HUOM! Voit itse lisätä ja muuttaa sisältöä muokkaa-painikkeiden avulla

 Olet itse vastuussa tämän teoksen käytöstä aiheutuvista vahingoista Lue lisää.

Mittaaminen ja piirtäminen

Kohteesta Wikikko - kansan taitopankki
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Yleisesti[muokkaa]

"Mitattavan vertaamista mittaan". Mittaluku esim. 100 ja mittayksikkö esim. millimetri (mm). Yleisesti käytettäviä pituusjärjestelmiä ovat metrijärjestelmä ja tuumajärjestelmä.

Metrisillä työkaluilla tuumaisia pultteja tms. avatessa tai päinvastoin menevät yleensä pulttien kannat rikki ja väännettäessä lipeämisvaara on suuri ja näinollen rystyset vaarassa ;-)

Samoin jos kyseisiä eri järjestelmän pultteja tms. yritetään kiertää eri järjestelmän muttereiden kierteille tulee liitoksesta heikko ja kierteet menevät pilalle.

Metrinen järjestelmä[muokkaa]

Metrisen perusmitta on metri. Metallitöissä käytetään millimetriä ja näinollen mittayksikkö merkitään vain kun ei kyseessä ole mm-mitta. Metallitöissä puhutaan "sadasosista" eli 0,05 mm. Puutöissä riittää "kympit" eli viisi kymppiä on 0,5 mm. M-ruuvien avainvälit ovat metrijärjestelmän mukaisia. Whitworth kierrejärjestelmässä avainvälit millimetreissä.

1 m = 10 dm = 100 cm = 1000 mm
1µm = 10 potenssiin -3 mm = 10 potenssiin -6 m

Tuumajärjestelmä[muokkaa]

Tuumien kanssa joutuu tekemisiin erityisesti amerikkalaisia ja englantilaisia autoja korjatessa. UNC-, UNF-, SAE-kierteiden avainvälit ovat tuumamittaisia.

Lataa ja tulosta tallin seinälle U.S tuumat-metriset -taulukko. Media:Wikikko ustuumat millimetrit.pdf

1 tuuma " in. (engl.) = 2,54 cm = 25,4 mm

Tuuman pienemmät mittayksiköt ovat 1" murto-osia.

1/8" = noin 3,18 mm
3/16 = 4,76
1/4 = 6,35
5/16 = 7,94
3/8 = 9,53
7/16 = 11,11
1/2 = 12,7
9/16 = 14,29
5/8 = 15,88
3/4 = 19,05
7/8 = 22,23

Tuhannesosatuuma = 2,5 sadasosamilliä.

Muita mittoja[muokkaa]

1 syli = 3 kyynärää = 6 jalkaa = 12 korttelia = 72 tuumaa = 1,781 m

1 jalka ft (engl.) = 0,3048 m = 12 in = 304,8 mm

1 peninkulma (engl.) = 1760 yardia = 1609,3 m

1 meripeninkulma = 1853 m.

1 jaardi yd yard = 3 jalkaa = 12 tuumaa = 0,914 m = 914,4 mm

1 krossi = 12 tusinaa = 144 kpl

1 pakka (paperia) = 10 riisiä = 12 kirjaa = 5000 arkkia KATSO TÄMÄN SIVUN KESKUSTELU-SIVU

BSF-kierrejärjestelmä[muokkaa]

Avain on mitoitettu kierteen mukaan.

Kulma[muokkaa]

täysikulma = 360 astetta
oikokulma = 180
suorakulma = 90
1 aste = 60' (minuuttia)
1' (minuutti) = 60" (sekuntia).

Piirrotus (piirtäminen)[muokkaa]

Merkitse V -merkillä mitta. Eli V-merkin kärki osoittaa tarkkaa kohtaa. Jos yrität vetää viivaa, niin viivasta tulee helposti vino ja et useamman mittamerkinnän ollessa kyseessä muista mikä kunkin viivan kohdasta on juuri oikea. V-merkki on myös helppo tehdä.

Levy[muokkaa]

  • Merkit päihin, kiristetään liiduttu merkintänaru merkkien väliin, katsotaan vatupassilla toisesta päästä pinnasta irti venytetyn narun suoruus tai suorakulmalla keskeltä ja päästetään naru irti kun suorassa.

Pyöreä tanko tai putki[muokkaa]

Pituussuuntainen viiva[muokkaa]

  • voidaan vetää pitkin tangolle asetettua sopivaa kulmarautaa.

Poikittainen viiva[muokkaa]

  • Mittanauha ympäri
  • pitämällä kynää paikoillaan ja pyörittämällä tankoa esimerkiksi tasaisen ruuvipenkin leukojen välissä.
  • Pyörittämällä (maalarin)teippi putken ympärille osoittamaan sahauslinjaa tms.

Kulmaksi taivutettava kulmateräs[muokkaa]

Leikattavan osan piirrotus:

180 astetta - haluttu sisäkulma (beta) = ulkokulma (alfa)
taivutuskohdan kummaltakin puolelta pois alfa / 2 

Kaari[muokkaa]

Apuna lista tai naru.

Välineitä[muokkaa]

  • Harppi
    • Kärkiharppi mittaa tasolla olevien pisteiden välimatkan. Kärkiharpilla myös piirrotetaan pienet ympyrät ja suoritetaan jaot.
    • Jalkaharppi mittaa reiän halkaisijan, kärkiväli asetetaan reiän halkaisijan suuruiseksi ja väli mitataan työntömitalla tai mikrometrillä.
    • Länkiharppi mittaa ulkopuolisia mittoja kuten jalkaharppi sisämittoja.
    • Tankoharppi suurisäteisien kaarien piirrottamiseen.
  • Itsekiinnittyvä sisämittauslaite. Asenna mittakello karan ollessa pohjassa. Mittaa työntömitalla mitattavan sylinterin halkaisija. Asenna halkaisijan vaatima jatkokappale. Kokeile mittakaraa painamalla toimivuus. Mittaa mikrometrillä nollakohdan halkaisija ja merkitse ylös. Aseta mitta mitattavaan kohteeseen ja heiluttele mittainta sivuttain eli mitta kääntyilee pystysuunnassa. Katso pienin halkaisija eli mittakellon suurin lukema. Lisää se 0-kohtaan. Kun selvitetään esim. reiän poikkeavuus ohjearvosta, asetetaan mikrometriin ohjearvo ja lukitaan, sisämittalaite asetetaan mikrometrin kärkien väliin ja säädetään nollakohdaksi, mittalaitteella voidaan helposti todeta kuluneisuus.
  • Kulmain
    • Keskiökulmain tai ristikulmain keskiön määrittämiseen.
    • Laakasuorakulmain (tasainen) kohtisuoran viivan piirtämiseen jo piirrettyyn viivaan nähden.
    • Tukisuorakulma (kuin timpurilla) kohtisuoran kappaleen nähden piirtämiseen.
  • Muovilanka. Laakerinvälyksien mittaamiseen. Eri vahvuus tietylle välysarvolle. Kampiakseliin sininen 0,102-0,229 mm, punainen 0,051-0,0152 mm, vihreä 0,025-0,076 mm. Arvioi välyksen suuruus tuntumalla tai mittakellolla. Valitse nauha jonka mitta-alue peittää arvioidun välyksen. Aseta nauha laakerikaulan päälle. Kiristä laakerikannen pultit kiristystiukkusarvojen puoleenväliin, älä koputtele kantta. Kansi poistetaan ja katsotaan nauhan mukana tulleella tulkilla välyksen suuruus. Tarvittaessa muutetaan langan kokoa.
  • Oikoviivain. 500 - 3 000 mm pitkiä, ei mitta-asteikkoa. 500 mm matkalla 0,002-0,010 mm tarkkus. Tarkastetaan pinnan suoruutta. Esim. vauhtipyörän pinta, sylinterin kansi, öljypumpun hammaspyörän päittäisvälys.
  • Piirtopiikki. Terävä kovakärkinen teräspuikko. Kärki kovametallia, teroitetaan penkkihiomnakoneella. Apuna teräsviivaimen syrjä tai suorakulmain. Ei käytetä pinnoitettuihin levyihin vaan kynää. Piirretään vetämällä kynää vinossa asennossa.
  • Pistepuikko. Terävä kovakärkinen puikko (lyhyt) jolla merkitään esim. porattavan reiän keskiö, polttoleikattavan tai kuumana taivutettavan kohdan merkitseminen. Asetetaan oikeaan kohtaan ensin kärki edellä puikko kallistettuna ja nostetaan sitten pystysuoraan. Lyödään merkki vasaralla.
  • Piirtojalka. Piirtopiikki kiinnitetään jalkaan vaakasuorien viivojen piirtämistä varten. Jalkaa vedetään alustan pintaa pitkin kun samalla piikki piirtää kappaleeseen viivan. Piikin korkeus mitataan pystysuoralla mitalla.
  • Sisämikrometri. Mitta-alue yleensä 25 mm, tarkkuus 0,01 mm. Kts. ulkomikrometri. Lisäksi huomioi: aseta mikrometri mitattavan halkaisijaa pienemmäksi, aseta kohtisuoraan tarkalleen suurimman halkaisijan kohdalle. Älä oikaise halkaisijaa suuremmalle säädettyä.
  • Suuntaispiirrin. Reunan suuntaiseen piirrottamiseen.
  • Teräsviivain. Vahvuus 1-1,5 mm, pituus 300-500 mm. Tarkimpien suurin sallittu virhe +- 0,02 mm. Lukematarkkuus (0,5) 1 mm. Luetaan kohtisuoraan sen pintaan nähden. Terästankoa mitattaessa voidaan laittaa apupala tangon päähän jota vasten mitta työnnetään.
  • Toleranssitulkki. Onko kappaleen mitta vaadittujen toleranssien välissä.
  • Tulkki. Mitan tai muodon tarkistusväline. Onko mitattavan kohteen mitta tai muoto tulkin osoittama. Normaalitulkki osoittaa mitattavan kohteen nimellismitan. Toleranssitulkki osoittaa onko kohde vaadittujen toleranssien välissä. Rakotulkki osoittaa raon nimellismitan, sen on mentävä rakoon hiukan nahkeasti, käytetään myös toleranssitulkkeina eli seuraava ei saa mahtua/mahtuu löysästi. Yleensä 0,05 mm välein lehdet, eripaksuisia lehtiä voidaan yhdistellä. Tuumallisissa väli 1/1000" eli .025 tarkoittaa 0,025". Lankatulkki sopii esim. sytytystulpan kärkivälin mittaukseen, jolloin kuluneesta tulpasta saadaan oikea lukema.
  • Työntömitta. "Mauseri" , tönäri. Lukematarkkuus 0,1 mm, vaikeampi saada parempaa tarkkuutta. Osia kiinteä ja liikkuva mittaleuka, mittakärjet (pienet), mittakieli (tyvessä). Perusasteikko, mm-nonius ja in-nonius. Kokeile heiluttaa liikkuvia mittaleukoja, jos ilmenee välystä, ei päästä edes 0,2 mm tarkkuuteen. Jos yhteen painettujen leukojen välistä näkyy valoa, ovat leuat kuluneet. Mittalukema saadaan vertaamalla perus- ja noonioasteikkoa keskenään. Noonion nollaviiva osoitaa mitä täyttä mm-lukemaa suurempi mitta on. Millimetrin osa saadaan katsomalla mikä nooniasteikon viiva on lähinnä jotain mm-lukemaa. 10-osainen nooniasteikko eli 9 mm jaettu 10 osaan jolloin jako-osan pituus 0,9 mm ja lukematarkkuus 0,1 mm. 20-osaisen lukematarkkuus 0,05 mm. 50-osaisen 0,02 mm. Tuumanooniossa 7/16 jaettu 8 osaan ja noonipiirujen väli on tällöin 7/128 in. Rungon asteikko 1/16-tuumissa. Mittaleuoilla mitattaessa kappale asetetaan leukojen tyveen, ei mitata kärjillä. Kielellä mitattaessa käytetään hyväksi pientä lovea jolloin mahdollinen kappaleen kulmapyöristys ei vaikuta, mitataan myös kohtisuoraan.
    • Tarkista kunto sulkemalla kärjet, katsomalla asteikon nolla kohdistus ja valoa vasten mittauspintojen kuluneisuus, puhdista tarvittaessa. Tarkista mitattavien pintojen kunto. Suorita ulkomittaus mahdollisimman syvällä kärkien välissä ja sisämittaus kärkien koko pinnalla asettamalla mittauspinnat tiiviisti. Lukitse siirto-osa ja lue lukema. Pyri lukemaan ilman mittaimen irrottamista mitattavasta. Tarvittaessa käytä syvyysmittaustankoa. Säilytä mittain suljettuna kotelossa.
  • Ulkomikrometri. "leuallinen". Mittatarkkuus 0,01 mm eli sadasosa. Mitta-alue (0-25 mm, 25-50, 50-75, 75-100) ja lukematarkkuus on merkitty runkoon. Asteikosta luetaan täydet mm:t asteikkoviivan yläpuolelta, puolet mm:t alapuolelta ja sadasosamillimetrit pyöreältä kehältä missä se leikkaa asteikkoviivan, esim. 12,47 mm. Mikrometriä ei saa vetää yli samansuuruisen kappaleen jossa mikrometri tällöin on vaan sitä on avattava ennen kuin mikrometri poistetaan mitattavalta pinnalta. Kitkaruuvin mittauspaine ei saa olla liian suuri.
    • Ensin kappale mitataan työntömitalla, jolloin määritellään minkä alueen mikrometriä tarvitaan, esim. 30,5 --> 25-50. Mikrometrin ja kappaleen pinnat puhdistetaan pölystä puhtaalla kankaalla. Tarkistetaan mikrometri aina mittapalalla (25 000, 50 000, 75 000, 100 000), tarvittaessa välys poistetaan kiristysmutteria kiristämällä. Tarvittaessa myös nollataan asteikko kiertämällä mittariputkea laatikossa olevalla avaimella. Pidä toisella kädellä rungon kaaren etuosasta ja toisella kitkaruuvista. Aseta mikrometri suoraan suurimman kappaleen halkaisijan kohdalle tms. Kiristä kitkaruuvin avulla.