https://wikikko.info/w3/index.php?action=history&feed=atom&title=Suorakylv%C3%B6 Suorakylvö - Muutoshistoria 2026-05-13T05:43:12Z Tämän sivun muutoshistoria MediaWiki 1.45.3 https://wikikko.info/w3/index.php?title=Suorakylv%C3%B6&diff=989&oldid=prev imported>WikikkoSysop: 1 versio tuotiin 2016-09-03T15:11:00Z <p>1 versio tuotiin</p> <p><b>Uusi sivu</b></p><div>== Radio-ohjelma kyntö vs. suorakylvö (mp3) ==<br /> <br /> * http://www.yleradio1.fi/mp3/audio/1226996889-22347.mp3<br /> <br /> Kalle Oivanen sanoo, että ravinteet huuhtoutuvat suorakylvössä pinnasta<br /> vesistöihin. Esa Eela puolestaan olettaa kaiken humuksen tuhoutuvan<br /> kyntämisessä.<br /> <br /> Kuten keskustelusta käy myöhemmin ilmi - on molempien lähtökohta<br /> kärjistynyt. Suorakylvön ravinteet huuhtoutuvat pinnasta vesistöön jos maa<br /> kevytmuokataan syksyllä (mikä ei ole oikea suorakylvö) - ja eihän kaikki<br /> humus suinkaan kyntämisessä tuhoudu, ymmärtääkseni enimmilläänkin 2/3 -<br /> jolloin humusta olisi lisättävä vastaavasti maan hiilipankin<br /> säilyttämiseksi neutraalina, mutta koska Kallen maat on 40 vuoden aikana<br /> parantuneet niin tästä päätellen on maahan kynnetystä olkimäärästä jääty<br /> kokonaisuudessa plussan puolelle, eikä haihdunta ole välttämättä ollut<br /> noin suurta.<br /> <br /> Kalle toteaa että kyntämättömät pellot on hukkuneet tulviin kun ei ojitus<br /> riitä. Tulee mieleen, että tässäpä olisi kiinnostavia kohteita soveltaa<br /> fukuokan menetelmää, jossa edellytys on että kosteus tappaa ja kurittaa<br /> apilaa, jotta syntyy tilaa suorakylvää viljaa - mutta herää kysymys<br /> milloin on riittävän ilmavaa että voi kylvää (ja kuinka monta vuotta<br /> siihen menee että maa tulee kylvökuntoon, jos on myöhemminkin liian märkä)<br /> ... Mitä ilmeisemmin ilma on viljan viljelyssä tärkeä juttu, eikä<br /> ilmanvaihto välttämättä alle 5 vuotta kyntämättä viljellyssä maassa toimi.<br /> <br /> Sitten Esa toteaa ettei viljele syysviljoja suorakylvöllä, koska ei ole<br /> löytänyt siihen sopivaa tekniikkaa. Niinpä hän kyseenalaistaa koko<br /> syysviljan idean. Kynnettäessä syysvilja toimii kuitenkin syksyn ja<br /> nykyisin myös talven sadekaudella huuhtoumia pidättävänä ympärivuotisena<br /> kasvipeitteenä. Esan heikommat satotasot voivatkin johtua nimenomaan<br /> siitä, ettei hän pysty käyttämään syysviljoja - joista ymmärtääkseni saa<br /> suuremmat sadot.<br /> <br /> Sitten tulee maaperäkysymys esiin, eli Esalla on hyvät läpäisevät maat<br /> suorakylvöä varten - ei tule kosteusongelmia. Kalle on tarvinnut tiheää<br /> ojitusta, saadakseen maansa ilmavaksi.<br /> <br /> Kalle on päässyt eroon juolavehnäongelmasta - ruiskutusten väli ehkä 7-8<br /> vuotta, mutta nykyajan suorakylväjät ruiskuttavat juolavehnän joka kevät<br /> - juolavehnä kun ei tykkää äestämisestä. Tästä Esa hyppää nokkelasti<br /> satotasoja koskeviin tieteellisiin tutkimustuloksiin.<br /> <br /> Kalle toteaa että keskieuroopassa on alettu palaamaan suorakylvöstä<br /> kyntämiseen ja suomessa nyt tutkijat edistävät nyt enempi suorakylvöä.<br /> Hänen mukaansa nykymaamiesten taito ei riitä tasaiseen kyntöön ja oikein<br /> tehtyyn äestykseen, joten he valitsevat suorakylvön.<br /> <br /> Tähän eurooppalaisten paluuseen ei löydy Esalta argumenttia - joten hän<br /> alkaa puhua humuksen vähenemisestä ja uskovan sen johtuvan kyntämisestä.<br /> Kun maa avataan auroilla, hiili yhtyy ilman happeen ja palaa 20 tuntia<br /> kynnön aloittamisesta hiilidioksidiksi - kuitenkin olettaen jälleen että<br /> tämä koskee kaikkea maaperän hiiltä. Esa kuitenkin olettaa jälleen tämän<br /> tarkoittavan kaikkea hiiltä - ja niinhän käy taatusti jos ei sitä hiiltä<br /> peltoon lisätä, vaan kaikki &quot;tähteet&quot; jalostetaan polttoaineiksi tms.<br /> Hänen mielestään 25 vuoden kyntäminen tuhoaisi puolet humuksesta. Miksi<br /> kyntämiseen sitten palataan? Ehkä kysymys todellakin on viljelytekniikan<br /> sovelluksesta konventionaalisiin viljelytapoihin ?<br /> <br /> Kalle muistuttaa, että hänen kokemuksensa mukaan runsaan olkimäärän<br /> tuloksena maaperän rakenne on huomattavasti parantunut ja se humuksen<br /> hävikki on seurausta EU:n maatalouden näennäisviljelystä ... Suorakylvön<br /> juursiton tuottama humus on mitätön olkimassaan verrattuna - mutta tässä<br /> ihmetyttää että jäähän ne juuret maahan kynnettäessäkin. Kalle puhuu taas<br /> &quot;jossain päin suomee tulleen punahometta suorakylvössä&quot; - mutta Esa tyrmää<br /> väitteen että ei hänellä ole tullut 22 vuoden aikana kertaakaan<br /> tautiongelmia. Selvä se, suorakylvää voi niin monella tavalla ja paikatkin<br /> on erilaisia. Esa myös selventää Kallelle, että jonnekin se pintaan jäänyt<br /> olki katoaa, kun on aina vaan edellisen vuoden pahnat näkyvissä ja se<br /> johtuu siitä että siellä on 5 miljoonaa lieroa hehtaarilla ja ne painaa<br /> 1000 kg ja käyvät syömässä pelkästään maan pintaan jäänyttä kasvijätettä,<br /> mieluiten sienten pehmentäminä - eikä siksi ole ollut tautiongelmia.<br /> <br /> Sitten keskustelijat ymmärtävät - että tutkimuslaitokset puuhaavat omiaan<br /> ja todellisia tutkijoita ovat viljelijät. Tässä puhutaan lietelannan<br /> pintalevityksestä, kahden viikon haisemista typen haihtuessa ja<br /> kevytmuokkauksen aiheuttamisesta ravinnehuuhtoumasta vesistöön ...<br /> Tutkijat jättävät tutkimatta sekä suorakylvön, että kyntämisen. Esa<br /> hehkuttaa, että saksalaisten mukaan oikein tehty suorakylvö vähentää<br /> vesistön kiintoainekuormitusta 90% - ja suorakylvöpellon kokonaisvalunta<br /> vuoden kierrossa vähenee noin 70 % ... koska kasvit käyttää veden<br /> hyväkseen ja vesi varastoituu syvempään - ei huuhtoudu kynnöksen alla<br /> olevaa kovaa pintaa pitkin. Ja Kalle toteaa hänellä käyneen kyntäessäkin<br /> aivan samalla tavalla.<br /> <br /> Esa tykittää - suorakylvö lisää pieneliöiden määrää - 1000 kiloo matoja<br /> syö päivässä 1000 kg maata ja multa muuttuu neutraaliksi oli se sitten<br /> kovin emäksinen tai hapan (eli pitkäaikaisen tuhkalannoituksen<br /> kumuloituvaa emäksisyyttä ei tarvitse pelätä, jos maassa on lieroja).<br /> <br /> Sitten tullaan erittäin oleelliseen yksityiskohtaan. Esa käyttää 30 vuotta<br /> vanhaa englantilaisen massikan suorakylvökonetta, jota ei ole valmistettu<br /> 20 vuoteen - se tekee 2 cm syvän viillon ja tiputtaa siemenen 17.5 cm<br /> rivivälillä, kun normaali nykykone käyttää 12.5 cm riviväliä. Esan oletus<br /> harvan rivivälin suotuisista vaikutuksista on varmastikin totta - tiheä<br /> kasvusto lisää märkyyttä kasvitauteja, mutta ehkä riviväli voisi olla<br /> vieläkin harvempi ja jos syysviljan kylvö onnistuisi mätästävillä<br /> lajikkeilla niin sittenhän voisi olla mahkuja nostaa satotasoa ?<br /> <br /> Ja se kevät ... saaristoalueella on kuiva kevät, sataa monena vuonna<br /> juhannuksena ekan kerran - tällöin kyntäjän kevätkylvö voisi olla varsin<br /> kohtalokas erehdys - Kalle suosinee syysviljaa ... ja korostaa äestyksen<br /> ajankohdan ja sopivan syvyyden olevan kaikkein tärkein juttu ... Tuosta<br /> voisi Kallelta kysellä tarkemmin.<br /> <br /> &quot;pieneliöt ovat sienirihmastoa myöten allergisia kylmälle teräkselle -<br /> suorakylvö tuottaa paitsi ruokaa, puhdasta vettä ja puhdasta ilmaa -<br /> suorakylväjän pelto on hiilinielu, ja maan rakenteen muodot &quot;<br /> <br /> ja päästään siihen, että suorakylväjä käyttää 20 % kyntäjän polttoaineesta.<br /> ... johon kalle toteaa hauskasti: &quot;sehän on selvä juttu, mutta se on<br /> satokin huonompi&quot;<br /> <br /> ... noh - täytyypä vilkaista lähteitä:<br /> <br /> Mader et al. (2002) raportoivat 21 vuotta Saksassa jatkuneen tutkimuksen<br /> osoittavan, että maata kääntämätön luomuviljely on energian käytön ja<br /> villieläimiin kohdistuvien vaikutustensa suhteen ylivertainen<br /> konventionaalisiin menetelmiin verrattuna. Luomuviljelyn käytäntö kulutti<br /> puolet tai kaksi kolmannesta konventionaalisten menetelmien kuluttamasta<br /> energiasta. Lisäksi torjunta-aineiden käyttö putosi 97 prosenttia, minkä<br /> seurauksena syntyi terveempää maaperää, jossa viihtyi moninmuotoisempi<br /> eliölajisto ja suurempia populaatioita hyödyllisiä sieniä, lieroja,<br /> kovakuoriaisia ja villikasveja. Vaikkakin alkuvaiheessa sadot saattoivat<br /> olla 10-20 % konventionaalisia menetelmiä pienempiä, seurasi satotasossa<br /> 15 % nousu maaperän sopeuduttua kyntämättömyyteen. Lisäksi tutkijat<br /> raportoivat, että maata kääntämätön viljely vaati vähemmän lannoitteita.<br /> Maaperää syntyy, kosteusolosuhteet paranevat ja huuhtoutumista tai<br /> eroosiota ilmenee vähemmän. Tutkijat uskovat, että luomukäytännöt ovat<br /> pitkällä aikavälillä kestävämpiä maksaessaan ekologista<br /> ylijäämänpalautusta nettona takaisin, mikä on tulevien sukupolvien<br /> kannalta paljon konventionaalisia menetelmiä tuottoisampaa. Sängen<br /> kyntäminen maahan haittaa maaperään palautuvan hiilen kiertokulkua, koska<br /> se vapauttaa 41 % enemmän hiilidioksidia ilmakehään kuin kyntämättömät<br /> käytännöt. Kontrastina kyntämätön menetelmä säilyttää hiilidioksidin<br /> maaperän biosfäärissä.<br /> <br /> Mader, P.et al, (2002). Soil fertility and biodiversity in organic<br /> farming. Science, 296, 1694 – 1697. löytyy: http://orgprints.org/5514/<br /> <br /> myös<br /> http://www.mindfully.org/Farm/Organic-Farming-Fertility-Biodiversity31may02.htm<br /> <br /> Täydennys vuodelta 2004: &quot;Impact of long-term conventional and organic<br /> farming on the diversity of arbuscular mycorrhizal fungi&quot; löytyy:<br /> http://orgprints.org/2811/<br /> <br /> Ko. tutkijan profiili:<br /> http://www.fibl.org/fibl/team/publikation/maeder-paul-publikationen.php<br /> <br /> Yksi meneillään oleva projekti &quot;Use of mycorrhizal inocula in field and<br /> horticultural crops&quot; (2007) löytyy: http://orgprints.org/6257/<br /> <br /> ja sitten eräs suorakylvö-kriittinen juttu teknisestä näkökulmasta:<br /> &quot;No-till wheat not for the UK&quot;<br /> http://www.farmersguardian.com/story.asp?sectioncode=28&amp;storycode=17739<br /> <br /> Siinä sanotaan ettei vehnän suorakylvökone tule ehkä briteissä tai<br /> länsi-euroopassa markkinoille siksi että vehnän oljessa hiilen ja typen<br /> suhde on 100:1, siinä missä herneen, rypsin ja papujen oljilla on<br /> 30-40:1. Eloperäisen aineen hajoaminen tapahtuu +5 asteen ylittävissä<br /> lämpötiloissa<br /> ja ainoa tapa nopeuttaa hajoamista Mr Horschin mukaan on kyntötekniikka,<br /> jossa silputtu lyhyt olki sekoitetaan maaperään. Hänen mukaansa<br /> tavoiteltaessa 10 000 kg hehtaarisatoa tarvitaan n. 10 kuukautta aikaa<br /> olkien lahoamiseen pellolla, mikä tarkoittaa ettei aika riitä ja syntyy<br /> kasvualusta kasvitaudeille. 80 kasvupäivän menetelmissä käytetään<br /> kevytmuokkausta ja 250 kasvupäivän menetelmissä pystytään täyteen<br /> kyntämättömyyteen.<br /> <br /> -&gt; tuossa ongelma on ettei noudateta viljelykiertoa, vaan vehnää<br /> perättäisinä vuosina (vaikka tuo sinänsä on tärkee pointti, kasvitaudit<br /> voivat kasvaa vain liukoisissa ravinteissa - eivät humuksessa) ja myöskään<br /> tuossa ajattelussa ei välttämättä oteta huomioon kaikkia sienilajeja. Ehkä<br /> kevätvehnää viljelevällä Esalla on erityisen viileissä lämpötiloissa<br /> toimivia sieniä tiluksillaan !<br /> http://www.lalli.fi/lalpahaku.asp?fmita=uutinen2&amp;kohde=1522<br /> <br /> keskustelua em. uutisesta:<br /> http://farmingforum.co.uk/forum/YaBB.pl?num=1208021573/0<br /> <br /> yleistä suomenkielistä keskustelua (käy ilmi savimaan huolet):<br /> http://www.agronet.fi/dcforum/Agronet/DCForumID4/1869.html<br /> <br /> ja vielä euroopan CSA-viljelijäin näkemys suorakylvön tämän hetken<br /> tilanteesta: http://www.ecaf.org/English/englis.htm<br /> <br /> [[Luokka:Puutarha]]</div> imported>WikikkoSysop