HUOM! Voit itse lisätä ja muuttaa sisältöä muokkaa-painikkeiden avulla

 Olet itse vastuussa tämän teoksen käytöstä aiheutuvista vahingoista Lue lisää.

Havukasvit

Kohteesta Wikikko - kansan taitopankki
Loikkaa: valikkoon, hakuun

MÄNTYKASVIT[muokkaa]

Kuusi[muokkaa]

Picea abies. Kuusi saapui viimeisenä noin 6000 vs. Kuusen ja männyn yhteiselo heikkoa. Varjoisuuden kesto. Neulaset kestävät kuivuutta. Nuoret kasvaimet hallanarkoja keväisin. Korkein 42,3 m Muurame ja tukevin 465 cm Sumiaisissa. Harvoin yli 300v. Pihapuu, ukkosenjohdatin. Lehdet jopa 7 v. Kukinta on Etelä-Suomessa runsasta 2-3 vuoden välein. Emikukat perinnöllisistä syistä erivärisiä.

Runsas käpysato vaikuttaa mm. käpylintujen pesintään ja oravan talvehtimiseen. Oravan ja lintujen merkitys siementuholaisina on vähäinen. Kävyssä on toista sataa siementä, käpysuomut avautuvat maalis-huhtikuun aurinkoisina päivinä ja potkurimainen siemen kieppuu ilmassa. Paljaalle maalle laskeutuneet itävät. Kävyn kehitys kestää n. vuoden. Kuivat ja tuoreet ruskea sävy, maassa talvehtinut punertavan harmaata. Hangelta siemeniä syövät mm. metsämyyrä, metsähiiri, metsäpäästäinen ja pikkulinnut. Orava, käpytikka, käpylinnut syövät siemenet puusta. Hyönteiset munivat kesällä emikukintoihin tai vihreisiin käpyihin ja toukat syövät siemenaiheet, kotelot talvella käpyjen sisällä. Kuusenkäpykärpäsen ja käpykoisan toukat saavat kävyn vuotamaan runsaasti pihkaa. Käpymittareiden ja käpykääriäisen toukat työntävät runsaan ulostepurun kävyn pinnalle. Siemenkiilukaisten ja käpysääskien toukkien aterioinnista ei jälkiä kävyn pinnalla.

Talvikinruoste ja tuomenruoste käyttävät siemenille tarkoitetun ravinnon itiöittensä tuottamiseen. Pisaranmuotoinen kuusenkäpylude käyttää käpyä hangella suojapaikkanaan, Käpykytry jyrsii vanhaa kävyn rankaa. Havupuun tuulenpesän aiheuttaa oksan kärkisilmussa tapahtunut mutaatio. Pituuskasvu hidastuu, mutta haarautuminen jatkuu. Jos palloon syntyy käpyjä, on perimässä kääpiöpuu. Hakatut reiät; ensin juurikääpä, sitten hevosmuurahainen ja viimeksi palokärki. Juurikääpä Etelä-Suomessa aiheuttaa maannousemana tunnettua sydänlahoa edeten rungon sisällä kohti latvaa. Merkittävin tuholainen. Pohjoisessa pihkakääpä. Suopursunruoste tuhoaa nuorimman neulaskerran, säästäen vanhimmat. Vapautuvat itiöt saattavat värjätä veden pinnan kellanruskeaksi. Kuusen jälsikerros on männyn vastaavaa heikompi ja jollain tavoin heikentyneeseen kuuseen iskevät kovakuoriaiset. Pahinta tuhoa aiheuttaa kaarnakuoriaiset, erityisesti kirjanpainaja.

Sienistä kuusen kanssa muodostaa sienijuuren mm. useat haperot, lampaankääpä, suppilovahvero, valkokärpässieni, punakärpässieni ja haaparousku. Tuotaessa pitkään jatkuneesta kovasta pakkasesta kuusi sisälle saattavat neulaset kuolla ja päästää aromaattiset aineet huoneilmaan voimakkaaksi tuoksuksi. Juuria helposti suosta.

Paukkuminen nuotiossa. Pihka syntyy ja kulkee pihkatiehyissä, hienoissa putkissa, joista se pääsee puun palaessa purkautumaan tasaisesti. Kuusella myös pihkarakkuloita, joihin kertyy enemmän ja kuumentuessaan höyrystyy ja rakkulan paine purkautuu räjähdysmäisesti. Rakkulat syntyvät esim. myrskyn tai pakkasen aiheuttamina repeäminä, jotka kuusi suojaa pihkalla.

  • Lapinkuusi lyhytoksaisena sopeutunut lumeen.
  • Kynttiläkuusi.
  • Käärmekuusi perinnöllinen muoto, vaatii aukkopaikan ja paljon valoa.
  • Mattokuusi kasvaa entisestä rungosta, joka kenties lahonnut näkymättömiin, oksat eivät juurehdi.

Mistä kuusi rakennuspuuksi[muokkaa]

  • Suolta kuusi rakennuspuuksi. Märiltä soilta, alangoilta. Ei korkeilta paikoilta.
  • Hitaasti kasvanut, tiheäsyinen, kova kuusi rakennus- ja käyttötyökalupuuksi.
    • Kovaa puuta tiheäsyinen kitukasvuinen, vähäoksainen, karahkamainen
    • Kuoreltaan harmaa - valkoinen
    • Hirsipuuksi yli 60 vuotta vanhat
    • Käytetään rakenteissa kannattimina
  • Naaraspuun oksat ylöspäin.
  • Saattaa vääntyillä ja pitää ääntä

Puuosa[muokkaa]

Joustava ja kevyt, hankala, vaaleankeltainen, ei eroa pinta- ja sydänpuun värillä, vuosilustot erottuvat selvästi. Kuusi kiertyy kuivuessaan. Kuusi ei ime pintapuuhun kosteutta. Ei puusepän raaka-aineista soveliain, helppo työstää, runsas pihka vaikeuttaa liimattavuutta, kuivat kovat oksat irtoavat helposti ja tylsyttävät teriä, kuivuessa kieroutuu helposti. Kuusitukki ei kovin herkkä sinistymään, järeä huolellisesti salvettu ja tapitettu ei vääntyile. Tiheys 300-640 kg/m2.

Rakentamisessa runkorakenteisiin, suosittuja aidanseipäät, aidat ja muut kosteat paikat, työkalunvarret, vaarnatapit, ulkoverhoukseen maalattuna hyvä, maalatut huonekalut, pöydän jalat, puuastiat, kimpiastiat, vanteet kimpiastioihin, veneen emäpuu, veneenkaaret, ajokalut, jalakset, reen laidat, kangaspuu, kehräpuu, arkut, äkeet, karhit, päreet, soittimien resonanssipuut, pitkät tapit.

  • Kaikuu hyvin, kello lehmän kaulassa, lautakalistin kutsumaan kylänväkeä koolle. Parhaat soitinpuutsoittimet mm. kanteleet kokonaan huonolta kasvupaikalta, jossa puuaines tiheää, tiheästä metsästä, jossa oksatonta, leppää muistuttava kuori, kuulostele puukalikalla koputtelemalla puita. Soittimeen valitaan lyömällä kirveellä puuhun ja kuuntelemalla hienoin ja puhtain sointi.

Kuori eli koskut[muokkaa]

Tervahaudan pohjan eriste. Parkkia parkitusaineen lähteeksi. Verkkojen värjäys ja kestävyyden parantaminen. Takkavitsalla paimen tuo kuusenparkkitaakan tullessaan.

Havut[muokkaa]

Rehuksi hauteena. Hakoja kuivikkeeksi, makuualustoiksi. Rappuhaot. Siivoushaot. Närevitsas. Lattian pesu havulorvilla eli havukasan päällä lorvailijat ja työnnetään pitkin tupaa. Puun alla sateensuojassa. Kodan malli kenties. Nuoret kasvaimet syöden tai kerkkäteeksi. Maalinkeitto. Edistävät aineenvaihduntaa, yskänlääke.

  • Terveyskylpyjen aineksena. Havukylpyyn:
1 kg havuja
15 l kylmää vettä

, liota vrk, keitä 2 h, lämmitä kylpyvesi ja lisää siihen, auttaa hengityselinsairauksiin ja reumaattisiin kipuihin.

  • Neulaset juomaksi, kerkät raakana tai männynneulasteen mausteena
Kerkkiä naposteltavana kokouksen lomassa.
Nuoret oksat kuorittuina puoleen litraan kourallinen, 15' keitetään. 

Pihka[muokkaa]

Pihkaa oltava aina varastossa kaikkeen tarpeelliseen.

  • Juoksutus 3-6 cm leveillä aisauksilla 2-4 puuta kohden. Kerätään kaapimalla kovelimella tai keruukuokalla loppukesällä, ei koloamisvuonna. 4 vuoden välein kolot avattava, yhteensä 20 vuoden ajan.
  • Salvaksi keitettynä,
100g pihkaa
100g rasvaa

kerma sulatetaan ja keitetään salvaksi, sekaan kamferia tai haudutettuja koivunlehtiä, siivilöidään, jäähdytetään. Vetämään märkää pois haavoista, tikkua sormesta, maitorupeen, syyhyn, sideharso päälle.

  • Saippuan sekaan,
2-4 kg rasvaa
0,5-2 kg pihkaa
1 kg lipeäkiveä

Lipeäkivi liuotetaan 20 l vettä, lisätään rasva, pihka, kourallinen suolaa, keitetään 5 h, kuoritaan pinnalta ja jäähdytetään muotissa.

  • Ketunrautojen voiteluun ihmisenhajun peittämiseksi, kuumennetaan saunan pesässä, sivellään pihkalla.
  • Voiteluaine sekoittamalla tervan kanssa tai tervan ja rasvan, myllynrattaat, veneet, kengänpohjat, virsunpohjat, suksivoide, reet, kärrynpyörät. Luistonestoaineena koneiden remmeissä.

Purukumina eli purupihkaa, "purupihka, vanhin nautintoaineemme", muutaman vuoden vanhaa, sylje pois sylkeä. Hammassärkyyn pihkapallo. Höyryä yskänlääkkeenä. Suitsuketta. Viulun jousen hartsaaminen pihkapalalla, sytytetään palamaan, sammunutta pureskellaan suussa. Saapasrasvana rasvaan sekoitettuna. Suksivoiteet terva, pihka, steariini. Pikilangan korvike pellavalankaan pihkaa. Punamultakeittomaaliin. Pihkaliima. Pellavaharjojen harjaksien liimaus. Valamalla sianharjakset sitova varsiosa. Liimaa, kirkasta pihkaa veteen sulattamalla paperiliimaa. Luonnonkorkkien tiivistämiseen pullohartsia kuumennetusta pihkasta. Tiivistyskitti. Pihka lamppujen polttoaineeksi.

Havupuut miehisiä, lehtipuut naisellisia.

Mänty[muokkaa]

"Iso härkä, rankaselkä, sonterolla surmattuna, sarvet maahan kaivettuna, veri viety kaupunkihin, nahka syöty piimän kanssa, lihat poltettu tuhkaksi - Mikä se on?"

Pinus sylvestris. Mänty eli alunperin nuoren puun latvan 4-7 oksanhaaran muodostama talouskalu mäntä. Mänty suoraluontoinen, iloinen ja avoimempi kuusen juroon, hitaasti avautuvaan syvälliseen pohdiskelijaan verrattuna. Luontaisesti vallitsee kuivilla mailla. Vaatimaton. Hyödyntää tehokkaasti sienirihmasto -yhteistyön. Valopuuna alimmat oksat kuolevat. 20-40m. 400-600v. Lehdet 2-3 v. Ei pysty käyttämään omaa siitepölyään. Ensimmäisenä kesänä herneen kokoinen, toisena varsinainen käpy, jonka jälkeen seuraavana talvena varistaa siemenet. Lenninsiipi kieputtaa siementä antaen tuulelle aikaa kuljettaa sitä. Maahan kaatunut puu kestää jopa toista sataa vuotta ennen lopullista lahoamistaan. Pihkan sisältämä terpeeni yhtenä suojaa ulkopuolisilta vihollisilta. Oksat kiertävät suurissa puissa vastapäivään. Terva aikanaan tärkein vientiartikkeli, vaihtoi männiköt kuusikoksi.

Mäntypistiäiset tuhoisimpia ja useampana peräkkäisenä vuotena toistuessaan tappaa männyn. Myös mäntymittari ja mänty-yökkösen toukat. Suippolatvaisuuden aiheuttaa jompikumpi ytimennäivertäjistä, joiden toukat elävät kuolleissa rungoissa kuoren alla, mutta aikuiset kovakuoriaiset lentävät latvuksiin kovertaen vuosikasvaimen sisuksen ontoksi. Sienituholaisista pahimmat ovat juurikääpä, latvuksia harsuunnuttava versosyöpä ja latvuksen kuivattava tervaroso.

Karsikko- ja palvontapetäjät, yksittäisiä puita, näkyvillä paikoilla. Mäntymetsässä auringon säteilyn ym. vaikutuksesta neulasista erittyy aineita, jotka terveellisiä kuljettaessa metsässä.

Sienistä männyn kanssa mm. voitatti, kangastatti, männynherkkutatti, keltavalmuska, kangasrousku ja sikurirousku.

Käpytikka syö männyn ja kuusen siemeniä kuljettaen ne ensin pajaansa. Hirvi ja metso syövät männyn neulasia.

  • Kelo kuoreton pysty puu. Tavallisesti mänty, mutta myös tammi tai lehtikuusi.
  • Kierteisyys tavallisesti vasemmalta oikealle ja heikkenee puun syvemmällä. Nuoren puun jällen solut ovat olleet hiukan vasemmalle kierteisiä. Jälsisolut ovat pitkänomaisen vinosuunnikkaan muotoisia ja jokainen solunjakautuminen kääntää niitä hiukan vinommaksi. Näin muodostuu kestävyyttä lisäävä kierteisyys, jota tavataan myös koivuilla, kuusilla, tammilla ja jalavilla. Ydinosa ei siis yleensä kovin kiertynyt. Nuorena kiertyy hiukan myötäpäivään, sitten oikenee ja vanhemmiten vastapäivään. Myyttejä coriolisvoima, auringon kiertäminen samaan suuntaan eli suuntaa ei osata selittää.
  • Koro syntyy palon, kolhaisun tai taudin tappaessa jälsikerroksen.
  • Honka eli Vanha tiheäsyinen honka eli vankka ikimänty. Noin sadan vuoden iässä kasvun hidastuessa punertavan sydänpuun osuus alkaa kasvaa muodostaen hongan. Kuoleva mänty erittää runkoon runsaasti pihkaa, jolloin syntyy tervasta.
  • Tervaskanto syntyy männyn kannosta kun pihka jää kyseisissä rungoissa ylös tyviosaan. Tämän jälkeen pihkan koostumus muuttuu, jolloin syntyy tervaskanto. Satunnaista koko maassa.

Mistä mänty rakennuspuuksi[muokkaa]

  • Suolta mänty pärepuuksi, ei rakennuspuuksi.
  • Kuivalta kasvupaikalta mänty rakennuspuuksi. Kivikkoinen puolukkakangas, selänne, korkea vaara.
    • hitaasti kasvanut ja yhä kasvava, tiheäsyinen, pihkainen, oksaton ja suorasyinen. Noin 100 vuotias.
  • Naaraspuun oksat lahoavat runkoa aikaisemmin.
  • Katso sivulta Aisaaminen puun pihkoittamisesta ja tervaamisesta, joka parantaa puun laatua.

Männynkerkkä[muokkaa]

(Turiones pini) rohdos, keitetää mm. katajanmarjojen ja piparjuuren kanssa. Teetä. Keräys huhti- toukokuussa 1-2 cm mittaisina, kuivataan. Öljypitoisina keittomaalin sideaineena.

Havut[muokkaa]

Karjan apurehuna, öljymäärä haitallista, lehmä 1-4 kg/pv, hevonen 2-3 kg, lammas 1 kg, siat vähemmän. Havuissa karoteiinia yhtä paljon kuin porkkanassa, C-vitamiinia. Teetä. Kuivatut neulaset harsopussissa ilmanraikastajana.

Kaarna[muokkaa]

Askarteluun, ongenkoho, vene.

Jälsi[muokkaa]

Jällestä leipää eli pettua, sanasta petäjä, sekoitetaan jauhoihin, marjoihin ym. Pettu paahdetaan kevyesti hiilloksella ja pilkotaan, survotaan jauhoksi, lisätään vettä. Keite väsyneiden jalkojen hoitoon.

Puuaines[muokkaa]

Pintapuu kellertävän- tai punertavanvalkoinen, sydänpuu punaruskea tummeten hapen vaikutuksesta, selvät vuosilustot, kevätpuu vaaleaa, kesäpuu tummaa, missä kovuus ei ole tärkein ominaisuus, tiheäsyinen, vaikeuttaa pehmeän kevätpuun ja kovan kesäpuun ero, männyn sydänpuu kestävintä kosteutta vastaan, mänty imee pintapuuhunsa vettä ja kuivuessaan haihduttaa sen, helppo kuivata ja työstää. Tiheys 300-860 kg/m3.

Rakennus- ja huonekalupuu, hirret, lankut, laudat, paalut, hitaasti kasvanut oksaton esim. ikkunoihin ja oviin, astioita, suurimpiin puuastioihin, ei ruokakäyttöön (pihkan maku), korvo, puuastioiden kimpilaudat, hierin, härkkimet eli männät, päreet, vene, sukset, ruumisarkku, kaarnakoho, kaarnamuotti, korit, verkkopussit. Mastot, hyvän juurella muurahaiskeko ja latvassa linnun pesä. Lastuista maitokaappeja, jotka laskivat tuulen läpi, ettei maito happanisi. Nopeasti kasvanut koppapäreiksi

  • Tervaa, tervankusta. Tervanpolttoon kuoritaan pari vuotta ennen kaatoa puita pihkoittaakseen niitä kunnolla.
  • Päre, metrin pituinen hyvin kuivattu lastu palaa n. 5 min., illassa luokillinen eli hevosluokin sisään mahtuva määrä, pidetää mm. hampailla, vaihdon seuraavaan tekee lapset.

Pihka[muokkaa]

Erityisen pihkaiset kosteisiin rakenteisiin. Aisaaminen tervaspuiksi. Kaulaaminen eli kuoritaan tyveltä ylöspäin. Tervankusi. Hiili eli sysi, grillihiiliä. Suksivoide. Saippua. Liima. Pureskelupihka. Puuastioiden paikkaus. Pihkasta saadaan selluteollisuuden myötä mäntysuopaa, tärpättejä, vanilliinia jne. Voiteluöljyä, polttoainetta. Pihkanjuoksutus, paljastettuun laikkuun muotoutuu kalanruotokuvio.

Juuret[muokkaa]

Punontatöihin. Tuoreista koreja.

Kävyt[muokkaa]

Lankojen värjäys, punakeltainen alunan ja ruskea rautasulfaatin kanssa. Leikkeihin.

Siperianlehtikuusi[muokkaa]

Larix sibirica. Pihkaisena ei hyvä paperinvalmistukseen. Sahapuuna erinomainen. Ulkorakenteisiin. Pölytys onnistuu raskaan siitepölyn takia parhaiten lehtikuusimetsiköissä. 1800-luvulla kutsuttiin lärkkipuuksi (lärk). Suomeen kun tsaari Pietari Suuri 1738 toi kannan Arkangelista kasvattaakseen sitä mastopuiksi.

Juuri[muokkaa]

Punontatyöt, venelautojen ompelu.

Kuori[muokkaa]

Parkki, värjäykseen.

Jälsi[muokkaa]

Pettua. keltatautiin, reumatismiin, ihosairauksiin, vammoihin, värjäykseen.

Vuosikasvaimet[muokkaa]

Nuoret häräravintona, kuusimarmeloksi, kasvikumirohdosta.

Pihka[muokkaa]

Hienoa tärpättiä, Venetsiantärpättiä, ruoansulatusvaivoihin, purupihkana. karjan makuualustat, sellu, hiili.

Kontortamänty[muokkaa]

Pinus contorta. Pohjois-Amerikkalainen. Sellupuuta 1,5 kertaisesti enemmän.

Douglaskuusi[muokkaa]

Pseudotsuga menziesii. Puuaines kestävää, punertavaa. Sahatavara nimenä oregoninmänty. Käpysuomuista työntyy liuskoja.

Mustakuusi[muokkaa]

Picea mariana. Lapin ojitetuilla soilla menestynyt. Kuitupuuksi.

Siperianpihta[muokkaa]

Abies sibirica.

SYPRESSIKASVIT[muokkaa]

Kataja[muokkaa]

Katso sivu Kataja

MARJAKUUSIKASVIT[muokkaa]

Marjakuusi[muokkaa]

Taxus baccata. Rauhoitettu Ahvenanmaalla. Pensasmainen, mutta myös puu. Kuori, puuaines ja neulaset sisältävät alkaloideja. Metsäkauris syö tehokkaasti neulaset. Ei käpyjä vaan yksisiemeninen marja. Makea, punainen, mehevä malto myrkytön, siemen myrkyllinen. Erityisesti rastaat syövät marjoja. Eurooppalaisille kuoleman puu. Luupuistoissa, seppeleet.

Sitkeä, kestävä, elastinen, liimattavuus hyvä.

Puuaines[muokkaa]

Työstettäessä syntyvä pöly myrkyllistä. Mustaksi kiillotettuna saksanebenholtsia. Pikkuesineet, purjerenkaat, työkalunvarret, akselit, aironhankaimet, koriste-esineet, huonekalut, astiat, sukkulat, kävelykepit. Varsijouset, jouset, pitkäjouset (vahva, nopea). Parhaat pitkäjouset -->viljelyä linnojen ympärillä, harvinaistutti marjakuusen. Jousten selkäpuoli marjakuusta, vatsapuoli jalavaa.

Niini[muokkaa]

Punontaan ja kankaisiin. Sitkeä, säänkestävä.

Lehvät[muokkaa]

Lehvät tappavia hevosille, märehtijät sietävät paremmin.