HUOM! Voit itse lisätä ja muuttaa sisältöä muokkaa-painikkeiden avulla

 Olet itse vastuussa tämän teoksen käytöstä aiheutuvista vahingoista Lue lisää.

Leppä

Kohteesta Wikikko - kansan taitopankki
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Suomessa on leppää kahta lajia, nimittäin terva- ja harmaaleppä.

Harmaaleppä[muokkaa]

Monet eivät varmastikaan tajua sitä merkitystä joka harmaalepällä on pioneeripuuna, vaan viljelijät ja metsänomistajat pitävät sitä "roska- tai paskapuuna". Harmaaleppä ei vaadi tervalepän tapaan kosteita paikkoja vaan se ensimmäisten puiden, kuten koivu, joukossa kasvaa pelloilla ja aukeilla. Se on erittäin voimakas lisääntymään ja jos sitä hakataan, kasvaa juurivesoista lisää tilalle. Tämän takia sitä kaiketi paikoin vihataan. Kuitenkin syyttä sillä:

Harmaalepän tehtävä on lannoittaminen ja maan humuksen nopea tuottaminen!

Tämän tehtävän se suorittaa juurinystyräbakteerien avulla, jotka voivat parhaimmillaan tuottaa täydessä lepikossa maahan jopa 150kg typpeä per hehtaari! Toiset 150kg se tuottaa lehtiensä avulla, jotka putoavat maahan vihreinä toisin kuin mikään muu puu! Sen takia lepän lehdet toimivat myös typpilannoitteena, kun taas muiden puiden lehdet tarvitsevat typpeä lahotakseen ja vievät sitä hetkellisesti maaperästä. Kaiketi myös madot ja maan muut mönkijät pitävät siitä muita lehtiä enemmän, sillä lahottamisen suorittavat aina sienet.

Kun muut puut sitten pyyhältävät harmaalepän ohi, se jää marginaaliin ja siementen levityksen kautta joutuu löytämään uusia elinalueita joilla se pystyy toteuttamaan tärkeää tehtäväänsä.

Käyttö[muokkaa]

Metsäpuutarhassa harmaaleppä on tärkeimpiä elementtejä!

  • puu ei sovellu juuri mihinkään
  • lehdet ovat mitä oivallisinta katetta ja kompostia!
- sekaan on hyvä laittaa muiden puiden lehtiä, niin ne sitovat typen lahoamiseensa jonka jälkeen typpi vapautuu maahan.