Voit itse lisätä ja muuttaa sisältöä muokkaa-painikkeiden avulla
Ennen tallennusta suositellaan ottamaan kopio muokkausruudusta (ctrl-a -> ctrl-c)
Olet itse vastuussa tämän teoksen käytöstä aiheutuvista vahingoista Lue lisää.
Matalaenergiatalo
Johdanto[muokkaa]
Matalaenergiatalolla tarkoitetaan rakennusta, joka kuluttaa vain puolet normitalon energiasta. Yleisesti matalaenergiatalot ovat erittäin hyvin eristettyjä. Tuon hyvän eristyksen voi tehdä esim. selluvillalla tai olkipaaleilla. Matalaenergiatalossa ei tarvita muoviseiniä tai koneellista ilmanvaihtoa. Suomessa matalaenergiataloja on rakennettu jo 1970-luvulla.
Passiivitalo on määritelty niin, että sen energiankulutus on vain neljännes normitalon kulutuksesta. Passiivitalossakaan ei välttämättä tarvita muovi- tai kiviseiniä tai koneellista ilmanvaihtoa, mutta valitettavasti Suomessa on tutkittu lähinnä muovisia passiivitaloja. Suomen ilmastossa passiivitalolle vaaditaan seinien U-arvoksi enintään 0,10 ja tuohon arvoon päästään vain joko EPS-muoviseinillä tai olkipaaleilla. Koneellinen ilmanvaihto tarvitaan lähinnä lämmöntalteenoton vuoksi vaikka sekin olisi mahdollista tehdä painovoimasella ilmanvaihdolla.
Hengittävyys[muokkaa]
Hengittävällä rakenteella tarkoitetaan sellaista, jossa seinät läpäisevät vesihöyryä. Mineraalivillat eivät pidä vesihöyrystä, vaan vaativat kosteussulun (eli muovin) villan rakennuksen sisäpuolelle. Hengittävyydellä ei ole vaikutusta energian- tai lämmöntuhlaukseen. Hengittävissä seinärakenteissa voidaan käyttää mm. seuraavia materiaaleja: selluvilla, puukuitulevy, kipsilevy, savi, olki, hirsi... Huomatkaa, että kivet eivät ole hengittäviä.
Ikkunat[muokkaa]
Kaasut ikkunoiden välissä eivät säily ikuisesti, vaan vuosikymmenten saatossa diffuusion vaikutuksesta sekoittuvat huone- ja ulkoilmaan. Tällä hetkellä lämmöneristävyydeltään hyvä ikkuna on esimerkiksi Lammin Watti Eko eikä siinäkään ihmeellisiä kaasuja tarvita : http://www.lammin.fi
Monikerrosikkunan lämmönläpäisykerroin eli k-arvo eli U-arvo, [W/], voidaan kohtuullisella tarkkuudella arvioida (Suomen rakennusmääräyskokoelman osasta C4 löytyy tarkempi laskukaava) kaavalla
U = 6 per lasikerrosten lukumäärä.
Ikkunan paksuuden merkityksettömyys energiahäviöihin johtuu lasiväleissä niissä ilmenevistä ilman konvektiovirtauksista, jotka ovat sitä voimakkaampia mitä paksumpi väli. Jos konvektiovirtauksia ei olisi, tavanomaisen kolmikerrosikkunan lämmönläpäisykerroin olisi noin 10 nykyisestä. Hyvä keino estää konvektiovirtauksia ja täten parantaa U-arvoa on asentaa sälekaihtimet lasien väliin.Normaali sälekaihdin ikkunan sisällä vastaa lähes yhtä lisälasia parhaimmillaan. Myös vanhanajan ruutuikkuna hillitsee hiukan konvektiovirtausta.
Vuodesta 2010 lähtien kaikkien uusien rakennusten ikkunoiden U-arvon on alitettava matalaenergiatalojen ominainen yläraja 1,0 W/(K•m²).
Energiasaneerauksessa kannattaa harkita pelkkien lasikerrosten lisäämistä esimerkiksi puulistojen tai pelkkien ruuvien avulla nykyisten karmien sisäpintoihin, mikäli karmit ja poka ovat kunnossa.
Auringonvalon talteenotto[muokkaa]
Jos aurinko ei säteilyllään lämmittäisi, Suomessa lämmitettäisiin asuntoja vielä kesäkuussakin. Rakennusmääräykset keskittyvät vain vaipan lämmöneristävyyteen ja lämmön talteenottoon, auringon ilmaisen säteilyn maksimointi on unohdettu täysin. Muistetaan pitää ikkunat etelässä ja varastoidaan niiden läpi tuleva säteily mustiin kiviin. Suomessa helmikuu on kylmin kuukausi, mutta silloin aurinko jo paistaa paljon. Yöksi paksut verhot eteen, ettei lämpö karkaa lasin läpi.