https://wikikko.info/w3/index.php?action=history&feed=atom&title=Kasvit_ryhmitellen
Kasvit ryhmitellen - Muutoshistoria
2026-06-14T12:06:15Z
Tämän sivun muutoshistoria
MediaWiki 1.45.3
https://wikikko.info/w3/index.php?title=Kasvit_ryhmitellen&diff=333&oldid=prev
imported>WikikkoSysop: 1 versio tuotiin
2016-09-03T14:55:18Z
<p>1 versio tuotiin</p>
<p><b>Uusi sivu</b></p><div>'''Tällä sivulla on myös keskustelu-sivu, valitse sivun yläreunasta kohta 'keskustelu'.'''<br />
<br />
==Metsä==<br />
Tummennetut opaskasveja<br />
<br />
===Kanervatyyppi===<br />
Mänty, '''Kanerva''', '''Puolukka''', Sianpuola, '''Kissankäpälä''', Sarjakeltano, Variksenmarja, '''Poronjäkälä''', Seinäsammal, Kastikka, '''Kielo''', Kangasmaitikka, '''Kultapiisku'''<br />
<br />
Keltalieko – Kaksihaaraisesti haarautunut.<br />
<br />
===Puolukkatyyppi===<br />
Mänty, Kuusi, '''Puolukka''', Poronjäkälä, '''Seinäsammal''', Kerrossammal, Kynsisammal, Ahdelauha,<br />
<br />
'''Metsätähti''' – Kukat 7 teräisiä, joka on harvinaista.<br />
<br />
Vanamo – Linnén mukaan nimi. Talvivihannat lehdet vastatusten. Kukat pareittain hyväntuoksuiset. Hedelmät tahmeita palloja.<br />
<br />
Kangasmaitikka – Vaaleankeltainen kukka. Puoliloinen, juuret pienet. Yksivuotinen. Muurahaiset levittävät ja herkuttelevat siemenen kuoren öljyllä. Tyvellä sirkkalehdet usein vihreät.<br />
<br />
Katinlieko – Kaksi itiötähkää. Valkoisia karvoja lehtien päässä.<br />
<br />
'''Lillukka''', Kangasvuokko, '''Nuokkutalvikki''', '''Oravanmarja''', '''Kevätpiippo'''<br />
<br />
Ajuruoho – Syyskesällä. Sinipunaiset kukat tuoksuvat ja mehiläisten suosiossa. Mattomainen.<br />
<br />
Varputalvikki – Kärjestä sahahampaiset lehdet. Vaaleanpunainen kukka<br />
<br />
===Mustikkatyyppi===<br />
'''Mustikka, kerrossammal, Metsäkurjenpolvi, Metsäimarre, isotalvikki, metsäkorte, Ahomansikka, Vadelma'''<br />
<br />
Pyöreälehtinen talvikki – P. rotundifolia. Kaareva emin vartalo<br />
<br />
Pikkutalvikki – Emi kokonaan piilossa.<br />
<br />
Tähtitalvikki – Hyväntuoksuinen suuri kukka.<br />
<br />
Kielo – kukkivana mustikkatyypissä<br />
<br />
Metsäkeltano, Rohtotädyke<br />
<br />
'''Metsämaitikka''' – Kukan väri voimakkaan keltainen. Pienikukkaisempi.<br />
<br />
Riidenlieko – 1 itiötähkä. Kärpäsruutia siitä. Puuttuu valkoiset karvat kuten katinlieolla.<br />
<br />
Yövilkka – Lehtien suonitus poikkisuonineen vahva.<br />
<br />
Mäntykukka – Lehdetön. Syö mätänevää kasviainesta. Mädännäiskasvi. Kuivatettaessa mustaksi. Kukintovarsi säilyy yli talven.<br />
<br />
===Käenkaali-mustikkatyyppi===<br />
'''Mustikka''', Lehtipuita, Liekosammal, '''Jaloseinäsammal, Sormisara, Nuokkuhelmikkä, Keväinen linnunherne, Sinivuokko, Vuohenputki, Ketunlieko<br />
'''<br />
'''Käenkaali''' l. ketunleipä – Lehdissä oksaalihappoa. Lehti taipuu valon mukaan. Siemenkuoren sisällä 16 – 17 ilmakehän paine, joka ampuu siemenen metrien päähän.<br />
<br />
'''Metsäorvokki''',<br />
<br />
Kevätpiippo – Lehdissä valkeat karvat.<br />
<br />
Valkolehdokki – Tuoksuvat. Iltaisin perhosia.<br />
<br />
==Kevät==<br />
Ensimmäisenä kukkii harmaaleppä, sitten järjestyksessä tervaleppä, pähkinäpensas, sinivuokko, leskenlehti, suomyrtti, suovilla, valkovuokko, haapa, raita, variksenmarja. Lehti puhkeaa ensin koivuun sitten tervaleppä, vaahtera. Viimeisenä lehteen haapa.<br />
<br />
Leppä – Harmaaleppä ensimmäinen kukkiva kasvimme.<br />
<br />
Pähkinäpensas, Näsiä, Suomyrtti, Paju<br />
<br />
Haapa – norkot kuin mustanruskeat rotanhännät, heteet purppuranpunaiset.<br />
<br />
Valkovuokko – avaa kukan paisteessa<br />
<br />
Sinivuokko – kukittuaan kukkavarsi taipuu maata kohti ja hedelmien öljyinen aine houkuttelee muurahaiset siirtämään niitä<br />
<br />
Keväinen linnunherne, Kevätpiippo<br />
<br />
Leskenlehti – kukinnan jälkeen valkoiset tupsupallot<br />
<br />
Peltokorte – käpymäinen tähkä. Vartta ympäröivissä tupissa n. 10 mustaa terävää hammasta. Kevätverso kuihtuu ja maasta nousee kesäverso.<br />
<br />
Metsäkorte – Vartta ympäröivissä tupissa n. 3-6 ruskehtavaa kalvomaista hammasta. Kevätverso muuttuu pikkuhiljaa kesäversoksi.<br />
<br />
Käenrieska – kotimainen tulppaanimme.<br />
<br />
Kevätkynsimö, Kevätesikko, Keltavuokko, Rohtoimikkä, Linnunsilmä<br />
<br />
Kiurunkannus – mukulan saa maasta varovasti kaivamalla, juuret katkeavat helposti.<br />
<br />
Rentukka, Tupasvilla<br />
<br />
Koivu – emikukat talvehtivat silmuina, heteet jäykkinä urpuina<br />
<br />
Vaahtera, Tuomi, Aho-orvokki, Mansikka, Ketunleipä, Mustikka, Kevätleinikki, Voikukka, Keto-orvokki<br />
<br />
==Metsäinen puronvarsilehto==<br />
Harmaaleppä, Karhunputki<br />
<br />
Kevätleinikki – Kukat usein epämuodostuneet, osa terälehdistä surkastunut. Lehdet kuin rentukan. Kukinnon tyvessä hammasreunaisia lehtiä erona niittyjen kevätleinikistä.<br />
<br />
Kielo, Koiranheisi, Kuusama, Kuusi, Käenkaali, Lehmus l. niinipuu, Lillukka, Mansikka, Mesiangervo, Metsäkurjenpolvi, Metsämaitikka<br />
<br />
Metsäorvokki – Lehdet aho-orvokkia leveämmät.<br />
<br />
Metsäpähkämö, Metsätähti, Musta viinimarja, Nurmitädyke, Näsiä, Ojakellukka, Oravanmarja<br />
<br />
Paatsama – Ehyet lehdet. Suonet näkyvät selvästi. Kukinta pitkä, jolloin kukkia ja hedelmiä samanaikaisesti. Kuoresta lääkettä.<br />
<br />
Pihlaja<br />
<br />
Punakoiso – Sinipunaiset perunankukat.<br />
<br />
Punainen viinimarja – Villin viinimarjan lehdet kummaltakin puolen karvaiset.<br />
<br />
Pähkinäpensas, Raita, Rohtoimikkä, Rohtotädyke<br />
<br />
Rohtovirmajuuri – Juurista valeriaana –lääkettä. Houkuttelee kissoja.<br />
<br />
Sinivuokko, Syyläjuuri, Tuomi, Vaahtera, Valkovuokko, Vuohenputki<br />
<br />
<br />
==Kalliorinnelehto==<br />
Heisipuu, Karhunputki, Kevätlinnunherne<br />
<br />
Konnanmarja – Lehdet kuin sananjalan, kukinto pieni valkea<br />
<br />
Kuusama – Kukat myös pareittain. Lehdet hiukan karvaiset, pyöreähköt.<br />
<br />
Lehmus, Mansikka, Metsäorvokki<br />
<br />
Metsäpähkämö – Tummanpunaiset kukat, hierottaessa kukintovartta ylenannattava haju. Karja syö mielellään.<br />
<br />
Metsävirna<br />
<br />
Nurmiruusu – R. cinnamomea.<br />
<br />
Näsiä – Kuoren sisäpinta voi aiheuttaa ihottumaa.<br />
<br />
Orjanruusu eli orjantappura.<br />
<br />
Pihlaja, Raita<br />
<br />
Sudenmarja – Lehdet kuin myllynsiivet.<br />
<br />
Syyläjuuri – Kukinto kauniin säännöllinen.<br />
<br />
Taikinanmarja – Punaiset marjat. 2 kotinen.<br />
<br />
Tuomi<br />
<br />
Viburnum opulus – Kukissa reunat vain valkoisia houkuttimena.<br />
<br />
==Kallio==<br />
Ahosuolaheinä – Tuulensuosija. 2 kotinen eli opettele tunnistamaan<br />
<br />
Huopakeltano, Kallioimarre, Kalliokielo<br />
<br />
Kattokeltto – Crepis tectorum<br />
<br />
Keltamaksaruoho l . katkeramaksaruoho -<br />
<br />
Keto-orvokki – Tricolor sinipunainen, keltainen ja valkoinen.<br />
<br />
Kissankello<br />
<br />
Kissankäpälä – Suvuton lis. Kukinto punainen tai valkoinen. Punaiset vain emikukkia.<br />
<br />
Kultapiisku – Punaiset kultasiipiperhoset.<br />
<br />
Leveälehtinen maksaruoho s.tel – Kallioperuna. Juuret turvonneet, josta nimi.<br />
<br />
Mäkihorsma<br />
<br />
Mäkitervakko – Pitkäkärsäisille perhosille. Ensin kehittyy 5 hedettä, sitten samoin ja lopuksi 5 emiä estäen itsepölytyksen. Varressa <br />
tervarenkaita.<br />
<br />
Ruotsin pitkäpalko – Arabis suecica<br />
<br />
Sianpuolukka – Lehti ryppyisempi. Punainen hedelmä mehuton ja mauton.<br />
<br />
==Suo==<br />
===Neva===<br />
Suokukka – Kukkien väri vaihtelee.<br />
<br />
Karpalo – Kukka ylöspäin, marja alaspäin.<br />
<br />
Suomuurain l. lakka, valokki, hilla – 2 kotinen<br />
<br />
Suokuusio<br />
<br />
Kurjenjalka – Kukat melkein mustanpunaiset<br />
<br />
Raate - Trifoliata apilamaisista lehdistä. Kukkien sisäpinta karvainen.<br />
<br />
===Letto===<br />
===Räme===<br />
Vaivaiskoivu<br />
<br />
[[Suopursu]] – Rämeen tuoksu. Koiperhosten hävittäjä. Pelkää Atlanttia eli mantereinen, puuttuu siis muualta Euroopasta?.<br />
<br />
Vaivero – Mantereinen.<br />
<br />
Suokukka, Kanerva, Juolukka<br />
<br />
Variksenmarja – Kukkii varhain. Linnun levittävät.<br />
<br />
Pyöreälehtinen kihokki<br />
<br />
Pitkälehtinen kihokki – Lehtien karvojen kärjissä sitkeää liimaa. Yksi kukka auki vain yleensä keskipäivällä. Typenpuutteeseen.<br />
<br />
===Korpi===<br />
Kuusi, Koivu, Tervaleppä, Mesiangervo, Vehka, Suo-orvokki, Mesimarja, Maariankämmekkä, Huopaohdake, Metsäkorte<br />
<br />
===Niitty===<br />
Ahdekaunokki – Nuput kuin pieniä vaaleanruskeita käpyjä.<br />
<br />
Ahomatara – Tanakka. Neljä lehteä ristissä. Alkuperäinen.<br />
<br />
Aho-orvokki<br />
<br />
Aitovirna - Alkuperäinen<br />
<br />
Alsikeapila<br />
<br />
Arohumala<br />
<br />
Harakankello<br />
<br />
Heinätähtimö<br />
<br />
Hiirenvirna l. hiirenherne –<br />
<br />
Hopeahanhikki – Alta silkinhohtoinen.<br />
<br />
Huopakeltano – Leviää rönsyillä<br />
<br />
Huopaohdake – Pensseli kukinto. Lehdet alta valkohuopaiset. Lehdissä kova muuntelu.<br />
<br />
Kallioinen<br />
<br />
Keltamatara – Liereävartinen. Hyväntuoksuinen kukka. Männynneulaslehdet.<br />
<br />
Ketohanhikki<br />
<br />
Ketoneilikka<br />
<br />
Kevätleinikki<br />
<br />
Kissankello<br />
<br />
Koiranputki – Kukkia jopa 7000. Kärpästen, kovakuoriaisten ja metsäluteiden mielikasvi<br />
<br />
Kuisma – Lehdissä pieniä läpinäkyviä täpliä ja terälehdissä mustia pisteitä.<br />
<br />
Kullero<br />
<br />
Kumina - Mausteeksi leipään ja juustoon hedelmät.<br />
<br />
Kurjenkello<br />
<br />
Käenkukka<br />
<br />
Maariankämmekkä – Sinipunainen. Tummatäpläiset lehdet. Ohueeseen heinänkorteen tarttuu kukasta nuijamainen siitepölypussi. Hyönteinen saa sen otsaansa.<br />
<br />
Mansikka -<br />
<br />
Mesiangervo<br />
<br />
Mesimarja<br />
<br />
Metsäapila<br />
<br />
Metsäkurjenpolvi<br />
<br />
Musta-apila – Ensin kirkkaan keltainen, myöhemmin ruskea.<br />
<br />
Niittykeltano – Ei niin harmaavanukkeiset kuin huopakeltanolla, eikä niin kuivassa.<br />
<br />
Niittyleinikki – Myrkyllinen<br />
<br />
Niittynätkelmä – Alkuperäinen.<br />
<br />
Niittysuolaheinä<br />
<br />
Nurmihärkki – sek. tähtimöön. Karvainen, tanakampi, lyhyempi.<br />
<br />
Nurmitatar – Kukinnon alempiin osiin syntynyt pyöreitä silmuja. Siitä nimi viviparum eli eläviä poikasia synnyttävä.<br />
<br />
Nurmitädyke -<br />
<br />
Ojakellukka<br />
<br />
Ojakärsämö<br />
<br />
Paimenmatara – Pitkä ja hentovartinen. 8 lehteä ristissä.<br />
<br />
Peurankello<br />
<br />
Poimulehti – Kastepisaroita alkemistit käyttivät viisaiden kiven valmistamiseen, josta nimi Alchemilla.<br />
<br />
Pukinjuuri – Lehdet kuin ruusulla.<br />
<br />
Puna-apila l. nurmiapila –<br />
<br />
Purtojuuri<br />
<br />
Päivänkakkara<br />
<br />
Ruusuruoho - Lehdet vaihtelevat ysilöittäin.<br />
<br />
Rätvänä – Vain 4 terälehteä.<br />
<br />
Sarjakeltano<br />
<br />
Siankärsämö<br />
<br />
Suikeroleinikki – Ojapaikoissa<br />
<br />
Suo-ohdake<br />
<br />
Ukontulikukka – Lehdet pienenevät ylöspäin.<br />
<br />
Valkoapila – Medentuoksu niitylle.<br />
<br />
Vilukko<br />
<br />
Viuhkokeltano<br />
<br />
Voikukka<br />
<br />
==Pelto==<br />
G. bifida – Valkoinen tai punainen. Yleisin. 1.vuotinen.<br />
<br />
Kannkaali – Hyväntuoksuinen<br />
<br />
Kamomillasaunio – Kukinto kasvaa korkeaksi kummuksi.<br />
<br />
Kiertotatar – Kolminurkkaiset lehdet.<br />
<br />
Kirjavapillike – Keltaisessa huulikukassa sinipunainen alahuuli. Voit imeä mettä niistä. Verholehdistä muodostuu piikkipallo. Ampuu siemenen verhiön kutistuessa. 1.vuotinen<br />
<br />
Liejujäkkärä – Pitää savimaasta.<br />
<br />
Linnunkaali<br />
<br />
Metsäkorte<br />
<br />
Peltohatikka – Lehtien pinnat tahmeita. Hedelmä kypsyessään nousee pystyyn.<br />
<br />
Peltokaali – Lehdet kaljut, sinivihreävivahteiset ja tyvestä varren ympäri.<br />
<br />
Peltokorte - Mukulallinen.<br />
<br />
Peltolemmikki<br />
<br />
Peltomatara l. tervaheinä – Tarttuu väkäsillään helposti.<br />
<br />
Peltominttu – Turvonneita rönsyjä.<br />
<br />
Pelto-ohdake<br />
<br />
Pelto-orvokki – Kellanvalkoinen.<br />
<br />
Peltopähkämö – Maanalaisen varren kärkinivelet turvonneet, josta nimi.<br />
<br />
Peltoretikka – Lehdet harvakarvaiset. Lidut kuhmuisia eikä aukea vaan katkeaa.<br />
<br />
Peltoukonnauris –<br />
<br />
Peltovalvatti<br />
<br />
Rohtoemäkki -<br />
<br />
Ruiskaunokki –<br />
<br />
Ukontatar – Lehdessä usein keskellä tumma täplä<br />
<br />
Värisauramo - <br />
<br />
[[Luokka:Luonto]]<br />
[[Luokka:Kasvit]]</div>
imported>WikikkoSysop