HUOM! Voit itse lisätä ja muuttaa sisältöä muokkaa-painikkeiden avulla

 Olet itse vastuussa tämän teoksen käytöstä aiheutuvista vahingoista Lue lisää.

Vehnä

Kohteesta Wikikko - kansan taitopankki
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Maatiaislajikkeet[muokkaa]

Syysvehnät[muokkaa]

- ruotsalaisen ja oriveteläisen maatiaslajikkeiden risteymä. Lujakortinen, hyväsatoinen ja jauhatusominaisuudet erinomaiset. Jyvä isohko. Se on heikkokortinen ja herkkä tähkäidännälle. 1950-luvun puoliväliin ehdoton valtalajike! Sitä on viljelty pienillä aloilla nykyaikaan asti.
- 1933 saapui viljelyyn. Uudenmaan maatiaissyysvehnästä polveutuva. Ensimmäinen suomalainen syysvehnälajike joka talvehti kohtalaisesti myös keveillä mailla. Leivontaominaisuudet ovat suhteellisen hyvät. Jalostettiin nimensä mukaisesti syysvehnän pohjoisille ja itäisille viljelyalueille. Aikainen ja suhteellisen satoisa lajike. Viljeltiin eniten 1930-luvulla, 1940-luvulla viljely hiipui.
- Kehitettiin 1936 'Varman' rinnalle viljeltäväksi pohjoisemmille viljelyalueille. Jauhatusominaisuudet heikommat. Viljely jäi lyhytaikaiseksi.
- Talvenkestävyys on hyvä. Sen pitkä korsi on herkkä lakoutumaan. Leivontaominaisuudet olivat erinomaiset. Viljeltiin yleisesti 1940- ja 1950-luvulla. Hämeessä oli erityisen suosittu.

Kevätvehnät[muokkaa]

- Sitkoainepitoisuus on alhainen, mutta laadultaan hyvä. Ruosteenkestävyys on heikonlainen. Melko herkästi lakoontuva. Satoisuudeltaan yllättävän hyvä. Suhteellisen aikainen. Aikanaan merkittävä lajike. Levisi 1920-luvun aikana viljelyyn ja oli 1930-luvun lopulle asti eniten viljelty kevätvehnälajike. Ulkomaisia kevätvehnälajikkeita aikaisemmin tuleentunut Ruskea kevätvehnä mahdollisti monilla Keski-Suomen paikkakunnilla ensikokemukset kevätvehnän viljelystä.
- Heikkosatoinen ja jyvältään pieni. Leivontakelpoisuus on keskinkertainen. Arka lentonoelle. Erittäin aikainen (90-94 vrk) kevätvehnä. Pika jalostettiin Keski- ja Pohjois-Suomen kotitarveviljelyä varten. Viljely jäi lyhytaikaiseksi.
- Pika II oli kaimaansa myöhäisempi, satoisampi ja jyvältään suurempi. Leivontaominaisuudet eivät olleet kovin hyvät.
- Oli parhaimmillaan toiseksi viljellyin lajike 'Timantti'-ruotsalaislajikkeen jälkeen. Suhteellisen satoisa. Sen leivontaominaisuudet ovat kohtuulliset. Se on poudan arka lajike, joka on menestynyt parhaiten multavilla mailla.
- Aikainen lajike ja se menestyy parhaiten hikevillä ja kevyillä mailla. Se on varsin poudanarka. Sen leivontaominaisuudet ovat keskinkertaiset. Se jalostettiin kevätvehnän viljelyn pohjoisosiin. Johtava kotimainen kevätvehnälajike 1950-luvun puoliväliin saakka. Suositeltavin pohjoisessa viljeltäväksi!

Ravintoarvot[muokkaa]

  • Rauta (8,9 mg)
  • B1-vitamiini(tiamiini) (1,7 mg)
  • B2-vitamiini(riboflaviini) (0,6 mg)
  • B3- ja B6-vitamiinit
  • E-vitamiini (20 mg)
  • Foolihappo (520ug)

Linkit[muokkaa]