Voit itse lisätä ja muuttaa sisältöä muokkaa-painikkeiden avulla

Ennen tallennusta suositellaan ottamaan kopio muokkausruudusta (ctrl-a -> ctrl-c)

 Olet itse vastuussa tämän teoksen käytöstä aiheutuvista vahingoista Lue lisää.

Metsäpalo

Wikikko - kansan taitopankkista
Versio hetkellä 5. tammikuuta 2020 kello 18.55 – tehnyt 85.76.41.168 (keskustelu) (→‎Jättiläisen juomareppu)
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Metsäpalon hallinta siviilivoimin

Metsäpalossa on yleensä kolme eritapaista paloa:

  1. Latvapalo ylhäällä puiden oksissa, joka varsinkin kovalla tuulella etenee nopeasti.
  2. Maastopalo maanpinnan tasolla, kulo tai korkeita liekkejä, jotka lennättävät palavaa materiaalia.
  3. Turvemaakerroksen kytöpalo; jälkisammutusvaiheessa, tarvitaan runsaasti vettä ja valvontaa.

Kukin näistä kolmesta tyypistä voi syttyä ja alkaa levitä myös ilman yhtä tai kahta muuta palotyyppiä samanaikaisesti. Kaikkein keskeisintä on mahdollisimman nopeasti aloitettu ensisammutus ja muu järjestelmällinen reagointi.

  1. Yksittäisen latvapalon ensisammuttaminen saattaa onnistua esim. jauhesammuttimella.
  2. Maastopalo on selvin ensisammutettava ja saattaa onnistua esim. tukahduttamalla tallaten tai kuivalla taikka kastellulla vaatekappaleella.
  3. Turvemaakerroksen kytöpalo on hankalin ensisammutettava. Saattaa onnistua tonkimalla kytevä maa-aines paloturvallisemmalle alustalle tai kulhoon sammutettavaksi.

Palo, jonka ensisammutus ei onnistu, vaan tuli pääsee irti

Paloja, joita ei heti saada hallintaan, täytyy välittömästi alkaa rajaamaan. Rajaamiseen tarvitaan paljon väkeä sekä joitakin työkaluja. Rajaamisessa on monta eri tekniikkaa/työvaihetta.

  1. Risusavotta eli kitketään, niitetään, karsitaan, raivataan, puhalletaan, siirretään irrallista herkästi syttyvää ja reippaasti palavaa materiaalia kuten havut paloalueen lähistöltä (ennen kaikkea tuulen alta eli "savun suunnasta") etäämmälle. Tällä tavalla hidastetaan palon etenemistä sekä rauhoitetaan/madalletaan lieskoja. Pelkkä niittäminenkin auttaa vaikka tavaraa ei ehtisi siirtää. Täten ennaltaehkäistään korkeammista lieskoista kantautuvan palavan materiaalin sytyttämiä etä-palopesäkkeitä voimakkaan palon ja tuulen yhteisvaikutuksena.
  2. Latvapalon rajaaminen kaatamalla latvapalon ympäristöstä puustoa ja karsimalla oksistoa tilanteen mukaan esimerkiksi moottorisahalla, vinssillä, traktorin etukauhalla, puussa sahan kanssa kiipeillen, haulikon kutilla tai kaverin kanssa tikkailta käsin ylempää sivuoksia katkoen.
  3. Maastopalon rajaaminen tuulen yläpuolella voidaan tehdä vastapalon avulla. Tuulen sivuilla ja alapuolella voidaan kulottaa rintaman omainen (raitamainen) este palon etenemiselle. Mikäli kulon hallinnan kannalta turvallista, on syytä käyttää sytytysnestettä tai vastaavaa ajan säästämiseksi. Kiinteistöjen suojaaminen on etusijalla, jos mahdollista.

Kulotettavalle alueelle tehdään aluksi nopea risusavotta, jotta korkeat liekit ja hitaammin palavat materiaalit eivät vaikeuttaisi kulon hallintaa ja hidastaisi kulottamista.

Mikäli maasto on erittäin paloherkkää, tarvitaan kulotusrintaman kulottamiseksi turvallisesti runsaasti märkiä petivaatteita, kuten nurinpäin käännetyt pussilakanat tai vastaavia palamattomia kankaita, joilla kulotettavaan alueen reunat rajataan. Huolehditaan, ettei kulo karkaa märkien lakanoiden alla palaen. Lakanoita vedetään eteenpäin sitä mukaa kuin kulo sammuu. Pienitehoisella lehtipuhaltimella voidaan jouduttaa kulotusta. Kulotusrintaman "raita" voidaan aluksi kulottaa kapeana, jolloin päästään etenemään joutuisammin (helpompi väistellä vaikeita maastonmuotoja), toinen kulotusryhmä voi leventää tätä kulotusraitaa toiselta reunalta taikka voidaan kulottaa kaksi samansuuntaista, muutaman metrin etäisyydellä toisistaan kulkevaa raitaa, jolloin ilman märkiä kankaitakin niiden välisen vyöhykkeen pystyy kulottaa turvallisesti.

Mahdollisesti tarpeellisia koneita, työkaluja, välineitä ja tarvikkeita

  • sytytin + sanomalehtiä
  • sytytysnestettä levityspullossaan
  • vuodevaatteita/pyyhkeitä sangossa
  • vettä sangossa
  • kastelukannu
  • reppuruisku
  • kumisaappaat
  • työhanskat
  • lapio
  • talikko
  • lehtipuhallin
  • harava
  • viikate
  • oksasakset
  • vesuri
  • kirves
  • raivaussaha
  • moottorisaha
  • karkeateräinen käsisaha
  • kevytpressu karsintajätteen siirtämiseen
  • polkupyörä
  • mönkijä vinsseineen ja peräkärryineen
  • traktori etukauhoineen/perälevyineen
  • jauhesammutin
  • haulikko
  • janojuomaa
  • makkaraa
  • puukko

Erikoisempia menetelmiä

Menetelmiä, joiden tavoitteena on vähentää sammutusväen tarvetta/kätevöittää sammutusta.

Jättiläisen juomareppu

  1. Rinkan pussimaiseen päätaskuun asetetaan yksi tai useampi sisäkkäinen vedenpitävä jätesäkki.
  2. 1,5m pitkän tai pitemmän suihkuletkun tai puutarhaletkun päähän kiinnitetään puhdas villasukka (esim. narulla köyttäen) jotta veden virtaus ei tukehtuisi jätesäkin muovista johtuen.
  3. Reppuun täytetään 20 - 30 litraa sammutusvettä pussin suu suljetaan kuljetuksen ajaksi (esim. narulla köyttäen)
  4. Palopaikalla (tai täyttövaiheessa jo) reppuun sijoitetaan kohdan 2 letkun villasukkapää.
  5. Vaellussauva tai muu tukikeppi kävelemisen ja sammuttamisen apuna.
  6. Maanpinnan kasteleminen (tarkemmin sanoen kulon tai turvepohjaisen maaperän kytöpalon sammuttaminen tai rajaaminen, valvonta, jälkivalvonta) imemällä letkun päästä, jolloin lappo käynnistyy.
  7. Sormella voidaan säännöstellä veden tuloa
  8. Reppuun voidaan täyttää lisää vettä lennosta esimerkiksi limsapullosta tai kanisterista suoraan kaataen tai repussa jo olevan letkun kautta lapon avulla tai vesihanan suusta reppuun päin syöttäen (esim. mikäli repun pussia ei ole avattu palopaikalla)

Pikakulotus, kulokatko humuksen avulla

  1. Reppuruisku (josta saadaan aerosolimuodossa vettä) sammutusvesineen.
  2. Ilmatiivis pullo, jonka sisällä sytytysnestettä. Pullon kyljen yläreunassa nuppineulalka tehty pieni reikä, joka peitetty esim. ilmastointiteipillä, johon jätetty avauskorvake.
  3. Määritellään kulotettava alue, muutaman aarin kokoinen alue kerrallaan.
  4. Siistitään esimerkiksi pensassaksilla isoimmat risut, pensaat ja alaoksat pois, jotta kulo ei pitkittyisi.
  5. Kuljetaan eka kierros reppuruiskun kanssa kastellen sumulla kulotettavan alueen reunalinjat puolen metrin leveydeltä. Ensimmäinen kierros. Sumulla kastellaan kuiva humus kauttaaltaan, tavoitteenamme on, että ns. 'hengittävä' humusmateriaali imee sisäänsä veden pinnastaan.
  6. Kuljetaan toka kierros reppuruiskun kanssa kastellen sumulla samat reunalinjat.
  7. Siirretään sytytysnestepullon nuppineulanreiän päällä oleva teippi päinvastaiselke puolelle pulloa ja kuljetaan kierros ruiskuttaen sytytysnesteestä yhtenäinen viiva noin 0,5m kostean reunalinjan kuloalueen puolelle.
  8. Sytytetään sytytysnesteestä tehty viiva. Viiva voidaan sytyttää jopa jo sen vetämisen yhteydessä.
  9. Kierretään reppuruiskun kanssa reunalinjaa, varmistaen, että kulokatko pysyy kosteana.
  10. Kun kulokatkon viereinen kulotuslinja on kauttaaltaan palanut ja sammunut, voidaan siirtyä valmistelemaan seuraavaa kuloaluetta, vaikka edellisen kuloalueen keskellä kulo ei olisi vielä sammunut.
  11. Ellei vielä palavalle kuloalueelle riitä omaa valvojaa, uutta kuloaluetta ei sytytetä ennen edellisen sammumista.