HUOM! Voit itse lisätä ja muuttaa sisältöä muokkaa-painikkeiden avulla

 Olet itse vastuussa tämän teoksen käytöstä aiheutuvista vahingoista Lue lisää.

Metsätyön valmistelu

Kohteesta Wikikko - kansan taitopankki
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Tuttu metsä tietysti tunnetaan ja osataan poimia oikea puu oikeasta paikasta. Vieras palsta, leimikko tarkastetaan muodostaen kokonaiskuva puustosta ja sen poiskuljetuksesta.

Käsitteitä[muokkaa]

Aarniometsä. Luonnontilainen vanha metsä, tunnusomaista eri-ikäiset puut, lahopuun runsaus, jatkuvat pienipiirteiset muutokset, myös vanhoja lehtipuita usein. Alkuperäisintä suomalaista luontoa. Pelkästään puuston vanheneminen ei muuta puupeltoa aarniometsäksi. Puupellon kehittymistä ohjataan hakkuin ja lajisto ei aina palaudu lainkaan. Puut ovat ohittaneet biologisen kypsyyden, sekä eläviä että kuolleita puita, erikokoisia, tyypillisesti vertikaalinen rakenne, vähän tai ei lainkaan ihmisen jälkiä. Ominaista pienemmät, alemman latvuskerroksen puut ja puuryhmät eli laikullisuus. Tavoitekoko alueella 50-100 ha. Luonnollista ylijäämäkasvua ei korjata kasvatushakkuissa. Kulonkiertämät eli palorefugiot eivät ole palaneet koskaan tai äärimmäisen harvoin ja ovat aarniometsien arvokkaimpia ytimiä lajeineen. Erityisen tärkeitä kookkaat haavat ja raidat. Oltava jatkuvasti eri ikäistä lahopuuta ja jatkumoa että eliöt voivat siirtyä tarvitsemansalaiseen lahopuuhun edellisen lahotessa liiaksi. Luonnontilaisessa metsässä eri-ikäisiä puuryhmiä, kuolleita, lahoja ja suojainen pienilmasto. Metsäpalot, myrskyt, hyönteiset, sienet muokkaavat rakennetta muodostaen aukkoja uudistumiselle ja lahopuuta kasveille ja eläimille.

Aarniometsän lajeja. Liekohärkä pitkälle lahonneissa puissa. Punahärö, aarnimäihiäinen, monipistehaapsanen, haavantuhooja, isopehkiäinen. Aarnikääpä, metsänemä, raidankeuhkojäkälä, lupot, riekonkääpä, takkuhankajäkälä, korpikolva, pihkakääpä. Metso.

Metsä Ihmisen ja eläinten koti.

Metsäarvio Arvio metsätilan nykyarvosta. Arvioita tekevät mm. metsänhoitoyhdistykset, metsäkeskukset ja yksityiset yritykset. Hinnoissa voi olla useiden kymmenien prosenttien hintaeroja. Erään testin mukaan korkeimman hinta-arvion antoi metsänhoitoyhdistys, tämän jälkeen metsäkeskus ja yksityinen lähes samansuuntaisilla hinnoilla (2005).

Metsätaloussuunnitelma. Selviää kuvioittain ehdotetut toimenpiteet, hakattavissa olevat puumäärät puutavaralajeittain, esittelee tilan metsätiedot, paikantaa ne kartalle, metsän tuottokyky. Lähimmän kymmenvuotiskauden ajan suuntaaviivat. Perusyksikkö on metsikkökuvio, maapohjaltaan ja puustoltaan yhtenäinen kokonaisuus, jolle esitetään yhdenmukainen hoito- tai hakkuuehdotus. Minimikoko yksityismetsässä puoli hehtaaria. Myyntipäätös tehdään senhetkisen hinnan ja menekin mukaan. Puunmyyntiilmoitus metsänhoitoyhdistykselle, joka ilmoittaa verottajalle.

Talousmetsä, puupelto, puuplantaasi. Suomalaisen erilaishakkuin tai metsänhoitotoimin käsittelemää maa-aluetta. Usein kasvaa yhtä istutettua puulajia. Pääasiallinen tarkoitus puun- ja rahantuotanto. Neljä tekijää erottaa metsästä: 1) lahopuusto puuttuu 2) lehtipuusto puuttuu 3) pienilmastoa ei synny 4) jatkuvuus puuttuu. Päättyy usein avohakkuuseen.

Tukki. Rungon järein osa, jota käytetään pääasiassa sahatavaran valmistukseen, myös hirrenveistoon.

Leimaus[muokkaa]

Erotetaan metsästä poistettava ja sinne jäävä toisistaan. Harvennushakkuissa ns. metsurinleimaus eli metsuri tai metsänomistaja valitsee poistettavat puut ohjeiden mukaan. Leimausseloste ja tilakartta. Hakkuuilmoitus.

Kirvesleimaus 1,5 m korkeudelta 15-20 cm vino pilkka, isketään puun sivusta kirvestä heilauttaen. Leimat samaan suuntaan.

1 leima pinotavara
2 leimaa tukkipuu
3 leimaa erikoispuut

Mittaus[muokkaa]

Katso esimerkiksi Metlan sivu Puutavarapölkkyjen mittaus

Määrän ja laadun toteamista. Mittäyksikkö on kuorellinen kiintokuutiometri m3. Sovitaan mittausmenetelmästä: välivarastolla eli tienvarressa tai pystymittauksena leimikolla ennen hakkuuta. Mittauksessa käytetään työvälineenä mittasaksia tai -tikkua.

  • Tukista mitataan pituus ja latvaläpimitta enintään 3 cm etäisyydeltä katkaisukohdasta vaakasuorassa suunnassa kuoren päältä.
  • Mikäli mittauskohdassa on oksa tai muu laajentuma suoritetaan mittaus siitä seuraavasta ohuimmasta kohdasta tyveen päin.
  • Mikäli tukki on soikea (ero 15-20 mm) mitataan tukki ristiin kahdesta suunnasta.
* Yleisen tukkitavan mukaisesti, mitattaessa ei haeta edullisinta paksuusmittakohtaa kummankaan eduksi, vaan puun vahvuusmitta otetaan siltä kohdalta, minkä mittainen tukki katsotaan soveliaaksi mitata.

Mittaluokat[muokkaa]

13 cm (12-13,9) = massapuu, ei tukkipuuluokka
15 cm (14-15,9) = mäntytukin minimiläpimitta
17 cm (16-17,9) = kuusitukin minimiläpimitta
19 cm (18-19,9) = vanerikoivutukin minimiläpimitta jne.

Pituusmittaus[muokkaa]

Pituus ilmoitetaan desimetreinä, 1 dm = 10 cm
Määräpituus 3 dm (30 cm) välein, alkaen 31 dm, 34, 37, 40, 43, 46, 49, 52, 55 jne.
  • Mittapoikkeama +- 3 cm. Rakennuspuiksi voidaan käyttää 10 cm:n jakoa. Tasausvara (Tyssi) sisältyy määräpituuksiin. Sahapuut katkotaan 4-5 m mittaisiksi.
  • Tavallisimpia pituuksia ovat mm. 3,7 ja 5,5 ja 7,3 metriä.
  • Pystyssä olevan puun pituuden määrittely voidaan tehdä suunnilleen ottamalla kepistä kiinni niin että käden yläpuolella oleva keppi on yhtä pitkä kuin etäisyys silmiin. Eli kallistetaan keppiä naamaa kohden. Kun käsi pidetään vaakatasossa suorana ja keppi pystysuorassa kädessä, ja etsitään etäisyys puusta että katse kulkee kepin yläpään kautta puun latvaan, niin puun korkeus on suunnilleen etäisyys mittaajasta puun tyveen.

Pystymittaus[muokkaa]

Mitataan puutavaralajeittain tunnukset, joiden perusteella niiden kiintotilavuus selviää. Yksikkötilavuus ovat erikseen männylle, kuuselle ja koivulle ja on eri maan eri osissa. Läpimitta mitataan rinnan korkeudelta eli 1,30 m.

Pylvään mittaus[muokkaa]

  • Pylväshinta on vähintään 10% lisää paikalliseen hankintahintaan. Sahapuun hinnalla ostaminen edullisempaa kuin pylväspuun. Pylväs on tukkia pidempi, 8–15 m ja latvaläpimitta on yleensä vähintään 170 mm
  • Katkotaan määräpituuteen mitaten katkaisupintojen lyhyimmältä väliltä. Ylimitta maksimi 3 cm. Paksuus mitataan pituuden keskiväliltä. 2 cm:n tasausluokin
  • Mittaus voidaan suorittaa myös pylväsmitalla eli mittaus kaadetun tukin keskeltä ja katsotaan pylvästaulukosta tai tukkimitalla. Mikäli on sovittu 13 luokalle alhaisempi hinta, pylväsmitta ei silloin käy.

Hirrenveistoon[muokkaa]

  • Puut mitataan pystyssä, kaadettuna tien varressa, sahaus tai veistopaikalla. Ohjeena voidaan käyttää piirustuksista laadittua, puunhankintalistaa. Luettelossa esimerkiksi luetellaan minimi- ja maksimilatvaläpimitta ja sen sallittu vaihtelu ja tarvittavat eri pituudet.
  • Ostettaessa samalla sahapuuta, otetaan se isojen puiden tyvestä 4-5 m mittaisina.

Rinnankorkeusmitta[muokkaa]

  • Valmistelulaskelmien perusteella saadaan rinnankorkeusmitta ja tällä mitalla voidaan helposti katsoa metsässä löytyykö sieltä riittävästi sopivaa puuta. Tämän mitan perusteella voidaan metsässä laskea yksinkertaisesti onko riittävän monta puuta, jotka täyttävät vähimmäislatvaläpimitan vaatimuksen. Rinnankorkeudelta mitattuna kapeasta puusta saa mahdollisesti vain yhden tai kaksi tukkia pituudesta riippuen, latvan jäädessä käyttökelvottomaksi hirrenveistoon (jää ropsiksi, polttopuuksi). Rinnankorkeudelta paksusta puusta saa mahdollisesti useita hirsiä, mutta puun tyven nk. tyvitukki saattaa olla liian paksu hirrenveistoon, joten täytyy laskea montako hirttä saadaan tämän tyvitukin jälkeen, joiden latvaläpimitta täyttää minimivaatimukset. Tämä tyvitukki, sorvitukki voidaan pyrkiä myymään lyhyimpänä mahdollisena (noin 31 dm vuonna 2008) metsäyhtiölle, firmalle.
    • Metsä-alan taulukoista nähdään puun kapeneminen tietyllä matkalla eri puolella Suomea, jolloin voidaan laskennallisesti selvittää pystyssä olevista puista halutun mittaisina tukkeina pätkittynä niiden latvaläpimittoja vaikka niitä ei päästä mittaamaan kokopituudelta.
    • Toisin sanoen puu on kartiomainen eli se kapenee latvaa kohden. Tämän kapenemisen nyrkkisääntö lienee havupuulla Keski-Suomessa 8-10 mm per metri. Tämä tarkoittaisi että 10 metriä pitkä tukki, joka on tyvestään 30 cm, olisi 10 metrin korkeudelta noin 20 cm. Tällöin voidaan sopivia puita metsästä etsiä kun mitataan tukin läpimitta ihmisen rinnan korkeudelta (1,30 m). Jos se esimerkiksi on 31 cm, tällöin siitä ylöspäin 6 metriä, tulevan tukin latvapuolen läpimitta on noin 25 cm (31-6). Jos siitä vielä otetaan toinen tukki ylöspäin, jonka pituus on esimerkiksi 4 m, tämän latvaläpimitta olisi 21 cm. Näin pystytään ennakoimaan puunhankintalistan ja suunnitelmien mukaan saadaanko puusta haluttu tukki, jonka vähimmäislatvaläpimitta toteutuu ilman että sitä kaadetaan ja mitataan.
    • Sivulla Hirsilista oleva taulukko-ohjelma laskee myös rinnankorkeusmitat, kun syötät muutoksen per metri taulukkoon. Taulukossa on huomioitu 30 metriin saakka puut ja läpimitat 15 - 87 cm.

Mittauspöytäkirja[muokkaa]

Merkintätapa[muokkaa]

Merkitään pistein ja viivoin neliömuotoon 1-10. Eli lähdetään ykkösestä eli piste vasemmassa yläkulmassa. 2 eli lisätään piste oikeaan yläkulmaan. 3 vasempaan alakulmaan. 4 oikeaan alakulmaan. 5 pystyviiva yhdistämään vasemmat pisteet. 6 vaakaviiva yhdistämään alapisteet. 7 vaakaviiva yhdistämään yläpisteet. 8 pystyviiva yhdistämään oikeat pisteet. 9 poikkiviiva yhdistämään vasen alakulma ja oikea yläkulma. 10 poikkiviiva yhdistämään oikea alakulma ja vasen yläkulma.

Puutavaralajien laatuvaatimuksista[muokkaa]

Havutukit[muokkaa]

Lenkoutta sallitaan enintään 1 cm yhden metrin matkalla. Latvamutkaa ja monivääryyttä ei sallita. Ei sallita lahoa, sinivikaa, toukanreikiä, halkeamia eikä vieraita esineitä.

Koivutukit[muokkaa]

Minimi 18 cm kuoren päältä ohuimmalta puolelta. Pituus 31 - 70 dm väliltä. Ei sallita lahopohjaista koroa, pintahalkeamia, sydänhalkeamia yli kolmannesta läpimitasta, vieraita esineitä, epämuodostumia (pahkat), pehmeää lahoa, syviä tyvipoimuja, korjuuvaurioita.

Erikoispuutavaralajit[muokkaa]

Mm. pylväs, sorvikuusi, tyvikoivu, pikkutukki ja parrunaihe.

Relaskooppi[muokkaa]

Metrin kepin päässä U -hahloinen merkki jossa kahden sentin hahlo ja leveämpi. Puuston pohjapinta-ala neliötä/hehtaari. Pyöri paikalla, jos mahtuu puu 2 cm rajaan 1 puu, jos juuri mahtuu 0.5 puuta. Katsotaan taulukosta paljonko kyseistä puuta hehtaarilla. Kaulain. 1.30 m pitkän kepin päässä bumerangin muotoinen esine, jossa asteikko. Kepin pää puun tyveen ja katsotaan taulukkoa apuna käyttäen. 1 kuutio = 1000 litraa.

Ajourat[muokkaa]

  • Pääkuljetussuunnat määräytyvät maaston ja välivarastopaikkojen eli puutavara-auton noutopaikkojen mukaan. Ajourat merkitään maastoon ennen leimausta. Kierrettäviä maastonkohtia on mm. rinteet, kalliot ja pehmeiköt. Vastakkaisista suunnista kokoojaurille tulevat ajourat sijoitetaan eri kohtiin. Levitä uraa kaareissa. Merkitse ajoura kuitunauhoilla, solmu ajouran puolelle. Vältä sivukaltevuutta. Jyrkät mäet kuormattuna alaspäin. Poista haittaavat kannot ja vahvista pehmeikköjä hakkuutähteillä. Ajouran leveys hevos- ja pienkonekorjuussa 1,5-2 m, koneilla 3,5-4,5 m.
  • Metsätraktorin käyttöä kannattaa harkita kun puuta tulee yli 100 kuutiota ja ajomatka on pitkä.

Kehitysluokat[muokkaa]

Puuston suksessiovaihe tietyllä hetkellä.

A0 AUKEA Puuttomat tai avohakkuun jälkeen myyntikelvotonta ja korjaamatta jäänyttä jättö tai verhopuustoa kasvavat alat. Jos avohakkuusta on kulunut enemmän kuin neljä vuotta eikä aluetta ole viljelty, talousmetsikön laaduksi merkitään kehityskelvoton.

S0 SIEMENPUUMETSIKKÖ. Männyn tai koivun, ei kuusen luontaiseen uudistamiseen tähtäävällä hakkuulla käsitellyt talousmetsiköt, joissa taimien määrä ei ole vielä saavuttanut vakiintumisrajaa.

T1 PIENI TAIMIKKO. Taimikko, jonka keskipituus on alle 1,3 metriä. Puupellon laaduksi merkitään kehityskelvoton, mikäli runkoluku on alle vakiintumisrajan.

T2 VARTTUNUT TAIMIKKO. Taimikko, jonka keskipituus on yli 1,3 metriä ja keskiläpimitta rinnankorkeudella on alle 8 cm. Jos runkoluku on Etelä-Suomessa alle 600 kpl/ha ja Pohjois-Suomessa alle 500 kpl/ha, puupellon laaduksi merkitään kehityskelvoton.

Y1 YLISPUUSTOINEN TAIMIKKO. Kaksijakoinen talousmetsikkö, jossa kehityskelpoinen taimikko on syntynyt siemen-, suojus- tai verhopuuston alle ja jossa seuraava toimenpide on ylispuiden poisto.

02 NUORI KASVATUSMETSIKKÖ. Talousmetsikkö, jonka keskiläpimitta rinnankorkeudelta on 8 � 16 cm. Havupuuvaltaisissa talousmetsiköissä valtapituus on yli 7 m ja koivikoissa yli 9 m.

03 VARTTUNUT KASVATUSMETSIKKÖ. Talousmetsikkö, jonka keskiläpimitta rinnankorkeudelta on yli 16 cm, mutta joka ei täytä suositeltua uudistamiskeskiläpimittaa tai ikää.

04 UUDISTUSKYPSÄ METSIKKÖ. Talousmetsikkö, jonka pohjapinta-alalla painotettu keskiläpimitta on vähintään suositeltu uudistamisläpimitta tai ikä on vähintään uudistamisikä.

05 SUOJUSPUUMETSIKKÖ. Kuusen luontaiseen uudistamiseen tähtäävällä hakkuulla käsitelty talousmetsikkö, jossa talousmetsänkasvatuksen loppuvaiheessa syntynyttä kehityskelpoista taimiainesta suojataan suojuspuustolla heinä-, halla- yms. vaaratekijöiltä. Suojuspuut voivat olla kuusen lisäksi mäntyä tai koivua. Suojuspuuston runkoluku on vähintään 100 kpl/ha ja pohjapinta-ala on alle 75 % harvennusmallien alarajasta.

VAJAATUOTTOISET.

Uudistaminen[muokkaa]

  • Luontainen uudistaminen tai metsänviljely. Metsää ei saa käsitellä niin että uudistuminen joutuu vaaraan. Hakkuun jälkeen on uudistusalalle saatava uusi metsä joko luontaisesti tai istutuksin avustamalla. Hyvä tulos saavutetaan ottamalla huomioon kasvupaikan ominaisuudet.
  • Ensisijainen uudistuskypsyyden merkki on puuston järeys eli pohjapinta-alalla punnittu keskiläpimitta. Apuna käytetään myös ikää. Vajaatuottoisia eivät ole alle 0,5 ha alat, luonnonhoidollisesti tärkeät puronotkojen lepikot eikä viljelymaiden reuna-alueet. Kuusikoissa ei rikota maanpintaa kun uudistetaan.
  • Uudistamismenetelmistä luontaista suositellaan kun kohtuullisessa ajassa saadaan täysituottoinen metsä. Viljelyä käytetään haluttaessa nopeutta tai jalostaa metsää keinotekoisesti puupelloksi. Voidaan myös täydentää luontaisesti lisääntynyttä viljelyllä. Karummat kumpareet ja suonotkelmat uudistuvat esimerkiksi hyvin luontaisesti.

Taimikon varhaishoito[muokkaa]

Alle 20 vuotiasta metsää, korkeintaan 10-14m. Istutettua tai luonnonluomaa. 4-7 m korkeana harvennetaan n. 2 m välein vesurilla tai raivaussahalla. Perkaus, harvennus

Ensiharvennus[muokkaa]

Eli nuoren puupellon hakku noin 30 vuoden iässä kun mitta n. 14 m (10-15 m). 8 puuta neljän metrin säteiselle alueelle. Heikkojen poistoa. Havupuutaimikkoon koivua 10-15%. Kuitupuuta tulee 10-40 kuutiota hehtaarilta.

Harvennukset[muokkaa]

Uudistushakkuu[muokkaa]

Uudistuskypsä[muokkaa]

eli ts. Aukkovaihe, Heinä- ja ruohovaihe, Pensasvaihe, Lehti- ja sekapuupeltovaihe pyritään ohittamaan, Havupuupeltovaihe.

Auraus. Pohjalla vako, piennar, 2-3 m välein. Vain veden vaivaamille

Mätästys. Oja, 10-15 metrin välein

Äestys. Laakea pinnan rikkominen 2-3 metrin välein. Kivennäismaille.