HUOM! Voit itse lisätä ja muuttaa sisältöä muokkaa-painikkeiden avulla

 Olet itse vastuussa tämän teoksen käytöstä aiheutuvista vahingoista Lue lisää.

Tuholaiset ja niiden torjunta

Kohteesta Wikikko - kansan taitopankki
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Yleistä[muokkaa]

Tällä sivulla esitellään erilaisia kasvimaalla häiriötä aiheuttavia eläinlajeja sekä tapoja ehkäistä ongelmia. Vaikka monet hyönteiset ja eläimet aiheuttavatkin ongelmia ja mieliharmia puutarhurille, on niillä oma paikkansa ekosysteemissä.

Ongelmien ehkäisytapoja[muokkaa]

Luonto[muokkaa]

Viljelyalueen tunteminen ja sen huomioiminen kasvimaan tai pellon ympärillä. Pellon pientareet ja suojaavat puut esimerkiksi linnuille voivat vähentään ongelmia aiheuttavien hyönteisten määrää kasvustoissa.

Kulottaminen[muokkaa]

Katso sivu Kulottaminen.

Karkoituskasvit[muokkaa]

Karkottava vaikutus on mm. koiruoholla, koristekrassilla, pietaryrtillä, samettikukalla, sellerillä, salvialla, sipuleilla, keltasinapilla ja tomaatilla.

  • etanat: selja, pietaryrtti, siankärsämö, tuija ja tomaatti.
  • Porkkana ja sipuli kannattaa istuttaa vierekkäisiin riveihin. Näille haittaa aiheuttavat eläimet toimivat toisilleen vastakkaisesti, joten tapa suojelee molempia kasveja.
  • Sipuleita kannattaa seisottaa yksi yö kessuvedessä ennen maahanlaittamista.
    • Kessuvesi syntyy siitä, että laittaa pussillisen piipputupakkaa esim. ämpärilliseen vettä. Onko tällä jotain haittavaikutuksia?

Houkuttelukasvit[muokkaa]

Luonnonmukaiset kasvinsuojeluaineet[muokkaa]

- vastaa teholtaan luomussa hyväksyttyä pyretriiniä, jota saadaan ulkomaisesta kasvista. Pyretriini on kaikista luonnonmukaisista aineista tehokkain. Pyretriini saadaan liotettua veteen joko öljy-, vesi- tai alkoholiuutoksella. Katso ohje sivulta Yrttiuute.
- nokkosista saadaan käyttämällä vettä, jota on käytetty perinteisesti lannoitteena ja kasvinsuojeluaineena. Toisaalta anaerobiset bakteerit (suurin osa taudinaiheuttajista) lisääntyvät siinä. Parempaa on käyttää nokkosta kompostiteessä!
- pahanhajoinen koikarkoite joka toiminee myös puutarhassa!
- lisää kasvien vastustuskykyä piipitoisuudellaan!
- tekee hyvää kasvien lehtien pinnoille, desinfioi!
- tehokas desinfioija! Tuoksuu voimakkaalta karkoittaen ja hämätän tuholaisia!
- karkoittaa jäniksiä sun muita eläimiä myrkyllisellä hajullaan. Ei suositella syötäviin kasveihin kuten salaatteihin yms. sen sijaan puiden rungoille hyvä. Voi myös laittaa tuomenoksia maahan puun ympärille.

Haittaa aiheuttavat hyönteiset ja eläimet[muokkaa]

Ankeroiset[muokkaa]

Matomaisia.

* Viljelykierto
* Kesannointi

Etanat ja kotilot[muokkaa]

Yleisimmät lajit[muokkaa]

Valepeltoetana (Deroceras reticulatum)

Torjunta[muokkaa]

  • Sivele laudan alapintaan vehnäleseitä ja kerää aamulla etanat käsin pois laudan alapinnasta.
  • Ruiskuta puutarha kahvilla. Kahvi sisältää voimakasta hermomyrkkyä, kofeiinia, jota käytetään tuholaistorjunnassa muutenkin ja jota etanat välttävät visusti.

Linkkejä[muokkaa]

Oliko tuo maininta koivu pohjaisesta karkoite aineesta; koivun tuohi tilseestä, jota tutkiskeltiin suomessa muutaman vuoden ajan tiiviisti? jos niin, niin sillä todettiin erittäin hyvät saumat pitää etanat pois kasvimaalta. Ja se säilyy hyvin maanpinnassakin sateista huolimatta.

Jauhiaiset[muokkaa]

Jyrsijät, myyrät[muokkaa]

Vesimyyrä

Peltomyyrä, metsämyyrä, vesimyyrä...maan alta juurekset yms. mukaan keräävä jyrsijä on useimmiten vesimyyrä. Se eroaa jo suuren kokonsa perusteella paljon muista myyristämme. Nimi on sikäli harhaanjohtava että se saattaa asustella kuivallakin maalla kaukana vesistöistä. Muitakin myyriä toki mastamme löytyy, mutta lähestulkoon aina puutarhatuhoja analysoidessa jäljet johtavat vesimyyrään.

Hävitys ja karkoituskonstit[muokkaa]

Loukut ja karkoitteet saattavat toimia. Omenapuiden rungon ympäryksen lumen tallaaminen ja rungon suojaaminen. Ympärisyödyn kuoren voi pyrkiä pelastamaan sillastus -menetelmällä eli varttamalla oksa syödyn kohdan yli johtimeksi.

Lue lisää sivulta Myyrät.

Kaksisiipiset[muokkaa]

Esimerkiksi kärpäset ja sääsket. Aikuiset eivät vioita kasveja. Toukat ottavat ravintoa puremalla ja imemällä ja voivat kaivautua syvälle solukkoon. Kirvasääskien ja kukkakärpästen toukat ovat tärkeitä kirvojen luontaisia vihollisia.

Kaskaat[muokkaa]

* Sylkikaskas. Esimerkiksi heinissä.

Keittiökoisa eli Intianjauhokoisa[muokkaa]

jauhokoisa, koisa

Lenteleekö asunnossa pieniä perhosia, jotka sormien välissä värjäävät sormen? Kyse ei välttämättä ole vaatekoista vaan intianjauhokoisasta. Nämä etelän lämpimien hyönteiset viihtyvät myös suomalaisessa keittiössä. Perhoset parittelevat ja munivat sopiviin paikkoihin, joista kehittyy toukka ja lopulta taas perhonen. Erityisesti jauhot kiinnostavat, joista löytyy paksuakin seittiä. Perhoset lentävät yleensä hämärässä ja ovat paikoillaan valoisassa.

  • Torjunta
    • Irrota kaappien hyllylevyt, joissa erityisesti on säilytetty ruokatarvikkeita. Pyyhi pesuainetta käyttäen hyllylevyjen kaikki sivut, siis myös lastulevypintaiset kolme sivua ja myös kaappien kaikki pinnat.
    • Ota kuusiokoloavain tai ristipääruuvimeisseli, joka sopii tarkasti kaapin hyllylevyjen reikiin. Sellainen reikä, jossa näkyy seittiä on joko toukan kehittymispaikka perhoseksi tai jo sieltä pois lähteneen perhosen. Työnnä ruuvari kaikkiin ei-tyhjiin reikiin ja pyörittele jonkun aikaa. Tarkista viikon-parin jälkeen uudestaan! Yleensä toisen käsittelykerran jälkeen koisista päästään eroon.
    • Pyydystä kaikki elävät perhoset, helpointa on läpsäyttää ne kämmenien väliin silloin, kun ne lentävät aukealla. Johonkin pitaan tapettaessa ne jättävät läiskän. Tykkäävät myös esimerkiksi lasikaapeissa kirkkaiden lasien pinnoista. Parittelevia perhosia voi myös nähdä, joten jos näet yhden, ehkä toinen tai useampi on lähettyvillä.
    • Kotikonstein tapahtuvan torjunnan lisäksi tulisi mahdollisesti käyttää yrityksiä, jotka ovat erikoistuneet näiden torjuntaan. Perustorjunta on kaksi kertaa yhden kuukauden välein. Asunnosta täytyy olla torjunnan jälkeen kaksi tunti poissa. Torjunta-aine vaikuttaa kaksi viikkoa pinnoilla. Torjuntaa varten keittiökaapit tulee tyhjentää ja muut kaapit, joissa on säilytetty ravinto-aineita tai löytyy pesäkkeitä. Keittiökoisia voi löytyä myös esimerkiksi keittiökaappien päällä olevan sokkelin takaa johon on kulku yläreunan ja katon välisestä raosta.
    • Torjunnassa käytetään esim. K-Othrine SC 25 -torjunta-ainetta, joka sekoitetaan ohjeen mukaan veteen ja ruiskutetaan käsikäyttöisellä paineruiskulla. Ruiskutettaessa on käytettävä oikeanlaista suojanaamaria ja muitakin suojavarusteita.

Kempit[muokkaa]

Kirvat[muokkaa]

Imentäviotuksia. Kukinta voi heiketä. Sään mukaan lisääntyy jopa räjähdysmäisesti. Mesikaste on kirvan siivilöimää kasvin sokerinestettä, joka tukkii ilmarakoja ja aiheuttaa nokisienten pesiytymisen mesikasteessa. Nokisieni ei kuitenkaan pesiydy kasviin. Yleensä tämän näkee esimerkiksi lehmuksella. Muurahaiset pitävät kirvoja lypsylehminään eli suojelevat niitä.

* Jalavan käärokirva. Jalavan lehdillä ja herukan ja karviaisen juuristossa.
* Kuusen juurikirva. Kuusamalla ja kuusen juuristossa.

Karkoituskonsteja[muokkaa]

  • Suihkuta saippuavedellä (esim. mäntysuovasta tai tolusta tehdyllä)
  • Istuta valkosipulia kirvoista kärsivän kasvin ympärille. Esimerkiksi kirsikkapuun ympärille noin 12cm päähän rungosta ja 12cm päähän toisistaan. Valkosipuli on tehokkaimpia karkoituskasveja, mutta myös seuraavat toimivat: korianteri, pietaryrtti, aaprottimaruna, ruohosipuli ja muut sipulit (allium-suvun kasvit), Puolanminttu (Mentha Pulegium), viherminttu, Nasturtium -suvun kasvit (esim. vesikrassi) ja petunia. (lähde: The Backwoods Home Magazine CD-ROM ANTHOLOGY Years 7-10, s. 101,[2])

Kilpikirvat[muokkaa]

Suojautuvat kilvellään karkoitteita vastaan hyvin. Mekaaninen vesi ja harjapesu.

* Villakilpikirva. Esimerkiksi sembramännyllä kun se on istutettu kuivaan huonoon paikkaan. Myös kynäjalavilla ja pajuilla.

Kuoriaiset[muokkaa]

* Kovakuoriaiset. Peitinsiivet ja kirkkaat lenninsiivet. Toukat pehmeäihoisia ja matomaisia. Toukilla ja aikuisilla purevat suuosat
* Kärsäkkäät
* Lehtikuoriaiset
* Tarhaturilas (Phyllopertha horticola). Tarhaturilaan toukka syö kasvien juuria. [3] [4] [5] [6]

Luteet[muokkaa]

Eivät ole kovin vahingollisia puuvartisille, mutta vihanneksilla syövät kasvupisteitä. Erottaa "pahasta" hajusta.

Muurahaiset[muokkaa]

Muurahaiset eivät yleensä aiheuta suoraan tuhoa kasveille (nehän jopa pölyttävät niitä toisinaan!), vaan välillisesti suojellessaan kirvoja niiden vihollisilta. Esimerkiksi keltiäiset ja pihamauriaiset syövät kirvojen erittämää mesikastetta (keltiäiset vain juurikirvojen). Muurahaiset myös tekevät pesiään kasvien juuristoon aiheuttaen kuivuutta ja vieden humuspitoista maata pois ([7]).

Perhoset[muokkaa]

Toukat syövät tukevilla leuoillaan, aikuiset vain nestemäistä ravintoa.

* Päiväperhoset
* Mittarit. Toukat syövät puuvartisten kasvien hyönteisiä, vioittavat avautuvia silmuja, lehtiä ja kukintoja
* Koit. Toukat elävät lehdillä, silmujen sisällä tai miinaajina lehdissä ja hedelmissä.
* Tuomenkehrääjäkoi. Perhonen munii loppukesällä ja toukat kuoriutuvat syksyllä. Seuraavana keväänä syövät tuomen lehtiä ja kehräävät suojakseen seittiä.

Pistiäiset[muokkaa]

Useat pistiäiset kuuluvat sahapistiäisiin, jotka munivat kasvisolukkoon tekemiinsä koloihin. Toukat ottavat ravintoa puremalla, mutta aikuiset eivät vioita kasveja.

* Karviaispistiäinen

Punkit[muokkaa]

Ei siipiä, useita sukupolvia. Imentäviotus lehdissä ja silmuissa. Talvehtivat kuoren raoissa ja silmusuomujen väleissä.

  • Esimerkiksi haavan tai lehmuksen lehdessä punkin asumus, äkämä. Lähinnä kosmeettinen.
* Vaahteranukkaäkämäpunkki.
* Kehrääjäpunkki. Esim. hedelmäpuupunkki, vihannespunkki.

Ripsiäiset[muokkaa]

Aiheuttavat imentävioituksia. Vaaleita laikkuja lehtiin ja kukkiin. Ulostepilkut mustia. Haitallisuus korostuu enemmän kasvihuoneviljelyssä.

Biologinen torjunta kasvihuoneessa[muokkaa]

Biologisen torjunnan etuja ovat esimerkiksi viljeltävää kasvia häiritsevien hyönteisten luontaiset viholliset pysyvät hengissä, ei kemiallisten aineiden jäämiä, vaaraa kasveille tai puutarhureille. Ei ole varoaikoja eikä pääse muodostumaan kestäviä kantoja häiritsevistä hyönteisistä.

  • Yleensä yksi hyönteinen on toisen "hyönteistyypin" vihollinen.
  • Seuraaviin soveltuu erityisesti biologinen torjunta:

Ansarijauhiainen[muokkaa]

Lehtikirva[muokkaa]

Miinaaja[muokkaa]

  • lehdensuonimiinaajaa ei pysty tuhoamaan
  • toukka 2 mm jalaton, valoinen tai kellertävä mato
  • syö lehden sisällä tehden käytäviä jotka näkyvät

Sienisääski[muokkaa]

  • toukka tuhoaa, 2 mm, läpikuultava mustapäinen mato, toukka löytyy tyvestä. Herkkua erityisesti mädäntyvät kasvinosat ja juuret
  • kasvi nuokahtaa, vedensaanti estyy
  • erityisesti joulutähti

Ripsiäiset[muokkaa]

  • tupakkaripsiäinen, kalifornianripsiäinen
  • lehtien alapinnalla, kukissa
  • 2-3 mm vaaleanruskeita, näyttävät tikuilta. Häirittäessä hypähtävät.
  • Vioittavat ilmemällä, ilmestyy hopeanhohtoisia laikkuja ja mustia pisteitä. Tupakkaripsiäinen aloittaa alalehdistä, Kalifornianripsiäinen kukista.

Uurrekorvakärsäkäs[muokkaa]

Vihannespunkki[muokkaa]

Valmisteita[muokkaa]

  • Pyretriini. Ei aiheuta immuniteettia.

Linkkejä[muokkaa]