Voit itse lisätä ja muuttaa sisältöä muokkaa-painikkeiden avulla
Ennen tallennusta suositellaan ottamaan kopio muokkausruudusta (ctrl-a -> ctrl-c)
Olet itse vastuussa tämän teoksen käytöstä aiheutuvista vahingoista Lue lisää.
Puolustusvoimat
Siirry navigaatioon
Siirry hakuun
Johdanto[muokkaa]
- Puolustusvoimien sodan ajan vahvuus on 280 000 sotilasta ja vahvuutta täydennetään tarvittaessa muilla reserviläisillä. [1]
Käsitteitä[muokkaa]
- Reserviläinen Varusmiespalveluksen tai naisten vapaaehtoisen asepalveluksen suorittanut alle 60-vuotias reserviin tai varareserviin kuuluvaa asevelvollinen.
- Ei-asevelvollinen Yli 60-vuotiass varusmiespalveluksen tai naisten vapaaehtoisen asepalveluksen suorittanut henkilö.
- Sitoumuksen tehnyt henkilö Varusmiespalveluksen tai naisten vapaaehtoisen asepalveluksen suorittamaton siviilihenkilö, jolla on hyväksytty kirjallinen sitoumus Puolustusvoimien (henkilö vähintään 18-vuotias ja enintään 60-vuotias) tai/ja Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen (MPK) kanssa (henkilö vähintään 18-vuotias, ei yläikärajaa).
Maakuntajoukot[muokkaa]
Laki puolustusvoimista (551/2007)[muokkaa]
- 24 § Puolustusvoimien johto ja hallintoyksiköt
- Puolustusvoimissa on puolustusvoimain komentaja, pääesikunta, maavoimat, merivoimat ja ilmavoimat, sotilaslaitoksia, varuskuntia, joukko-osastoja ja muita hallintoyksiköitä sekä maakuntajoukkoja.
- 28 § Paikallishallinto ja maakuntajoukot
- Maakuntajoukot ovat puolustusvoimiin kuuluvia alueellisesti tai paikallisesti käytettäviä joukkoja. Maakuntajoukot ovat sotilaslaitoksen, aluetoimiston tai joukko-osaston alaisia sen mukaan kuin siitä 29 §:n mukaisesti päätetään. Maakuntajoukot muodostetaan reserviin kuuluvista vapaaehtoisista asevelvollisista sekä muista vapaaehtoisista, jotka ovat antaneet vapaaehtoisesta maanpuolustuksesta annetussa laissa tarkoitetun sitoumuksen puolustusvoimille.
- Maakuntajoukkoja voidaan käyttää puolustusvoimien virka-aputehtävissä.
Paikallisjoukko[muokkaa]
- Paikallisjoukot koko maan turvana-video 2,45'
Paikallisjoukot ovat paikallisia toimijoita, jotka tuntevat oman alueensa erityispiirteet ja muodostavat käytännön paikallispuolustuksen. Paikallisjoukot organisoidaan valmiutta kohotettaessa poikkeusoloissa sotilasalueiden, armeijakunnan tai jalkaväkiprikaatin alaisiksi paikallispataljooniksi.[2]
- Paikallisjoukoissa toimii sekä paikallispataljoonaan sijoitettuja reserviläisiä että pataljoonan alaisuudessa toimivan maakuntakomppanian vapaaehtoisia eli sitoutuneita reserviläisiä. MPK:n (Maanpuolustuskoulutus ry) vapaaehtoisella koulutuksella on tärkeä rooli paikallisjoukkojen koulutuksessa.[1]
Paikallispataljoona[muokkaa]
- Paikallispataljoonat ovat pääsääntöisesti maakunnallisia toimijoita. Paikallispataljoonat koulutetaan ja varustetaan tehtäviensä edellyttämällä tavalla. Paikallispataljoonien organisaatiot ja vahvuudet vaihtelevat toiminta-alueen erityispiirteiden ja tehtävien mukaan, mutta niiden perusrakenne on kaikkialla Suomessa samankaltainen. Keskeisiä paikallispataljoonaan yksiköitä ovat perustamiskeskukset, maakuntakomppaniat, sotilaspoliisikomppaniat ja paikallishuoltokomppaniat sekä taistelukoulutusyksiköt.[2]
- Paikallispataljoonaan sijoituksen edellytyksenä on oikeanlainen osaaminen siviilityön ja -osaamisen perusteella sekä asuinpaikka, aluetuntemus ja verkostoituminen alueen eri toimijoihin. Pääosin kaikki paikallispataljoonan joukot ovat jatkosijoitteisia, vain tietyt erikoistoimintaan liittyvät joukot tai paikallisiin joukkoihin sijoitettavat pataljoonat sijoitetaan suoraan joukkotuotannosta eli varusmiehistä palvelusajan päättymisen jälkeen.[1]
- Paikallispataljoonan vahvuus on tyypillisesti yli tuhat henkeä.[3]
Maakuntakomppania (MAAKK)[muokkaa]
- Maakuntakomppaniat puolustavat sodan aikana tiettyä maantieteellistä aluetta osana paikallisjoukkoja. Rauhan aikana maakuntakomppanioita voidaan hyödyntää Puolustusvoimien virka-aputehtävissä ja muissa puolustusvalmiutta tehostavissa tehtävissä.[4]
- Maakuntakomppanian tehtäväkenttään kuuluvat kohteiden suojaaminen, aluevalvonta ja -partiointi, erikoisjoukkojen vastainen toiminta, yhteistoiminta muiden viranomaisten kanssa, puolustukselliset tehtävät sekä rajoitetusti hyökkäykselliset tehtävät. Toimintaympäristönä voi olla kaupunkialue, taajama-alue, muu rakennettu alue ja metsämaasto. Maakuntakomppaniaan sijoittamisen perusteena ovat paikallisten olosuhteiden tunteminen ja sopiva sotilaskoulutustausta, mutta näitäkin tärkeämpiä ovat vapaaehtoisuus ja halu kehittyä omassa tehtävässään. [5]
- Paikallispataljooniin kuuluvien maakuntakomppanioiden vahvuus on noin 260 henkilöä.[3] Maakuntakomppanioiden yhteisvahvuus on noin 5 000 sotilasta.[4]
- Maakuntakomppanioihin valitaan henkilöitä, jotka ovat antaneet Puolustusvoimille vapaehtoisesta maanpuolustuksesta annetun lain 28 §:n mukaisen sitoumuksen.[4] Maakuntakomppanioihin rekrytoidaan kutsumalla erillisiin rekrytointitilaisuuksiin. Aluetoimisto voi myös sijoittaa sopiviksi katsomiaan henkilöitä reservissä olevista henkilöistä ilman rekrytointia. Maakuntajoukkoihin sitoutuneille voidaan jakaa suojavarustus kotisäilytykseen.[1]
Nato[muokkaa]
- Puolustusliitto ja puolustuksellinen liitto kuvaavat liiton puolustavaa, hyökkäämätöntä roolia. Hyökkäysliitto. Sotilasliitto (military alliance).
Viitteet[muokkaa]
- ↑ 1,0 1,1 1,2 1,3 https://maavoimat.fi/-/vahva-oman-alueen-tunteminen-on-paikallisjoukkojen-reservilaisen-valtti
- ↑ 2,0 2,1 https://maavoimat.fi/-/paikallispuolustus-
- ↑ 3,0 3,1 https://intti.fi/uusimaa
- ↑ 4,0 4,1 4,2 https://intti.fi/paikallisjoukot
- ↑ https://maavoimat.fi/-/maakuntakomppania-paikallispuolustuksen-nyrkki