HUOM! Voit itse lisätä ja muuttaa sisältöä muokkaa-painikkeiden avulla

 Olet itse vastuussa tämän teoksen käytöstä aiheutuvista vahingoista Lue lisää.

Hirsisalvos

Kohteesta Wikikko - kansan taitopankki
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Yleistä[muokkaa]

Salvoksella eli salvaimella rakenne pysyy kasassa, mutta sen tarkoitus on myös tiivistää rakennusta. Nurkista talo vuotaa helposti. Salvoksia on lukuisia, ohessa on esitelty muutamia yleisesti käytössä olevia salvoksia. Liitoksia on lukuisia myös erikoistilanteisiin, joissa liitokselta vaaditaan muitakin ominaisuuksia. Esimerkiksi salahampaita on käytetty salvosten sisällä.

Pitkä nurkka[muokkaa]

Kun hirren päät jatkuvat kulmasta ulos seinän ulkopuolelle. Se voi olla niin pyöreässä kuin pelkatussa hirressä. Rakenne on lyhytnurkkaa kestävämpi ja lämpimämpi. Ylitulevaa osaa kutsutaan myös nimillä salvaimenpää, natsa, pyrstö.

Lyhyt nurkka[muokkaa]

Kun salvaimenpäät eivät tule kulmasta ulos, vaan rakennuksen nurkka on kuin kivitalossa. Yleisesti käytetään lohenpyrstönurkkaa tai lukkonurkkaa, jolloin tehdään liitoskolot hirren ala- ja yläpuolelle. Yleensä tällainen rakennus pelkataan eli veistetään hirren sivut suoriksi. Tulee erityisesti kyseeseen kun tarkoitus on vuorata hirsirakennus laudoilla. Lyhytnurkkainen asuinrakennus on kylmempi kuin pitkänurkkainen.

Pitkät nurkat[muokkaa]

Satulanurkka[muokkaa]

Wikikko satulanurkka3.jpg

Wikikko satulanurkka.jpg

Karjalainen, venäläinen veistotyyli, "karjalaisnurkka"[muokkaa]

Normaalisti pyöröhirren salvos tehdään hirren alapuolelle, karjalais-venäläisessä tavassa salvain hakataan hirren yläpuolelle selkään. Lisäksi salvos on kiilamainen eli nk. satulanurkka mutta siis "väärinpäin". Salvaimen veistäminen kirveellä on helpompaa, kun hirsi on jo tukevasti edellisessä salvaimessa paikoillaan. Salvos on myös siistin näköinen ja kestävä. Mitään vesiongelmaa ei ole. Varaus on normaalisti yläpuolelle tulevassa hirressä. Tällaisia vanhoja hirsirakennuksia voi käydä katsomassa etenkin Karjalan tasavallan puolella, niitä löytyy myös Etelä- ja Pohjois-Karjalasta.

Wikikko karjalainennurkka1.jpg Wikikko karjalainennurkka2.jpg Wikikko karjalainennurkka3.jpg

Ämmänurkka[muokkaa]

Nykyään usein kutsutaan koirankaulaksi. Ämmänurkassa lovi tehdään vain toiselle puolelle hirttä; alapuolelle, näin hirren selkä jää eheäksi ja pyöreäksi. Tämä on yleinen salvos nykysuomessa.

Koirankaula[muokkaa]

Hirsi on veistetty kummaltakin puolelta samasta kohtaa. Koirankaulasta puhutaan myös salvoksena jossa on vain alapuolella lovi (ämmännurkka). Koirankaula on yleinen puuvarastoissa.

Wikikko koirankaula.jpg

Sulkanurkka[muokkaa]

Sulka veistetään alla olevan hirren mukaan!
Leveys on vakio
Sulan keskilinja risteävän seinän varauksen tasalla
Alemmat sulat veistetään siten että sulan sivujen kärjet tulevat aina vaakasaumojen kohdille.
Myös alivaraus käytettävissä

Ristinurkka eli tasapohjanurkka eli suoranurkka[muokkaa]

Wikikko pelkka1.jpg

Lyhyet nurkat[muokkaa]

Lohenpyrstö eli pyrstönurkka[muokkaa]

IMG 0716.jpg Wikikko lohenpyrsto1.jpg Wikikko lohenpyrsto2.jpg Wikikko lohenpyrsto11.jpg

Hammasnurkka[muokkaa]

Läpihammasnurkka, hakanurkka, lukkonurkka, hammassalvos, lukkosalvos, kämmenys, pyrstölukko

Wikikko hammasnurkka1.jpg IMG 0361.jpg

IMG 0714.jpg

Luokittelemattomia[muokkaa]

Jyrkkänokka[muokkaa]

Piirretään vatupassin avulla pystysuoraan, lovet ylä- ja alahirteen 1/4 korkuisina, lisätään mahdollisesti hampaita ja lämmönlovia eli huokumia.

Roviolastuus[muokkaa]

Ladoissa yleinen, 1/4 syvyyteen ulottuva loveus hirren ylä- ja alapuolella.

Sekalaisia[muokkaa]

IMG 2421.jpg