HUOM! Voit itse lisätä ja muuttaa sisältöä muokkaa-painikkeiden avulla

 Olet itse vastuussa tämän teoksen käytöstä aiheutuvista vahingoista Lue lisää.

Päre

Kohteesta Wikikko - kansan taitopankki
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Käyttö[muokkaa]

  • pärekatto
- haapapäreet kestää 80v, mänty 50v, kuusi 30v. Ei tule tervata, muuten aurinko pilaa!
  • pärekorit
- mäntypäreistä, vakat tehdään haavasta
  • huonot päreet poltetaan "kynttilöiden asemasta"

Pärepuu[muokkaa]

  • Mänty eteläpuolen mäenrinteeltä. Latvus tasaisen paksu. Tai suon reunan vaalean harmaa naavainen mänty. Tai korpikuusi
  • Päreeksi suorasyinen, tyvitukiltaan oksaton, suora, sileä, hitaasti kasvanut.
  • Uittaminen ja liottaminen heikentävät pärepuun laatua.
  • Koppaa varten rämeen reunan riippuvaoksainen mänty.
  • Tammikuussa tulee parhaat päreet!
  • parhaat puut hidaskasvuisia, eli nevalla, nevan reunalla ja huonosti ravinteita ja vettä sitovilla hiekkaisilla kankailla. Helpommin löytyy nykyistä talousmetsää tiheämmässä metsässä jossa puiden runko on oksaton ja vasta latvuksessa on oksia. Tiheys hidastaa yksittäisen puun kasvunopeutta ja samalla vähentää oksaisuutta.
  • suora mänty (oksat samassa linjassa)
- käyrässä on lylyä, joka ei taivu vaan katkeaa.
  • oksaton
  • tiheäsyinen (korkeintaan millin pari lusto)
  • aaltoilematon (pinta ei aaltoile vaan on suora)
  • Tyvestä otetaan "nevapuu" pois, eli se osa joka ei taipuile tuulessa. Muuten käyttökelpoinen puu jatkuu ensimmäisiin oksiin asti.

Kiskonta[muokkaa]

  • Puu halkaistaan kirveellä ja kiiloilla täsmälleen keskeltä kahtia. Kiiloja isketään puun sivuun.
  • Sitten puolikkaat halkaistaan kahtia samaan tapaan.
  • Puolikkaista poistetaan sydänpuu lohkomalla kirveellä, kuitenkin niin että reunapuuta ei jää sydänpuupalaan.
  • Reunapuuta särmätään ja sitten puukolla halkaistaan syiden mukaan suoraan kahtia. Apuna voi käyttää puupalikkaa jolla lyödään puukon päähän.
  • Sitä mukaa jatketaan kunnes jäljelle jää yhden vuosiluston päreitä. Päreiden reunat särmätään veistämällä ne puukolla ohuksi ja teräviksi.

Kuivuminen[muokkaa]

  • Ei kuorita
  • Peitellään tai laitetaan likoamaan saveen, joen varteen tai lampeen varsinkin jos parehöyläys ei suju. Liottaminen myös estää kuivana tapahtuvaa halkeilua.

Kopan tekijä Venäjän Karjalassa piti joen varressa niityllä likoamassa

Valopäre[muokkaa]

Irrota eli kisko niitä puukolla tms. apuna käyttäen irti puupölkystä.

Pärekoppa[muokkaa]

Pärekatto[muokkaa]

Kolmin- tai nelinkertainen. Leveä päre taipuu ja halkeaa helpommin. Pohjaksi kelpaa vajaakanttiset yms. vähemmän arvokkaat laudat.

Päreiden valmistus[muokkaa]

Päreet valmistetaan ensisijaisesti mäntypölkystä tai kuusesta tai haavasta (pitkäikäisin). Oksaton puun osa tyvestä alkaen. Mitta noin 45 cm (haapa lyhyempi). Käännä puupölkkyä höylättäessä kaksi kertaa eli yli jää kolmikulmainen puupala. Päreen alapää kannattaa kastaa punamultamaaliin, jolloin sen asentaminen on helpomaa kun tiedetään oikea asennussuunta.

Kattopäreet voi valmistaa kiskomallakin, mutta huomattavasti nopeammin (vaikkakaan ei yhtä hyviä) niitä saa pärehöylällä (rakennusohjeet). Päreyhöylä on hyvin yksinkertainen ja sitä on helppo käyttää. Sen saa toimimaan joko hevosella tai jollakin moottorilla. Maamoottoria on käytetty varmaan eniten. Höylän rakenne on seuraava: poikkirauta pitää pölkyn paikallaan, ylösalaisin oleva höylä liikkuu edes takaisin poikkiraudan alitse. Kun pölkyn laittaa oikeassa kohdassa väliin, höylä leikkaa päreen.

Eräs ukko kertoi tekevänsä pärekatot pelkästään haavasta. Haavan voi myös olettaa olevan paloturvallisin, sen takiahan sitä käytetään hirtenä perinteisesti savusaunoissa. Tervaaminen hänen mukaan lyhentää käyttöikää ja ei ole paloturvallista. Hän kertoi eri päremateriaaleille seuraavat käyttöiät:

  • haapa 80v
  • mänty 50v
  • kuusi 30v

Sen sijaan 50-luvun talonrakennuskirjassa pidetään kuusipärettä parhaimpana, sitten mäntyä ja viimeisenä haapaa. Itse luottaisin ukon tietoon enemmän, koska hänellä on varmaa omakohtaista kokemusta asiasta.

Katon valmistus[muokkaa]

Asetetaan myötäkarvaan

Eli päreelle satava vesi ei saa juosta päreen syiden mukana talon sisälle vaan syiden pitää johtaa vesi aina ulospäin. Taivuta pärettä

Kiinnitykessä käytetään pärenauloja eli ohuita lankanauloja.

Puskusauma[muokkaa]

Limisauma[muokkaa]

Sivusuunnassa limittäin toisten päällä
Pystysuunnassa 1/3 tai 1/4 edellisen päällä

Jos hermostuu oikein[muokkaa]

Niin sitten äkkipäissään helposti saattaa pilalle menneen korinsa tuleen tuikata ja niin polttaa päreensä!

Pärehöylä[muokkaa]

Isossa pystysuuntaisessa väkipyörässä on U-akseli, johon on liitetty nivelinen kampi. Kammen päässä on ylösalainen isokokoinen höylä. Poikkirauta on kiinteästi liikkuvan höylän alla ja se pitää pölkyn paikoillaan kun höylä puraisee päreen. Pölkyt laitetaan poikkiraudan ja höylänterän väliin.

Väkipyörää pyörittää joko (maa)moottori tai hevonen. Hevosta varten pitää liittää ratastus, jotta hevosen ympyrää kiertävä liike saadaan johdettua väkipyörään.