HUOM! Voit itse lisätä ja muuttaa sisältöä muokkaa-painikkeiden avulla

 Olet itse vastuussa tämän teoksen käytöstä aiheutuvista vahingoista Lue lisää.

Apila

Kohteesta Wikikko - kansan taitopankki
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Puna-apila
Valkoapila

Apiloiden (Trifolium) sukuun kuuluu noin 300 lajia. Suomessa yleisimmät ovat metsä-, valko- ja puna-apila. Näistä herkullisin ja kaunein on metsäapila.

Ravintoarvot[muokkaa]

  • valkuaisainepitoinen, johtuen siitä että apilat ovat palkokasveja ja typenkerääjiä.

Käyttö[muokkaa]

Ruoka[muokkaa]

Kalifornian intiaanien kenties eniten käytetty villivihannes. Kun oli apiloiden aika, koko kylällinen intiaaneja kyykki pellolla pyörittelemässä apilapalloja ja niitä mutustelemassa!

  • kukat värjäykseen, leipätaikinaan lisukkeeksi, salaattiin tai teeksi(kukat kuivataan ja murennetaan).
  • nuoret lehdet salaatiksi tai muhennokseen savikan kera
  • siemenet ruuaksi, jauhoksi tai iduiksi sinimailasen tapaan.
  • koko kasvi rehuksi

Mehiläishoito[muokkaa]

  • valkoapilan kukat sisältävät runsaasti mettä jota mehiläiset kykenevät keräämään. Puna-apilan kukista saavat vain kimalaiset otettua mettä.

Puutarha[muokkaa]

  • Kerää typpeä ilmasta ja parantaa maata. Niitä ennen kukintaa!
  • Valkoapila on hyvä maanpeitekasvi
  • Apilamädän takia suositellaan apilan viljelyssä kolmea välivuotta.

Viljely ruuaksi[muokkaa]

Kulottaminen on eduksi apiloille sillä ne eivät menesty vahvassa (typpipitoisessa) maassa mutta sen sijaan tuhkan ravinteet ovat niille eduksi. Kerää ennen kulottamista apiloista siemenet ja kulotuksen jälkeen kylvä osa siemenistä tuhkalle. Voit harata lisäksi hieman risukärhellä jotta siemenet menevät maahan.

Linkkejä[muokkaa]

Kuvia[muokkaa]