Voit itse lisätä ja muuttaa sisältöä muokkaa-painikkeiden avulla
Ennen tallennusta suositellaan ottamaan kopio muokkausruudusta (ctrl-a -> ctrl-c)
Olet itse vastuussa tämän teoksen käytöstä aiheutuvista vahingoista Lue lisää.
Jyrsiminen
Yleistä[muokkaa]
Jyrsintä on lastuava työstömenetelmä. Jyrsinnässä työkalu pyörii akselinsa ympäri ja akseli on useimmiten kohtisuorassa työstettävään pintaan nähden. Konepajojen yleisimmät jyrsinkonetyypit ovat polvityyppiset, runkotyyppiset, kopiojyrsinkoneet ja koneistuskeskukset.
Polvityyppiset jyrsinkoneet[muokkaa]
Taso- ja yleisjyrsinkoneiden kara on vaakasuora. Perinteisen yleisjyrsinkoneen pöytä on käännettävissä pystyakselin ympäri. Perinteisessa polvityyppisessä jyrsinkoneessa työkappale suorittaa kaikki syöttöliikkeet. Sen rinnalle on kehitetty konetyyppi, jossa poikittaisliikkeen suorittaa rungon päällä olevilla johteilla oleva karalaatikko. Jos karapää on kiertyy niin, että se saadaan sekä pysty- että vaakasuoraksi, kutsutaan tätäkin konetyyppiä yleisjyrsinkoneeksi. Siinä pöytä ei ole kääntyvä. Kun karan tai pöydän käännettävyyttä on lisätty edellä mainitusta, kyseessä on työkalujyrsinkone. Polvityyppisen jyrsinkoneen paras ominaisuus on sen käytettävyys käsikäyttöisenä. Automatisoitavaksi se soveltuu huonommin kuin muut konetyypit.
Kaiverruskoneet ovat kevytrakenteisia polvityyppisiä jyrsinkoneita. Kara on kiinnitetty pantografivivustoon. Mallikappaleen muoto kopioidaan käsisyötön avulla työstettävään kappaleeseen ilman servomekanismeja.
Runkotyyppiset jyrsinkoneet[muokkaa]
Runkotyyppisen jyrsinkoneen pöydän korkeutta ei voi säätää. Tästä syystä niitä on pidetty aiemmin vähemmän käteväkäyttöisinä kuin polvityyppisiä jyrsinkoneita. Runkotyyppisen jyrsinkoneen pöytä on tukeva ja säilyttää hyvin tarkkuutensa. Tämän vuoksi numeeriset jyrsinkoneet sekä työkalu- ja työkappalevaihtajalla varustetut kehitelmät, koneistuskeskukset ja valmistusjärjestelmien koneet ovat usein runkotyyppisiä.
Jos runkotyyppisen jyrsinkoneen pöytä on kohtalaisen pitkä, sitä kutsutaan yleisesti pitkäjyrsinkoneeksi. Rajana sille onko kyseessä runkotyyppinen- vai pitkäjyrsinkone pidetään sitä, onko kyseessä monipuolinen työstö (runkotyyppinen) vai pelkän poikittaisliikkeen käyttö jyrsintäsyöttöliikkeenä (pitkäjyrsinkone).
Suuri runkotyyppinen jyrsinkone voi olla rakenteeltaan myös sellainen, että kappale ei liiku lainkaan työstön aikana, vaan pitkittäisliikkeen suorittaa portaali. Edut ovat tukeva pöytä (lattia), helppo kappaleen vaihto toista lastuttaessa ja pieni tilan tarve.
Historia[muokkaa]
Protoshop Oy on Suomen vanhin (vuodesta 1841) toiminnassa olevan hienomekaaninen konepaja. Katso yrityksen historia sivut