HUOM! Voit itse lisätä ja muuttaa sisältöä muokkaa-painikkeiden avulla

 Olet itse vastuussa tämän teoksen käytöstä aiheutuvista vahingoista Lue lisää.

Kumina

Kohteesta Wikikko - kansan taitopankki
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Kumina (Carum carvi) on sarjakukkaisten heimoon kuuluva kasvi. Erityisesti kuminan siemeniä käytetään mausteena sellaisenaan. Lisäksi siemenet sisältävät eteerisiä öljyjä limoneenia ja karvonia, joita uutetaan lääke- ja kosmetiikkateollisuuden käyttöön. Suomessa viljellyssä kuminan siemenissä on erittäin suuri öljypitoisuus viileän ja valoisan kasvukauden johdosta.[1]

Kasvupaikkavaatimukset[muokkaa]

Suomessa kuminaa voidaan viljellä viljelyvyöhykkeen IV pohjoisosissa saakka. Luonnonvaraisena kuminaa tavataan myös pohjoisempana vanhojen pihapiirien ja ojanpientaireiden kasvina.[2]


Kuminan viljelyyn soveltuvat parhaiten kivennäismaat. Viljelyä ei suositella poutiville tai kuorettuville maille (Hs), jotka vaikeuttavat itämistä. Vaikka kuminan viljely onnistuu myös multavilla mailla, runsas multavuus vaikeuttaa rikkakasvien torjuntaa. Rikkakasvit viihtyvät multavilla mailla kivennäismaita paremmin. Myös useimmat kuminan rikkakasvien torjuntaan käytettävät aineet ovat maavaikutteisia ja siten niiden teho multavilla tai multamailla on kivennäismaita huonompi. Maan happamuuden suhteen kumina on melko vaatelias. Kivennäis- ja savimailla tavoite pH on viljavuusluokassa hyvä. Suositeltava pH kivennäismailla on siten 6 – 6,5 ja savimailla noin 7, joskin kumina pärjää myös hieman happamimmilla mailla. Multamailla pH-vaatimus on hieman alhaisempi. Pääravinteista erityisesti kaliumin ja fosforin määrään kuminamailla on kiinnitettävä huomiota. Hivenravinteista tärkeä on boori, joka vaikuttaa siemenen muodostumiseen.[3]


Esikasviominaisuudet ja -vaatimukset[muokkaa]

Kumina on hyvä esikasvi viljoille maata kuohkeuttavan voimakkaan juurensa ansiosta[4]. Kuminasta varisee maahan siemeniä, mutta tästä ei pitäisi olla suurta haittaa, sillä muiden kasvien viljelyssä käytettävät kasvinsuojeluaineet tehoavat hyvin kuminaan. Kuminakasvusto kannattaa päättää glyfosaattiruiskutuksella. [5] Nurminadan, ruokonadan ja raiheinien siementuotannossa kumina luokitellaan viljelykasvista hankalasti lajittelulla erotettavaksi haitalliseksi rikkakasviksi [6].


Kuminan esikasviksi ei suositella rypsiä ja rapsia, sillä ne lisäävät pahkahomeen riskiä kasvustossa. Muita kuminalle haitallisia esikasveja voivat olla timotei sekä nurminata, joiden siementen erottaminen kuminan siemenen seasta on haasteellista. Lisäksi kyseisten kasvien torjunta kuminakasvustosta on kallista.[7]


Vaikutus maan kasvukuntoon[muokkaa]

Kasvukunnolla tarkoitetaan yleensä maan sen hetkistä kykyä tuottaa satoa. Kasvukuntoon vaikuttavat ravinteisuus, maan rakenne ja biologiset tekijät, kuten mikrobit. Kumina vaikuttaa etenkin maan rakenteeseen. Sillä on paksu juuri, joka kuohkeuttaa hyvin maata. Näin maan ilmavuus lisääntyy ja rakenne paranee muutenkin otollisemmaksi esimerkiksi viljojen kasvua varten. Kumina onkin erinomainen esikasvi nimenomaan viljoille. Kuminalla voidaan vähentää maanmuokkauksen tarvetta, sillä se on monivuotinen kasvi. Yleensä kuminasta saadaan kolme satoa yhtä kylvökertaa kohti. Maan ravinteisuuteen kuminalla on lähinnä negatiivinen vaikutus; ravinteiden maahan sitomisen sijaan kuminasato käyttää maan ravinteita.[8]


Ravinnetarpeet ja lannoitus[muokkaa]

Kuten muillakin viljelykasveilla, kuminallakin lannoitus perustuu viljavuustutkimukseen. Lisäksi huomioidaan nitraattidirektiivin ja ympäristötukiehtojen mukaiset suurimmat sallitut typpi- ja fosforimäärät. Kuminan suurimman typpilannoituksen määrä vaihtelee maalajista riippuen 50-90 kg/ha. Pienin typen tarve on eloperäisillä mailla ja eniten typpeä tarvitaan savi-ja hiesumailla. Typpilannoituksen pääpaino on satovuosien keväissä, jolloin typpeä voidaan antaa 60-90 kg/ha maalajista riippuen. Typpeä annetaan kuitenkin myös kylvön yhteydessä. Myös puinnin jälkeen jäävälle kasvustolle voidaan antaa typpilannoitusta vahvistamaan seuraavan kesän kasvua. Fosforilannoitus painottuu kuminalla yleensä kylvön yhteyteen, jolloin voidaan ylittää suositeltu fosforitaso ja käyttää seuraavina vuosina fosforintasausta. Fosforia voidaan antaa aina viljavuusluokkaan "Hyvä" asti. Fosforilannoituksen määrä vaihtelee viljavuusluokan mukaan välillä 8-32 kg/ha/v.[9]


Kalkitus[muokkaa]

Kuminan viljelyssä tavoiteltava pH on kivennäis- ja savimailla viljavuusluokassa hyvä. Jos maan happamuutta halutaan parantaa yhdellä viljavuusluokalla (0,4 pH-yksikköä), tarvitaan kalkkia 5-8 tonnia hehtaarille. Multavilla mailla yhden pH-luokan nostamiseen tarvittava kalkkimäärä on suurempi. Mikäli maan happamuutta korjataan kalkituksella, hienojakoisten kalkitusaineiden vaikutus on kaikkein tehokkain. Lisäksi kalkitus tulisi tehdä kuminan kylvövuotta edeltävänä syksyllä tai talvella. Tällöin kevätmuokkauksella saadaan sekoitettua kalkki tehokkaasti kasvukerrokseen. Satovuosina kalkitusta ei suositella. [10]


Yleisimmät kasvintuhoojat ja niiden torjunta[muokkaa]

Rikkakasvit[muokkaa]

Kuminan viljelyssä ongelmallisia rikkakasveja ovat saunakukka sekä leveälehtiset rikkakasvit ohdake ja valvatti. Myös juolavehnä ja hukkakaura ovat kasvustosta torjuttavia rikkakasveja. Lisäksi kuminan haitallisia kasvintuhoojia ovat kuminakoi (Depressaria daucella) ja rengaspunkki (Aceria carvi) sekä kasvitaudesta pahkahome (Sclerotinia sclerotiorum).[11]


Rikkakasvien onnistunut torjunta erityisesti kuminan kylvövuonna parantaa tulevien vuosien kuminasatoa. Torjunta vaatii suunnitelmallisuutta ja ennakointia, sillä tehokkaimmillaan torjuntatoimet aloitetaan jo kylvöä edeltävänä kesänä tai aikaisin keväällä ennen kylvöä. Torjunnassa yhdistetään sekä lehti- että maavaikuteisia torjunta-aineita parhaimman tehon saavuttamiseksi. Huomiota tulee kiinnittää myös torjunta-aineiden valintaan sekä aineiden käyttörajoituksiin ja varoaikoihin.[12]


Siemenrikkakasveja torjutaan kuminan kylvövuonna ruiskuttamalla ennen kuminan taimettumista. Tarvittaessa suoritetaan toinen ruiskutus, kun kuminalla on kaksi kasvulehteä sirkkalehtien lisäksi. Satovuosina ruiskutus tehdään maavaikutteisilla aineilla ennen kuin kuminakasvusto on peittänyt maan pinnan. Jos lohkolla havaitaan saunakukkaa vielä on aiempien ruiskutusten jälkeen, sitä voidaan torjua kylvövuoden loppukesällä kun kuminassa on yli seitsemän kasvulehteä. Satovuosina saunakukkaruiskutuksiin voidaan ryhtyä syksyllä kun sato on korjattu.[13]


Ohdakkeen ja valvatin torjuntaan kuminakasvustosta on vain rajoitetusti torjunta-aineita. Näin ollen ohdake, valvatti ja muut leveälehtiset rikkakasvit voidaan parhaiten torjua jo kuminan esikasvista. Mikäli torjunnalle on tarvetta kuminan kylvö- ja satovuosina, torjunta-aika vaihtelee valmisteesta riippuen keväästä ennen kuminan taimettumista loppukesään, jolloin kuminalla on vähintään seitsämän lehteä.[14]


Toisin kuin leveälehtisten rikkojen torjuntaan, juolavehnän torjutaan kuminakasvustosta on useita vaihtoehtoja. Juolavehnää voidaan torjua glyfosaatilla ennen kuminamaan perustamista. Kuminan kylvö- ja satovuosina sopiva ajankohta torjutaan on, kun juolavehnässä on 4-6 lehteä. Juolavehnän torjuntaan sopivat aineet käyvät myös hukkakauran torjuntaan kuminalohkoilta. Torjuntaa tarvitaan yleensä kylvö- ja ensimmäisenä satovuonna hukkakauran pensomisvaiheessa, jonka jälkeen hukkakaurayksilöitä ei enää yleensä nouse kuminakasvustoon. Hukkakaura kuitenkin säilyy lohkolla maahan varisseissa siemenissä. Maan muokkaaminen kuminakasvustoa lopetettaessa katkaisee hukkakauran siementen itämislevon, jolloin torjuntatoimia on tarpeen jatkaa viljelykierron muina vuosina.[15]


Kemiallisen torjunnan lisäksi rikkakasveja voidaan torjua erityisesti kuminan kylvövuonna myös mekaanisesti. Kumina kestää useita niittoja kesän ja syksyn aikana, joten kasvusto rikkakasveineen voidaan niittää koneella [16]. Erityisesti siemenrikkakasveja voidaan torjua myös muokkaamalla, jos kasvusto kylvetään hieman myöhemmin kesällä. Ennen kuminan taimettumista tehdyt torjuntakäsittelyiden ei ole todettu vahingoittavan kuminaa. Sen sijaan taimettumisen jälkeen tehdyt kemialliset ja mekaaniset rikkakasvien torjuntakäsittelyt viottavat myös kuminan kasvustoa. Rikkakasveja torjuttaessa onkin huomattava, että kuminakasvustolle tulee jäädä riittävästi aikaa toipua mahdollisista vaurioista ennen talven tuloa. [17]


Tuhoeläimet[muokkaa]

Kuminakoi on kuminan pahin tuhoeläin. Kukkanuppuja ja kukkia syövät kuminakoin toukat aiheuttavat pahimmillaan koko kuminakasvuston tuhoutumisen. Kuminan viljelyn yleistyessä myös kuminakoin elinmahdollisuudet ovat parantuneet, joten sen torjunta kuuluukin kuminan satovuosien perustoimenpiteisiin. Kuminakoin esiintymistä tarkkaillaan asettamalla lohkolle liima-ansoja hyvissä ajoin keväällä. Jo yksikin havaittu aikuinen kuminakoiperhonen ylittää torjuntakynnyksen. Kuminakoin toukat kuoriutuvat touko-kesäkuun vaihteessa kun lämpösumma ylittää 130 astetta. Samaan aikaan tulevat esiin myös kuminan kukkanuput. Tällöin on myös sopiva aika toukkien kemialliselle torjunnalle. Tarvittaessa torjunnan voi uusia noin viikon kuluttua ensimmäisestä ruiskutuksesta.[18]


Rengaspunkkia esiintyy vain kuminassa. Kooltaan 0,2 millimetrin kokoinen punkki talvehtii kuminan kasvupisteessä[19]. Rengaspunkki lisääntyy nopeasti ja leviää lohkolta toiselle tuulen ja työkoneiden mukana. Se aiheuttaa epämuodostumia kuminan lehdissä ja kukinnoissa. Kukkakaalimaisiksi muuttuvissa kukinnoissa ei muodostu siemeniä. Pahimmillaan rengaspunkki aiheuttaa lähes koko sadon menetyksen. Rengaspunkkia voidaan torjua ainoastaa viljelyteknisin keinoin, koska kemiallista torjuntaa ei ole. Suunnitelmallinen viljelykierto, lopetetun kuminakasvuston kyntö ja uuden kasvuston perustaminen mahdollisimman kauas vanhasva kasvustosta ovat rengaspunkin tehokkaimpia torjuntakeinoja. [20]

Kasvitaudit[muokkaa]

Kuminassa esiintyy melko yleisesti myös rypsiä vioittavaa pahkahometta. Rypsin tapaan pahkahome vahingoittaa kuminan vartta. Sadon laatua heikentävät myös korjatun siemenen joukkoon päätyvät mustat rihmastopahkat. Koska pahkahomeen pahkat säilyvät maassa useita vuosia, sitä voidaan torjua lisäämällä viljelykiertoon viljoja ja vastaavasti välttämällä rypsiä. Myös kemialliseen torjuntaan on saatavana muutamia torjunta-aineita. Kemiallisen torjunnan sopiva ajankohta vaihtelee valitun aineen mukaan.[21]


Sato[muokkaa]

Kumina kukkii yleensä kesäkuussa ja puinti tapahtuu elokuun alussa. Yleensä keskisato on alle 1000 kg/ha, mutta parhaimmillaan voidaan saada jopa 2000 kg/ha satoja. Yhdestä kylvökerrasta saadaan satoa 2-4 vuotta. Kumina kuivataan puinnin jälkeen 10-11 % kosteuteen ja varastoidaan umpinaiseen siiloon. [22] Kuminan kuivaus tulisi suorittaa mahdollisimman nopeasti, jotta sadon laatu ei pääsisi heikkenemään. Kuivaus voidaan tehdä siilo- tai kylmäilmakuivurissa. Siilokuivurin kuivatuslämpötilana voidaan käyttää +55 astetta. Kylmäilmakuivurissa on varmistuttava, että ilma pääsee kunnolla kiertämään läpi joka paikasta.[23]


Siemenen saatavuus ja hinta[muokkaa]

Kylvösiemenen hinta riippuu sopimustahosta. Trans Farm Oy:llä hinta on noin 2€/kg sisältäen arvonlisäveron. Tällöin siemen on Eviran tarkastamaa. [24] Sopimustahot toimittavat siemeniä vain niille viljelijöille, jotka ovat kyseisenä vuonna palauttaneet viljelysopimuksen. [25] Tuotetusta kuminasta saatava hinta on noin 70-90 snt/kg riippuen sadon laadusta ja öljypitoisuudesta.[26] Suuri osa Suomessa viljeltävästä kuminasta menee vientiin muun muassa muualle Eurooppaan ja USA:han.[27]


Viljelylaajuus ja tuottajasopimukset[muokkaa]

Vuonna 2012 kuminaa viljeltiin 14 000 hehtaarin alalla ja keskisato oli 570 kg/ha. Sateinen kesä lienee vaikuttanut satoa alentavasti. Vuonna 2011 viljelyala oli hieman korkeampi, noin 16 800 hehtaaria. Myös satotaso oli tuolloin korkeampi, 620 kg/ha. [28]

Suomessa on kolme tuotantosopimuksia tekevää yritystä. [29] Näitä ovat Trans Farm Oy Riihimäellä [30], Arctic Taste Ltd Janakkalassa [31] sekä Caraway Finland Oy Närpiössä [32].


Viitteet[muokkaa]

  1. www.farmit.net[1]
  2. www.farmit.net[2]
  3. Arctic Taste[3]; Caraway Finland[4]; Trans Farm Oy[5]
  4. www.farmit.net[6]
  5. Keskitalo, M. Hakala, K, Peltonen, S.&Harmoinen, T. (toim.)2007. s.44-50.
  6. Evira 2009. Siementuotantoa koskevat sertifioinnin vaatimukset. Eviran ohje 13006/1. 19.[7]
  7. Keskitalo, M. Hakala, K, Peltonen, S.&Harmoinen, T. (toim.) 2007. Erikoiskasvien viljely. s.44-50.
  8. www.farmit.net[8]
  9. Trans Farm Oy 2009. Kuminan viljelyopas. 3-4.[9]
  10. Trans Farm Oy 2009, 4-5.[10]
  11. Trans Farm Oy 2009, 5, 6-7[11]; Caraway Finland 2011, 3[12]. [Viitattu 13.4.2013.]
  12. Trans Farm Oy 2009, 5[13]; Caraway Finland 2011, 6[14]. [Viitattu 13.4.2013.]
  13. Trans Farm Oy 2009, 7, 8[15]; Caraway Finland 2011, 8[16]. [Viitattu 13.4.2013.]
  14. Caraway Finland 2011, 7[17]. [Viitattu 13.4.2013.]
  15. Caraway Finland 2011, 10[18]. [Viitattu 13.4.2013.]
  16. Caraway Finland 2011, 6[19] [Viitattu 13.4.2013].
  17. Ruuttunen, P. 2011. Ylivoimainen kuminaketju - Kuminan kylvöajan ja rikkakasvien torjunnan vaikutukset kuminan kasvuun ja satoon[20]. [Viitattu 13.4.2013.]
  18. Trans Farm Oy 2009, 9[21]; Caraway Finland 2011, 10[22]. [Viitattu 13.4.2013]
  19. Caraway Finland 2011, 11[23]. [Viitattu 13.4.2013.]
  20. Trans Farm Oy 2009, 10[24]; Caraway Finland 2011, 11[25]. [Viitattu 13.4.2013.]
  21. Trans Farm Oy 2009, 10[26]; Caraway Finland 2011, 11[27]. [Viitattu 13.4.2013.]
  22. www.farmit.net[28]
  23. Trans Farm Oy 2009[29]
  24. Trans Farm Oy. Usein kysyttyä [verkkosivu][30]. [Viitattu 13.4.2013.]
  25. Caraway Finland. Kylvösiemen 2013[verkkosivu][31]; Trans Farm Oy. Usein kysyttyä [verkkosivu][32]. [Viitattu 13.4.2013.]
  26. www.farmit.net[33]. [Viitattu 13.4.2013.]
  27. Keskitalo, M., Hakala, K., Peltonen, S. & Harmoinen,T. (toim.)2007. Erikoiskasvien viljely. s.44-50.
  28. Matilda maataloustilastot. Viljelykasvien sato 2012[34]. [Viitattu 13.4.2013.]
  29. Keskitalo, M., Hakala, K., Peltonen, S. & Harmoinen, T. (toim.) Erikoiskasvien viljely. s.44-50.
  30. Trans Farm Oy[35]. [Viitattu 13.4.2013]
  31. Arctic Taste Ltd[36]. [Viitattu 13.4.2013]
  32. Caraway Finland Oy[37]. [Viitattu 13.4.2013]