Voit itse lisätä ja muuttaa sisältöä muokkaa-painikkeiden avulla

Ennen tallennusta suositellaan ottamaan kopio muokkausruudusta (ctrl-a -> ctrl-c)

 Olet itse vastuussa tämän teoksen käytöstä aiheutuvista vahingoista Lue lisää.

Ruokonata

Wikikko - kansan taitopankkista
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Ruokonata (Festuca arundinacea) on yksisirkkainen putkilokasveihin kuuluva heinäkasvi. Ruokonata on yksi suosituimmista nurmiheinistä maailmalla.

Yleistä[muokkaa]

Ruokonataa käytetään nurmensiemenseoksissa karjan rehuksi joko säilörehuna tai laidunrehuna. Ruokanata on hidas perustumaan, mutta sen jälkikasvukyky on erittäin hyvä. Ruokonadan kasvupiste ei tuhoudu niitossa mikä nopeuttaa uuden kasvun alkua. Nopean kasvunsa vuoksi ruokonata ei sovellu perinteisen kuivan heinän tekoon. Ruokonadan juuristosta iso osa sijaitsee kyntökerroksen alapuolella. Juuret ovat muihin heinänurmiin verrattuna paksummat ja niiden tunkeutumisvastus on sen takia suurempi. Tämä tekee ruokonadasta hyvin kuivuutta kestävän kasvin. [1].

Ruokonata on laajan juuristonsa ansiosta voimakaskasvuinen ja sille suositellaan Etelä- ja Keski-Suomessa kolmea sadonkorjuu kertaa. Pohjois-Suomessa sato korjataan yleensä vain kaksi kertaa. Sen takia siellä on huolehdittava, ettei syyssadon laatu ehdi heiketä kasvuston vanhenemisen seurauksena. [2]. Ruokonadan kasvustoa tarkkaillaan tarvitteassa ja kasvustosta voidaan ottaa näytteitä esim. näyte, josta määritetään D-arvo eli rehun maittavuus. [12]

Kasvupaikkavaatimus, viljelyvyöhykkeet ja maalajit[muokkaa]

Ruokonata soveltuu viljeltäväksi kaikilla maalajeilla koko Suomessa. Laajan ja syvälle ulottuvan juuristonsa ansiosta ruokonata viihtyy myös poutivilla hiesu- ja savimailla. Ruokonata lajikkeiden selviytymisessä eri viljelyvyöhykkeillä on eroja. [3]. Pelto on hoidettava hyvän viljelykäytännön mukaisesti, jotta ruokonadasta saadaan paras kasvupotentiaali käytettyä. Laajan ja syvälle ulottuvan juuristonsa ansiosta ruokonata muokkaa maata murustamalla sen rakennetta. Ruoknadalla suurin osa sen juuristosta sijaitsee kyntökerroksessa ja tästä syystä se muokkaa maata hyvin. Sen juurist on myös paksumpi kuin esimerkiksi timoteillä. [4]

Lajikkeet[muokkaa]

Retu on ensimmäinen suomen oloihin jalostettu Ruokonata lajike. Retu on jalostettu luonnonvaraisesta aineistosta, jota kerättiin Suomesta 1960-luvulla. Retun sadon tuotto kyky on 10 - 20 % parempi nurminatoihin verrattuna, joka korostuu poutivilla mailla. Retulla on nopea kasvuun lähtö niiton jälkeen. Retun talven kestävyys on erittäin hyvä ja vähäiset talvituhot korjaantuvat nopeasti runsaan versonnan ansiosta. [5]. Retua löytyy ainakin Naturcom Oy:n seoksista, joissa Retun osuus vaihtelee 8 – 25 % välillä [6]

Kora soveltuu parhaiten I-III vyöhykkeille ja pohjoisempana sellaisille lohkoille joilla ei ole talvehtimisongelmia. Kora on hyväksytty kasvilajiluetteloon 2007. Kora on hyvä odelmasadon tuottaja. Kora on ollut noin 20 % satoisampi nurminatoihin verrattuna. Kora vaatii vähintään kolme niitto kertaa kesässä. [7]. K-maatalous myy Koraa säilörehunurmiseoksena Pohjoisen Timotein ja Kasper/Minto Nurminatojen kanssa. Seossuhteena seoksessa on Kora 15 %, Timotoi 70 % ja Nurminataa 15 %. [8]

Swaj menestyy hyvin koko Suomessa. Lehdet ovat ruokonadaksi melko pehmeät. Nopean kasvun takia neljä niitto kertaa on mahdollista. Swaj on pitkäikäinen, se on säilynyt tiheänä nurmikasvustossa jopa seitsemän vuotta. [9]. Swaj on hyväksytty kasvilajiluetteloon 2011ja sille suositellaan viljelyvyöhykkeille I-V. [10] K-maatalous myy Swaj ruokonataa seoksena Grindstad timotein kanssa. Seossuhteena on 75 % Grindstad timoteitä ja 25 % Swaj ruokonataa. Sille suositellaan 3 – 4 niittokertaa. [11] Swaj ei nopean kasvunsa vuoksi sovellu monien lajikkeiden kanssa seoksiin.

Karolina on hyväksytty kasvilajikeluetteloon vuonna 2005. Karolina on ollut 10 prosenttia satoisampi kuin muut käytetyt ruokonatalajikkeet. D-arvo on nurminatojen tasolla. Karolina perustuu muita ruokonatalajikkeita hieman nopeammin. [12]. Karolina löytyy Agrimarketin nurmisiemenistä, sitä myydään 20 kg säkeissä. Karoliina löytyy monesta Agrimarketin tarjoamasta seoksesta, joissa sitä on 10-30 % nurmen käyttötarkoituksesta riippuen. [13]

Esikasvit & viljelykierto[muokkaa]

Ruokonadan seoskasvustojen esikasviksi sopii muiden nurmiseosten tapaan hyvin suojavilja, ja Suomessa nurmen perustaminen suojaviljaan onkin yleinen käytäntö. Suojakasveiksi kelpaavat hyvin myös erityisesti maata muokkaavat kasvit sekä maan typpitasoa parantavat kasvit, kuten typensitojakasvit herne ja härkäpapu, sekä muut syväjuuriset peltokasvit. Typensitojakasvien kanssa on pidettävä mielessä typpilannoituksen vaatimusten muutokset, joita erityisesti eloperäisillä mailla voi ilmetä runsaasti (varo typen ylilannoitusta!). Ruokonadan kasvustoille eivät sovi syysviljat tai erilaiset nurmikasvustot, koska molemmilla on yhteisiä tauteja ruokonadan kanssa.

Esimerkki viljelykierrosta (5 vuotta): 1. Kaura, nurmi suojaviljan alle 2. Ruokonata-puna-apila-westerwoldinraiheinä 3. Ruokonata-puna-apila-westerwoldinraiheinä 4. Ruokonata-puna-apila-westerwoldinraiheinä 5. Ohra[14]

Kasvin kehitysvaiheet ja kasvinsuojelu[muokkaa]

Nurmien tavanomaiset rikkakasvit häiritsevät myös Ruokonadan kasvua. Perustamisajan rikkakasveihin luetaan ristikukkaiset rikkakasvit ja saunakukka. Myöhempinä satovuosina voikukka, leinikit, peltokanankaali, hevonhierakka, nokkonen sekä muut ristikukkaiset rikkakasvit yrittävät viedä tilaa nurmelta. Torjuntatoimiin pitää ryhtyä kun haitallisten rikkakasvien osuus on 5 – 15 %. Mitä haitallisemmasta rikkakasvista on kyse sen pienempi esiintyvyys riittää torjuntatoimien aloittamiseen. Torjunta ruiskutukset tehdään kun rikkakasvit ovat ruusukeasteella. Nurmen lopetuksen yhteydessä torjutaan kestorikkakasveja kuten juolavehnää ja kylänurmikkaa. [15]

Pahkulasienet, lumihome ja pohjanpahkasieni aiheuttavat talvituhoja nurmessa, joka ei ole kunnolla ehtinyt kerätä vararavintoa ennen talvea. Yleensä näitä ei tarvitse torjua kemiallisesti. Lehtilaikkutaudit aiheuttavat ongelmia vanheneville nurmille ja sen torjunta on tarpeen vain siemenviljelyksillä. Sopivat torjunta-aineet kannattaa tarkistaa käyttövuoden rikkakasvioppaasta.


Lannoitus[muokkaa]

Ruokonatanurmea perustettaessa lannoituksen arvioinnin apuna käytetään viljavuustutkimusta. Tarvittavan typen määrä arvioidaan sen ja ympäristötuen ehtojen mukaisesti. Kokeissa parhaimmat tulokset on saatu 275-350 kg/ha typpilannoituksella, mutta käytännössä sellainen määrä on paitsi taloudellisesti kannattamatonta, myös aiheuttaa suojaviljan lakoutumista, nurmelle koituneita talvituhoja sekä korottaa huuhtoutumisriskiä. Kahden niiton systeemissä yleisesti hyväksytty määrä eloperäisillä mailla on 200 kg/ha, kivennäis- ja savimailla hieman korkeampi. Typpilannoitusta tehdään perustamisen yhteydessä sekä nurmivuosina keväällä ja niittojen jälkeen.

Fosforilannoitus voidaan antaa perustamisvuoden kasvuston yhteydessä myös 1-2 seuraavaksi vuodeksi, eli perustamisen yhteydessä fosforilannoituksesta huolehditaan 2-3 kasvukauden ajalta. Suositeltu fosforitaso siis ylittyy reilusti, mutta seuraavina vuosina voidaan käyttää fosforintasausta.[16]. Toisena vaihtoehtona on antaa fosfori vuosittain pintalannoituksena esim. NPKS-tyyppisissä lannoitteissa tai karjanlannassa pinta- tai sijoituslevityksenä.

Hivenravinteista tärkeimpiä nurmille ovat kupari ja sinkki. Todennäköisempää heinäkasveilla, jollainen ruokonatakin on, että se kärsii kuparin puutteesta. Nurmiviljelyssä hivenravinteita tulee myös karjanlannan mukana. Ruokonata on natriumin ottoa karttava kasvi, joten sen natriumin osuus lannoituksessa on vähäinen. [17].

Ruokonadalle sovelletaan nurmikasvien kalkitusta. Ylläpitokalkituksen tarve aiheutuu kasvien ravinteiden otosta, ravinteiden huuhtoutumisesta ja lannoituksesta sekä maalajista. Kalkitusaineen valinta tehdään viljavuusanalyysin Ca- ja Mg- suhteen perusteella. Jos Mg/Ca-suhde on alle 8, kalkitusaineeksi valitaan kalkkikivijauhe tai vastaava. Jos taas suhde on yli 13, valitaan Mg- pitoinen kalkki. [18]

Satotasot[muokkaa]

Ruokonata on kokonaissadoltaan nadoista paras erinomaisen jälkikasvukykynsä vuoksi. Lajikkeesta riippuen puhtaan ruokonatakasvuston satotaso pyörii lajikekokeissa 10 000 kuiva-ainekilon molemmilla puolilla hehtaaria kohden (vyöhykkeet I-IV). Sen ensimmäisen vuoden sato on hieman heikompi kuin myöhempien vuosien, suurimmaksi osaksi hitaan perustumisen takia.[19] Ruokonadan määrä säilörehuseoksessa on yleensä 40-70% siemenseoksen kokonaispainosta.[20] Parhaiten pohjoisiin oloihimme sopivat lajikkeet pystyvät tuottamaan erinomaista satoa myös V-vyöhykkeellä, keskivertoinen satotaso lajikekokeissa on yli 8600 kg ka/ha. I-vyöhykkeen vastaava luku on 10700 kg ka/ha liepeillä. [21]

Laidun[muokkaa]

Noin puolet lypsylehmän ravinnontarpeesta tulee nurmirehuista, joten jos lehmä tarvitsee 12-15 kg laidunrehun kuiva-ainetta (ka) päivässä, täytyy sitä olla tarjolla noin 60-80 tuorekiloa lehmää kohden päivässä. Hyvän laitumen yhden laidunkierron hehtaarisato on noin 2500-3500 kg ka/ha. Hyväkuntoisessa nurmessa alarajan arvo tarkoittaa käytännössä noin polvenkorkuista nurmea. Yläraja alkaa tulla vastaan, kun laidun näyttää siltä, että siitä voisi korjata säilörehua (hehtaarisato on noussut n. 4000 kg ka/ha). Laidunrehun kanssa on pidettävä huoli siitä, että kasvusto saa riittävästi vettä. Kuiva kasvusto ei uusiudu ja kasva, ja laitumet on helppo ylilaiduntaa. Ruokonata auttaa seoksessa, koska sillä on erinomainen jälkikasvukyky. [22]

Viitteet[muokkaa]

  1. ↑ Tieto tuottamaan, Nurmirehujen tuotanto ja käyttö. 2010.
  2. ↑ Farmit.net [1]
  3. ↑ Farmit.net[2]
  4. ↑ [Nurmirehujen tuotanto ja käyttö 2010]
  5. ↑ MTT.fi[3]
  6. ↑ NaturCom OY [4]
  7. ↑ MTT.fi [5]
  8. ↑ K-maatalous [6]
  9. ↑ K-maatalous.fi [7]
  10. ↑ Tietotuottamaan. Peltokasvilajikkeet 2012.
  11. ↑ K-maatalous[8]
  12. ↑ MTT.fi [9]
  13. ↑ Agrimarket [10]
  14. ↑ Savonia AMK, kurssin Lmap205 Kasvinviljelyn suunnittelu –kurssin opetusmateriaali
  15. ↑ Agrimarket [11]
  16. ↑ Tieto tuottamaan, Nurmirehujen tuotanto ja käyttö. 2010.
  17. ↑ Nurmirehujen tuotanto ja käyttö. 2010.
  18. ↑ Nurmirehujen tuotanto ja käyttö. 2010.
  19. ↑ Tieto tuottamaan, Peltokasvilajikkeet 2012. 2012.
  20. ↑ Tieto tuottamaan, Nurmirehujen tuotanto ja käyttö. 2010.
  21. ↑ Tieto tuottamaan, Peltokasvilajikkeet 2012. 2012.
  22. ↑ Tieto tuottamaan, Nurmirehujen tuotanto ja käyttö. 2010.
Noudettu kohteesta ”https://wikikko.info/w3/index.php?title=Ruokonata&oldid=884”