HUOM! Voit itse lisätä ja muuttaa sisältöä muokkaa-painikkeiden avulla

 Olet itse vastuussa tämän teoksen käytöstä aiheutuvista vahingoista Lue lisää.

Pintakäsittely

Kohteesta Wikikko - kansan taitopankki
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Aiheeseen liittyviä sivuja[muokkaa]

Pintakäsittelystä yleisesti[muokkaa]

  • Harkitse ennen muovimaalin valintaa luonnonmukaisia pellavaöljypohjaisia vaihtoehtoja!
  • Pintakäsittelyaineita käsiteltäessä ja maalatuissa tiloissa kuivumisen aikaan liikuttaessa tulee huomioida aina terveyteen vaikuttavat seikat. Lähtökohtaisesti kaikkea voidaan pitää myrkkyinä ja jollain tavoin elimistöön vaikuttavina, vaikka purkin kyljessä ei niin lukisikaan. Terve talonpoikaisjärki on sallittua!

Yleisiä maalausohjeita[muokkaa]

  • Liian paksu kerros helposti valuu, kestää kauan kuivua ja ryppyyntyy. Useampi ohut kerros monasti antaa paremman lopputuloksen.
  • Vesiohenteiset maalit käyvät yleensä kaikille nykyaikaisille vuosikymmienien takaisille pinnoille, mutta eivät välttämättä sitä vanhemmille. TARKISTA AINA!
  • Sisämaaleja on himmeitä, puolikiiltäviä ja kiiltäviä yms.

Tuore puupinta[muokkaa]

  • Käsittelemättömän puun pinta alkaa muuttumaan vähitellen harmaaksi. Tämä saattaa tapahtua jo viikonlopussa jos kosteusolosuhteet ovat sopivat. Tämä pintaan tuleva harmaantuminen ei heikennä puuta vaan on kosmeettinen.
  • Lapissa kasvanut tiheäsyinen puu, erityisesti kuusi ei esimerkiksi yleensä talven aikana harmaannu ulkovuorauksessa, mitä etelämmässä Suomea kasvanut puu usein tekee. Tällainen pohjoisessa kasvaneen kuusen pinta voi vuorilaudoituksessa olla keväällä kauniin kullankeltainen.

Huonekalut[muokkaa]

Huonekalut voi jättää suojaamattakin ja näin korostaa elämisen tuomia jälkiä, mutta puu materiaalina on hyvin herkkä likaantumaan ja sen puhdistaminen tällöin on lähestulkoon mekaaninen toimenpide. Huonekalujen suojaamisessa ja puumateriaalin korostamisessa käytetään yleensä maaleja, lakkoja, öljyjä, hartseja ja vahoja. Pinta voidaan jättää mattamaiseksi tai kiillottaa huippuunsa kuten usein nähdään esimerkiksi pianoissa.

Vanhan pintakäsittelyaineen tunnistaminen[muokkaa]

  • Tiputa denaroitua spriitä käsiteltävälle pinnalle.
  • Jos pintakäsittelyaine liukenee puuhun asti nopeasti on pintakäsittely tehty sellakalla.
  • Jos pinta tulee tahmaiseksi on pintakäsittely tehty vernissalla.
  • Jos pintakäsittelyaine ei liukene on pintakäsittely tehty selluloosalakalla.

Vanhan pintakäsittelyaineen poistaminen[muokkaa]

Mekaaninen hiominen[muokkaa]

Hiomapaperia apunakäyttäen. Katso sivu Hiominen

Sellakka- ja vernissapinta[muokkaa]

  • Teollisuussprii. Esimerkiksi Sinol?

Selluloosalakka[muokkaa]

  • Maalinpoistoaine. Löytyy kaupan hyllyltä.

Pintojen hoito[muokkaa]

Sellakka[muokkaa]

  • Saippuaan kostutetulla rätillä ja kuivaksi puristettuna.

Selluloosalakka[muokkaa]

  • Saippuaan kostutetulla rätillä ja kuivaksi puristettuna.

Vahaus[muokkaa]

Katso sivu Vahaus

Lakkaus[muokkaa]

Katso sivu Vahaus

Öljyäminen[muokkaa]

Katso tältä sivulta kohdasta Öljyt

Maalaus[muokkaa]

Katso sivu Maalaus

Rakennukset[muokkaa]

Pintakäsittelyaineet[muokkaa]

Tässä on lueteltu joitain pintakäsittelyaineita, lisää löytyy sivuilta kuten Maalaus ja Vahaus.

Maito Sementti pinnoite (betonimaali)[muokkaa]

Oikealta nimeltä Maito Sementti pinnoite. Hyvin tarttuvaa ja kestävää.

Ohje:

  • 10 l rasvatonta (l. kuorittua) maitoa
  • 3-5 kg punamulta pigmenttiä (jos tiilet ovat punaisia)
  • 1 kg sementtiä


  • Sekoitetaan aineet kylmiltään
  • Betonimaalia pitää sekoittaa koko ajan kun levittää, koska sementti painuu muuten pohjaan
  • Kuivuu päivässä

Grafiittimaali[muokkaa]

Pellavaöljypohjainen maali peltikattojen maalaukseen. Harmaata.

Kalkkimaali[muokkaa]

Kalkkimaalin voi tehdä kahdella tapaa: paremmalla ja huonommalla tavalla. Parempi tapa on sammuttaa kalkki itse sopivaksi. Vettä kannattaa varoa lisäämästä liikaa. Huonompi tapa on sekoittaa rakennushienoa kalkkia veteen. Sopiva kiinteys löytyy kokeilemalla. Itse sammutetusta kalkista tulee siksi parempi, että se ei ole välissä päässyt kuivumaan jolloin sidoksista tulee vahvempia.

Kalkkimaalia käytetään myös kellarin maalaukseen vähentämään kosteutta ja estämällä emäksisyydellään homeiden kasvua.

Katso Kalkkimaalauksen perusteet/Helsingin Julkisivurappaus Oy

Maavärit[muokkaa]

  • Kestävät hyvin ja löytyy luonnosta.
  • Englanninpunainen
  • Kasselinruskea
  • Maavihreä
  • Okra, keltainen, rautahydroksideista. Punertavuus rautaoksidista.
  • Rautamönjä, rautaoksidi. Metallin ruostesuojaukseen.
  • Siena, rautahydroksidi
  • Umbra

Valmistaminen[muokkaa]

  • Jauha veden kanssa jauhinkivellä tai huhmarella.
  • Erota juoksevassa vedessä hienoin aines

Maitomaali[muokkaa]

Maitomaali ( Kaseinimaali) on sekoitus rasvatonta maitoa, sementtiä ja väriainetta. Itse olen myös käyttänyt lisäaineena booraksia homeenestoon. Sementti saa seoksen emäksiseksi, jolloin maidon kaseini liukenee. Väriaineena voi käyttää vaikkapa puna- tai keltamultaa, myös valkoista voi tehdä käyttäen sinkkivalkoista. Sahalaudalle riittää kertasively, mutta höylätavaraa ei tällä kannata maalata, siinä maitomaali ei pysy. Valkoisen värin tapauksessa kaksi sivelyä on yleensä tarpeen. Maitomaalia kannattaa sekoittaa vain tarvittava määrä, se ei säily kauaa.

Lakat[muokkaa]

Katso aiheesta sivu Vahaus

Liesimusta[muokkaa]

Maalataan kylmälle pinnalle ja voidaan kiillottaa kiiltäväksi pinnaksi.

Wikikko liesimusta1.jpg

Liitu[muokkaa]

Pellavaöljymaalin täyteaine, liimamaalin valmistuksessa, lietettynä kaakeliuunien saumoissa.

  • Liitujauhoa
  • Vettä

Sekoitetaan jauhoa veteen kunnes sopivaa "maalimaista". Oikea koostumus löytyy kokeilemalla. Liitumaali pysyy uunin pinnassa erään vanhan muurarin mukaan paremmin kuin kalkkimaali joka irtoilee.

Liuottimet[muokkaa]

  • Lakkabensiini
  • Maalinpesuainetta käytetään aikaisemmin maalattujen pintojen puhdistamiseen. Sekoitetaan lämpimään veteen, huuhdellaan hyvin pois ja annetaan kuivua.
  • Pellavaöljyinen ohenne
  • Tärpätti

Petsi[muokkaa]

Puun sävyttämiseen jättäen puun syyt näkyviin. Petsi liukenee veteen tai spriihin, joten pinta on suojattava lisäksi muullatavoin kuten lakalla tai vahalla.

Vesipetsi[muokkaa]

Työohje[muokkaa]

Kostuta pintaa hiukan ja hio huolellisesti riittävän hienolla hiontapaperilla. Petsi liuotetaan kuumaan veteen ja annetaan jäähtyä. Levitetään runsaasti sienellä tai pensselillä.

Itse olen huomannut että kostuttamista ja sen jälkeistä hiomista ei aina tarvi.Vahaukseen tulevassa työssä se on etu. Samoin töissä joissa on paljon hankalia kohtia (sorvaukset yms.)tosin unohda tässä tapauksessa se kuivuminen ja hionta ,ja petsaa sopivan ajan päästä ,kostutus ikäänkuin antaa työskentelyaikaa ja vähentää päätypuun imeytymistä. Päätypuuhan imee normaalisti väriä itseensä ja tulee 2-3x tummemmaksi pitkittäissyyhyn verrattuna.Muista antaa petsi kuivua 12 h ennen lakkauskäsittelyä.Petsaa yksi osa kerrallaan ja valitse osat alhaalta ylöspäin. t Reijo Huhtamäki entisöijä/puuseppä/ope

Spriipetsi[muokkaa]

Imeytyy puuhun vesipetsiä paremmin ja soveltuu paremmin myös vanhojen lakkojen päälle.

Työohje[muokkaa]

Katso Vesipetsin työohje. Petsi sekoitetaan spriihin ja ohenna spriillä tarvittaessa oikeaan sävyyn.

Petsilakka[muokkaa]

Värillinen alkydilakka puupinnoille sisällä. Esimerkiksi Tikkurilan Vanhan ajan maalit.

Pigmentit[muokkaa]

Maalinvalmistuksen väriaineita.

Rautasulfaatti[muokkaa]

Harmaannuttaa puun. Voidaan käyttää esimerkiksi hirsirakennusten pinnan nopeassa harmaannuttamisessa.

Sellakka[muokkaa]

  • Perinteinen huonekalulakka, voidaan myös puleerata eli kiilloittaa.
  • Käytetään myös oksalakkana pellavaöljymaalin alla, jolloin pihka ei pääse tunkeutumaan läpi.
  • Ikkunanpuitteiden kittiuran pohjustus ennen lasitusta.
  • Lakkakilpikirvan eritettä. Käytetty 1700-luvulta alkaen ja yhä saatavissa.
  • Tekee pinnasta kiiltävän ja kovan korostaen puun ominaisuuksia.
  • Sellakkakiilloitus (ranskalainen kiillotus) antaa hyvin kiiltävän pinnan.
  • Sellakkavahaus katso sivu Vahaus#Sellakkavahaus

Selluloosalakka[muokkaa]

Silote[muokkaa]

Pintojen tasoittamiseen ennen maalaamista. Esimerkiksi öljypohjaiset öljymaalien alle.

Puukitin valmistus[muokkaa]

  • Sekoita keskenään liitujauhoa (maaliliikkeistä esim. Uula-tuotteena), puuliimaa ja tilkka pellavaöljyä (maaliliikkeestä esim. Uula-tuotteena)

Terva[muokkaa]

Suojaa mm. UV-säteilyltä ja kosteudelta, ehkäisee puuta tuhoavien ötököiden elämää, lisää palonvaaraa. Väriaineena voidaan käyttää punamultaa tai kimröökiä. Laadukas terva valmistetaan männystä polttamalla miilussa, tervahaudassa.

Hankkiminen[muokkaa]

Tervaa voi poltta itse, ostaa laadukasta tai ei-niin-laadukasta. Aito puuterva liukenee lakkabensiiniin

Käyttö[muokkaa]

Terva on lopullinen ratkaisu. Poista halkeileva ja irtoava terva puupintaan asti. Pikiaineen takia kylmä terva ei tunkeudu puuhun, joten se on lämmitettävä vesihauteessa helposti juoksevaksi, mutta EI keitetä ennen sivelyä. Kuivalle puulle siveltävä kerros saa olla paksu, mutta ei valuva. Suojaus perustuu useaan kerrokseen peräkkäisinä vuosina ja pinnan sijaintiin aurinkoon nähden. Kesä on hyvää tervausaikaa. Vedessä liotetut ja uitetut tukit kannattaa tervata, koska lämmin vesi on liottanut pois puuta suojaavia aineita.

Työvälineiden puhdistukseen voidaan käyttää pellavaöljyä tai mäntysuopaa.

Vahat[muokkaa]

Katso aiheesta oma sivu Vahaus

Vitrillit[muokkaa]

Keittomaaliin homeenestoaineeksi.

Kuparivitrilli[muokkaa]

Muuttaa maalaamattoman puun harmaanruskeaksi.

Rautavitrilli[muokkaa]

Muuttaa maalaamattoman puun harmaaksi.

Sinkkivitrilli[muokkaa]

Öljyt[muokkaa]

Perinteinen tapa käsitellä esimerkiksi mäntyä ja koivua. Pinnasta tulee tummempi.

Muista että tekstiiliriepu ja pellavaöljy saattaa syttyä itsekseen palamaan! Polta rievut tai säilytä metalli- tai lasiastiassa.

Pellavaöljy[muokkaa]

Pellavaöljyä voi käyttää puun keston parantamiseen mainiosti. Tämän jälkeen pellavaöljyllä voidaan maalata pinta halutun väriseksi. Pellavaöljy kuumennetaan ennen käyttöä ja sitä käytetään runsaasti, annetaan jäähtyä vartti ja pyyhitään ylimääräinen pois.

Vernissa[muokkaa]

  • Keltainen pinta, joka halkeilee ajan myötä.
  • Puhutaan huonekalupintakäsittelyissä amerikkalaisesta kiillotuksesta.

Hmm.Vernissa tulee levittää puun pintaan niin että se imeytyy siihen.Halkeileva pinta lienee useimmiten huonekalussa vanhaa selluloosalakkaa.30-50 vuoden kuluttua pinta alkaa halkeilemaan. Tietääkseni amerikkalainen kiillotus tarkoittaa selluloosalakan kiillotusta. Vernissaa voi käyttää alla pohjustukseen kuten ranskalaisessakin kiillotuksessa. Muistaakseni vaatii kahden viikon kuivumisen. Ranskalainen kiillotus tarkoittaa sellakkapinnan kiillotusta. (t. puuseppä/entisöijä/ope)

Huonekalut[muokkaa]

  • Hiominen vesihionta menetelmällä, katso sivu Hiominen.
  • 50% vernissaa ja 50% ranskalaista tärpättiä.
  • Levitä siveltimellä, ei rievulla tms.
  • Anna kuivua vähintään vuorokausi
  • Hio kuivana vesihiomapaperilla ja käsittele uudestaan
  • Käsittelykertojen määrä lisää kiiltävyyttä.

Maalinvalmistajien sivuja[muokkaa]

Kirjallisuus[muokkaa]

  • Kevät toi maalarin, Panu kaila.
  • Perinnemaalit, Risto Vuolle-Apiala

Lähteet[muokkaa]

Puusepän ammattitutkinoon tähtäävä koulutus