HUOM! Voit itse lisätä ja muuttaa sisältöä muokkaa-painikkeiden avulla

 Olet itse vastuussa tämän teoksen käytöstä aiheutuvista vahingoista Lue lisää.

Kehärakenne

Kohteesta Wikikko - kansan taitopankki
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Yleistä[muokkaa]

Yksitukinen riippuansaskatto, kehärakenne on rakennettu pyöreästä puusta puuliitoksin, jotka on lisäksi kiinnitetty pulteilla. Rakennetta voidaan käyttää pitempien jännevälien tukemiseen, kuten kurkihirren ja vierrehirsien tukemiseen. Rakenne on myös näyttävä, joten se voidaan hyvin jättää näkyville. On syytä ymmärtää että rakenteen suunnittelu, mitoittaminen ja rakentaminen vaatii asianmukaisen ammattitaidon kun haetaan todellista kuormitusten kestoa. Toinen vaihtoehto on rakentaa vain ulkonäöltään samantyyppisiä kattorakenteita, jotka eivät ole tarkoitettu kuormien kantamiseen, vaan katon muut rakenteet ottavat kuormat vastaan. Tässä annetut ohjeet ovat suuntaa antavia ja niiden lopputuloksena on rakennesuunnittelijan kanssa toteutettuna kuormitukset kestävä rakenne. Näissä liitoksissa tasaiseet pinnat kohtaavat toisensa ja ne uppoavat puuhun oikeassa kulmassa juuri oikean verran.

Rakentaminen vaatii huolellisuutta ja tarkkaavaisuutta. Sen rakentaminen sujuu hyvin parityönä.

Terminologia[muokkaa]

Alapaarre (bottom chord, tie beam) - seinältä seinälle kulkeva hirsi
Harjatolppa (kingpost) - keskellä pystyssä oleva hirsi
Kontti (web, strut, brace) - harjatolpan tyvestä vinottain selkäpuulle kulkeva hirsi
Selkäpuu (principal rafter) - katon harjalta räystäälle kulkeva hirsi
Vierrehirsi (purlin) - kurkihirren suuntainen hirsi selkäpuiden päällä
Vuoliainen (top plate log) - tasakerran päälle tuleva vierrehirren kaltainen hirsi

Voimat[muokkaa]

Kuormituksen alla (esim. kattorakenne ja lumikuorma) katon selkäpuut taipuvat alaspäin ja siirtävät voimat alapaarteen kautta seiniin, josta ne johtuvat maahan. Selkäpuiden painuessa alhaalla olevat liitokset vetävät alapaarretta vaakatasossa ulospäin kumpaankin suuntaan. Keskellä oleva harjatolppa on kurkihirren kannatteluun.

Rakentaminen[muokkaa]

Hirrenvalinta[muokkaa]

Rakenteeseen käytettävät hirret on valittava sivuun heti hirsirakennusta rakentamaan aloitettaessa. Pyöreitä ja tasapintaisia hirsiä. Myös kurkihirsi ja vierrehirret on valittava. Aloita rakenteen mitoitus selkäpuista.

Selkäpuut[muokkaa]

  • Lähtökohtana voi pitää esimerkiksi hirren keskikohdalta mitattuna 300 mm paksuutta, jonka mukaan muut osat voidaan mitoittaa.
  • Latvaläpimitta on 50 mm pienempi kuin harjatolpan latvaläpimitta.
  • Tyviläpimitta on vähintään 50 mm pienempi kuin alapaarteen läpimittojen liitoskohdassa.
  • Latvaläpimittojen sama koko on hyväksi, mutta toisen selkäpuun tulisi kaveta toista enemmän niin että se sopii paremmin alapaarteen latvapäähän kun toinen taas alapaarteen tyvipäähän.
  • Suora tai enintään yhteen suuntaan taipunut. Mahdollinen kupera puoli asemoidaan ylöspäin eli ansaan ollessa paikoillaan rakennuksessa kupera puoli osoittaa taivasta kohden (kynsillään).
  • Latvapäät osoittavat kohti harjaa.

Alapaarre[muokkaa]

  • Läpimitta selkäpuun liitoskohdassa tulisi olla niin suuri että selkäpuun hirrenpää poistaa vähemmän kuin 1/4 alapaarteen halkaisijasta. Tämä saadaan yleensä kun selkäpuun alapaarteen puoleiseen läpimittaan lisätään 50 mm.
  • Mahdollisimman tasapaksu hirsi eli latva- ja tyviläpimitat samat tai lähellä toisiaan. Valitaan ennemmin latvaläpimitan kuin tyviläpimitan mukaan.
  • Suora tai enintään yhteen suuntaan taipunut. Mahdollinen kupera puoli asemoidaan ylöspäin eli valmiissa rakennuksessa osoittaa kohti taivasta.
  • Alapaarre salvotaan paikoilleen seinälle ennen kuin aletaan rakentamaan ansasta. Sen päälle salvotaan myös vuoliaishirsi, joka tulee siis tasakerran päälle tai on tasakertahirsi. Vuoliaishirteen tehdään kattokulman mukainen tasainen pinta tai kolot kattovasoille (räpsäytä katon kaltevuuden suunnasta alamerkkiviiva). Alapaarteen salvoksessa alempaan seinähirteen kannattaa käyttää ämmännurkkaa, jossa on sisälle piilotettu nelikulmainen lukko. Pintojen väliin voi asettaa myös lisäksi ohuen metallilevyn. HUOM! Ennenkuin salvottu hirsi nostetaan pois paikoiltaan, on siitä otettava mitat. Katso kohta "Hirsien mittojen piirtäminen".

Harjatolppa[muokkaa]

  • Suora.
  • Latvaläpimitta on vähintään 50 mm suurempi kuin selkäpuiden latvaläpimitat.
  • Tyviläpimitta on suunnilleen 50 mm pienempi kuin alapaarteen keskikohdan läpimitta.
  • Harjatolpan voi asentaa myös latvapää alaspäin eli alapaarteeseen.

Kontti[muokkaa]

  • Tukevat selkäpuita. Käytetään jos rakenne vaatii lisätukea kuten esimerkiksi vierrehirsien tukemiseen tai vaikka ei tarvittaisi kuormitusten takia, mutta halutaan ulkonäöllisistä syistä käyttää niitä.
  • 70 % alapaarteen keskikohdan halkaisijasta ja pienempiä kuin kohdassa jossa ne liittyvät selkäpuihin.

Kurkihirsi[muokkaa]

Sahattu tasaiseksi kummaltakin puolen kattokulman mukaisesti.

Vierrehirret[muokkaa]

Sahattu toiselta puolelta tasaiseksi kattokulman mukaisesti.

Vuoliaiset[muokkaa]

Sahattu toiselta puolelta tasaiseksi kattokulman mukaisesti.

Piirtäminen[muokkaa]

Piirtäminen suoritetaan todellisessa mittakaavassa eli 1:1 tasaisella, vaaterissa olevalla ja tukevalla alustalla, jonka päälle tullaan nostamaan käytettävät hirret. Piirtoalustat voivat olla vain liitosten kohdalla, mutta toisiinsa nähden samalla korkeudella. Tukevia alustoja saa esimerkiksi puu- tai metallirungolla vahvistetusta, paksusta MDF-levystä. Koko alueen kattamiseen voi käyttää esimerkiksi pontattuja vanereita.

Perusviivat[muokkaa]

Piirtäminen alkaa perusviioista, joiden jälkeen piirretään hirret ja lopuksi liitokset. Käytä perusviivojen piirtämiseen punaista värilankaa. Nämä viivat koskevat kyseisen rakennuksen ja kyseisen kattokulman kaikkia riippuansaita ja myös muita kattorakenteita. Myöhemmin piirrettävät viivat koskevat vain kutakin riippuansasta (joita voi olla useita samassa katossa) koska käytettävät hirret vaihtelevat mahdollisesti kooltaan. Ansas rakennetaan kyseisten viivojen SISÄPUOLELLE.


  • Jänneväliviiva (spanline) on PERUSVIIVA katon rakentamiseen liittyen. Se on rakennuksessa vaakatasoinen pinta. Kiteytettynä kyseessä on sisäkattokulman ja seinän keskiviivan risteyskohta. Kun viimeiset katon lappeen suuntaiset, yleensä pitkän seinän hirret on salvottu paikoilleen, näitä hirsiä voidaan kutsua tasakertahirsiksi tai vuoliaisiksi. Vuoliaisia ne ovat kun ne ovat seinähirsiä pitempiä eli muodostavat päätyseinille räystäät ja niiden päälle tulee makaamaan kosketukseen kattovasat. Nämä vuoliaiset voivat olla myös tasakertaa korkeammalla. Niissä on upotukset kattovasoille, tai niiden koko lappeen suuntainen pinta on sahattu tasaiseksi kattokulman mukaan.
  • Riippuansaan alapaarre on usein salvottu vuoliaisten alle ja alapaarteen keskilinja on kehikon alimman hirren alapinnasta kummassakin alapaarteen päässä mitattu sama korkeus.
  • Määritys valmiilla seinillä tapahtuu mittaamalla kehikon alimman hirren alapinnasta (sokkelin pinnasta) seinän keskilinjaa pitkin ylöspäin siihen pisteeseen, jossa sisäkattoviiva eli myöhemmin vuoliaisen tasattu yläpinta kohtaavat. Tämä mitta otetaan jokaisessa rakennuksen kulmassa ja siinä kehikon kulmassa jossa se on alimmalla, määrää koko rakennuksen jänneväliviivan korkeuden. Tämä alin korkeus siirretään kaikkiin kehikon kulmiin.


harjatolpan keskilinja
seinät yhdistävä jänneväliviiva (spanline) seinän keskimitasta toiseen
harjalta räystäälle kulkeva sisäkattoviiva (ceiling line)
alapaarteen keskilinja (tie beam "level line")
  • 1. Aloita räpsäyttämällä piirtoalustaan jänneväliviiva (spanline), joka on reipas puoli metriä pitempi kummastakin päästä.
  • 2. Mittaa tästä alapaarteen keskilinja alaspäin. Nämä viivat ovat yhdensuuntaiset. Räpsäytä värilangalla alapaarteen keskilinja ja merkitse viivalle alapaarteen keskikohta.
  • 3. Mittaa keskikohdasta, harjatolpan risteyskohdasta sama etäisyys jännemittaviivaa pitkin kumpaankin suuntaan eli seinien keskilinjojen kohdat.
  • 4. Mittaa harjatolpan harjapiste alapaarteen keskilinjasta. Laske geometrialla tai laske seuraavasti: katon nousu jaettuna katon etenemällä ja kerro saatu luku puolitetulla alapaarteen jännemitalla. Etenemä on katon suhdeluvussa jälkimmäinen luku. Tai ota kahdella metrimitalla alapaarteen keskilinjan ja seinänkeskilinjan risteyskohdista sama etäisyys mittanauhoihin ja katso missä kohtaan mitat risteävät.
  • 5. Räpsäytä värilangalla harjatolpan keskiviiva joka on myös reipas puoli metriä pitempi kummastakin päästä kuin harjatolpan pituus. Viivojen kohtaamiskulma on siis 90 astetta.
  • 6. Räpsäytä värilangalla kattolinja yhdistämällä harjatolpan kärkipiste ja alapaarteen keskilinjan ja seinän keskilinjapiste.
  • 7. Käytä tarvittaessa kirkasta spraylakkaa näiden perusviivojen peittämmiseen etteivät ne kulu pois myöhemmissä vaiheissa. Tarvittaessa lyö pienet naulat risteyskohtiin eli harjatolpan ylä- ja alapisteet ja seinäpisteet (neljä naulaa). Jos nyt tai myöhemmin piirrät vääriä viivoja, hio ne hiomakoneella pois. Huomaa että räpsäyttäminen tapahtuu ehdottoman suoraan!

Hirsien mittojen piirtäminen[muokkaa]

Käytä piirtämiseen sinistä värilankaa ja tee kaikkiin hirsien päihin hiusristikko eli pysty- ja vaaka viiva pinnasta pintaan kun ne on asemoitu oikeaan asentoon. Tarvittaessa puhdista hirsien päät sahalla ja hiomakoneella. Kuhunkin ansaaseen käytettävät hirret ovat yksilöllisiä. Viivat voidaan räpsäyttää värilangalla liitoskohtien kohdalta otettujen läpimittojen mukaan, mutta jos hirret ovat kovin vääriä ja käytetään vierrehirsiä, voidaan ne nostaa oikeisiin kohtiin piirtopöydälle, merkitä hirren muodon mukaisia pisteitä ja yhdistää pisteet. Pisteiden merkitsemisessä hirrestä pöytään voi apuna käyttää suorakulmaa. Tai kuljettaa suorakulmaa piirtopöytää ja hirren pintaa pitkin ja pitää kynää suorakulmassa kiinni. Kurki-, vierre- ja vuoliaishirsien tasaiset pinnat tulevat piirtäessä harjalta räystäälle kulkevan sisäkattolinjan mukaisesti sisäkattoviivan sisäpuolelle viivaan kiinni. Jos vierrehirsiä ei käytetä, selkäpuun ja kattovasojen väliin jää tällöin tyhjä tila. Jos rakennuksessa on useampi riippuansas, on parempi tukevuuden että ulkonäön suhteen tehdä niistä erikokoisia eli rakennuksen päässä jossa ansas tukee kurkihirren- ja vierrehirsien latvoja ansas on korkeampi kuin tyvipäässä.

harjatolpan kylkiviivat (2 kpl)
selkäpuiden kylkiviivat (2 kpl)
alapaarteen yläpinnan viiva (1 kpl)
  • 1. Mittaa kurkihirren läpimitta siinä kohtaa, jossa kyseinen ansas tukee kurkihirttä. Kurkihirsi sijaitsee siis sisäkattolinjaviivojen SISÄPUOLELLA harjalla ja sen muodossa on huomioitu kurkihirteen tehdyt kaksi tasaista viistettä kummallekin katon lappeelle. Päätä mihin suuntaan kurki- ja vierrehirret osoittavat rakennuksessa.
  • 2. Mittaa vierrehirsien läpimitta siinä kohtaa, jossa kyseinen ansas tukee vierrehirttä. Mitta mitataan vierrehirren paksuus pyöreästä pinnasta sen tasaiseen pintaan. Tasainen pinta on ulospäin seinäkattolinjaa kohden.
  • 3. Mittaa selkäpuiden, harjatolpan ja mahdollisten konttien läpimitat länkiharpilla oikeasta kohtaan ja oikeasta mittaussuunnasta. Oikea suunta on tärkeä, koska puut saattavat olla esimerkiksi soikeita tai sisältää oksakiehkuroita.
  • 4. Tuo hirret piirtopöydän lähelle ja osoittamaan siihen suuntaan johon ne lopullisesti tulevat muodostaessaan ansaan. Huomioi tässä myös esteettiset kysymykset hirsien pintoihin liittyen ja hirsien käyryys joka osoittaa aina ulospäin.
  • 5. Räpsäytä värilangalla alapaarteen yläpinnan viiva tai kopioi se siirtämällä se suorakulmalla pintaa pitkin.
  • 6. Piirrä vierrehirret, kurkihirsi ja vuoliaishirret todellisessa koossaan sisäkattolinjan sisäpuolelle.
  • 7. Piirrä tai räpsäytä selkäpuiden yläpinta joka kohtaa vierrehirsien pyöreän alapinnan. Päällekkäisyys tässä kohdassa saa olla 20 mm ja tämä pieni salvos tehdään vierrehirren puolelle. Asemoi selkäpuun yläpinta niin että se tukee vierrehirsiä. Piirretty selkäpuun yläpintaviiva saattaa poiketa suorasta sisäkattoviivasta. Voidaan myös määritellä että selkäpuut tulevat sisäkattolinjan suuntaisesti.
  • 8. Räpsäytä hirsien vastakkaiset pinnat latva- ja tyviläpimittojen mukaan tai piirrä ne suorakulmalla siirtäen.
  • 9. Piirrä harjatolppa. Mittaa harjatolpan pystykeskilinjasta erikseen kumpikin mittä hirren pintaan ja siirrä piirtopöytään. Eli älä mittaa hirren halkaisijaa ja siirrä sitä vaan ota mitta kahdessa osassa kummassakin päätyssä erikseen (neljä mittausta ja siirtoa).

Liitosten piirtäminen[muokkaa]

Perusajatus on määrittää liitokselle kohta, jossa halkaisijaltaan pienempi hirsi kohtaa suuremman hirren kohdassa jossa koko pienemmän hirren läpimitta hyödynnetään. Liitoksissa aina kaksi pistettä muodostuu ulkopintojen kohtauspisteistä. Tarvittava kolmas piste, syvyys saadaan kun mitataan halkaisijaltaan pienemmän hirren läpimitta länkiharppiin ja viedään se liitettävän suuremman kappaleen kylkeen tulevassa liitoskohdassa SAMASSA SUUNNASSA ja asetetaan harppi vesivaa'alla pystysuoraan. Tämän jälkeen mitataan länkiharpin kärjen ja hirren ulkopinnan välinen etäisyys ja se on upotettava syvyys liitoksessa. Huomaa että mittaukset siirretään samassa suunnassa kuin ne on mitattu. Liitoksia piirtopöytään mitoitettaessa tulee pitää huolta että mitat otetaan oikeasta suunnasta ja piirretään oikeaan kohtaan. Piirtokohtaa määritettäessä on syytä sanoa itselle ääneen: "Merkitsen nyt kohdan joka on alapaarteen yläpinnan ja selkäpuun yläpinnan risteyskohdasta 55 millimetriä.". Piirrä liitosviivat aina pitemmiksi, noin 50 cm, jotta voit asettaa tarkemmin viivaa pitkin kulkemaan jigin tai laserin.

  • 1. Lyhennä hirret vähintään puoli metriä pitemmiksi kuin tarkka pituusmmitta. Mitat voi katsoa edellä tehdyistä piirroista. Tee sahaukset suoraan.
  • 2. Piirrä harjatolppaan värilangalla neljä viiva jokaiselle sivulle.
  • 3. Asemoi hirret piirtopöydän lähelle siihen asentoon johon ne lopullisesti tulevat muodostaessaan ansaan. Huomioi tässä myös esteettiset kysymykset hirsien pintoihin liittyen ja hirsien käyryys joka osoittaa aina ulospäin.
  • 4. HARJATOLPAN ALAPÄÄ. Harjatolpan ja alapaarteen liitos.
    • Mittaa harjatolpan alapään halkaisija oikeasta suunnasta ja määritä kuinka syvälle se uppoaa alapaarteeseen.
    • Suorita mittaus ottamalla ulkomittojen mittaukseen tarkoitettuun länkiharppiin harjatolpan alapään halkaisija pystysuunnassa. Mittaa harpilla todellisen alapaarrehirren yläpinnasta alaspäin kohta (A). Mittaa mitta (X) tästä pisteestä (A) alapaarteen yläpintaan.
    • Merkitse mitta piirtopöytään (X) harjatolpan keskilinjaa pitkin alaspäin alapaarteen yläpinnasta. Kohta on parempi jos se on hiukan syvemmällä, mutta enintään 30 mm syvemmällä.
    • Yhdistä piste (X) harjatolpan alapään sivuihin jolloin muodostuu kolmio alapaarteen yläpintaan.
  • 5. HARJATOLPAN YLÄPÄÄ. Harjatolpan ja selkäpuiden liitokset.
    • Mittaa selkäpuun pään halkaisija pystysuunnassa ja säädä länkiharppi tähän mittaan. Suorita mittaus kuten edellä kuvattu alapaarteessa. Saat mitattua länkiharpilla kohdan (B) ja mitattua syvyysmitan (Y).
    • Katso piirroksessa kohta jossa selkäpuun keskilinja kohtaa harjatolpan sivun. Piirrä suorakulmalla tästä kohtaa vaakasuora viiva kohden harjatolpan keskilinjaa Y-mitan verran ja enintään 30 mm syvemmälle. Ole tarkkana tässä kohden mistä suunnasta eli selkäpuun keskilinjaa hyväksikäyttäen.
    • Yhdistä piste (Y) selkäpuun sivuihin.
    • Ansas näyttä paremmalta jos selkäpuiden sisällä olevat syvyyspisteet, kohdat Y ovat samalla tasolla harjatolpassa. Tarvittaessa "pilko" ero tai siirrä toista selkäpuuta toisen tasalle. Silmä tarttuu erityisesti tähän Y-kohtaan valmiissa ansaassa.
  • 6. SELKÄPUIDEN ALAPÄÄT. Selkäpuun ja alapaarteen liitokset.
    • Lähtökohtaisesti selkäpuun pitää upota riittävän syvälle jotta alapaarteen "pyrstöön" jäävästä yläpinnasta tulee riittävän paksu kestämään siihen kohdistuvat leikkausvoimat. Rakennesuunnittelija antaa laskelmien mukaan ohjeen tarvittavasta tasopinnan suuruudesta. Tämän mukaan mitoitetaan syvyys niin että poikkileikkaus on tämän suuruinen.
    • The miters fit best…at point "X". s. 179 ??
    • Selkäpuun päässä oleva lyhyempi pystysahaus ei saisi mennä syvemmälle kuin 1/4 osaa alapaarteen halkaisijasta.
    • Lyhyemmän pystysahauksen kulma on yleensä alapaarteen yläpinnan ja selkäpuun yläpinnan kulma puolitettuna. Esim. katto on 34 astetta niin viistous A on (180 - 34) / 2 = noin 73 astetta. Tämä voidaan katsoa myös merkistemällä pisteet em. pintojen risteyskohdasta harpilla esim. 20 cm kumpaankin suuntaan alapaarteen yläpintaa ja näistä pisteistä suuremmalla harpin kärkivälillä piirtäen viivojen risteyskohta. Risteyskohdasta em. risteyskohtaan on tarvittava liitoksen kulma.
    • Piirrä viiva A piirrokseen oikeaan syvyyteen ja kulmaan. Mittaa syvyys kuten edellä on kerrottu. Muista tehdä mittaus kohtisuoraan alapaarretta piirtopöydässä ja yhdistää syvyys (X) missä asteviiva ja syvyys kohtaavat.
    • Yhdistä piste selkäpuun alapinnan ja alapaarteen risteyskohtaan.
  • 7. KONTIT.
    • Rakennesuunnittelija määrittää niiden kulman ja missä kohtaa ne kohtaavat alapaarteen. Jos erityistä määritystä ei ole, niin yleisesti ne on hyvä asettaa samaan kulmaan kuin selkäpuut. Kontin alapää voidaan liittää vain harjatolppaan, vain alapaarteeseen tai kumpaankin. Jos kontti kiinnittyy vain alapaarteeseen, tarvitaan tällöin yleensä pultti kiinnittämään harjatolppa alapaarteeseen.
    • Räpsäytä värilangalla kontin keskilinja.
    • Räpsäytä hirren ylä- ja alapinnat.
    • Kontin alapää: ??
    • Kontin yläpää: Käytä "parikieliliitosta", joiden keskellä on kiilat joita voidaan kiristää harjatolpan kutistuessa kuivuessaan. Tai samanlaista liitosta kuin esimerkiksi harjatolpan ja alapaarteen kohdalla.

Piirtoviivojen siirtäminen hirteen[muokkaa]

Viivojen siirtämisessä käytetään ikiaikaista tapaa (lofting), jota ilmeisesti veneenrakentajat kutsuvat sanalla ylöslyönti. Viivat siirretään hirsiin käyttäen apuna jigejä tai laseria. Laadukas tähän tarkoitukseen hyvin soveltuva laserlaite on esimerkiksi PLS 180.

  • 1. Asemoi hirret yksi kerraallaan pöydän päälle tarkasti oikeaan kohtaan. Käytä apuna säädettäviä latvankohottajia, joiden alapinta on tasainen ja mahdollisesti päällystetty kanisterista leikatuilla muovipaloilla. Aseta hirret päädyissä olevien hiusristikoiden keskipisteen ja piirtojigien koon mukaan noin 20 cm irti pöydästä. Asemoi hirret pituus, sivu- ja korkeussuunnassa suorakulmia apunakäyttäen piirrettyjen ulkolinjojen mukaisesti. Älä liikuta missään tapauksessa alapaarretta tai harjatolppaa ennen kuin niihin on piirretty kaikki liitokset. Vasta tämän jälkeen piirrä selkäpuut kumpikin vuorollaan.
    • Alapaarre asemoidaan valmiiksi merkityllä keskilinjaviivalla, joka laskettiin ja merkittin sen ollessa salvottuna rakennukseen. Samoin alapaarre asemoidaan pituussuunnassa harjatolpan keskiviivan kohdalle.
  • 2. Siirrä piirtoviivat hirteen. Aseta laser liitosviivalle niin että se on koko matkaltaa pitkän viivan päällä. Viiva saattaa vaatia laserin asemoinnin lattiaa vasten ja sitten hirren yläpuolen piirtämistä varten kolmijalan päälle. Piirrä viiva hirteen laseria käytettäessä laserviivan keskikohtaa pitkin, vaikka viiva heijastuisi hyvinkin leveäksi. Jigiä käytettäessä kiinnitä se ruuveilla pystysuoraan piirtopöytään kiinni ja viivoittimen ja kynän avulla piirrä viivat hirteen.

Liitosten sahaus[muokkaa]

  • 1. Talttaa reunat liitoksen suuntaisesti niin että taltattu pinta muodostaa tavoiteltavaa tasaista pintaa liitokselle eikä koveraa (nyt ei taltata normaalia nurkkasalvosta). Tai viillä liitosten reunat veitsellä.
  • 2. Räpsäytä värilangalla tarvittaessa keskilinjoja hirsiin sivuille etteivät ne häviä sahauksen aikana.
  • 3. Sahaa liitokset ehdottoman suoraan niin läheltä talttausta kuin uskallat. Ennemmin kupera pinta jos sahaus suoraan tuntuu epävarmalta. Koskaan ei koveraa pintaa! Etene urospuolisissa liitoksissa niin että sahaat vain liitoksen yhden sivun ja viimeistelet sen lopulliseen asuunsa kohdan neljä mukaisesti. Tämän jälkeen piirrät uuden viivan viimeistellyn ja sahaamattoman pinnan rajaan kylkiviivojen mukaisesti. Tällä tavoin vältät koveran pinnan harjassa ja voit toista sahausta tehdessä seurata viivoja.
  • 4. Tasoita oikohöylällä tai kulmahiomakoneeseen kytketyllä karkealla hiomalaikalla. Tarkista usein pintojen tasaisuus.

Koekasaus[muokkaa]

  • 1. Kasaa ansas vaakatasossa, mutta maasta sen verran ilmassa että näet liitokset joka puolelta. Laita esimerkiksi kolme pitkää hirttä lattialle ja tee kasaus niiden päälle. Käytä korkeusasemointiin tarvittaessa parikiiloja tai latvankohottimia.
    • Yhdistä ensin selkäpuut harjatolppiin ja työnnä sitten alapaarre selkäpuihin ja harjatolppaan. Kiristä kuormaliina räikkäkiristimellä harjatolpan yläpään ja alapaarteen ympärille.
  • 2. Tee mahdolliset hienosäädöt. Katso mistä kohtaa liitos mahdollisesti kantaa. Kumarru katsomaan alapuolelta ja käännä tarvittaessa hirsiä vänkäraudalla. Tarvittaessa tee "kartta", johon merkitään mahdolliset kunkin liitoksen sisällä olevat "kantavat" kohdat, jotka tulee purettaessa hioa tai tarkistaa. Tarvittaessa liitosta voi myös sahata sen ollessa kasassa esimerkiksi timpurin sahalla. Liitospintojen tulee mennä täysin toisiinsa kiinni viimeistään toisessa koekasauksessa. Osa pinnoista painuu kiinni kiristettäessä ne pulteilla.
    • Veistä timpurin kynän toinen sivu hyvin loivaksi ja piirrä poistettava osuus selkäpuista ja harjatolpan alapäästä liitoskohdissa. Vuole vuoluraudalla ylimääräinen pois riittävän pitkältä että hirsi näyttää luonnolliselta. Koska liitos on suorapintainen, vuolun alta paljastuu suoraa pintaa, joka pitää liitoksen siistin näköisenä tästä viimeistelystä huolimatta. Tasaisuudella on siis merkitystä niin lujuuslaskelmien kuin em. asian suhteen.

Reikien poraus[muokkaa]

  • Poraa läpireiät liitoksiin rakennesuunnittelijan ohjeiden mukaisesti reiät. Käytettäessä muun tyyppisiä kiinnityksiä kuten IdeFix 509, saatetaan ansas joutua purkamaan ja kasaamaan useampaan kertaan.
  • Harjatolpan kiinnittämiseen alapäästä tarvitaan alapaarteen läpi harjatolpan liitoksen harjan keskeltä porattu reikä. Apuna voi käyttää iGaging AngleCube kaltaista laitetta [1], jolloin laite asetetaan harjatolpan kylkiviivalle (räpsyviiva) ja kalibroidaan näyttämään nollaa. Laitteen muistiin on tallentunut tällöin kulma jossa riippuanasas sillä hetkellä lattialla on. Tämän jälkeen laite siirretään porakoneen terän päälle ja asetetaan näyttämään nollaa. Katsotaan 90 astetta alapaarteen suuntaan ja porataan reikä.
  • Käytä M20 kierretankoja ja paksua lattarautaa, myös harjatolpan alapään kiinnittämiseen. Lattarautaan voi päätyyn porata pienen reiän pienelle kierretangolle asennuksen helpottamiseksi.