https://wikikko.info/w3/index.php?action=history&feed=atom&title=Nis%C3%A4kk%C3%A4%C3%A4t 2026-04-30T16:02:54Z Tämän sivun muutoshistoria MediaWiki 1.45.3 https://wikikko.info/w3/index.php?title=Nis%C3%A4kk%C3%A4%C3%A4t&diff=7701&oldid=prev 2024-11-30T19:18:36Z

<p><span class="autocomment">Poronvuosi ja poronhoitotyöt</span></p> <table style="background-color: #fff; color: #202122;" data-mw="interface"> <col class="diff-marker" /> <col class="diff-content" /> <col class="diff-marker" /> <col class="diff-content" /> <tr class="diff-title" lang="fi"> <td colspan="2" style="background-color: #fff; color: #202122; text-align: center;">← Vanhempi versio</td> <td colspan="2" style="background-color: #fff; color: #202122; text-align: center;">Versio 30. marraskuuta 2024 kello 22.18</td> </tr><tr><td colspan="2" class="diff-lineno" id="mw-diff-left-l109">Rivi 109:</td> <td colspan="2" class="diff-lineno">Rivi 109:</td></tr> <tr><td class="diff-marker"></td><td style="background-color: #f8f9fa; color: #202122; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #eaecf0; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div>* Juhannuksen tienoilla hyönteiset eli räkkä ajavat poroja suuriin tokkiin tuntureille ja soille. Hyttynen onkin poromiehen paras renki koottaessa poroja kesällä vasanmerkitsemisaitoihin. Nämä aidat ovat tavallisesti kiinteitä, mutta myös siirrettäviä käytetään. Kesätokkien kokoaminen suoritetaan metsäalueilla jalkaisin, tunturialueella maastomoottoripyöriä käyttäen. Myös lentokonetta käytetään apuna porojen etsimisessä.  </div></td><td class="diff-marker"></td><td style="background-color: #f8f9fa; color: #202122; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #eaecf0; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div>* Juhannuksen tienoilla hyönteiset eli räkkä ajavat poroja suuriin tokkiin tuntureille ja soille. Hyttynen onkin poromiehen paras renki koottaessa poroja kesällä vasanmerkitsemisaitoihin. Nämä aidat ovat tavallisesti kiinteitä, mutta myös siirrettäviä käytetään. Kesätokkien kokoaminen suoritetaan metsäalueilla jalkaisin, tunturialueella maastomoottoripyöriä käyttäen. Myös lentokonetta käytetään apuna porojen etsimisessä.  </div></td></tr> <tr><td class="diff-marker"></td><td style="background-color: #f8f9fa; color: #202122; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #eaecf0; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div>* Kesällä vasa seuraa emäänsä, mutta tunnistamisessa käytetään apuna myös numerointia. Vasat otetaan aidassa kiinni käsin tai vimpaa ja suopunkia käyttäen ja pannaan korvamerkillä emänsä merkille. Lain mukaan jokaisen poron korviin on leikattava paliskuntain Yhdistyksen hyväksymä poromerkki. Erilaisia tekoja (sanoja) on 20 ja käytössä olevia poromerkkejä yli 10 000. Vasanmerkintä suoritetaan tavallisesti yöllä ilman hieman viilennettyä. Paliskunnissa vasanmerkintä jatkuu usein elokuuhun saakka. Ne vasat, joita ei saada kesällä merkkiin, merkitään syksyn ja syystalven erotuksissa.  </div></td><td class="diff-marker"></td><td style="background-color: #f8f9fa; color: #202122; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #eaecf0; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div>* Kesällä vasa seuraa emäänsä, mutta tunnistamisessa käytetään apuna myös numerointia. Vasat otetaan aidassa kiinni käsin tai vimpaa ja suopunkia käyttäen ja pannaan korvamerkillä emänsä merkille. Lain mukaan jokaisen poron korviin on leikattava paliskuntain Yhdistyksen hyväksymä poromerkki. Erilaisia tekoja (sanoja) on 20 ja käytössä olevia poromerkkejä yli 10 000. Vasanmerkintä suoritetaan tavallisesti yöllä ilman hieman viilennettyä. Paliskunnissa vasanmerkintä jatkuu usein elokuuhun saakka. Ne vasat, joita ei saada kesällä merkkiin, merkitään syksyn ja syystalven erotuksissa.  </div></td></tr> <tr><td class="diff-marker" data-marker="−"></td><td style="color: #202122; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #ffe49c; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div>Kesä ja alkusyksy ovat porojen kuntoutumisen, kasvun ja vararavinnon keruun aikaa. Kesäajan ravinto vaihteiee suuresti tärkeimmillä kesälaitumilla, joita ovat suot, jokivarsiniityt, pohjoisessa avotunturit ja metsäalueilla avohakkuualueet. Näiltä porot saavat riittävästi ruohoja, saroja ja heiniä ravinnokseen. Käytetyimpiä ravintokasveja ovat raate, järvikorte, kultapiisku, horsma ja lehtipuiden vesat. Kesäravinnon ravintoarvot ovat korkeat, ja poro pyrkii valitsemaan aina parhaan, juuri kasvuvaiheessa olevan ravinnon. Kesäravinto on myös helposti sulavaa ja siinä on runsaasti valkuaista, vitamiineja sekä kivennäis- ja hivenajneita. Näitä hyviä rehuja poromiehet korjaavat poroille myös talven varalle. Heinä, lehdekset ja korte ovat näistä tärkeimmät.  </div></td><td class="diff-marker" data-marker="+"></td><td style="color: #202122; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #a3d3ff; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div><ins style="font-weight: bold; text-decoration: none;">* </ins>Kesä ja alkusyksy ovat porojen kuntoutumisen, kasvun ja vararavinnon keruun aikaa. Kesäajan ravinto vaihteiee suuresti tärkeimmillä kesälaitumilla, joita ovat suot, jokivarsiniityt, pohjoisessa avotunturit ja metsäalueilla avohakkuualueet. Näiltä porot saavat riittävästi ruohoja, saroja ja heiniä ravinnokseen. Käytetyimpiä ravintokasveja ovat raate, järvikorte, kultapiisku, horsma ja lehtipuiden vesat. Kesäravinnon ravintoarvot ovat korkeat, ja poro pyrkii valitsemaan aina parhaan, juuri kasvuvaiheessa olevan ravinnon. Kesäravinto on myös helposti sulavaa ja siinä on runsaasti valkuaista, vitamiineja sekä kivennäis- ja hivenajneita. Näitä hyviä rehuja poromiehet korjaavat poroille myös talven varalle. Heinä, lehdekset ja korte ovat näistä tärkeimmät.  </div></td></tr> <tr><td class="diff-marker"></td><td style="background-color: #f8f9fa; color: #202122; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #eaecf0; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div>* Loppukesällä ja syksyllä porot syövät mielellään sieniä. Sienissä on runsaasti valkuaista, sokeria, rasvaa ja vitamiineja. Vaadin ja hirvas tulevat kiimaan syksyllä. Tuolloin niillä on kelotut kovat luusarvet, ja niiden kunto on parhaimmillaan. Kiima eli rykimä alkaa normaalisti elokuun lopulla, ja suurin osa vaatimista tulee kantaviksi jo lokakuun loppuun mennessä, loput marraskuun puolella.  </div></td><td class="diff-marker"></td><td style="background-color: #f8f9fa; color: #202122; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #eaecf0; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div>* Loppukesällä ja syksyllä porot syövät mielellään sieniä. Sienissä on runsaasti valkuaista, sokeria, rasvaa ja vitamiineja. Vaadin ja hirvas tulevat kiimaan syksyllä. Tuolloin niillä on kelotut kovat luusarvet, ja niiden kunto on parhaimmillaan. Kiima eli rykimä alkaa normaalisti elokuun lopulla, ja suurin osa vaatimista tulee kantaviksi jo lokakuun loppuun mennessä, loput marraskuun puolella.  </div></td></tr> <tr><td class="diff-marker"></td><td style="background-color: #f8f9fa; color: #202122; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #eaecf0; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div>* Syksyllä poromies käyttää hyväkseen porohirvaiden ja vaadinten muodostamia rykimäparttioita kootessaan poroja erotusaitauksiin. Vaadinhaaremiaan vartioivat valtahirvaat helpottavat suuresti poromiesten työtä. Kokoaminen tapahtuu tunturialueilla lumen aikana moottorikelkkaa käyttäen. Nykyään porotalouden käytössä on yli tuhat moottorikeikkaa. Metsäalueella porojen kokoaminen suoritetaan pääasiassa sulanmaan aikana jalkaisin ja lumikengillä tai suksilla liikkuen.  </div></td><td class="diff-marker"></td><td style="background-color: #f8f9fa; color: #202122; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #eaecf0; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div>* Syksyllä poromies käyttää hyväkseen porohirvaiden ja vaadinten muodostamia rykimäparttioita kootessaan poroja erotusaitauksiin. Vaadinhaaremiaan vartioivat valtahirvaat helpottavat suuresti poromiesten työtä. Kokoaminen tapahtuu tunturialueilla lumen aikana moottorikelkkaa käyttäen. Nykyään porotalouden käytössä on yli tuhat moottorikeikkaa. Metsäalueella porojen kokoaminen suoritetaan pääasiassa sulanmaan aikana jalkaisin ja lumikengillä tai suksilla liikkuen.  </div></td></tr> <tr><td colspan="2" class="diff-lineno" id="mw-diff-left-l122">Rivi 122:</td> <td colspan="2" class="diff-lineno">Rivi 122:</td></tr> <tr><td class="diff-marker"></td><td style="background-color: #f8f9fa; color: #202122; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #eaecf0; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div>* Poronhoidon kannattavuus perustuu poron kykyyn hankkia myös suurin osa talviravinnosta omatoimisesti. Poron ravinnon riittävyyden kannalta on avainasemassa jäkälän, lupon ja metsälauhan riittävyys ja saatavuus talvioloissa. 1980-luvun lopulla sai noin 60 % poroista talviravintonsa ensisijaisesti luonnonlaitumilta. Muonio-Savukoski-linjan pohjoispuolella luonnonlaitumet ovatkin porojen ainoa ravinnonlähde. Jäkälän merkitys on suurin poronhoitoalueen pohjoisosissa, jossa porot pystyvät kaivamaan sitä lumen alta normaali talvina kevääseen saakka. Etelä- ja keskiosissa porot siirtyvät tammi-maaliskuussa, kun kaivu vaikeutuu lumipeitteen kovetessa tai paksutessa, paljolti puilla kasvavan lupon käyttöön. Vanhojen kuusimetsien luppolaitumista eli 1970-luvun lopulla vielä noin viidennes poroista. Tarhoissa hoidettiin noin 15 % poroista, ja lähes sama poromäärä eli hakkuutyömailla syömällä kaadettujen puiden luppoa.  </div></td><td class="diff-marker"></td><td style="background-color: #f8f9fa; color: #202122; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #eaecf0; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div>* Poronhoidon kannattavuus perustuu poron kykyyn hankkia myös suurin osa talviravinnosta omatoimisesti. Poron ravinnon riittävyyden kannalta on avainasemassa jäkälän, lupon ja metsälauhan riittävyys ja saatavuus talvioloissa. 1980-luvun lopulla sai noin 60 % poroista talviravintonsa ensisijaisesti luonnonlaitumilta. Muonio-Savukoski-linjan pohjoispuolella luonnonlaitumet ovatkin porojen ainoa ravinnonlähde. Jäkälän merkitys on suurin poronhoitoalueen pohjoisosissa, jossa porot pystyvät kaivamaan sitä lumen alta normaali talvina kevääseen saakka. Etelä- ja keskiosissa porot siirtyvät tammi-maaliskuussa, kun kaivu vaikeutuu lumipeitteen kovetessa tai paksutessa, paljolti puilla kasvavan lupon käyttöön. Vanhojen kuusimetsien luppolaitumista eli 1970-luvun lopulla vielä noin viidennes poroista. Tarhoissa hoidettiin noin 15 % poroista, ja lähes sama poromäärä eli hakkuutyömailla syömällä kaadettujen puiden luppoa.  </div></td></tr> <tr><td class="diff-marker"></td><td style="background-color: #f8f9fa; color: #202122; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #eaecf0; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div>* Poromiehen talvitöistä tärkeimpiä ovat paimentaminen ja porojen lisäruokinta. Tunturialueella pidetään paimentamisella porot koossa, tokassa, melkein ympäri vuoden. Paimentaminen suoritetaan moottorikelkan ja porokoiran avulla. Paimennuksella ohjaillaan porot vuodenajoittain sopiville laitumille ja estetään niitä vaeltamasta vieropaliskuntiin ja valtakunnan rajojen yli. Metsäaueella paimentamisella tarkoitetaan lähinnä porovahinkojen ehkäisemistä ja porojen vartiointia. Viljelysten suoja-aidat ovat paliskuntien rakentamia ja niillä pyritään suojelemaan viljelyksiä porojen aiheuttamilta vahingoilta.  </div></td><td class="diff-marker"></td><td style="background-color: #f8f9fa; color: #202122; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #eaecf0; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div>* Poromiehen talvitöistä tärkeimpiä ovat paimentaminen ja porojen lisäruokinta. Tunturialueella pidetään paimentamisella porot koossa, tokassa, melkein ympäri vuoden. Paimentaminen suoritetaan moottorikelkan ja porokoiran avulla. Paimennuksella ohjaillaan porot vuodenajoittain sopiville laitumille ja estetään niitä vaeltamasta vieropaliskuntiin ja valtakunnan rajojen yli. Metsäaueella paimentamisella tarkoitetaan lähinnä porovahinkojen ehkäisemistä ja porojen vartiointia. Viljelysten suoja-aidat ovat paliskuntien rakentamia ja niillä pyritään suojelemaan viljelyksiä porojen aiheuttamilta vahingoilta.  </div></td></tr> <tr><td class="diff-marker" data-marker="−"></td><td style="color: #202122; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #ffe49c; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div>* Laidunten muuttuessa poroja joudutaan ravintotilanteen helpottamiseksi myös paikoin ruokkimaan. Viime vuosina on jouduttu turvautumaan talviruokintaan sekä viemään maastoon moottorikelkoilla lisä- ja hätärehua, lähinnä heinää. Porojen lisäruokinnassa on yhä ratkaisemattomia ongelmia sekä taloudelliseen kannattavuuteen liittyviä kysymyksiä.  </div></td><td class="diff-marker" data-marker="+"></td><td style="color: #202122; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #a3d3ff; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div>* Laidunten muuttuessa poroja joudutaan ravintotilanteen helpottamiseksi myös paikoin ruokkimaan. Viime vuosina on jouduttu turvautumaan talviruokintaan sekä viemään maastoon moottorikelkoilla lisä- ja hätärehua, lähinnä heinää. Porojen lisäruokinnassa on yhä ratkaisemattomia ongelmia sekä taloudelliseen kannattavuuteen liittyviä kysymyksiä.</div></td></tr> <tr><td class="diff-marker"></td><td style="background-color: #f8f9fa; color: #202122; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #eaecf0; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><br></td><td class="diff-marker"></td><td style="background-color: #f8f9fa; color: #202122; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #eaecf0; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><br></td></tr> <tr><td class="diff-marker"></td><td style="background-color: #f8f9fa; color: #202122; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #eaecf0; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div>==== Tilastoja ====</div></td><td class="diff-marker"></td><td style="background-color: #f8f9fa; color: #202122; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #eaecf0; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div>==== Tilastoja ====</div></td></tr> </table>

Wikikkosysop https://wikikko.info/w3/index.php?title=Nis%C3%A4kk%C3%A4%C3%A4t&diff=7700&oldid=prev 2024-11-30T19:18:02Z

<p><span class="autocomment">PORO</span></p> <a href="https://wikikko.info/w3/index.php?title=Nis%C3%A4kk%C3%A4%C3%A4t&amp;diff=7700&amp;oldid=668">Näytä muutokset</a>

Wikikkosysop https://wikikko.info/w3/index.php?title=Nis%C3%A4kk%C3%A4%C3%A4t&diff=668&oldid=prev 2016-09-03T14:59:45Z

<p>1 versio tuotiin</p> <a href="https://wikikko.info/w3/index.php?title=Nis%C3%A4kk%C3%A4%C3%A4t&amp;diff=668">Näytä muutokset</a>

imported>WikikkoSysop