<?xml version="1.0"?>
<feed xmlns="http://www.w3.org/2005/Atom" xml:lang="fi">
	<id>https://wikikko.info/w3/index.php?action=history&amp;feed=atom&amp;title=Niitty</id>
	<title>Niitty - Muutoshistoria</title>
	<link rel="self" type="application/atom+xml" href="https://wikikko.info/w3/index.php?action=history&amp;feed=atom&amp;title=Niitty"/>
	<link rel="alternate" type="text/html" href="https://wikikko.info/w3/index.php?title=Niitty&amp;action=history"/>
	<updated>2026-05-13T04:33:05Z</updated>
	<subtitle>Tämän sivun muutoshistoria</subtitle>
	<generator>MediaWiki 1.45.3</generator>
	<entry>
		<id>https://wikikko.info/w3/index.php?title=Niitty&amp;diff=666&amp;oldid=prev</id>
		<title>imported&gt;WikikkoSysop: 1 versio tuotiin</title>
		<link rel="alternate" type="text/html" href="https://wikikko.info/w3/index.php?title=Niitty&amp;diff=666&amp;oldid=prev"/>
		<updated>2016-09-03T14:59:45Z</updated>

		<summary type="html">&lt;p&gt;1 versio tuotiin&lt;/p&gt;
&lt;p&gt;&lt;b&gt;Uusi sivu&lt;/b&gt;&lt;/p&gt;&lt;div&gt;== Sanottua ==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&amp;gt; Toinen hyöty on laiduntajista jotka juurikin pitävät yllä&lt;br /&gt;
&amp;gt; perinneniittyjä. Mutta mitkä alunperin ovat olleet näiden&lt;br /&gt;
&amp;gt; perinneniittyjen edeltäjiä sillä kovin kauaa ei karjaa ole meillä&lt;br /&gt;
&amp;gt; pidetty?&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
mulla ei tule muita teorioita tähänhätään mieleen kuin majavien pato-&amp;gt;&lt;br /&gt;
luonnon niitty sukkessio,joka on nykyään täysin olematon niin&lt;br /&gt;
teoriassakuin käsitteenäkin.johtuen kiihkeästä hyötykäyttö&lt;br /&gt;
kulttuuristamme.&lt;br /&gt;
sekä joidenkien hirvieläinten talvilaidunnus &amp;quot;hotspotit&amp;quot;.myös kevat aika&lt;br /&gt;
vesikasvien hyötykäyttöineen.näihin vaikuttaa pitkälle paikalliset&lt;br /&gt;
suurpeto populaatiotkin.&lt;br /&gt;
tulvivat vesistöalueet&lt;br /&gt;
ja muut paikalliset eläinten liikkumiseen ja ravinnon käyttöön liittyvät&lt;br /&gt;
tekijät,unohtamatta myöskään luonnonilmiöitä-sääolosuhteita ja vaikkapa&lt;br /&gt;
kärjistymis pisteeseen saakka kasvaneita ja tiettyihin kasvilajeihin&lt;br /&gt;
kohdistuneita &amp;quot;tuholaiskantoja&amp;quot;.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
* Nykyisin laitumina käytetään äärimmäisen harvoin niittyjä: miltei kaikki laitumet ovat tuottoisia, mutta vähälajisia kylvettyjä nurmia. Ennen ihmisen harjoittamaa karjataloutta perinnebiotooppien lajisto on ollut riippuvaista esimerkiksi tulipalojen, tulvien ja majavien aiheuttamista häiriöistä. Ihmisen toiminta on vähentänyt luontaisia niittyjä ja niittyaukkoja, mutta sittemmin laiduntalous lisäsi merkittävästi niittylajistolle sopivia elinympäristöjä. Lajit uhanalaistuivat, kun niittyala romahti 1900-luvulla. Noin 1/3 Suomen uhanalaisesta lajistosta elää perinnebiotoopeilla, ja lisäksi yli puolet eliölajeistamme hyötyy niitosta ja perinteisestä nautakarjan laidunnuksesta (mm. lukuisat perhoset, pistiäiset ja kovakuoriaiset). [http://www.fauna.fi/index.php?option=com_content&amp;amp;task=view&amp;amp;id=36&amp;amp;Itemid=47]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
[[Luokka:Puutarha]]&lt;/div&gt;</summary>
		<author><name>imported&gt;WikikkoSysop</name></author>
	</entry>
</feed>