HUOM! Voit itse lisätä ja muuttaa sisältöä muokkaa-painikkeiden avulla

 Olet itse vastuussa tämän teoksen käytöstä aiheutuvista vahingoista Lue lisää.

Puu

Kohteesta Wikikko - kansan taitopankki
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Yleistä puusta[muokkaa]

Wikikko vuosirengas.jpg

"Puu on mitä arvokkain raaka-aine, joten sitä on käytettävä tarkoituksenmukaisella tavalla"

Puulajit[muokkaa]

Katso sivu Puulajit

Puun käyttö[muokkaa]

Katso myös sivu Puun valinta

Yleistä[muokkaa]

Oikea puu oikeaan paikkaan. Laji, kasvupaikka, ikä, kasvu.

  • Pahanhajuiset puut eivät sovi tarvepuiksi (esim. koiranheisipuu).
  • Sopivia puita kannattaa kerätä talteen kuivamaan tulevia ennalta tarkasti arvaamattomia käyttötarpeita varten.
  • Tarvekaluihin, kalusteisiin, ikkunoihin yms. kannattaa valita suorasyistä puuta.
  • Pohjaveden sisään tulevat paalut mäntyä, haapaa, leppää.
  • Maan kanssa tekemisissä olevat puut pystysuuntaisissa rakenteissa laadukasta kuusta ja vaakasuuntaisissa rakenteissa haapaa tai laadukasta mäntyä.

Ominaisuuksia[muokkaa]

Tarpeeseen parhaiten sopivan puun löytämisessä tutkaillaan useita seikkoja yhdessä.

Kasvupaikka[muokkaa]

  • Puulajin mukaan
  • Valo voimistaa puuaineksen väriä.

Kasvunopeus[muokkaa]

  • Vuosirenkaiden tiheys kertoo
  • Hitaasti kasvaneella männyllä vain tupsumainen latvus
  • Oksat toisiaan lähellä.
  • Matala, vanha puu

Syiden kierteisyys[muokkaa]

  • Syyt ovat joko suoria, myötä- tai vastapäivään.
  • Havupuut aloittavat kasvun usein myötäpäivään kieroksi ja suurin osa niistä muuttuu kasvaessaan vastapäivään kieroksi. Näiden välissä on jonkin aikaa suoraan kasvun aika. Jos puu katkaistaan tässä vaiheessa, puhutaan suorasyisestä. Tällöin on todennäköisintä että sen alla on haitallisempi myötäpäivään kiero puuaines.
  • Kierous siis muuttuu ajan myötä joten puun tyven ollessa vanha, siinä kierous voi olla toinen kuin nuoressa latvassa.
  • Pinnasta myötpäivään kiero puu saattaa olla kokonaan myötäpäivään kiertynyt ja siitä siis puuttuu vatapäivään kierous joka tasaisi kuivuuden aiheuttamaa kiertymistä.

Miten katsotaan[muokkaa]

  • Aseta vasen kämmen vasten kuorittua tai puuta, jos syyt kulkevat peukalon osoittamaan suuntaan, on kyseessä vastapäivään kiero eli vääntymätön puu. Tai toinen tapa aseta oikea kätesi runkoa vasten käsivarsi alaspäin. Jos puun kierre lähtee sormien suuntaan, on kyseessä vastapäivään kiero. Jos puun kierre lähtee peukalosi suuntaan, on kyseessä myötäpäivään kiero (lefthand) ja hirrenveistossa saattaa ilmetä ongelmia.
  • Säännöllisesti jonossa kasvavat oksat kertovat suorasyisestä puusta.
  • Kaarnoja katsomalla voi päätellä syiden suoruuden.
  • Katkaise oksa ja halkaise. Suorasyinen oksa halkeaa suoraan ja sellainen on runkokin.
  • Lyö kirveellä pilkka puun kyljestä paljastaen syiden suunta. Saattaa pilata puun kasvun.

Mitä aiheuttaa[muokkaa]

Vastapäivään kiero ei väänny
  • Yksi voimakkaasti kuivuessaan kiertyvä hirsi, joka on lähellä kattorakenteita (ylhäältä kohdistuva paino vähäisempi) saattaa vääntää varauksen auki ja vaikuttaa myös yläpuolella oleviin pariin hirteen vääntäen niiden varaukset myös auki toiselta sivulta.
  • Pultit tai muut vastaavat eivät välttämättä pysty estämään vääntymistä.
  • Myötäpäivään kiero myös lyhenee kuivuessaan enemmän kuin vastapäivään kiero.

IMG 0990.jpg

IMG 0991.jpg

IMG 0994.jpg

Kuvissa nähdään kuinka seinän keskiosaan veistetty myötäpäivään kiero puu on alkanut kiertymään kuivuessaan. Varaukseen ja salvoksiin on tullut rako, joka on paljastanut riveen.

Missä käyttää[muokkaa]

  • Pylväissä
  • Alimmissa kerroksissa, joissa koko hirsitalon paino tulee hirren päälle.

Lähteet[muokkaa]

Mm. http://www.logbuilding.org/SpiralGrain.LBN63.pdf

Oksat[muokkaa]

  • Oksien määrä puun tyvestä lähtien riippuu valon määrästä ja mekaanisesta rasituksesta.

Laho[muokkaa]

  • Iske kirveen hamaralla kuorittua kohtaa, terveen ääni on heleä, lahon kumahtaa.
  • Halkeamat, narina tuulessa. Halkeama hidastaa kasvua.

Kasvu[muokkaa]

Kevätkesällä kasvu on kiihkeää, syntyy harvaa ja vaaleata solukkoa eli kevätpuuta. Tämän jälkeen kasvu hidastuu ja syntyy tiheämpää, tummempaa kesäpuuta. Nopeasti kasvanutta sanotaan harvasyiseksi ja hitaasti kasvanutta tiheäsyiseksi. Havupuissa tiheäpuinen on parempaa raaka-ainetta puutöihin, lehtipuiden kohdalla ei suurta merkitystä.

Rungon keskelle muodostuu osalla puista tummempaa ydin- eli sydänpuuta (mm. mänty, tammi) joka on parasta puusepän töihin. Puissa joihin ei muodostu ydinpuuta, keskellä näkyvä tummempi vyöhyke on lahoa (koivu, kuusi).

Aliskasvoisena puut kasvavat valon niukkuuden takia enemmän pituutta kuin paksuutta pyrkiessään kohti valoa. Alaoksat karsiutuvat luonnostaan valonpuutteen ansiosta.

Hirren paino ja hiilijalanjälki[muokkaa]

  • Kuiva vanha purkuhirsi painaa n. 500 kg / kuutio. 14 cm paksu pelkka on näinollen 70 kg neliöltä. Jos hiiltä sitoutuu kertoimella 1,4 tarkoittaa tämä että 14 cm paksuun hirsiseinään sitoutuu neliön alalle 98 kg (Tarkistettava)

Puuaines[muokkaa]

Rakenne[muokkaa]

Ydin tylppysoluista, useilla havupuilla ruskea, ei mekaanista lujuutta, poikkileikkauksessa muutaman mm läpimittainen. Kasvavassa puussa eläviä soluja pääasiassa nilassa ja jälsikerroksessa ja varsinaisen puuaineen pintaosassa. Vettä johtosolukoissa. Pintapuun kosteus männyllä voi olla 130-150%, sydänpuun 30-50%.

Selluloosamolekyylikimput --> misellit --> fibriilit --> soluseinämän kerros --> 7-21 kerrosta = soluseinä. Soluseinämän tiheys kuivana kaikilla puilla lähes sama 1500 kg/m3, havupuilla suurempi kuin lehtipuilla. Tiheysvaihtelu johtuu seinämän paksuuden suhteesta solun läpimittaan. Suuritiheäisessä eli raskaassa puussa seinämät ovat paksut ja ontelot pienet. Kuivatiheys mitataan absoluuttisen kuivana, ilmakuivatiheys mitataan 12 % (15) kosteudessa. Kuiva-tuoretiheys eli massa mitattu kuivana ja tilavuus tuoreena.

Kuivuminen[muokkaa]

Katso sivu Puun kuivuminen

Lohkeavuus[muokkaa]

Huonosti lohkeavia: lehtipuut kuten jalava, koivu, pihlaja, saarni, vaahtera

Liotus parantaa syiden suuntaisesti tapahtuvaa halkeamista.

Lujuus[muokkaa]

Mekaaninen lujuus tarkoittaa kykyä vastustaa siihen vaikuttavia voimia. Elastinen eli kimmoisa palautuu takaisin alkuperäiseen muotoonsa, kimmoraja ei ole ylittynyt. Suhteellisuusrajaan asti kappaleen muoto muuttuu samassa suhteessa kuin siihen vaikuttava voima. Murtorajassa kappale katkeaa, lujuus kuvataan tässä rajalla. Ydinpuu on pintapuuta kestävämpää.

Kovia puita: tammi, pihlaja, kataja, vaahtera, saarni, jalava, omenapuu, päärynäpuu, kirsikkapuu, pähkinäpuu, koivu

Melko kovia puita: paju, syreeni.

Pehmeitä puita: tuomi, leppä, mänty.

Hyvin pehmeitä puita: haapa, lehmus, poppeli, kuusi.

Taipuminen ja joustaminen[muokkaa]

Puu kasvattaa aina? jonkinasteisen lylyn toiselle puolelle puuta. Jos puu on tyvestään taipunut kaarelle (havupuilla), on lyly ulkokaarteen puolella.Lehtipuilla lyly tulee toiselle puolelle, eli sisäkehälle vetojännityksen puolelle. Tämä lylyn puoli (ulkopuoli) puusta tulisi esimerkiksi kattorakenteissa (havupuilla) tulla ylöspäin eli sinne puolelle mistä rasitusta, painaumaa tulee. Taipuisia puita ovat: mm. saarni, koivu, pajut, tuomi, lehmus, haapa (vrt. haapio).

Joustavia puita ovat: mm. kuusi, haapa ja kataja (vrt. lasten jousipyssy)

Suomi[muokkaa]

Etelä-Suomessa kliimaksipuu on karulla maalla mänty ja tuoreella maalla kuusi. Vanhin tunnettu 810-vuotias 1950-luvun lopulla. Suomesta löytyy vielä 600-700 -vuotiaita vanhuksia. Suomessa kasvaa luontaisesti 31 puumaista kasvilajia puuna tai pensaana.

Metsäkasvillisuusvyöhykkeet. Saaristo-Suomi, Etelä-Suomi, Pohjanmaa-Kainuu, Peräpohjola, Metsä-Lappi, Tunturi-Lappi.

Käsitteitä[muokkaa]

Aihkimänty on tiheäsyinen, ytimeltään punertava kilpikaarnainen mänty, joka on lopettanut pituuskasvunsa (lakkapäämänty). Kilpikaarnainen ja oksat latvuksessa. Hyvää puuta hirsirakennukseen. Vanhin tunnettu 810-vuotias 1950-luvun lopulla. Suomesta löytyy vielä 600-700 -vuotiaita vanhuksia. Kestävät hyvin metsäpaloja.

Honka, jouhipetäjä, aikkimänty, kangasmänty eli erittäin vanha mänty: korkealle oksaton, seinässä kestävää punaista sydänpuuta paljon.

Wikikko punahonka.jpg

Jalopuu nimitys tulee Keski-Eurooppalaisilta puusepiltä, ja niitä ovat esimerkiksi tammi, vaahtera, saarni, lehmus, visa ja jalava.

Karankakuusi, karankokuusi, karanäre eli hitaasti kasvanut, tiheäsyinen kuusi. Uusista parhain eli kaarnakuoriset vanhat puut, hyvä kun oksaton 10 m asti ja tiheät vuosirenkaat. Myös oksaiset kuuset käyvät esimerkiksi hirrenveistoon, ehkä jopa vähentää halkeilua.

Kelo, kelohonka eli pystyyn kuollut laatumänty. Harmaapintainen ja punainen sydänpuu, pinta arka kolhuille, suojaamattomana pinossa pinta pilaantuu ja irtoaa.

Wikikko keloa.jpg

Lenssi, tyvilenssi. Puun tyven laajentuminen maata kohden.

Lyly, janhus, reaktiopuu, vetopuu, kylkiäispuu on epätavallisen tiivis solukko ja puun sydän ei ole keskellä puuta. Syntyy kallistuneeseen puuhun aiheuttaen sisäisiä jännityksiä, puu yleisesti käyttökelvotonta rakentamisessa mutta käy mm. esijännitystä vaativiin kohteisiin myös rakentamisessa sekä jalaksiin ja vanteiksi. Vaarallista koneilla työstettäessä koska on takaiskun vaara. Kaareva tai kallellaan kasvanut, tuulessa tai toispuoleisessa valossa kasvanut puu sisältää lylyä.

Kara syntyy metsäpalon seurauksena puihin.

Koro, huolema. Salamaniskun, pakkasen tai muun aiheuttaman halkeaman ympärille kasvaa kovaa puuta. Hyvä kun haava auki, umpeen kasvanut sisältää usein lahoa. Koivulla palve, kyles. Sopii hyvin työkalujen varsiin. Voidaan tehdä myös viiltämällä koivuja rungon suuntaisesti.

Maltinakuusi, mannelkuusi. Lahoava ja vääntyilevä kuusi.

Näre. Kuusi.

Pahka. Rungossa, oksissa, juurissa esiintyvä yleensä pallomainen muodostuma. Syytä on vaikea sanoa. Perintötekijä, hyönteisen tai mekaanisen vaurion aiheuttama. Kasvu voi jatkua koko puun eliniän ajan. Puuaines on normaalia kovempaa.

IMG 1569.jpg

Pahkura. Oksia puuaineksessa.

Palokoro. Metsäpalossa puuainesta myöden palanut rungon osa(yleensä tyvessä) Ei kasva enää vuosikasvua siihen kohtaan.

Poikaoksa. Erittäin voimakkaasti pystyyn (rungon suuntaisesti) kasvava oksa. Entinen puun latva joka on vahingoittunut ja sivuoksa on ottanut latvan paikan.

IMG 0558.jpg

Salamaniskeämä.

Tervaroso. Männyssä pihkoittunut kohta kestävää puuta.Sienitaudin aiheuttama.

Tyvitukki.

Visakoivu.

Kaatoajankohta[muokkaa]

Katso sivulta Metsätyö

Hirrenveistoon[muokkaa]

Yleisesti mänty, kuusi ja haapa.

Polttopuu[muokkaa]

Polttopuista on oma sivunsa polttopuut.

Lähteitä[muokkaa]

  • Puusepän opiskelut