HUOM! Voit itse lisätä ja muuttaa sisältöä muokkaa-painikkeiden avulla

 Olet itse vastuussa tämän teoksen käytöstä aiheutuvista vahingoista Lue lisää.

Eduskuntavaalit

Kohteesta Wikikko - kansan taitopankki
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Johdanto[muokkaa]

Tämä ei ole virallinen vaaliohje!

Sivun tiedot antavat yleiskuvan vaaleista eduskunta- ja europarlamenttivaaleissa 2019. Sivu soveltuu esimerkiksi vaalilautakuntaan osallistuvalle.

Yleistä[muokkaa]

Kioskin video vuodelta 2015
Oikeusministeriön vaalisivut
Vaalilaki (714/1998)
  • Liputus. Vaalipäivä on liputuspäivä. Alkaa kello 8.00. Päättyy auringon laskiessa, kesällä kuitenkin viimeistään kello 21. Sellaisena vaalipäivänä, jolloin äänestys päättyy auringonlaskun jälkeen lippu lasketaan kello 20. (Kts. Sisäministeriön kotisivut)
  • Vaalisalaisuus (secrecy of election). Vain itse tiedät ketä äänestit, kertomaasi ei voi jälkeenpäin kukaan varmistaa.

Äänestystoimitus äänestäjänä[muokkaa]

  • Vaalipäivänä (election day) voi äänestää kello 9.00 - 20.00 vain omassa äänestyspaikassa (polling station) eli äänestysalueella, jonka vaaliluetteloon on merkittynä.
  • Ennakkoäänestää (advance voting) voi missä tahansa ennakkoäänestyspaikassa (advance polling station). Äänestys ennakkoon on mahdollista myös laitoksissa tai kotiäänestyksenä.
  • Äänestystilanteessa on selvitettävä henkilöllisyys. Etukäteen lähetettyä sähköistä tai paperista ilmoituskorttia ei tarvitse olla mukana.
    • viimeistään vaalipäivänä 18 vuotta täyttävä Suomen kansalainen Eli 2019 vaaleissa kun syntymäpäivä on vaalipäivä.2001 tai sitä aikaisempi.
  1. Varsinaisena äänestyspäivänä vain äänestysalueella (määrätty paikka) mihin on merkitty.
  2. Mukaan henkilöllisyystodistus: passi tai henkilökortti. Kts. kohta Henkilöllisyys.
  3. Jos samassa rakennuksessa äänestetään useampia äänestysalueita, valitaan oma.
  4. Odotetaan omaa vuoroa sukunimen mukaisessa jonossa.
    1. jonoja saattaa olla esim. kaksi, A-K ja L-Ö
  5. Ilmoittaudutaan vaaliluetteloa pitävälle ja selvitetään henkilöllisyys.
    1. on syytä huomata, että vaalitoimitsija vertaa kuvaa ja kasvoja, joten vanhat todistukset aiheuttavat lähinnä tästä syystä ongelmia henkilöllisyyden todentamisessa
  6. Vastaanotetaan äänestyslippu.
  7. Siirrytään äänestyskoppiin yksin, ilman lapsia.
    1. pyydetään tarvittaessa apua vaaliavustajalta numeron kirjoittamiseen
    2. äänestetään oman vaalipiirin ehdokasta
    3. tehdään äänestysmerkintä, ehdokkaan numero selvästi
    4. numero seitsemän sisältää poikkiviivan, ettei se sekoitu numeron yksi kanssa
    5. vaalikopissa on ehdokaslistat, kuulakärkikynä ja numeromalliohje
    6. taitetaan äänestyslippu piilottaen numero
    7. jos erhemerkintä tai muutoin lippu sotkeentuu, voi pyytää uuden äänestyslipun. Pilalle menneen repii äänestäjä vaalivirkailijan nähden (tai toissijaisesti vaalilautakunnan jäsen) vaalisalaisuus säilyttäen. Revityt palat saa ottaa mukaan.
    8. valokuvaus lähtökohtaisesti kielletty, kts. poikkeaminen kohdasta 'Äänestyspaikan järjestys'
  8. Ojennetaan äänestyslippu taitettuna pöytää vasten leimattavaksi.
  9. Pudotetaan leimattu äänestyslippu uurnaan.
  10. Poistutaan äänestyspaikalta.

Äänestystoimitus vaalilautakunnan jäsenenä[muokkaa]

  1. Tervehditään.
  2. Todetaan henkilöllisyystodistuksen käypyys.
  3. Todetaan henkilöllisyys vertaamalla kasvoja ja kuvaa.
  4. Todetaan äänioikeus eli etsitään nimi, verrataan henkilötunnusta, tarkistetaan ettei ole äänestänyt ennakkoon (käsin tehty merkintä E) ja tehdään vaaliluetteloon merkintä X, V tai / sarakkeeseen EKV-2019 / EPV-2019
  5. Ojennetaan henkilöllisyystodistus takaisin.
  6. Tarkistetaan että äänestyslipussa on kyseisen vaalin nimi ja ojennetaan äänestyslippu avoimena teksti äänestäjää kohden ja tarvittaessa neuvotaan menemään äänestyskoppiin
    1. jos mukana on lapsia (ei vauvoja), muistutetaan että vain äänestäjä menee koppiin.
  7. Leimataan äänestyslippu lähellä uurnaa tai uurnan levyn päällä keskelle äänestyslippua selvällä jäljellä
  8. Siirretään uurnan päällä olevaa paperia sivuun ja tarvittaessa kehotetaan äänestäjä pudottamaan leimattu äänestyslippu vaaliuurnaan.
  9. Merkitään tukkimiehen kirjanpidolla ylös äänestys. Esim. riville neljä kappaletta viiden ryhmiä.

Eduskuntavaalit[muokkaa]

Finnish Parliamentary Elections

Eduskunnan kotisivut
  • Eduskunta on ylin valtioelin, joka käyttää lainsäädäntövaltaa. Sen alaisuudessa toimii hallitusvaltaa käyttävät valtioneuvosto eli hallitus ja tasavallan presidentti. Eduskunta osallistuu EU-päätösten valmisteluun.
  • Suomen perustuslaki määrää valtiovallan kuuluvan kansalle, joka valitsee 200 edustajaa (representative) eduskuntaan neljäksi vuodeksi kerrallaan valtiopäiville.
  • Vaalitapa on välitön, suhteellinen ja salainen.

Europarlamenttivaalit[muokkaa]

Termejä[muokkaa]

  • Ehdokas (candidate).
    • Edustkuntavaalit: Ei vajaavaltainen. 18 vuotias. Sotilasvirassa oleva, valtioneuvoston oikeuskansleri, eduskunnan oikeusasiamies, korkeimman oikeuden tai korkeimman hallinto-oikeuden jäsen, valtakunnansyyttäjä voivat olla ehdokkaina, mutta erottava virasta jos tulevat valituksi. Kotikunnalla ei ole väliä, missä asettuu ehdokkaaksi.
  • Ilmoituskortti (poll card). Postitetaan tai lähetetään sähköisesti äänioikeutetuille äänioikeusrekisterin mukaan.
  • Kaksoiskansalainen. Suomen kansalainen, jolla on myös jonkun toisen valtion kansalaisuus.
  • Keskusvaalilautakunta. Jokaisella kunnalla. Huolehtii mm. äänestyksen käytännön toimista.
  • Kotiäänestys. Tapahtuu äänestäjän kotona kun kyky liikkua tai toimia on rajoittunut ja pääsy äänestämään ei onnistu ilman kohtuuttomia vaikeuksia. Omaishoitaja voi äänestää myös samalla. Hoidetaan käytännössä kahden henkilön toimena.
  • Puolue. Esim. Keskusta, Kokoomus, Perussuomalaiset, SDP jne. (tässä suurimmat 2019 aakkosjärjestyksessä)
  • Suhteellinen vaalitapa. Ryhmittymän paikkamäärä on suhteessa ryhmittymän ehdokaslistan yhteisäänimäärään. Kts. kohta Vaalien tuloksen määräytyminen eduskuntavaaleissa.
  • Ulkosuomalainen. Ulkomailla pysyvästi asuva Suomen kansalainen. Viimeisin kotikunta Suomessa tai jos ei ole ollut, äidin, isän tai puolison kotikunnan tai väestökirjanpitokunnan mukaan.
  • Vaalilautakunta. Katso kohta Vaalilautakunta.
  • Vaalikahvit. Juodaan äänestyksen päätteeksi yhdessä tai yksin.
  • Vaaliohje. Oikeusministeriön vaalilain nojalla vaaliviranomaisille antamat ohjeet eduskuntavaalien toimittamisesta. Määräajan voimassa.
  • Vaaliliitto. Puolueet muodostavat keskenään. Ehdokasmäärä enintään sama kuin yksittäisen puolueen ehdokkaiden enimmäismäärä.
  • Vaalipiiri (constituency). 13 maakuntajaon mukaisesti.
  • Vaalitoimikunta.
  • Vaalitoimitsija. Toimii virkamiehenä, virkamiehen vastuulla. Esimerkiksi vaalilautakuntaan kuuluva. Kunnanhallitus asettaa tehtävään edellisten vaalien puoluejakoa noudattaen.
  • Valitsijayhdistys. Vähintään 100 äänioikeutetun perustama.
  • Välitön. Äänestäjä äänestää suoraan valitsemaansa ehdokasta.
  • Yhteislista. Valitsijayhdistysten muodostama lista.
  • Äänestysalue l. äänestyspaikka.
  • Äänestäjä.
  • Äänioikeus. Oikeus äänestää vaaleissa.
  • Äänioikeusrekisteri. Väestötietojärjestelmän mukaan perustettu rekisteri äänioikeutetuista. Tiedot julkisia vaalitoimituksen päätyttyä henkilötunnusta ja turvakiellon (T) kohteena olevia lukuunottamatta.
    • Oikeudettomasti poisjäännistä tai virheestä voi tehdä maistraattiin oikaisuvaatimuksen määräpäivään mennessä.
  • Äänioikeustietojärjestelmä.

Oikeusperusta[muokkaa]

  • Vaalilaki (714/1998)
  • Laki ehdokkaan vaalirahoituksesta (273/2009)
  • Puoluelaki (10/1969)
  • Rikoslaki (RL, 39/1889). RL 14:1-4 §
    • Vaalirikos. "Joka väkivallalla tai uhkauksella vaikuttaa tai yrittää vaikuttaa toisen äänestämiseen tai ehdokkaaksi asettumiseen yleisissä vaaleissa tai yleisessä äänestyksessä, on tuomittava vaalirikoksesta sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi."
    • Vaalilahjonta. "Joka 1) lupaa, tarjoaa tai antaa toiselle palkkion tai muun edun taivuttaakseen toisen äänestämään yleisissä vaaleissa tai yleisessä äänestyksessä tietyllä tavalla tai jättämään äänestämättä taikka 2) vaatii palkkion tai muun edun äänestämisestä tai äänestämättä jättämisestä yleisissä vaaleissa tai yleisessä äänestyksessä, on tuomittava vaalilahjonnasta sakkoon tai vankeuteen enintään yhdeksi vuodeksi."
    • Vilpillinen äänestäminen. "Joka yleisissä vaaleissa tai yleisessä äänestyksessä äänestää ilman äänioikeutta, toisen nimissä tai useamman kuin yhden kerran, on tuomittava vilpillisestä äänestämisestä sakkoon tai vankeuteen enintään yhdeksi vuodeksi. Yritys on rangaistava."
    • Vaalituloksen vääristäminen. Joka aiheuttaakseen sen, että yleisen vaalin tai yleisen äänestyksen tulos ei ole oikea tai että sitä ei saada selville, 1) laskee väärin ääniä, 2) hävittää, turmelee, piilottaa tai lisää äänestyslippuja tai muuttaa niihin tehtyjä merkintöjä taikka 3) muulla niihin rinnastettavalla tavalla puuttuu yleisen vaalin tai yleisen äänestyksen asianmukaiseen toimittamiseen, on tuomittava vaalituloksen vääristämisestä sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi. Yritys on rangaistava."
  • Laki ehdokkaan vaalirahoituksesta (273/2009). Vaali- ja puoluerahoitusvalvonta
  • Perustuslaki (73/1999). Esimerkiksi:
    • 14 § "Jokaisella Suomen kansalaisella, joka on täyttänyt kahdeksantoista vuotta, on oikeus äänestää valtiollisissa vaaleissa ja kansanäänestyksessä."
    • 25 § "Kansanedustajat valitaan välittömillä, suhteellisilla ja salaisilla vaaleilla. Jokaisella äänioikeutetulla on vaaleissa yhtäläinen äänioikeus."

Vaaliviranomaiset[muokkaa]

  • Oikeusministeriö. Ylin vaaliviranomainen. Yleisvastuu vaalien toimeenpanosta.
  • Ulkoministeriö. Huolehtii ennakkoäänestyksestä ulkomailla.
  • Väestörekisterikeskus ja maistraatti. Perustavat mm. äänioikeusrekisterin.
  • Vaalipiirilautakunta. Vaalipiirien määrän mukaan. Laskee ennakkoäänet. Tarkistaa äänet ja vahvistaa tuloksen.
  • Keskusvaalilautakunta. Kunnassa. Huolehtii yleisjärjestelyistä.
  • Vaalitoimikunta. Vähintään yksi / kunta. Huolehtii ennakkoäänestyksestä laitoksissa ja kotiäänestyksestä.
  • Vaalilautakunta. Huolehtii vaalipäivän äänestyksestä ja äänten laskennasta äänestyspaikalla.
  • Vaalitoimitsija. Huolehtivat ennakkoäänestyspaikoissa, edustoissa ja laivoilla ennakkoäänestyksestä.

Vaalilautakunta[muokkaa]

  • Äänestys on vaalilautakunnan keskeytyksetön kokous.
  • Kunnan kullekin äänestysalueelle kunnanhallitus asettaa vaalilautakunnan, joka koostuu puheenjohtajasta (pj), varapuheenjohtajasta (vpj), kolmesta jäsenestä ja viidestä varajäsenestä.
  • Jäsenten ja varajäsenten välinen työnjako. Varajäsenet on asetettu kirjeessä siinä järjestyksessä, jossa ne tulevat jäsenten sijaan.
  • Jäsenten tulisi edustaa vaalipiirin edellisen eduskuntavaalien ehdokkaita asettaneita puolueita. Jäsenet ovat tehtävää suorittaessaan kunnallisessa luottamustehtävässä. Puolueet ehdottavat jäseniä. Jäseten tulisi olla "tolkullisia", jotka kykenevät vastuulliseen ja tarkkaan työhön eikä muilla "lehmänkaupoilla" valittuja.
  • Päätösvaltainen kolmijäsenisenä, joista yksi pj tai vpj tai näiden estyessä (esim. pj ja vpj tauolla/poissa samaan aikaan) vähintään kolmijäseninen valitsee keskuudestaan tilapäisen pj:n kunnan hallintosäännön mukaisesti. Huolehdittava, että koko vaalipäivän ajan päätösvaltainen l. vähintään kolmejäseninen. Puheenjohtaja johtaa ja valvoo, eikä hänen tulisi tehdä muita tehtäviä kuten leimaamista tai äänestysoikeuden tarkistusta.
  • Vaaliviranomaisena velvollisuuden laiminlyönnistä rangaistaan kuin virkamiestä virkarikoksesta. Vaalilautakunnan jäsen voidaan tuomita sakkorangaistukseen tuottamuksellisesta virkavelvollisuuden rikkomisesta.
  • Esteellisyys: Ilmoitettava välittömästi keskusvaalilautakuntaan. Tilanne, jossa käsittelyn puolueettomuus saattaa vaarantua asiaa käsittelevän henkilön ja käsiteltävän asian välisen suhteen vuoksi. Esteellinen ei saa osallistua asian käsittelyyn eikä olla läsnä asiaa käsiteltäessä.
  • Vaalilautakuntaan ei saa kuulua europarlamenttivaalien ehdokas.
  •  ?? Jäsenenä voi toimia myös ehdokas tai hänen läheinen (KHO:2013:112) vs. vaalilaki 15.3 § ??
  • "Huolellisesti ja puolueettomasti toimitettava vain vaaliviranomaiselle lain mukaan kuuluva tehtävänsä" (oikeuskansleri)
  • Vaalilautakuntaan saattaa osallistua "jääriä", jotka julistavat: "Näin on aina tehty" ja yrittävät jyrätä iällä ja kokemuksella uudet käytännöt, säännöt ja heille tuntemattomat henkilöt. Vanha käytäntö voi ilmetä esimerkiksi ääntenlaskennassa hitautena. Maailma muuttuu ja joidenkin ihmisten täytyy päästä pätemään. Saattaa myös osallistua "tiukkapipoja", jotka nipottavat pienimmästäkin epäoleellista asiasta/virheestä. Taitava pj. hallitsee nämä tilanteet ja hänellä on myös valta, jota tarvittaessa sopii käyttää.

Äänestyspaikan järjestely[muokkaa]

  • Kalusteet ja materiaali ovat kunnan keskusvaalilautakunnan huolehtimaa. Noudosta sovitaan erikseen, kaksi noutajaa, selvitys henkilöllisyydestä mukaan. Materiaalin säilytys varmassa tallessa.
    • Vaaliasiakirjat: Vaaliluettelo[kansiot] A-K ja L-Ö, äänestysliput, ehdokaslistojen yhdistelmät (äänestyskoppien sisäpuolelle (ei kopin ulkopuolelle!), vaalihuoneeseen, odotustiloihin), ohje äänestysmerkinnän tekemisestä (äänestyskoppeihin, muualle), vaalipöytäkirjalomakkeet, vaalipöytäkirjan liite -lomakkeet, laskentalomakkeet.
    • Tarvikkeet: Vaalileimasimet (2 kpl), sinetöimisnauhaa, vaalilautakunnan jäsenten tunnisteet, vaaliavustajan rintamerkkejä / käsivarsinauhoja, jäljennös vaalilautakunnan asettamispäätöksestä, kynät äänestyskoppeihin (lyijykynäkin käy), kuivamustekynät vaalipöytäkirjaa varten, kirjekuoria, käärepaperia, narua / teippiä, nastoja, sinitarraa, muistiinpanopaperia, laskimia, suurennuslaseja, opasteita (sisälle ja ulos).
    • Kalusteet: Äänestyskoppeja (polling booth) 3 kpl, riittävä etäisyys toisistaan, ei kulkua takaa, tarkista valvontakameroiden ja vartijoiden sijainti, pyörätuolia käyttäville matalammat kopit (myös muut voivat käyttää) / suojuksellinen kirjoitusalusta / pöytä suojuksella), vaaliuurna, pöydät, tuolit.
    • Vaaliohjeet: Oikeusministeriön vaaliohjeet.
  • Esteettömyys. Pyörätuolit, rollaattorit, pysäköintitila (3,6 m lev.) vammaisten käyttämille kulkuvälineille, luiskat kynnyksissä, portaissa. Kulkureittien sivuun istuimia levähtämiseen. Opasteet. Paloturvallisuus. Ilmanvaihto. Kts. vaaliohjeet äänestyspaikkojen esteettömyyden tarkistuslista.
  • Ensiaputarvikkeet. Äänestäjä saattaa esim. kaatua ja tarvitsee ensiapua.
  • Taukohuoneeseen kahvinkeitin, teekeitin, evästä, mukit, lusikat, veitsi tai ruokailu omalla kustannuksella tauolla muualla.

Vaalilautakunnan koollekutsuminen[muokkaa]

  • Pj. kutsuu lähtökohtaisesti kirjallisesti ja ilmoittaa kokoontumisajan vaalipäivänä.

Vaalilautakunnan valmistautuminen aamulla[muokkaa]

  • Jäsenten saavuttava paikalle niin, että äänestystoimitus voidaan aloittaa täsmällisesti kello 9.00. Käytettäessä äänioikeustietojärjestelmään kirjautuminen noin 8.30.
    • jos joku vaalilautakuntaan kuuluvista ei saavu paikalle, ilmoitetaan keskusvaalilautakunnan toimistoon.
  1. Pöytien, äänestyskoppien ja ulkopuolisen rahankerääjän sijainnista tilassa päättäminen.
  2. Pj. kertoo päivän kulun jäsenille.
  3. Sihteerin valinta. Jos ei ole valittu aiemmin, määrätään vuorollaan yksi jäsenistä pitämään vaalipöytäkirjaa.
  4. Vaaliavustajan valinta ellei ole valittu jo aiemmin.
  5. Vaalilautakunnan jäsenten tunnisteet. Nimikilvessä: tehtävä, etunimi, sukunimi.
  6. Jäljennös vaalilautakunnan asettamispäätöksestä esille (esm. vaalihuoneiston sisäänkäynnin lähelle, ei jäsenten yhteystietoja!)
  7. Opasteet sisäänkäynnin ikkunoihin ja ulos.
  8. Ehdokaslista, ohjeet äänestysmerkinnän tekemisestä, kuulakärkikynä, suurennuslasi äänestyskoppiin sisäpuolelle.
  9. Äänestyspaikkojen esteettömyyden tarkistuslista.
  10. Ei vaalimainoksia sisäänkäynnin lähettyvillä.
  11. Istuinpaikkoja äänestäjille.
  12. Vaaliuurnan päälle levy tai paperi estämään lippujen laittamisen ennen leimausta.

Äänestystoimituksen aloittaminen[muokkaa]

Kello 09.00

  1. Vaaliuurna (ballot box): Äänestystoimituksen alkaessa pj. tai vpj. näyttää läsnä oleville äänestäjille, että vaaliuurna on tyhjä ja sitten 1) lukitaan sisäkansi ja yksi avain pj:lle tai vpj:lle ja toinen avain lautakunnan jäsenelle. TAI 2) avainten puuttuessa suljetaan sinetöimisnauhalla johon pj. tai vpj. ja joku jäsen merkitsee nimikirjoituksen. Vaaliuurnan saa avata vasta alettaessa laskemaan ääniä, ei siis missään tapauksessa kesken äänestyksen.
  2. Äänestyslippupaketti:
    1. teipeillä suljettu paketti näytetään läsnä oleville äänestäjille
    2. paikalla olevat vaalilautakunnan jäsenet toteavat äänestyslippupakettien teippausten ehjyyden
    3. avataan paketti.

Äänestyspaikan järjestys[muokkaa]

  • 9.00 - 20.00
  • Vaalisalaisuuden säilymiseen on jatkuvasti kiinnitettävä huomiota!
  • Äänestämisen on tapahduttava vaaliviranomaisen edessä.
  • Pj. huolehtii, että vaalilautakunta on jatkuvasti väh. kolmejäseninen, mielellään neljä jäsentä.
  • Häiriötön äänestys. Äänestäjien on noudatettava vaalilautakunnan järjestyksen ylläpitämiseksi ja äänestyksen häiriöttömän kulun turvaamiseksi antamia määräyksiä. Tarvittaessa järjestystä ylläpitäviä henkilöitä. Tarvittaessa ohjataan jonoihin ja äänestäneet pois.
    • Vaalilautakunnan jäsenet saavat puhua, mutta osa äänestäjistä voi tuntea äänekkään keskustelun ja jotkin puheenaiheet tilanteeseen sopimattomiksi. Saattaa lisätä myös virheiden määrää, joten äänestystoimintaan kuulumaton puhe kannattaa ajoittaa aikaan, jolloin kenelläkään ei ole jotain tehtävää suoritettavana (esim. leimaus, henkilöllisyyden tarkistaminen).
    • Valvottava ettei äänestyspaikalla tai sen välittömässä läheisyydessä pidetä puheita, julkipanna tai jaeta painettuja tai kirjoitettuja kehotuksia tai vaikuteta millään tavoin äänestäjien vaalivapauteen. Näitä rikkova häiritsijä on heti poistettava äänestyspaikalta. Jos vaalilautakunnan toimet eivät ole riittävät häiriön poistamiseksi on kutsuttava poliisi numerosta 112 hoitamaan asia. Välittömässä läheisyydessä olevat ajoneuvot, esimerkiksi vaalilautakunnan jäsenten autot, joissa on esimerkiksi ehdokkaiden mainoksia tai tarroja on siirrettävä kauemmaksi.
    • Äänestäjän poistuminen äänestyslipun kanssa tulee [pyrkiä] estämään (--> "drinkkilippu").
  • Vaalitoimitsijalta vaaditaan tilannetajua. On syytä harkita sanansa, äännähdykset ja ilmeensä kun tulee poikkeavia tilanteita, esimerkiksi: 1) toimitsija ei osaa ruotsia/suomea ja äänestäjä on tästä närkästynyt 2) henkilön kaikki tiedot ja kuva henkilöllisyystodistuksessa ja vaaliluettelossa osoittavat kyseessä olevan määrätty sukupuoli, mutta äänestäjä on korjannut sukupuolen vastakkaiseksi.
  • Sujuvuus, automatisoituminen, reippaus. Määrätietoisuus yhdistettynä kohteliaisuuteen on sopivaa, esimerkiksi ei anneta ohjeita, joissa ohjeen tulkinta annetaan äänestäjälle, esim. "Lasta ei tulisi ottaa mukaan äänestyskoppiin" vaan "Muistattehan, että äänestyskoppiin mennään yksin." On hyvä muistaa, että vaalilautakunnalla on valta äänestyspaikalla ja äänestäjän on noudatettava tätä. Tämä ei ole sama asia kuin mielivalta. Äänestystilanne on joillekin kansalaisille "pelottava": kävellään rivissä istuvan, viralliselta näyttävän vaalilautakunnan eteen muiden kansalaisten seuratessa tilanteesta suoriutumista. Äänestystoimesta vaalitoimitsijat voivat tehdä "pehmeän" ja mukavan tapahtuman. Tiukkuutta ei kuitenkaan pidä laiminlyödä tarvittaessa. Äänestystapahtuma on koko kansan juttu, positiivinen asia.
    • Äänestäjän toimiessa virheellisesti, esimerkiksi puolison yrittäessä auttaa toista menemällä äänestyskoppiin voi kieltää "kauniisti ja jämäkästi", eikä ärähtää niin, että jää varmasti lopunikäinen trauma. Tällaisen takana voi olla inhimillinen ajattelemattomuus ja pyyteetön halu auttaa. On kuitenkin muistettava, että äänestäjä voi itse valita avustajansa.
  • Vaalitoimitsijan on syytä miettiä "järjestys", esimerkiksi leimaus, uurnaan pudotus ja viiva tukkikirjanpitoon, jota toistetaan orjallisesti vaikka syntyisi jonoa uurnalle.
  • Valokuvaus. Kielletty ilman lupaa, mutta äänestäjien tai tiedotusvälineiden kuvaamisoikeudesta päättää kulloisessakin yksittäistapauksessa vaalilautakunta, sen puheenjohtaja. Ei saa vaarantaa vaalisalaisuutta tai järjestystä. Kuvattavilta henkilöiltä on sopivaa kysyä lupa.
  • Lapset. Ei lähtökohtaisesti äänestyskoppiin mukaan. Kouluikäisiä ei enää ollenkaan, koska vaalisalaisuus ei säily. Jos tilanne sallii, voi äänestyslipun luovuttamisen jälkeen käydä katsomassa äänestyskoppia. Vaarana esimerkiksi, että lapsi kysyy julkisesti, ilmoittaen numeron, syytä miksi annettu ehdokasnumero poikkeaa hänelle aiemmin kerrotusta. Ohjeina voidaan pitää mahdollisesti osaako lapsi numerot ja ylettääkö lapsi näkemään vaalikopin pöytätasolle.
  • Päihtyneet. Vaalilautakunta päättää äänestäjän kyvystä äänestää, ei esimerkiksi vartija tai järjestyksenvalvoja. Ts. päihtynyt saa äänestää, jos se päihtymystilan puitteissa on mahdollista ja siitä ei aiheudu merkittävää järjestyshäiriötä.
  • Lemmikit. Opaskoirat ja liikuntavammaisten avustajakoirat ovat sallittu sisätiloissa. Muutoin koirat jätetään ulkopuolelle, esim. vaaliavustaja voi mahdollisesti sen hetken huolehtia koirasta. Vaalilautakunta päättää.
  • Vaalikeräys, arpajaiset. Ei saa häiritä vaaleja, painostaa äänestäjiä tai edellyttää vaalilautakuntaa osallistumaan sen tehtäviin.
  • Vaaliavustaja (polling assistant): Avustaa äänestysmerkinnän tekemisessä äänestäjän pyynnöstä, mutta ei saa vaikuttaa tai suositella äänestäjälle ehdokasta. Oltava saapuvilla jokaisella äänestyspaikalla 1–2. Vaalilautakunta nimeää.
    • vaalilautakunnalla on oikeus ratkaista kenen kyky on oleellisesti heikentynyt tehdä äänestysmerkintä ja oikeus valita avustaja. Ts. vaalikoppiin ei voi päästä kaverin kanssa vaatimalla häntä avustajaksi, jos ei ole selvästi havaittavissa että äänestäjä tarvitsee apua. Mitättömiä ääniä syntyy paljon ikääntyville, joiden käsiala on heikentynyt. Voisiko vaalilautakunta vaikuttaa tähän jollain tavoin kohteliaasti avustajan toimella...
    • Voi toimia vain: 1) vaalilautakunnan nimeämä vaaliavustaja 2) äänestäjän valitsema avustaja 3) äänestäjän halutessa vaalilautakunnan jäsen jollei viivytä äänestystä. Ei ehdokas, eikä hänen läheisensä.
    • Silloin kun vaalilautakuntaan kuuluva toimii vaaliavustajana, hän EI toimi vaalilautakunnan jäsenenä. Vaalilautakunnan täytyy olla koko ajan kolmejäseninen.
    • käyttää rintamerkkiä tai käsivarsinauhaa
    • vaalilautakunnan ulkopuolinen vaaliavustaja ei saa osallistua vaalilautakunnan tehtäviin, esim. äänestäjän henkilöllisyyden toteaminen ja äänestyslipun leimaaminen. Osallistuu kuitenkin ääntenlaskentaan.
    • selvitettävä avustajan nimi ja merkittävä vaalipöytäkirjaan.
  • Tehtäviä tulee tauottaa ja tarvittaessa voidaan kierrättää. Henkilökohtaisesta kyvykkyydestä ja äänestäjien määrästä riippuen esimerkiksi 60 minuuttia saattaa olla sopiva toiminta-aika tehtävässä. Tehtävien kierrättäminen lisää virhemahdollisuutta. Virheet tapahtuvat usein tehtäviä vaihdettaessa, tauolle lähdettäessä / saavuttaessa, kiireessä, ruuhkassa, hälinässä, tehtävään soveltumaton henkilö jne. Jos tehtäviä kierrätetään, voidaan kierrättää esimerkiksi järjestyksessä kiireisimmältä L–Ö -vaaliluettelolta leimaamaan.
  • Jos äänestäjä laittaa leimatun tyhjän äänestyslipun uurnaan ja ilmoittaa tämän tapahtuneen vahingossa: Äänestäjän vastuulla on huolehtia numeron kirjoittamisesta ennen uurnaan tiputtamista. Ei voida mitenkään varmistua, että lippu olisi ollut tyhjä. Ei voida antaa uutta äänestyslippua.

Henkilöllisyys[muokkaa]

  • Henkilökohtainen ilmoittautuminen. Äänioikeutta ei saa käyttää asiamiehen välityksellä. Velvollisuus esittää henkilöllisyys.
  • Jos kuvan perusteella ei voida tunnistaa, selvitys ei ole riittävä.
  • Passi, henkilökortti (identity card), kuvallinen Kela-kortti, sähköinen henkilökortti, mobiiliajokortti, ajokortti (2019), muu vastaava kuvallinen ja virallinen asiakirja tai vaalilautakunta tuntee äänestäjän.
    • lähtökohtaisesti täydellinen nimi, syntymäaika, nimikirjoitus, todistuksen antajan leimalla leimattu valokuva, myöntämispäivä, myöntäjän allekirjoitus
    • ilmoituskortti ei kelpaa henkilöllisyyden todistamiseen, mutta voi auttaa esimerkiksi oikean äänestysalueen valinnassa jos samassa rakennuksessa äänestetään usealta äänestysalueelta. Ilmoituskortin puuttuminen ei estä äänestämistä!
    • kuvaton kortti tai asiakirja ei yksistään kelpaa.
  • Vaalilautakunnalla on oikeus harkintavaltaansa käyttäen tehdä tapauskohtainen hyväksymispäätös henkilöllisyyden toteamiseen liittyen edellä kerrotuista lähtökohdista poiketen tunnistamalla henkilö muulla keinoin. Esimerkiksi vanhentunut kuvallinen henkilöllisyystodistus ja voimassa oleva kuvaton Kela-kortti tai saattaja, joka selvittää oman henkilöllisyyden ja suullisesti toisen henkilöllisyyden. Selvitys täytyy olla kokonaisvaltaisesti luotettava. Selvityksestä tehdään merkintä vaalipöytäkirjaan.
  • Henkilötunnus. Muut äänestäjät eivät saa kuulla jos pyydetään esimerkiksi äänestyspaikan selvittämiseksi.

Äänioikeus[muokkaa]

Vain vaaliluettelossa tai äänioikeusrekisterissä olevat saavat äänestää.

Vaaliluettelo[muokkaa]

  • Toisessa kansiossa äänioikeutetut A–K ja toisessa L–Ö. Jono kertyy pääsääntöisesti L–Ö luettelon taakse.
  • Vaaliluettelo tai äänioikeusrekisteri. Jos kummatkin, vaaliluettelo on lähtökohtaisesti todistusvoimaisempi kuin äänioikeusrekisteri.
  • Merkintä vaaliluetteloon ennen äänestyslipun antamista. Vaihtoehtoisesti jos äänestäjä käy merkitsemässä äänestyslippuun numeron ennen henkilöllisyyden todentamista, äänestyslippua ei koskaan saa antaa pudottaa uurnaan ennen äänestysoikeuden todentamista. Jos jälkimmäisessä tapauksessa äänestysoikeutta ei olisikaan, toimitaan kuten äänestyslipun repimisestä on toisaalla ohjeistettu.
  • Vaaliluetteloon syntyneet ja muut virheet ilmoitetaan pj:lle ja sihteerille vaalipöytäkirjaan kirjattavaksi.
  • Vaaliluettelo ei saa näkyä äänestäjille. Erityisesti pitkät ihmiset lähellä vaaliluetteloa pystyvät näkemään suojan ylitse, jolloin on pyydettävä tarvittaessa hiukan perääntymään. Riittävä etäisyys ja suoja siis äänestäjän ja vaaliluettelon välillä.
  • Seuraavan jonossa vuoroaan odottavan odotuskohta voidaan merkitä esim. teipillä lattiaan.
  • Vaaliluettelon ja äänioikeusrekisterin merkinnät ovat julkisia vasta vaalitoimituksen päätyttyä ja silloinkin huomioitava turvakieltomerkinnät (T), joiden tiedot eivät ole julkisia.
  • Aakkoset hyvin osaava nopeuttaa vaaliluettelotehtävässä. Tarvittaessa vaihdetaan, jos toimitsijalla on selviä vaikeuksia ja jatkuvasti pitkiä jonoja tästä syystä. Kyvykkyyttä osoittaa esimerkiksi kuinka nopeasti keskimäärin löytää henkilön vaaliluettelosta, tämä usein heikkenee väsymyksen myötä.
  • Vaaliluettelo ei lähtökohtaisesti sisällä ennakkoon äänestäneitä.
    • Jos vaalisarakkeessa on E, äänestäjä äänestänyt ennakkoon ja hänellä ei näin ollen ole enää äänioikeutta vaalipäivänä.
    • Jos vaalisarakkeessa on E, mutta äänestäjä ilmoittaa, ettei ole äänestänyt ennakkoon, asia on tarkistettava ehdottomasti keskusvaalilautakunnasta, josta selviää löytyykö äänestäjän allekirjoittama lähetekirje. Merkintä vaalipöytäkirjaan.
  • Jos nimi ei ole yhtäpitävä, äänioikeutta ei voi evätä jos eroavaisuus ei ole olennainen ja on ilmeistä, että nimi ei voi tarkoittaa ketään toista.
  • Samannimiset tunnistetaan henkilötunnuksen perusteella. Pelkän nimen perusteella tunnistaminen johtaa pahimmillaan harhaan, jos äänestäjä on tahattomasti/tahallisesti tullut väärään äänestyspaikkaan.
  • Jos äänestäjää ei ole vaaliluettelossa ja hän ilmoittaa ettei ole äänestänyt, voidaan kysyä onko äänestäjä juuri muuttanut ja kertoa, että äänestyspaikka on todennäköisesti vielä aiempi. Ehdotetaan äänestäjälle, että äänestyspaikka selvitetään puhelimella keskusvaalilautakunnasta. Varottava ettei henkilön tiedot kuulu muille äänestäjille, joten puhelu on hoidettava riittävän kaukana sivussa ja riittävän matalalla äänellä. Tehtävän voi hoitaa esimerkiksi leimaaja tai pj. ??Merkintä vaalipöytäkirjaan.??
    • (Väestörekisterikeskus 0295 535 530 kello 9-20. Hae valmiiksi ja kerro henkilötunnus, vastauksena saat henkilön nimen. Jos ei henkilötunnusta haetaan nimellä ja tarvitaan esm. syntymäaika, kotikunta tms.)
  • Hallinto-oikeuden tai korkeimman hallinto-oikeuden päätöksellä, joka oikeuttaa äänestämään voi äänestää. Päätös tai sen jäljennös on luovutettava vaalilautakunnalle. Lisäksi on tunnistettava muutoin henkilöllisyys.
  • Turvakielto (T). Merkintä T kohdassa huomautuksia. Äänestäjän tiedot eivät ole julkisia missään vaiheessa.
  • Sp. Sukupuoli. Vaaliluetteloon on merkitty vain miehet (M).
  • Nimet ovat sukunimen mukaan aakkosjärjestyksessä.
  • 'von Sukunimi' löytyy kohdasta V
  • Virta ennen Virtanen
  • Virta-Moilanen ennen Virtanen-Moilanen
  • é on kohdassa E
  • ü on kohdassa Y
  • Mahdolliset ulkomaalaiset vaaliluettelon lopussa.


A B C D E É F G H I J K L M N O P Q R S T U V W X Y Ü Z Å Ä Ö

Vaalipöytäkirja[muokkaa]

  • Yksi jäsen kerrallaan pitää vaalipöytäkirjaa.
  • Kuivamustekynällä. Täytettävä huolellisesti ja selvästi.
  • Useita eri asioita, joita on merkittävä vaalipöytäkirjaan. Useasti asiat ovat normaalista poikkeavia tapahtumia.

Äänestäneiden lukumäärän seuraaminen[muokkaa]

  • Seurataan jatkuvasti nk. viimeistä ääntä. Lukumäärää tulee seurata ennen äänestystoimituksen päättymistä, koska määrä ilmoitetaan HETI, viimeistään kello 20.15.
  • Seuranta voidaan tehdä henkilöllisyyden tarkastamisen yhteydessä tai uurnalla. Jos seurataan sukupuolen tarkkuudella, sukupuolen selvittäminen henkilöllisyyden tarkastamisen yhteydessä on ehdottomasti virheettömämpää kuin vaaliuurnalla ulkonäöstä.
  • Esimerkiksi tukkimiehen kirjanpito (naisista ja miehistä erikseen). Äänestysliput voi jakaa 10 x 10 nippuihin, joista aina 100 on lippuja luovuttavalla henkilöllä. Lipun luovuttamisen jälkeen merkitään tukkimiehen kirjanpidolla viisi-merkinnöin viiva joko naiset tai miehet sarakkeeseen. Määrän voi tarkistaa laskemalla 10 nipussa jäljellä olevat liput ja vajaat viisi-merkinnät yhteen, jolloin tulos pitäisi olla 10. Kannattaa tarkistaa usein ja jos saman aikaisesti tukkimiehenkirjanpitoa pidetään myös uurnaan tiputetuista vaalilipuista, kannattaa näitä verrata myös mahdollisimman usein. Virhe syntyy helposti! Varsinkin kun puhutaan tai poikkeava tilanne.

Äänestyslippu[muokkaa]

  • Vain yksi äänestyslippu (ballot ticket).
  • Ojennetaan avattuna tekstipuoli ylöspäin ja äänestäjää kohti. Jos lippu annetaan suljettuna, on vaarana, että numero kirjoitetaan lipun kanteen.
    • tarkista luovutettaessa että lukee kyseisen vaalin nimi ja on virheetön. Virheellinen lippu revitään.
    • kiinnitä huomiota, onko useita lippuja liimautunut päällekkäin
  • Äänestysmerkintä tehdään äänestyskopissa. Muualla kuin äänestyskopissa täytettyä äänestyslippua ei lähtökohtaisesti tule ottaa vastaan. Tarvittaessa vaalilautakunta päättää tapauskohtaisesti poikkamisesta.
  • Pilalle menneen lipun repii ensisijaisesti äänestäjä ja toissijaisesti vaalilautakunnan jäsen. Jäsenelle on ilmoitettava, että hän saa repiä vaalilipun itse ja ottaa revityt palaset mukaansa. Asiasta ei tarvitse tehdä merkintää vaalipöytäkirjaan.

Mitätön äänestyslippu ("hylätty")[muokkaa]

Mitätön äänestyslippu:

  • ei ole oikeusministeriön näihin vaaleihin painattama äänestyslippu
  • ei ole leimaa
  • ehdokkaan numerosta ei selvästi ilmene ketä se tarkoittaa
  • äänestyslippuun on kirjoitettu äänestäjän nimi tai erityinen tuntomerkki
  • äänestyslippuun on kirjoitettu asiaton merkintä. Esimerkiksi hymiö :-)

Ei ole mitätön äänestyslippu:

    • merkintä, joka ainoastaan selventää ketä on äänestetty. Äänestyslippuun kirjoittaminen ei siis välttämättä hylkää.
    • jos ehdokkaan numero ja saman ehdokkaan nimi
    • jos numerosta seitsemän puuttuu poikkiviiva.

Leimaaminen[muokkaa]

  • Keskelle äänestyslipun kääntöpuolta selvä jälki. Huolellisesti.
  • Varo, ettei leimasinta nostettaessa nouse äänestyslipun kansi mukana ja paljasta vaalisalaisuutta. Tätä voi estää nostamalla leimasimen sopivassa kulmassa taitteeseen nähden tai varovasti tai painamatta liian kovaa. Vaalilippuun koskemista vaalitoimitsijan tulisi leimatessa välttää, mutta tätä ei voida pitää suurena virheenä, jos tarkoitus on suojella vaalisalaisuutta ja lippua ainoastaan painetaan parilla sormella alustaa vasten. Leimatessa on syytä huomioida myös, ettei ole sopivaa leimata äänestäjän sormien ollessa alapuolella pöydän ja äänestyslipun välissä.
  • Varo, ettei äänestäjä pudota leimaamatonta lippua vaaliuurnaan.
  • Äänestäjää kehotetaan tarvittaessa pudottamaan vaalilippu vaaliuurnaan.
  • Ei lähtökohtaisesti pj:n tehtävä.
  • Jos vaalileimasin rikkoutuu tai väriaine loppuu, käytetään varavaalileimasinta ja pyydetään toimittamaan välittömästi uusi keskusvaalilautakunnasta. Leimaväriä ei tule lisätä vaalipäivänä (ei kerkeä imeytymään).

Päättäminen[muokkaa]

  • Ennen kello 20.00 paikalle saapuneilla äänestäjillä on oikeus äänestää.
  • 20.00 on suljettava pääsy äänestystilaan tai paikkaan, jossa äänestäjät odottavat tai jonottovat vuoroaan. Sulkemisesta on ilmoitettava paikalle saapuneille äänestäjille.
    • Esimerkiksi jonoon ei enää voi liittyä uusia äänestäjiä kello 20.00 jälkeen, mutta jonoon 20.00 mennessä saapuneet saavat äänestää, vaikka jono ulottuisi pitkälle ovesta ulos ja odottavia ei voida ottaa sisätilaan esimerkiksi turvallisuuden ja järjestyksen ylläpitämisen takia.
  • Kun kello 20.00 saapuville tulleet ovat äänestäneet, julistaa pj. tai vpj. vaalipäivän äänestyksen päättyneeksi. Kellonaika merkitään vaalipöytäkirjaan.
  • Siirrytään alustavaan ääntenlaskentaan.

Ennakkoäänten laskenta[muokkaa]

Laskee vaalipiirilautakunnat. Tulos annetaan julki kello 20.00 ja siihen lisätään vähitellen vaalipäivän aikana annetut äänet, jotka selvillä viimeistän 23.00.

Alustava ääntenlaskenta (ennakkolaskenta)[muokkaa]

  • Pj. on etukäteen suunnitellut miten johtaa laskennan. Tähän vaikuttaa esimerkiksi vaalipäivänä annettujen äänten määrä ja laskentaa suorittavien henkilöiden lukumäärä.
  • Päätösvaltainen vaalilautakunta suorittaa äänestyslippujen järjestämisen ja alustavan ääntenlaskennan keskeytyksettä loppuun. Sisältää seuraavat vaiheet 1 ja 2.
  • Tarvittaessa (suositeltavaa) vaalilautakunnan varajäsenet ja vaaliavustajat avustavat. Muista osallistujista sovittava ennen vaalipäivää keskusvaalilautakunnan kanssa.
  • Saapuvilla voi olla lisäksi vain: 1) puolueiden ja valitsijayhdistysten vaaliasiamiehet 2) heidän kyseistä vaalilautakuntaa varten erikseen kirjallisesti valtuuttamat henkilöt 3) oikeusministeriön tai kunnan keskusvaalilautakunnan valtuuttamat vaalitarkkailijat (tarkistetaan OM valtuutus ja henkilöllisyys). Nimet on merkittävä vaalipöytäkirjaan ja liitettävä valtuutettujen valtakirjat.
  • Tiedotuslomakkeet ja ohjeet ääntenlaskennan ilmoittamisesta saadaan keskusvaalilautakunnalta.
  • Vaalilautakunta ei milloinkaan suorita tiedottamista tiedotusvälineille
  • Äänestyslippuihin ei saa tehdä ääntenlaskennan yhteydessä mitään merkintöjä. Tarvittaessa käytetään esim. Post-It lappuja.
  • Leimaamattomia äänestyslippuja ei saa missään tapauksessa leimata!
  • Ääntenlaskenta on järjestettävä niin, että ääntenlaskijoiden ja muiden paikalla olevien tahaton tai tahallinen väärinkäytösten mahdollisuus minimoidaan.

Vaihe 1[muokkaa]

Nopea laskenta ja tiedotus:

  1. Lasketaan äänestäneiden lukumäärä, "viimeinen ääni".
    1. selviää tukkimiehenkirjanpidosta (tai vaaliluettelosta laskemalla).
  2. 1. tiedotus: ilmoitetaan alustava tieto äänestäneiden lukumäärästä.
    1. Ilmoitus viipymättä, viimeistään 20.15 kunnan ilmoituskeskukselle puhelimella tai muulla keskusvaalilautakunnan määräämällä tavalla.
  3. Sihteeri laskee vaaliluettelosta äänestäneiden lukumäärät.
    1. merkitään laskentalomakkeelle 2 kohtaan: vaalipäivänä äänestäneiden lukumäärä.
  4. Äänestyksen päätyttyä avataan vaaliuurna ja otetaan äänestysliput uurnasta esim. isolle pöydälle.
  5. Lasketaan äänestyslippujen kokonaislukumäärä ja verrataan vaaliluettelon äänestäneiden määrään.
    1. jokainen laskija tekee 10 äänestyslipun kasoja limittäin niin että muodostuu 100 kasa (10 x 10). Lasketaan 100 kasat ja vajaat yhteen.
  6. Ryhmitellään äänestysliput ehdokkaittain. Kts. vaihtoehdot alapuolella.
  7. Lasketaan äänestysliput, ensin äänestysliput joita on 10 tai yli, vedetään kuminauhalla yhteen ja merkitään Post-It -lappuun kyseisen ehdokkaan äänten määrä. Sitten alle 10, joiden ympäri ei laiteta kuminauhaa eikä Post-It lappua.
  8. Merkitään laskentalomakkeelle 3 kohtaan: vaalipäivän äänet, alustava laskenta. HUOM! Merkintä on tehtävä TODELLA huolellisesti!!!
    1. HUOM! On oltava huolellinen, että kaikki niput tulevat merkittyä. Tarvittaessa on syytä käyttää riittävää etäisyyttä fyysisesti laskenta- ja lomakkeeseen merkintäpaikkojen välillä ja sopia esimerkiksi määrätyt henkilöt, jotka hoitavat tämän toimenpiteen.
  9. Niput asetetaan äänestysnumerojärjestykseen päällekkäin.
  10. 2. tiedotus: Ilmoitus viipymättä, viimeistään 22.00 kunnan ilmoituskeskukselle.
    1. tärkeää, että alustavat tiedot saadaan nopeasti, vähäiset 1–3 äänen virheet eivät haittaa.
    2. ilmoitetaan kunkin ehdokkaan saamat äänimäärät. HUOM! varottava, että esimerkiksi lomakkeessa yliviivattu virheellinen numero, joka korvataan todellisella äänimäärällä, ei ilmoiteta kumpaakin numeroa yhdessä.
    3. ilmoitetaan mitättömien äänten lukumäärä.
  • Jos laskenta ei ehdi valmistua kello 22.00, siitä ilmoitetaan ilmoituskeskukselle.

Äänten laskentavaihtoehto 1[muokkaa]

Paljonko äänestyslippuja? Montako laskijaa? Pöytätilaa riittävästi!

  • Sopii kun äänestyslippuja yli 500 kpl.
  1. jokainen laskija ryhmittelee äänestyslippuja omalla pöydällään "kymppikasoihin": 2-9, 10-19, 20-29 jne. Laskennan kannalta ei ole merkitystä laittaa puolueittain.
  2. jokainen laskija kerää oman kymppikasan eri laskijoiden pöydiltä yhteen em. ryhmittelyn mukaisesti
  3. jokainen laskija ryhmitelee kymppikasat ehdokaskohtaisesti
  4. hyltäyksi/mitättömäksi ehdotettavat erotetaan omaksi ryhmäkseen
  5. lasketaan ehdokaskohtaiset äänet
  6. tarkistetaan jonkun toisen laskijan tekemä ryhmittely.

Äänten laskentavaihtoehto 2[muokkaa]

Paljonko äänestyslippuja? Montako laskijaa? Pöytätilaa riittävästi!

  • Sopii kun äänestyslippuja alle 500.
  1. tehdään pöydän reunaan esim. 1-49, 50-99, 100-149, 150-199 merkinnät teipillä.
  2. laput yhdistetylle pöytäriville 2-29, 30-39, 40-69 sopivissa määrin esimerkiksi ennakoiden äänestyspaikan käyttäytymistä
  3. muutama ääntenlaskija lajittelee äänestyslippuja esimerkiksi 1-99 ja 100-199 -kasoihin
  4. jokainen laskija ottaa esilajiteltuja äänestyslippuja, avaa ja asettaa oikeaan em. nippuun. Toimitaan kummallakin puolen pöytää. Aina kun oman lipun on laittanut johonkin pinoon, kannattaa astua askel taaksepäin ja antaa tilaa muille pöydän ääressä. Ehdokkaat on hyvä olla numerojärjestyksessä pöydällä
  5. ryhmitellään ehdokaskohtaisesti
  6. mitättömäksi ehdotettavat omaksi ryhmäkseen
  7. tarkistetaan jonkun toisen tekemä ryhmittely

Vinkkejä[muokkaa]

  • Hitaita laskentatapoja: 1) Lippuja ei kannata asettaa lattialle pitkään riviin, jolloin laskijat joutuvat juoksemaan edes takaisin ja väistelemään toisiaan jatkuvasti.
  • Koska ehdokkaiden saamien äänien yhteenlaskeminen lomakkeelta on hidasta, voi mahdollista virheen löytämistä helpottaa esimerkiksi taulukkolaskentaohjelmalla. Jos käytettävissä on älypuhelin tai läppäri. Voi valmiiksi tehdä taulukkolaskentaohjelmassa taulukon, jonka A-sarakkeessa on ehdokkaiden numerot ja B-sarakkeessa lasketut ehdokaskohtaiset äänet. B-sarakkeen loppuun laitetaan kaava ehdokasmäärän mukaisesti: SUMMA(B1:B100). Tällöin yhteenlaskettu äänimäärä saadaan ajan tasaisesti. Tätä voi täyttää samanaikaisesti joku toinen, kun sihteeri täyttää varsinaista lomaketta.
  • Myös ehdokaslistojen yhdistelmään voi tehdä merkintöjä.

Vaihe 2 (tarkastusvaihe)[muokkaa]

Alustava ilmoittaminen on suoritettu, voidaan toimia rauhallisemmin. Ei välttämättä enää ilmoittamista l. tiedottamista.

  1. Lasketaan uudestaan uurnasta otettujen äänestyslippujen lukumäärä.
  2. Lasketaan uudestaan vaaliluettelosta tai äänioikeusrekisteristä äänestäneiden lukumäärä.
  3. Verrataan äänestyslippujen ja vaaliluettelon määriä. Niiden tulee olla sama.
    1. jos eroaa, laskettava uudelleen
    2. jos yhä eroaa, tutkittava syy ja merkittävä syy pöytäkirjaan.
  4. Tarkastetaan äänestysliput.
    1. ehdokkaiden hyväksyttäväksi ehdotetut liput ovat omissa ryhmissään
    2. mitättömäksi ehdotettavat omassa ryhmässä ja lasketaan niiden lukumäärä
    3. kts. yllä kohta 'mitätön äänestyslippu'
    4. jos on epäselvää, minkä ehdokkaan hyväksi äänestyslippu voidaan lukea, se tulee sijoittaa mitättömäksi ehdotettaviin.
  5. Lasketaan ehdokkaan saamat äänimäärät (hyväksytyt liput).
  6. Lasketaan hyväksyttyjen ja mitättömiksi ehdotettujen lippujen yhteismäärät yhteen.
    1. yhteismäärän tulee olla sama kuin vaaliuurnasta otettujen kokonaislukumäärä
  7. Merkitään vaalipöytäkirjaan ja sen liitelomakkeeseen 4.
    1. vaalipäivänä äänestäneiden miesten ja naisten lukumäärät ja kokonaislukumäärä
    2. ulkosuomalaisten lukumäärä miehet ja naiset eriteltynä
    3. vaaliuurnassa olleiden äänestyslippujen kokonaislukumäärä
    4. mitättömäksi ehdotettavien lukumäärä
    5. hyväksyttäväksi ehdotettavien lukumäärä
    6. kunkin ehdokkaan saamat äänimäärät
    7. Kts. tarkemmin vaaliohjeet
  8. Jos tarkastuksen tulos poikkeaa vaiheessa 1 ilmoitetusta, vaalilautakunta päättää tekeekö se uuden ilmoituksen. Syytä tehdä, jos poikkeama on merkittävä.

Äänestyslippujen pakkaaminen[muokkaa]

  • Äänestyslippuja ei saa sulkea päällykseen ennen ääntenlaskennan suorittamista loppuun. Tämä tarkoittaa, että kaikki numerot täsmäävät (tai on päätetty hyväksyä epäselvyys, jota vaalilautakunta ei pysty ratkaisemaan).
  • Niputetaan ehdokasnumeron osoittamassa järjestyksessä niput, kukin ehdokas omassa nipussaan.
  • Päällimmäiseksi laitetaan mitättömiksi ehdotetut äänestysliput.
  • Suljetaan kestävään pussiin/päällykseen, sidotaan narulla tai paketointiteipillä.
  • Sinetöidään sinetöintiteipillä niin, ettei voi avata sinetöimisteippiä rikkomatta.
  • Merkitään sinetöimiskellonaika vaalipöytäkirjaan.
  • Merkitään päällykseen vaalipiirilautakunnan osoite, sisältö ja lähettäjä tai käytetään valmista lomaketta.
    • "Vastaanottaja: X vaalipiirilautakunta ja osoite"
    • "Sisältää X kpl äänestyslippuja, jotka on annettu X kaupungin äänestysalueella n:o X vuoden 2019 eduskunta/europarlamenttivaaleissa"
    • "Äänestysalueen n:o X vaalilautakunta"

Asiakirjojen hävittäminen[muokkaa]

  • Merkitään vaalipöytäkirjaan hävittäminen.
  • Vaalilautakunta palauttaa keskusvaalilautakunnan ohjeiden mukaan, esimerkiksi paketissa käyttämättömät äänestysliput ja vaalilautakunnalle annetut äänestäjien ilmoituskortit tai hävittää ne ohjeiden mukaisesti.
  1. käyttämättä jääneet äänestysliput
  2. käyttämättä jääneet vaalipöytäkirjan liitelomakkeet
  3. ehdokaslistojen yhdistelmät
  4. äänestäjien jättämät ilmoituskortit. Revitään usein jo heti henkilöllisyyttä todettaessa.
  • Ehjiä äänestyslippuja ei tule esim. heittää yleiseen roska-astiaan (paheksunta).

Äänestyksen lopettaminen[muokkaa]

  1. pöytäkirjanpitäjä allekirjoittaa vaalipöytäkirjan
  2. pöytäkirja luetaan julki
  3. pöytäkirja tarkastetaan
  4. pj tai vpj JA yksi jäsen allekirjoittaa pöytäkirjan
  5. vaalipöytäkirja ja vaalipöytäkirjan liitelomake suljetaan kirjekuoreen, sinetöidään ja merkitään: vaalipöytäkirja, X vaalipiirilautakunta, äänestysalueen numemro.

Palkkiolomake yms.[muokkaa]

  • Vaalilautakuntien ja -toimikuntien kokouspalkkiot. Palkkiosta suoritetaan luottamushenkilömaksu omalle poliittiselle puolueelle. Puheenjohtajan palkkio on suurempi kuin muiden vaalilautakunnan jäsenten.
    • Perustietoilmoitus. Valitaan puolueen maksun perimistä varten kohta.
  • Matkakustannusten korvauslomake. Kulut, esm. oman ajoneuvon käytöstä kilometrit, matkaliput, matkapuhelinkulut.
  • Verokortti mukaan.
  • Toimitus omassa kirjekuoressa kaikkien vaalilautakuntaan kuuluvien lomakkeet ja tositteet.

Äänestyslippujen ja vaalipöytäkirjan ym. toimittaminen[muokkaa]

  • Pj tai vpj JA vähintään yksi vaalilautakunnan jäsen vie viipymättä vaalipiirilautakunnalle äänestysliput ja vaalipöytäkirjakuoren, vaaliluettelot (2 kpl), vaalileimasimet (2 kpl), palkkiolomakkeet sen antamien ohjeiden ja määräajan mukaan.
  • Palautetaan myös käyttämättömät äänestysliput, vaalilautakunnalle annetut äänestäjien ilmoituskortit, vaalipöytäkirjalomakkeet, sinetöimisvälineet ja toimistotarvikkeet.
  • Palautuspaikalla saattaa joutua jonottamaan pitkään, joka kannattaa ottaa huomioon esimerkiksi pukeutumisessa jos odottaminen tapahtuu ulkona.
  • Muu vaalimateriaali ja kalusteet kunnan tms. määräämään paikkaan.

Tarkastuslaskenta ja tuloksen vahvistaminen[muokkaa]

Vaalipiirilautakunta:

  1. tarkistaa ja laskee äänestysliput aloittaen maanantaina ja tuloksen on oltava valmis keskiviikkona
  2. vahvistaa keskiviikkona viimeistään 18.00 aloitettavissa kokouksessa lopullisen tuloksen
  3. kirjoittaa valtakirjat edustajiksi valituille.

Vaalien tuloksen määräytyminen eduskuntavaaleissa[muokkaa]

d'Hondt'in laskentamenetelmä:

  1. Lasketaan kunkin ryhmittymän eli vaaliliittoon kuulumattoman (yksittäisen) puolueen, vaaliliiton, yhteislistan sekä yhteislistaan kuulumattoman valitsijayhdistyksen vaalipiirissä saama kokonaisäänimäärä. Vaaliliitossa olevia puolueita kohdellaan siis yhtenä ryhmittymänä, samoin yhteislistaan kuuluvia valitsijayhdistyksiä.
  2. Asetetaan kussakin ryhmittymässä ehdokkaat paremmuusjärjestykseen heidän saamiensa äänimäärien perusteella.
  3. Annetaan kullekin ehdokkaalle vertausluvut siten, että ryhmittymän eniten ääniä saanut ehdokas saa vertausluvukseen ryhmittymän koko äänimäärän, toiseksi eniten ääniä saanut ehdokas puolet ryhmittymän äänimäärästä, kolmanneksi tullut ehdokas kolmanneksen, neljänneksi tullut ehdokas neljänneksen jne.
  4. Kaikki ehdokkaat asetetaan vertauslukujen mukaiseen paremmuusjärjestykseen ja tästä listasta valitaan kansanedustajaksi niin monta kuin vaalipiiristä valitaan.

Valittaminen[muokkaa]

  • Tuloksen vahvistamista koskevat päätökset hallinto-oikeudelle 14 päivän kuluessa keskiviikosta. Tarvittaessa vaalit määrätään uusittavaksi vaalipiirissä (ei siis koko maassa). Päätöksestä voidaan valittaa korkeimpaan hallinto-oikeuteen.
  • Äänestäjä, joka kokee kohteluun vaalipaikalla olleen lainvastaista voi kannella eduskunnan oikeusasiamiehelle. Epäiltäessä vaalitoimitsijan rikkoneen lakia, voidaan tehdä rikosilmoituksen poliisille.