesta löytyy metsä- ja punamyyrä. molemmat tosin nauttivat kiipeilyttensä seurauksena puiden silmuja. joten ne eivät vaivaudu yrittämään autonrenkaita.

sen sijaan maan alta juurekset yms. mukaan keräävä on vesimyyrä. se eroaa jo suuren kokonsa perusteella ja paljon, muista myyristämme. nimi on sikäli harhaanjohtava että se saattaa asustella kuivallakin maalla. kaukana vesistöistä.tämä saattaa hyvinkin olla torneissakin vieraileva laji.

muitakin myyriä toki mastamme löytyy,mutta lähestulkoon aina,puutarha tuhoja analysoidessa jäljet johtaa vesimyyrään..... menee potut siinä missä hedelmäpuiden juuretkin.ja nimenomaan maan alta. jos puiden kuorissa, maan pinnan yläpuolella on pieniä jyrsintä jälkiä, veikkaisin microtus suvun veijareita: pelto-,kenttä- tai harmaakuve myyrää.

kaikki myyrät antavat merkkejä jo loppukesästä sen suhteen miten runsas seuraavan talven, talvehtiva kanta on ja mitä mahdollisilta tuhoilta voi ennustaa.

yksi ongelma on apilapeltojen läheisyys kasvimaista. apila on monen micrtuksen lempiravintoa ja kasvillisuus tarjoaa hyvän lisääntymis suojan, kunnes sen korjuu alkaa....

myyräkuumeen saa useimmiten myyrien kuivuneesta ja pölyyntyneestä virtsasta, ilman kautta, nimenomaan klapi/puuvajasta. useimmilla ihmisillä se menee lievällä kuumeella ohi. lääketiede väittää siitä tulevan kerralla lopuniän immuniteetin.tiedä häntä. mä oon lekureiden mukaan sairastanut sen kahdesti.kummallakaan kertaa hommaa ei kyetty diagnosoimaan satavarmasti.tiedä sitten.... mutta metsämyyrä on tällä hetkellä ainut tunnettu ja todennettu virusta levittävä laji. eikä se ole kasvimaiden kasvatteja, jo ruokavalionsakin takia, jotka löytyvät enempi heinän versoista ja siemenistä. ja puiden rungoilta

mutta myös hiiristä löytyisi yksi potentiaalinen,aivan mestarillinen kiipeilijä ja loikkija: metsähiiri. agressiivinen laji, joka häätää/tappaa kotihiiret sisätiloista sinne syksyn tullen mahdollisesti muuttaessaan. syö kyllä juureksia maanpinnalta ja kellareista, vaan en ole sen kuulut aiheuttavan tuhoja maanpinnan alla. tämän tunnistaa sisätiloissa jo kovan ääntelynsäkin takia. varsinkin pesiessään, penskat pitävät kovaa meteli ja vinkunaa. kotihiiri, vielä pesäpoikasena ollessaan on tuppisuuna.


rottaa ei kannata myöskään unohtaa keskusteluista. se jos mikä on monitaituri ylittämään esteitä,kiipeilemään,yms.... rotta taasen pyrkii suoraan ja suosiolla syömään kaikki altakykenemättömät pienjyrsijät. useimmat luonnonvaraiset p.jyrsijät kammoavat sen hajua jo luonnostaankin. itseasiassa moni jyrsijä,jo myyristä alkaen on aika persoja kuolleiden sukulaistensa tai lajikumppaniensa lihoille.