HUOM! Voit itse lisätä ja muuttaa sisältöä muokkaa-painikkeiden avulla

 Olet itse vastuussa tämän teoksen käytöstä aiheutuvista vahingoista Lue lisää.

Huulikukkaiskasvit

Kohteesta Wikikko - kansan taitopankki
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Johdanto[muokkaa]

Rasvaiset siemenet hömötiaisten herkkua. Muinaistulokkaan raja 1700-luvun alku. Näiden kasvien perusteella tutkittu leviämistä Käsivarren kylissä. Siemeniä levittävät nykyään muurahaiset.

Peltopillike[muokkaa]

Galeopsis bifida.

Kirjopillike[muokkaa]

G. speciosa.

Karheapillike[muokkaa]

G. tetrahit.

Liuskapeippi[muokkaa]

Lanium hybridum. Erottaa punapeipistä epätasaisesti liuskottuneista lehdistä.

Välipeippi[muokkaa]

L. confertum.

Punapeippi[muokkaa]

L. purpureum.

Valkopeippi[muokkaa]

L. album. Satakunnassa sianleuka. Rohtoa valkovuotoon, epäsäännöllisiin kuukautisiin signatuuriopin mukaan. Irrotti ysköksiä, auttoi ruokahaluttomuuteen, tulehduksiin, ripuliin, poisti verenvähyyden. Keltaväriä.

Mintut[muokkaa]

Lehdet sis. mentoliöljyä. Hajusteet, lääkevoiteet, hammastahnat, yskänrohdot, makeiset, savukkeet, teet. Muinaisessa Roomassa viini oli jumalten ja miesten juoma, naiset pureskelivat mintun lehtiä peittääkseen viinin maistelun.

Rantaminttu[muokkaa]

Mentha arvensis.

Jalominttu[muokkaa]

M. x gentilis. Ristetymiä, vaikea tunnistaa. Viljelty rohdokseksi, hajusteeksi, yrttiteehen.

Vesiminttu[muokkaa]

M. aquatica.

Meriminttu[muokkaa]

M. aquatica var. litoralis.

Rantayrtti[muokkaa]

Lycopus europaeus. Hyödyntää vesistöjen ryönävallien mätänemislämmön.

Akankaalit[muokkaa]

Myös Akanhuulet.

Kartioakankaali[muokkaa]

Ajuga pyramidalis. Lehtiasento erikoinen. Hyötyi laidunnuksesta. Muurahaiset levittävät mesiäisen ansiosta.

Rönsyakankaali[muokkaa]

A. reptans.

Hammasakankaali[muokkaa]

A. genevensis.

Luhtavuohennokka[muokkaa]

Scuttellaria galericulata. Galerum = nahkalakki eli sinistä teriötä suojaava verhiön kilpimäinen pullistuma. Meillä nähty kukan tai siemenen muodossa vuohen kallo.

Keihäsvuohennokka[muokkaa]

S. hastifolia. Tehottomana malariarohtona käytetty -->frossört eli horkkayrtti.

Peltopähkämö[muokkaa]

Stachys palustris. Maavarsien kärjet mukuloita, jotka vain säilyvät talven, syötäviä. Lehdet eivät kestä suolaliuosta, mutta ei sovi perunapellon torjuntakeinoksi.

Lehtopähkämö[muokkaa]

S. sylvatica. Siannokkonen, mettänokkonen. Risteytyy peltopähkämön kanssa.

Rohtopähkämö[muokkaa]

S. officinalis. Joskus suvussa Betonica. Arvostettu rohto, haavoihin, verenvuodon tyrehdyttämiseen, reumatismiin, keuhkotautiin, "lökäyskään". Pitää pahan loitolla.

Nukula[muokkaa]

Leonurus cardiaca. Sydän ja kuukautisvaivoihin.

Niittyhumala[muokkaa]

Prunella vulgaris. Arohumala. Viimevuosisadalla aro tarkoitti rantaniittyä ja Venäjän arot olivat steppejä. Kutsuttu myös ampiais-, kimalais- tai mehiläiskukaksi. Käpymäinen latvatähkä muistuttaa humalaa.

Maahumala[muokkaa]

Glechoma hederacea. Ground ivy eli muistuttaa murattia, käytetty oluen mausteena ennen humalaa. Kasvaa myös amppelissa ja kukkaruukussa sisällä. Valoisuus tuo sinipunertavan värin, joka syntyy antosyaanista jota lehtivihreä tummentaa lehdissä. Antosyaanien punertava sävy ilmeisesti suojaa UV-säteilyltä, joka nähtävissä erityisesti nuorissa lehdissä. Hengitystiesairaudet, päänsärky. Norjassa navetan ovenpielessä kimppu suojaa asukkaita pahalta. Teetä muiden kasvien kanssa, nuoret lehdet salaattiin vähäisin määrin.

Ajuruohot[muokkaa]

Osa yhdisteistä toimii huonekärpästen karkottimina. Lampaat eivät syö. Tymolista suuvesiä. Timjami mauste liharuokiin. Yskänlääkkeissä.

Kangasajuruoho[muokkaa]

Thymus serpyllum. Muurahaissinisiipi ja harjusinisiipi munii vain tämän kasvin kukkiin ja toukat syövät vain ajuruohoa. Muurahaissinisiiven ja ketosinisiiven toukat asuvat muurahaispesissä. Toukat erittävät selkärauhasista sokeriyhdisteitä ja muurahaiset kantavat toukat pesiinsä. Muurahaissinisiivelle käy vain levysarviviholaismuurahainen. Pesässä toukka syö viholaisyhteisön ennen muodonmuutostaan.

Tenonajuruoho[muokkaa]

T. serpyllum subsp. tenoensis. Suuremmat kukat.

Mäkimeirami[muokkaa]

Origanum vulgare. Tämän ja lähisukuisten lehdistä oregano. Saaristossa kalan valmistuksessa mausteena. Omistettu Neitsyt Maarialle, suojelee raskaana olevia naisia ja vastasyntyneitä pimeyden voimilta ja noidilta ennen pyhää kastetta. Synnyttävien äitien vuodeoljissa ehkäisi mm. syöpäläisiä. Vauvojen kylpyvesi siunattiin lehdillä. Apteekkirohdos Herba origani, teehaude auttoi synnytyksestä toipumista, helpotti kuukautisvaivoja, auttoi yskään, korvasärkyyn, hammasvaivoihin. Tuoreista lehdistä puserrettu öljy nenätippoina päänsärkyyn ja unettomuuteen.

Ketokäenminttu[muokkaa]

Satureja acinos.

Mäkiminttu[muokkaa]

S. vulgaris. Kissanminttu, mehiläiskanerva. Hyötyi laidunnuksesta ja kaskeamisesta. Lehdet tuoksuttomat.