HUOM! Voit itse lisätä ja muuttaa sisältöä muokkaa-painikkeiden avulla

 Olet itse vastuussa tämän teoksen käytöstä aiheutuvista vahingoista Lue lisää.

Kantele

Kohteesta Wikikko - kansan taitopankki
Loikkaa: valikkoon, hakuun

kannel, kanteles, sormikantele, Väinämöisen kannel, viisikielinen kantele

Yleistä[muokkaa]

  • Sivun tarkoitus on opastaa yksinkertaisesti kanteleen soittoa. Sivulta puuttuu opettelua vaikeuttavat musiikkiin liittyvien termien selitykset, Nuoteista soittaminen ja äänitetyt esimerkit.
  • Sivulla on tällä hetkellä viisikielisen kanteleen ohjeita
  • Levinneisyys ollut jotakuinkin Kemin korkeudelta alaspäin Suomi, nykyinen Venäjän Karjala ja siitä Puolan rajoille asti Balttian maat ja Pietarin seudut mukaanlukien.
  • Säilytys peräseinällä.

Rakenne[muokkaa]

Yksipuinen kantele[muokkaa]

  • yhdestä leppä, koivu tai mänty puusta koverrettu, ilman pohjaa. Pohjan muodostaa esimerkiksi pöytätelvy.
  • ei kierukkaa

Kaksipuinen kantele[muokkaa]

  • yhdestä puusta päältä koverrettu ja siihen kansi päälle esimerkiksi noin parisenttiä levelällä tuohinauhalla sitoen tai liimalla
  • yksi tai kaksi ääniaukkoa kannessa.

Kielet[muokkaa]

  • jouhea, rautalankaa, teräslankaa, vaskilankaa
  • kiinni säädettävissä vääntimissä eli viritystapeissa, jotka ovat metalla tai puuta. Tappi voi olla esimerkiksi kierteinen tai kiilamainen. Kiilamaista voi kiristää ja löysätä työntämällä tai vetämällä sitä. Jos tappi ei pidä, niin väliin voi laittaa saippua- ja liitujauhosekoitusta.
  • Lyhin kieli on no 5, pisin no 1.
  • Lyhin kieli no 5 vastaa nuottiviivastolla ylimpänä olevaa säveltä.

Viritys[muokkaa]

  • Duuri- tai molliasteikkomme viittä ensimmäistä säveltä. Sävelala esimerkiksi G-duuri tai g-molli.
  • Duurivirityksessä 1 ja 3 kielen välinen terssi on suuri, mollivirityksessä em. kielien terssi on pieni.
  • Matalin kieli eli perusääni viritetään esimerkiksi d1-g1 tai c1 -g1. Heleämpi korkeammassa virityksessä.
  • Molli saadaan duurista asettamalla 3 kieli puoli sävelaskelta alemmaksi.
  • hyvin viritetyn soittimen äänet sulautuvat yhteen eikä sointu huoju.

Tapa 1[muokkaa]

  • Virityslaululla, esimerkiksi ?
  • Kolmos kielen saa kohdalleen duurissa laulamalla Arvon mekin ansaitsemme ja mollissa Taivas on sininen ja valkoinen.
  • <tähän tarkempi ohje miten>
Duuri 3-kieli
Arvon mekin ansaitsemme
Suomen maassa suuressa,
vaikk´ei riennä riemuksemme
leipä miesten maatessa;
:,: Laiho kasvaa kyntäjälle,
arvo työnsä täyttäjälle
Molli 3-kieli
Taivas on sininen ja valkoinen
ja tähtösiä täynnä
- niin on nuori sydämeni
ajatuksia täynnä.
Enkä mä muille ilmoita
mun sydänsurujani
- synkkä metsä, kirkas taivas,
ne tuntee mun huoliani.

Kuuntele: http://www.helsinki.fi/~jnuotio/mids/taivason.html

Tapa 2[muokkaa]

  • Viritä perussävel esimerkiksi g1 pianon mukaan. Kanteleen pisinkö kieli? Mikä kosketin pianossa, kun c1 d1 g1?
  • sen jälkeen muut kielet intervalleilla kvintti ja kvartti. Hmm... :-)


Katso tästä sivu musiikkiin liittyvistä termeistä.

Soittoasento[muokkaa]

  • Soitetaan polvilla tai pöydällä.
  • Lyhyin kieli soittajaa lähinnä
  • Ponsi tukeutuu soittajan oikean reiden yläpuoleen.
  • Kannelta pidetään vaakasuorassa.
  • Oikea kämmen ponnen päällä
  • Vasen kämmensyrjä lyhyimmän kielen säädintappiin nojaten
  • Vasen peukalo kanteleen sivua vasten
  • Käsivarret alhaalla kannattelematta

Sormien asento[muokkaa]

Jokaisella kielellä on oma sormensa. Järjestyksiä on erilaisia.

Vaihtoehto 1[muokkaa]

lyhyin kieli oikea peukalo (tämä yleensä aina näin)
seuraava kieli vasen etusormi
seuraava kieli oikea etusormi
seuraava kieli vasen keskisormi
pisin kieli oikea keskisormi

Vaihtoehto 2[muokkaa]

lyhyin kieli oikea peukalo (tämä yleensä aina näin)
seuraava kieli vasen etusormi
seuraava kieli vasen keskisormi
seuraava kieli oikea etusormi
pisin kieli oikea keskisormi

Vaihtoehto 3[muokkaa]

lyhyin kieli oikea peukalo (tämä yleensä aina näin)
seuraava kieli vasen etusormi
seuraava kieli vasen keskisormi
seuraava kieli vasen nimetön
pisin kieli oikea etusormi

Vaihtoehto 4[muokkaa]

Etusormilla

Soittaminen[muokkaa]

  • Luovasti
  • 15 sointia perusteena, 5 asteikkosäveltä, 5 oktaavia ylempiä huiluääniä (yläsävel), 5 kaksoissäveltä.
  • Tärkein sointusävel on lyhin kieli. Sointusäveliä voi soittaa myös esimerkiksi kolmisointuina.
  • Yläsävel saadaan painamalla vasemman etusormen päällä kevyesti kielen keskipistettä ja näppäämällä toisen käden etusormella kieltä
  • Kaksoisääni saadaan ottamalla kieli keskipisteestään oikean käden etusormen ja peukalon väliin ja näppäämällä kieli soimaan
  • Moniäänisyys syntyy näppäämällä useita kieliä samanaikaisesti.
  • Kieliä voidaan sammuttaa kesken niiden soinnin tai mutta yleensä edelliset jätetään soimaan uusia näppäiltäessä
  • Sävelen rytmiä ja melodiaa muutellaan.

Soinnut - Säestys[muokkaa]

  • Viritä perusääni matalammalle.
  • Vasemmalla kädellä paina haluttuja kieliä
  • Oikean käden sormilla tai kynsillä vedetään muut soimaan.

Yleisimmät ovat:

  • Perussointu (I): sammuta kielet 2 ja 4 (vasen etu- ja keskisormi)
  • Huippusointu (V): sammuta kielet 1 ja 3 (vasen etu- ja keskisormi)

Muita

  • Leposointu (IV): sammuta kielet 2, 3, 5 (keskisormi, etusormi ja peukalo)
  • tai sammuttamalla vain kielet 3 ja 5

Nuoteista soittaminen[muokkaa]

Katso aiheesta oma sivunsa Nuoteista soittaminen

Äänitteitä[muokkaa]

  • Kantele- ja jouhikkosävelmiä (Suomen kansan sävelmiä, viides jakso), A.O. Väisänen, 1928/1933
  • Karjalainen kanteleensoittotyyli, H. Laitinen, kansanmusiikki 2/1980

Rakennusohjeita[muokkaa]

  • Soittimia rakentamaan, R. Nieminen
  • 5-kielinen kantele, R. Nieminen, Kansanmusiikki 3/1984

Lähteet[muokkaa]

  • Wikikon käyttäjät

Katso tarkemmat ohjeet ja nuotteja:

  • Pienoiskanteleen opas, Ala-Könni-Pokela, 1971
  • Viisikielisen kanteleen ohjelmistoa 1, Hannu Saha, Kansanmusiikki-instituutin julkaisuja 10, 1983
  • Viisikielinen kantele soitto-opas, Heikki Laitinen ja Hannu Saha, Kansanmusiikki-instituutti