HUOM! Voit itse lisätä ja muuttaa sisältöä muokkaa-painikkeiden avulla

 Olet itse vastuussa tämän teoksen käytöstä aiheutuvista vahingoista Lue lisää.

Lattia

Kohteesta Wikikko - kansan taitopankki
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Lautalattia. Ponttaamattoman lattian leveys on 148 mm ja paksuus on noin 35 mm. Lautojen alla olevan sammal-purueristeen ja lautojen välissä ei ole paperia, joka taas pölyävän eristeen ollessa kyseessä estäisi pölyämistä ja narinaa. Lattiaa ei ole naulattu joka vasaan kiinni, mutta kahdella naulalla missä sitten onkin naulattu.

Aiheeseen liittyvää[muokkaa]

Riukulattiat[muokkaa]

  • Pyöreitä tai halkaistuja riukuja vierekkäin.
  • Kuusi tai haapa. Haapa sopii hyvin kosteisiin tiloihin kuten eläinsuojiin.

Parketti ja laminaatti[muokkaa]

Katso sivu Parketti ja laminaatti

Halaspuolikkaat[muokkaa]

  • Halkaistu tukki, jonka sydäpuoli on lattiapintaja. Alapuoli pyöreä ja niskapuiden kohdalta veistetty.

Lauta- ja lankkulattiat[muokkaa]

Lankkulattia[muokkaa]

Ponttilauta, tervapahvi, puukuitulevy, saha-kutteripuru tiivistettynä, paperi, lankku.

Ponttipuulattia[muokkaa]

Lankun toisella reunassa ulos työtyvä urospontti ja vastakkaisessa naaraspontti. Saatavilla höylättyä että edullisempaa sahattua raakaponttilautaa. Oikein höylättynä puun sudän on pintapuolella.

Alustan tulee olla luja, tasainen (samalla tasolla) ja kuiva. Erikoiskuivan lattialaudan asennuksessa huoneen lämpötila 18-20 astetta ja suhteellinen kosteus 30-60 %.

Työkalut[muokkaa]

vasara
sorkkarauta
saha
pora
pistosaha
taltta
tuurna
suorakulma
meterimitta
kynä

Asennusohje[muokkaa]

  • Tarkista lattian tasaisuus vähintään 3 m pitkä suoralla laudalla poikittain kannatteiden päältä.
  • Tasoita epätasaisuudet höyläämällä tai asennuskiiloilla.
  • Aseta ensimmäinen lauta uurrepuoli seinään päin, jätä seinän vierille liikkumavara 5-10 mm asennuskiiloja apunakäyttäen.
  • Lyö seinän viereen tulevat laudat kiinni lisäksi pystysuoraan ylhäältäpäin kannatteisiin.
  • Lyö jokainen lauta kannatteisiin viistosti (noin 45 astetta) urospontin yläsisäkulmasta, käytä lyönnin lopussa apuna tuurnaa.
  • Paina jatkoskohdat paikoilleen lyöden vasaralla ponttilaudasta tehtyä lyöntikapulaa apunakäyttäen ja sorkkaraudan avulla. Käytä seinän välissä puukapulaa suojana.
  • Sahaa ponttaamattomien lautojen syrjät vinoiksi sisäänpäin, jotta liitoksesta tulee tiivis.
  • Mittaa viimeinen (yleensä tarvitaan kapeampi) ponttilauta asettamalla kyseinen ponttilauta tarkasti edellisen asennetun päälle, laita tämän päälle kiinni seinää vasten toinen samanlainen ponttilauta ja piirrä naaraspontin puolelta viiva alempaan, sahaa urospontin puoli pois, viistoa naaraspontin yläreuna sisäänpäin jonkin verran koko matkalta, viistoa sisäänpäin myös seinän puoleinen sahattu syrjä, paina paikoilleen kiilojen avulla.
  • Kittaa kolot ja raot tarvittaessa.
  • Hio lattia.
  • Tarkista että ovet avautuvat ja sulkeutuvat.

Materiaali[muokkaa]

  • Lattia on yleensä mäntyä mutta myös kuusta tai lehtipuita kuten koivu, haapa, leppä. Kuusi on mäntyä vaaleampaa ja kestävämpää.
  • Tiheäsyinen, iäkäs, suora
  • Kosteusliikkeiden minimoimiseksi asennettavan puulattian kosteuspitoisuus tulisi olla lähellä ympäristöä.

Kiinnitys[muokkaa]

Yleensä sydänpuu ylöspäin

Kiinninaulattavassa puulattiassa esim. 60 mm kampanauloja tai 75 mm lankanauloja.

Uiva lattia.

Salavaarnat. Kuusi- tai katajatappeja.

Jiiri[muokkaa]

Lattian kehystäminen seinän suuntaisin lankuin. Yleinen multapenkkiperustuksissa. Myös rossipohjaisissa rakennuksissa. Jiirilankkuja käyttäen voidaan säännöllisesti tarkistaa alapohjan kunto tarvitsematta purkaa koko lattiarakennetta.

Puhdistus[muokkaa]

Vanhaa lattiaa on kuurattu esimerkiksi varrellisella harjalla, käyttämällä kylmää vettä, hiekkaa ja tuhkaa. Myös kalkkikuuraus. Puu on elävä materiaali lattiassakin, se elää huoneen ilmankosteuden myötä, sen pinta myös reagoi kuurausveden lämpötilaan.

Irrotus[muokkaa]

Reunasta lähtien sorkkarautaa apunakäyttäen ja numeroiden. Ponttilautojen irrottamiseen käytetään loivia, pitkiä, vähintään kolmen laudan alle ulottuvia puukiiloja lyöden ne jokaisen naularivin viereen. Kiiloja kiristetään vuorotellen, tasaisesti lautaa irrottaen. Kun lauta on täysin irti irrotetaan se ponttiliitoksesta ja poistetaan naulat.

Korjaaminen[muokkaa]

Uusia lankkuja uusittaessa kannattaa käyttää samankokoista puutavaraa. Liitokset tehdään lattiavasojen kohdalle ja kiinnitetään kuten alkuperäinenkin lattia.

Eristäminen[muokkaa]

Tässä lattiassa on noin 15 cm sammaleen, purun, olkien ja turpeen sekoitusta

Kivestä tehdyn sokkelin rakoja voi täyttää kivillä tai kalkkilaastilla.

Tuuletusluukku[muokkaa]

Rossipohjaisen talon tuuletusluukut tai nk. kissanluukut suljetaan talveksi vuoden päätteeksi ja avataan taas pakkasten mentyä kesäksi.

Lattian pintakäsittelyä[muokkaa]

Ennen lattialankut höylättiin, ei hiottu. Höylääminen sulkee puun syyt ja siitä tulee paremmin kulutusta, kosteutta ja likaa kestävä. Nykyään puulattiat ovat yleensä hiotut, mikä saattaa vaikuttaa alla kuvattujen kuuraus ja maitokäsittely -menetelmien toimivuuteen.[1]

Maitokäsittely[muokkaa]

Maitokäsittely perustuu maidossa olevaan kaseiiniin. Kaseiinia käytetään myös sekä liimana (kaseiiniliima) että maalina (maitomaali, liimamaali). Esim. tiilikaton voi maalata seoksella jossa on rasvatonta maitoa, sementtiä ja punamultaa. Tulee halpa ja kestävä maali. MM. aitoja sekä navetassa eläinten karsinoita on maalattu rasvattoman maidon ja punamullan seoksella. Aivan loistavaa ja edullista tavaraa!

Kaseiinikäsitelty lattia on kuulemma hyvin kaunis, helppohoitoinen ja pehmeäpintainen sekä likaa hylkivä. Lisätietoa aiheesta voi hakea mm. korjausrakentamis- ja restaurointikeskuksista.

Kuuraus[muokkaa]

Lattiat voi myös kuurata veden ja suovan seoksella. Kyseessä ei ole varsinainen pintakäsittely, vaan alunperin lattiat kuurattiin siksi että ne saatiin puhtaiksi. Siinä samalla lattiat kuitenkin saavat myös pintakäsittelyn ja kuurauskertojen kasvaessa pinta muuttuu aina vaaleammaksi, kauniimmaksi ja kestävämmäksi. Kaseiinikäsitelty lattia ja kuurattu lattia ovat ulkonäöltään lähellä toisiaan.

Homma tapahtuu samalla tapaa kuin maton kuuraus. Kastele lattia siltä kohtaa mistä aloitat kuurauksen. Käytä kylmää vettä, sillä lämmin vesi pörröttää puupinnan ja siitä jää harmahtava pinta. Veden ei tarvitse valua lattialla.

Tee seos jossa on 4-5 dl suopaa ja 10 l vettä. Kuuraa lattia seoksella ja sopivan jäykällä harjalla. Jos lattia on pieni niin sen jaksaa kontata läpi mattoharjan kanssa, isompaan lattiaan kannattaa hankkia varrellinen harja. Kuuraa lattia lankkujen pituussuunnassa. Huuhtele sitten rievulla ja puhtaalla kylmällä vedellä suopavesi pois. Valmis!

Uusi käsittely kun lattia alkaa näyttää likaiselta. Sitkeitä tahroja voi hinkata laittamalla suopaa suoraan tahran päälle.

Mitä useammin ja pitempään lattiaa kuuraa, sitä kauniimmaksi se muuttuu. Muutaman vuoden kuluttua lattiasta tulee vaalea, sen pinta on pehmeä ja sillä on ihana kävellä paljain jaloin. Vuosien varrella se aina vaan paranee.

Lattia on yllättävän helppohoitoinen, jos ulkokengät maltetaan jättää eteiseen, riittää kuuraus jouluksi ja juhannukseksi. Mahdolliset läikät voi pestä samaisella suopavedellä.

Suovan vaihtoehtoina lattioita on kuurattu myös hiekalla, tuhkalla sekä kalkilla. Suopaveteen voi myös lisätä hiukan (pari rkl) vernissaa, jolloin lattiasta tulee paremmin kosteutta kestävä.

Lainattua[muokkaa]

Löytyipäs ihan sattumalta. Aivan viimeiset rivit otsikon '16.01 lämpö karkaa talosta' alla kertovat tästä asiasta. Tässä ote viidennentoista painoksen sivulta 459: Panu Kaila kirjoitti: Sen sijaan vaakasuorassa ilmatilassa ei itsekonvektiota synny. - - Venäläiset rakentavatkin tarkoituksella jalkalistojen kautta tuuletetun ilmatilan lautalattioihinsa - näin tuoreet laudat pääsevät kuivumaan tehokkaasti altapäin, kuten myös uutuuttaan mahdollisesti kostea puru- tai sammaltäyte. Omakotikirjassa 1961 neuvottiin jättämään alapohjan mineraalivillan ja lattialaudan väliin peräti 6 cm:n ilmarako.

Lähteet[muokkaa]