HUOM! Voit itse lisätä ja muuttaa sisältöä muokkaa-painikkeiden avulla

 Olet itse vastuussa tämän teoksen käytöstä aiheutuvista vahingoista Lue lisää.

Sahan teroitus

Kohteesta Wikikko - kansan taitopankki
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Yleistä[muokkaa]

  • Sahalla joko katkaistaan puu syiden suuntaa vasten tai halkaistaan eli syiden suuntaisesti. Jos halutaan hyvä tulos ja suoriutua sahaamisesta helpommin, kumpikin vaatii omanlaisensa teroituksen.
  • Sahan teroitus ei ole ainoastaan hampaiden viilaamista vaan myös niiden harittamista ja tasaamista saman mittaisiksi. Ilman näitä ei sahaaminen ole yhtä helppoa kuin hyvin teroitetulla sahalla.
  • Vain karkaisemattomia teriä voi teroittaa.
  • Suorakulmaisessa terässä viilan liike on yleensä kohtisuora terää vasten ja tällainen terotus sopii puun halkaisuun.
  • Vinossa 55 asteen viilauksessa hampaan kummaltakin puolelta syntyy terävä kärki ja sopii puun katkaisuun. Tämä on esimerkiksi yleinen polttopuiden teossa käytetyissä kaarisahoissa ja timpurinsahoissa.
  • Jokainen hammas hammastyyppinsä mukaisesti tulee ottaa tasavertaisesti osaa sahaukseen. Tähän päästään kun kaikki hampaat ovat kaikilta osin samanlaisia.
  • Hampaan koko vaikuttaa sahaustulokseen ja tehokkuuteen. Isoilla karkeampi jälki nopeammin, pienellä tarkempaa hitaammin. Hampaat myös kuluvat teroituksessa ja näin pienentyvät alkuperäiseen lähtökohtaan nähden, mutta tämä voidaan oikeaoppisella teroittamisella korjata.

HUOM! Sivu ei käsittele tällä hetkellä höylähampaisen terän teroitusta.

Sahanterän kunnon voit selvittää kohdassa 10) Koesahaus esitetyllä tavalla.

Sahatyyppejä[muokkaa]

  • Kirvesmiehensaha (timpurinsaha) on tarkoitettu yleensä poikkisahaamiseen ja teroitetaan 55 asteen kulmaan.
  • Kaarisaha eli teräskaari on usein polttopuiden katkaisemisessa käytetty puuvajassa tai retkeiltäessä. Teroitetaan 55 asteen kulmaan.
  • Jännesaha. Puurunkoinen yl. puutyösaha puun halkaisuun pitkittäissuunnassa. Isompaa voidaan käyttää myös puiden kaatoon. Teroitetaan suoraan kulmaan.

Wikikko jannesaha.jpg

  • Selkäsaha. Teroitetaan suoraan kulmaan.
  • Pokasaha
  • Vetosaha, japanilainen saha. Yksiteräisiä tai kaksiteräisiä eli poikki- ja halkaisusahaukseen. Teroitus sen mukaan.
  • Tukkisaha. Isohampainen, muistuttaa "kirvesmiehensahaa". Kahden miehen tukkisahaa kutsutaan justeeriksi.

Terätyyppejä[muokkaa]

  • Harva hammastus sopii paremmin pehmeään puuhun ja suuren puun katkaisuun
  • Tiheä hammastus sopii paremmin kovaan puuhun ja pienen puun katkaisuun

Terämuotoja ovat tiheä hammastus (hampaan tyvet toisissaan kiinni), harva tasahammastus (hampaiden välissä tasainen pinta), ryhmittäinen hammastus (2 hammasta väli-4 hammasta väli -2 hammasta jne.), sarjoittainen hammastus (hampaiden välien leveys ja hampaiden määrä vierekkäin vaihtelevat)

Hampaat voivat osoittaa sahaajaa kohden (vetosaha), jolloin sahauksen ottava liike on vedettäessä tai sahaajasta poispäin. Kaikkien hampaiden kaltevuuskulma tulee olla sama koko sahassa. Suurempi kaltevuuskulma lisää sahan "ottavuutta", mutta sahaaminen vaatii enemmän taitoa.

Viilauksen muoto[muokkaa]

Hammas voidaan viilata koko matkaltaan eli sivultaan tai vain 1/3 osa matkaltaan.

  • 1/3 osa viilattaessa hampaan tyvestä viilausjälki lähtee levenemään niin että se hampaan kärjessä on leveimmillään.
  • Koko matkalta viilattaessa hampaassa oleva viilausjälki on tyvestä ja kärjestä yhtä leveä.

Nimitykset[muokkaa]

  • Hammaspohja - kolmion tyvi, kolmioiden väli
  • Hammasväli - kärkien väli
  • Hammaskulma - kolmion leikkaavien sivujen välinen kulma
  • Viilauskulma - hampaan kylkeen viilattava kulma. Esim. suora tai 55 astetta.
  • Hampaan korkeus - korkeus tyvestä kärkeen
  • Hampaan sulka - kahden teroituksen kohtaamiskohta hampaan kärjessä samalla puolen.
  • Viilausjälki - viilausjälki hampaassa
  • Terälinja - hampaiden kärkien muodostama pitkittäislinja.
  • Terän lape - terän sivu
  • Terän selkä - Hampaiden vastakkainen puoli eli suora kapea osa terästä

Kolmiohammastus[muokkaa]

Yleinen hammastus kaarisahoissa. Tasa-arvoisia hampaita jotka toimivat seuraavasti:

  • 1) hampaan kärki leikkaa sahausraon pohjassa puunsyyt poikki kahta samansuuntaista uraa (harituksen aikaansaama) pitkin.
  • 2) hampaan sulka murtaa irti poikkileikatun puunsyyaineksen
  • 3) hampaan tyviosa kuljettaa purun pois urasta

Höylähammastus[muokkaa]

Höylähammas on muodoltaan kaksikärkinen kuin lohenpyrstö. Kolmiohampaita on 2-5 hammasta ryhmässä ja näiden ryhmien välillä on höylähammas. Toimivat seuraavasti:

  • 1) Kolmiohampaat leikkaavat puunsyyt poikki
  • 2) Höylähampaat irrottavat lastun ja kuljettavat purun pois.

Välineet ja valo[muokkaa]

Viilatessa tarvitaa riittävästi valoa, mutta valo ei saa häikäistä. Tällöin voidaan nähdä mm. terän kiiltäminen.

  • Tasauspuu
  • Kierteenpoistoveitsi
    • n. 15 cm jännesahan terästä poistetaan hampaat. Tehdään toiseen päähän melko loiva piikki ja teroitetaan sen sivut kuin sahan hammas. Viilataan reunat vasten leikkaavaa särmää ehdottoman säröttömiksi. Tai viilataan toinen pää ja kumpikin sivu siitä päästä noin 3 cm matkalta suoraksi.
  • Kissa (haritusmittari)
  • Haritusrauta
    • Jännesahalle tarkoitettu on kahvallinen
    • Tukkisahalle tarkoitettu on lattamainen rauta, jonka kummassakin päässä on rakoja.
  • Taskupeili

Harituspihdit[muokkaa]

  • Niiden koko riippuu terien suuruudesta.

Jakorauta (harituslaite)[muokkaa]

  • Tarkempaan tulokseen päästään mittariosoittimella varustetulla harituslaitteella.
    • Tarkista että kiinnitysruuvin pää on suora ja osoitin pääsee liikkumaan.
    • Osoitin tarkistetaan kiinnittämällä laite suoraan teräslevyyn (esim. sahanterän pää) ja säätämällä osoittimeen 0-asento.

Isäni osti sahan haritusraudan Haapavedellä vuonna 1937. Harituksen asemesta hän puhui sahan jaosta, ja nimitti laitetta sahan jakoraudaksi. Sahan jako ja jakorauta olivat siihen aikaan Haapavedellä yleinen nimike haritusraudalle.

Viilat[muokkaa]

  • Käytetään vain sahojen teroitukseen! Säilytä paperiin tai kankaaseen käärittynä lämpimässä.
  • Jännesahojen teroitukseen sopii parhaiten sulka- tai puukkoviila. Hieno tai keskihieno. Suora- tai lievästi vino Y-hakkuinen (viilan kuviointi). Särmän vahvuus noin 0,7 mm. Sulkaviiloja esim. 4,5" - 6"
  • Muihin käytetään 3-kulmaista hoikkaa sahaviilaa.
  • Tukkisahojen teroitukseen hampaiden koosta riippuen jännesahojen viiloja tai litteä vinohakkuinen 8" sahaviila. Litteitä sahaviiloja 6" - 14".
  • Höylähampaiden pyöreiden hammaspohjien alentamiseen 6 mm paksu 6" pyöreä hienohakkuinen rivi- tai kierrehakattu viila.
  • Viilaan 7,5-10 cm pää, johon viilan ruoto upotetaan jättäen kuitenkin noin 2 cm näkyviin. Tällöin viilaa voidaan käyttää koko sen mitalta helpommin.
  • Uusi viila puhdistetaan hakkaamalla sitä flanellikangasta vasten kuvion hakkausten suunnassa tai hankaamalla puuhiileen.
  • Tasaukseen käytetään litteää 6-8" hienohakkuista viilaa. Viilasta katkaistaan ruoto ja kärki pois.
  • Viilaa kopautetaan puuta vasten viilauksen aikana tai hangataan pehmeään kankaaseen kuvion hakkausten suunnassa. Näin poistetaan hiomajätettä hampaista.

Tasauspuu[muokkaa]

  • Tasauksen apuväline. Käytetään asettamalla tasattava terä uraan ja painamalla litteä viila uran päälle. Peukalot ovat viilan päällä ja muut sormet palikan pyöristetyllä alapuolella sahanterän selän alla.
  • Valmistetaan kuivasta koivusta noin 6 cm x 6 cm x 2 cm. Rako maksimi 1 mm.
    • Leikataan oheisen mittojen mukainen puupalikka. Sahataan ehdottomasti suora maksimissaan 1 mm kapea rako keskelle noin 4 cm matkalle (terän on mahduttava rakoon kokonaan). Raon suoruus voidaan tarkistaa asettamalla tämä suorakulmaan sahattu palikka peiliä vasten ja katsomalla että ura ja peilissä näkyvä uran kuva ovat yhteneväiset kummaltakin puolelta. Pyöristetään palikan urattoman puolen kulmat.
  • Tukkisahaa varten voidaan tehdä puusta palikka, johon palikan sisäpuolelle voidaan kiilata puukiilalla lattaviila kiinni. Tällöin terä työnnetään palikkaan hampaat edellä eli päinvastoin kuin yllä on kuvattu.

Viilaustuki[muokkaa]

Viilaustukia on erilaisia. Kaikissa on kuitenkin ajatuksena että terä on tukevasti kiinni ja kummatkin kädet vapautuvat teroitustyöhön.

  • Jalustalliset, A-pukkimaiset on helppo siirtää oikeaan kohtaan valoon nähden.
  • Se voi olla puinen kehikko, jossa on V-muotoiset lovet joihin terä laitetaan, loveen sahan kummallekin puolelle lyödään laudat, jotka kiristävät sahanterän kehikkoon. Kirvesmiehensahan teroittamiseen tarkoitettu kehikon V-muoto on niin vinossa että sahaaminen voidaan suorittaa oikeassa kulmassa viila vaakatasossa.
  • Se voi myös olla kaksi pitempää puulistaa, jotka kiristetään toisiaan vasten niiden läpi asetetuilla pulteilla ja siipimuttereilla. Toinen listoista on esimerkiksi kiinni A-pukissa tukevasti.

Tukilautaan voidaan tehdä viilauskulmaa osoittavat apuviivat, vinot ja/tai suorat.

  • Tarkista aina että listojen leuat ovat suorat. Oio tarvittaessa höylällä tai uusi leuka.

Teroituksen vaiheet[muokkaa]

  • 1) Terän puhdistus
  • 2) Terässä olevien virheiden korjaaminen
  • 3) Hampaiden tasaus (terälinjan oikaisu)
  • 4) Tasauskierteen poistaminen
  • ( 5) Hampaanpohjien alentaminen )
  • ( 6) Hampaan muodon palauttaminen )
  • 7) Haritus (kärkien taivutus)
  • 8) Viilaaminen
  • 9) Viilauskierteen poistaminen
  • 10) Koesahaus ja mahdollinen korjaus
  • 11) Käsittely ruostumista vastaan.
  • Yksinkertaisemmin perusteroitus muodostuu tasauksesta, harituksesta, viilauksesta ja kierteen poistosta.
  • Huonoon kuntoon mennyt saha voidaan joutua teroittamaan vähintään kahdesti. Tällöin kannattaa ensin tehdä tasaus, karkea viilaus, tasaus uudestaan ja vasta tämän jälkeen haritus ja lopullinen viilaus sekä kierteen poisto.
  • Höylähammasteisessa lisäksi höylähampaiden alentaminen, muodon palauttaminen ja sivuvirheitten korjaaminen.
Suurin virhe korjataan ensimmäisenä.

Esimerkiksi hampaiden pituusero on suurempi virhe kuin haritusvirhe.

1) Terän puhdistus[muokkaa]

  • Puhdistetaan ruosteesta ja pihkasta, mahdollisesta tehtaan säilytysrasvasta. Älä naarmuta!
  • Tee seos pulloon, jossa on lamppuöljyä 70%, tärpättiä 20% ja koneöljyä 10%. Sama seos käy pihkanjuoksuaikaan metsässä sahattaessa pitämään terä puhtaana.
  • Tai kierteenpoistoveitsellä.

2) Terässä olevien virheiden korjaaminen[muokkaa]

Mahdolliset kierteet poistetaan[muokkaa]

  • Verraten kova, hienorakeinen smirkeli kovasin 4 x 1,5 x 15 cm. Oltava suora.
    • Tai litteä viila, jota vasten terän toisella puolen pidetään suoraa puulistaa.
  • Kovasin otetaan pystyasentoon peukalon ja etusormen väliin. Terä asetetaan vaakatasoon hampaat ylöspäin. Terän selkä etusormea ja peukaloa vasten ja kovasin siis pystyssä. Terän koko lapetta pitkin vedetään kovasimen lapetta kevyesti terän päästä päähän.
  • Jos käytetään litteää viilaa toimitaan muuten samoin paitsi viilaa pidetään terän suuntaisesti.
  • Lopputulos on hyvä kun jokaisen hampaan kärjen kyljessä näkyy kiiltävä 1-2 mm korkea tasakylkinen kolmio.
  • Jos lopputulosta ei synny terässä on muita vikoja, jotka on korjattava, katso kohta Haritusvirheet.

Haritusvirheet[muokkaa]

  • Jos hampaan kärki on taipunut sisäänpäin, kohti terän keskilinjaa, kiiltävä osa tulee kärjen alapuolelle kierteen poistossa.
  • Jos hampaan kärki on taipunut ulospäin, poispäin terän keskilinjasta, kiiltävä osa tulee aivan hampaan kärkeen.
  • Jos hampaan kärki on taipunut kieroksi, kiiltävä osa tulee toiselle sivulle hammasta.
  • Nämä virheet korjataan kovasimella hioen niin kauan että vähintään 1/3 hampaan korkeudesta on kiiltävä.

3) Hampaiden tasaus[muokkaa]

  • Tarkoitus on saada hampaiden kärjet tasa-arvoisiksi. Jos hampaat ovat esimerkiksi usean teroituksen jälkeen eri pituiset ne tulee tasata.
  • Apuvälineeksi kannattaa askarrella nk. tasauspuu (katso kohta Välineet)
  • Aseta saha tukevasti viilaustukeen tai polvien väliin.
  • Aseta viila kärki eteenpäin.
  • Lattaviilaa työnnetään pitkittäin hampaiden kärkien päällä terän päästä päähän.
  • Kummassakin päässä terää viilaa nytkäytellään edestakaisin eli viilataan enemmän, koska hampaat kuluvat sahan keskeltä enemmän (vaativat vähemmän tasausta) ja tasauksessa koko terälinjasta pyritään saamaan suora.
  • Lattaviila ja tasauspuu käännetään toisinpäin ja työnnetään toiseen suuntaan. Ei siis vedetä viilalla edestakaisin! Tasauspuun kääntäminen ehkäisee sen valmistuksessa tapahtuneet mahdolliset suoruusvirheet.
  • Viilaa painetaan vain tasauspuun kohdalta, ei sen ulkopuolelta eli ulkopuolella olevat viilan päät eivät painu enemmän.
  • Viilaus toistetaan niin kauan kunnes jokaisen hampaan kärkeen on tullut kolmionmuotoinen tasausjälki eli kärki myös kiiltää.
  • Tukkisahaa tasattaessa päitä on tasattava runsaammin että terälinjan mahakas muoto säilyy.

4) Tasauskierteen poistaminen[muokkaa]

  • Kärkiin syntynyt kierre poistetaan smirgeli kovasimella
  • Pidä kovasin terän suuntaisesti kämmenessä. Peukalo päällä kovasimen uloimmalla reunalla ja sormet terän selän alapuolitse kovasimen toisella puolen selän lapetta vasten.
  • Yleensä riittä yksi veto kummallakin puolen päästä päähän.
  • Jos haritus on huono, voidaan kovasinta käyttä kuten kohdassa 2) neuvottiin.
  • Jos käytetään litteää viilaa, on huolehdittava että viila poistaa kierteen, eikä vain taivuta sitä takaisin.

5) Hampaanpohjien alentaminen[muokkaa]

  • Tehdään lähinnä tukkisahoissa, harvoin jännesahoissa.
  • Hampaat lyhenevät ja niitä täytyy alentaa aika-ajoin.
  • Vedä teränsuuntainen viiva terän lappeeseen terän kärkien muodostamasta terälinjasta halutun etäisyyden päähän. Esimerkiksi lyijykynällä, jossa on tietynlainen kostutettuna hyvin jäljen jättävä lyijy. Piirätmisen apuna voidaan käyttää tasausvälinettä.
  • Suoritetaan viilaus sopivalla viilalla.

6) Hampaan muodon palauttaminen[muokkaa]

  • Hampaanpohjien alentamisen jälkeen hampaan muoto on palautettava alkuperäiseksi.
  • Tasausjälkeä on jätettävä noin 0,5 mm näkyviin hampaan kärkeen.
  • Poistetaan kierre kovasimella tai kierteenpoistoveitsellä.

7) Haritus[muokkaa]

  • Tasapaksussa terässä tulee hampaat harittaa eli terän suuntaisesti katsottuna terät ovat keskilinjasta vuorottain kummallekin sivulle. Harituksen tarkoitus on vähentää terän lappeen aiheuttamaa kitkaa sahausurassa. Hampaankärkien tulee myös kulkea samoissa urissa (2 eri uraa) eli harituksen on näinollen oltava jokaisessa hampaassa samanlainen. Muussatapauksessa omia uriaan kulkeva hammas (väärä haritus) aiheuttaa kitkaa sahaukseen.
  • Keskimäärin harituksen suuruus on 0.20 mm ulospäin. Talvella kovassa puussa voidaan käyttää myös 0.15 mm ja vastaavasti kesällä pemeässä puussa voidaan käyttää 0.25 mm. Tottuneemman sahaajan on syytä käyttää leveämpää haritusta. 0 mm tarkoittaisi että terän kärki on samassa linjassa kuin terän selkä.
  • Haritukseen on olemassa myös siihen tarkoituetut pihdit, nk. harituspihdit. Voidaan käyttää myös haritusrautaa tai harituslaitetta. Tarkimpaan tulokseen päästään haritusraudalla ja haritusmittarilla eli nk. kissalla. Näinollen haritusraudan ja kissan käyttö kannattaa opetella, opetteluun kulunut aika korvaantuu sahan tehokkaammalla toiminnalla.
  • Ennen haritusta huolehdi että terä on varmasti puhdas pihkasta ja muusta.
  • Tarkista myös että terässä ei ole jäljellä kierrettä ja terä on riittävän kireällä.
  • Uudet terät saattavat vaatia hampaan kääntämisen ensin vastakkaiseen suuntan "yli".

Terän koveruus[muokkaa]

  • Jännesahojen terät saattavat olla koveria eli lape ei ole aivan suora vaan kovera (kuin sulkumerkki eli ) -merkki).
  • Tällöin haritusta lisätään kuperalle puolelle ja vähennetään koveralta puolelta.
    • Kovera tarkoitta kuin U-kirjaimen sisäpuoli. Kupera U-kirmaimen ulkopuoli.
  • Kissalla haritettaessa tämä huomioituu automaattisesti.

Pihdeillä haritus[muokkaa]

  • Jokaista hammasta haritetaan pihteihin säädetyn harituksen verran sen leukojen välissä.
  • Haritus tarkistetaan haritusmittarilla.
  • Pidä saha polvilla tai pöydällä.
  • Välttämättä haritus ei tule olemaan aivan tarkka, koska terän kovuus voi vaihdella eri terän osissa. On pehmeitä ja kovia hampaita.
    • Tätä voidaan korjata nk. kaksoisharituksella. Tällöin hampaat painetaan ensin 0-asentoon eli suoraan. Tämän jälkeen hieman haluttua suurempaan haritukseen. Ja lopuksi varsinaiseen haritukseen. Tulos on tarkempi kuin tavallinen tapa.

Haritusraudalla ja kissalla haritus[muokkaa]

  • Hampaan täytyy mahtua haritusraudan rakoon ahdistamatta, mutta ei saa olla väljä.
  • Tarkista kissa kuten alla on kerrottu
  • Aseta jännesaha vasemmalle olkapäälle terän selän varaan.
  • Asetu niin että valo tulee suoraan vasemmalta.
  • Tartu terään vasemman käden sormilla. Kissaan oikean käden etu- ja keskisormien sekä peukalolon kärjillä kevyesti säätönasta ylöspäin osoittaen. Ota oikeaan käteen myös haritusrauta pitämällä sitä etu- ja keskisormien välissä ylimpien nivelten kohdalla (ei rystysten) ja varren ollessa kämmenpohjaa vasten.
  • Aseta haritusraudan rako hampaan juuren tasalle. Hampaan kärki on raudan sisällä olevassa reiässä. Huolehdi että rauta on suorassa kaikkiin suuntiin ja hampaan keskellä. Suorita taivutus haritusraudalla samalla tukemalla toisella käden etu- ja keskisormilla ja peukaloa vasten terää.
  • Mittaa kissalla harituksen suuruus. Aseta kissa kevyesti terää vasten niin että uloimpina olevien sivunastojen muodostama suora on terälinjan suuntainen ja säädettävä nasta on keskellä mitattavaa hammasta.
    • Haritusta on liikaa jos mittari keikkuu sivusuuntaan (ylin ja alin nasta kantavat)
    • Haritusta on liian vähän jos mittari keikkuu pystysuuntaan (sivunastat kantavat)
  • Tukkisaha kannattaa harittaa viilaustuessa kiinni. Tällöin haritusrauta ja kissa voivat olla eri käsissä.

Kissan tarkistus[muokkaa]

  • Kissa tarkistetaan aina ennen käyttöönottoa.
    • Aseta säädettävä nasta 0-asentoon ja aseta mittari peilin päälle.
    • Kunnollisessa mittarissa kaikki nastat koskettavat tukevasti pintaa samanaikaisesti ja ne ovat kohtisuorassa peiliä vasten. Nastojen kärjet osuvat myös koko alaltaan peilin pintaan eli ei vain joku nastan kulma. Korjaukset tehdään viilalla.
    • Aseta säädettävä nasta 2-asentoon (0.20 mm) ja tarkista että kyseinen nastan kärki on irti peilin pinnasta tasaisesti joka kohdastaan. Jos näin ei ole nasta on vino tai ensimmäinen tarkistus on tehty huolimattomasti.

Harituslaitteella haritus[muokkaa]

  • Katso kohdasta Välineet mittarin tarkistus.
  • Aseta saha vasemmalle olkapäälle ja tartu harituslaitteeseen asteikkopäästä oikealla kädellä.
  • Kiinnitä laite päässä olevasta ruuvista hampaaseen. Huolellisesti keskelle hammasta, hammas laitteen pohjaan ja laite suorassa.
  • Taivuta hammasta kunnes osoitin osoittaa haluttua lukemaa.
  • Oikean tuloksen edellytyksenä on myös saman pituiset hampaat.

8) Viilaaminen[muokkaa]

  • Asetetaan terä viilaustukeen ja että valo osuu sopivasti terään.

Viilauskulma[muokkaa]

  • 55 astetta on peruskulma.
    • Jos terä on pehmeä tai sahattava puu kova, jyrkempi kulma 60 astetta.
    • Jos terä on kova tai sahattava puu pehmeä, loivempi kulma alle 55 astetta.
  • Yhden miehen tukkisahassa, sen hampaan etusivussa (pystysivu) 50 astetta, ja takasivussa 60 astetta.
    • Hampaan kärkeen voidaan myös tehdä 1,5 mm kapea viilausjälki, jonka asteluku terälinjasta alaspäin on 20-30 astetta.
  • Höylähammasteisessa kolmiohampaiden kulma voi olla jopa alle 50 astetta, koska hampaiden ei tarvitse kestää sahausjätteen poistoa. Kolmiohampaan kärkeä voidaan myös ohentaa, mutta ei aivan kärkeen asti, kärkeen on jätettävä n. 0,5 mm ehyttä sulkaa.

Viilausote ja työntöliike[muokkaa]

  • Kehoa lähempi käsi tukevasti kämmenpohjalla viilan päästä kiinni ja etusormi viilan päällä. Toisen käden etusormen, keskisormen ja peukalon päät ohjaavat viilaa toisesta päästä.
  • Seistään tukevasti.
  • Viilaa työnnetään vaakasuorassa viivaustuen apuviivojen suuntaisesti
  • Viilaa työnnetään tanakasti samassa asennossa viilan päästä päähän joustavin työnnöin.
  • Alkuasentoon palautettaessa viila ei saa koskea hampaisiin.

Viilauksen eteneminen[muokkaa]

  • Suoritetaan neljässä osassa. Jokaisen osan jälkeen poistetaan takareunaan syntynyt kierre.
  • Ensin viilataan kaikki hampaiden oikeanpuoleiset sivut aloittaen sahan oikeasta päästä.
    • Neuvotaan myös: Ensin viilataan kaikki hampaiden vasemmanpuoleiset sivut aloittaen sahan kärjestä. Tämän järjestyksen tarkoitus on edesauttaa näkemään kärkikiillon häviäminen.
  • Viilausliike alkaa hampaan alapäästä, sen juuresta, tyvestä.
  • Viilauksessa lähes puolet tasauksessa syntyneestä jäljestä häviää.
  • Poistetaan syntynyt viilauskierre viilauspuolen vastaiselta puolelta vetäen kierteenpoistoveitsellä vasten viilattua hammassivua.
    • Veitsi painetaan sormien tukemana terää vasten ja poistaminen aloitetaan hampaan tyvestä.
    • Veitsen täytyy irrota hampaan toiselta puolen ensin kärjestä ja viimeksi tyvestä. Erityisen tärkeää kun toinenkin puoli hampaasta on jo viilattu.
    • Mitään tylsyyttä tarkoittavia napsahteluääniä ei saa kuulua.
  • Tämän jälkeen viilataan vasemmanpuoleiset sivut aloittaen sahan vasemmasta päästä.
    • Neuvotaan myös: Viimeiseksi viilataan hampaiden oikenpuoleiset sivut asettamalla saha niin että valo paljastaa kärkikiillon. Tämä liittyy ylempänä olevaan kohtaan"Neuvotaan myös"
  • Hampaita ei saa viilata täysin teräväksi eli umpeen vaan hampaan kärkeen on jätettävä pieni kiiltävä piste tasausjäljestä näkyviin. Tällöin ne ovat varmasti yhtä pitkiä ja kestävät paremmin.
  • On myös varottava ettei viilauskierre harhauta luulemaan että on viilattava lisää.

9) Viilauskierteen poistaminen[muokkaa]

  • Terä tylsyy nopeasti jos viilauksessa syntynyttä viilauskierrettä ei poisteta.
  • Tehdään esimerkiksi kierteen poistimella (katso kohta välineet) pyyhkimällä kierre pois.
  • Tämä vaihe liittyy kohtaan 8) Viilauksen eteneminen.

10) Koesahaus ja mahdollinen korjaus[muokkaa]

  • Koesahaus 7-8" vahvuiseen puuhun, joka vasta paljastaa teroituksen virheet.
  • Mahdollinen vika voi olla myös sahan kehyksessä terän sijaan.

Saha puoltaa[muokkaa]

  • Haritus toispuoleinen, toisessa hammasrivissä pitempiä tai lyhyempiä tai tylsempiä hampaita
  • Terä kovera tai pullo tai selkäpuolelta venynyt.
  • Terä löysällä
    • Vääntynyt tai heikko kehys on uusittava
    • Puuttuvat tai liian pienet kiristysraot korjataan
    • Vääntyneet tai hävinneet terän kiinnitystapit voidaan uusia 6 mm terästapeilla
    • Venyvä jänne uusitaan
    • Ohut kirikapula uusitaan
  • Vino kehys korjataan tai uusitaan
    • terä punella (puoltaa ristiin) korjataan oikaisemalla välipuu

Saha ahdistaa[muokkaa]

  • Terä löysällä, haritusta liian vähän, terä likainen tai naarmuuntunut
  • Hammasvälit rosoiset
  • Leveässä selässä kuhmuja

Huono sahausteho[muokkaa]

  • Tylsät hampaat, liikaa haritusta, haritus epätarkka, hammaslinja epätasainen.
  • Tylppä hampaan kärkikulma korjataan kaventamalla hammasta
  • Tylppä viilauskulma levennetään

Saha repii[muokkaa]

  • Yksinäisiä hampaita pois harituksesta

Saha hyppii[muokkaa]

  • Hammaslinja epätasainen, haritus epätarkka, terä löysällä

11) Käsittely ruostumista vastaan[muokkaa]

Sahakohtaiset ohjeet[muokkaa]

Kirvesmiehen saha[muokkaa]

  • Viilauksen voi tehdä harjaantuneena käsissään sahaa pitämällä, mutta jos tuntuu epävarmalta kannattaa saha tukea nk. viilaustukeen.

Jännesaha[muokkaa]

  • Käytä mielellään viilaustukea.
  • Teroitetaan suorakulmaan terän pituussuuntaan nähden.

Lähteet[muokkaa]

  • Omakohtaiset kokemukset
  • Metsämiehen hakkuuopas