<?xml version="1.0"?>
<feed xmlns="http://www.w3.org/2005/Atom" xml:lang="fi">
	<id>https://wikikko.info/w3/index.php?action=history&amp;feed=atom&amp;title=Pettu</id>
	<title>Pettu - Muutoshistoria</title>
	<link rel="self" type="application/atom+xml" href="https://wikikko.info/w3/index.php?action=history&amp;feed=atom&amp;title=Pettu"/>
	<link rel="alternate" type="text/html" href="https://wikikko.info/w3/index.php?title=Pettu&amp;action=history"/>
	<updated>2026-04-30T03:04:41Z</updated>
	<subtitle>Tämän sivun muutoshistoria</subtitle>
	<generator>MediaWiki 1.45.3</generator>
	<entry>
		<id>https://wikikko.info/w3/index.php?title=Pettu&amp;diff=739&amp;oldid=prev</id>
		<title>imported&gt;WikikkoSysop: 1 versio tuotiin</title>
		<link rel="alternate" type="text/html" href="https://wikikko.info/w3/index.php?title=Pettu&amp;diff=739&amp;oldid=prev"/>
		<updated>2016-09-03T15:07:39Z</updated>

		<summary type="html">&lt;p&gt;1 versio tuotiin&lt;/p&gt;
&lt;p&gt;&lt;b&gt;Uusi sivu&lt;/b&gt;&lt;/p&gt;&lt;div&gt;&amp;#039;&amp;#039;&amp;#039;Pettu&amp;#039;&amp;#039;&amp;#039; on männyn kuoren ja varsinaisen puun välissä kasvava ohut nilakerros. Pettua on käytetty ravintona erityisesti Pohjoismaissa sekä Pohjois-Venäjällä, petusta valmistettua jauhoa on löydetty mm. viikinkien muinaishaudoista. Suomessa pettu tunnetaan parhaiten katovuosien hätäravintona, jota lisättiin ruisjauhoon kun vilja loppui.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Pettu soveltuu kuitenkin leipäjauhon jatkeeksi 15-25% osuudellaan. Sitä markkinoidaan myös terveystuotteena, jota lääketeollisuus ostaa 150-200 eur/kg. Petun keruu on verovapaata tuloa. Kuivatusta ja jauhetusta petusta on tehty mm. pettuleipää, -sinappia ja –makkaraa. Suomalaista pettujauhoa viedään mm. Keski-Eurooppaan. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Tutkimusten mukaan petulla on suotuisa vaikutus kolesterolitasoon. Se sisältää myös flavonoideja, jotka suojaavat sydän- ja verisuonitaudeilta sekä syövältä. Lisäksi petussa on runsaasti ravintokuitua sekä rautaa, mangaania ja sinkkiä. Korkean kuitupitoisuutensa vuoksi ei ole kuitenkaan suositeltavaa korvata kuin maksimissaan 25% jauhoista pettujaholla, joten vanhaan sanontaan &amp;quot;pannaan puolet petäjäistä&amp;quot; ei ole uskominen.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
== Pettupuut ==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
* [[Mänty]] (82 kcal kesä, 62 kcal syyskuu)&lt;br /&gt;
* [[Haapa]]&lt;br /&gt;
* [[Hopeapaju]]&lt;br /&gt;
* [[Jalavat]]&lt;br /&gt;
* [[Kataja]]&lt;br /&gt;
* [[Koivu]]&lt;br /&gt;
* [[Lehtikuusi]]&lt;br /&gt;
* [[Lepät]]&lt;br /&gt;
* [[Salava]]&lt;br /&gt;
* [[Vaahtera]]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
== Keruu ==&lt;br /&gt;
Männyn nila irtoaa parhaiten ns. nila-aikana eli toukokuun loppupuolelta heinäkuun alkuun. Parhaita pettupuita ovat hyväkasvuiset, ohut- ja sileäkuoriset oksattomat puut. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
# Kaada puu keväällä ja raaputa pintakuori pois siten että yhtään vihreää ei jää jäljelle. viillä levyn muotoiset viillot ja vedä varovasti levy irti. Nuole maukas runko! Mänty maistuu aivan mangolle!&lt;br /&gt;
# Kuivaa levyt auringossa tai kuivurissa. 20 asteessa päivä pitäisi riittää.&lt;br /&gt;
# Paahda levyt kevyesti uunissa.&lt;br /&gt;
# Jauha levyt jauhoksi. &lt;br /&gt;
# 15-25% pettua voi laittaa jauhojen sekaan kun tekee leipää. (Puolet ja puolet on urbaani legenda, jota ei kannata uskoa.)&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Aiheesta muualla==&lt;br /&gt;
* [http://www.yrttitarha.com/tietopankki/konstit/pettu.html Pettu]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
[[Luokka: Ruoka]]&lt;/div&gt;</summary>
		<author><name>imported&gt;WikikkoSysop</name></author>
	</entry>
</feed>