HUOM! Voit itse lisätä ja muuttaa sisältöä muokkaa-painikkeiden avulla

 Olet itse vastuussa tämän teoksen käytöstä aiheutuvista vahingoista Lue lisää.

Kaksisirkkaiset kasvit

Kohteesta Wikikko - kansan taitopankki
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Sisällysluettelo

Sijoittamatta[muokkaa]

Sijoita kuvat oikeisiin kohtiin.

P6230018.jpg

P6230020.jpg

IMG 1573.jpg

LUMMEKASVIT[muokkaa]

Katso sivu Lummekasvit

KARVALEHTIKASVIT[muokkaa]

Karvalehti[muokkaa]

Ceratophyllum demersum. Tuottaa hedelmää vain rehevimmillä paikoilla hyvin lämpiminä kesinä. 1-8 m syvyydessä. Värittömät versonhaarat ankkuroivat pohjaan. Suomeen heti jääkauden jälkeen.

Kyhmykarvalehti[muokkaa]

C. submersum.

Vesipähkinä[muokkaa]

Trapha natans. Yksivuotinen. Pehmeän pintakerroksen alta hedelmästä nelisarvinen pähkinä, jonka käyrät sarvet tartuttavat vedessä kahlaavien eläinten turkkiin ja vesilintuihin. Ravinnepitoisia, kivikauden asukkaat käyttäneet. Suomesta hävinnyt 3-4000 vs.

LEINIKKIKASVIT[muokkaa]

Katso sivu Leinikkikasvit

UNIKKOKASVIT[muokkaa]

Keltamo[muokkaa]

Chelidonium majus. Ihmisen seuralainen. Mustissa siemenissä valkoinen lisäke, maistuu muurahaisille. Yli 3500 v. vanha lääkekasvi

Pystykiurunkannus[muokkaa]

Corydalis solida. Karvaan hunajainen tuoksu. Violetti. Pikkuapollon toukan ravintokasvi, lehdet. Leviää mm. aaltojen mukana.

Hentokiurunkannus[muokkaa]

C. intermedia. Siemenet jopa jo vappuna kypsät. Mm. katajapensaiden neulasmulloksella.

Jalokiurunkannus[muokkaa]

C. nobilis. Linné sai vahingossa Siperiasta siemeniä koristekasviksi, liekö kaikki polveutuneet niistä.

Peltoemäkki[muokkaa]

Fumaria officinalis.

Pikkuemäkki[muokkaa]

F. vaillantii.

JALAVAKASVIT[muokkaa]

Vuorijalava[muokkaa]

Ulmus glabra.

Katso sivu Puulajit

Kynäjalava[muokkaa]

U. laevis.

Katso sivu Puulajit

HAMPPUKASVIT[muokkaa]

Humala[muokkaa]

Humulus lupulus. Kaksikotinen, vain emikasveja viljeltiin, kävyt eli emikukinnot oluen panoon tai rohdoksi. Pölytys heikensi makua. Harvinainen löytö luonnosta --> paikannimeksi humala -alkuinen sana ja sukunimeksi. Viljelyyn käytetty suomalaista alkuperää olevia. Alkuperä 7000-8000 vs. Pitkäikäinen. Väinämöinen nimesi Remusen pojaksi. Kalevalan oluensyntyruno: "Ohrasta oluen synty, humalasta julkijuoman". Oluen sielu. Kruunulle veroja humalina, talonpojan velvollisuus 1915 asti. Humalasalot.

Hamppu[muokkaa]

Cannabis sativa. Liina. Nokkoskasvin sukulainen, kuitukasvi. Lujaa ja vettymistä kestävä, köydet, säkit, purjeet, kalanpyydykset, paloletkut. Siemenistä puristettu öljyä, sellaisenaan linnuille.

Lisätietoja sivulla Hamppu

NOKKONEN[muokkaa]

Nokkonen[muokkaa]

P7290115.jpg

Urtica dioica. Viholainen. Runsasravinteinen kasvupaikka. Pitkät sileät kuidut verkkoihin jo kivikaudella. Pehmeästä nokkospalttinasta liina- ja alusvaatteita. Lannoitetta vihannesmaalle. Mm. keripukkiin, keuhkotautiin, verenvuotoihin, suolistovaivoihin, keltatautiin, paiseisiin, koiranpuremiin, impotenssiin. Nokkospiiskaus eli urtikaatio halvaantuneille ja kihdin vaivaamille. Siemenet matolääkkeenä ja kananruokana. Kuivattuna karjalle parantamaan maitoa. Hiuksille ja hilseilevälle päänahalle nokkosvesihuuhtelu. A, B, C, E, K -vitamiineja. Diureettinen, maidoneritystä lisäävä, ruuansulatusta edistävä. Huuhtelu ja kiehautus hävittää poltinkarvat, keitinvesi sämpylätaikinaan. Kuivatus, pakastus. Nokkos-, neito- ja karttaperhosen toukkien tärkein ravintokasvi. Poltinkarva katkeaa vinosti koskettaessa ja karva tunkeutuu ihoon puristaen hapon. Nokkonen eli poltikkainen oli ennen kaunis kukka. Mutta J. suuttui sille, kun se ei tuoksunut Jee. lievitystä, ja muutti sen poltikkaiseksi. Ainoastaan kerran sadassa vuodessa nokkonen saa olla kukkana yhden ainoan yön. (Koivisto 1937)

Rautanokkonen[muokkaa]

U. urens. Käyttö samoin kuin nokkosen.

Pohjannokkonen[muokkaa]

Lähes poltinkarvaton.

PYÖKKIKASVIT[muokkaa]

Tammi[muokkaa]

Quercus robur

Katso sivu Tammi

KOIVUKASVIT[muokkaa]

Rauduskoivu[muokkaa]

Betula pendula.

Katso sivu Puulajit

Hieskoivu[muokkaa]

Betula pubescens

Katso sivu Puulajit

Pähkinäpensas[muokkaa]

Katso sivu Pähkinäpensas

Tervaleppä[muokkaa]

Alnus glutinosa

Katso sivu Puulajit

Harmaaleppä[muokkaa]

A. incana

Katso sivu Puulajit

Kuolanharmaaleppä[muokkaa]

SUOMYRTTIKASVIT[muokkaa]

Suomyrtti[muokkaa]

Myrica gale. Juuressa sädesienilaji Frankia brunchorstii sitomassa typpeä. Tuoksu. Ei sukua myrtille. Kosteuden lisääntyessä kasvattaa juuri maanpintaan päin. Myrtiltä nimi voimakkaan tuoksun takia. Värjäyksessä keltaista. Parkitsemiseen.

KOHOKKIKASVIT[muokkaa]

Kohokukka[muokkaa]

Lönnrotin kasviossa, verhiö kuin ongen koho. Myös kupuheinä, rakkoheinä, säkkiheinä, pullokukka, juoponkukka. Nurmi- ja nuokkukohokki sekä valkoailakki avaavat kukat illalla, tuoksuvat, erittävät mettä ja nuokkuvat päivisin. Tehokkaita pölyttäjiä yökköset, pikkukiitäjät. Suuret kiitäjät varastavat meden pölyttämättä. Nurmi- ja nuokkukohokin kukka on ensimmäiset yöt hedekukkana, sitten emin luotit, jolloin varmistuu ristipölytys. Kohokkien kukissa neilikkayökkösiä munimassa, toukat syövät siemenkotia. Kohokkimittari.

Nurmikohokki[muokkaa]

Silene vulgaris.

Nuokkukohokki[muokkaa]

S. nutans.

Kalliokohokki[muokkaa]

Tataarikohokki[muokkaa]

Valkoailakki[muokkaa]

S. latifolia. Kaksikotinen.

Puna-ailakki[muokkaa]

S. dioica. Kaksikotinen. Hedekasvit kukkivat syksyyn. Pölyttäjiä kimalaiset ja perhoset. Merenrantojen tervalepikkoja kutsutaan puna-ailakkityypin lehdoiksi.

Peltohatikka[muokkaa]

Spergula arvensis. Viljelty rehukasvina Saksassa ja Tanskassa. Ollut joskus ihmisen ravintokasvi.

Kalliohatikka[muokkaa]

S. morisonii. Itää syksyllä, talvehtii taimena, kukkii keväällä ja kuolee kesällä. Siemeniä saattaa kypsyä pitkin kesää.

Pulskaneilikka[muokkaa]

Dianthus superbus. Tuoksuu voimakkaasti yöllä.

Hietaneilikka[muokkaa]

D. Arvenarius. Rauhoitettu. Harjukasvi. Tuoksuu voimakkaasti aamulla ja illalla.

Ketoneilikka[muokkaa]

D. deltoides. Laitumet katoavat. Punaisin kukkamme, vain päiväperhoset näkevät punaisen. Ketoneilikat ovat Jee. veripisaroita: kun veripisarat tipahtivat ristiltä Golgatan mäelle, ne muuttuivat verenpisaroita muistuttaviksi kuivan mäen kukiksi. (Rauma 1935)

Pieniä maanmyötäisiä kohokkikasveja:

Rusonätä[muokkaa]

Minuartia rubra.

Tunturinätä[muokkaa]

M. stricta.

Lapinnätä[muokkaa]

M. bilflora.

Lumihaarikko[muokkaa]

Sagina nivalis.

Tunturihaarikko[muokkaa]

S. saginoides.

Rentohaarikko[muokkaa]

S. procumbens. Kukat 3-4mm, terälehdettömiä. Pieni ja kova leviämään.

Norjanarho[muokkaa]

Arenaria norvegica. Rauhoitettu. Vain Saanalla.

Tunturiarho[muokkaa]

A. ciliata. Rauhoitettu.

Mäkiarho[muokkaa]

A. serpyllifolia.

Viherjäsenruoho[muokkaa]

Scleranthus annus.

Tyräruoho[muokkaa]

Herniaria glabra.

Punasolmukki[muokkaa]

Spergularia rubra.

Tunturikohokki[muokkaa]

Silene acaulis. Tunturin paras mesikasvi ja perhoskukka.

Suola-arho[muokkaa]

Honkenya peploides.

Pihatähtimö[muokkaa]

Stellaria media. Vesiheinä. Terälehtiä 5, mutta syvään liuskaiset kuin 10. Koko kasvi salaattina, kuivattuna ja jauhettuna jauhoksi. Paljon proteiinia.

Heinätähtimö[muokkaa]

Lehtotähtimö[muokkaa]

Kevättähtimö[muokkaa]

Nurmihärkki[muokkaa]

Ketohärkki[muokkaa]

Tunturihärkki[muokkaa]

Mäkitervakko[muokkaa]

Lychnis viscaria. Varren yläosa tahmea. Tervakon kukkia tuhoaa tervakonnoki, itiöt heteissä ja muuttuvat ruskeiksi. Pölyttäjä levittää.

Pikkutervakko[muokkaa]

L. alpina. Entinen tunturitervakko. Ilmentää kuparia.

Käenkukka[muokkaa]

L. flos-cuculi. Kukinta alkaa käen kukkuun kanssa samoihin aikoihin. Nimi mahdollisesti myös varressa käen- eli käärmeensylkeä eli käki sylkenyt kukkaan mutta sylkikaskaan toukan suojakseen erittämää vaahtoa, seasta voit löytää toukan. Laidunten puute.

SAVIKKAKASVIT[muokkaa]

Jauhosavikka[muokkaa]

Chenopodium album. Saviheinä. Ravinteikas, keveä maa. Vartta ei jaksa puristaa lyttyyn. Siemenet säilyvät vuosisatoja maassa. Siemeniä syöty puurona. Korkea saponiinipitoisuus haittaa. Pinaatin tapaan. Lehdet sellaisenaan tai keitettyinä ruoaksi, paljon proteiinia.

Pohjanjauhosavikka[muokkaa]

C. suecicum. Varren jaksaa puristaa lyttyyn.

Punasavikka[muokkaa]

C. rubrum.

Sinisavikka[muokkaa]

C. glaucum

Hentosavikka[muokkaa]

C. polyspermum.

Hyvänheikinsavikka[muokkaa]

C. bonus-henricus. Pinaatin tapaan. Nimi keskieurooppalaisen Guter Heinrichin mukaan, haltia.

Kylämaltsa[muokkaa]

Atriplex patula.

Isomaltsa[muokkaa]

A. prostrata.

Suolayrtti[muokkaa]

Salicornia europaea. Valmistaa kahdenlaisia siemeniä, ison joka itää kerralla kasvukauden alussa ja pieniä, jotka itävät pitkin kasvukautta. Näin varmistuu jatkuvuus, vaikka olosuhteet muuttuisivat. Suolayrtti, pikkukilokki, otakilokki ja suola-arho ovat suolakkokasveja eli halofyyttejä. Meillä lähinnä länsirannikolla maan kohotessa merestä ja sulopitoisten allikoiden jäädessä vangiksi.

Pikkukilokki[muokkaa]

Suaeda maritima. Ahvenanmaalla.

Otakilokki[muokkaa]

Salsola kali.

Meriotakilokki[muokkaa]

Ensin kasvaa syvä juuri. Menestyy rakkolevävallien päällä. Pistävänä revitty rannoilta. Hyötynyt myös laidunnuksesta.

Idänotakilokki[muokkaa]

TATARKASVIT[muokkaa]

Tattaret[muokkaa]

==== Meritatar ====

Polygonum oxyspermum.

Pihatatar[muokkaa]

P. aviculare. Sietää voimakasta tallausta. Uusii vioittuneet solut. Itävyys alenee pimeässä.

Tannertatar[muokkaa]

P. arenastrum.

Mietotatar[muokkaa]

P. minor.

Lietetatar[muokkaa]

P. foliosum.

Katkeratatar[muokkaa]

P. hydropiper. Flavonoideja, jotka sitovat happiradikaaleja. Japanilaisesta yrttimaustekulhosta.

Ukontatar[muokkaa]

P. lapathifolium.

Hanhentatar[muokkaa]

P. persicaria.

Vesitatar[muokkaa]

P. amphibia.

Konnantatar[muokkaa]

P. bistorta. Rauhoitettu.

Nurmitatar[muokkaa]

P. viviparum. Viviparum = eläviä poikasia synnyttävä. Lisääntyy ruskeista itusilmuista, jotka saattavat kasvaa lehdiksi vielä kiinni ollessaan. Siemeniä harvoin. Herkkä otsonille. Ei ole sienijuurta, joka on yleistä lajeilla jotka eivät kärsi kilpailusta. Tuntureilla löytynyt ektomykoritsaa, solun ulkoista sienijuurta. Harmaakuvemyyrät juurakkoa, tärkkelystä 60 % sekä Kamtsatkan niemimaan paimentolaiset. Lehdet sellaisenaan tai keitettynä ravinnoksi, itusilmut samoin (maistuvat pähkinältä), samoin juuret. Itusilmuissa ja juurissa runsaasti hiilihydraatteja, itusilmuissa hyvin proteiineja.

Kiertotattaret[muokkaa]

Pensaikkotatar[muokkaa]

Fallopia dumetorum.

Kiertotatar[muokkaa]

F. convolvulus.

Kurjentattaret[muokkaa]

Kurjentatar[muokkaa]

Koenigia islandica.

Hierakat[muokkaa]

Hierakat, suolaheinät, haprot, raparperi ja käenkaali sisältävät oksalihappoa. Orgaaninen happo, muodostaa kalsiumin kanssa liukenemattoman yhdisteen --> kalsiumin puutosoireita. Suolaheinät kaksikotisia. Vedessä kasvaville hierakoille kehittyy pääjuuresta sivujuuria, joissa aerenkyymisolukkoa hapen kuljettamiseen. Myös energiaa alkoholikäymisellä.

Isohierakka[muokkaa]

Rumex hyrdolapathum. Kookkain hierakka. Luonnonvarainen.

Hevonhierakka[muokkaa]

R. longifolius. Ent. R. domesticus.

Vesihierakka[muokkaa]

R. aquaticus. Luonnonvarainen.

Suomenhierakka[muokkaa]

R. pseudoatronatus. Luonnonvarainen.

Poimuhierakka[muokkaa]

R. crispus. Luonnonvarainen.

Keltahierakka[muokkaa]

R. mauritimus. Luonnonvarainen.

Niittysuolaheinä[muokkaa]

R. acetosa. Luonnonvarainen. Lehdet lähinnä mausteena litraan vettä kourallinen. Sisältää oksaalihappoa (kts. käenkaali).

Tulisuolaheinä[muokkaa]

R. thyrsiflorus. Luonnonvarainen.

Ahosuolaheinä[muokkaa]

R. acetosella. Luonnonvarainen. Vain happamilla mailla, ei kykene liuottamaan fosfaattia kalkkipitoisista mineraaleista, joka on yleistä kalkinkarttajille. Käyttö kts. niittysuolaheinä.

Hapro[muokkaa]

Oxyria digyna. Lapin kasvi. Hyödyntää typen nitraattireduktaasilla eli pelkistää lannan nitraatin ammoniaksiksi. Ensimmäisiä kasveja Kölillä jäätiköiden sulettua. C-vitamiinia keripukkiin. Maidon säilyvyys. Käyttö kts. niittysuolaheinä.

PÄIVÄNNOUTOKASVIT[muokkaa]

Päivännouto[muokkaa]

Helianthemum nummularium. Rauhoitettu. Ahvenanmaa ja lähisaaristo. Kalkki. Endo- ja ektomykoritsaa samanaikaisesti. Ulkoiset tryffeleiden lahkoon kuuluvia kotelosieniä. Teriö auki vain päivällä, heteitä yli sata. Heteet taipuvat kosketettaessa ja lisäävät näin pölyä hyönteiseen. Kukka seuraa auringon kulkua.

KUISMAKASVIT[muokkaa]

Väriainetta juurakosta ja nupuista, punaista tai violettia. Viinan mausteena. Lääkinnässä paloviinaan sekoitettuna. masennukseen ja matoihin. Englanniksi St. John's Wort eli johannesöljy, myydään lääkkeeksi. Hyperici Oleum öljy haavojen parantamiseen, tehoaine hyperforiini, torjuu viruksia. Flavonoidi hyperikiini synnyttää haitallisia happiradikaaleja. Hyperikiini sijaitsee öljyonteloissa, jotka näkyvät valoa vasten. Kuismat myrkyllisiä naudoille ja aiheuttavat ihosairautta hevosen turpaan.

Kuismahärmä[muokkaa]

Särmäkuisma[muokkaa]

Hypericum maculatum.

Mäkikuisma[muokkaa]

H. perforatum.

LYIJYKUKKAKASVIT[muokkaa]

Laukkaneilikka[muokkaa]

Armeria maritima. Eroaa ruohosipulista lyhyemmillä harmaanvihreillä lehdillä ja ikikukkamaisine kukkineen. Laukkaneilikkakoi riippuvainen laukkaneilikasta, munii kukintoihin, toukka syö siemeniä, koteloituu juurenniskassa, talven mättäässä.

RISTIKUKKAISKASVIT[muokkaa]

Äimäruoho[muokkaa]

Subularia aquatica.

KELLOKASVIT[muokkaa]

Nuottaruoho[muokkaa]

Lobelia dortmanna. Aina upoksissa.

MAKSARUOHOKASVIT[muokkaa]

Paunikko[muokkaa]

Crassula aquatica.

LEINIKKIKASVIT[muokkaa]

Rantaleinikki[muokkaa]

Ranunculus reptans

VESITÄHTIKASVIT[muokkaa]

Pikkuvesitähti[muokkaa]

Callitriche palustris

SARAKASVIT[muokkaa]

Hapsiluikka[muokkaa]

Eleocharis acicularis.

NAAMAKUKKAISKASVIT[muokkaa]

Mutayrtti[muokkaa]

Limosella aquatica.

RANTAKUKKAKASVIT[muokkaa]

Ojakaali[muokkaa]

Peptis portula.

VIHVILÄKASVIT[muokkaa]

Konnanvihvilä[muokkaa]

Juncus bufonius.

TATARKASVIT[muokkaa]

Lietetatar[muokkaa]

Polygonum foliosum

VESIRIKKOKASVIT[muokkaa]

Katkerovesirikko[muokkaa]

Elatine Hydropiper

Oikovesirikko[muokkaa]

E. orthosperma.

Kolmihedevesirikko[muokkaa]

E. triandra.

Isovesirikko[muokkaa]

E. alsinastrum.

ORVOKKIKASVIT[muokkaa]

Katso sivu Orvokkikasvit

RISTIKUKKAISKASVIT[muokkaa]

Katso sivu Ristikukkaiskasvit

PAJUKASVIT[muokkaa]

Katso sivu Pajukasvit

KANERVAKASVIT[muokkaa]

Katso sivu Kanervakasvit

TALVIKKIKASVIT[muokkaa]

Talvikit kuusen käpysatoa turmelevan kuusentalvikkiruosteen väli-isäntiä. Yhteyttävät tehokkaasti alhaisissa lämpötiloissa. Pienimmät siemenet kasveistamme, suurimmat tammella. Pienellä siemenellä ei vararavintoa, vaan tavoitettava heti idättyään sienirihmasto, jonka kanssa kasvaa alkeisvarsi maan alla. Pyrola eli pikkupäärynä johdettu nuokkutalvikin lehdestä muistuttaessaan päärynää.

Nuokkutalvikki[muokkaa]

Orthilia secunda.

Sarjatalvikki[muokkaa]

Chimaphila umbellata. Varputalvikki.

Keltatalvikki[muokkaa]

Pyrola chlorantha.

Pikkutalvikki[muokkaa]

P. minor. Lienee yleisin.

Kellotalvikki[muokkaa]

P. media. Ilmeisesti iso- ja pikkutalvikin risteymä.

Isotalvikki[muokkaa]

P. rotundifolia.

Pohjantalvikki[muokkaa]

P. norvegica.

Tähtitalvikki[muokkaa]

Moneses uniflora.

MÄNTYKUKKAKASVIT[muokkaa]

Lehtivihreättömät kasvit mäntykukka.

Mäntykukka[muokkaa]

Monotropa hypopitys. Saa sokereita männyltä sienirihmaston välityksellä, ei suoraan loisimalla. Piileksii maan alla kauan, kostea lämmin kesä kukittaa. Leviää tuulen mukana.

NAAMAKUKKAISKASVIT[muokkaa]

Suomukka[muokkaa]

Lathraea squamaria. Rauhoitettu. Pähkinän loinen, mutta myös kasvaa lehmuksen, vaahteran, tervalepän ja saarnin alla. Poistaa tehokkaasti vettä, saadakseen ravinteita isännältä. Kiinnittyy imunystyröillä. Kukkii myös maan alla.

KÄMMEKKÄKASVIT[muokkaa]

Pesäjuuri[muokkaa]

Neottia nidusavis. Rauhoitettu. Nimi juurten muodostamasta tiheästä linnunpesämäisestä sykeröstä.

Metsänemä[muokkaa]

Epipoqium aphyllum. Rauhoitettu. Juureton, mutta juurikarvoja. Tuoksu banaanimainen.

Harajuuri[muokkaa]

Corallorhiza trifida. Ei juuria. Yksisirkkaisia.

VARIKSENMARJAKASVIT[muokkaa]

Variksenmarja[muokkaa]

Empetrum nigrum. Kaarnikka. Kaksikotinen. Hyvä tiskiharjaksi ja luudaksi.

Pohjanvariksenmarja[muokkaa]

Yksikotinen. Isomarjainen. Hylkeen rasvan kera, koltat laittoivat poronlihakeittoon, jotta rasva tarttui niihin. Kalan lisuukkeeksi, viiliin ja piimään, mehuksi, viiniksi.

UUVANAKASVIT[muokkaa]

Uuvana[muokkaa]

Diapensia lapponica. Selviytyy jopa -58 asteessa. Kesällä vähän rasvapalloja soluissa, talvella lähes yksinomaan. Lehdet suojaavat vartta ja vahakerroksisia.

ESIKKOKASVIT[muokkaa]

Kevätesikko[muokkaa]

Katso sivu kevätesikko

Ruijanesikko[muokkaa]

P. nutans.

Jauhoesikko[muokkaa]

P. farinosa. Nimi kukkavarren ja lehtien alapinnan nuppimaisista karvoista.

Lapinesikko[muokkaa]

P. stricta. Yhtäläisvartaloinen. Kromosomisto 14-kertainen. Alppiuute kenties etanoiden torjuntaan. Suikeroalpin keskiaikainen nimi Centum-Morbium eli sata tautia parantava.

Ranta-alpi[muokkaa]

Lysimachia vulgaris. Haavojen parantamiseen, limakalvojen supistamiseen

Tarha-alpi[muokkaa]

L. punctata.

Terttualpi[muokkaa]

L. thyrsiflora. Keripukkiin, verenvuotoon ja kuumeeseen.

Metsätähti[muokkaa]

Trientalis europaea. Kukkaluku 7, kuten hevoskastanjalla -->ei sukua-->Linnén järjestelmä ei perustu sukulaisuuteen. Kapeaterälehtisiä ja vaaleanpunakukkaisia muotoja. Nokisieni vaivaa.

LEHMUSKASVIT[muokkaa]

Metsälehmus[muokkaa]

Tilia cordata

Katso puulajit

MALVAKASVIT[muokkaa]

Katso sivu Malvakasvit

NÄSIÄKASVIT[muokkaa]

Näsiä[muokkaa]

IMG 1347.jpg

Daphne mezereum. Keruu myyntiin kielletty. Tuoksu. Näsiällä ja tyrnillä vain kukat rungolla, kutsutaan kaulifloriaksi. Levittää mm. rastaat, punarinnat, rautiaiset ja mustapääkertut. Myrkyllinen koko kasvi, jopa jo koskettaessa. Petojen tappamiseen, sudet. Riidenmäki ja näsiäisluoma kasvupaikan niminä. Parannettu hammassärkyä ja maustettu etikkaa. Riisitautiin, lehdillä kyynpistoksiin, paiseisiin, rohtumiin ja sukupuolitauteihin, kuori ruhjevammoihin ja reumasärkyyn eli leiniin. Käärmeenpensas. Daphne=laakeripuu, mezereum=tappava. Tikkuja työnnetty ihon alle välttyäkseen tsaari-Venäjän sotaväeltä, kohta ajettui. Käytetty ketunmyrkyn valmistukseen ([1]).

RIKKOKASVIT[muokkaa]

Kevätlinnunsilmä[muokkaa]

Chrysosplenium alternifolium. Keltatuikku, lähdekukka, sammakonkukka, lumikukka. Ei teriötä. Kreikan chrysos on kullankeltainen ja splen perna -->1500- ja 1600-luvun signatuuriopin mukaan luojan ilmoitti muodolla ja värillä mihin tauteihin kasvi kelpasi.

Lapinlinnunsilmä[muokkaa]

C. tetrandrum.

VILUKKOKASVIT[muokkaa]

Vilukko[muokkaa]

Parnassia palustris. Kusinunnu Selkämeren kalastajien mukaan eli rohto virtsatievaivoihin. Haaraset joutoheteet kukassa hämäystä, mesi tyvellä, avaa yhden heteen kerralla.

RIKKOKASVIT[muokkaa]

Mäkirikko[muokkaa]

Saxifraga triadactylites.

Kalliorikko[muokkaa]

S. adscendens. Rauhoitettu.

Papelorikko[muokkaa]

S. granulata. Papelo varren tyven vaaleanpunaisista sipulisilmuista.

Lettorikko[muokkaa]

S. hirculus. Rauhoitettu. Aito suokasvi.

Pahtarikko[muokkaa]

S. nivalis. Rauhoitettu Etelä-Suomessa.

Mätäsrikko[muokkaa]

S. cespitosa. Rauhoitettu Etelä-Suomessa.

Lumirikko[muokkaa]

S. tenuis.

Tähtirikko[muokkaa]

S. stellaris.

Iturikko[muokkaa]

S. foliolosa.

Purorikko[muokkaa]

S. rivularis.

Nuokkurikko[muokkaa]

S. cernua.

Kultarikko[muokkaa]

S. aizoides.

Sinirikko[muokkaa]

S. oppositifolia. Vastakkaislehtinen.

MAKSARUOHOKASVIT[muokkaa]

Isomaksaruoho[muokkaa]

Sedum telephium. Apolloperhosen toukan ravintokasvi. Lehdet ja juuret raakoina ravinnoksi, keitettynä maku laimenee. Vahamaksaruoho rotu. Punamaksaruoho rotu.

Keltamaksaruoho[muokkaa]

S. acre. Kitkerän makuinen mehu saattaa aiheuttaa rakkuloita.

Särmämaksaruoho[muokkaa]

S. sexangulare.

Kesämaksaruoho[muokkaa]

S. annuum.

Valkomaksaruoho[muokkaa]

S. album.

Karvamaksaruoho[muokkaa]

S. villosum.

HERUKKAKASVIT[muokkaa]

Mustaherukka[muokkaa]

Ribes. nigrum. Siestarpensas, nimetty Suomen ja Venäjän entisen Rajajoen mukaan lähellä Pietaria.

Punaherukka[muokkaa]

R. spicatum.

Taikinamarja[muokkaa]

R. alpinum. Kaksikotinen.

KIHOKKIKASVIT[muokkaa]

Ensin kääntyvät karvat kohti hyönteistä, sitten lehdet kiertyvät. Lima tukkii hengitystiet. Entsyymit sulattavat. Parin viikon kuluttua lehti aukenee saalistamaan uudestaan. Pärjää myös ilman. Eläinravintoa käyttävät myös yökönlehdet ja vesiherneet. Kukka aukeaa vain auringossa noin 15 minuutissa ja sulkeutuu yhtä nopeasti pilvestä.

Pikkukihokki[muokkaa]

Drosera intermedia.

Pyöreälehtikihokki[muokkaa]

D. rotundifolia. Kerätään yskänlääkkeeksi.

Pitkälehtikihokki[muokkaa]

D. anglica.

Ruusukasvit[muokkaa]

Katso sivu Ruusukasvit.

HERNEKASVIT[muokkaa]

Katso sivu Hernekasvit.

RANTAKUKKAKASVIT[muokkaa]

Rantakukka[muokkaa]

Lythrum salicaria. Kolmenlaisia kukkia; emi hedettä pidempi, heteen emiä pitempiä, hede pitempi ja lyhyempi emiä.

HORSMAKASVIT[muokkaa]

Maitohorsma[muokkaa]

Katso sivu Maitohorsma.

Rusohorsma[muokkaa]

E. roseum.

Amerikanhorsma[muokkaa]

E. adenocaulon. Horsmakiitäjän ainoa ravintokasvi.

Vaalea-amerikanhorsma[muokkaa]

E. ciliatum.

Lännenhorsma[muokkaa]

E. glandulosum.

Turjanhorsma[muokkaa]

E. laestadii. Lars Laevi Laestadiuksen kunniaksi nimi, hän myös kasvituntija.

Suuohorsma[muokkaa]

E. palustre.

Velholehti[muokkaa]

Circaea alpina. Häxört, noidanyrtti. Nightshade, yönvarjo. Circaea = Kirkeä, naisvelho, joka muutti Odysseuksen miehet sioiksi. Nimi sekaannuksena tullut antiikin kirkaia kasvista eli alruunasta, tunnetusta taikakasvista, joka toi onnea ja käytettiin noituutta vastaan juurakon muistuttaessa ihmishahmoa.

ÄRVIÄKASVIT[muokkaa]

Kalvasärviä[muokkaa]

Myriophyllum sibiricum.

Tähkä-ärviä[muokkaa]

M. spicatum.

Kiehkuraärviä[muokkaa]

M. verticillatum. Kookkaat tukilehdet. Kertoo vesistön liiallisesta rehevöitymisestä, saastumisesta.

Ruskoärviä[muokkaa]

M. alterniflorum. Suvun tavallisin laji. Menestyy myös vuolaassa vedessä.

VAAHTERAKASVIT[muokkaa]

Vaahtera[muokkaa]

Katso sivu Vaahtera

PELLAVAKASVIT[muokkaa]

Ahopellava[muokkaa]

Linum. catharticum. Likolampi, paikka jossa nyhdetty pellava liotettiin muutama viikko. Limottui mutta kuivatessa pintasolukko irtosi pitkistä kuiduista. Paras kuitu aivinaa ja karkeampi rohdinta. Likolammet rehevöityivät. Lammella työskennellessään ihmiset näkivät nahkiaisen toukkia, joita kutsuivat siten likomadoiksi. "Liu lau laskiaista, hienoja hamppuja, pitkiä pellavia"

Pellava[muokkaa]

L. usitatissimum. Kotoisin Välimereltä. Ulostuslääkkeiden osa.

KÄENKAALIKASVIT[muokkaa]

Käenkaali[muokkaa]

Oxalis acetosella. Valkovuokko. Ketunleipä. Lehdet painuvat yöksi, kosketuksesta, sateesta, kuivuudesta kiinni. Siemen lentää jopa 2 m. Oksaalihappo karkottaa eläimet. Talvehtii vihreänä. Lehdet ruoteineen raakoina tai mausteena. Kohtuullisesti C-vitamiinia. Liiallinen syönti voi aiheuttaa munuaiskiviä, mausteena vaara olematon.

KURJENPOLVIKASVIT[muokkaa]

Kuivunut hedelmä singahtaa kosketettaessa, koska nokkaliuska kääriytyy äkillisesti rullalle. Pistä maljakkoon aurinkoiselle ikkunalle.

Metsäkurjenpolvi[muokkaa]

Geranium sylvaticum. Keitinvesi ripulilääkkeenä.

Huhtakurjenpolvi[muokkaa]

G. bohemicum. Erikoisesti metsäpalon jälkeen, itääkseen tarvitsee +45 asteen käsittelyn.

Haisukurjenpolvi[muokkaa]

G. robertianum. Pelargoniamainen tuoksu.

Verikurjenpolvi[muokkaa]

G. sanguineum.

Kiiltokurjenpolvi[muokkaa]

G. lucidum. Suosii ravinteita.

Kurjennokka[muokkaa]

Erodium cicutarium. Hedelmyksen nokkaliuska korkkiruuviutuu kuivassa ja oikenee kosteassa--> porautuu maahan.

PALSAMIKASVIT[muokkaa]

Lehtopalsami[muokkaa]

Impatiens noli-tangere. Isokukkainen häpykannus. Kosketettaessa kotahedelmää, se aukeaa ja singauttaa siemenet. Lat nimi = älä kosketa herkkää.

Jättipalsami[muokkaa]

I. glandulifera.

LINNUNRUOHOKASVIT[muokkaa]

Katkeralinnunruoho[muokkaa]

Polygala amarella. Kukka muistuttaa lintua. Polygala = paljon maitoa, eli lisää maidontuotantoa, suositeltu keskiajalla äideille, kenties.

Isolinnunruoho[muokkaa]

P. vulgaris. Rauhoitettu. Muurahaiset kantavat kekoonsa ja levittävät näin sitä.

KANUKKAKASVIT[muokkaa]

Ruohokanukka[muokkaa]

Cornus suecica. Madonmarja, rotanmarja. Suecica = ruotsalainen. Punaiset myrkyttömät marjat.

Idänkanukka[muokkaa]

C. alba

Mustamarjakanukka[muokkaa]

C. sanguinea.

SARJAKUKKAISKASVIT[muokkaa]

Katso sivu Sarjakukkaiskasvit

PAATSAMAKASVIT[muokkaa]

Korpipaatsama[muokkaa]

Rhamnus frangula.

Katso Puulajit

Orapaatsama[muokkaa]

R. catharticus.

Katso Puulajit

KILSEPENSASKASVIT[muokkaa]

Tyrni[muokkaa]

Katso sivu Tyrni

MATARAKASVIT[muokkaa]

Gala=kreik. maito eli maidon juoksutuksessa käytetty. Kahvipensas kuuluu samaan heimoon.

Rantamatara[muokkaa]

Galium palustre. Kromosomisto kertautuu-->ulkonäkö vaihtelee. Lajiutuminen käynnissä.

Tuoksumatara[muokkaa]

G. odoratum. Hajusteena viineissä, tyynyissä, liinakaapeissa.

Keltamatara[muokkaa]

G. verum. Juurista upeaa korallinpunaista väriä. Lääkkeenä turvotukseen, munuais- ja rakkovaivoihin, pintahaavoihin. Supistaa limakalvoja, laukaisee kouristuksia. Lisää virtsaneritystä, mikä saattaa johtua runsaasta veden nauttimisesta lääkettä otettaessa.

Paimenmatara[muokkaa]

G. album.

Ahomatara[muokkaa]

G. boreale. Juurista punaista väriä.

RAATEKASVIT[muokkaa]

Raate[muokkaa]

Menyanthes trifoliata. Tulvivien soiden kasvi. Osissa kukista hede lyhyt, emi pitkä, toisissa päinvastoin. Pölytys onnistuu vain erilaisten kukkien kesken.

KÄÄRMEENPISTONYRTTIKASVIT[muokkaa]

Käärmeenpistonyritti[muokkaa]

Vincetoxicum hirundinaria. Hyvin myrkyllinen. Rohdoksena viljelty, vaikuttaa sydämeen. Nimi viittaa käärmeenpuremien vastamyrkkyyn. Harmokirjoyökkösen toukka syö. Ritarilude varastoi myrkyn kudoksiinsa, nimi vaakunamaisesta kuvioinnistaan, jotka varoittavat lintuja myrkyllisyydestä.

KATKEROKASVIT[muokkaa]

Pikkurantasappi[muokkaa]

Centaurium pulchellum. Ruusukelehdet puuttuvat. Kukat auki vain auringossa 10-15.00. Hyötyy laidunnuksesta.

Isorantasappi[muokkaa]

C. littorale. Kaksivuotinen.

Rohtorantasappi[muokkaa]

C. erythraea. Kentauri Chiron paranteli haavojaan kasvilla, jotka sai taistelussaan yhdeksänpäisen Hydran kanssa. Arvostettu lääkekasvi.

Ketokatkero[muokkaa]

Gentianella campestris.

Horkkakatkero[muokkaa]

G. amarella. "nouse ja käy" -nimi, horkkataudin parantemiseen.

Hentokatkero[muokkaa]

G. tenella. Rauhoitettu. Tuntureilla. Hento- ja tunturikatkero yksivuotisia, muita 1-vuotisia tunturikasveja kurjentatar, ota- ja pohjansilmaruoho. Turvan tuo maan siemenpankki.

Tunturikatkero[muokkaa]

G. nivalis. Kukat auki vain auringon lämmittäessä.

ÖLJYPUUKASVIT[muokkaa]

Lehtosaarni. Fraxinus excelsior[muokkaa]

Katso Puulajit


KUUSAMAKASVIT[muokkaa]

Katso sivu Kuusamakasvit

VIRMAJUURIKASVIT[muokkaa]

Virmajuuret rohdoksina. Maagisia vaikutuksia, pahat loitolla. Rohdon nimi antiikin aikaan phou eli hyi, haisee jalkahielle kuivattuna. Rauhoittaa. Kissan syödessä sitä tulee vaahtoa ja kissa piehtaroi siinä kun hullu.

Lehtovirmajuuri, merivirmajuuri[muokkaa]

Valeriana sambucifolia. Meriv. lehtovirmajuuren alalaji.

Rohtovirmajuuri[muokkaa]

V. officinalis.

Vuonankaali[muokkaa]

Valerianella locusta. Keski-Euroopassa talvikauden salaattina.

PURTOJUURIKASVIT[muokkaa]

Ruusuruoho[muokkaa]

Knautia arvensis. Kukka aukeaa, ensin mykerön reunimmaiset sen jälkeen keskivaiheelta. Mykeröiden reunimmaiset kukat muita suurempia, purtojuurella samankokoisia. Hiekkamailla. Ruusuruohonoki kummassakin. Parhaita loppukesän perhoskukkia.

Purtojuuri[muokkaa]

Succisa pratensis. Savimailla. Kukkahaarojen tukilehdet muodostavat tupen, joka joillain sukulaislajeilla estää muurahaisten kulun kukkiin. Juuri tauteja vastaan ja pahaa torjumaan. Paholainen pahastui kasvin pelastaessa ihmisiä ja puri juuren pois, joka näkyy vieläkin. Ruusuruohon pitkä juurakko säilyi kun ei ollut rohdoksena yhtä tehokas.

KIERTOKASVIT[muokkaa]

Karhunköynnös[muokkaa]

Calystegia sepium. Isokierto, elämänlanka kansan suussa. Elämänlanka eri alalaji. Saattaa kasvaa 10 cm vrk. Useat kasvimme kiertyvät oikealle eli vastapäivään.

Peltokierto[muokkaa]

Convolvulus arvensis. Maailman yksi pahimmista rikkakasveista.

HUMALANVIERASKASVIT[muokkaa]

Humalanvieras, merenrantavieras[muokkaa]

Cuscuta europaea. Usein nokkosen kimpussa. Yksivuotinen. Lehdetön varsi. Kasvattaa imuelimen, alapuolinen osa vieraasta kuolee, kiertyy ja kasvattaa lisää imuelimiä. Ei lehtivihreää, vain varsi ja kukkia mutta aivan aluksi pienet juuret.

Pellavanvieras[muokkaa]

C. epilinum. Pellavissa ennen sotia.

Apilanvieras[muokkaa]

C. epithymum. Apilassa.

Amerikanvieras[muokkaa]

C. campestris. Porkkanassa.

SINILATVAKASVIT[muokkaa]

Lehtosinilatva[muokkaa]

Polemonium caeruleum.

Kellosinilatva[muokkaa]

P. acutiflorum. Leviää siementen kelluessa jokivarsia pitkin. Mahdollisesti refugiolaji tai lehtosinilatvan rotu.

LEMMIKKIKASVIT[muokkaa]

Katso sivu Lemmikkikasvit

Huulikukkaiskasvit[muokkaa]

Katso sivu Huulikukkaiskasvit

VESITÄHTIKASVIT[muokkaa]

Pikkuvesitähti[muokkaa]

Callitriche palustris. Yleensä lis. apomiktisesti.

Isovesitähti[muokkaa]

C. cophocarpa.

Lapinvesitähti[muokkaa]

C. hamulata.

Uposvesitähti[muokkaa]

C. hermaphroditica. Pienin siemenkasvien kromosomimäärä 2n=6.

KOISOKASVIT[muokkaa]

Andeilta peruna, Intiasta munakoiso. Tomaatti, paprika, tupakka.

Punakoiso[muokkaa]

Solanum dulcamara. Kasvi myrkyllinen, alkaloidit vahingoittavat ruoansulatuselimistöä ja lamauttavat keskushermostoa. Ainoa köynnöstelevä puolipensaamme, jonka ruohomainen verson tyvi puutunut. Käytetty rohdoksena. Mm. rastaat syövät.

Mustakoiso[muokkaa]

S. nigrum.

Hullukaali[muokkaa]

Hyoscyamus niger. Siemenet pitkäikäisiä maassa, satoja vuosia. Saadaan skopolamiinia matkapahoinvointilaastareihin ja atropiinia silmälääkäreille. Laukaisee lihaskouristuksia.

Hulluruoho[muokkaa]

Datura strumarium. Noitavainoissa keskiajalla poltettiin lähinnä naisia, Suomessa 120 tuomittiin kuolemaan. "Noidat" käyttäneet mahdollisesti hulluruohoa, hullukaalia tai belladonnaa (kaunis nainen), joiden alkaloidit aih. harhanäkyjä. Belladonnan alkaloidit suurentavat silmäterää ja näin naisten silmät lumosivat. Myrkytysoireisiin kuuluu dementia ja virtsankarkailu. Laukaisee lihaskouristuksia.

NAAMAKUKKAISKASVIT[muokkaa]

Katso sivu Naamakukkaiskasvit

RATAMOKASVIT[muokkaa]

Piharatamo[muokkaa]

Plantago major. Rautalehti. "Valkoisen miehen jalanjälki", intiaanit kutsuivat koska kulkeutui eurooppalaisten mukana Amerikkaan ja levisi nopeasti tienvarsia pitkin. Haavoihin käytettäessä rutistellaan kasvineste haavaan, lehteä ei saa suoraan painaa haavaan. Vanhan teorian mukaan sitten sylkäistiin ja lehti painettiin haavaan. Sis. antibioottisia ja ihoa rauhoittavia aineita. Tulehtuneisiin lehtihaude. Ulostuslääkkeen osa. Roomalaiset sotilaat käyttivät hiertymien hautomiseen. Limainen siemen kulkeutuu helposti mukana. Entisajan nurmikko piharatamoa, pihatatarta, pihasauniota, kylänurmikkaa ja reunoilla nurmikkaa ja nataa. Lehtiä voidaan syödä sellaisenaan tai keittää puuro 15'. Juomana puoleen litraan vettä 1 dl lehtiä, 20'. Siemenissä runsaasti proteiinia.

Heinäratamo[muokkaa]

P. lanceolata. Lehdet kapeat.

Soikkoratamo[muokkaa]

P. media. Kukat punertavat ja hyvän tuoksuiset

Raani[muokkaa]

Littorella uniflora. Aina upoksissa. Muodostaa kuten nuottaruohokin laajoja pohjia peittäviä mattoja.

VESIHERNEKASVIT[muokkaa]

Yökönlehdet[muokkaa]

Kiinteytettiin maito piimän kaltaiseksi säilyväksi eli venykkäpiimäksi, jota voitiin valmistaa talven yli siirtämällä tilkkanen tuoreeseen maitoon. Ruots. tätört eli pitkäpiimä. Saalistavat limaisilla lehdillä. Yskänlääkkeinä sen mukaan kun pyydystävät hyönteisiä tehoavat yskäänkin.

Karhayökönlehti[muokkaa]

Pinguicula villosa.

Valkoyökönlehti[muokkaa]

P. alpina.

Siniyökönlehti[muokkaa]

P. vulgaris.

Vesiherneet[muokkaa]

Pyydystävät ainoina veden pieniä eläimiä, vesikirppuja ja hankajalkaisia. Pyyntirakkula pari mm pitkä, ulkopinnan karvat pusertavat vettä ulos rakkulasta muodostaen alipaineen sisälle. Kansi avautuu vain sisälle, suulla houkutteluun limaa erittäviä karvoja. Kannen ulkopinnan keskellä sukasia, joiden koskettaminen avaa kannen nopeasti, imaisee eläimen ja sulkeutuu. Sisällä erittyy sulattavia aineita. Kerää myös roskia. Talvehtimista varten kehittyy versojen kärkiin silmumuodostumia eli hibernaakkeleita punertavia karvaisen näköisiä palloja. Syksyllä se irtoaa ja kelluu pois ja painuu pohjaan. Löytyy myös pohjaa pöyhivien kalojen mahalaukusta.

Isovesiherne[muokkaa]

Utricularia vulgaris. Menestyy myös tekoaltaissa, sellutehtaiden likavesissä, louhoskuopissa.

Pikkuvesiherne[muokkaa]

U. minor.

Rimpivesiherne[muokkaa]

U. intermedia.

VESIKUUSIKASVIT[muokkaa]

Lamparevesikuusi[muokkaa]

Hippuris vulgaris. Levinnyt kaikkiin maanosiin omin voimin, kosmopoliitti.

Rannikkovesikuusi[muokkaa]

H. lanceolata.

Nelilehtivesikuusi[muokkaa]

H. tetraphylla.

KELLOKASVIT[muokkaa]

Nuottaruoho[muokkaa]

Lobelia dortmanna. Pölyttynyt jo ennen kuin kukka pinnalla. Kirkkaassa vedessä ja kivennäismaapohjalla. Luotit avautuvat vasta kun heteiden siitepöly on hävinnyt pölyttäjien matkaan.

Kellot[muokkaa]

Nimissä isokukkaisille ison eläimen jne. Kimalaiselle houkuttelevin kukka on siitepölyä ja mettä sisältävä, seuraavaksi nuori siitepölyä sisältävä, viimeiseksi vain mettä tuottava.

Ukonkello[muokkaa]

Campanula latifolia. Rauhoitettu.

Hirvenkello[muokkaa]

C. cervicaria.

Peurankello[muokkaa]

C. glomerata.

Kissankello[muokkaa]

C. rotundifolia. Keski-Pohjanmaan maakuntakukka.

Valkoinen kissankello. Näin n. 10 vuotta sitten Oulun seudulla valkoisen kissankellon ja tänä kesänä Porvoon seudulla. Löytö oli minulle ihan uusi. Koulun värikuvakasviossa (1968) kissankellon kuvauksessa mainitaan "väri sininen, harv. valkoinen". Missä päin suomea on nähty? --91.154.10.73 20. heinäkuuta 2007 kello 11.15 (EEST)

Kurjenkello[muokkaa]

C. persicifolia.

Vuohenkello[muokkaa]

C. rapunculoides.

Sammakonkello[muokkaa]

C. aparine. Ilmeisesti ainoa kasvupaikka Suomessa Euroopassa.

Asterikasvit[muokkaa]

Katso sivu Asterikasvit

SIKURIKASVIT[muokkaa]

Katso sivu Sikurikasvit

RUUSUKASVIT[muokkaa]

Pikkuluppio[muokkaa]

Sanguisorba minor. Myös pimpinella -nimi.

ASTERIKASVIT[muokkaa]

Kanadankoiransilmä[muokkaa]

Conyza canadensis. Junaratojen varressa.

Tahmavillakko[muokkaa]

Senecio viscosus. Kuin kärpäspaperi. Junaratojen varressa.