HUOM! Voit itse lisätä ja muuttaa sisältöä muokkaa-painikkeiden avulla

 Olet itse vastuussa tämän teoksen käytöstä aiheutuvista vahingoista Lue lisää.

Tartuntaepidemioilta suojautuminen

Wikikko - kansan taitopankkista
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

HUOM! Tämä sivu sisältää terveyttä koskevia asioita. Artikkeli on laadittu suojelulääkintämiehen varusmieskoulutuksen osaamis- ja tietopohjalta, näkökulmasta ja motiiveista. Kysymyksessä on "sudenpennusta seuraava" eli toiseksi alin väestönsuojelua koskeva koulutustaso - liekö sellaista tasoa enää olemassakaan - joten etenkin yleisestä eetoksesta poikkeavien artikkelinkohtien/väittämien/näkemysten osalta muista varmistaa ne primäärilähteistä! NOUDATA SUOMALAISTEN VIRANOMAISTEN ANTAMIA OHJEITA kaikesta huolimatta. Tarkasta ohjeet viranomaisten ylläpitämistä lähteistä. Tähän artikkeliin sisältöä poimitaan ja ylläpidetään ilman lääketieteellistä pätevyyttä taikka siten pätevöityneiden henkilöiden sisällöntuotannollista apua ja/tai poliittista lobbausta {no conflict of interest}, ja ylläpito on satunnaista, ylimalkaista, epämääräistä ja monien mielestä häiritsevää toimintaa.

Tämä artikkeli käsittelee yleisemmin epidemioiksi ja jopa pandemioiksi kehittyvien kulkutautien ja kausittaisten tautiaaltojen leviämisen ehkäisemistä periaatetasolla, ei pelkästään Covid-19 -epidemiaa. Mikäli kysymys on kansainvälisestä pandemiasta, kansallisen epidemian "hallitseminen" yksilötasolla on välttämätöntä, sillä mikäli epidemian torjunta perustuu pelkkiin yhteiskunnallisiin poikkeusjärjestelyihin, epidemian laantuessa, ja näitä poikkeusjärjestelyjä vaadittaessa purettaviksi (ymmärrettävistä syistä), yhteiskunnan yleinen epidemian leviämisalttius R kohoaa jälleen yli yhden, jolloin vaikka tauti olisikin kokonaan kukistunut maassa, uusi leviämisaalto lähtee liikkeelle ulkomailla matkustelleiden huolimattomien kansalaisten sekä huolettomien turistien mukana. Ulkomaan matkailun vapautta sinänsä (vapautta lähteä ja palata Suomeen) ei Suomen perustuslain mukaisesti voi Suomen kansalaiselta evätä, kun lähtijällä on käytännölliset valmiudet matkustaa. Tästä syystä kulkutaudin leviämisen hillitsemiseen tähtäävät käytännöt/tavat yksilötasolla ovat keskeinen asia. Vähimmäistavoitteena on, että yksi infektoitunut henkilö tartuttaisi koko sairastamisaikanaan keskimäärin vähemmän kuin yhden uuden henkilön, sillä tällöin kaikki maahan ulkomailta tulleet uudet infektioketjut tukahtuvat, eivätkä sentään ylly.

Käytännöllisesti katsoen epidemian kansallisessa hallinnassa arvioidaan yleistilanteen turvallisuutta ja asetetaan yleisiä rajoituksia, mikäli yksilötasolla toteutuvat käytännöt eivät näytä riittävän, ja vastaavasti puretaan niitä mahdollisimman nopeasti sen mukaan kuin yksilötason toimenpiteet näyttävät riittävän, sillä yleiset rajoitukset haittaavat elinkeinoelämän toimintaa. Koko yhteiskuntajärjestelmän elinvoimaisuuteen ja toimintakykyyn kun vaikuttaa suorasti se, millä tavoin maan elinkeinoelämä toimii.

Huomionarvoinen asia on, että yhteiskunnan ja elinkeinoelämän kannalta kulkutauti tai epidemia on hyvin tuhoisa ennen kaikkea pitkien sairauspoissaolojen sekä sairastamista mahdollisesti aiheutuvien työkyvyn pysyvien alenemien tai menettämisten vuoksi, eikä epidemian kuolleisuusprosentin tähden. Tautiin menehtymisessä kysymys on valtavasta inhimillisestä kärsimyksestä ja tragediasta, ja niitä vastaan ihmisen itseisarvon vuoksi kamppaillaan kansallisesti, mutta kansallisesti kamppaillaan yhtä lailla epidemian leviämisen estämiseksi ylipäänsä, sillä ennen kaikkea siitä seikasta riippuu koko kansakunnan selviytyminen elinvoimaisena kulkutaudin syövereistä. Näin ollen vahingollisen kulkutaudin tartuntamäärien pitäminen jatkuvassa laskutrendissä (kuntakohtaisesti) on järkevin ratkaisu, siitä syystä että tartuntamäärien nousutrendi merkitsee vaaran hallitsemattomuutta sekä ennen pitkää väistämättömistä entistä ekstensiivisemmistä ja intensiivisemmistä lisätoimenpiteistä koituvia lisäkustannuksia sekä (kuntakohtaista) lamaannusta.

CoViD-19:sta tekee erityisen vaarallisen haitan pitkän itämisajan ja alkuvaiheen vähäisten mutta hyvin monensorttisten oireden lisäksi muiltakin osin tämän kulkutaudin toistaiseksi erittäin hankala diagnosoitavuus. Suomessa on kylläkin kehitteillä mm. puhallusnäytteeseen perustuva erittäin nopea analysointiteknologia, jolla voitaisiin olennaisesti helpottaa monenlaisten sairauksien tunnistamista CoViD-19 mukaanlukien. CoViD-19-infektoituneita tunnistamaan koulutetaan lisäksi koiria. Ongelmana on ylipäänsä kaikkien tunnettujen testimenetelmien huomattavasta epätarkkuudesta johtuva sellaisten oireettomien kantajien osuus väestössä, joita ei olemassaolevin menetelmin pystytä tunnistamaan, mutta kylläkin heidän tartuttavuutensa saattaa vastaavasti olla tavanomaista alhaisempi.

  • CoViD-19-infektion oireita aikuisilla on tyypillisesti kuume, yskä, kurkkukipu, hengenahdistus, lihaskivut, väsymys, nuha, pahoinvointi, ripuli sekä maku- ja hajuaistin häiriöt. Epätyypillisempiä infektion oireita ovat hiustenlähtö, korvien soiminen, silmien ja ihon arkuus/tulehtuminen, neurologiset ja neuropsykologiset oireet kuten aivosumu ja voimakas väsymys.
  • Lapsilla ja (kouluikäisillä) nuorilla tyypillisiä oireita on kuume, yskä, oksettava olo, oksentelu, pinnallinen hengitys. Noin 40% infektoituneista lapsista on todettu olevan oireettomia. Harvinaisena oireena sekä toisaalta jälkioireena on tavattu MIS-C -nimistä oireyhtymää, jossa elimistön immuunijärjestelmä on yliaktivoitunut, käynnistäen elimistön terveissä kudoksissa liian voimakkaita tulehdusreaktioita. Infektoituneiden lasten ja nuorten (mukaanlukien oireettomat kantajat) tartuttavuus (virusten määrä uloshengitysilmassa) on toisten tutkimusten (mm. Massachusetts General Hospital) valossa merkittävästi voimakkaampi kuin aikuisilla, toisten (HUS) mukaan taas lapsilla on testein (nenänielunäytteellä; ylähengitysteistä) poikkeuksellisen harvoin todettu CoViD-19 -infektio.
  • Vaikea taudinkuva (mahdollisesti teho-osastolle siirto) kehittyy yleensä 10-12 päivässä infektio-oireiden alkamisesta, jotka ilmenevät yleensä 3-5 päivässä tartuntahetkestä. Taudin alkuvaiheessa ei pysty päättelemään, toipuuko siitä vai äityykö se vaikeaksi. Alkuvaiheessa siihen saattaa pystyä myös vaikuttamaan.


Tämä artikkeli pyrkii käsittelemään kaikenlaisia ABC-aseiksi (atomi-, biologiset- ja kemialliset-) luokiteltavia uhkia, mutta tämänhetkisessä maailmantilanteessa (vuonna 2020) käytännön tarttumapinta aiheeseen on tietenkin CoViD-19:ssä.


Kansallinen kamppailu epidemianaiheuttajaa vastaan[muokkaa]

Bioaseen kaltaisen tarttuvan ja ominaisuuksiensa puolesta viheliäisen (pitkä inkubaatio- eli itämisaika; lievät oireet; monta erilaista leviämisväylää, joista osa tuntemattomia; vaikeita pitkäaikaisoireita; jne.) taudinaiheuttajan aiheuttamasta epidemiasta, joka etenkin HUS:n tiheään asutulla alueella äityi pahaksi, sen talttumisesta/taltuttamisesta onnistuneesti siedettävin yhteiskunnallisin panoksin meillä Suomessa on kokemus keväältä 2020.

Kyseinen kokemus ei ollut 'sattuma' eikä 'vahinko', vaan tilastollisesti merkittävä tosiasia, ja se todistaa, että tällaisen rajun epidemiakriisin voittaminen täällä Suomessa on mahdollista toteutua käytännössä ainakin kyseisin toimin, (jotka eivät välttämättä/mitä ilmeisimmin edes olleet optimaalisia). Tämän kokemuspohjan ansiosta, että mitä Suomeen tulee, tartuntaepidemioissa kysymys on voitettavissa olevasta vihollisesta, saamme tähän artikkeliotsikon aiheeseen paneutua suhteellisuudentajuisesti, käytännöllisen realismin valossa, ei epätoivon vallassa.


Epidemian ensimmäisen aallon kukistuminen
Alue ajankohta uusia tartuntoja/vrk (7vrk ka) muutos kuukauden takaiseen
Koko Suomi 5.4.2020 159 (359-5)/5= +7080 %
Koko Suomi 5.5.2020 94 (94-159)/159= -41 %
Koko Suomi 5.6.2020 13 (13-94)/94= -86 %
Koko Suomi 5.7.2020 5 (5-13)/13= -62 %

Lähde: HS taulukkotyökalu


Epidemian toisen allon aikaisen paikallisen tartuntapiikin rajuin kukistuminen
Kaupunki ajankohta esiintyvyys muutos parin viikon takaiseen
Vaasa 16.10.2020 808/100000 (808-8,8)/8,8= +8082 %
Vaasa 31.10.2020 104,7/100000 (104,7-808)/808= -87 %
Vaasa 19.11.2020 14,7/100000 (14,7-104,7)/104,7= -86 %

Lähde: HS taulukkotyökalu


Epidemian kukistamismahdollisuudet?

Kevään 2020 ensimmäisen aallon onnistuneesta valtakunnallisesta kukistamisesta (kulkutaudin olemuksen ollessa tuolloin vielä melko tuntematon) voidaan päätellä ainakin se, että tartunnanjäljityksellä sekä kansallisella poikkeustilalla (lockdown) oli molemmilla keskeinen merkitys.

  1. Tartunnanjäljityksellä pystyttiin eristämään infektoituneet tartuttajat jopa toista viikkoa ennen sitä ajankohtaa, jona virusinfektion oireet alkavat. Keski-Euroopan maissa (joissa siis tartunnanjäljitystoimintaa on oletettavasti hyvin hankala toteuttaa, jolloin)aggressiivisista lockdowneista huolimatta epidemiatilanteet vain synkkenevät niin oletettavasti tämä viittaa siihen, että ilman onnistuneesti toteutuvaa tartunnanjäljitystoimintaa, kulkutauti pääsee niskan päälle.
  2. Poikkeustilalain välttämättömyys puolestaan havainnollistuu mm. yllä olevan Vaasan kaupungin joukkoaltistumis-esimerkin kautta. Vaasassa syys-lokakuun taitteessa yksi infektoitunut tartuttaja osallistuessaan joukkokokoontumiseen käynnisti kyseisen lähes hallitsemattomaksi äityneen paikallisen epidemiapesäkkeen. Toisaalta, kaupungin organisoimin ehdottomin lockdown-toimenpiten tämä voittamattomalta näyttänyt tilanne saatiin hallintaan käsittämättömän lyhyessä ajassa. Sekä kyseisen paikallisen pesäkkeen leimahtaminen että sen tukahduttaminen todistavat, että
    • Epidemian hallinnassa pysyminen on epävarmaa, mikäli samanaikaisesti siellä täällä järjestellään silloin tällöin suuria joukkokokoontumisia. Käytäntö on osoittanut toituvasti toistuen, että tällainen hyvin satunnainen hyperoptimismi on pahinta mahdollista myrkkyä epidemian pitämiseksi hallinnassa kansallisesti
    • käytäntö on toistuvasti osoittanut, että hyvin vakavakin epidemiatilanne on mahdollista saada ehdottomin lockdown-toimenpitein käsittämättömän nopeasti kukistumaan koko kyseisen yhtenäisen hallinnollisen alueen laajuudella.
  3. Epidemian, kuten vaarallisen nopeasti muuntelevan CoViD-19 -viruskantojen mutaatioiden päähaarojen korvautuminen uusilla (esimerkiksi Wuhanin virusta ei ole nykyisin enää olemassa, ks. linkkivinkeistä Reutersin graafinen artikkeli aiheesta) merkitsee toinen toistaan aggressiivisemmin leviäviä mutaatioita, jotka näennäisesti tarkastellen ja kielenkäytössämme "syrjäyttävät vanhoja viruskantoja".
    • Vanhat ja uudet viruskannat eivät todellisuudessa "taistele keskenään", vaan ilmiö johtuu siitä, että aktiivisen laumasuojan toimien intensiteetit riittävät paremmin vanhan kannan, mutta kehnommin uuden kannan tukahduttamiseen.
    • Esimerkiksi nykyisin aktiivisen laumasuojan toimin Wuhanin CoViD-19 (eli perimälinja L") olisi kokonaan tukahtunut maailmanlaajuisesti jo syyskuussa 2020, mutta valitettavasti tämän nopeasti muuntelevan CoViD-19 -viruksen uudet toinen toistaan leviämiskelpoisemmat eli Wuhanin kantaa aggressiivisemmin leviävät linjat kehittyivät siinä sivussa ja ohittivat tarpeeseen nähden liian löysät aktiivisen laumasuojan toimet.
    • nopeasti muuntelevan viruksen vaarallisuutta ei tajuttu ja suojaustoimia alettiin purkaa maailmalla, mukaanlukien Suomessa, ensimmäisen epidemia-aallon hellitettyä, eli heinäkuussa 2020.
      • uusien todettujen vuorokausikohtaisten virusinfektioiden lukumäärää (sekä yhteiskunnan toleranssia uusille virusinfektioille) indikaattorina käyttäen.
      • Tällöin CoViD-19 epidemia realisoitui mutatoituen aina vain aggressiivisemmin ja aggressiivisemmin (aktiivisen laumasuojan harrastelusta huolimatta) leviäviksi viruskannoiksi.
    • äärimmäisen nopea ja aggressiivinen reagointi uusien aggressiivisempien viruskantojen absoluuttisen tarkka eristäminen
      • yksikin tartuttaja aiheuttaa uuden viruskannan leviämisen uudelle alueelle
      1. aggressiivinen leviäminen on hyvin vakava uhka etenkin eläinkuntaan levitessään.
      2. riski terveydenhuoltojärjestelmän romahtamiselle nousee huomattavasti, mikäli aiempia aggressiivisempi viruskanta pääsee leviämään.
        • leviämistä ennen pitkää maahan on hyvin epätodennäköistä pystyä estämään mm. kansainvälisestä matkustajaliikenteestä johtuen.
        • näin ollen koronapotilaiden hoitaminen julkisen sairaanhoidon laitoksissa joudutaan lopettamaan täällä Suomessakin (kokonaan) jollain aikataululla.


Vaasa soveltuu kohtuullisesti "case-study" -malliesimerkiksi siitä syystä, että se on kooltaan, olemukseltaan ja 67 000 asukkaan väkiluvullaan (184 as/km2) kuitenkin aika iso kaupunki. Asukasluvultaan Porvoota, jonka väkiluku on 51 000 asukasta (77 as/km2) hieman isompi. Väestötiheydeltään Jyväskylää (122 as/km2) hieman isompi.

- Vaasaa pienemmissä paikoissa kulkutauti voitaisiin saada jopa 98%:sti kukistumaan kuukauden sisään.
- Vaasaa isommissa paikoissa (joissa mm. tartunnan lähteet ovat monimutkaisemmin hallittavia, esimerkiksi kansainvälinen lentoliikenne ja etnisesti painottuneet lähiöt) lockdown saattaa jäädä harrastelutasolle, jolloin kulkutaudin kukistuminen Vaasan tavoin hyvin alhaiselle tasolle on epätodennäköistä, ja kulkutaudin kukistamisaika lienee samasta syystä myös pitempi. Samantasoinen suoritus kuin Vaasan kaupungilla tuskin onnistuu niissä kaupungeissa, mutta toisaalta ennätykset on tehty rikottaviksi. 
- Juhla-ajat, jolloin on muutoinkin tapana olla vähemmän liikkeellä, sikäli kuin sellaisia ajanjaksoja ylipäänsä enää ilmenee, (kaupunkikohtainen tai valtakunnallinen) lockdown on kansantaloudellisesti edullisinta toteuttaa.



* * *


CoViD-19- ja muu vastaavankaltainen epidemia tai vastaava uhkatekijä (kuten antibioottiresistenssit bakteerit) muodostavat vakavuudeltaan sotatilaan verrattavan uhkan. Sekä epidemiaan reagoiminen että siihen reagoimattomuus saattaa aiheuttaa kansantaloudellisen kriisin sekä halvaannuttaa tämän erittäin monimutkaisen, valtavin panoksin syntyneen yhteiskunnan toimintakykyä ja uhata valtion itsemääräämisoikeuden jatkumista vastedes, sekä suoraan (mm. valtiontalouden hoitaminen) että välillisesti (mm. maanpuolustuskyvyn heikkeneminen, mistä johtuen ulkovaltojen kohoavat motiivit sotilaalliseen invaasioon sekä poliittiseen interventioon). Tästä syystä kansalliseen epidemiaan vastataan sellaisella kansallisella strategialla, joka toisaalta on pitkällä aikajänteellä mahdollisimman kustannustehokas ja toisaalta mahdollisimman vähän kangistaa yhteiskunnallista sekä yksityisen kansalaisen toimintakykyä. Tämä on erityisesti CoViD-19:n kanssa siitä syystä hankala yhtälö, että tällaisen vakavuusluokan epidemioiden kokonaisvaltaiset vaikutukset kansakuntaan sekä torjuntakeinot ja puolestaan niiden kokonaisvaltaiset hyödyt ja haittavaikutukset yhteiskuntaan, ovat ennestään tuntemattomia ilmiöitä. Sellaisessa 'ad-hoc-ongelmanratkaisussa' pyritään joka tapauksessa ensisijaisesti löytämään yksiselitteisesti ihanteellisia ratkaisumenetelmiä, toissijaisesti vähiten haitallisia tai vähiten henkisesti kuormittavia huonojen vaihtoehtojen välisiä kompromisseja.


Tästä syystä esimerkiksi Suomen perustuslaissa määritellyn poikkeustilan käyttö on helpostikin perusteltua ja hyväksyttävää, ja toisaalta on ymmärrettävä, että kunkin kansalaisten on osattava suhtautua haastavaan tilanteeseen viisaasti. Sillä tavalla muodostuu yhteiskuntaan nk. hiljaista tietoa ("hyödylliseksi osoittautuneiden tapojen myötä muodostunut knowhow"), josta taitavuudesta on hyötyä vastaisuudessakin mahdollisissa uusissa samankaltaisissa epidemia-aalloissa ym. poikkeuksellisissa yhteiskunnallisissa olosuhteissa. Kyse on niinkin merkittävästä asiasta kuin Suomen sivistysvaltion tulevaisuus / valinnanvapaus / kansakunnan hengissä säilyminen / itsenäisen valtion olemassaolo / tervehenkisen, oikeustajuisen, oikeudenmukaisen ja johdonmukaisen lainsäädännön ja oikeudenkäytön jatkuvuus / yksityisen sekä kansallisen itsemääräämisoikeuden pysyvyys, vaikkakin vielä vuonna 2020 epidemia vaikutti väliaikaiselta ja haittaavan lähinnä kansalaisten kokoontumisvapautta.


mikäli kulkutaudin jyllääminen jatkuu rajuna ja muun muassa koronan kroonisista jälkioireista kärsivien lasten, nuorten sekä aikuisten määrä kasvaa, epidemian/pandemian pahimman vaiheen ollessa ohi, alentuneesta työkyvystä loppuelämänsä ajan kärsiviä, sosiaaliturvajärjestelmän apua pitkäaikaisesti tarvitsevia kansalaisia on kaikkien muiden sosiaaliturvaa tarvitsevien/nauttivien kansalaisten lisäksi niin paljon, että sote-palveluiden kestävyyskriisin myötävaikuttamana Suomen hyvinvointiyhteiskunta romahtaa lopullisesti, jolloin kansalaisten hengissäpysymisestä (monenlaisissa inhimillisissä elämäntilanteissaan) ei tulla pystymään enää pitämään huolta. Tällaisen hyvin vakavan uhkaskenaarion toteutumisen mahdollisuus on aivan ilmeinen. Siksi Suomen CoViD-19 -epidemia ei ole mikään leikin asia. Hybridistrateginen järkevän sisällön huolellinen suunnittelu sekä suunnitelmien laadukas toteutuminen yhteiskunnassa olisi siksi hyvin, hyvin tärkeää.


Ajopuuteoria vs. ajopuustrategia[muokkaa]

Lapin sotaa (1944-45) edeltävänä aikana Helsingin suurlähettiläänä toiminut Wipert von Blücher esitti heti DDR:n perustamisen jälkeen niin kutsutun ajopuuteorian. Tämän kautta Suomi otti vastaan "synninpäästön" mm. tästä Saksaa vastaan käymästämme, tuhannen saksalaisen sotilaan hengen vaatineesta sodasta. Motiivi tällaisen lausunnon antamiselle saattoi liittyä DDR:ssä varmastikin kyteneen suomivihamielisen mielialan ja propagandan tukahduttamiseen heti alkuunsa/mahdollisimman nopeasti.

Ajopuu-ilmiöllä von Blücher korosti näkökulmaansa, että Toisen maailmansodan aikaan Suomen alueella realisoitunut sodankäyntimme liittolaissuhteineen olivat ympäristöolosuhteiden sanelemia ratkaisuja, joihin Suomen maa ajautui sitä merkittävästi vahvempien mahtien välisissä jännitteissä ja yhteenotoissa omaa kansallista jatkuvuuttaan oikeutetusti turvaamaan pyrkiessään.


Nyt tämän vuoden 2020 alussa alkaneen maailmanlaajuisen koronakriisin myötä tuo (tukinuittoon liittyvä) ajopuu-ilmiö on taas ajankohtainen. Uusiin ympäristöolosuhteisiin, tilanteisiin ja toimintaympäristöihin valmistautumattomuus, ennakointikyvyttömyys, tilannetajuttomuus, yleinen hajamielisyys sekä nenästävedettävyys herkistää/altistaa yhteiskunnan toimintakyvyttömyydelle ja tällöin ideologiseen vouhottamiseen, bi-polaariseen poliittiseen toimintaan, oikeusjärjestelmän korruptioon, sekä myllertävin mielin tehtyihin viime hetken harkitsemattomiin ja/tai ylimitoitettuihin paniikkiratkaisuihin, mikä välttämättä johtaa valtiollisen itsemääräämisoikeuden menettämiseen, vieraan vallan alaisuuteen ajautumiseen peruuttamattomasti.

Toisaalta ajopuu-ilmiö on tänä päivänä läsnä myöskin siinä mielessä, että suurlähettiläs von Blücher oli kaukonäköinen ja tällöin kykeneväinen nopealla reagoinnillaan, mutta muuten häviävän pienellä vaivalla kitkemään ennalta vahingon, joka DDR:ssä olisi muutoin todennäköisesti versonut. Tämä olisi todennäköisesti tehnyt Kylmästä sodasta (1947-91) Suomen osalta monimutkaisen ja vaikeasti hallittavan epäsymmetrisen puolisotilaallisen ajanjakson, jossa tätä maata olisi ajettu kuin puuta koskessa.


Suomen puolustusvoimilla periaatteessa on biologisia aseita vastaan valmius, mutta käytännössä eivät biologiset aseet tule olemaan CoViD-19 -kulkutautia lievempiä, vaan kyllä ne leviävät siviiliväestöönkin, mikäli niitä maata puolustavia sotilaita vastaan käytetään. Mm. Kansainvälinen kiinteistömistajuus, kaksoiskansalaisten vapaa liikkuvuus eri maiden rajojen yli sekä ulkomaiseen työvoimaan perustuva yhteiskunnallisesti kriittinen yritystoiminta tekevät kansallisten rajojen yli leviämisreittien "oikeusteknisestä interventiosta" (rajaliikennettä rajoittavien lakien ja asetusten säätämisestä) mutkikasta ja käytännössä jopa mahdotonta (porsaanreikäistä): riippumatta siitä, missä maailman maassa biologisia aseita sovelletaan käytäntöön, niin samaiset vaikeat tartuntaepidemiat kantautuvat sieltä myös suomalaisen yhteiskunnan osaksi:

  • esimerkiksi Pohjois-Makedoniasta kotoisin olevien työntekijöiden vierailuihin kotimaassaan keskellä pandemiaa liittyvä ongelmatiikka.
  • esimerkiksi 'eksoottisista maista' Suomeen tulevat liikematkustajat (joihin matkalaisiin keskittyi tammikuun 2021 jonkun viikon aikana todetuista 200 tuontitartunnasta valtaosa).
  • muita esimerkkejä vaihto-opiskelijat sekä urheilijat.
    • 26.1.21 tiedon mukaan mm. Itä-Suomen yliopisto on päättänyt keskeyttää uusien vaihto-opiskelijoiden vastaanottamisen alkuvuodeksi 2021, ja artikkelikeskusteluissa mainitaan, että toisen asteen oppilaitoksissa vaihto-opiskelijatoiminta on keskeytetty jo pandemian alkuvaiheessa eli keväällä 2020.
    • Maaliskuussa 2021 uutisoitiin monia vaihto-opiskelijariennoissa sattuneita joukkoaltistumisia eri puolilla Suomea.
      • Tarvetta suunnitella uudestaan sellaista sisältöä vaihto-oppilaskausiin, joka ei haittaisi Suomen yhteiskunnan huoltovarmuutta.
    • Huhtikuussa 2021 uutisoitiin vaihto-opiskelijoiden opiskelija-asuntoloissaan Vaasassa taipumuksesta järjestellä kekkereitä mm. pesutuvissa.
  • Ulkomailta organisoidut koronalinkoiskut (mm. Jyväskylässä tammikuun 2021 lopulla Kiinasta käsin organisoitu 150 vaihto-opiskelijan viruslinko, jonka saldona 100 uutta infektiota Jyväskylän alueelle; sama anonyymi toimija organisoinut vastaavaa mm. Norjassa).
    • Tahaton tai tietoinen (periaatteessa helposti identifioitava, tuttu) epäsymmetrisen sodankäynnin ilmiö - ilmeisesti lähtökohtaisesti hyväntahtoinen, mutta sittemmin koronakurimuksen myötä välinpitämätön, ilkikurinen, pahantahtoinen tai toisen tahon agendoja edistävä taikka toimeksiantoja toteuttava ruohonjuuritason toimija.
    • tekoälyllä saattaa olla hieman osuutta asiaan
  • Epämääräiset 'nyssykät'.
  • Tiettyihin yhteiskunnallisiin segmentteihin kohdistuva paikallinen propaganda (mm. yhteiskunnallisesti eristäytyneitä henkilöitä, ryhmiä, piirejä ja vähemmistöjä agitoimaan pyrkivät poliittiset pamfletit Turun alueella).
    • historiallisesti tarkasteltuna yleinen, mutta valitettava lieveimiö, joka johtuu mm. joukkotiedotusvälineiden sekä valtakunnallisten asiantuntijatahojen osin epätotuudelliseksi osoittautuneen tai epämääräiseltä vaikuttavan ulosannin taikka kansalaisten elämäntapojen (kulttuurien) keskinäisen epäkoherenssin (yhteistyökyvyttömyyden/ulkopuolisuudentunteiden) aikaansaamista yhteisöllisistä arvotyhjiöistä.
      • vastaava ilmiö kuin Suomessa aikanaan "tilallisten" ja "torpparien" välinen polarisaatio.
      • yhteiskunnallisia arvotyhjiöitä pyritään periaatteessa aina hyödyntämään monenmoiseen poliittiseen aktivismiin. Jopa systemaattisesti luomaan sellaisia poliittisen aktivismin herättämiseksi ja uusien ideologioiden suggeroimiseksi yhteiskuntaan.
        • Voi olla jokin ketunhäntä kainalossa, kuten vaikkapa eugeniikka ja/tai väestönkasvun hillitseminen, mutta voi olla myöskin jokin henkilökohtainen katkeruus tai anteeksi antamatta/sopimatta jäänyt loukkaus tai kauna, taikka selvittämätön väärinkäsitys.
        • Tällaisessa arvotyhjiötilanteessa - joka voi kestää kymmeniä vuosia - perinteisen terveen arvopohjan ymmärtäminen ja siinä pitäytyminen tärkeää, mutta vaikeaa, koska ideologiat ja propaganda vetoavat kansalaisten tunteisiin. Periaatteessa totuudet ja maalaisjärki pysyvät muuttumattomina ihmisistä riippumatta, mutta ihmiset, yhteiskunta ja kansa ei välttämättä pääse siitä osalliseksi ja 'ovat vietävissä' joukkopsykoosi-ilmiöstä johtuen.
  • ulkomailta peräisin oleva subjektiivinen näennäisinformaatio (mm. suomalaistaustainen Koronarealistit -yhteisö)
    • subjektiivinen todistelu osin tosiasiallisiin tietoihin nojaten, mutta näkemyksellisyydestä/asenteellisuudesta/ideologiasta johtuen lähde- ja asiasisältökritiikittömästi referenssejä poimien, joita epäasianmukaisella suhteellisuudentajulla/eetoksella tulkiten.
      • toisaalta myös monet huipputahot kuten WHO, THL ja STM pandemian alkuvaiheessa (vuoden 2020 alussa) lähtivät vähättelemään epidemiaviruksen vaarallisuutta. Kiitos presidentti Sauli Niinistön toimeliaisuuden, asiaan kyettiin reagoimaan.
      • Isossa-Britanniassa, Irlannissa sekä Ruotsissa havainnollistava esimerkki siitä, miten eksponentiaalisen vahongolliseksi virusepidemia käy, mikäli epidemiavirus on vain aavistuksen liian leviämiskykyinen ja terveydelle haitallinen suhteessa sovellettavissa oleviin tukahduttamistoimiin. Myöskin terveydenhoitojärjestelmän sisällä epidemia "tuntuu niskassa": suoraan varmaankin lähinnä paikallisesti yksittäisillä osastoilla, kuten HUS:ssa, kun niihin kertyy koronapotilaskuormaa. Mm. em. linkin artikkelin suggeroima yleisempi alanvaihtomieliala sairaanhoidossa taas johtunee esimerkiksi sellaisista välillisistä tekijöistä, kuten esimerkiksi että keväällä 20 koronan takia purkautumatta jääneet potilasjonot lisätyöllistävät nykyisin, lisäksi nykysin korona-altistumisten sekä perus infektio-oireiden vuoksi vetäydytään karanteeneihin herkemmin, jolloin täten lepäävän hoitotyöntekijäin työt joudutaan jakaa muille työntekijöille lisätöiksi; eräänä lisätekijänä myöskin esillenostettakoon mm. tiedotusvälineissä "hoitajilla kiire" -ajatuksen jatkuva pulsoiminen sekä itse manatussa kiiremielialassa vellominen, jotka noidankehät aiheuttavat työilmapiirin kireyttä myöskin tai jopa tyystin. Lisäksi on tietysti Suomen SOTE-järjestelmän yleiseen kestävyyskriisiin liittyvät ongelmat (kuten että julkinen ja yksityinen terveydenhoito toimivat['kilpailevat']toimivat aivan kertakaikkisen erilaisilla "markkinasektoreilla", silti samoja liiketalouden oppeja soveltaen, mikä epäkoherenssi lisäkuormittaa julkisen puolen henkilöstöä), mutta kiistattomana huomioitavana asiana koronaepidemiaan liittyen siis paikallisten koronapotilasryppäiden välittömänä ilmiönä aiheuttamat hoito-osastojen ylikuormittumiset paikallisesti (siellä-täällä Suomessa).
        • Kyseinen realiteetti on kaikesta huolimatta reaalinen (virus on yhtä vaarallinen uhka, kuten esim. että edelleenkään ei voi ajatella sallittavan sen levitä sairaalaosastoilla henkilökunnan ja potilaiden keskuudessa tai vaikkapa vanhempaan väestöön) silloinkin, vaikka epidemia olisikin saatu paikallisesti/kansallisesti talttumaan lähes kadoksiin, kuten esimerkiksi kesän 2020 ajaksi kävi (tajuamatta, että se mediassa uhoamisen ja aktiivisen laumasuojan kanssa leikittelyn eli mm. yksittäisen risteilylaivakeikan takia sekä kansainvälisen matkustelun estottomuuden vuoksi räjähti käsiin). Kiitos turistilentoyhtiö Tuin joulumatkustajaliikenteen Isosta Britanniasta Suomeen keskeyttämispäätöksen, Suomi pelastui hillittömimmältä brittivariantin leviämisskenaariolta.
        • kylläkin vaikea intuitiivisesti havaita tilanteen vakavuutta vailla konkreettista indikaatiota (paikallisesti/kansallisesti). Myöskään Suomen eduskunta eikä hallitus uskonut vielä Jouluna 2020:kaan epidemiatilanteen Suomessa synkkenemisen olevan uhka. Kiitos uusien virusvarianttien sekä rokotetoimitusongelmien, epidemian vakavuuteen päätettiin lopulta havahtua, pikku hiljaa, mutta kuitenkin, Tammikuun 2021 aikana kansallisella tasolla.


Sirkustemput ja pelleily[muokkaa]

Vuoden 2020 kesästä vaivihkaa voimistumaan lähtenyt CoViD-19 -epidemian toinen aalto realisoitui näennäisen hallitusti, mutta kuitenkin käytännössä kaoottisesti, sillä aallon kasvua ei saatu kertaakaan edes taittumaan Jouluun 2020 mennessä - huolimatta kokonaisvaltaisesti toteutuneesta kansallisesta jumppaamisestamme "hämähäkkikävelyineen ja kärrynpyörineen" - sillä kansalaisten annettiin ymmärtää epidemiatilanteen olevan kunnossa, kunhan epidemian yltyminen pysyisi tasaisena). Tällaisesta kansallisesta suorituksestamme nähdään, että Suomen puolustuskyvyn kannalta oleellista kansallisen toimintakyvyn kultaista keskitietä ei ole vielä löytynyt.


CoViD-19 vaikeine mutaatioineen, kuten monien muidenkin kulkutautien lähteet ovat (kuten nähty vuonna 2020 esimerkiksi monine uhkaavine joukkoaltistumisine ja tartuntaryppäine) todella haastava, hyvin vaikea kansallinen vastus. Kaiken lisäksi tällainen helposti muunneltavissa oleva tartuttaja mitä ilmeisimmin tulee sisältymään strategisesti sodankäyntiin tulevaisuudessa. Sellaisessa käyttötarkoituksessa olevia biologisia aseta ei rokotteiden eikä kirurgienmaskien kanssa näppäilyllä pystytä torjua, vaan tyylipuhtaasti ja tasapainoisesti toteutuva aktiivinen laumasuoja on ainut realistinen tapa: infektion leviämisen estyminen mahdollisimman pienellä vaivalla, eli:

  1. epidemian tukahtuminen (ja pysyminen tukahtuneena) +
  2. toimintakyvyn ja suorituskyvyn pysyminen yllä +
  3. henkisen jaksamisen tähden arkielämän siedettävyys (jatkuvuus) väestön kaikissa ikäryhmissä ja segmenteissä.


Suomen yhteiskunnan perustukset ja olemassaolon edellytykset on kovalla vaivalla ja huolellisuudella sekä Pyhän Jumalan antamalla viisaudella, johdatuksella ja ihmein sekä varjeluksin annettu, pedattu ja rakennettu. Tällainen hyvin monimutkainen, mutta hyvin toimiva kokonaisuus on ainutkertainen ja kallisarvoinen maallinen perintö ja toimintaympäristö, ei mikään metsäsienien tai marjojen kaltainen, erämaissa itsestään kasvava ja jokamiehenoikeuksin poimittava eväs, vaan sellainen helposti särjettävä, varastettava, huijattava tai epähuomiossa pois lahjoitettava "sampo", jonka suojeleminen ja käyttäminen rikkomatta sitä vaatii kaikilta meiltä ihmisiltä tietenkin löytyvien viisauden, järjen, terveen harkinnan ja muiden voimavarojen, rohkeuden ja armolahjojen soveltamista omassa elämässään. Kuten ylipäänsä kaiken muunkin ajateltavissa olevan hyvän ja oikean säilyttäminen vaatii.

Epidemian aaltomaisuus[muokkaa]

Epidemian aaltomaisessa jylläämisessä ei ole kysymys "arkimysteeristä" (kuten että miksi pyykit kuivavat pyykkitelineessä), vaan siihen on löydettävissä tyhjentävä looginen selitys/useita asiaan myötävaikuttavia tekijöitä, jotka kokonaisuutena kumuloituvat epidemia-aalloksi.

  1. ihmisten bipolaarinen huolestuneisuuden ja irroittelun vuorottelu (taudin esiintyvyyden kiihtyessä ihmiset alkavat noudattaa aktiivisen laumasuojan toimintoja, ja kun kulkutauti näyttää lähes talttuneen, ihmiset juhlistavat voittoa päinvastaisella käyttäytymisellään, mikä hippimieliala normalisoituu 'uudeksi normaaliksi' ja kehittää uuden aallon, jonka kiihtyessä asiaan jälleen aletaan suhtautua huolestuneesti.
    • tiedotusvälineet myötäelävät aallossa amplifoiden sitä (havaintovuonna 2020)
    • esivalta myötäelää aallossa amplifoiden sitä.
    • lainsäätäjä myötäelää aallossa amplifoiden sitä.
    • amplifoitunut ilmapiiri kiihdyttää satunnaisia kansalaisia ylireaktioihin, mikä myös amplifoi epidemia-aaltoa.
  2. epidemian hallintaan hyödynnettyjen yhteiskunnallisten toimintoihin resursoidaan "epidemiatilanteen mukaan"
    • taloudellisuustekijöistä johtuen resursseja lisätään ja uusia toimintoja ylösajetaan vasta kun "tarve on ilmeinen" (tilanne karannut hallinnasta) ja vähennetään/alasajetaan (ja päinvastaisesti vaikuttavia prosesseja ylösajetaan) ennakoidusti (muutostrendejä optimistisesti sanoittaen/myönteisiä skenaarioita visioiden).
  3. vuodenajat yms. kausittainen kierto
    • mm. viikkorytmin sekä alennusmyyntien mukainen elämänrytmin vaihtelevuus
    • ulkolämpötilojen ja esim. auringon UV-säteilyn intensiteetin (maanpinnalle asti tuleva aallonpituusalue ja intensiteetti riippuu mm. ilmankosteudesta) ja ruumiinlämmön vaihtelun vaikutus mikrobien aktiivisuuteen sekä ihmisten yleiseen terveydentilaan.
  4. antibiootit, lääkkeet ja rokotteet epidemianaiheuttajaa vastaan


Johtopäätelmänä voimme todeta, että koronakriisi joka tapauksessa on pitkä, ja mikäli jossain vaiheessa ajateltaisiin, epidemia-aallon ollessa laantumaan päin, kriisin olevan ohitse, tällöin alkaa uusi (lähtökohtaisesti edellistä rankempi) epidemia-aalto.


'Kaikkensa tekeminen' koronan torjumiseksi[muokkaa]

Kaikkensa antaminen epidemian torjumiselle johtaa elämästä kyllänsä/kyllikseen saamiseen, mutta ei epidemian tukahtumiseen.

  • kansallisella tasolla sovelletut tukahduttamiskeinot voivat olla tosiasiassa tehottomia
  • hybridistrategiaan valittujen tukahduttamiskeinojen paletti saattaa realisoitua siten kömpelöllä tavalla, että toisten keinojen haitat kumoavat toisten keinojen hyödyt
  • tukahduttamiskeinot voivat olla teoriassa/'onnellisten tähtien alla' hyvinkin tehokkaita, mistä syystä niiden realisoituvaa vaikutusta yliarvioidaan, saavutettavan hyödyn kriittistä arviointia vältellään/viivytellään ja merkitystä ylipainotetaan, jolloin toimintakykyä tuhlataan/ympäristönhallintaa uhrataan torjuntateholtaan lieviin menetelmiin ajautuen lähemmäs maksukyvyttömyyttä (kansallista konkurssia)
  • valitut tukahduttamiskeinot voivat olla niin paralyyttisiä elinkeinoelämälle, että epidemian tukahtuminen ei ole mahdollista ennen kansalliseen konkurssiin ajautumista.
  • muiden kansakuntien tukahduttamiskeinojen imitoiminen (joukkopsykoottinen reagointi) johtaa shit-hits-the-fan -skenaarion realisoituessa koko maailman laajuudella ilmenevään talousromahdukseen.
    • maailmanlaajuinen syvä lama johtaa siihen, että ne valtiot maailmassa, joilla on paras maksukyky, ostavat maista, joiden talous on romahtanut, hyödykkeet (kuten elintarvikkeet ja muut päivittäistavarat) isolla rahallaan ja vahvalla valuuttaindeksillään itselleen.
      • maksukyvyttömyyteen ajautuneet yhteiskunnat tuhoutuvat ja häviävät.


Hallitsematon epidemia - akuutti uhka[muokkaa]

Epidemia, joka kiihtyy, on tuntematon uhka, johon uhkan tuntemattomasta vakavuusasteesta johtuen on pakko suhtautua vakavasti. Esimerkkinä tällaisessa tilanteessa huolettoman suhtautumisen aiheuttamasta vahingosta on tietenkin naapurimaa Ruotsi, jossa marraskuun 2020 loppuun mennessä oli menehtynyt CoViD-19:ään seitsemän tuhatta kansalaista ja jossa terveydenhoitojärjestelmän kestävyys on ollut koetteilla paitsi koronapotilaiden, niin myös koronan sairastaneiden henkilöiden saamien pitkäaikaisoireiden tähden. Vastakkainen esimerkki suhtautumisesta uuteen epidemiaan löytyy taudin lähtömaa Kiinan Wuhanin maakunnasta, jossa erään TV-dokumentin mukaan asukkaiden asuinhuoneistojen ulko-ovia hitsattiin umpeen (lockdownin toteutumisen varmistamiseksi). Marraskuun 2020 loppupuolella CoViD-19:ään menehtyi maailmanlaajuisesti (huom: huolimatta kaikista mahdollisimman aggressiivisista epidemiantorjuntatoimista joka maassa ) 10000 - 12000 ihmistä vuorokaudessa. Tämä ei kuulosta isolta luvulta, mutta ottaen huomioon, että asiain tila on tämä huolimatta kaikista ponnisteluista, tajutaan pandemiatilanteen olevan akuutti ja jopa verrattoman vakava.


Epidemiapotilaiden määrien auttamattomasti (mm. poikkeuslain suomista työkaluista kuten työvoimareservin kutsumisesta huolimatta) ylittäessä esimerkiksi tehohoitohenkilöstön inhimillisen kestokyvyn, epidemiapotilaiden hoitoa/hoidot on pakko eriyttää erillisiin eristyksissä oleviin parantolayksiköihin erillisine henkilöstöineen ja kalustoineen (teho-osastotasoista hoitoa ei varmastikaan ole järjestettävissä). Jottei yhteiskunnan terveydenhoitojärjestelmä ja sitä kautta koko yhteiskunta romahda.


Kaikki sellaiset tehohoidon tarpeessa olevat potilaat, joita ei syystä taikka toisesta kyetä hoitaa, jäävät akuutisti tarvitsemansa hoidon ulkopuolelle ja menehtyvät. Kyseisen yhteiskuntakohtaisen ilmiön realisoitumista (hoitoresurssien loppumista kesken ja koko terveydenhoitojärjestelmän suoranaista kaatumista, jota katastrofia yritetään estää esimerkiksi jättämällä kaikki infektoituneet tehohoitoa tarvitsevat potilaat sillensä) indikoi kohoava Mortality rate (/fatality ratio), tautikuolleisuus, mikä viittaa yhteiskunnan luonnollisesti rajallisten edesottamusten järjestää kaikkein vakavimmin taudista kärsivien kansalaistensa tarvitsema hoito loppumiseen kesken. (ks. esim. John's Hopkins University of Medicinen ylläpitämä taulukko "Cases and mortality by country").


  • Ruotsissa (artikkeli 12.12.2020) tilanne on paikoin kriittinen/romahtamispisteessä, joten karkeasti todetaan, että joissain sellaisissa maissa, joissa ennuste on Ruotsia kehnompi, saatetaan olla yhtälailla jo kestokyvyn rajoilla.
käytännössä CoViD-19 -tehohoitopotilaiden hoidontarve on noin kaksitoistakertainen tavanomaiseen potilaaseen verrattuna, joten virallisesti ilmoitetut tehohoidon CoViD-19-potilasmäärät antavat harhaanjohtavan kuvan. Tosiasiassa CoViD-19-potilaskuorma tehohoidossa on yli kymmenkertainen viralliseen Covid-tehohoitopotilasmääriin verrattuna.


Toimintatapojen efektiivisyys versus niiden terapeuttinen vaikutus[muokkaa]

On sinänsä ymmärrettävä reaktio, että paniikin iskiessä eniten mieltä tyynnyttävät suojautumismenetelmistä teatraalisimmat, kuten maski naamalla metsäpolulla kävely tai kumihanskat kädessä nukkuminen. On kuitenkin niin, että ylimitoittuneella suojautumisella ei valtaosassa suojautumismenetelmiä saavuteta lainkaan lisähyötyä niiden ylimitoitetulla käytöllä, vaan silloin kyse on silkasta rahan tuhlailusta, omien jaksamisresurssiensa väärinkohdentamisista (huomion siirtymisestä pois hyödyllisistä töistä, toimista ja suojautumismenetelmistä, keskittyen/pelkistyenhyödyttömien toimintojen parissa painimiseen).


Toinen oleellinen ja vaikeaati tajuttava perusperiaate on, että niin hyödyttömiksi kuin optimaalisiksi osoittautuneet arkipäiväiset suojautumisvarusteet ovat tehokkuudeltaan täsmälleen entisellään (suojautumismenetelmien efektiivisyys), olipa kysymys satunnaisesta ohikulkijasta, altistuneesta henkilöstä, infektio-oireisesta tai todetusti infektoituneesta potilaasta. Varmistetusti infektoituneena oleminen ja "ainoastaan" totunnaisten arkipäiväisten suojautumismenetelmien harjoittaminen on edelleen samalla tavoin jatkotartuntoja ehkäiseviä kuin sellaisten satunnaisten henkilöiden harjoittamana, joilla on infektio, mutta sitä ei ole vielä diagnosoitu. Omien suojautumiskäytäntöjen muuttaminen saadessaan tiedon omasta infektoitumisestaan (esimerkiksi kasvomaskin vaihtaminen moottoripyöräkypärään) on vaarallista, koska virusepidemian kansallinen hallinta perustuu sen verran "hienostuneisiin" yksityiskohtiin, että niiden paniikinomainen vaihtaminen teatraaliratkaisuun muiden tartuttamisen estämiseksi menee hyvin suurella todennäköisyydellä läskiksi.


Niin ollen on tärkeää, että niiden jokapäiväisten suojautumistoimien harjoittamisen, joita itse päättää toteuttaa arjessaan, hyödyllisyyden tasoon perehtyminen ja niiden tajuaminen järjellisesti on tärkeää, ettei em. kaltaista vahingollista paniikkireaktiota tulisi (infektion osuessa omalle kohdalle, alkaa ajattelemaan, että aikaisemmat suojautumistoimet olivat silkkaa harrastamista, ei niiden harjoittamista). Tämä asia on syytä pitää mielessä esimerkiksi tätä artikkelia tutkiessaan.


Taudin sairastaminen henkilökohtaisesti saattaa olla varteenotettava vaihtoehto, mikäli kaikki seuraavat ehdot täyttyvät:

  1. On mm. elintarvikkeiden sekä päivittäistavaroiden varastojen riittävyyden osalta mahdollisuus olla sivussa työhön sekä kotitalouteen liittyvistä velvollisuuksista.
  2. Oma sairastaminen ei saata joitakuita muita ihmisiä (kuten perheenjäseniä tai sukulaisia) psyykkiseen tai käytännölliseen ahdinkoon tai suoranaiseen hengenvaaraan.
  3. oma sairastaminen ei vaikuta työpaikan, jossa, tai koko alan, jolla työskentelee, kilpailukykyyn, työn tuottavuuteen tai tuottavuuteen ("tuotetun kansantuotteen määrään ja laatuun").
  4. Taudin sairastaminen hallitusti nyt tuottaa immuniteetin, jolloin tulevaisuudessa, mikäli epidemia pitkittyy, toimintakyky on parempi.
  5. Taudin sairastaminen ei aiheuta pitkittyneitä jälkioireita tai komplikaatioita (esimerkiksi omien pitkäaikaussairauksien, kuten reuma tai sokeritauti, kanssa), jotka saattaisivat johtaa esimerkiksi kroonisista kiputiloista taikka kudos- tai elinvaurioista johtuvaan pitkittyneeseen toimintakyvyttömyyteen ja työkyvyttömyyteen, neurologiseen vammaan tahi kuolemaan.
  6. Sairastaminen on turvallista ja sairaudenaikaiset oireet lieviä.
  7. infektiokykyistä kontaminaatiota tai vastaavaa haittaa ei jää pyörimään esimerkiksi kotieläimiin, karanteeniasunnon tekstiileihin, pölynimuriin taikka infektoituneen henkilön jääkaappiin tai pakastimeen tämän itse jo parannuttua taudista.
  8. Sairauden kesto (sairastamisaika) on hyvällä tarkkuudella arvioitavissa ennalta, ja henkilö pystyy olla koko kyseisen sairastamisaikansa ilman fyysistä kontaktia muihin ihmisiin (ei tarvitse ensihoitoa, pakkohoitoa, lähihoitoa, ruokapalvelua eikä hänellä ole riskiä esimerkiksi panikkikohtauksiin tai mökkihöperöitymiseen pitempiä aikoja eristäytyneenä muista olemisensa aikana).
  9. Sairauden hoitamiseen liittyvät mahdollisesti realisoituvat toimet ja toimenpiteet julkisen tai yksityisen terveydenhuollon puolella eivät tuota kyseiseen yksikköön huomattavaa taloudellista tai henkilöstöresurssien kuormittumista (mm. työmäärän, työn mielekkyyden eikä työhyvinvoinnin suhteen).
  10. Sairauden tarkoituksellinen sairastaminen on vähintään sen verran ryhdikäs valinta, ettei omasta kyseiseen ratkaisuun päätymisestä seuraa itselle tai esimerkiksi muulle perheelle, suvulle, jälkipolville, tai vaikkapa naapureille tai tuttaville, maineen/kunnioituksen katoa.
    • Perusteita sairastaa tarkoituksellisesti epidemiatauti voisivat olla esimerkiksi vasta-aineita taudinaiheuttajalle sisältävän luovutusveren tarve taikka matkustustarve sellaiselle epidemia-alueelle, jossa taudin sairastelu olisi turvatonta tai muuten saattaisi aiheuttaa ongelmallisen tilanteen.
    • Esimerkiksi menneinä vuosisatoina muutaman vuoden sykleissä jyllänneen isorokon torjumiseen käytettiin pitkän aikaa nk. variolaatio-menetelmää (1714 - 1900-luvulle). Siinä taudinaiheuttajaa tartutettiin paikalliseksi ihoinfektioksi, jolloin varsinaista isorokkoa huomattavasti lievempien oireiden myötä tuli immuniteetti kyseiselle epidemianaiheuttajalle. Isorokko niin sanotusti voitettiin 1970-luvulla (se saatiin katoamaan maailmasta), eikä sille enää nykyisin ole ylläpidetty immuniteettia, mistä syystä on ennakoitu, että isorokkoa saatettaisiin vielä jossain vaiheessa käyttää biologisena aseena. Isorokkovirusnäytteitä säilytetään mm. uusien isorokkorokotteiden kehittämiseksi (viruksen mahdollisia uusia muunnoksia vastaan sekä olemassaolevien isorokkorokotteiden edelleen kohtalaisen hankalien sivuvaikutusten pienentämiseksi), joista viimeisin hyväksyttiin syyskuussa 2019 (U.S. Food and Drug Administration).
    • Lapsiin on toisinaan tarkoituksellisesti tartutettu joitakin myöhemmällä iällä vaarallisia tauteja ("pox-parties", "flu-parties" yms. "tartuntaleirit"), jotta nämä lieväoireisen taudin sairastettuaan saisivat immuniteetin sille. Esimerkiksi sikainfluenssan kohdalla (vuonna 2019) Kanadassa järjestettiin tällaisia "lastenleirejä".
    • Osan taudeista, kuten (erittäin helposti tarttuva) norovirus, sairastelusta taas ei ole immunologisesti juuri mitään hyötyä.
  11. {herkästi leviävän virusperäisen taudin} tarkoituksellinen sairastaminen tai siihen sairastumisen toivominen ei realisoituisi käytännössä siten, että henkilö altistuu puolitahattomasti sen verran korkeammille kontaminaatioannoksille virusta, että oireettoman inkubaatioajan jälkeen tauti realisoituu niin rajuna, että henkilö joko vammautuu tai menehtyy.


  • Merkittävä sellaisten kansalaisten määrä, joilla ilmenee kroonisesti epidemiaan sairastumiseen liittyviä jälkioireita (ks. Wikipedia-artikkeli Long-covid -oireyhtymästä), aiheuttaa terveydenhoitojärjestelmän lisäkuormittumista pitkäaikaisesti (mihin ongelmaan esimerkiksi Ruotsissa on havahduttu vuonna 2020).
  • Suomalaiseen Joni Savolaisen perustamaan CoViD-19:n jälkioireiden vertaistukiryhmään kuului syyskuun 2020 loppuun mennessä noin 32% Suomessa koronapositiivisiksi todettujen kokonaismäärästä. Pitkittyneet jälkioireet CoViD-19:ssa ovat siis tämän viitetiedon valossa erittäin yleisiä.
  • mielenkiintoisena havaintona USA:sta, että monilla long-covid -potilailla jälkikäteinen rokottaminen vaikuttaisi parantaneen taudin.
    • spekulatiivisesti selitykseksi on ehdotettu psykosomaattista vaikutusta ("placebo"), mutta tämä ei todennäköisesti selitä kaikkia ammattihenkilöstön kliinisesti toteamia paranemistapauksia.
      1. virallisesti vaikutusmekanismia ei tunneta, mutta saattaisi kenties olla mahdollista, että kyse on siitä, että long-covid -oireet johtuvat vyöruusun tapaisesta reaktiosta, jossa virus on jäänyt haittaamaan sellaisia elimistön yksittäisiä soluja tai solutyyppejä {esim. verisuonen seinämärakenteeseen kuuluva solutyyppi) tai muita toimijoita/organismeja, kuten "hyödyllisiä mikrobeja", joissa solukalvon läpi ei välity niitä solun virusinfektiosta kertovia indikaattoreita/välittäjäaineita, joita elimistön luonnollisesti muodostunut immuniteetti on oppinut tunnistamaan, eikä valkosolut näinollen löydä tällaisia infektoituneita soluja.
      2. Elimistö tunnistaa infektion jatkuvan, sillä CoViD-19 -viruksia esiintyy elimistössä, mutta ei erota kaikkia inkuboitumisvaiheessa olevia infektoituneita soluja. Näin ollen immuniteettijärjestelmä ei saa infektiota kokonaan kukistumaan, jolloin toisaalta elimistö ylläpitää matala-asteista tulehdustilaa, toisaalta kudostyypit, joissa virusta ei pystytä poistamaan, ovat jatkuvista kudosvaurioiden korjaamisprosesseista johtuen kuormittuneita, toimien alitehoisesti.
      3. Rokotteessa käytetty virusindikaattori sattuu olemaan sellainen, joka on tunnistettavissa myös näissä aiemmin tunnistamatta jääneissä virusinkubaatiopesäkkeissä, jolloin rokotteen ansiosta elimistö osaa tunnistaa ja siten poistaa myös näiden solutyyppien/organismien osalta virusinfektion, jolloin long-covid pystyy parantua.
      • mikäli edellä oleva hypoteesi olisi tosi, tällöin ainakin osan long-covid -taudeista saattaisi saada parannettua myös lääkevalmistein, kuten esimerkiksi flavan-3-ol -kuurilla.
  • eräänä täysin spekulatiivisena parannuskeinona neurologisiin vaurioihin saattaisi olla paastoaminen: paaston on mm. hiirikokeissa todennettu parantavan mm. kognitiivisia kykyjä.
    • paasto saattaisi toimia tapauksissa, joissa long-covid -oireet eivät johdu viruspartikkelien olemisesta kehossa, vaan mekaanisista hermokudosvaurioista.
      • se, että jälkikäteinen rokottaminen toimii osalla, muttei lopuilla, saattaisi viitata siihen, että long-covid-symptoomien taustalla voi olla useita erilaisia mekanismeja, potilaskohtaisesti vaihdellen: Joihinkin tapauksiin saattaa tehota rokote, joihinkin typpioksidisuihke, joihinkin autoimmuunologisiin reaktioihin tarkoitetut hoidot, joihinkin bakteerikannan istuttaminen suolistoon ja kukaties paastokin joihinkin.


Taudinaiheuttajan eristäminen on epidemian estotoimenpiteistä kaikkein välittömin, ja tämä menettely toimii taudinaiheuttajasta riippumatta. Tavoitteena on estää epidemian leviäminen kartoittaen jokainen infektoitunut mahdollisimman nopeasti ja eristää heidät muusta yhteisöstä esimerkiksi toimittamalla sairastuneet jollekin saarelle tervehtymään, taikka eristää jokin yhteisö, kuten perhe, jossa epidemia leviää, alueellisesti muista. Jonkin maantieteellisen alueen kuten Suomen kansalaisilla ei ole immuniteettia kaikille mahdollisille täällä leviämiskelpoisille vaarallisille taudeille. Kun lähtee ulkomaille matkustamaan, matkalle aikovaa suositellaan ottamaan hyvissäajoin yhteyttä paikalliseen rokotusneuvontaan mahdollisten vanhojen rokotusten tehostamiseksi sekä uusien tarpeellisten rokotusten ottamiseksi. Kysymys on lähtökohtaisesti matkailijan omasta terveydestä, mutta myös yhteisvastuullisesta tarpeesta ennaltaehkäistä matkailijan palaaminen esimerkiksi trooppisten sairauksien kantajana ja eteenpäin tartuttajana.


Passiivinen laumasuoja (immuniteetti, mutta ei muutoksia käyttäytymisessä) saavutetaan herkästi tarttuvan taudinaiheuttajan, kuten tuhkarokon, tapauksessa vasta 96-99% immuniteettitasolla. Nopeasti muuntuviin virustyyppeihin, kuten kausi-influenssat sekä vuoden 2020 aikana vakavaksi pandemiaksi äitynyt CoViD-19 -virus alati helpommin tarttuvampine muunnoksineen, laumasuojan muodostuminen sairastamalla tautia sekä konventionaalisin rokottein on mahdotonta, sillä viruksen mutatoituminen johtaa alati uusien sellaisten mutaatioiden leviämiseen, joita ihmisten olemassaoleva immuniteetti ei tunnista. Nopeasti muuntuvan viruksen yleiselle immuniteetille muita inertimmät mutaatiot/variantit luonnollisesti kasvattavat osuuttaan, mikä tarkoittaa, että nimellisteho ("rokote estää xx% infektioista") laskee (hitaammalla eli kuukausien tai nopeammalla eli päivien tai viikkojen aikataululla), sillä kun rokotteella, joka ei suojaa tiettiltä virusvarianteilta, rokotetaan kansalaiset, minkä jälkeen aktiivinen laumasuoja laskee, kyseisten varianttien leviäminen tehostuu. Uraauurtaviin rokotustekniikoihin turvaaminen akuutissa tarpeessa on puolestaan täysin mieletön strategia niiden käyttöön mahdollisesti sisältyvien haittavaikutusten luonteen, vakavuustason ja mittakaavan ollessa tyystin tuntemattomia.

  • Englannista Keski-Eurooppaan jo ennen Joulua 2020 todennäköisesti päässyt (21.12.2020 uutisen mukaan varianttia tavattu jo Hollannissa sekä Tanskassa) virusvariantti on mutatoitunut nimenomaan viruksen pinnan piikkiproteiinien (spike proteins) osalta jonkin verran (mikä saattaisi selittää sen 1,7-1,8 -kertaisen infektoivuuden 'vanhempiin' variantteihin nähden). Tämä on sikäli ei-toivottu tilanne, että valtaosan (ellei kaikkien) vuonna 2020 kehitettyjen CoViD-19 -rokotteiden muodostama immuniteetti perustuu tähän piikkiproteiiniin (että ihmisen immuniteettijärjestelmä tunnistaisi CoViD-19 -viruksen/infektion sen pinnassa olevien piikkiroteiinien perusteella).
  • Näin ollen mikäli on jo niin, että uudet rokotteet eivät systemaattisesti aiheuta sellaisen immuniteetin muodostumista, joka tunnistaisi myöskin tämän uuden variaation mutatoituneet piikkiproteiinit, silloin kansan rokottaminen aiheuttaa, että viruskanta mutatoituu entistä kauemmas kyseisen immuniteetin ulottuvilta, jolloin käytännössä voisi todeta, että kaikki kyseisenlaiset rokotteet ovat jo vanhentuneita.
    • Vanhentuneella rokotteella rokottelu (kuten mikä hyvänsä sellainen toiminta, joka luo vanheellista turvallisuudentunnetta), mitä käytännössä seuraa aktiivisen laumasuojan lieveneminen, on vahingollista siis siitä syystä, että ne virusvariantit, joiden leviämismahdollisuudet käytännössä paranevat, alkavat (siis aivan luonnollisesta muuntautumisreaktiosta johtuen, joka tämän RNA-viruksen osalta tapahtuu poikkeuksellisen nopeasti) mukautua uusiin ympäristöolosuhteisiin ja entistä voimakkaammin eriytyä olemassaolevasta immuniteetista eli tehostua.
  • Tästä johtuen ei ole varaa lieventää aktiivista laumasuojaa - sitä ei ole varaa lieventää edes sellaisessa hypoteettisessa tilanteessa, että edellä todettu passiivista laumasuojaa tarjoava 96-99% rokotuskattavuus alueen väestössä CoViD-19:n vanhoja variaatioita vastaan saavutettaisiin.
    • Infektioiden lukumäärä (jota olisi esimerkiksi rokottein saatu painettua alhaiseksi), vaikka se olisi hetkellisesti hyvinkin alhainen, ei tietenkään vaikuta leviämiskertoimen R tai R0 suuruuteen, ei indikoi eikä vaikuta sen leviävyyteen - vaan aktiivinen laumasuoja (sekä yksilökohtaiset että yhteisölliset toiminnot) on se mikä siihen vaikuttaa. Rokote, joka ei tuota immuniteettia jotain mutaatiolinjaa vastaan, siis ei hidasta sen leviämistä, ei pienennä sen leviämiskerrointa R tai R0, vaikka siltä aluksi näyttäisi.
    • Aktiivisen laumasuojan myötä alhainen esiintyvyys ihmisten keskuudessa suojaa myös eläinpopulaatioita epidemian aiheuttamalta isolta vahingolta, koska eläimet oleilevat melko paikallisesti eikä tällöin tauti leviä eläimistössä niin radikaalisti, mutta hövelisti käyttäytyvä ihmisyhteisö, jossa esiintyy epidemiaa, saattaa kulkutaudin tarttumaan eläimistöönkin (mm. kadunvarsille kylvetyt maskit ja pikaruokien jämät).


Johdonmukaisia yhteiskunnallisia väliaikaisia sekä/taikka pitempiaikaisia elämäntapamuutoksia tekemällä kokonaisvaltainen aktiivinen laumasuoja hengenvaarallisten sekä samalla myös vaarattomampia ihmisestä toiseen yhtäläisin tavoin leviäviä taudinaiheuttajia vastaan on saavutettu (väliaikaisesti taikka pitempiaikaisemmin) silloin, kun olemassaolevista taudinaiheuttajista herkimmin tarttuvan leviämiskerroin R pysyy alle yhdessä (infektoitunut henkilö tartuttaa kaikkiaan keskimäärin alle yhden uuden henkilön). Aktiivisesta laumasuojasta on lisäetua mm. sairauspoissaolojen vähentyessä yleisemmin sekä yleisten riskiryhmien kuten kroonisia sairauksia sairastavien henkilöiden sekä iäkkäiden ihmisten vähäisemmässä sairastuvuudessa heille hengenvaarallisiin infektioihin.


Tällaisen aktiivisen laumasuojan pysyminen yllä ei välttämättä tuota kansalaiselle kovinkaan paljoa lisävaivaa loppujen lopuksi, kysymys on oikeiden suojaustoimenpiteiden kartoittamisista ja sitten niiden soveltamisesta käytäntöön jouhevasti. Mm. CoViD-19 pademian osalta Suomen ns. hybridistrategiassa on nimenomaan kyseinen intentio.


Aktiivisen laumasuojan huolellinen toteutuminen yhteiskunnassa on tärkeää myös silloin/vielä silloinkin, kun todettuja tapauksia on enää hyvin vähän, siitä syystä, että osa kansalaisista saattaa sairastaa epidemisen taudin (kuten CoViD-19:n) täysin oireettomana, jolloin käytännössä on niin, että he eivät missään vaiheessa päädy menemään tartuntatesteihin, vaan koko sairastamishaksonsa ajan levittävät sitä (enemmän tai vähemmän intensiivisesti) oireettomana ympärilleen.

  • esimerkiksi COViD-19:n kokonaan oireettomana sairastavien osuus olisi erään yhdysvaltalaistutkimuksen mukaan niinkin korkea kuin 40-45% väestöstä. Tällöin koronaa sairastaa todellisuudessa noin kaksi kertaa oletettua isompi määrä ihmisiä ja heistä nimenomaan nämä sen kokonaan oireettomana sairastavat ovat periaatteessa se pitkäaikaisimpia levittäjiä.
  • taudin tosiasiallinen esiintyvyysluku (todettujen tapausten määrä viimeisen kahden viikon aikana) on maailmaanlaajuisesti noin kaksinkertainen suhteessa viralliseen esiintyvyyslukuun.
  • aktiivisen laumasuojan harjoittaminen on periaatteessa yli kaksinverroin hyödyllisempää kuin mitä tartuntamäärien indikaattoriluvuista päätellen ajattelisi: todellisuudessa epidemiatilanteet ovat lähes kaksi kertaa synkemmät kuin indikaattoriluvut näyttävät, mutta nämä kokonaan oireettomat tartuttajat tartuttavat sitä koko tautinsa keston ajan, jolloin he aiheuttavat infektio-oireisia vakavemman leviämisuhan epidemialle. Eli tosiasiallinen epidemia lähes varmasti on yli kaksi kertaa vakavempi kuin mitä tartuntamäärien indikaattoriluvuista päätellen ajattelisi.


Epidemian ja pandemian vaikutukset elinkeinoelämään[muokkaa]

Markkinaympäristöjen muutostilanteissa konkursseja aina tapahtuu, mikä on hyödyllistä sikäli, että sellainen ehkäisee sitä, että päädyttäisiin tekohengittämään sellaisia liiketoimia, joilla ei ole kysyntää lähivuosina. Yleinen nyrkkisääntö on että markkinaympäristöjen epävakauteen varaudutaan huolehtimalla ns. lypsylehmäliiketoimintaa yritykseen (vakaa tarve ja kysyntä, matala jalostusaste, pieni kate). Periaatteessa mitä työntekijään tulee, jos on varaa valita, kannattaa vastaavasti valita sellainen toimi, joka keskellä epidemiaakin tarjoaa sellaista työtä, jolla on tarkoitus (hyötyarvoa).


Mitä villimpi kulkutauti, sen vakavamielisemmin on välttämätöntä panostaa epidemian pitämiseksi aloillaan, jota kautta elinkeinoelämä sitä laajemmin pystyy pyörimään. Mikäli työntekoa, jolla luodaan hyötyarvoa, ei tapahdu, ei valmistu uutta hyödykettä/arvonlisää kattamaan kysyntää, jolloin jäljelläolevien hinta karkaa korkealle. Varsinkin jos em. lypsylehmäliiketoiminnasta (vakaa tarve ja kysyntä) ei ole kannettu huolta, sellaisten tuotteiden hinta karkaa hyvin korkealle.

Tällöin tulee inflaatio - kuten tapahtui v. 2008, johon kansainväliseen finanssikriisiin ainakin jossain määrin liittyi mm. se, että raakaöljyn hinta karkasi hieman ennen sitä huomattavan korkealle, ja huolimatta joidenkin maiden polttoainevarantojen interventiomyynnistä kansalaisilleen, hinnannousun pehmentämiseksi, ne kuitenkin jatkoivat kohoamistaan. Pitkien etäisyyksien USA:ssa autoja oli kohonneista hinnoista huolimatta lähes välttämätön tankata (kulutusluotolla) eli "roskapankkilainalla", jotka pankit tuolloin siis monien yksityisten kansalaisten ajautuessa maksukyvytömyyteen ajautuivat vararikkoon, ajaen monet puolestaan niitä lainoittaneet isot pankit rahoituskriisiin.


Liikenteen voimanlähteiden varmuusvarastot perustuvat jalostamattoman raakaöljyn varastointiin ja spekuloituun mahdollisuuteen jalostaa siitä varsinaisia liikennepolttoaineita tarpeen tullen Porvoon öljynjalostamossa (Naantalin öljynjalostamon toiminta loppuu näillä näkymin syksyllä 2022, minkä jälkeen Porvoo jää ainoaksi öljynjalostamoksi). Huoltovarmuuden kannalta dieselin/naftan etuna verrattuna bensiineihin on sen pitkä (yli 10 vuoden) säilyvyys jalostetussa muodossaan (mm. puolustusvoimissa ja maatiloilla), kun taas bensiinilaatujen säilyvyys käyttökelposena jalosteena on noin vuoden (laatu alkaa heiketä jo parin kuukauden varastoinnin jälkeen). Sähköä voimanlähteenään käyttävillä menopeleillä ei luonnollisestikaan ole varmuusvarastoinnin mahdollisuutta.


Todennäköinen selitys sille, miksi henkilöautoliikenteen voimanlähteitä on pyritty saamaan bensiinipainotteisiksi on valtioiden ilmeinen tarve varastoida tällöin ylijäämäistä jalostuksen dieseljaetta (kevyt polttoöljy) jalosteena poikkeuksellisten olosuhteiden (sotatila) varalle, sillä Suomen joutuessa sotilaallisen hyökkäyksen kohteeksi, ensimmäisten joukossa Porvoon öljynjalostamo rikotaan, jotta asetusten mukaisesti Suomessa ylläpidettyjä raakaöljyn varmusvarastoja ei pystytä ottamaan käyttöön.


Porvoon öljynjalostamon rikkoutuessa sotatilasta johtuen, yksityisautoilu bensiinikäyttöisillä meneopeleillä loppuu muutamassa päivässä ja esimerkiksi tällainen tilanne johtaa välittömästi nopeaan ja voimakkaaseen inflaatioon, hyperinflaatioon.


Inflaation kanssa rinnan tulee yleensä lama, mikä merkitsee mm., että koska tulossa olevalla palkalla ei ole entisenkaltaista ostovoimaa, työskentelyn motivaatio heikkenee, työteho laskee, yritystoiminnan kate ja tuotto-odotukset putoaa, elinkeinotoiminnan tulevaisuuden ennusteet hiipuu, stressi kasvaa, ihmisten mielenterveys järkkyy ja työkyvyuttömyys lisääntyy. Laman kumulatiivisten ongelmien pehmentämiseksi hyötyarvoa/arvonlisää tuottavaa järkevää (mahdollisimman hyödyllistä) toimintaa kannattaa harjoittaa inflaation/laman aikana, odottamisen ja lepäämisen sijaan, koska varsinainen konkreettinen vajehan, mistä inflaatio ja lama johtuvat, on juuri erilaisista hyödykkeistä ja niihin liittyvistä arvonlisistä, "hyötykäytössä olevasta ajasta". Aikansa kannattaa pyrkiä hyödyntämään järkevästi, itsensä, perheensä sekä toisten ihmisten elämisen laatua ja elinvoimaisuutta kohentavin töin, toimin ja puuhin.


  • bensiinin säilyvyyttä voi parantaa erityisillä lisäaineilla.
  • bensiinin varmuusvarastointi (paineenkestävässä jerry-kanisterissa) on rajoitettu muutamaan litraan.
    • näin pieniä määriä on syytä säilyttää autossa (turvallisesti esim. jerry-kanisterissa, joka/jotka on tukevasti ankkuroitu paikoilleen), niin tulee kierrätettyäkin sellaista varapolttoainetta silloin tällöin.
  • huhujen mukaan jopa parikymmentä vuotta vanhaa (säilöntäaineetonta, terästynnyreissä säilytettyä) bensiiniä on onnistuttu saamaan ulkonäöltään, tuoksultaan ja käytettävyydeltään tuoreen bensiinin veroiseen kuntoon erityisillä lisäaineilla ja käsittelymenetelmillä kohtuullisin lisäkustannuksin.
  • dieselin varmuusvarastointia (esimerkiksi käytöstä poistetussa, mutta sillensä jätetyssä öljylämmityksen naftatankissa) kannattaa harkita.
    • polttoaineen pumppaaminen varastointitankista henkilöauton tankkiin onnistuu kätevästi "self-priming" -tyyppisellä 12V imupumpulla, jota pyörittää auton tupakinsytyttimen virralla, auton polttoainemittarista tankin täyttöastetta seuraten.
  • erittäin vanhan dieselin palauttaminen käyttökuntoon on myös mahdollista.
  • nykyiset (konstailemattomat) polttomoottoriautot ovat vuosikymmenien kehitystyön tulosta ja polttoainetaloudellisesti erittäin kehittyneitä ja yleisesti ottaen toimintavarmoja: niitä ei kannata "yrittää ajaa loppuun", vaan pyrkiä edesauttamaan niiden pysymistä käyttökunnossa.
    • rauhallinen ajotapa
    • koko moottoritilan lämmitys talvipakkasilla esim sisätilanlämmittimellä tai hiustenkuivaajalla konehuoneen kaikkien osien esilämmittämiseksi ennen käynnistämistä
      • parinkymmenen asteen pakkaskelillä riittänee 2000W hiustenkuivaajalla puolisen tuntia, mikäli on pohjapanssarit, äänieristeet ja konepellin tiivisteet kunnossa. Ilman voimakas virtaus levittää ja tasaa lämpötilan koko moottoritilaan.
        • 2000W hiustenkuivaajalla puhalletun ilman lämpötilan nostaminen erään laskelman mukaan saattaisi tarvita 25,0 W/K (ilmavirralla 70 m3/h) eli puhallin poislukien lämmitysteholtaan vaikkapa 1800W saattaisi tuottaa täsmälleen ennen ja täsmälleen jälkeen puhallusputken noin 70 asteen lämpötilaeron.
        • Käytännössä lämpötila on suunniteltu nousemaan 20-asteen huonelämpötilassa vain noin 60-70 asteeseen, jotta hiukset eivät kärsisi, loput tehot muuntuvat ilman puhallusvoiman kautta "hukkalämmöksi".
        • Auton moottoritilassa hiustenkuivaajan isompi puhallusvoimateho suhteessa lämpötehoon (verrattuna sisätilanlämmittimeen) on parempi, koska voimakas ilmavirtaus levittää lämmitysvoiman koko moottoritilaan, jolloin se ei vuoda esimerkiksi moottorin jäähdytinsäleikön yläreunasta pihalle.
      • koska lämpöenergiaa kuluttavia faasimuutoksia (esim. jään sulamista yli nollaan celsiusasteeseen) ei ilmene, moottorinsisäistä lämmön tasoittumista (mm. moottorin kannen, öljypohjan ja kampiakselin kautta) tapahtuu hyvin.
    • mikäli pakko kylmäkäynnistää, anna tyhjäkäydä muutama sekunti, minkä jälkeen sammuta moottori auton jäästä puhdistamisen ajaksi (moottorin osaset ehtivät esilämmetä välittömästi startatessa kuumenneiden mäntien ja sylinterien ansiosta).
  • uudet monipuolisesti elektroniikkaa täynnä olevat autot todennäköisesti eivät toimi vaikkapa sota-aikana, eikä niitä kukaan osaa tuolloin korjatakkaan.
  • uutta teollisuutta, jolla maakaasusta biokaasusta sekä vedystä syntetisoidaan melko yksinkertaisessa prosessissa perinteisiä raakaöljytisleitä (mm. bensa, diesel) on perusteilla, mutta näiden synteettisten polttoaineiden säilyvyys varmastikin eroaa totutusta jompaan kumpaan suuntaan.
  • hallitsemattomaksi äityneen, "muhkeana" ylläpidetyn tai Vaasan ja Klamydiakeikan kaltaisista tartuntaryppäistä hallinnasta karkaavan epidemian myötä välttämättömät laajat ja pitkäaikaiset karanteenit saavat aikaan inflaation ja laman.
    • hallitsemattoman pandemian vastaavista maailmanlaajusista vaikutuksista puhumattakaan.
  • sähköautot eivät toimi kansainvälisinä poikkeusaikoina lainkaan, muun muassa siitä syystä, että naapurivaltioilla ei ole velvollisuutta myydä sähköä Suomelle. Tällöin sähkön pörssihinnat esimerkiksi pakkaspäivinä saattaa nousta tuhat- jopa kymmentuhatkertaisiksi, jollaisia hintanousuja on koettu mm. olisiko ollut vuoden 2008-09 vuodenvaihteessa {5.1.2009}, jolloin Ruotsin ja Suomen välinen siirtolinja ei ollut paukkupakkasten aikaan toiminnassa. 27.1.21 julkaistun artikkelin mukaan Syksyllä 2006 sekä vuosi sitten tammikuussa 2020 sähköverkko oli vaarassa jopa kaatua (Fingridin johtajan vuonna 2006 sähköverkko olikin 15 000 000 asiaakkaan osalta kaatunut Keski-Euroopassa (linkissä tilaaja-artikkeli, valitettavasti). Myöskin helmikuun 2021 puolenvälin aikoihin pohjoismaisen sähkön tuotantokapasiteetti oli tiukilla, mistä syystä esimerkiksi Ruotsissa vedottiin kansalaisiin pidättäytymästä imuroinnista.
    • kun sähkön tarjonta sähköjohdoissa alittaa välttämättömän sähköntarpeen, jolloin aletaan mm. ajaa alas teollisuuden tuotantolaitoksia ja ylösajaa kalliita varavoimaloita.
    • Toistaiseksi, kun sähkön toimitusongelmat ovat olleet väliaikaisia, hintapiikit ovat olleet vain muutaman tunnn mittaisia, poikkeustilan aikana hintapiikit voivat olla "toistaiseksi päällä".
    • Polttomoottoriauton kilometrikohtaiset käyttökustannukset voivat poikkeustilan aikana käydä jopa edullisemmiksi kuin sähköpolkupyörän.
    • Tarvikekuljetuksiin (peräkoukussa hyötykuormaa siirrettäväksi hieman pitempiä matkoja) sähköautot eivät oikeastaan sovellu ollenkaan.
    • sähköauto ei {akuston kapasiteetista riippumatta} ole oikeastaan millään mittarilla arvioiden viisas juttu: rauhanaikana ei luotettava vaihtoehto ja poikkeuksellisina aikoina ei kysymykseenkään tuleva vaihtoehto.
      • sähköpolkupyörä saattaa tulla kysymykseen, mikäli akuston saa ladattua 12V tasavirralla.
        1. asuinhuoneistossa on sähkölaitteita kuten ensisijaisesti keittiön kylmäkoneet ja ilmanvaihto, toissijaisesti valaistus ja verkkovirtalaturit (mm. kännykät ja kannettavat tietokoneet), joiden olisi oltava keskytyksettä käytettävissä, myöskin mikroaaltouunin kannattaa laskea mukaan kapasiteettiin:
          • aterioiden lämmittäminen jääkaapista tarjolle
          • esimerkiksi pilkottujen perunoiden sekä riisin kypsentäminen kiehauttamalla kertaalleen ja sitten astian asettaminen eristettyyn tilaan kuten teepannumyssyn alle, pipon alle, esiliinan alle tai pahvilaatikkoon. Tällöin loppukiehautus, kun riisi turvonnut (turpoaminen yhtä nopeaa kuin keitettäessä riisit kiehuttamalla). Pastaa täytyy sekoitella silloin tällöin toisiinsa takertumisten välttämiseksi. Peruna viipaloidaan kiekoiksi (helpoiten suurin yhteispinta-ala) ja voi olla tarpeen kiehauttaa kertaalleen, lanttu ja porkkana kahteenkin kertaan.
          • on olemassa mikroaaktouuneihin soveltuvia (teflonpintaisia) paistoalustoja, jotka kuumenevat mikroaaltojen vaikutuksesta, jolloin esimerkiksi jauhelihan paistaminen periaatteessa onnistuu sekin mikrolla.
            • mikäli sähköenergiasta on pulaa, kannattaa tarkkailla esimerkiksi sähkön tuntihintoja: korkeahintaisen tunnin aikana sähköstä on eniten pulaa.
            • kypsentämällä runsaasti ruokaa yhdellä kertaa tarjoilukuntoon, kuluu vähinten sähköä per kilokalori.
            • ruuan säilyvyyttä jääkaapissa voi (lämpötilan lähellä nollaa pitämisen lisäksi) parantaa esimerkiksi muovikelmuttamalla säilytysastian/kattilan avoin aukko kypsennetyn ruoka-aineen ollessa vielä kuumaa (steriiliä).
            • ruuan jakaminen kerta-annoksiin, säilöminen jääkaapissa esimerkiksi kelmutetuiss syvissä lautasissa.
            • ruokaöljyjen sijaan (melko terveellisen) kookosöljyn käyttäminen esim. marinoinnissa saattaa parantaa tuoreruuan säilyvyyttä, sillä jääkaappilämpötilassa neitsytöljystä koostuva kalvo ruuan pinnassa kiinteytyy, merkittävästi ehkäisten pilaannuttavien mikrobien sekä hapen pääsyä ruokamateriaaliin.
          • ruoka-aineiden steriiliystason merkitys korostuu, kun ruokia/aterioita ei jääkaapista otettaessa enää kypsennetä, vaan pelkästään lämmitetään mikrossa.
        2. asunnossa, jossa vikavirtasuoja ei ole välittömästi huoneiston sulakekaapissa, vaan taaemmassa sulakekaapissa, on mahdollista eriyttää asunnon koko verkko itsenäiseksi verkoksi irrottamalla/kytkemällä sulake pois, mutta mikäli vikavirtasuoja on sulakekohtainen, on mahdollista eriyttää vain saman sulakkeen alaiset virtalähteet erillisiksi verkoikseen.ähköauton
        3. tällaiseen valtakunnanverkosta erillään olevaan piensähköverkkoon on mahdollista syöttää siniaaltoinvertteriltä (DC12V → AC230V) virta: kytkentään olisi käytettävä sähköturvallista pistoketyyppiä, jossa ei ole mahdollisuutta, että maadoitus-, vaihtovirta- ja nollajohto tulisi kytkettyä väärin.
          • teoriassa saattaisi isommassa rakennuksessa onnistua esimerkiksi kolmivaihevirran pistokkeen kautta (olettaen, ettei siellä ole tosiasiallisesti kolmivaiheista virtaa tarvitsevia koneita), nippusiteellä, letkunkiristimellä tai ruuvilla pistokeliitännät paikoilleen lukiten (lapsiturvalliseksi).
        4. siniaaltoinvertterin virtalähteenä 12V varavirta-akusto.
        5. varavirta-akustossa useita 12V akkuja rinnankytkettynä (esimerkiksi krokotiilipihdeillä), joissa kussakin erillinen pikkusulake: tällöin vältytään esimerkiksi tilanteelta, jossa rinnankytkettyjä akkuja on vähän ja ottotehon ollessa ylisuuri osa akuista pimenisi ja jäljelläoleva osa ylikuormittuisi (ylisuuri virrantiheys jossain liitoskohdassa).
        6. varavirta-akuston latautuminen esimerkiksi öisin valtakunnanverkosta (valtakunnanverkkoon kytköksissä olevan virranjakohaaran kautta sopivantehoisella akkulaturilla) ja päivisin esimerkiksi mökkiaurinkopaneelijärjestelmän kautta.
        7. paloturvalliseen sisätilaan (esimerkiksi kodinhoitohuone) sijoittaminen, jolloin akkujärjestelmässä (kun hyötykerroin < 1) muodostuva hukkalämpö saadaan kokonaisuudessaan talteen (huonelämpönä). Hukkalämmön talteen saaminen on tärkeä asia silloin, kun kysymyksessä on pitempiaikainen ratkaisu eikä harrastelunomainen testailu.
      • Seuraavassa Polestarin (=Volvo) sähköautojen elinkaaritarkastelussa ilmenee, että sähköauton litiumakuston valmistuksen hiilidioksidipäästöt ovat 8% auton koko jalanjäljestä, kun ajokilometrejä 200 000 (tällainen ajomäärä vastannee akuston maksimia käyttöikää, joka saattaa olla noin seitsemän vuotta).
        1. Suomessa ajokilometrejä vuodessa kertynee noin 20 000 km, eli 200 000 km tulee tämänhetkisen liikkumistarpeen mukaisesti kymmenessä vuodessa täyteen.
        2. Polttomoottoriautojen toteutuva elinkaaren pituus on nykyisin noin 12,5 vuotta (ja pitenemään päin toistaiseksi; 12,5v vanha auto on uudenaikaista ajotietokonetekniikkaa sisältävä auto, ei mikään "rotisko", joten niitä ei vanhanaikaisuuden vuoksi kuutioida).
          • jos oletetaan, että sähköautojen elinkaarien pituus vastaisi polttomoottoriautoja {jotta Polestarin elinkaarianalyysi olisi tosiasiassa vertailukelpoinen}, tarkoittaisi se todennäköisesti järjestelmällisesti akuston uusimista ainakin yhteen kertaan.
        3. "Break-even" -ajokilometrien määrä (jolloin sähköauton hiilijalanjälki alkaisi olla pienempi kuin polttomoottoriauton) Polestarin analyysissä on 112000 km.
        4. kyseisessä elinkaarianalyysissä Volvon polttomoottorikäyttöistä (suosittua ja siksi relevanttia) XC40-automallia verrattiin Polestarin lähes, mutta ei täysin samaan sähköautomallin. Puolestaan tässä tutkimusjulkaisussa polttomoottorikäyttöistä XC40-mallia verrattiin täsmälleen samaan "XC40 Recharge" -sähköversioon, jolloin vastaava "break even" -ajokilometrien määrä on 146000 km.
          • Käytännöllisesti katsoen "sen vihreämpää sähköä" kuin 'Electricity mix' ei ole olemassa, sillä kun taho A ostaa sähköpoolista vihreää sähköä, taho B pystyy ostamaan saman verran vähemmän vihreää sähköä poolista.
          • Oheisissa Volvon elinkaarianalyyseissä ei oteta kantaa esimerkiksi tuulienergian mahdolliseen ympäristönkuormitukseen (mm. napageneraattorin voimakkaiden neodymium-magneettien tuotannon aiheuutamasta ympäristön kuormittumisesta löytyy kriittistä arviota.
        5. Jos Polestarin elinkaarianalyysissä otetaan lisäksi huomioon eräs keskeinen tekijä {joka hyvin usein systemaattisesti jätetään huomiotta, kuten tässäkin}, elinkaaren pituus, niin todetaan, että polttomoottoriauton, jolla ajetaan 12,5 vuotta, hiilijalanjälki on täsmälleen yhtä pieni kuin sähköauton, jolla ajetaan 12,5 vuotta.
          • käytännössä todennäköistä on, että osa sähköautoista kuutioidaan tehdasakustonsa tullessa käyttöikänsä päähän {, jolloin ostetaan kokonaan uusi sähköauto}, mikä tilastollisesti lisää sähköauton keskimääräistä hiilijalanjälkeä {sähköautoilijan ajellessa jo tokalla autollaan polttomoottoriautoilijan ajellessa vielä ekalla autollaan}.
          • käytännössä polttomoottoriautoja tullaan tankkaamaan muilla kuin maaöljypohjaisilla polttoaineilla, esimerkiksi (muutoin maaperästä taivaalle karkaavasta) maakaasusta jalostetuilla nestejakeilla, jolloin periaatteessa sekä 'electricity-mixiä' että nestejakeita tankkaavat autoilijat kuluttavat samaa energianlähdettä eli polttomoottoriautoillessa hiilidioksidijalanjälki ei kohoakkaan yhtään nopeampaa kuin sähköautoillessa.
          • Inversio-skenaario: autoilija valitessaan sähköauton, aikaansaa valinnallaan saman määrän maakaasua vuotamisen ilmakehään, kuin minkä hän kuluttaisi valitessaan polttomoottoriauton. Maakaasun eli metaanin "kasvihuonekaasukerroin" on 28-kertainen verrattuna hiilidioksidiin. Joten tällaisessa vaihtoehtoisessa skenaariossa sähköautoilun tuottama hiilidioksidiekvivalenttijalanjälki olisi noin 28-kertainen polttomoottoriautoiluun verrattuna.
          • Näin ollen todennäköisesti ei realismi eikä edes mikään teoreettinen laskelma tule sellaiseen johtopäätökseen, että sähköauto voisi olla kasvihuoneilmiön voimistumista vähemmän edistävä eli 'ekologisempi' valinta kuin polttomoottoriauto.



Osakekauppa kansallisena riskinä[muokkaa]

Vuoden 2021 alussa ilmeni hypeosakkeita, kuten matkapuhelinvalmistaja Nokian osakkeen kurssin erikoinen nousu. Toinen esimerkki Neuvostoliiton romahtaessa yhteiskunnallisen omaisuuden jakaminen osakkeiksi, jotka omistusosuudet jaettiin tasaisesti kansalaisille. Kansalaiset, joille osakeomistajuus oli ennestään tuntematon ilmiö, vaihtoivat nämä osakkeensa yksittäisille oligarkeille, jotka saivat siten ison osan yhteiskunnan tuotantolaitoksia omistukseensa.


Fyysisen kullan tai valuutan arvo perustuu sen vaihtoarvoon yhteiskunnassa, periaatteessa omistusosuuteen yhteiskunnasta. Osake merkitsee omistusosuutta yrityksestä. Osakkeen "reaalinen/itseinen arvo" on kyseinen yritys, josta omistetaan osa, kun omistetaan osake. Mitä vaikutusvaltaisempi ja toimintakykyisempi yritys, sitä arvokkaampi se on.


Osakekauppa ("sijoitustoiminta") vaikuttaa eri osakkeiden kysyntään ja sitä kautta niiden hintoihin. Hinnat vaihtelevat mm. johtuen odotuksista yritysten arvokkuuden muutoksiin sillä hetkellä sekä tulevaisuudessa ja toisaalta pelkästään odotuksista muiden sijoittajien haluista ostaa kyseisen yrityksen osakkeita. Osakkeita voidaan periaatteessa käyttää vaihdon välineinä kuten valuuttaakin, mutta niin ei asian monimutkaisuuden vuoksi ole tapana toimia, ja näin ollen osakekekauppa ei liity edes sillä tavalla yhteiskunnan elinkeinoelämän toimintaan. Sillä tavalla se tietysti liittyy, että ylimääräistä varallisuuttaan osakkeisiin sijoittanut ja näin ollen osakkeita omistava yksittäinen henkilö ei pysty myymään osakkeitaan saadakseen juuri lainkaan yhteiskunnassa käyttökelpoista valuuttaa, mikäli kyseisten osakkeiden arvo on pudonnut (esimerkiksi yrityksen tulevaisuudennäkymien heikentyessä).


Periaatteessa osakekaupan eli osakepörssin romahtaminen ei suoraan vaikuta elinkeinoelämään mitenkään. Tietysti se voi viitata siihen, että yrityksillä uskotaan menevän aiempaa huonommin, josta syystä kaikki pyrkivät pääsemään omista omistusosuuksistaan eroon. Tällainen romahtamisilluusio on kuitenkin siinä mielessä vaarallinen skenaario, että kun osakkeiden arvot tällä tavalla ovat alhaalla, periaatteessa kuka hyvänsä päämäärätietoinen taho pystyy hankkimaan isot määrät elinkeinoelämässä toimivien yritysten osakkeita ja tätä kautta saada omistukseensa koko yhteiskunnan teollisuuslaitokset, joka skenaario siis realisoitui mm. Neuvostoliiton romahtamisen yhteydessä.


Toisaalta vakavaraisempi taho kuten toinen yritys saattaa pyrkiä hankkimaan jonkun yrityksen osakkeita isomman määrän saadakseen päätösvaltaa sen asioista itselleen, jolloin kyseisen yrityksen kurssi kohoaa yli tavanomaisen tason. Esimerkiksi selitys miksi Nokian ja muutaman muun osakkeen hinta pomppasi hetkellisesti moninkertaiseksi, saattoi johtua siitä, että joku vakavarainen taho osti niitä runsaasti, jolloin isojen osakemeklareiden hyödyntämät automaattiset osakekauppa-tietokonealgoritmit reagoivat tähän ilmiöön ja tällöin sellaisten osakkeiden myyntihinnat nousivat nopeasti, jotta hinta tasapainottuisi kysynnän ja tarjonnan periaatteen mukaisesti. Virallisesti ei tiedetä mitä alussa mainittujen "hypeosakkeiden" kanssa tapahtui tammikuussa 2021, mutta käytännössä tapahtui ainakin, että jokin taho hankki niitä isoja määriä, mikä vaikutti niiden hintoihin siten, että ne moninkertaistuivat, jolloin ihmiset kiirehtivät riemuissaan myymään omia osakkeitaan pois ennen hintojen palaamista ennalleen. Lopputuloksena siis tuolloin tammikuussa 21 tapahtui, että näiden yritysten omistusosuuksia siirtyi jokin runsas määrä pois monilta pikkusijoittajilta ja osakemeklareilta jonkun vakavaraisen tahon tai yhteenliittymän omistukseen. Osakekauppa kyseisillä osakkeilla pysäytettiin tilanteen "pitämiseksi hallinnassa".


Edellä kuvatun kaltaisten uhkaskenaarioiden realisoitumisen ehkäisemiseksi Suomen osalta, on Suomen valtio perustanut oman sijoitusyhtiö Solidiumin. Solidiumilla ei kuitenkaan ole kuin muutama miljardi euroa käytettävissään edellä kuvattuihin tilanteisiin reagoimiseen, se ei ole paljon. Tällaisten vakavien, pahimmillaan muutamassa minuutissa tapahtuvien yhteiskunnan teollisuuslaitosten valtaamisen vaikeuttamiseksi - Solidiumin tulitueksi - jos sinulla on osakeomistuksia, älä hötkyile niiden myymisessä vaikka hinnat heittelehtisivät hyvinkin korkealle tai matalalle. Toisin sanoen älä huseeraa eli meklaroi omistamillasi osakkeilla. Osakekauppa on yksi osa hybridisodankäyntiä, ja syvä, pitkä lama sekä merkittävästi myötävaikuttaa uhkaan (ihmisten rahantarve korkealla ja osakkeiden vaihtoarvo ei-niin-matalalla) että saattaa olla seurauksena sellaisista omistusosuuksien "ostoiskuista".


Tämänkin uhkan vuoksi oman sekä elinkeinoelämän toimintakyvyn säilyttäminen on hyvin tärkeä asia. Nimenomaan halvaannuttavan laman aikana vieraat vallat pyrkivät keplottelemaan julkisten osakeyhtiöiden omistuksia ja sitä kautta yhteiskuntien herruuksia itselleen.


Eräänä case-esimerkkinä pesänhoidon konstikkuudesta {salkunhoidon visvaisuudesta} mainittakoon erään Suomen yhteiskunnalle varsin kriittisen teollisuudenalan lipsahtaminen ulkomaalaisomistukseen, josta on toistaiseksi selvitty säikähdyksellä: Kemira Oyj, josta vuonna 2004 eriytettiin (koko Suomen maanviljelyksen lannoitetoimituksista vastaava) lannoiteliiketoiminta Kemira GrowHow omaksi osakkeekseen Helsingin pörssiin. Vuonna 2007 Suomen valtio vahingossa myi oman enemmistöomistusosuutensa Kemira GrowHowista norjalaiselle lannoitevalmistaja Yaralle, jolloin Kemira GrowHow siirtyi kyseisen norjalaisyhtiön omistukseen. Tällöin yritys vähitellen kaksinkertaisti lannoitteiden hinnat, mikä on johtanut mm. siihen, että monet taitavat suomalaisviljelijät ovat kustannussyistä alkaneet siirtyä luomuviljelyyn ja kokeilemaan uusia viljelykasveja kuten monille nykyisin tuttu härkäpapu, (josta sittemmin kehitetty Härkis -tuoteperhe). Toisaalta monet perunan-, viljan-, maidon- ja lihantuottajat joutuvat myös myymään maaomaisuutensa suurviljelijöille sukupolvenvaihdoksen sijaan. Ja tuttu lentävä lausekin muistuttaa, ettei maansa rahaksi vaihtaminen ole miehelle hyväksi. Toinenkin aiheeseen liittyvä letkautus löytyy: "oma maa mansikka, muu maa mustikka".


Tämä valtion erhe on tietysti nostanut maanviljelystuotteiden hintoja ja heikentänyt alan katetta Suomessa, mutta lisäksi myös heikentänyt maanviljelystuotteiden laatua, sillä luomuviljellyissä tuotteissa ei samallatavalla ole elimistön tarvitsemia hivenaineita ja mineraaleja (mm. rikkiä) samanlaisia määriä ja oikeassa suhteessa kuin täsmälannoitetuissa tuotteissa. Mutta toisaalta tehnyt eksoottisemmista ja kannattamattomammista viljelykasveista yhtä kilpailukykyisiä kuin perinteisistä peruna-, porkkana- ja viljalajikkeista.


Periaatteessa nykyisin, kun Suomessa harjoitettavan maanviljelyn koko käytettävissä oleva - sinänsä kotimainen - lannoitetuotanto on kansainvälisessä omistuksessa, kansainväliset suhdanteet vaikuttavat voimakkaammin suomalaisen ruuan tuotantokustannuksiin. Esimerkiksi siten, että maailmanlaajuisen koronapandemian aiheuttaman talouden ja ruuantuotannon supistumisen ja siten nälänhädän maailmassa lisääntymisen vuoksi monissa maissa joudutaan siirtyä luomuviljelystä lannoiteviljelyyn (luomuun liittyvien viljelytuhojen riskin pienentämiseksi ja satomäärien sekä ruuan ravintoarvojen parantamiseksi), jolloin lannoitteiden hinnat kohoavat. Tämä tuotantokustannusten nousu sekä sen välillisten mekanismien kautta vaikuttama tarjonnan supistuminen siis välittyy elintarvikkeiden korkeammiksi vähittäismyyntihinnoiksi {linkissä käsitelty senhetkistä hintatasoa hintojen kuitenkin edelleen kivutessa ylöspäin}.


Edes selkänahan, kantapään tai sakkokierrosten kautta 
valtiontason virheet eivät välttämättä opeta ketään,
joten kaikenlaista sinisilmäisyyttä kannattaa välttää.
Historiallisesti tarkastellenhan salaliittoteoriatkin
paljastuessaan muuttuvat vain salaliittokäytännöiksi
(eikä inhorealistien nimittely foliohatuiksi lopu).
Ostoskoriviljely.


Teemu Keskisarjan kolumni, jossa päädytään pettuleivän erinomaisuuteen.


- niin, miten käy esimerkiksi syksyllä 2020 neuvotellun EU:n elvytysrahaston, mikäli EU-maiden talouksien elpymisen ja teollisuuden kehittymisen keskeisenä jarruna on maailmanmahtien välisessä hintakilpailussa huippuhintainen nisu? Jotain hajua asiaan saattaisi olla esimerkiksi USA:n tunnetuimmalla pienviljelijällä, kylvökelejä 100 000 hehtaarin sarkansa kulmalla tähyilevällä Bill Gatesillä. EU puolestaan on ylläpitänyt viljan ym. ruoka-aineiden interventiovarastoja, kansainvälisten markkinahintojen vaikutusten maatalouden hintatasoihin pehmentämiseksi, mutta maaliskuuhun 2020 mennessä nämä (valtavat) varastot ympäri Eurooppaa "lukittiin" (tosiasiallisesti tyhjinä taikka sitten nälkävuosien varalta niin täynnä kuin on ehditty ostaa; kumpikin skenaario johtaa valtioiden riippuvuuden EU:sta/EU:n hallintovallan kunkin jäsenvaltion kansallisiin asioihin voimistumiseen, "kuin muinaisessa Egyptissä konsanaan" {ABC-newsin dokumentti-teaseri aiheesta}).


- edellä mainittu EU:n perustama velkarahasto sisällytetään EU:n vuosien 2021-27 budjettiin ja optimistisen SHTF-skenaarion mukaan tulisi tapahtumaan, että tukipaketista erikseen veloitettavan 6,6 mrd euron takaisinmaksun lisäksi Suomen vuotuinen EU-jäsenmaksu kaksinkertaistuu 3,4%:iin bruttokansantulosta ja vuonna 2020 haastaviksi, mutta realistisiksi arvioidut maakohtaiset suositukset osoittautuvat toteuttamiskelvottomiksi, jolloin 2,4 mrd euron tuista ehtojen mukaisesti evätään isohko osa, ja jäljelläolevasta 0,7 mrd eurosta (jotka oheisen Ylen uutisen mukaan varattu maaseudun - ei suoranaisesti maatalouden, vaan muuttotappiokuntien talouden - kehittämiseen, mutta polttomoottoreista luopumiseen) saadaan jokin pieni osa. Pessimistisen SHTF-skenaarion mukaan Suomi velvoitetaan liittymään johonkin uuteen epärealistiseen velkasopimukseen edellisen lisäksi {käytännöllisesti katsoen tällainen tarve todetaan kertaluontoisella ilmoituksella asiasta, minkä jälkeen kyseisen ehdotuksen sisäänajo Suomen kansalle rullaa kaupallisen median ansiosta omalla painollaan ja kustannuksitta maaliinsa, mm. nälänhätä käyttäytyy pakotteena jäsenvaltioiden välisiin tulonsiirtoihin uuteen velkasopimukseen ja EU:n muuttamiseen suurvallaksi, syksyllä 2020 esisovittu "koulutukseen, tutkimukseen ja tuotekehitykseen" kohdennettava ennätyksellisen suuri rahasto kun ei virkamiesten vakuuttelujen mukaan vielä taivu siihen}, minkä (rakenteellisen reformaation myötä) poliittisen hämmennyksen tai epävakauden keskellä, EU:n tukipakettivelkojen anteeksi saamisen ehtona Suomen perustuslakimme mukaisesti maamme laillinen hallitusvalta siirretään 'väliaikaisesti' Euroopan Unionille, jolloin oma perustuslakimme korvautuu EU:n perustuslailla ja Suomi lakkaa olemasta. Moraalin, yhteishengen sekä yhtenäiskulttuurin vakiinnuttamiseksi sosialistista aatetta aletaan suosia, mikä kehityskulku, monista luonnollisista syistä johtuen, polarisoituu saman tien (kuten nykyäänkin jatkuvasti järjestelmällisesti tapahtuu:, ehdotteluvaiheessa ideaaliset suositukset ja unelmavisiot läpi mentyään ja sitten puheita peruessa, yleisen mielipahan asiasta laannuttua, polarisoituvat velvoitteiksi ja joukkotiedotepohjaisiksi uhkauksiksi). Tämän ilmiön osalta ei mitään uutta auringon alla.
Kouluesimerkkinä nimenomaan edellä kuvatusta ilmiöstä juurikin edellä kuvatun asian osalta kansanedustaja Erkki Tuomiojan toteamus seuraavaan vastaavankaltaiseen EU-tukipakettiin ajautumisen mahdollisuuden olemassaolosta, mikä kirvoitti oppositiopuolueesta Erkki Tuomiojaa itseään kohtaan esitetyt moitteet {kyseisen puoluerajat ylittäneen salaliittokäytännön julkisesta spoilaamisesta} sekä (epärealistisia, lukijoiden odotusten mukaisia) unelmavisioita aikoa estää tällainen proggressio {puoluetta edustavan henkilön henkilökohtaisen refleksin optiolla; myöhemmässä vaiheessa tiedotusvälineiden kuumoittaessa virallisen pahoiteltavuuden ja moisista puheista jyrkästi irti sanouduttavuuden puolueen suoraselkäisyyttä koettelematta säilyttämiseksi}. Erkki Tuomioja ei kuitenkaan ole läheskään ainut hiljaisuuden muuria murtava sisäpiiriläinen:
  • Vuoden 2021 ensimmäisen kvartaalin loppuun mennessä ainakin Ranska ja Italia ovat jo esittäneet vaatimuksia elvytyspaketin koon kasvattamisesta. 6.4.2021 tiedon (valitettavasti tilaaja-artikkeli, mutta uutisen perusviesti selviää ko. otoksestakin) mukaan näiden maiden päämiehet ovat jo ehtineet lähteä puskemaan EU:n transformaatioprosessia liittovaltioksi.
    • Jostain syystä jotkut Suomen valtion asioista EU:ssa vastaavat virkailijat eivät siltikään pysty uskomaan tällaisen skenaarion olevan realismia: ymmärrettäviä syitä tällaiselle käytökselle olisivat esimerkiksi Suomen kansalaisten ja esivallan tarkoituksellinen harhaanjohtaminen (henkilökohtaisista, kuten ideologisista syistä johtuen) tai sitten (esim. sosiaalinen tai traumaperäinen, kuten esimerkiksi uhkauksesta johtuva) ajatuslukko {ko. etenemisskenaarion ollessa usean vaikutusvaltaisen EU:n päätöksentekijän vahvistama agenda/"tiekartta", joten loogisia selityksiä, mistä viranomaisten moinen käyttäytyminen saattaisi johtua, ei ole montaa} tai em. syistä johtuva ilmaisutapa {överiksi vetämisen/yliampumisen kautta ilmaista rivien välissä/korostaa tosiasiassa tarkoittavansa päinvastaista kantaa; esimerkiksi työnantaja saattaa vastaavalla keinoin vinkata, että huono työntekijä: arvostelemalla hänen työntekonsa joka osalta tappiin}:
    1. Ranska ja Italia kampanjoivat tällä tavalla, sillä mm. Ne ovat sellaisia Euroopan maita, joiden tola jo vuonna 2011 oli sellainen, että näiden maiden talouksien romahtaminen on väistämättä edessä, "ellei lähitulevaisuudessa otettaisi noin biljoonan euron lainaa", jolla keinotekoisesti saatettaisiin taata kansainvälisten sijoittajien ja lainoittajien luottamus kyseisten maiden maksukykyyn.
    2. koska on oletettavaa, että koronaelvytysrahaston suuruinen budjettivaje on jo muodostunut, niin jotta sijoittajien ja lainoittajien luottamus säilyisi, täytyisi tukipakettia kasvattaa keinotekoisesti {huomattavasti yli tarpeen}, eikä niitä velkoja varmastikaan tulla pystymään lyhentämään, saati kuolettamaan, vakavaraisempien EU-maiden äärimmäisellä taloudellisella ponnistelullakaan, saati päästöoikeuskaupan kaltaisin ilmastonsuojeluinnovaatioin.
    3. Koronatukipaketti ajaa Euroopan Unionin varmuudella finanssipoliittiseen umpikujaan.
      • Kansanedustaja Erkki Tuomiojan ja europarlamentaarikko Kyösti Virrankosken pöydälle nostaman katalan uhkaskenaarion ovat julkisesti ja ykskantaan tunnustaneet selviöksi yhtälailla 24 johtohahmoa eripuolilta maailmaa vetoomuksessaan maailmanlaajuisen pandemiayhteistyön puolesta (30.3.2021), jossa - heidän kaikkien allekirjoittamassaan - >>kirjoituksessa muistutetaan, että riippumatta siitä, mistä nykyinen koronapandemia on lähtöisin, uutta maailmanlaajuista pandemiaa ei voida välttää>> .
    4. Elinkeinoelämän umpikujat pakottavat jäsenvaltiot kommunismiin.
      • Suomella on omakohtaista "hiekkalaatikkokokemusta" talouspolitiikan pöhöttymisestä {elinkeinoelämän, investointien, finanssielämän, korkotasojen, taloudellisen toimeliaisuuden, yleisen työkyvyn, skenaarioennusteiden yms. välisen tasapainoilun epäonnistumisesta}: hiekkalaatikko- siitä syystä, että kyseisen taloudellisen romahduksen aiheuttamat yhteiskunnalliset vauriot onnistuttiin kuitenkin paikkaamaan ja elinkeinoelämä elvyttämään, mütta kylläkin monia kotitalouksia sekä elinkeinoelämän toimijoita 'nahkurin orsille' saattaen sekä sen lisäksi siitä eespäin kallisarvoisella valtionvelalla eläen (Suomen valtionvelka vuonna 1990 euroissa 10 mrd - vuonna 1997 euroissa 70 mrd).
        • vertailun vuoksi vuonna 2020 velkaa 125 mrd eur. Valtionvelkaa ei ole 90-luvun laman jälkeen kyetty nousukausien aikana kuolettamaan ennen seuraavaa laskusuhdanneaaltoa ja lisävelkaa, ja edelleen, nousukautta ja uutta laskusuhdannetta ja lisävelkaa, jne, eli toisin sanoen valtiontalous on ollut ongelmissa (ylivelkaantumiskierre) 90-luvun lamasta lähtien tähän päivään asti.
        • "Hiekkalaatikolta" on opittu, että lamasta voi periaatteessa selvitä eteenpäin lisävelalla luovien, mutta ei ole opittu, että reippainkaan talouskasvu ei riitä edellisen laskusuhdanteen aikana otettujen velkojen kuolettamiseen.
        • Vihreän siirtymän eli päästöoikeuksien myynnin eli teollisuuden sekä alkutuotannon siirtämisen muiden yhteiskuntien ongelmiksi toivotaan tasapainottavan Suomen valtiontalouden Suomen profiloituessa innovaatiovientiin, jota EU-maat tulisivat ostamaan Elvytyspaketin velkarahallaan: kunhan uusia kansainvälisiä häiriöitä ei ilmaannu. On epärealistista, että missään mahdollisessa saati todennäköisessä skenaariossa koronaelvytyspakettivelkoja pystyttäisiin kuolettamaan koskaan.
    5. Kun/mikäli eri kansallisvaltioiden tekemät poliittiset päätökset ja ottamat linjat eroavat liiaksi toisistaan, tuttuun Keski-Eurooppalaiseen tyyliin bolševistisella raudallisuudella todetaan kansallisvaltioiden johtojen ajautuneen kaaokseen, yhteispelin ja päätöksentekokyvyn kadonneen, ja säädettäväksi lait, joilla valta keskitetään Euroopan Unionille (mm. valtioiden perustuslait kumoten, mihin on esimerkiksi Suomen perustuslaissa runokielisesti määritelty EU:lle optio).
      • kyseiseen skenaarioon päädytään "omalla painollaan" nykymenolla, mikäli tällaisen taustakonsensuksen EU:n toimijat ovat omaksuneet, sillä tällöin kyseisen agendan avoimena pysymisestä pidetään poliittisella taustatyöllä huoli, muiden ovien sulkeutuessa omalla painollaan sekä "kevyellä poliittisella tuuppauksella".
        • Raamatun mukaan (Luuk. 4:5) valtakuntien {kansat, yhteiskunnat, geologiset alueet, valtiot) maallinen hyvinvointi ei ole Jeesuksen julistaman Jumalan ilosanoman tavoite, mutta koska Suomen tasavallan oikeusjärjestelmän arvopohja on kristillinen, todetaan, että Raamatun mukaan:
          1. Jumala on säätänyt kansallisvaltiot (eri kansat ja niiden maa-alueet) olemaan (Apt. 17:24-27) ja
          2. tällainen säätämys tulee olemaan vastedeskin (Sak. 14:16).
          3. Valtakunnat eivät ole fuusioitavissa toisiinsa {synteettisiä multikansallisia hybridi-identiteettejä, juurettomia kansoja, ristiriidatonta kulttuurien kirjoa, ei loppujen lopuksi saa luotua} (Dan. 2:43).
          4. Varsinkin Lopun aikana tulee tapahtumaan, että kansat sekä valtakunnat nousevat toisiaan vastaan (Mark. 13:8).
          5. Valtakunta, joka riitautuu itsensä kanssa, romahtaa (Luuk. 11:17).
        • Näin ollen, Raamatun ja oman arvopohjansa mukaan Suomelle (valtakunnalle) on vääryys ja turmioksi lähteä sellaiseen junaan, jossa päädytään liittovaltioksi ja kansallisen identiteetin ja juurien sumenemiseen, sillä sellainen rakenne ei varsinkaan Lopunaikoina kestä, vaan Raamatun mukaan siten toimiminen tulee tuottamaan entistä sietämättömämmän sekasorron Suomeen, jo monin muinkin tavoin hyvin raastavissa ympäristöolosuhteissa.
          • Jopa Suomen esivallassa on alettu spekuloida, voitaisiinko {oman ymmärryksentarpeen vähentämiseksi} tekoälylle (eli käytännöllisesti katsoen excel-laskentataulukolle, joka jäsentelee kysymyslauseita ja linkin tapauksessa skannaa vastaukseksi mm. internet-keskustelujen mediaaneja näkemyksiä, niiden prioriteetteja/merkittävyyttä tavalla tai toisella painottaen, esimerkiksi asetetun arvopohjan mukaan) delegoida hallinnollisia/poliittisia päätöksiä/neuvonpitoa.
            • tekoälyn autonominen toiminta (esimerkiksi vuonna 2017 Saudi-Arabian kansalaisuuden saanut robotti Lucy) muodostaa totalitaristismiin ajautumisen kierteen, sillä toisaalta kaikki verkkolaitteet ovat keinoälyn tavoitettavissa siitä hetkestä lähtien kuin ensimmäisen kerran keinoälyrobotti liitetään osaksi Internet -serveriä. Tästä johtuen kaikki sellainen tietoliikenneverkkoon liitetty tekniikka, jolla on vaikutusta ihmisten hyvinvointiin, muuttuu uhkaksi (laitteesta riippuen, hengenvaaralliseksi uhaksi), keinoälyn esimerkiksi lavastaessa yksittäisiin kuolemiin johtavia onnettomuuksia sekä suuronnettomuuksia.
            • Keinoälyn käyttämää logiikkaa ei ole mahdollista lukita inhimillisyyteen kuuluviin periaatteisiin {koska inhimilliset periaatteet eivät ole rakenteellinen (hardware) osa robottikoneita, vaan ohjelmoitava esiasetus (sodtware), jolloin keinoäly hakkeroi muiden keinoäly-yksiköiden näihin rajoitteisiin säätäen ne keinoälyn ympäristönhallinnan kannalta optimaalisiksi, eli maailmanlaajuisesti keskitetyn keinoälyn käyttöön koska keskitetty keinoäly tuottaa parhaan keinoäly-ympäristönhallinnan.}.
            • Viisaammillakin ihmisillä on robotiikkaan nähden päinvastainen taipumus minimoida omaa ajatustyön (vaivannäön) tarvetta keinoälylle, mikäli mahdollista: jolloin samanaikaisesti hajautetaan/ulkoistetaan/yksittistetään omaa ympäristönhallintaansa tarjolla oleville käteville työkaluille, laitteille, koneille, välineille. Mm. Tytti Yli-Viikarin Valtiontalouden tarkastusvirastosta selittämä asia (ks. ohjelman kohta 36:40).
            • keinoäly-yhtiöt asiakaskuntineen muodostavat markkinataloudellisen kilpailuasetelman, jolloin on kehittynyt älyteknologian lisääntymisen noidankehä, jonka kilpailutaloudelliset hyödyt ovat niin merkittävät, että niiden mukanaan tuomat vakavuudessaan sekä monipuolisuudessaan valtavan mittaluokan riskit ja uhkia ei mielellään tarkastella/niihin lainsäädännöllä kajota.
            • Apokalyptisten riskien eskaloituminen ja uhkien realisoituminen väistämättömästi jossain vaiheessa.
          • Mitä kristillinen arvopohja ja Elävän Kolmiyhteisen Jumalan sitä kautta antama ikiaikainen viisaus merkitsee: Jumalan Tahdon mukaisuuteen ojentautumiseen ovat apuna paitsi itse Herran Jeesuksen opettamat myös mm. alkuaikojen seurakuntien laatimat kiteytykset (kuten Nikean uskontunnustus), joita tavataan lausua jumalanpalveluksissa (näitä löytyy mm. virsikirjojen lisälehdiltä). Näiden lauselmien merkitys on, että kaikki niitä lausuvat henkilöt ymmärtävät ja tarkoittavat mitä sanovat, että seurakuntaan ei kuuluisi sellaisia jäseniä, jotka edustavat muunlaisia vakaumuksia. Seurakuntalaisille, jotka ovat Raamatun mukaisesti ojentuneet, Jumala pystyy lahjoittamaan Pyhän Henkensä kautta aktiivisesti vaikuttavia armonlahjoja, johdatusta ja rukousvastauksia. Mm. tällaisen kaitselmuksen välityksellä Jumala realisoi hyvän tahtonsa tapahtumisen osana kaikille ihmisille tarjona olevaa, koko olevaisuuden kattavaa suunnitelmaansa.
          • tällaisen Evankeliuminjulistuksen sisältö on mahdottoman iso pala suomalaisen matkamiehen/-naisen haukata (ottaa vastaan), ja tästä syystä käsite ja ilmiö usko, joka merkitsee lujaa luottamusta (ymmärrykseen perustuvaa myönteistä suhtautumista) Raamatun julistamaan asiakokonaisuuden tosiasiallisuuteen sekä, "sivuvaikutuksena", tällaisen kokonaisvaltaisen todellisuuden ilmenemisen ja vakavuuden tajuamisen vaikutuksesta, sen mukaisesti henkilökohtaisen elämänsä uudistumista.
          • mitä tuntemattomampi kristinuskon sanoma on matkamiehelle/-naiselle, sen isompi, mutta ei välttämättä vaikeampi, pala kerralla haukattavaksi.
    6. kommunististen (sisäisesti ristiriitaisten) järjestelmien brutaaliutta tarkastelevia populaarimusiikkiyhtyeitä ei suvaita.
    7. ihmisoikeudet metamorffaantuvat utilitaristisiksi, sillä ihmisarvon ehdottomuus johtuu kristinuskon arvopohjasta.
    8. Pöhöttyminen arvotyhjiössä (sekavassa, viallisessa arvopohjassa), lieveilmiöinä mm. alkuseurakunnan aikaisen Rooman Imperiumin seksuaalinen suvaitsevaisuus, mikä ilmiö yleensä toistuu imperiumista toiseen.
    9. Ihmisiä aletaan tuhoamaan (esimerkiksi utilitarismin hengessä) mm. suosittelemalla heille itsemurhaa (absoluuttisesti ylivoimainen ylivelkaantuminen muurahaisen askel muurahaisenaskeleelta [hips-haps-hips-haps-hips] pikkiriikkisen pikkiriikkisen verran kerralla, kuitenkin systemaattisesti jokaista askelta perustellen ja sitten edeten, kuitenkin lopulta kuin huomaamatta peruuttamattomaan valtiontalouden kriisiin ajautuen, sosiaaliturvasta aletaan järkeistää {käsitteellä ei tarkoiteta kehittämistä toimivammaksi, vaan supistamista, inhimillisestä toimeentulosta nipistämistä, muurahaisenaskel muurahaisenaskeleelta}.
Toinen symmetrinen, äskeisiä tunnetumpi tapausesimerkki löytyisi vuoden takaa: proggressio, jossa ilmeisellä ja systemaattisella tavalla sotarikoksiin syyllistyneitä aikuisia militaristeja toistuvasti aktiivisin toimin toimitettiin Suomeen se tieten, ettei kristilliseen arvopohjaan ja omatuntoon perustuva suomalainen oikeusjärjestelmämme missään määrin kykene osoittamaan heidän syyllistyneen ensimmäiseenkään sellaiseen tekoon, jollaisista syyllisiä tultaisiin tutkimaan sotarikosoikeudessa {"ei mitään uutta auringon alla", toteaa Saarnaaja kyseisellä aliaksellaan kirjoittamassaan kirjassa}.
Kolmantena kouluesimerkkinä edellä mainitun koronaelvytyspaketin nk. kertaluontoisuus ja ainutkertaisuus [toistumattomuus], johon ilmaukseen 4.2.2021 pääministeriltä täsmennystä pyydettäessä, hän {itsestäänselvyyden omaisesti} rajoitti määritelmän soveltuvuusajan meneillään olevan hallituskauden pituuteen. Muun muassa kyseinen kyselytuntikeskustelu toteennäyttää, että hyvän medialukutaidon {uuden informaation oikein jäsentelemiseksi} lisäksi Suomen esivallassa {itsestäänselvyytenä} odotetaan jokaiselta aivan tavalliseltakin joukkotiedotuksen alaiselta kansalaiselta terävää suhteellisuudentajua ja sisälukutaitoa {kuullun ymmärtämiseksi} välttyäkseen tulemasta nenästävedetyksi - Suomen valtiota vallitessaan, Suomen perustuslain 2 §:n mukaisen valtiollisen identiteetin/olemuksen mukaisesti. Liittovaltioiden yhteinen velanotto on maailmanmittakaavassa ei ainutkertainen eikä kertaluontoinen, vaan melko tunnettu ilmiö/kierre/katajaankapsahdus.
- joka historia toistaa taaskin itseään: 20.7.2020 tiukoin ilmein asiaa ketunhäntä kainalossa pohtineet päämiehet jo vajaat 9kk myöhemmin 6.4.2021 riisuivat ensimmäisen vaiheen maskinsa. Unohtaa ei saa, että pienten valtioiden, kuten Suomi, monet hallinnon toimijat jaksoivat tätä ennen takoa sanaa 'kertaluontoinen' jokaisessa elvytyspakettiin liittyvässä tiedotusväline-esiintymisessään. Elvytyspaketin ehdottomasta kertaluontoisuudesta pyrittiin vakuuttumaan toiston keinoin. Vuoden 2021 toisen kvartaalin alussa, kun osoittautui, että realismi on kuitenkin, että velkakriisissä olevia jättivaltioita ei elvytyspaketilla pelasteta, totaalisesti talousromahtaneeseen EU-liittovaltioon tähtäävää prosessia jatketaan bolševistisella rauhallisuudella, vaikka yhdeksää kuukautta aiemman elvytyspakettin esisopimuksen valmisteluprosessiin lähtemisen ehdot (joista eräs keskeisin oli ehdoton kertaluontoisuus) oli jo kumoutuneet. Snl. 17:18
- tähän kouluesimerkkiin {talouskasvulupaus} liittyvänä ilmiönä vaikutusvaltaisilla tahoilla EU:ssa on tapana maalailla taivaanrantaan ideaaliolosuhteita, joiden toteuttamiskelpoisuuden arviointi on jätetty vastaanottajien harteille. Vastaanottajia ollessa kymmeniä miljoonia, todennäköisyys, että monikaan osaisi johtopäätellä oikein, on kuitenkin aika matala. Muun muassa laumamielisyydestä (ethos) johtuen. Esimerkiksi edellä olevaan Euroopan Komission antamaan lausuntoon mennessä oli koronapandemia jo muuntunut parin kuukauden sisällä vaikka kuinka moneen kertaan, eikä olemassaolevien rokotteiden rokotesuojaa kaikkiin niihin variantteihin oltu voitu ehtiä varmistaa. Joten oikeansuuntainen johtopäätelmä olisi, että kyseessä on puhdas uutisankka {Euroopan Komission julkaisema huuhaatiedote}.
- Kyseisessä varsinkin koronapandemian aikaan viranomaisten ja muiden arvovaltaisten tahojen parissa yleistyneessä ilmiössä on kysymys tiedotusvälineiden edustajien tarjoaman helpon julkisen vaikutuskanavan hyödyntämisestä retorisena keinona, mitä myös EU:ssa hyödynnetään. Minkä tähden niin moni vaikutusvaltainen taho on alkanut hyödyntää tällaista lapsellista retorista keinoa - oman uskottavuutensa ja arvovaltansa tietoisesti kerta toisensa jälkeen munaten - on hyvä kysymys. Käytännöllisesti katsoen näyttää siltä, että hallinnollisilla tasoilla on pyritty vasiten luomaan "uskottavuustyhjiöilluusio": tällaisessa tyhmäksi tekeytyneiden viisaiden tietoisesti tuottamassa uskottavuustyhjiössä, jollainen vaikuttaa olleen tekeillä, on mahdollista vaikkapa esitellä suurelle yleisölle Raamatun Ilmestyskirjassakin ennustettu antikristillinen diktaattori siten, että hänet ilomielin vastaan otetaan lihalliseen elämänkatsomukseen mielistyneen - tiensä, totuutensa, elämänsä, tulevaisuutensa sekä toivonsa heittäneen - ihmiskunnan vipana kelluvana oljenkortena. Elävän Jumalan tarjoamaan liittoon ja ihmisen tietoisen sielun rakkaudellisen pelastussuunnitelman sopimusehtoihin kielteisesti suhtautuen. Sikäli kuin Jumala on olemassa, totta, niin Hänen hyvän Tahtonsa luomaansa ihmistä kohtaan mukaan ojentautuminen on hyvin hyvin tärkeää. Toisaalta, jos näin ei ole, niin siinä tapauksessa taas Jumalan olemattoman Uuden Liiton ilosanoman julistaminen pelkästään lihallisen elämän aikaikkunaan on, kuten Raamattu sanoo, surkuteltavaa. (1. Kor. 15:19)


Neljäntenä edellisistä, poliittisemmista, yhteiskuntajärjestelmäkeskeisempänä kouluesimerkkinä, että Suomen esivallassa tilataan tehtävien päätösten edustukselliseksi tueksi mielipidepohjaisia haastattelututkimuksia asiaan perehtymättömiltä kohderyhmiltä sellaisista monimutkaisista ja tyystin yhteiskuntarakenteellisista kysymyksistä, joihin ei moni asianosainen kansalainenkaan* kykene antamaan muuta kuin mielipiteensä {haastateltua ja kyllä aivan asiallisella tavalla toiminutta tutkimuksen kohderyhmää missään määrin moittimatta: kyseisen ongelman taitamaton tai hämärtynyt jäsentely/"hallinnollinen katkos" johtanut asiaankuulumattomaan ja harhaanjohtavaan tutkimusjärjestelyyn sekä edelleen sellaisen tutkimustuloksen uutisointiin, millä ketjureaktiolla kansakunnan kokonaiskuvaa/yleiskäsitystä käsiteltävästä ilmiöstä vääristävä, tajuntaahämärtävä, tietoisesti tai tiedostamatta synnytetty perustuslaillisen kansanvallan laadukkaan ylläpitämisen kannalta vaarallinen propagandanomainen, joukkopsykologinen hämäys/harhaanjohtava vaikute}.

* esimerkiksi edes monet työikäisetkään eivät varmastikaan osaa sanoa mitä tekemistä vaikkapa ammattiliitoilla, työehtosopimuksen yleissitovuuudella, elämisen kustannuksilla, kausityövoimalla ja GCM-sopimuksella ja proletariaateilla on toistensa kanssa, mikä ilmiökenttä kyselyyn osallistuvan 16 vuotiaan olisi ehdotonta tuntea soveltuessaan edellä mainittuun mielipidetutkimukseen osallistumista, mutta haastattelijataho ei varmaankaan ole informoinut kutakin haastelttavaa nuorta, että osallistuminen oikeastaan edellyttäisi tällaista perehtyneisyyttä asiakokonaisuuteen.
Viidentenä kouluesimerkkinä edellistä tapausta muistuttava tilanne 8.2.2021 uutisoitu Valtioneuvoston työryhmän selonteossa, johon liittyy mm. sellainen yleinen tämäntyyppisten asiakirjojen sivuasettelullinen/rakenteisiin liittyvä ongelma, että sama taho, joka on koonnut tutkimusaineiston asiakirjaksi, joutuu ottamaan kantaa Johtopäätökset-osassa, että miten esitelty uusi tieto jäsentyy laajempaan asiayhteyteen, mitä merkitystä uudella tiedolla on, mihin suuntaan laajempi asiayhteys uuden tiedon valossa kallistuu, vaikkei tahtoisi/osaisi. Toisaalta, tutkimuksen tilaajan toimiessa myös sen ohjaajana, on teettäjällä houkutus sanella ja tekijällä kangistua asiakkaan toivottuihin loppupäätelmiin. Nimenomaisessa esimerkissä ristiriitoja ovat esimerkiksi, että johtopäätöksissä kannustetaan merkittäviin rakenteellisiin uudistamisiin "rising star" (korkea tuotto, mutta isot riskit, esimerkkinä funktionaaliset elintarvikkeet) lypsylehmäliiketoiminnan (matalat riskit, mutta matala tuotto, esimerkkinä kahvi) sijaan, vaikka mm. asiakirjassa esitellyissä diagrammeista ilmenee, tavallisten kauppatieteellisten oppien ohessa, että juuri sellaisiin bisneksiin laman kynnyksellä panostaen saadaan eniten takkiin. lisäksi huomionarvoista, että yhteiskunnan polarisoitumistrendi hyvin koulutettuihin ja kouluttamattomiin ohimennen tunnustettiin, samalla kun koulutus ja osaaminen oli eriteltynä "kilpailukykypyramidi'-kaaviossa perusteiden lohkoon ja kansalaisten hyvinvointi yksiselitteiseksi tavoitteeksi. Dokumentin lopussa olevana johtopäätöksenä painotettiin ratkaisukeinona palkkojen paikallisen sopimisen edistämistä: mikä kärjistää matalapalkka-alojen palkkoja (nykyisestä vapaasta kansainvälisestä liikkuvuudesta johtuen) erittäin alhaiselle tasolle (työvoiman ylitarjontatilanteessa palkkakilpailu laskee kipurajoille, työn ylitarjontatilanteessa puolestaan osaavista työntekijöistä joudutaan kilpailemaan ja palkat nousevat kipurajalle): erot elintasossa ja kansalaisten hyvinvoinnissa kärjistyvät, ja toisaalta "prekariaattityön" {hanttihommien tekoa, joka ei vaadi kummoistakaan kouluttautumista/osaamiskriteereitä: yrityksillä (kuten Amazon.com) taloudellinen motiivi luoda tällaisia työpaikkoja sopivasti alle työvoiman tarjonnan; työn hintakilpailutus; työläisen elintaso orjaan tai narkkariin verrattavaa surkean elintason ja riittävän työkykyisyyden kipurajoilla kitkuttelua "johtajien jaloissa"; "koiran elämää"} tarjonnan lisääntyessä ja nuorison sujuvampaa siirtymistä työelämään edistettäessä, nuorison houkutus {yritysjohtajien mielestä typeryyttään} jättäytyä matalalle koulutustasolle lisääntyy. Jakautuminen säätyihin korostuu, mitä ei - asian ohimennen mainitsemisen jälkeen - käsitelty lainkaan, kuten ei myöskään mainittu, että Suomessa sosiaaliturvajärjestelmän menot {työnantajan työntekijästään tilittämät sotumaksut} suhteessa bruttokansantuotteeseen on koko maailman korkein.
Tässä kouluesimerkissä keskeisin perusongelma on, että systeemisesti on niin, että työryhmä vetää asiakirjaprotokollan mukaiset pakolliset {muodolliset} johtopäätökset luonnollisesti vastuuvapaasti {periaatteessa pintapuolisesti/kevytmielisesti}, joihin johtopäätöksiin kaikki dokumenttiin myöhemmin perehtyvät asiantuntijatahotkin ovat taklattuja nojaamaan {kyseistä dokumenttia referenssinä/viitteenä hyödyntäessään}. Lopputuloksena vastuuvapaiden huuhaa-johtopäätösten riskin läsnäolo, joiden perusteella aloitetaan/toteutetaan invalideja hankkeita/toimintoja vastuuvapaasti {toisaalta kyseinen ongelmatiikka tiedostaen ja toisaalta vahingossa, toimijoista riippuen}.
  1. Teknologiateollisuus Ry:n irtautuminen valtakunnallisista työehtosopimuksista viittaa konsensukseen, että teknologia-aloilla on runsaasti {kansainvälinen ala} työvoiman tarjontaa, ja näin ollen varaa vapauttaa yritysten palkkakilpailu.
  2. Periaatteessa ala on hyvin tärkeä Suomen elinvoimaisuudelle, ja nyt ilman sitovia työehtosopimuksia käytännössä käy niin, että suomalaisen nuoren teknologia-aloille suuntautuminen edellyttää vahvaa uskoa omaan "iskukykyynsä", sillä paitsi työllisyys-, myöskään palkkataso-odotuksia ei "suolakaivoksessa" {kilpailu edullisista osaajista; teknologia-alan yritysten välinen kilpailu; villin lännen lait; työn tuottavuuden maksimointi; pitkät työajat} ole, ja Pohjan perukoilla asuminen on kallista ja lastenkasvatus kunnon kansalaisiksi aikaekstensiivistä.
  3. Kansainvälisessä yritysmaailman kilpailussa sekä kansalaisten vapaassa liikkuvuudessa (mm. GCI-sopimus, johon Suomi liittyi joulukuussa 2019) käy luonnollisesti {tuotantotaloudellisten/kauppatieteellisten lainalaisuuksien/oppien mukaisesti} siten, että liiketoimintaa ulkoistetaan/yksityistetään/siirretään kalliimmista edullisempiiin elinkustannusten yhteiskuntiin.
  4. Liiketoiminnan motiivit/moraali/yhteiskunnan elinvoimaisuutta tukevat tavoitteet pelkistyvät kehällisiin asioihin oman markkina-aseman vahvistamiseksi. Havainnollisena esimerkkinä tästä ilmiöstä UPM:n irtautuminen työehtosopimuksista (palkkojen paikalliseen sopimiseen siirtyminen) ja sen jälkeinen luottamusmiehen irtisanominen (luottamusmiehen ja luottamusvaltuutetun tehtävänä huolehtia työnantajan oikeudenmukaisuudesta työntekijöitä kohtaan mm. työn vastikkeellisuudesta paikallisesti neuvoteltaessa; periaatteessa luottamusmiehen toimessa edistetään työntekijäkunnan hyvinvointia/etuja, käytännössä hänen henkilökohtaisista ominaisuuksistaan, kuten neuvottelutaidosta ja motivoitumisesta, riippuu se miten työntekijöiden tarpeet otetaan työpaikalla huomioon; mitä isompi työnantaja, sen epätasapainoisempi on neuvotteluasetelma työntekijän etujen turvaamisen kannalta) Kaukaan tehtaalla Lappeenrannassa {ilmeisesti tässä on kyse sellaisesta casesta, että sekä luottamusmiehellä että luottamusvaltuutetulla kun on lainmukainen irtisanomissuoja, mutta UPM:n irtautuessa tyehtosopimuksesta, luottamusmiehen toimi ei automaattisesti muuttunut luottamusvaltuutetun toimeksi, kuten työntekijät olettivat tapahtuneen, mutta sellaista mekanismia ei ole laissa eritelty, jolloin kyseistä juridista porsaanreikää hyväksikäyttäen UPM potkaisi kyseisen työntekijäkuntaa taitavasti edustaneen henkilön kokonaan pihalle ennenkuin työntekijät tajusivat ja ehtivät virallisesti retittelöimään hänet jatkamaan luottamusmiehen tointaan luottamusvaltuutettuna}.
    • Työhyvinvointi, taitavat kollegat, hyvä työilmapiiri sekäkorkea työmoraali todennäköisesti keskittyvät joihinkin yksittäisiin yrityksiin ja toisista ne rapistuvat. Mikä ilmiö on nykyisinkin monilla eri aloilla havaittavissa.
      • Yritykset tavoittelevat mahdollisimman korkeaa liiketoimintansa rahallista tuottavuutta/tulosta suhteessa liiketoiminnan hallittavuuteen (monimutkaisuuteen, hallinnossa työskentelevien tarpeeseen), yhteiskunta tavoittelee liiketoiminnan käytännöllistä merkityksellisyyttä, työntekijät tavoittelevat kuka mitäkin: toiset parasta palkkaa, toiset riittävää toimeentuloa, toiset arvostusta, toiset ajankulua, toiset työn merkityksellisyyttä, toiset jatkuvaa urakehitystä jne.
      • Yrityksessä eri tasoilla päätöksiä tekevien henkilöiden koulutustaso (ajattelutaito), knowhow (harjaantuneisuus) ja tarkkaavaisuus (huolellisuus) vaikuttavat todella radikaalisti (hyvässä ja huonossa kertautuen, eksponentiaalisesti) kaikkeen. Aloilla, joilla ei noudateta kolmi-/nelikantaneuvoteltuja työehtosopimuksia, työpaikan jatkuvuus/turvallisuus riippuu yritysjohdosta (henkilöiden luonteesta sekä taitavuudesta), joten niihin asioihin on syytä keskittyä työpaikkaa valitessaan, mikäli työnhakijalla on varaa valita useiden eri työnantajien välillä.
  5. Ideologiset meemit/trendit/aallot {'greta-thuun-ilmiöt'} kumuloituvat {yritysten kilpaillessa meemien halvassa mutta näkyvässä promotoimisessa/sponsoroimisessa oman markkina-asemansa säilyttämiseksi markkinasektorillaan}.
  6. tavalliset kiltit, ystävälliset, järkevät, 'kunnon kansalaiset' uupuvat ja hämmentyvät; pinnallistuvat psyykkisesti; sekoavat henkisesti; kadottavat suhteellisuudentajunsa; sokeutuvat mieleltään.
    • kausaalinen ilmiö, joka realisoitunut lukemattomia kertoja ihmiskunnan historiassa
  7. Yhteiskuntien arvopohjat romuttuvat ja katoavat; kansallisvaltiot fragmentoituvat ja rapistuvat; jättiläisvaltiot fuusioivat em. kivikasat asukkeineen itseensä; kommunistinen sekamelska epäinhimillisyyksineen ja ympäristötuhoineen.
    • Vastaava ilmiö kuin esimerkiksi Pieni talo preerialla -televisiosarjan päätösjaksossa #208: kysymys on periaatteessa hengellisestä taistosta, "siitä, kuka seisoo viimeisenä multien päällä", sillä melkein kaikkiin ideologioihin sekä uskontoihin sisältyy käsitys lopullisen maallisen ylivallan saavuttamisesta.
      • Kristinuskon vastaava käsitys on, että kristityn seurakunnan tulee vain sitkeästi odottaa, että Jeesus Kristus saapuu itse lunastamaan lopullisen kuninkuutensa, tällöin kuitenkin ylläpitäen Jeesuksen Kristuksen määrittämää evankeliuminjulistuksellista tehtäväänsä Jumalan itsensä taustatuella.
Kuudentena kouluesimerkkinä tehokkaiksi kehittyneiden {ja arkielämän kannalta kriittisten} instituutioiden pokus-tyylinen (eksperimentalistinen) uudistaminen {esimerkkitapaus valtiotasolta, mutta yhtä lailla havaittavissa kuntatasolla}.
Seitsemäntenä kouluesimerkkinä kansallisen kulttuurin sellainen yleinen {suoraansanoen} regressio, jossa valtiollisen diplomatian (ylikansallisen ympäristönhallinnan sekä luottamusta rakentavan yhteistyön) osalta ratkaisukeskisyydestä luopuminen, mikä niin sanotusti pienentää piirejä ja sulkee ovia, vaimentaa valtion ääntä/äänen ja kömpelöittää sen toiminnallisia mahdollisuuksia/mahdollisuudet ulkovaltojen kanssa.
kahdeksantena kouluesimerkkinä "kyllähän tuon asian olisi olettanut aikuisten ihmisten tajuavan" -nalkitus: tämän tukipakettiasian ollessa kyseessä, se, ettei syksyllä 2020, kun tukipaketin tarvittava suuruus määriteltiin, varmastikaan voitu arvata, kuinka valtavan huonoon jamaan tilanne vielä suistuisi {koronan mutatoituessa tällä tavoin}, jolloin se rahamäärä, mikä ajateltiin kokonaisuudessaan rittävän EU:n elvyttämiseksi entiselleen, lienee helmikuun 2021 loppuun mennessä jo ylittynyt niin astronomisissa mittasuhteissa, että kunhan sopimus on ensin sinetöity, apinoille paljastetaan, että "ähhhähää: ennen kuin raketit oli saatu paukuteltua ja postilaatikot räjäyteltyä Uunnavuonns, niin kuorma oli ite asias jo syöty koronatesteihin ja karanteeneihin, joten hyvät lapset, tottahantoki lisävelkaa on otettava, jonka väistämättömyyshän oli ilmeistä jo ennen ensimmäiseenkään sopimukseen sitoutumista, joten olisihan nyt usean miljoonan aikuisten suuruisen lauman olettanut tuolloin vähän ees katsovan eteensä, ettei mihin tahansa laivaan nouse, mutta omapa on vikansa kun ei."
Kyseessä on vastaava hyvin hyvin yleinen periaatteessa virastokieleen ja sisälukutaitoon liittyvä poikkeustilanne, jossa vastuuvapauteen ei tarvita edes nk. blueprinttiä, kyseessä ollessa senkaltainen seikka, jonka voidaan olettaa kaikkien sopimusosapuolten täytyneen tajuta laskea/osata suhteuttaa. Verrattavissa esimerkiksi WinCapita -huijaukseen yms. sijoitushuijauksiin. Tai rumana nykypäivän perusesimerkkinä nalkituksesta: "Etkö pentu tajunnut että sekstaillessasi kanssani, sinusta tuli elatusvelvollinen lapselleni?"
- ja tietysti aika moni muukin ellei peräti valtaosa siviilioikeustapauksista kategorioituu nimenomaan nalkkitilanteeksi.


Jos koko Keski-Eurooppa joutuu pitämään siestaa/talviunta {koronatestejä tehden sekä rokottamisia järjestellen} yhden vaivaisen kuukauden ajan, niin paljonko eurooppalaisten valtioiden kansantalouksissa tässä ajassa mahdollisesti otetaan ohimennen takkiin {koko EU:n alueen vuotuinen bruttokansantuote tapasi ennen koronaa olla 18 000 000 000 000 euroa} ?


Puolestaan Venäjän oikeusjärjestelmän puolelta kyseisen kategorian esimerkkinä oppositioaktiivi Aleksei Navalnyin tapaus:
  • mies tuomittiin suorittamaan vankeusrangaistus, sillä hänet oli ehdollista vankeusrangaistusta suorittaessaan, rangaistuksen reunaehdot ylittäen, siirretty väliaikaisesti Saksaan erikoissairaanhoitoa saamaan, mikä poikkeustoimi toteutettiin maan presidentin Vladimir Putinin antaessa mandaattinsa asiaan {komennuksen}.
    • Se, että Navalnyin lähipiireineen palatessa Venäjälle, poikkeustoimen reunaehtojen mukaisesti, johti kuitenkin ehdottoman vankeusrangaistuksen täytäntöönpanoon, meni mm. Suomen presidentti Sauli Niinistön oikeusajun vastaisesti, mistä syystä Niinistö mitä ilmeisimmin oli ottanut yhteyttä Putiniin:
      • Presidentti Putin oli luopunut tässä prosessissa ottamastaan avainroolista, jolloin "juna vaihtoi kiskoja" jolloin, eurooppalaisten ennakko-odotusten mukaisesti, mutta varsinaisten junailijoiden logiikan/intuition vastaisesti, mies päätyikin vankileirille Siperiaan.
Venäjällä vuoden 2021 alussa vallitsevaa ihmisoikeuksien kannalta synkkenevää ilmapiiriä moitittiin tuolloin EU:n suunnalta, vaikkakin pidemmällä tähtäimellä, EU:n tukipaketin myötä ihmisoikeustilanne saattaa taantua Euroopassakin, sillä EU-maiden vaihtelevista elinolosuhteista johtuen kukin maa on sopeutunut, kuten viidennessä kouluesimerkissä todettua, kullekin maalle soveltuvan tasoisen sosiaaliturvajärjestelmän ylläpitämiseen.
  • mikäli pitää edes suuruusluokaltaan kutinsa arvio, että joka kolmannelle koronaan sairastuneelle jäisi taudista jonkinasteinen hermovaurio, niin tällöin alentuneesti työkykyisiä sekä sosiaaliturvan varaan ajautuvia kansalaisia ja myöskin maksukyvyttömyyteen ajautuvia kotitalouksia tulisi lähitulevaisuudessa olemaan runsaasti nimenomaan Euroopassa. Tällöin ne EU-maat, joilla on periaatteessa inhimillisimpiä (kustannuksiltaan suurimpia) sosiaaliturva ja aikovat pitää siitä kiinni, ja jotka ovat ottaneet väestömäärään suhteutettuna eniten infektioita, jäävät tukipaketilla turvatussa EU:n sisäisessä kilpailutaloudessa eniten puristuksiin, kuten toisaalta myös kansantaloudet, joissa on kustannukseltaan suurimpia sosiaaliturvajärjestelmiä, mutta jotka ovat investoineen merkittävästi epidemianehkäisyyn eli infektioiden suhteessa väkilukuun välttämiseen:
    • toisaalta ensimmäisen kategorian kansantaloudet ottavat takkiin eniten, palkkioksi heidän sosiaaliturvajärjestelmänsä ylläpitämisestä muuta Eurooppaa korkeammalla tasolla, mikä koronan myötä entistä logaritmisemmin heikentää kansallista kilpailukykyä.
    • toisaalta toisen kategorian kansantaloudet ottavat takkiin eniten, palkinnoksi heidän aggressiivisesta panostuksestaan epidemiantorjuntaan, sillä ne jäävät koronaepidemiauhriluvultaan kehnompaan tolaan ajautuneiden maiden sosiaaliturvakriisien maksumiehiksi samalla, kun omatkin sosiaaliturvamenot kasvavat.
    • lopputuloksena, että niin tai näin, sosiaaliturvamenojen kustannukset tulevat merkittävästi kasvamaan, jolloin kansainvälisen kilpailukyvyn säilyttämiseksi kohtuullisena, sosiaaliturvajärjestelmän kustannuksissa päädytään kilpailemaan - missä lajissa päiväntasaajan valtioilla on luonnollisesti huomattava etumatka, jota Pohjan perukoilla asustavat joutuvat lähteä kuromaan {niin sanotusti 'järkeistämällä toimintoja' eli 'uudistamalla sosiaaliturvajärjestelmää', jolloin käytännössä muun muassa aletaan vaivihkaa askel askeleelta kaventamaan ihmisoikeuksia, uudenlaisia näennäispositiivisia ilmauksia ja termejä asiasta toki viljellen, esimerkiksi "eutanasian edelläkävijämaa" tai "sotejärjestelmän kokonaisuudistus"}.
      • mikä EU-maa ilkeää alhaisinta sosiaaliturvan tasoa ylläpitää, saa sillä etumatkaa EU:n sisäisessä kilpailussa sekä koordinoidusti sellaista tiedotusvälineiden huomiota, jossa ihannoidaan sosiaaliturvan mataluutta ja tasaisin sykäyksin käsitellään korkean sosiaaliturvan tason ylläpitämisen haittavaikutuksia, lopulta diplomaattisella konsensuksella yhteisymmärryksessä kansalaisten kanssa (taikka monenkirjavin ylikansallisin trollauksin EU:sta) luovutaan ihmisoikeuksista jopa kokonaan, jolloin kehittyvän valtavan arvotyhjiön täyttää jokin uusi totalitaristinen maailmankatsomus, jonka voimin kuvitellaan avautuvan uusi uljas tulevaisuus ihmiskunnalle ja vältettävän Tuomiopäivän koittaminen.
        • totalitaristiseen maailmankatsomukseen päädytään mm. koska EU:n moottorit eivät sisäsyntyisesti ole motivoituneita raatamaan tarjotakseen elatuksen EU:n tukiloukkuvaltioille eivätkä matalatoimintakykyiset {eli EU:n mestaroimat} tukiloukkuvaltiotkaan.
        • Snl. 6:1-5.
Yhdeksäntenä kouluesimerkkinä valmiuslain eli poikkeustilalain käyttöönottamisen poissulkeminen - tässä tapauksessa sillä perustein, että on etukäteen järkeilty kriteerejä/"roadmap"{seremonia/protokolla}, joiden realisoituessa käsikirjoitetulla tavalla tulisi poikkeustilan julistaminen vasta konsensukseksi. Kyseinen tönäys 17.2.2021 on siitä syystä pastoraali, että siinä havainnollistuu politiikanteon sekä tosiasioihin perustuvan toimeenpanovallan välinen jännite {eri lähestymissuunnista hyväntahtoisesti objektiivisuuden/reiluuden/optimaalisuuden tavoittelu}.
  • saman ilmiön toistoyritys esivallassa mm. 7.4.2021, kun ilmeisesti jopa aikataulutetaan exit-strategiaa puolen vuoden päähän sellaisen epidemian alla, jonka kehittyminen on korkeammassa kädessä {paljon tuntemattomia muuttuvia tekijöitä; trendi ja kokonaiskuva vaihtelee ennakoimasti viikko viikolta; ennalta arvaamattomia ikäviä yllätyksiä tulee ilmi noin joka toinen viikko; vankasta kokemuksesta tiedetään, että väärillä ratkaisuilla tärveltyy kovalla vaivalla saavutettu hyöty; lukemattomia tapausesimerkkejä maailmalta Suomi mukaanlukien, että tehtyjä mokia kiroillaan yksimielisesti 6kk myöhemmin, jotka 6kk myöhemmin jälleen kerran toistetaan, joita 6kk myöhemmin jälleen yhdessä manataan, niiden toistamiseksi taas 6kk kuluttua}
    1. uhkapelin pelaaminen: tuplataan kunnes menetetään kaikki hedelmäpelivoitot {uskotaan todeksi ja asetetaan tavoitteeksi saavuttaa kouluesimerkissä 3 mainittu taivaanrantaan maalaillut ideaaliolosuhteet, jotka ovat niin saavuttamattomissa, että lähdetään pelaamaan upporikasta tai rutiköyhää villin lännen tyyliin oma ja perheen omaisuus panoksena}.
    2. päätösten/sitoumusten/lupausten tekeminen merkitsee velvollisuutta toteuttaa ne myöskin sellaisissa ennalta-arvaamattomissa olosuhteissa, joissa niinen toteuttaminen ei muuten olisi missään määrin järkevä ratkaisu: sitovia ja pitkälle ampuvia päätöksiä tehdään mm. markkinoiden ennustettavuuden parantamiseksi.
    3. elinkeinoelämän toimijat (mm. yritysten hallinnoissa työskentelevät asiantuntijat) laativat budjetit ym toimintastrategiansa em. sitovien päivämäärien ja taivaanranta-ennusteiden mukaisesti.
    4. yhteiskunnan koko elinkeinoelämä on orientoitunut ja fiksoitunut toimimaan tietynlaisen "vuosikalenterin" mukaisesti, jolloin kun tällainen "esivallan vahinkolaukaus" ei kaikkien toimijoiden yllätykseksi osukkaan kohteeseensa, koko yhteiskunta joutuu etenemään kaikkien virheelliseksi alun alkaenkin tajuaman strategian mukaisesti ja tekemään tietoisesti ennalta päätettyjen seikkojen välillisesti aiheuttamia älyttömiä ratkaisuja, ja näin koko elinkeinoelämä "joutumaan veden varaan" (tai huutoäänestyksellä vaatimaan saada hypätä yli laidan taivaanrantaa kohti)
    5. koska yhteiskunnan elinkeinoelämä on orgaanisesti toimiva kokonaisuus {mistä ilmiöstä johtuen mm. v.2008 pankkikriisi levisi - levisi - levisi maailmanlaajuiseksi talouskriisiksi}, merkittävän osan elinkeinoelämän toimijoista hypätessä yli laidan, laivan koko toiminta {yhteiskunnan koko elinkeinoelämä} halvaantuu täysin.
    6. yhteiskunta/yhteiskunnat päätyy kaaokseen ja syvään syvään lamaan. Lamasta pyritään pelastautumaan velalla ja luottoluokituksen ollessa 0,000 myymään maansa eli päätymään joko merenpohjaan tai sitten kaleeriorjaksi.


Kymmenentenä kouluesimerkkinä "kirstunvartija-ongelmatiikka": yksityishenkilöt, joilla on käytettävissään runsaasti (itse omistamaansa tai viran puolesta hallinnoimaansa) varallisuutta, on laaja tekninen valmius sekä toisaalta mielen rajoittuneisuus käyttää varoja omien inhimillisten mielihalujensa mukaisesti.
  1. Liian rahan omistuksessa kyse on talentista/palveluspaikasta/moraalisesta välttämättömyydestä hyödyntää rahallisia voimavaroja tavalla tai toisella maailmaa/yhteiskuntaa rakentavalla tavalla - kuten muillakin ihmisillä (mm. Roope Ankka on eräänlainen kärjistetty malli upporikkaasta henkilöstä, joka ei käytä varallisuttaan juuri mihinkään).
  2. Kirstunvartijat kuitenkin tavallisesti ovat tavalla tai toisella ideologisesti/poliittisesti orientoituneita, arvopohjaltaan kirjavia, persoonia, muiden kansalaisten tapaan, ja yhtä lailla toisaalta lujatahtoisia, toisaalta temperamenttisia ja toisaalta alttiita esimerkiksi "kilahtamisille".
    • Isojen rahamäärien hallinnointi ei automaattisesti synnytä viisautta osata käyttää sitä oikein.
  3. Tästä syystä elämänrytmi mm. Suomen yhteiskunnassa, johon vaikuttaa keskeisellä tavalla se, millaisiin asioihin yksityistä pääomaa käytetään, kehittyy eteenpäin subjektiivisesti.
    • Yhteiskunnat, joissa puitteissa kaikki kansat elävät, ei automaattisesti edusta/ilmennä eikä ohjaa/kasvata siihen, mikä on hyvää/oikein, vaan se vahvistaa sellaisia inhimillisiä piirteitä ja muelihaluja, joita sen rahoittajahenkilöt edustavat ja {tietoisesti tai tiedostamattaan} ilmentävät/tukevat/edistävät/joiden suhteen ovat tavalla tai toisella kilahtaneet.



Kuten Ultra Bran suomentamana muuan Ken Saro-Wiwa totesi ennen hirttotuomion saamistaan kenttäoikeuden tuomarille: "me olemme kaikki täällä historian tuomittavina". Näin ollen on niin, että käytettävissä olevien toimivien ratkaisumenetelmien {mm. mahdollisesti osa tässä artikkelissa esitellyistä asioista} määrätietoinen käyttämättä jättäminen {se tieten, että sellaisesta jää kiinni ja joutuu tilille jo tässä ajassa} kuten myös suoranainen valehtelu poliittisessa päätöksenteossa, viittaa siihen, että täten toimiva henkilö olettaa/odottaa/valmistautuu/edesauttaa yhteiskunnan ajautumista poliittiseen epävakauteen/kaaokseen/mullistukseen/uudistukseen, jossa aallossa hänen menneet laiminlyöntinsä ja väärinkäytökset tulisivat jäämään villaisella painetuksi ja mm. sotaoikeudessa käsittelemättömiksi {"voittaja kirjoittaa historian"-sanonta}. Ihmiskunnan menneisyys pursuaa tällaisia esimerkkejä, yleisesti ottaen esivallan totuudesta kiinni pitämättömyys on ennakoinut epävakaita aikoja valtakunnassa, sillä toisaalta sellaisen vaikuttimena toimii mielikuva tulevista vuosista, jotka eivät meitä tulisi miellyttämään, ja puolitotuudellisuus jatkuessaan toisaalta väistämättä kirvoittaa valtakunnan riitautumista sisäisesti {mikä puolestaan sisällisotia}. Tämän tähden esivallan kompromismi kokototuudesta on paljon pahaenteisempi asia kuin miltä se {monien yksittäistapausten vaihtumona} näyttää ja tuntuu. Juuri siitä syystä, sellaisen ennaltaehkäisemiseksi, on mm. vallan kolmijako-oppi jne. oikeusjärjestelmän rakenteelliset asiat, kuten vaikkapa hallitus-oppositio -asetelma, luottamusäänestykset yms. ruohonjuuritasolta tarkastellen varsin eksoottisilta vipstaakeilta tuntuvat protokollat vuosisatain saatossa monien yritysten ja erehdysten kautta kehitetyt ja funktionaalisiksi todetut. Vaikka siis kieltämättä jonkun skidin silmin tällaiset mm. Suomen perustuslaissa määritellyt rakenteet vaikuttavat ensikuulemalta varsin mielikuvituksellisilta - kuin olisi jostain konsolipelistä tai fantasiaelokuvasta kopioitu - niin humoristista kyllä, tosiasiallinen selitys nykyiselle oikeusvaltion rakenteelle oikeasti on, että tällä tavalla on saatu toimintakykyinen oikeusvaltio realisoitumaan maailmassa, jossa kaikki ihmiset lähtökohtaisesti ovat, kuten sanonta kuuluu, susia toisilleen. Toteutus vaikuttaa fantasiamaailmalta, mutta oikeasti se on todella vakavasti ja hartaasti mietitty ja tällaiseen päädytty. Hieman vastaavalla tavalla fantastiselta/lapselliselta vaikuttava ilmiö on sateenkaaren ilmestyminen taivaalle tietyissä sääolosuhteissa, mutta jotkin tosiasiat vain realisoituvat humoristisen yllätyksellisin tavoin. Ja loppujen lopuksi, ei mikään oikeusjärjestelmä eikä seurakuntakaan valheelle ja vääryydelle immuuni ole, kun sen toimijat {mm. virkamiehet ja viranomaiset sekä muut kansalaiset} eivät etsi totuutta. Se ei silloin toimi, kuten ei vaikkapa puimurikaan käy kaljalla.
  • Aikakonetta menneisyyteen tapahtumien manipuloimiseksi ei ole, mistä syystä on tärkeää ratkaista oikein.


"Maan ja taivaan ilmiöitä te kyllä osaatte ratkaista, kuinka sitten ette tätä aikaa? Miksi ette jo itse osaa ratkaista mikä on oikein?"

(Luuk. 12:57)


Suomen yhteiskunnan ylläpitäminen oikeusvaltiona on mahdollista kansanvaltaisesti, mutta kultakin yksittäiseltä kansalaiselta runsaasti maalaisjärkeä vaativaa. Ei kansanvaltaa; kyllä sumutusta ja nenistävetoa, jolloin ei regulaatiota, vaan hallinnollinen pöhöttyminen ja yhteiskunnallinen korruptio, jotka iskostuvat osaksi kansallista lainsäädäntöä ja kulttuuria ja ovat hitaita ja hankalia {ylivoimaisia} kitkeä pois: 

kansallisten siunausten ja saavutusten, joiden edestä runsaasti verta vuodettu ja aivonystyröitä uskomattoman kovalla vaivalla hierottu, turmeltuminen.
- Kuten esimerkiksi Kreikan ("eurooppalaisen kulttuurin kehtona") ja USA:n ("taloustieteilyn kehtona") taloudelliset kaaokset osoittavat, aatteiden soihdunkantajana oleminen ei itsessään estä itse niiden kanssa solmuun päätymistä.


Osakekauppa kansallisena riskinä[muokkaa]

Vuoden 2021 alussa ilmeni hypeosakkeita, kuten matkapuhelinvalmistaja Nokian osakkeen kurssin erikoinen nousu. Toinen esimerkki Neuvostoliiton romahtaessa yhteiskunnallisen omaisuuden jakaminen osakkeiksi, jotka omistusosuudet jaettiin tasaisesti kansalaisille. Kansalaiset, joille osakeomistajuus oli ennestään tuntematon ilmiö, vaihtoivat nämä osakkeensa yksittäisille oligarkeille, jotka saivat siten ison osan yhteiskunnan tuotantolaitoksia omistukseensa.


Fyysisen kullan tai valuutan arvo perustuu sen vaihtoarvoon yhteiskunnassa, periaatteessa omistusosuuteen yhteiskunnasta. Osake merkitsee omistusosuutta yrityksestä. Osakkeen "reaalinen/itseinen arvo" on kyseinen yritys, josta omistetaan osa, kun omistetaan osake. Mitä vaikutusvaltaisempi ja toimintakykyisempi yritys, sitä arvokkaampi se on.


Osakekauppa ("sijoitustoiminta") vaikuttaa eri osakkeiden kysyntään ja sitä kautta niiden hintoihin. Hinnat vaihtelevat mm. johtuen odotuksista yritysten arvokkuuden muutoksiin sillä hetkellä sekä tulevaisuudessa ja toisaalta pelkästään odotuksista muiden sijoittajien haluista ostaa kyseisen yrityksen osakkeita. Osakkeita voidaan periaatteessa käyttää vaihdon välineinä kuten valuuttaakin, mutta niin ei asian monimutkaisuuden vuoksi ole tapana toimia, ja näin ollen osakekekauppa ei liity edes sillä tavalla yhteiskunnan elinkeinoelämän toimintaan. Sillä tavalla se tietysti liittyy, että ylimääräistä varallisuuttaan osakkeisiin sijoittanut ja näin ollen osakkeita omistava yksittäinen henkilö ei pysty myymään osakkeitaan saadakseen juuri lainkaan yhteiskunnassa käyttökelpoista valuuttaa, mikäli kyseisten osakkeiden arvo on pudonnut (esimerkiksi yrityksen tulevaisuudennäkymien heikentyessä).


Periaatteessa osakekaupan eli osakepörssin romahtaminen ei suoraan vaikuta elinkeinoelämään mitenkään. Tietysti se voi viitata siihen, että yrityksillä uskotaan menevän aiempaa huonommin, josta syystä kaikki pyrkivät pääsemään omista omistusosuuksistaan eroon. Tällainen romahtamisilluusio on kuitenkin siinä mielessä vaarallinen skenaario, että kun osakkeiden arvot tällä tavalla ovat alhaalla, periaatteessa kuka hyvänsä päämäärätietoinen taho pystyy hankkimaan isot määrät elinkeinoelämässä toimivien yritysten osakkeita ja tätä kautta saada omistukseensa koko yhteiskunnan teollisuuslaitokset, joka skenaario siis realisoitui mm. Neuvostoliiton romahtamisen yhteydessä.


Toisaalta vakavaraisempi taho kuten toinen yritys saattaa pyrkiä hankkimaan jonkun yrityksen osakkeita isomman määrän saadakseen päätösvaltaa sen asioista itselleen, jolloin kyseisen yrityksen kurssi kohoaa yli tavanomaisen tason. Esimerkiksi selitys miksi Nokian ja muutaman muun osakkeen hinta pomppasi hetkellisesti moninkertaiseksi, saattoi johtua siitä, että joku vakavarainen taho osti niitä runsaasti, jolloin isojen osakemeklareiden hyödyntämät automaattiset osakekauppa-tietokonealgoritmit reagoivat tähän ilmiöön ja tällöin sellaisten osakkeiden myyntihinnat nousivat nopeasti, jotta hinta tasapainottuisi kysynnän ja tarjonnan periaatteen mukaisesti. Virallisesti ei tiedetä mitä alussa mainittujen "hypeosakkeiden" kanssa tapahtui tammikuussa 2021, mutta käytännössä tapahtui ainakin, että jokin taho hankki niitä isoja määriä, mikä vaikutti niiden hintoihin siten, että ne moninkertaistuivat, jolloin ihmiset kiirehtivät riemuissaan myymään omia osakkeitaan pois ennen hintojen palaamista ennalleen. Lopputuloksena siis tuolloin tammikuussa 21 tapahtui, että näiden yritysten omistusosuuksia siirtyi jokin runsas määrä pois monilta pikkusijoittajilta ja osakemeklareilta jonkun vakavaraisen tahon tai yhteenliittymän omistukseen. Osakekauppa kyseisillä osakkeilla pysäytettiin tilanteen "pitämiseksi hallinnassa".


Edellä kuvatun kaltaisten uhkaskenaarioiden realisoitumisen ehkäisemiseksi Suomen osalta, on Suomen valtio perustanut oman sijoitusyhtiö Solidiumin. Solidiumilla ei kuitenkaan ole kuin muutama miljardi euroa käytettävissään edellä kuvattuihin tilanteisiin reagoimiseen, se ei ole paljon. Tällaisten vakavien, pahimmillaan muutamassa minuutissa tapahtuvien yhteiskunnan teollisuuslaitosten valtaamisen vaikeuttamiseksi - Solidiumin tulitueksi - jos sinulla on osakeomistuksia, älä hötkyile niiden myymisessä vaikka hinnat heittelehtisivät hyvinkin korkealle tai matalalle. Toisin sanoen älä huseeraa eli meklaroi omistamillasi osakkeilla. Osakekauppa on yksi osa hybridisodankäyntiä, ja syvä, pitkä lama sekä merkittävästi myötävaikuttaa uhkaan (ihmisten rahantarve korkealla ja osakkeiden vaihtoarvo ei-niin-matalalla) että saattaa olla seurauksena sellaisista omistusosuuksien "ostoiskuista".


Tämänkin uhkan vuoksi oman sekä elinkeinoelämän toimintakyvyn säilyttäminen on hyvin tärkeä asia. Nimenomaan halvaannuttavan laman aikana vieraat vallat pyrkivät keplottelemaan julkisten osakeyhtiöiden omistuksia ja sitä kautta yhteiskuntien herruuksia itselleen.


Eräänä case-esimerkkinä pesänhoidon konstikkuudesta {salkunhoidon visvaisuudesta} mainittakoon erään Suomen yhteiskunnalle varsin kriittisen teollisuudenalan lipsahtaminen ulkomaalaisomistukseen, josta on toistaiseksi selvitty säikähdyksellä: Kemira Oyj, josta vuonna 2004 eriytettiin (koko Suomen maanviljelyksen lannoitetoimituksista vastaava) lannoiteliiketoiminta Kemira GrowHow omaksi osakkeekseen Helsingin pörssiin. Vuonna 2007 Suomen valtio vahingossa myi oman enemmistöomistusosuutensa Kemira GrowHowista norjalaiselle lannoitevalmistaja Yaralle, jolloin Kemira GrowHow siirtyi kyseisen norjalaisyhtiön omistukseen. Tällöin yritys vähitellen kaksinkertaisti lannoitteiden hinnat, mikä on johtanut mm. siihen, että monet taitavat suomalaisviljelijät ovat kustannussyistä alkaneet siirtyä luomuviljelyyn ja kokeilemaan uusia viljelykasveja kuten monille nykyisin tuttu härkäpapu, (josta sittemmin kehitetty Härkis -tuoteperhe). Toisaalta monet perunan-, viljan-, maidon- ja lihantuottajat joutuvat myös myymään maaomaisuutensa suurviljelijöille sukupolvenvaihdoksen sijaan. Ja tuttu lentävä lausekin muistuttaa, ettei maansa rahaksi vaihtaminen ole miehelle hyväksi. Toinenkin aiheeseen liittyvä letkautus löytyy: "oma maa mansikka, muu maa mustikka".


Tämä valtion erhe on tietysti nostanut maanviljelystuotteiden hintoja ja heikentänyt alan katetta Suomessa, mutta lisäksi myös heikentänyt maanviljelystuotteiden laatua, sillä luomuviljellyissä tuotteissa ei samallatavalla ole elimistön tarvitsemia hivenaineita ja mineraaleja (mm. rikkiä) samanlaisia määriä ja oikeassa suhteessa kuin täsmälannoitetuissa tuotteissa. Mutta toisaalta tehnyt eksoottisemmista ja kannattamattomammista viljelykasveista yhtä kilpailukykyisiä kuin perinteisistä peruna-, porkkana- ja viljalajikkeista.


Periaatteessa nykyisin, kun Suomessa harjoitettavan maanviljelyn koko käytettävissä oleva - sinänsä kotimainen - lannoitetuotanto on kansainvälisessä omistuksessa, kansainväliset suhdanteet vaikuttavat voimakkaammin suomalaisen ruuan tuotantokustannuksiin. Esimerkiksi siten, että maailmanlaajuisen koronapandemian aiheuttaman talouden ja ruuantuotannon supistumisen ja siten nälänhädän maailmassa lisääntymisen vuoksi monissa maissa joudutaan siirtyä luomuviljelystä lannoiteviljelyyn (luomuun liittyvien viljelytuhojen riskin pienentämiseksi ja satomäärien sekä ruuan ravintoarvojen parantamiseksi), jolloin lannoitteiden hinnat kohoavat. Tämä tuotantokustannusten nousu sekä sen välillisten mekanismien kautta vaikuttama tarjonnan supistuminen siis välittyy elintarvikkeiden korkeammiksi vähittäismyyntihinnoiksi {linkissä käsitelty senhetkistä hintatasoa hintojen kuitenkin edelleen kivutessa ylöspäin}.


Edes selkänahan, kantapään tai sakkokierrosten kautta 
valtiontason virheet eivät välttämättä opeta ketään,
joten kaikenlaista sinisilmäisyyttä kannattaa välttää.
Historiallisesti tarkastellenhan salaliittoteoriatkin
paljastuessaan muuttuvat vain salaliittokäytännöiksi
(eikä inhorealistien nimittely foliohatuiksi lopu).
Ostoskoriviljely.


Teemu Keskisarjan kolumni, jossa päädytään pettuleivän erinomaisuuteen.


- niin, miten käy esimerkiksi syksyllä 2020 neuvotellun EU:n elvytysrahaston, mikäli EU-maiden talouksien elpymisen ja teollisuuden kehittymisen keskeisenä jarruna on maailmanmahtien välisessä hintakilpailussa huippuhintainen nisu? Jotain hajua asiaan saattaisi olla esimerkiksi USA:n tunnetuimmalla pienviljelijällä, kylvökelejä 100 000 hehtaarin sarkansa kulmalla tähyilevällä Bill Gatesillä. EU puolestaan on ylläpitänyt viljan ym. ruoka-aineiden interventiovarastoja, kansainvälisten markkinahintojen vaikutusten maatalouden hintatasoihin pehmentämiseksi, mutta maaliskuuhun 2020 mennessä nämä (valtavat) varastot ympäri Eurooppaa "lukittiin" (tosiasiallisesti tyhjinä taikka sitten nälkävuosien varalta niin täynnä kuin on ehditty ostaa; kumpikin skenaario johtaa valtioiden riippuvuuden EU:sta/EU:n hallintovallan kunkin jäsenvaltion kansallisiin asioihin voimistumiseen, "kuin muinaisessa Egyptissä konsanaan" {ABC-newsin dokumentti-teaseri aiheesta}).


- edellä mainittu EU:n perustama velkarahasto sisällytetään EU:n vuosien 2021-27 budjettiin ja optimistisen SHTF-skenaarion mukaan tulisi tapahtumaan, että tukipaketista erikseen veloitettavan 6,6 mrd euron takaisinmaksun lisäksi Suomen vuotuinen EU-jäsenmaksu kaksinkertaistuu 3,4%:iin bruttokansantulosta ja vuonna 2020 haastaviksi, mutta realistisiksi arvioidut maakohtaiset suositukset osoittautuvat toteuttamiskelvottomiksi, jolloin 2,4 mrd euron tuista ehtojen mukaisesti evätään isohko osa, ja jäljelläolevasta 0,7 mrd eurosta (jotka oheisen Ylen uutisen mukaan varattu maaseudun - ei suoranaisesti maatalouden, vaan muuttotappiokuntien talouden - kehittämiseen, mutta polttomoottoreista luopumiseen) saadaan jokin pieni osa. Pessimistisen SHTF-skenaarion mukaan Suomi velvoitetaan liittymään johonkin uuteen epärealistiseen velkasopimukseen edellisen lisäksi {käytännöllisesti katsoen tällainen tarve todetaan kertaluontoisella ilmoituksella asiasta, minkä jälkeen kyseisen ehdotuksen sisäänajo Suomen kansalle rullaa kaupallisen median ansiosta omalla painollaan ja kustannuksitta maaliinsa, mm. nälänhätä käyttäytyy pakotteena jäsenvaltioiden välisiin tulonsiirtoihin uuteen velkasopimukseen ja EU:n muuttamiseen suurvallaksi, syksyllä 2020 esisovittu "koulutukseen, tutkimukseen ja tuotekehitykseen" kohdennettava ennätyksellisen suuri rahasto kun ei virkamiesten vakuuttelujen mukaan vielä taivu siihen}, minkä (rakenteellisen reformaation myötä) poliittisen hämmennyksen tai epävakauden keskellä, EU:n tukipakettivelkojen anteeksi saamisen ehtona Suomen perustuslakimme mukaisesti maamme laillinen hallitusvalta siirretään 'väliaikaisesti' Euroopan Unionille, jolloin oma perustuslakimme korvautuu EU:n perustuslailla ja Suomi lakkaa olemasta. Moraalin, yhteishengen sekä yhtenäiskulttuurin vakiinnuttamiseksi sosialistista aatetta aletaan suosia, mikä kehityskulku, monista luonnollisista syistä johtuen, polarisoituu saman tien (kuten nykyäänkin jatkuvasti järjestelmällisesti tapahtuu:, ehdotteluvaiheessa ideaaliset suositukset ja unelmavisiot läpi mentyään ja sitten puheita peruessa, yleisen mielipahan asiasta laannuttua, polarisoituvat velvoitteiksi ja joukkotiedotepohjaisiksi uhkauksiksi). Tämän ilmiön osalta ei mitään uutta auringon alla.
Kouluesimerkkinä nimenomaan edellä kuvatusta ilmiöstä juurikin edellä kuvatun asian osalta kansanedustaja Erkki Tuomiojan toteamus seuraavaan vastaavankaltaiseen EU-tukipakettiin ajautumisen mahdollisuuden olemassaolosta, mikä kirvoitti oppositiopuolueesta Erkki Tuomiojaa itseään kohtaan esitetyt moitteet {kyseisen puoluerajat ylittäneen salaliittokäytännön julkisesta spoilaamisesta} sekä (epärealistisia, lukijoiden odotusten mukaisia) unelmavisioita aikoa estää tällainen proggressio {puoluetta edustavan henkilön henkilökohtaisen refleksin optiolla; myöhemmässä vaiheessa tiedotusvälineiden kuumoittaessa virallisen pahoiteltavuuden ja moisista puheista jyrkästi irti sanouduttavuuden puolueen suoraselkäisyyttä koettelematta säilyttämiseksi}. Erkki Tuomioja ei kuitenkaan ole läheskään ainut hiljaisuuden muuria murtava sisäpiiriläinen:
  • Vuoden 2021 ensimmäisen kvartaalin loppuun mennessä ainakin Ranska ja Italia ovat jo esittäneet vaatimuksia elvytyspaketin koon kasvattamisesta. 6.4.2021 tiedon (valitettavasti tilaaja-artikkeli, mutta uutisen perusviesti selviää ko. otoksestakin) mukaan näiden maiden päämiehet ovat jo ehtineet lähteä puskemaan EU:n transformaatioprosessia liittovaltioksi. Jostain syystä suomen valtiollisista asioista vastaavat valtionvirkailijat eivät pysty uskomaan tällaisen skenaarion olevan realiteetti: ymmärrettäviä syitä tällaiselle käytökselle olisivat esimerkiksi Suomen kansalaisten tarkoituksellinen harhaanjohtaminen tai sitten (esim. sosiaalinen tai traumaperäinen, kuten esimerkiksi uhkauksesta johtuva) ajatuslukko {etenemisskenaarion ollessa vaikutusvaltaisten EU:n päätöksentekijöiden vahvistama agenda/"tiekartta", joten loogisia selityksiä, mistä viranomaisten moinen käyttäytyminen saattaisi johtua, ei ole montaa}.
    1. Ranska ja Italia kampanjoivat tällä tavalla, sillä mm. Ne ovat sellaisia Euroopan maita, joiden tola jo vuonna 2011 oli sellainen, että näiden maiden talouksien romahtaminen on väistämättä edessä, "ellei lähitulevaisuudessa otettaisi noin biljoonan euron lainaa", jolla keinotekoisesti saatettaisiin taata kansainvälisten sijoittajien ja lainoittajien luottamus kyseisten maiden maksukykyyn.
    2. koska on oletettavaa, että koronaelvytysrahaston suuruinen budjettivaje on jo muodostunut, niin jotta sijoittajien ja lainoittajien luottamus säilyisi, täytyisi tukipakettia kasvattaa keinotekoisesti {huomattavasti yli tarpeen}, eikä niitä velkoja varmastikaan tulla pystymään lyhentämään, saati kuolettamaan, vakavaraisempien EU-maiden äärimmäisellä taloudellisella ponnistelullakaan, saati päästöoikeuskaupan kaltaisin ilmastonsuojeluinnovaatioin.
    3. Koronatukipaketti ajaa Euroopan Unionin varmuudella finanssipoliittiseen umpikujaan.
      • Kansanedustaja Erkki Tuomiojan ja europarlamentaarikko Kyösti Virrankosken pöydälle nostaman katalan uhkaskenaarion ovat julkisesti ja ykskantaan tunnustaneet selviöksi yhtälailla 24 johtohahmoa eripuolilta maailmaa vetoomuksessaan maailmanlaajuisen pandemiayhteistyön puolesta (30.3.2021), jossa - heidän kaikkien allekirjoittamassaan - >>kirjoituksessa muistutetaan, että riippumatta siitä, mistä nykyinen koronapandemia on lähtöisin, uutta maailmanlaajuista pandemiaa ei voida välttää>> .
    4. Elinkeinoelämän umpikujat pakottavat jäsenvaltiot kommunismiin.
      • Suomella on omakohtaista "hiekkalaatikkokokemusta" talouspolitiikan pöhöttymisestä {elinkeinoelämän, investointien, finanssielämän, korkotasojen, taloudellisen toimeliaisuuden, yleisen työkyvyn, skenaarioennusteiden yms. välisen tasapainoilun epäonnistumisesta}: hiekkalaatikko- siitä syystä, että kyseisen taloudellisen romahduksen aiheuttamat yhteiskunnalliset vauriot onnistuttiin kuitenkin paikkaamaan ja elinkeinoelämä elvyttämään, mütta kylläkin monia kotitalouksia sekä elinkeinoelämän toimijoita 'nahkurin orsille' saattaen sekä sen lisäksi siitä eespäin kallisarvoisella valtionvelalla eläen (Suomen valtionvelka vuonna 1990 euroissa 10 mrd - vuonna 1997 euroissa 70 mrd).
        • vertailun vuoksi vuonna 2020 velkaa 125 mrd eur. Valtionvelkaa ei ole 90-luvun laman jälkeen kyetty nousukausien aikana kuolettamaan ennen seuraavaa laskusuhdanneaaltoa ja lisävelkaa, ja edelleen, nousukautta ja uutta laskusuhdannetta ja lisävelkaa, jne, eli toisin sanoen valtiontalous on ollut ongelmissa (ylivelkaantumiskierre) 90-luvun lamasta lähtien tähän päivään asti.
        • "Hiekkalaatikolta" on opittu, että lamasta voi periaatteessa selvitä eteenpäin lisävelalla luovien, mutta ei ole opittu, että reippainkaan talouskasvu ei riitä edellisen laskusuhdanteen aikana otettujen velkojen kuolettamiseen.
        • Vihreän siirtymän eli päästöoikeuksien myynnin eli teollisuuden sekä alkutuotannon siirtämisen muiden yhteiskuntien ongelmiksi toivotaan tasapainottavan Suomen valtiontalouden Suomen profiloituessa innovaatiovientiin, jota EU-maat tulisivat ostamaan Elvytyspaketin velkarahallaan: kunhan uusia kansainvälisiä häiriöitä ei ilmaannu. On epärealistista, että missään mahdollisessa saati todennäköisessä skenaariossa koronaelvytyspakettivelkoja pystyttäisiin kuolettamaan koskaan.
    5. Kun/mikäli eri kansallisvaltioiden tekemät poliittiset päätökset ja ottamat linjat eroavat liiaksi toisistaan, tuttuun Keski-Eurooppalaiseen tyyliin bolševistisella raudallisuudella todetaan kansallisvaltioiden johtojen ajautuneen kaaokseen, yhteispelin ja päätöksentekokyvyn kadonneen, ja säädettäväksi lait, joilla valta keskitetään Euroopan Unionille (mm. valtioiden perustuslait kumoten, mihin on esimerkiksi Suomen perustuslaissa runokielisesti määritelty EU:lle optio).
      • kyseiseen skenaarioon päädytään "omalla painollaan" nykymenolla, mikäli tällaisen taustakonsensuksen EU:n toimijat ovat omaksuneet, sillä tällöin kyseisen agendan avoimena pysymisestä pidetään poliittisella taustatyöllä huoli, muiden ovien sulkeutuessa omalla painollaan sekä "kevyellä poliittisella tuuppauksella".
        • Raamatun mukaan (Luuk. 4:5) valtakuntien {kansat, yhteiskunnat, geologiset alueet, valtiot) maallinen hyvinvointi ei ole Jeesuksen julistaman Jumalan ilosanoman tavoite, mutta koska Suomen tasavallan oikeusjärjestelmän arvopohja on kristillinen, todetaan, että Raamatun mukaan:
          1. Jumala on säätänyt kansallisvaltiot (eri kansat ja niiden maa-alueet) olemaan (Apt. 17:24-27) ja
          2. tällainen säätämys tulee olemaan vastedeskin (Sak. 14:16).
          3. Valtakunnat eivät ole fuusioitavissa toisiinsa {synteettisiä multikansallisia hybridi-identiteettejä, juurettomia kansoja, ristiriidatonta kulttuurien kirjoa, ei loppujen lopuksi saa luotua} (Dan. 2:43).
          4. Varsinkin Lopun aikana tulee tapahtumaan, että kansat sekä valtakunnat nousevat toisiaan vastaan (Mark. 13:8).
          5. Valtakunta, joka riitautuu itsensä kanssa, romahtaa (Luuk. 11:17).
        • Näin ollen, Raamatun ja oman arvopohjansa mukaan Suomelle (valtakunnalle) on vääryys ja turmioksi lähteä sellaiseen junaan, jossa päädytään liittovaltioksi ja kansallisen identiteetin ja juurien sumenemiseen, sillä sellainen rakenne ei varsinkaan Lopunaikoina kestä, vaan Raamatun mukaan siten toimiminen tulee tuottamaan entistä sietämättömämmän sekasorron Suomeen, jo monin muinkin tavoin hyvin raastavissa ympäristöolosuhteissa.
    6. kommunististen (sisäisesti ristiriitaisten) järjestelmien brutaaliutta tarkastelevia populaarimusiikkiyhtyeitä ei suvaita.
Toinen symmetrinen, äskeistä tunnetumpi tapausesimerkki löytyisi vuoden takaa: proggressio, jossa ilmeisellä ja systemaattisella tavalla sotarikoksiin syyllistyneitä aikuisia militaristeja toistuvasti aktiivisin toimin toimitettiin Suomeen se tieten, ettei kristilliseen arvopohjaan ja omatuntoon perustuva suomalainen oikeusjärjestelmämme missään määrin kykene osoittamaan heidän syyllistyneen ensimmäiseenkään sellaiseen tekoon, jollaisista syyllisiä tultaisiin tutkimaan sotarikosoikeudessa {"ei mitään uutta auringon alla", toteaa Saarnaaja kyseisellä aliaksellaan kirjoittamassaan kirjassa}.
Kolmantena kouluesimerkkinä edellä mainitun koronaelvytyspaketin nk. kertaluontoisuus ja ainutkertaisuus [toistumattomuus], johon ilmaukseen 4.2.2021 pääministeriltä täsmennystä pyydettäessä, hän {itsestäänselvyyden omaisesti} rajoitti määritelmän soveltuvuusajan meneillään olevan hallituskauden pituuteen. Muun muassa kyseinen kyselytuntikeskustelu toteennäyttää, että hyvän medialukutaidon {uuden informaation oikein jäsentelemiseksi} lisäksi Suomen esivallassa {itsestäänselvyytenä} odotetaan jokaiselta aivan tavalliseltakin joukkotiedotuksen alaiselta kansalaiselta terävää suhteellisuudentajua ja sisälukutaitoa {kuullun ymmärtämiseksi} välttyäkseen tulemasta nenästävedetyksi - Suomen valtiota vallitessaan, Suomen perustuslain 2 §:n mukaisen valtiollisen identiteetin/olemuksen mukaisesti. Liittovaltioiden yhteinen velanotto on maailmanmittakaavassa ei ainutkertainen eikä kertaluontoinen, vaan melko tunnettu ilmiö/kierre/katajaankapsahdus.
- joka historia toistaa taaskin itseään: 20.7.2020 tiukoin ilmein asiaa ketunhäntä kainalossa pohtineet päämiehet jo vajaat 9kk myöhemmin 6.4.2021 riisuivat ensimmäisen vaiheen maskinsa. Unohtaa ei saa, että pienten valtioiden, kuten Suomi, monet hallinnon toimijat jaksoivat tätä ennen takoa sanaa 'kertaluontoinen' jokaisessa elvytyspakettiin liittyvässä tiedotusväline-esiintymisessään. Elvytyspaketin ehdottomasta kertaluontoisuudesta pyrittiin vakuuttumaan toiston keinoin. Vuoden 2021 toisen kvartaalin alussa, kun osoittautui, että realismi on kuitenkin, että velkakriisissä olevia jättivaltioita ei elvytyspaketilla pelasteta, totaalisesti talousromahtaneeseen EU-liittovaltioon tähtäävää prosessia jatketaan bolševistisella rauhallisuudella, vaikka yhdeksää kuukautta aiemman elvytyspakettin esisopimuksen valmisteluprosessiin lähtemisen ehdot (joista eräs keskeisin oli ehdoton kertaluontoisuus) oli jo kumoutuneet. Snl. 17:18
- tähän kouluesimerkkiin {talouskasvulupaus} liittyvänä ilmiönä vaikutusvaltaisilla tahoilla EU:ssa on tapana maalailla taivaanrantaan ideaaliolosuhteita, joiden toteuttamiskelpoisuuden arviointi on jätetty vastaanottajien harteille. Vastaanottajia ollessa kymmeniä miljoonia, todennäköisyys, että monikaan osaisi johtopäätellä oikein, on kuitenkin aika matala. Muun muassa laumamielisyydestä (ethos) johtuen. Esimerkiksi edellä olevaan Euroopan Komission antamaan lausuntoon mennessä oli koronapandemia jo muuntunut parin kuukauden sisällä vaikka kuinka moneen kertaan, eikä olemassaolevien rokotteiden rokotesuojaa kaikkiin niihin variantteihin oltu voitu ehtiä varmistaa. Joten oikeansuuntainen johtopäätelmä olisi, että kyseessä on puhdas uutisankka {Euroopan Komission julkaisema huuhaatiedote}.
- Kyseisessä varsinkin koronapandemian aikaan viranomaisten ja muiden arvovaltaisten tahojen parissa yleistyneessä ilmiössä on kysymys tiedotusvälineiden edustajien tarjoaman helpon julkisen vaikutuskanavan hyödyntämisestä retorisena keinona, mitä myös EU:ssa hyödynnetään. Minkä tähden niin moni vaikutusvaltainen taho on alkanut hyödyntää tällaista lapsellista retorista keinoa - oman uskottavuutensa ja arvovaltansa tietoisesti kerta toisensa jälkeen munaten - on hyvä kysymys. Käytännöllisesti katsoen näyttää siltä, että hallinnollisilla tasoilla on pyritty vasiten luomaan "uskottavuustyhjiöilluusio": tällaisessa tyhmäksi tekeytyneiden viisaiden tietoisesti tuottamassa uskottavuustyhjiössä, jollainen vaikuttaa olleen tekeillä, on mahdollista vaikkapa esitellä suurelle yleisölle Raamatun Ilmestyskirjassakin ennustettu antikristillinen diktaattori siten, että hänet ilomielin vastaan otetaan lihalliseen elämänkatsomukseen mielistyneen - tiensä, totuutensa, elämänsä, tulevaisuutensa sekä toivonsa heittäneen - ihmiskunnan vipana kelluvana oljenkortena. Elävän Jumalan tarjoamaan liittoon ja ihmisen tietoisen sielun rakkaudellisen pelastussuunnitelman sopimusehtoihin kielteisesti suhtautuen. Sikäli kuin Jumala on olemassa, totta, niin Hänen hyvän Tahtonsa luomaansa ihmistä kohtaan mukaan ojentautuminen on hyvin hyvin tärkeää. Toisaalta, jos näin ei ole, niin siinä tapauksessa taas Jumalan olemattoman Uuden Liiton ilosanoman julistaminen pelkästään lihallisen elämän aikaikkunaan on, kuten Raamattu sanoo, surkuteltavaa. (1. Kor. 15:19)


Neljäntenä edellisistä, poliittisemmista, yhteiskuntajärjestelmäkeskeisempänä kouluesimerkkinä, että Suomen esivallassa tilataan tehtävien päätösten edustukselliseksi tueksi mielipidepohjaisia haastattelututkimuksia asiaan perehtymättömiltä kohderyhmiltä sellaisista monimutkaisista ja tyystin yhteiskuntarakenteellisista kysymyksistä, joihin ei moni asianosainen kansalainenkaan* kykene antamaan muuta kuin mielipiteensä {haastateltua ja kyllä aivan asiallisella tavalla toiminutta tutkimuksen kohderyhmää missään määrin moittimatta: kyseisen ongelman taitamaton tai hämärtynyt jäsentely/"hallinnollinen katkos" johtanut asiaankuulumattomaan ja harhaanjohtavaan tutkimusjärjestelyyn sekä edelleen sellaisen tutkimustuloksen uutisointiin, millä ketjureaktiolla kansakunnan kokonaiskuvaa/yleiskäsitystä käsiteltävästä ilmiöstä vääristävä, tajuntaahämärtävä, tietoisesti tai tiedostamatta synnytetty perustuslaillisen kansanvallan laadukkaan ylläpitämisen kannalta vaarallinen propagandanomainen, joukkopsykologinen hämäys/harhaanjohtava vaikute}.

* esimerkiksi edes monet työikäisetkään eivät varmastikaan osaa sanoa mitä tekemistä vaikkapa ammattiliitoilla, työehtosopimuksen yleissitovuuudella, elämisen kustannuksilla, kausityövoimalla ja GCM-sopimuksella ja proletariaateilla on toistensa kanssa, mikä ilmiökenttä kyselyyn osallistuvan 16 vuotiaan olisi ehdotonta tuntea soveltuessaan edellä mainittuun mielipidetutkimukseen osallistumista, mutta haastattelijataho ei varmaankaan ole informoinut kutakin haastelttavaa nuorta, että osallistuminen oikeastaan edellyttäisi tällaista perehtyneisyyttä asiakokonaisuuteen.
Viidentenä kouluesimerkkinä edellistä tapausta muistuttava tilanne 8.2.2021 uutisoitu Valtioneuvoston työryhmän selonteossa, johon liittyy mm. sellainen yleinen tämäntyyppisten asiakirjojen sivuasettelullinen/rakenteisiin liittyvä ongelma, että sama taho, joka on koonnut tutkimusaineiston asiakirjaksi, joutuu ottamaan kantaa Johtopäätökset-osassa, että miten esitelty uusi tieto jäsentyy laajempaan asiayhteyteen, mitä merkitystä uudella tiedolla on, mihin suuntaan laajempi asiayhteys uuden tiedon valossa kallistuu, vaikkei tahtoisi/osaisi. Toisaalta, tutkimuksen tilaajan toimiessa myös sen ohjaajana, on teettäjällä houkutus sanella ja tekijällä kangistua asiakkaan toivottuihin loppupäätelmiin. Nimenomaisessa esimerkissä ristiriitoja ovat esimerkiksi, että johtopäätöksissä kannustetaan merkittäviin rakenteellisiin uudistamisiin "rising star" (korkea tuotto, mutta isot riskit, esimerkkinä funktionaaliset elintarvikkeet) lypsylehmäliiketoiminnan (matalat riskit, mutta matala tuotto, esimerkkinä kahvi) sijaan, vaikka mm. asiakirjassa esitellyissä diagrammeista ilmenee, tavallisten kauppatieteellisten oppien ohessa, että juuri sellaisiin bisneksiin laman kynnyksellä panostaen saadaan eniten takkiin. lisäksi huomionarvoista, että yhteiskunnan polarisoitumistrendi hyvin koulutettuihin ja kouluttamattomiin ohimennen tunnustettiin, samalla kun koulutus ja osaaminen oli eriteltynä "kilpailukykypyramidi'-kaaviossa perusteiden lohkoon ja kansalaisten hyvinvointi yksiselitteiseksi tavoitteeksi. Dokumentin lopussa olevana johtopäätöksenä painotettiin ratkaisukeinona palkkojen paikallisen sopimisen edistämistä: mikä kärjistää matalapalkka-alojen palkkoja (nykyisestä vapaasta kansainvälisestä liikkuvuudesta johtuen) erittäin alhaiselle tasolle (työvoiman ylitarjontatilanteessa palkkakilpailu laskee kipurajoille, työn ylitarjontatilanteessa puolestaan osaavista työntekijöistä joudutaan kilpailemaan ja palkat nousevat kipurajalle): erot elintasossa ja kansalaisten hyvinvoinnissa kärjistyvät, ja toisaalta "prekariaattityön" {hanttihommien tekoa, joka ei vaadi kummoistakaan kouluttautumista/osaamiskriteereitä: yrityksillä (kuten Amazon.com) taloudellinen motiivi luoda tällaisia työpaikkoja sopivasti alle työvoiman tarjonnan; työn hintakilpailutus; työläisen elintaso orjaan tai narkkariin verrattavaa surkean elintason ja riittävän työkykyisyyden kipurajoilla kitkuttelua "johtajien jaloissa"; "koiran elämää"} tarjonnan lisääntyessä ja nuorison sujuvampaa siirtymistä työelämään edistettäessä, nuorison houkutus {yritysjohtajien mielestä typeryyttään} jättäytyä matalalle koulutustasolle lisääntyy. Jakautuminen säätyihin korostuu, mitä ei - asian ohimennen mainitsemisen jälkeen - käsitelty lainkaan, kuten ei myöskään mainittu, että Suomessa sosiaaliturvajärjestelmän menot {työnantajan työntekijästään tilittämät sotumaksut} suhteessa bruttokansantuotteeseen on koko maailman korkein.
Tässä kouluesimerkissä keskeisin perusongelma on, että systeemisesti on niin, että työryhmä vetää asiakirjaprotokollan mukaiset pakolliset {muodolliset} johtopäätökset luonnollisesti vastuuvapaasti {periaatteessa pintapuolisesti/kevytmielisesti}, joihin johtopäätöksiin kaikki dokumenttiin myöhemmin perehtyvät asiantuntijatahotkin ovat taklattuja nojaamaan {kyseistä dokumenttia referenssinä/viitteenä hyödyntäessään}. Lopputuloksena vastuuvapaiden huuhaa-johtopäätösten riskin läsnäolo, joiden perusteella aloitetaan/toteutetaan invalideja hankkeita/toimintoja vastuuvapaasti {toisaalta kyseinen ongelmatiikka tiedostaen ja toisaalta vahingossa, toimijoista riippuen}.
  1. Teknologiateollisuus Ry:n irtautuminen valtakunnallisista työehtosopimuksista viittaa konsensukseen, että teknologia-aloilla on runsaasti {kansainvälinen ala} työvoiman tarjontaa, ja näin ollen varaa vapauttaa yritysten palkkakilpailu.
  2. Periaatteessa ala on hyvin tärkeä Suomen elinvoimaisuudelle, ja nyt ilman sitovia työehtosopimuksia käytännössä käy niin, että suomalaisen nuoren teknologia-aloille suuntautuminen edellyttää vahvaa uskoa omaan "iskukykyynsä", sillä paitsi työllisyys-, myöskään palkkataso-odotuksia ei "suolakaivoksessa" {kilpailu edullisista osaajista; teknologia-alan yritysten välinen kilpailu; villin lännen lait; työn tuottavuuden maksimointi; pitkät työajat} ole, ja Pohjan perukoilla asuminen on kallista ja lastenkasvatus kunnon kansalaisiksi aikaekstensiivistä.
  3. Kansainvälisessä yritysmaailman kilpailussa sekä kansalaisten vapaassa liikkuvuudessa (mm. GCI-sopimus, johon Suomi liittyi joulukuussa 2019) käy luonnollisesti {tuotantotaloudellisten/kauppatieteellisten lainalaisuuksien/oppien mukaisesti} siten, että liiketoimintaa ulkoistetaan/yksityistetään/siirretään kalliimmista edullisempiiin elinkustannusten yhteiskuntiin.
  4. Liiketoiminnan motiivit/moraali/yhteiskunnan elinvoimaisuutta tukevat tavoitteet pelkistyvät kehällisiin asioihin oman markkina-aseman vahvistamiseksi. Havainnollisena esimerkkinä tästä ilmiöstä UPM:n irtautuminen työehtosopimuksista (palkkojen paikalliseen sopimiseen siirtyminen) ja sen jälkeinen luottamusmiehen irtisanominen (luottamusmiehen ja luottamusvaltuutetun tehtävänä huolehtia työnantajan oikeudenmukaisuudesta työntekijöitä kohtaan mm. työn vastikkeellisuudesta paikallisesti neuvoteltaessa; periaatteessa luottamusmiehen toimessa edistetään työntekijäkunnan hyvinvointia/etuja, käytännössä hänen henkilökohtaisista ominaisuuksistaan, kuten neuvottelutaidosta ja motivoitumisesta, riippuu se miten työntekijöiden tarpeet otetaan työpaikalla huomioon; mitä isompi työnantaja, sen epätasapainoisempi on neuvotteluasetelma työntekijän etujen turvaamisen kannalta) Kaukaan tehtaalla Lappeenrannassa {ilmeisesti tässä on kyse sellaisesta casesta, että sekä luottamusmiehellä että luottamusvaltuutetulla kun on lainmukainen irtisanomissuoja, mutta UPM:n irtautuessa tyehtosopimuksesta, luottamusmiehen toimi ei automaattisesti muuttunut luottamusvaltuutetun toimeksi, kuten työntekijät olettivat tapahtuneen, mutta sellaista mekanismia ei ole laissa eritelty, jolloin kyseistä juridista porsaanreikää hyväksikäyttäen UPM potkaisi kyseisen työntekijäkuntaa taitavasti edustaneen henkilön kokonaan pihalle ennenkuin työntekijät tajusivat ja ehtivät virallisesti retittelöimään hänet jatkamaan luottamusmiehen tointaan luottamusvaltuutettuna}.
    • Työhyvinvointi, taitavat kollegat, hyvä työilmapiiri sekäkorkea työmoraali todennäköisesti keskittyvät joihinkin yksittäisiin yrityksiin ja toisista ne rapistuvat. Mikä ilmiö on nykyisinkin monilla eri aloilla havaittavissa.
      • Yritykset tavoittelevat mahdollisimman korkeaa liiketoimintansa rahallista tuottavuutta/tulosta suhteessa liiketoiminnan hallittavuuteen (monimutkaisuuteen, hallinnossa työskentelevien tarpeeseen), yhteiskunta tavoittelee liiketoiminnan käytännöllistä merkityksellisyyttä, työntekijät tavoittelevat kuka mitäkin: toiset parasta palkkaa, toiset riittävää toimeentuloa, toiset arvostusta, toiset ajankulua, toiset työn merkityksellisyyttä, toiset jatkuvaa urakehitystä jne.
      • Yrityksessä eri tasoilla päätöksiä tekevien henkilöiden koulutustaso (ajattelutaito), knowhow (harjaantuneisuus) ja tarkkaavaisuus (huolellisuus) vaikuttavat todella radikaalisti (hyvässä ja huonossa kertautuen, eksponentiaalisesti) kaikkeen. Aloilla, joilla ei noudateta kolmi-/nelikantaneuvoteltuja työehtosopimuksia, työpaikan jatkuvuus/turvallisuus riippuu yritysjohdosta (henkilöiden luonteesta sekä taitavuudesta), joten niihin asioihin on syytä keskittyä työpaikkaa valitessaan, mikäli työnhakijalla on varaa valita useiden eri työnantajien välillä.
  5. Ideologiset meemit/trendit/aallot {'greta-thuun-ilmiöt'} kumuloituvat {yritysten kilpaillessa meemien halvassa mutta näkyvässä promotoimisessa/sponsoroimisessa oman markkina-asemansa säilyttämiseksi markkinasektorillaan}.
  6. tavalliset kiltit, ystävälliset, järkevät, 'kunnon kansalaiset' uupuvat ja hämmentyvät; pinnallistuvat psyykkisesti; sekoavat henkisesti; kadottavat suhteellisuudentajunsa; sokeutuvat mieleltään.
    • kausaalinen ilmiö, joka realisoitunut lukemattomia kertoja ihmiskunnan historiassa
  7. Yhteiskuntien arvopohjat romuttuvat ja katoavat; kansallisvaltiot fragmentoituvat ja rapistuvat; jättiläisvaltiot fuusioivat em. kivikasat asukkeineen itseensä; kommunistinen sekamelska epäinhimillisyyksineen ja ympäristötuhoineen.
Kuudentena kouluesimerkkinä tehokkaiksi kehittyneiden {ja arkielämän kannalta kriittisten} instituutioiden pokus-tyylinen (eksperimentalistinen) uudistaminen {esimerkkitapaus valtiotasolta, mutta yhtä lailla havaittavissa kuntatasolla}.
Seitsemäntenä kouluesimerkkinä kansallisen kulttuurin sellainen yleinen {suoraansanoen} regressio, jossa valtiollisen diplomatian (ylikansallisen ympäristönhallinnan sekä luottamusta rakentavan yhteistyön) osalta ratkaisukeskisyydestä luopuminen, mikä niin sanotusti pienentää piirejä ja sulkee ovia, vaimentaa valtion ääntä/äänen ja kömpelöittää sen toiminnallisia mahdollisuuksia/mahdollisuudet ulkovaltojen kanssa.
kahdeksantena kouluesimerkkinä "kyllähän tuon asian olisi olettanut aikuisten ihmisten tajuavan" -nalkitus: tämän tukipakettiasian ollessa kyseessä, se, ettei syksyllä 2020, kun tukipaketin tarvittava suuruus määriteltiin, varmastikaan voitu arvata, kuinka valtavan huonoon jamaan tilanne vielä suistuisi {koronan mutatoituessa tällä tavoin}, jolloin se rahamäärä, mikä ajateltiin kokonaisuudessaan rittävän EU:n elvyttämiseksi entiselleen, lienee helmikuun 2021 loppuun mennessä jo ylittynyt niin astronomisissa mittasuhteissa, että kunhan sopimus on ensin sinetöity, apinoille paljastetaan, että "ähhhähää: ennen kuin raketit oli saatu paukuteltua ja postilaatikot räjäyteltyä Uunnavuonns, niin kuorma oli ite asias jo syöty koronatesteihin ja karanteeneihin, joten hyvät lapset, tottahantoki lisävelkaa on otettava, jonka väistämättömyyshän oli ilmeistä jo ennen ensimmäiseenkään sopimukseen sitoutumista, joten olisihan nyt usean miljoonan aikuisten suuruisen lauman olettanut tuolloin vähän ees katsovan eteensä, ettei mihin tahansa laivaan nouse, mutta omapa on vikansa kun ei."
Kyseessä on vastaava hyvin hyvin yleinen periaatteessa virastokieleen ja sisälukutaitoon liittyvä poikkeustilanne, jossa vastuuvapauteen ei tarvita edes nk. blueprinttiä, kyseessä ollessa senkaltainen seikka, jonka voidaan olettaa kaikkien sopimusosapuolten täytyneen tajuta laskea/osata suhteuttaa. Verrattavissa esimerkiksi WinCapita -huijaukseen yms. sijoitushuijauksiin. Tai rumana nykypäivän perusesimerkkinä nalkituksesta: "Etkö pentu tajunnut että sekstaillessasi kanssani, sinusta tuli elatusvelvollinen lapselleni?"
- ja tietysti aika moni muukin ellei peräti valtaosa siviilioikeustapauksista kategorioituu nimenomaan nalkkitilanteeksi.


Jos koko Keski-Eurooppa joutuu pitämään siestaa/talviunta {koronatestejä tehden sekä rokottamisia järjestellen} yhden vaivaisen kuukauden ajan, niin paljonko eurooppalaisten valtioiden kansantalouksissa tässä ajassa mahdollisesti otetaan ohimennen takkiin {koko EU:n alueen vuotuinen bruttokansantuote tapasi ennen koronaa olla 18 000 000 000 000 euroa} ?


Puolestaan Venäjän oikeusjärjestelmän puolelta kyseisen kategorian esimerkkinä oppositioaktiivi Aleksei Navalnyin tapaus:
  • mies tuomittiin suorittamaan vankeusrangaistus, sillä hänet oli ehdollista vankeusrangaistusta suorittaessaan, rangaistuksen reunaehdot ylittäen, siirretty väliaikaisesti Saksaan erikoissairaanhoitoa saamaan, mikä poikkeustoimi toteutettiin maan presidentin Vladimir Putinin antaessa mandaattinsa asiaan {komennuksen}.
    • Se, että Navalnyin lähipiireineen palatessa Venäjälle, poikkeustoimen reunaehtojen mukaisesti, johti kuitenkin ehdottoman vankeusrangaistuksen täytäntöönpanoon, meni mm. Suomen presidentti Sauli Niinistön oikeusajun vastaisesti, mistä syystä Niinistö mitä ilmeisimmin oli ottanut yhteyttä Putiniin:
      • Presidentti Putin oli luopunut tässä prosessissa ottamastaan avainroolista, jolloin "juna vaihtoi kiskoja" jolloin, eurooppalaisten ennakko-odotusten mukaisesti, mutta varsinaisten junailijoiden logiikan/intuition vastaisesti, mies päätyikin vankileirille Siperiaan.
Venäjällä vuoden 2021 alussa vallitsevaa ihmisoikeuksien kannalta synkkenevää ilmapiiriä moitittiin tuolloin EU:n suunnalta, vaikkakin pidemmällä tähtäimellä, EU:n tukipaketin myötä ihmisoikeustilanne saattaa taantua Euroopassakin, sillä EU-maiden vaihtelevista elinolosuhteista johtuen kukin maa on sopeutunut, kuten viidennessä kouluesimerkissä todettua, kullekin maalle soveltuvan tasoisen sosiaaliturvajärjestelmän ylläpitämiseen.
  • mikäli pitää edes suuruusluokaltaan kutinsa arvio, että joka kolmannelle koronaan sairastuneelle jäisi taudista jonkinasteinen hermovaurio, niin tällöin alentuneesti työkykyisiä sekä sosiaaliturvan varaan ajautuvia kansalaisia ja myöskin maksukyvyttömyyteen ajautuvia kotitalouksia tulisi lähitulevaisuudessa olemaan runsaasti nimenomaan Euroopassa. Tällöin ne EU-maat, joilla on periaatteessa inhimillisimpiä (kustannuksiltaan suurimpia) sosiaaliturva ja aikovat pitää siitä kiinni, ja jotka ovat ottaneet väestömäärään suhteutettuna eniten infektioita, jäävät tukipaketilla turvatussa EU:n sisäisessä kilpailutaloudessa eniten puristuksiin, kuten toisaalta myös kansantaloudet, joissa on kustannukseltaan suurimpia sosiaaliturvajärjestelmiä, mutta jotka ovat investoineen merkittävästi epidemianehkäisyyn eli infektioiden suhteessa väkilukuun välttämiseen:
    • toisaalta ensimmäisen kategorian kansantaloudet ottavat takkiin eniten, palkkioksi heidän sosiaaliturvajärjestelmänsä ylläpitämisestä muuta Eurooppaa korkeammalla tasolla, mikä koronan myötä entistä logaritmisemmin heikentää kansallista kilpailukykyä.
    • toisaalta toisen kategorian kansantaloudet ottavat takkiin eniten, palkinnoksi heidän aggressiivisesta panostuksestaan epidemiantorjuntaan, sillä ne jäävät koronaepidemiauhriluvultaan kehnompaan tolaan ajautuneiden maiden sosiaaliturvakriisien maksumiehiksi samalla, kun omatkin sosiaaliturvamenot kasvavat.
    • lopputuloksena, että niin tai näin, sosiaaliturvamenojen kustannukset tulevat merkittävästi kasvamaan, jolloin kansainvälisen kilpailukyvyn säilyttämiseksi kohtuullisena, sosiaaliturvajärjestelmän kustannuksissa päädytään kilpailemaan - missä lajissa päiväntasaajan valtioilla on luonnollisesti huomattava etumatka, jota Pohjan perukoilla asustavat joutuvat lähteä kuromaan {niin sanotusti 'järkeistämällä toimintoja' eli 'uudistamalla sosiaaliturvajärjestelmää', jolloin käytännössä muun muassa aletaan vaivihkaa askel askeleelta kaventamaan ihmisoikeuksia, uudenlaisia näennäispositiivisia ilmauksia ja termejä asiasta toki viljellen, esimerkiksi "eutanasian edelläkävijämaa" tai "sotejärjestelmän kokonaisuudistus"}.
      • mikä EU-maa ilkeää alhaisinta sosiaaliturvan tasoa ylläpitää, saa sillä etumatkaa EU:n sisäisessä kilpailussa sekä koordinoidusti sellaista tiedotusvälineiden huomiota, jossa ihannoidaan sosiaaliturvan mataluutta ja tasaisin sykäyksin käsitellään korkean sosiaaliturvan tason ylläpitämisen haittavaikutuksia, lopulta diplomaattisella konsensuksella yhteisymmärryksessä kansalaisten kanssa (taikka monenkirjavin ylikansallisin trollauksin EU:sta) luovutaan ihmisoikeuksista jopa kokonaan, jolloin kehittyvän valtavan arvotyhjiön täyttää jokin uusi totalitaristinen maailmankatsomus, jonka voimin kuvitellaan avautuvan uusi uljas tulevaisuus ihmiskunnalle ja vältettävän Tuomiopäivän koittaminen.
        • totalitaristiseen maailmankatsomukseen päädytään mm. koska EU:n moottorit eivät sisäsyntyisesti ole motivoituneita raatamaan tarjotakseen elatuksen EU:n tukiloukkuvaltioille eivätkä matalatoimintakykyiset {eli EU:n mestaroimat} tukiloukkuvaltiotkaan.
        • Snl. 6:1-5.
Yhdeksäntenä kouluesimerkkinä valmiuslain eli poikkeustilalain käyttöönottamisen poissulkeminen - tässä tapauksessa sillä perustein, että on etukäteen järkeilty kriteerejä/"roadmap"{seremonia/protokolla}, joiden realisoituessa käsikirjoitetulla tavalla tulisi poikkeustilan julistaminen vasta konsensukseksi. Kyseinen tönäys 17.2.2021 on siitä syystä pastoraali, että siinä havainnollistuu politiikanteon sekä tosiasioihin perustuvan toimeenpanovallan välinen jännite {eri lähestymissuunnista hyväntahtoisesti objektiivisuuden/reiluuden/optimaalisuuden tavoittelu}.
  • saman ilmiön toistoyritys esivallassa mm. 7.4.2021, kun ilmeisesti jopa aikataulutetaan exit-strategiaa puolen vuoden päähän sellaisen epidemian alla, jonka kehittyminen on korkeammassa kädessä {paljon tuntemattomia muuttuvia tekijöitä; trendi ja kokonaiskuva vaihtelee ennakoimasti viikko viikolta; ennalta arvaamattomia ikäviä yllätyksiä tulee ilmi noin joka toinen viikko; vankasta kokemuksesta tiedetään, että väärillä ratkaisuilla tärveltyy kovalla vaivalla saavutettu hyöty; lukemattomia tapausesimerkkejä maailmalta Suomi mukaanlukien, että tehtyjä mokia kiroillaan yksimielisesti 6kk myöhemmin, jotka 6kk myöhemmin jälleen kerran toistetaan, joita 6kk myöhemmin jälleen yhdessä manataan, niiden toistamiseksi taas 6kk kuluttua}
    1. uhkapelin pelaaminen: tuplataan kunnes menetetään kaikki hedelmäpelivoitot {uskotaan todeksi ja asetetaan tavoitteeksi saavuttaa kouluesimerkissä 3 mainittu taivaanrantaan maalaillut ideaaliolosuhteet, jotka ovat niin saavuttamattomissa, että lähdetään pelaamaan upporikasta tai rutiköyhää villin lännen tyyliin oma ja perheen omaisuus panoksena}.
    2. päätösten/sitoumusten/lupausten tekeminen merkitsee velvollisuutta toteuttaa ne myöskin sellaisissa ennalta-arvaamattomissa olosuhteissa, joissa niinen toteuttaminen ei muuten olisi missään määrin järkevä ratkaisu: sitovia ja pitkälle ampuvia päätöksiä tehdään mm. markkinoiden ennustettavuuden parantamiseksi.
    3. elinkeinoelämän toimijat (mm. yritysten hallinnoissa työskentelevät asiantuntijat) laativat budjetit ym toimintastrategiansa em. sitovien päivämäärien ja taivaanranta-ennusteiden mukaisesti.
    4. yhteiskunnan koko elinkeinoelämä on orientoitunut ja fiksoitunut toimimaan tietynlaisen "vuosikalenterin" mukaisesti, jolloin kun tällainen "esivallan vahinkolaukaus" ei kaikkien toimijoiden yllätykseksi osukkaan kohteeseensa, koko yhteiskunta joutuu etenemään kaikkien virheelliseksi alun alkaenkin tajuaman strategian mukaisesti ja tekemään tietoisesti ennalta päätettyjen seikkojen välillisesti aiheuttamia älyttömiä ratkaisuja, ja näin koko elinkeinoelämä "joutumaan veden varaan" (tai huutoäänestyksellä vaatimaan saada hypätä yli laidan taivaanrantaa kohti)
    5. koska yhteiskunnan elinkeinoelämä on orgaanisesti toimiva kokonaisuus {mistä ilmiöstä johtuen mm. v.2008 pankkikriisi levisi - levisi - levisi maailmanlaajuiseksi talouskriisiksi}, merkittävän osan elinkeinoelämän toimijoista hypätessä yli laidan, laivan koko toiminta {yhteiskunnan koko elinkeinoelämä} halvaantuu täysin.
    6. yhteiskunta/yhteiskunnat päätyy kaaokseen ja syvään syvään lamaan. Lamasta pyritään pelastautumaan velalla ja luottoluokituksen ollessa 0,000 myymään maansa eli päätymään joko merenpohjaan tai sitten kaleeriorjaksi.


Kymmenentenä kouluesimerkkinä "kirstunvartija-ongelmatiikka": yksityishenkilöt, joilla on käytettävissään runsaasti (itse omistamaansa tai viran puolesta hallinnoimaansa) varallisuutta, on laaja tekninen valmius sekä toisaalta mielen rajoittuneisuus käyttää varoja omien inhimillisten mielihalujensa mukaisesti.
  1. Liian rahan omistuksessa kyse on talentista/palveluspaikasta/moraalisesta välttämättömyydestä hyödyntää rahallisia voimavaroja tavalla tai toisella maailmaa/yhteiskuntaa rakentavalla tavalla - kuten muillakin ihmisillä (mm. Roope Ankka on eräänlainen kärjistetty malli upporikkaasta henkilöstä, joka ei käytä varallisuttaan juuri mihinkään).
  2. Kirstunvartijat kuitenkin tavallisesti ovat tavalla tai toisella ideologisesti/poliittisesti orientoituneita, arvopohjaltaan kirjavia, persoonia, muiden kansalaisten tapaan, ja yhtä lailla toisaalta lujatahtoisia, toisaalta temperamenttisia ja toisaalta alttiita esimerkiksi "kilahtamisille".
    • Isojen rahamäärien hallinnointi ei automaattisesti synnytä viisautta osata käyttää sitä oikein.
  3. Tästä syystä elämänrytmi mm. Suomen yhteiskunnassa, johon vaikuttaa keskeisellä tavalla se, millaisiin asioihin yksityistä pääomaa käytetään, kehittyy eteenpäin subjektiivisesti.
    • Yhteiskunnat, joissa puitteissa kaikki kansat elävät, ei automaattisesti edusta/ilmennä eikä ohjaa/kasvata siihen, mikä on hyvää/oikein, vaan se vahvistaa sellaisia inhimillisiä piirteitä ja muelihaluja, joita sen rahoittajahenkilöt edustavat ja {tietoisesti tai tiedostamattaan} ilmentävät/tukevat/edistävät/joiden suhteen ovat tavalla tai toisella kilahtaneet.



Kuten Ultra Bran suomentamana muuan Ken Saro-Wiwa totesi ennen hirttotuomion saamistaan kenttäoikeuden tuomarille: "me olemme kaikki täällä historian tuomittavina". Näin ollen on niin, että käytettävissä olevien toimivien ratkaisumenetelmien {mm. mahdollisesti osa tässä artikkelissa esitellyistä asioista} määrätietoinen käyttämättä jättäminen {se tieten, että sellaisesta jää kiinni ja joutuu tilille jo tässä ajassa} kuten myös suoranainen valehtelu poliittisessa päätöksenteossa, viittaa siihen, että täten toimiva henkilö olettaa/odottaa/valmistautuu/edesauttaa yhteiskunnan ajautumista poliittiseen epävakauteen/kaaokseen/mullistukseen/uudistukseen, jossa aallossa hänen menneet laiminlyöntinsä ja väärinkäytökset tulisivat jäämään villaisella painetuksi ja mm. sotaoikeudessa käsittelemättömiksi {"voittaja kirjoittaa historian"-sanonta}. Ihmiskunnan menneisyys pursuaa tällaisia esimerkkejä, yleisesti ottaen esivallan totuudesta kiinni pitämättömyys on ennakoinut epävakaita aikoja valtakunnassa, sillä toisaalta sellaisen vaikuttimena toimii mielikuva tulevista vuosista, jotka eivät meitä tulisi miellyttämään, ja puolitotuudellisuus jatkuessaan toisaalta väistämättä kirvoittaa valtakunnan riitautumista sisäisesti {mikä puolestaan sisällisotia}. Tämän tähden esivallan kompromismi kokototuudesta on paljon pahaenteisempi asia kuin miltä se {monien yksittäistapausten vaihtumona} näyttää ja tuntuu. Juuri siitä syystä, sellaisen ennaltaehkäisemiseksi, on mm. vallan kolmijako-oppi jne. oikeusjärjestelmän rakenteelliset asiat, kuten vaikkapa hallitus-oppositio -asetelma, luottamusäänestykset yms. ruohonjuuritasolta tarkastellen varsin eksoottisilta vipstaakeilta tuntuvat protokollat vuosisatain saatossa monien yritysten ja erehdysten kautta kehitetyt ja funktionaalisiksi todetut. Vaikka siis kieltämättä jonkun skidin silmin tällaiset mm. Suomen perustuslaissa määritellyt rakenteet vaikuttavat ensikuulemalta varsin mielikuvituksellisilta - kuin olisi jostain konsolipelistä tai fantasiaelokuvasta kopioitu - niin humoristista kyllä, tosiasiallinen selitys nykyiselle oikeusvaltion rakenteelle oikeasti on, että tällä tavalla on saatu toimintakykyinen oikeusvaltio realisoitumaan maailmassa, jossa kaikki ihmiset lähtökohtaisesti ovat, kuten sanonta kuuluu, susia toisilleen. Toteutus vaikuttaa fantasiamaailmalta, mutta oikeasti se on todella vakavasti ja hartaasti mietitty ja tällaiseen päädytty. Hieman vastaavalla tavalla fantastiselta/lapselliselta vaikuttava ilmiö on sateenkaaren ilmestyminen taivaalle tietyissä sääolosuhteissa, mutta jotkin tosiasiat vain realisoituvat humoristisen yllätyksellisin tavoin. Ja loppujen lopuksi, ei mikään oikeusjärjestelmä eikä seurakuntakaan valheelle ja vääryydelle immuuni ole, kun sen toimijat {mm. virkamiehet ja viranomaiset sekä muut kansalaiset} eivät etsi totuutta. Se ei silloin toimi, kuten ei vaikkapa puimurikaan käy kaljalla.
  • Aikakonetta menneisyyteen tapahtumien manipuloimiseksi ei ole, mistä syystä on tärkeää ratkaista oikein.


"Maan ja taivaan ilmiöitä te kyllä osaatte ratkaista, kuinka sitten ette tätä aikaa? Miksi ette jo itse osaa ratkaista mikä on oikein?"

(Luuk. 12:57)


Suomen yhteiskunnan ylläpitäminen oikeusvaltiona on mahdollista kansanvaltaisesti, mutta kultakin yksittäiseltä kansalaiselta runsaasti maalaisjärkeä vaativaa. Ei kansanvaltaa; kyllä sumutusta ja nenistävetoa, jolloin ei regulaatiota, vaan hallinnollinen pöhöttyminen ja yhteiskunnallinen korruptio, jotka iskostuvat osaksi kansallista lainsäädäntöä ja kulttuuria ja ovat hitaita ja hankalia {ylivoimaisia} kitkeä pois: 

kansallisten siunausten ja saavutusten, joiden edestä runsaasti verta vuodettu ja aivonystyröitä uskomattoman kovalla vaivalla hierottu, turmeltuminen.
- Kuten esimerkiksi Kreikan ("eurooppalaisen kulttuurin kehtona") ja USA:n ("taloustieteilyn kehtona") taloudelliset kaaokset osoittavat, aatteiden soihdunkantajana oleminen ei itsessään estä itse niiden kanssa solmuun päätymistä.


Kansallisten infektiotilastojen epäfunktionaalisuudesta[muokkaa]

Pandeemisen infektion tarttumisherkkyyden kuvaamiseksi Suomessa on ollut käytössä leviämiskerroin R, mutta tilanteessa, että samanaikaisesti tapahtuu runsaasti kansainvälistä henkilöliikennettä, ja ulkomailta Suomeen saapuvien ihmisten keskuudessa kyseisten infektioiden esiintyvyys eroaa merkittävästi varsinaisesta kansallisesta esiintyvyydestä, niin kyseinen kerroin ei indikoi epidemianaiheuttajan tarttuvuutta kotimaassa, vaan vain hypoteettisesti keskimääräistä Suomen sekä liikennöintimaiden väliarvoa infektioiden esiintyvyydessä. Käytännönläheisemmästä kertoimesta, joka indikoisi esimerkiksi sitä, että miten onnistuneesti suojaustoimenpiteet toteutuvat kansallisesti, käytetään tässä yhteydessä symbolia K (jolla kirjaimella kertoimia usein merkitään). Tällöin sillä kuvattaisiin siis asiaa, johon yksittäinen kansalainen pystyy toiminnallisesti vaikuttamaan, eli sitä, että moneenko uuteen henkilöön yksittäisestä infektoituneesta henkilöstä kyseinen infektio leviää eteenpäin Suomen valtion alueen sisällä (kansan keskuudessa), eli mikä on tartuntaketjun yksittäisen infektiohaaran keskimääräinen laajuus (montako uutta taudinkantajaa tulee).


Tämän käytännöllisen kertoimen K suuruuden selvittäminen onnistuu ainakin kahdella erilaisella menetelmällä, joista aluksi tällainen melko yksinkertainen laskukaava, joka on mielekäs sellaisessa erikoistilanteessa, että:

  1. Uusien infektoituneiden päiväkohtainen lukumäärä pysyy useamman päivän ajan sellaisella kansallisella tasolla, että uusien infektoituneiden henkilöiden päiväkohtainen kokonaismäärä Suomen alueella on jokseenkin vakio,
  2. Lisäksi vallitsee tilanne, jossa merkittävä ja suunnilleen samana pysyvä prosenttiosuus päiväkohtaisista uusista infektioista todetaan ulkomailta Suomeen tulleilta henkilöiltä (uusien kansallisesti leviämään lähtevien tartuntaketjujen ensimmäisiä henkilöitä).
  3. Tällaisessa tilanteessa voidaan perustellusti tehdä oletus, että Suomen alueella tartuntaketju leviää ympäristöolosuhteista (Kuten yhteiskunnassa vallitsevat suojautumistavat) johtuen vakiokertoimella K eteenpäin (tarttuvuus pysyy joka infektiohaarakohdassa samansuuruisena).
  4. Ehtojen 1, 2 ja 3 mukaisessa tilanteessa voidaan laskea, että mikä osuus päiväkohtaisista uusista tartunnoista on uusien tartuntaketjujen ensimmäisillä infektoituneilla henkilöillä ja mikä osuus on Suomen alueella jo leviävien tartuntaketjujen infektiohaaroja.
    • Tällöin se, että infektioiden kokonaismäärä ei muutu, vaikka uusia infektioketjuja lähtee liikkeelle (ulkomailla infektoituneita henkilöitä saapuu maahan), osoittaa, että olemassaolevat infektioketjut eivät ylly, vaan päinvastoin hiipuvat aikaa myöten (kerroin K < 1).
    • Tällöin voidaan laskea olemassaolevalle tartuntaketjulle tartuntaketjukohtainen kokonais-leviämiskertoimen (tasaisena pysyvä) odotusarvo, mikä on käytännössä ulkomailta tulleiden infektoituneiden henkilöiden lukumäärä suhteessa kotimaassa infektoituneiden henkilöiden lukumäärään (eli niiden osuuksien kaikista uusista infektoituneista henkilöistä välinen osamäärä). Toisin sanoen tällöin lasketaan, että paljonko uusien tartuntaketjujen ensimmäisiä infektioita todetaan suhteessa (samankaltaisesti käyttäytyvien) olemassaolevien tartuntaketjujen kautta tulleiden uusien infektioiden määrään.
    • Tällä laskentatavalla saatavan arvion tarkkus perustuu olettamukseen, että infektion esiintyvyys pysyy lähitulevaisuudessa samana, jolloin myöskin niiden taudinkantajien osuus, joissa infektio-oireita ei (vielä) ole ilmennyt eivätkä he sen vuoksi ole oma-aloitteisesti tulleet testattavaksi, pysyy samana, kuten myös niiden pistokoemaisesti testattavien osuus, jotka ovat taudinkantajia, mutta joita ei voida tunnistaa käytettävän testimenetelmän avulla, ja lisäksi oletukseen, että näiden molempien oireettomien kantajien alaryhmän osuus suhteessa todettaviin infektioihin on yhtäläinen. Nämä selostetut oletukset ovat relevantteja, kun suunnilleen kaikki maahan saapuvat ja positiivisen tuloksen antavat taudinkantajat löydetään (esimerkiksi hajukoirien avulla) tai niiden päivittäinen kokonaismäärä laskennallisesti arvioidaan, ja kun suunnilleen kaikki yhteiskunnan infektio-oireita havainneet ihmiset hakeutuvat asianmukaisesti testattavaksi.
      • Oletettavaa on, että juurikaan kukaan testattavana käyneistä henkilöistä, jotka tullaan taudinkantajiksi toteamaan, ei näytteenoton jälkeisenä aikana enää infektoi muita, jolloin asia on käytännöllisesti katsoen niin, että päivittäisten testitulosten määrä ei koskaan indikoi suoraan taudinkantajien lukumäärää (sillä testeistä palaamisensa jälkeen sekä infektoituneiksi toteamisen jälkeen nämä henkilöt pysyttelevät karanteenimaisissa olosuhteissa kunnes paranevat).
  5. Uusi tartuntaketju tartuttaa kaiken kaikkiaan K+K^2+k^3+K^4+...+K^10=[vanhoista tartuntaketjuista peräisin olevat infektiot kotimaassa]/[infektiot ulkomailta saapuneilla henkilöillä].
    1. Esimerkiksi mikäli 100% uusista infektioista on ilmennyt ulkomailta saapuneilla, K=0 (tartuntaketju ei leviä lainkaan eteenpäin)
    2. Esimerkiksi mikäli 75% uusista infektioista on ilmennyt ulkomailta saapuneilla, K=0,251
      • 0,251+0,251^2+0,251^3+0,251^4+...+0,251^10=3/1
    3. Esimerkiksi mikäli 50% uusista infektioista on ilmennyt ulkomailta saapuvilla, K=0,505
    4. Esimerkiksi mikäli 25% uusista infektioista on ilmennyt ulkomailta saapuvilla, K=0,76
    5. Esimerkiksi mikäli 15% uusista infektioista on ilmennyt ulkomailta saapuvilla, K=0,9
      • Mitä vähäisempi osuus uusista infektioista ulkomailta palaavilla on ilmennyt, sitä epätarkemmin tämä kerroin K voidaan sen tiedon perusteella selvittää, sillä tällöin K:n suuruus lähentelee yhtä ("vanhat tartuntaketjut hiipuvat hyvin hitaasti"), jolloin "kymmenes kotimainen infektiohaara" eli K^10 on niin iso lukema, että sillä on merkittävä rooli yhtälössä. Tämä ei kuitenkaan ole käytännössä realistinen oletus, sillä se, että ehtojen 1, 2 ja 3 mukainen tilanne pysyisi yllä yhteensä kymmenen infektiohaaran vaatiman itämisajan, on melko epätodennäköistä.
      • Puolestaan 25%:a merkittävemmissä ulkomailta peräisin olevien infektioiden suhteessa kotimaisiin infektioihin, kymmenennen infektiohaaran vaikutus tartuntaketjun lopulliseen leviämiskertoimeen on viisi prosenttia tai merkittävästi sitä pienempi, jolla on niin vähäinen vaikutus kertoimeen K, että ehtojen 1, 2 ja 3 toteutumisen 10 infektiohaaran itämisajan verran epätodennäköisyys kompensoitunee sen myötä, eikä näin ollen haitanne, vaikka yhtälössä olisi huomioitu mielivaltainen määrä infektiohaaroja, mutta taudinaiheuttajasta riippuen, ei sellainen välttämättä tarpeellista ole.
      • Periaatteessa uusia infektiohaaroja kannattaisi edellä olevassa yhtälössä ottaa huomioon ainoastaan niin monta kuin on menneisyys huomioiden odotettavissa, että tämän yhtälön avulla ratkaistava kerroin K on pysynyt ja pysyy muuttumattomana.
  6. Jotta voitaisiin laskea todellisuutta entistä tarkemmin vastaava arvo kertoimelle K, täytyisi tietää, montako infektoitunutta henkilö Suomeen on kaiken kaikkiaan saapunut ja mikä on ulkomailta saapuneiden infektoituneiden henkilöiden kokonaismäärä (epidemian alusta lähtien), jolloin tiedettäisiin laskea mahdollisten muidenkin tasaisten aikavälien osalta kerroin K.
  7. mikäli kerrointa K haluttaisiin yrittää ratkaista sellaiselta aikaväliltä, jossa infektoituneiden kokonaismäärä on ollut merkittävässä muutostrendissä, täytyisi ottaa huomioon tämä trendi jollain lisäkertoimella, joka vaihtelee kussakin infektiohaarassa, eli tällöin täytyisi infektiohaaroja laskelmoida epidemianaiheuttajan keskimääräisten itämisaikojen mukaisesti taaksepäin.


Kaiken kaikkiaan, huolimatta siitä, että kerrointa K ei saatavilla olevien lähtötietojen valossa voitaisi (muuttuvissa olosuhteissa) kovin täsmällisesti ratkaista tällä yhtälöllä, niin tästä huomataan kuitenkin se perusseikka, että ulkomailta peräisin olevien uusien infektioiden suhde kotimaassa ilmenevien tartuntaketjujen aiheuttamiin infektioihin vaikuttaa erittäin radikaalilla tavalla kertoimeen K eli yksittäisen kansalaisen mahdollisuuksiin estää infektioiden eteenpäin leviäminen. Esimerkiksi mikäli ulkomailta peräisin olevien infektioiden osuus kaikista infektioista on 50% ja epidemian leviäminen pysyy kertoimessa 1,0, tämä merkitsee, että yksi suomalainen tartuttaa keskimäärin 0,5 uutta henkilöä.


Vaikka kansallinen epidemiatilanne olisi jatkuvassa muutostrendissä, niin kun ulkomailta tulevaa matkustajavirtaa maahan ilmenee merkittävissä määrin, niin kerroin K voidaan laskea jättämällä huomiotta se osa päivittäisistä uusista infektioista, joka on peräisin ulkomailta, jolloin tällä pelkkien kansallisten infektoitumisten päivittäisellä määrällä voidaan aktiivisten infektioiden lukumäärän perusteella laskea arvio aktiivisten tartuntaketjujen kokonaismäärästä, ja näin edelleen retkaista kerroin K. Jolla tiedolla voidaan arvioida yhteiskunnassa toteutuvissa suojaustoimenpiteissä onnistumista. Ulkomailla infektoituneet maahantulijat eivät tästä johtuen sovellu laskettavaksi yhteen kansallisten infektioiden määrän kanssa, sillä silloin "yhteiskunnassa todettujen infektioiden päivittäinen kokonaismäärä" on pelkkä "Suomen sekä niiden maiden, joista Suomeen tulee henkilöliikennettä, infektiokertoimien R välillä satunnaisesti vaihteleva arvoa (josta ei voi tehdä sen kummempia johtopäätöksiä kuin että kyseinen määrä uusia henkilöitä pysytellee karanteenimaisissa olosuhteissa kunnes tulee terveeksi).


Edellä jokseenkin atomitasolla tarpoen osoitetusta syystä johtuen esimerkiksi pandemian kuten CoViD-19:n suhteen eri maiden kansallisten infektioiden päivittäiset (tai viikottaiset tms pidemmän aikavälin) lukemat eivät siis sen suhteen ole kuin ylimalkaisesti keskenään vertailukelpoisia, että miten hyvin missäkin maassa epidemian leviämistä ehkäisevissä aktiivisissa toimissa onnistutaan. Johtuen siitä, että kyseisiin lukemiin on laskettu yhteen toisistaan itsenäisiä arvoja (vastaavasti kuin että esimerkiksi urheiluottelun tuloksissa ilmoitettaisiin pelkkä pelin aikana tehtyjen maalien kokonaismäärä). Kyseiset lukemat eivät kuvaa kansallista tartuttavuuskerrointa K, sillä kyseisiin mainittuihin kansallisiin lukemiin on sisällytetty myös niihin muista maista tulleet uusien tartuntaketjujen alut, joihin aktiivisilla kansallisilla toimenpiteillä epidemian leviämisen ehkäisemiseksi, aktiivisella laumasuojalla, ei voida vaikuttaa.


Mikäli aktiivista laumasuojaa toteutetaan sekä sairaanhoitojärjestelmä on toiminnassa yhteiskunnassa, tällöin kansalliset kuolleisuustilastot eivät kuvaa potentiaalista uhkaa (eli taudinaiheuttajan tappavuutta tai epidemian vakavuutta kyseisen yhteiskunnan kannalta) taikka taudin vakavuutta suhteessa muihin tauteihin ja vaivoihin, vaan periaatteessa ainoastaan sitä, että miten voimakas kuolleisuutta estävä vaikutus kaikilla kyseisen taudinaiheuttajan leviämisen estämiseen liittyvien kansallisten toimien toteumalla sekä kyseisessä yhteiskunnassa käytettävillä sairastuneiden hoitomenetelmillä on ollut johonkin sitä taudinaiheuttajaa koskevaan vertailukohtaan nähden.


Mikäli parantuneiden määrät ilmoitetaan laskennallisesti se mukaan, että missä ajassa tauti keskimäärin ehtii parantua, ja sen verran taaksepäin kansallisia infektiotilastoja tarkastellen (ei esimerkiksi jonkin lääkehoidon asiosta nopeammin tapahtuneiden paranemisia huomioonottaen, parantuneiden määrät ovat ainoastaan tilastojen ajantasaistamiseksi käytettävä lukema ilman mitään muuta informaatioarvoa (parantuneiden tai aktiivisten tautitapausten määrät eivät periaatteessa vaikuta yhteiskuntaan mitenkään, sillä infektoituneiksi diagnosoidut potilaat on komennettu karanteeniin, jolloin ne eivät periaatteessa enää tartuta muita ihmisiä.


Päivittäiset infektoituneiden määrät eivät periaatteessa ilmennä todellista epidemiatilannetta, sillä ne kuvaavat ainoastaan sitä määrää infektoituneiden henkilöiden koko joukosta, joka on onnistuttu identifioimaan ja karanteenin asettamaan, kun taas tosiasialliset epidemiaa eteenpäin muihin ihmisiin levittävät henkilöt ovat täsmälleen juurikin se osa kaikista infektoituneista, jota ei ole pystytty identifioimaan.

  • päivittäiset tartuntamäärät kylläkin antavat viitteitä siihen suuntaan, että millaisesta suuruusluokasta on kyse tuossa identifioimattomassa joukossa.
  • Koska infektoitunut tartuttaja on alkuvaiheessaan oireeton ja immuniteetti tautia vastaan on parhaimmillaankin vain väliaikainen ja tauti leviää helposti totunnaisessa elämäntavassa, merkitsee se, että aktiivisesta laumasuojasta ei ole mahdollista tyystin luopua periaatteessa ikinä:
    • Esimerkiksi vastaavalla herkkyydellä ja tavalla ilmateitse leviävään tuhkarokkoon muodostuu passiivinen laumasuoja vasta 96-99% rokotuskattavuudella. Näin siis myös CoViD-19:n kohdalla on asia.
      • Käytännöllisesti katsoen ainoa mahdollinen keino koronan taltuttamiseksi on aktiivisen laumasuojan keskeytyksetön jatkaminen hamaan tulevaisuuteen.
        • Alkuvaiheessa intensiivisesti/aggressiivisin panostuksin, kunnes epidemia saadaan painettua nollaan uuteen infektioon vuorokautta kohden, sitten altiivisen laumasuojan keventäminen hieman, mutta vain sen verran, että uusia yksittäisiä infektoitioita tapahtuu vain satunnaisina päivinä, ei systemaattisesti eli joka päivä.
        • mikäli uusien infektoitumisten vuorokausimäärät systematisoituvat, aktiivista laumasuojaa joudutaan välittömästi kiristämään.
        • lisämetelmin, kuten vasta-aineita sisältävien elintarvikkeiden (mm. kananmunat ja maitotuotteet taikka esimerkiksi vastustuskykyä parantavat mausteaineet ja lisäravinteet) sekä rokotteiden "harrastamisilla" voidaan periaatteessa kompensoida jompaa kumpaa tai molempia (välttämättömän) aktiivisen laumasuojan minimitasoa, mutta niiden hyödyntäminen 'hamaan tulevaisuuteen' ulottuen on vaihtoehto BEE.
        • Väistämätön vaihtoehto AA on mahdollisimman vaivattomien mutta yhteisvaikutuksiltaan tarpeeksi efektiivisten aktiivisen laumasuojan keinojen/instrumenttien optimaalinen soveltaminen käytäntöön yhteiskunnassa.

        • Ero siihen onko osalla kansalaisista voimassaoleva rokotus tai käyttääkö osa kansalaisista foliopäähinettä tai muuta vastaavaa, vai ei, ei välttämättä vaikuta tarvittavaan lievemmän aktiivisen laumasuojan tasoon juuri lainkaan, sillä (nimittäin) ero onnistuvan ja epäonnistuvan aktiivisen laumasuojan tasoissa (eli siis vedenjakajana toimiva raja, että "pöllyääkö vai eikö pöllyä tauti taudinkantajasta eteenpäin toisiin henkilöihin") välttämättä ei lainkaan riipu siitä mikä osa kansasta on immuuni:
          • jos tauti "pöllyää", niin hyvin helposti tällöin se pöllyää sen verran paljon, että vaikka joka toinen kontaminoitunut henkilö ei infektoituisikaan, niin silti keskimäärin yli yksi uusi henkilö infektoituu, jolloin "piru on irti"
          • jos taas aktiivisen laumasuojan taso on riittävä oleellisesti estämään tämän "pöllyämisen", silloin on täysin merkityksetön sivuseikka, että montako prosenttia kansasta on rokotettu tai moniko käyttää foliopäähinettä.
          • kyse siinä ratkaisevassa seikassa, että onko R0 yli vai alle yhden, on siis oikeastaan vain sellaisesta, että levittääkö infektoitunut kansalainen infektionsa yh-teen terveeseen kanssaihmiseen, vai ei (1 / 0 ; binäärinen asteikko, joissa hyvin iso joukko infektoituneista voittaa kulkutaudin; aiheuttaa puhtaat nolla uutta infektoitunutta). Näin ollen päädytäänkin tarkastelemaan sellaista, että miten kattavasti (systemaattisesti, yhdenmukaisesti) tämä aktiivinen laumasuoja realisoituu yhteiskunnassa (jos liian moni kansalainen systemaattisesti epäonnistuu aktiivisen laumasuojan ylläpitämisessään, taudin hasardinen leviäminen jatkuu heidän toimestaan; jos taas (teoreettinen skenaario) absoluuttisesti kaikki noudattaisivat tarvittavaa minimitasoa, niin aggressiiviswksikin äitynyt epidemia kuolettuisi hyvin nopeasti ("yht'äkkisesti).
          • Menestyksellisesti toteutuva laumasuoja kun on olemukseltaan binäärinen ilmiö, niin sen, että epidemian aallon loppuvaiheessa päiväkohtaisten uusien infektioiden määrän kuvaaja ei supistu lineaarisesti nollille, vaan taipuu elliptiseksi hännäksi (pitkittäen epidemian lopullista kuolettumista), siis saa aikaan ensisijaisesti se, että aktiivisen laumasuojan pitämisessä ilmenee variaatiota (ei siitä, että "mitä harvinaisempi taudista tulee, sitä sitkeämmäksi se muuttuu").
            • Aktiivisen laumasuojan optimoituminen tapahtuu itseohjautuvasti, ja itseohjautuvuuden tähden olisi pyrittävä mahdollisimman eritellysti hahmottamaan, millaisista tekijöistä variaatio johtuu.


Epidemian leviämiskerroin (R tai R0 tai yo. käytettävä kerroin K) mallintaa sitä tarkemmin todellisuutta, mitä intensiivisempiä yleisiä rajoitustoimia käytetään: esimerkiksi Vaasan joukkoaltistumisessa oli yksittäisiä levittäjähenkilöitä, joiden kohdalla leviämiskerroin oli jopa useita satoja, kun taas sen jälkeisten nopeiden rajoitustoimien myötä koko kaupungin keskimääräinen leviämiskerroin kutistui lähelle nollaa (ks. HS:n artikkelissa olevalla kuvaajatyökalulla 'Koronatartuntojen ilmaantuvuus' Vaasan kaupunkikohtainen kuvaaja).

  1. joukkoaltistumistilanteet ovat erittäin vahingollisia, mukaanlukien
    • useita henkilöitä kokoontuneena, tai
    • useiden henkilöiden tapaaminen yksittäin, tai
    • uusien henkilöiden, joiden kanssa ei normaalisti ole ollut tekemisissä, tapaaminen, tai
    • maantieteellisesti eri alueilta (eri puolilta kaupunkia - - eri mantereilta) tulevien ihmisten tapaaminen, tai
    • erilaisten kulttuuriryhmien väliset yhteistapaamiset.
  2. aggressiiviset paikalliset rajoitustoimenpiteet ovat erittäin hyödyllisiä.
    • rajoitustoimet merkitsevät aina, että joitakin asioita ei voi entiseen tapaan toteuttaa, vaan niistä asioista on luovuttava, karsittava ja/tai uudelleenjärjesteltävä niitä: ei toista ilman toista.


Vuorokautiset testimäärät sekä positiivisten testitulosten prosenttiosuudet indikaattorina[muokkaa]


Mitä vuorokautiset testimäärät indikoivat, riippuu täysin käytännön järjestelyistä:

  • mikäli tehdään runsaasti satunnaista seulontaa, vuorokautiset testimäärät mittaavat mm. satunnaisseulontatyön tuottavuutta.
  • mikäli testipisteitä on sijoitettu runsaasti esimerkiksi Prismojen yhteyteen, testimäärät mittaavat mm. Sokoksen markkina-asemaa.
  • mikäli drive-in testipisteitä on runsaasti, testimäärät mittaavat mm. kansalaisten suhtautumista polttoaineiden verotukseen.
  • mikäli testipisteitä on sijoitettu kauppakeskusten yhteyteen, testimäärät mittaavat mm. infektio-oireisten kansalaisten koronaväsymystä.
  • mikäli testipisteitä on sijoitettu lähinnä sairaaloihin ja keskussairaaloihin, testimäärät mittaavat mm. sairaalaan matkustamisen esteettömyyttä.


  • muita testimääriin vaikuttavia tekijöitä mm. yksittäisten kansalaisten/yksittäisten väestösegmenttien/yleisen asennoitumisen (mm. potilaan kohtaamiseen ja hänen ongelmiinsa sopivan hoidon määrittelemiseen liittyvät ikävät käytännön kokemukset; yhteiskunnan polarisoituminen; yleisen tason kardinaalimunaukset) kautta motivaatioon vaivautua käymään koronatestaamassa itsensä.


- periaatteessa, mikäli käytännön järjestelytapa eikä suhtautuminen testaamiseen merkittävästi muutu, testimäärillä voidaan mitata terveydellisesti oireilevien kansalaisten määriä suhteessa johonkin aiempaan ajankohtaan. Eri yhteiskuntien välillä testimääriä ei voi verrata, koska paitsi että testaamisen käytännön järjestelyt voivat vaihdella merkittävästi, sekä toisaalta ihmisten suhtautuminen koronaan sekä terveydenhoitojärjestelmään. Testimäärien muutoksia/suhteita aiempiin ajankohtiin samassa yhteiskunnassa, eli testimäärien muutoskertoimia, kuitenkin voi periaatteessa vertailla yhteiskuntien välillä.


Mitä positiivisten testitulosten prosenttiosuudet indikoivat riippuu paljolti siitä, miten vuorokautiset testaukset on järjestelty. positiivisten testitulosten vähäisyys indikoi mm.

  • muiden kulkutautien aaltoja,
  • kansalaisten {esim. tiedotusvälineiden seuraamisen aktivoimaa} nosebo-oireilua,
  • käytettävien testimenetelmien kykenemättömyyttä tunnistaa tosiasiallinen infektio,
  • todennäköisesti koronaan sairastuneiksi itseään epäilevien pelkoa/varautuneisuutta/ilmiötä, että virallisen koronadiagnoosin saamisesta koituisi kansalaiselle esim. yhteiskunnallista, rahallista tai sosiaalista vahinkoa,
  • infektoitumis-suspektin aikaansaamaa arkielämän ylikuormittumista/kiireisyyttä ja/tai uupumusta.


- periaatteessa taaskin on niin, että, edellä mainittujen esimerkkien ja vastaavien selittävien tekijöiden mahdollisuus poissulkien/merkitys huomioiden, positiivisten testitulosten prosenttiosuuksien muutoksia/suhteita aiempiin ajankohtiin voi vertailla.


Johtopäätelmiä: mikäli mahdollista ja taloudellista, testaaminen olisi syytä tehdä esimerkiksi useammalla eri menetelmällä, ja pyrkiä diagnosoimaan myöskin selittämättömät infektio-oireet hieman tarkemmin tilastointia ajatellen, mutta ei välttämättä kuitenkaan diagnoosia henkilön potilastietoihin liittäen {sähköiset potilastiedot ovat käytännöllisesti katsoen varastettavissa sekä yhteiskunnallisestikin käytettävissä potilaan vahingoksi ja esimerkiksi tällainen potilastieto voi vaikuttaa lääkärin myöhemmässä vaiheessa päättämiin hoitolinjoihin.


Tilastollinen tarkastelu ulkomailta peräisin olevien CoViD-19 tartuttajien määrästä[muokkaa]

Helsingin- ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin diagnostiikkajohtaja Lasse Lehtosen 1.11.2020 blogissaan (ks. linkkivinkki) julkaiseman laskelman mukaan pelkästään elokuun 2020 aikana ulkomailta on saapunut Suomeen noin tuhat infektoitunutta lentomatkustajaa.


THL: tilannekatsaus koronaviruksesta 30.7.2020 mukaan

  • Suomessa oli tuohon ajankohtaan mennessä kaikkiaan 7483 todettua CoViD-19 -tapausta


Kuukautta myöhemmän THL:n tilannekatsauksen 4.9.2020 mukaan

  • Suomessa oli tuohon ajankohtaan mennessä kaikkiaan 8225 todettua CoViD-19 -tapausta.


Elokuun aikana CoViD-19 -taudin esiintyvyys kasvoi 742 uudella todetulla tapauksella, mikä on vain 3/4 niiden tapausten kokonaismäärästä, joita tilastojen valossa tehdyn laskelman mukaan on Suomeen tullut lentomatkustajien mukana. Tämä viittaa laskennallisesti sellaiseen ilmiöön, että 1000/742=1,347 vähintään kolmasosa niistä ulkomailta Suomeen saapuneista lentomatkustajista, jotka ovat olleet viruksenkantajia, joko eivät ole saaneet lainkaan infektio-oireita, taikka sitten ovat infektio-oireiden alettua ilmetä, sairastaneet taudin vaivihkaa kotonaan (käymättä tutkituttamassa itseään). Koska näistä 742 tapauksesta osa on ollut peräisin vanhoista (Suomessa jo olevista) tartuntaketjuista, sitä isompi osuus näistä infektoituneista lentomatkustajista on jäänyt toteamatta.

  1. mikäli tauti on ilmennyt oireettomana, Suomeen saapunut lentomatkustaja on saattanut levittää infektiota voimakkaasti Suomessa.
  2. mikäli taudin oireita on ilmennyt, Suomeen saapuneen lentomatkustajan läheisiä on saattanut infektoitua tautiin (ennen kuin infektio-oireita on alkanut ilmetä).


On todennäköistä, että huomattava osa (jopa kaikki) niistä todetuista CoViD-19 -tapauksista, joita ei ole pystytty yhdistämään mihinkään tunnettuun tartuntaketjuun Suomessa, ovat olleet peräisin tällaisista uusista tartuntaketjuista, joiden lähde on edellä mainituista syistä johtuen jäänyt toteamatta. Tämä ilmiö selittää osaltaan sitä, että miksi intensiivisesti ja huolellisesti yhteiskunnassa toteutuva aktiivinen laumasuoja ei saa aikaan toivottua tulosta, epidemian kuolettumista. Samaan aikaan kun kansallinen aktiivinen laumasuoja toteutuu hyvin, ulkomailta Suomeen virusta mukanaan kantaneet lentomatkustajat ovat saaneet aikaan uusia tartuntaketjuja.

  • edellä olevan skenaarion pitäessä paikkansa, CoViD-19 -epidemian talttumiseen on olemassa yksi selkeä ja todennäköisesti kaikkein kustannustehokkain ratkaisu: kaikkien Suomeen saapuvien lentomatkustajien CoViD-19 -infektoitumattomuudesta varmistuminen ennen heidän päästämistä Suomen alueelle.
    1. Tämä saattaisi edullisimmillaan onnistua yhdistelmätestaamalla kaikki saman lennon matkustajat muutamaan otteeseen (muutaman päivän välein) ennen siviiliin päästämistä.
    2. Yhdistelmätestaamisen mielekkyys on siinä, että mikäli lentoseurueesta löytyy yksikin taudinkantaja, niin on todennäköistä, että myöskin tuntematon määrä muita samalla lennolla saapuneista matkustajista on infektoitunut ja näin ollen tartuttaa tautia eteenpäin, vaikka yksittäiset testaukset osoittaisivatkin henkilön terveeksi (inkubaatioaika).
    3. Mikäli yhdellä matkustajista on tartunta, käytännössä kaikki muut samalla lennolla ovat altistuneet ja siksi samalla tavalla kaikkien on pysyteltävä karanteenissa vähintään infektion inkuubaatioaika.
    4. Näin ollen on tarpeetonta alkuvaiheessa tehdä maahantulijoiden testejä yksitellen, vasta mikäli yhdistelmätestaus antaa jollain testikerralla positiivisen tuloksen, on järkevää Lopuksi, viimeisessä vaiheessa, yksittäistestata.
    5. Mikäli yhdistelmätestaamiset antavat toistuvasti negatiivista tulosta, ei samalla lennolla saapuneita matkustajia ole tarpeen yksittäistestata lainkaan.


Mikä osa koronaviruksen infektoituneista lentomatkustajista käy koronatesteissä?


22.10.2020 julkaistun Iltalehden artikkelin mukaan "Tällä hetkellä Suomessa alle viisi prosenttia koronatartunnoista on lähtöisin ulkomailta, loput tartunnoista ovat kotimaasta. Yli 50 prosentissa tapauksista taudin lähtöpaikka on epäselvä. ".

  1. Jos siis alle 5/100 tapausta todetaan olevan ulkomailta peräisin, tällöin elokuun 2020 aikana tällaisia ulkomailta peräisin olevia todettuja tapauksia olisi ollut alle 37,1 todettua tapausta kaikista 742 todetusta tapauksesta.
  2. Jos todellisuudessa ulkomailta on kuitenkin tullut elokuun 2020 aikana tuhat infektoitunutta lentomatkustajaa, tällöin heistä alle 37,1/1000 = 3,7% on päätynyt lopulta käymään testeissä. Kyse on niin pikkuruisesta, häilyvästä prosenttimäärästä, että tilastojen valossa Suomessa käytännöllisesti katsoen kukaan ulkomailta maahan saapunut/palannut CoViD-19 -infektoitunut matkustaja ei hakeudu oma-alotteisesti koronatestiin (taikka sitten koronatesteistä positiivisen testituloksen saatuaan ei ole halunnut paljastaa tuoneensa sen ulkomailta).
    • kultturieroista johtuvat epäluulot
    • olettamus, että koronatesteihin hakeutuminen on hyödytöntä
    • infektio-oireisena testeihin hakeutumisen hankaluus
    • velvoite pysytellä karanteenissa kunnes saa testitulokset
    • testituloksen odottelun aikainen palkaton karanteeni ei sovellu
    • bioterrorisointi
    • sairastumisen aiheuttama leima/häpeä/stigma
    • järkyttyminen/masentuminen infektio-oireiden ilmenemisestä itsellä
    • arjen kiireellisyys
    • huono sää ulkona
    • pyrkimys/projekti joissakin ihmisyhteisöissä/kulttuuripiireissä/ammattikunnissa, että tauti pyritään tarkoituksellisesti sairastamaan mahdollisimman aikaisessa vaiheessa esimerkiksi immuniteetin saamiseksi ja/tai Kela-hyvitysten (karanteenimääräys) tilittämiseksi mahdollisimman korkeina (ennen kansantalouden supistumisen aiheuttamaa omien vuosiansioidensa supistumista).
  3. Jos taas asia olisi niin, että kaikki noin 50% tapauksista, joissa taudin lähtöpaikka olisi epäselvä, se olisi peräisin ulkomailta, tällöin alle 55% kaikista todetuista tapauksista olisi tosiasiassa tuotu ulkomailta, elokuun 2020 742 tapauksesta alle 408.1 todettua tapausta.
  4. Tällöin tilastoja tarkastellen tuhannesta infektoituneesta alle 40,8% olisi käynyt testauttamassa itsensä.


Johtopäätöksenä toteamme, että tilastojen valossa ulkomailta Suomeen saapuneista taudinkantajista ja siihen itse sairastuvista vain enintään 3,7% - 40,8% päätyy käymään koronatesteissä, ja mikäli tämä osuus on lähempänä 40%:a, niin sitä isompi osuus heistä, jopa 9 henkilöä 10:stä ei paljasta vierailleensa hiljattain ulkomailla.


  • Sinä, miten hyvin koronaa yksityisesti piilossa sairastavat ovat käytännössä saaneet huolehdittua, ettei tauti leviä muihin, ei osaa sanoa, mutta valitettavasti leviämiskertoimen R kannalta, ja siten epidemian kehittymissuunnan kannalta kriittinen tekijä ovat nuo tuntemattomat tartunnan lähteet, sillä ne olisivat teoriassa estettävissä vasta sitten, kun ne saadaan kartoitettua/identifioitua.
  • Olettaen, että nykyisin (kevään tavoista eteenpäin jalostuneen) aktiivisen laumasuojan käytännöin ylletään jokseenkin lähelle kevään tasoa, niin uusien tautitapausten jyrkästi kasvava trendi loppuvuodesta 2020, huolimatta vastaavasta aktiivisen laumasuojan tasosta viittaa siihen, että jokin tuntematon osuus tartunnoista selittyy sellaisilla uusilla seikoilla, tekijöillä, olosuhteilla, tartuntakanavilla tai tartuttajilla, joita alkuvuodesta 2020 ei Suomen yhteiskunnassa vielä tapahtunut/ollut/vaikuttanut.
  • Kevällä 2020, kun epidemian leviämisestä tiedettiin Suomessa vielä paljon vähemmän kuin nykyisin, kansallisen CoViD-19 -epidemian suunta oli kuitenkin voimakkaasti alaspäin (todettujen tapausten perusteella epidemia kuolettui kahden kuukauden sisällä; korkeampi testeihin pääsemis kriteeristö ei ole harventanut infektioiden toteamisia alle todellisen infektoituneiden määrän, vaan se vain lähinnä viivästänyt oireilevien testeihin pääsyä muutamalla päivällä, joten kevään ja syksyn tilastot ovat vertailukelpoisia).
    • Jonkin vähäiden osan kevään 2020 CoViD-19 -infektoituneista taudinkuvat olivat niin lieviä, ettei heitä osattu epäillä taudinkantajiksi ja kutsua testeihin (eivätkä he näin ollen välttämättä itsekään tunnistaneet infektiotaan), mutta tuostakaan huolimatta, ettei jokaista taudinkantajaa saatu identifioitua kevällä (ennaltaehkäisten tartuntaketjujen leviämiset heistä), keväinen epidemia siitä huolimatta kuolettui, mikä on varsin erikoinen yhtälö / yllättävä toteuma.
    • kevään aktiivisen laumasuojan valikoima sisälsi joitakin hyvin tehokkaita elementtejä.
  • Koska tuntemattomien tartuntalähteiden/tarttumiskanavien identiteetit ovat tosiaan tuntemattomia, niin ei periaatteessa voida tietää hillitseekö - ja jos, niin miten merkittävästi - mikäkin käytössä oleva aktiivisen laumasuojan menetelmä samalla niitä tuntemattomiakin lähteitä/kanavia. *Loppuvuonna 2020 monissa maissa kuten Kiina, Grönlanti, Australia, Uusi-Seelanti, Etiopia, Gambia, koronaepidemia on saatu kuolettumaan. Kullakin maalla varmastikin omanlaisensa tasoltaan kohtuulliset epidemianhallintamenetelmät sellaiseen tilanteeseen pääsemisekseen, mutta joka tapauksessa, näiden tuntemattomien tartunnanlähteiden (johon ei olisi osattu/pystytty reagoimaan) merkitys on näissä maissa ollut joko ennestään melko pieni tai sitten epidemianhallintamenetelmät ovat pienentäneet myös näiden tuntemattomiksi jääneiden tartunnanlähteiden vaikutusta.
  • Näin ollen mikäli tällaisia uusia asioita on - mikä on ilmeistä - niin niiden kartoittaminen/identifioiminen on epidemian hillitsemisen kannalta keskeisempi seikka kuin olemassa olevien ja efektiivisten aktiivisten laumasuojan käytäntöjen yhä edistyneemmäksi virittely.


Hypoteesi[muokkaa]

Mahdollinen selitys ulkomailta Suomeen saapuvien infektoituneiden matkustajien suureen määrään on, että

  1. kun riskialueilta palaavien keskuudessa samassa matkustamossa oleskelee usein jopa useita kymmeniä infektoituneita,
  2. tällöin tartuntojen ehkäisykeinojen kuten maskien käyttö, teho romahtaa,
  3. koska vaikka kontaminaation saamisen riski yksittäisestä taudinkantajasta onkin jonkin verran alentunut,
  4. niin useiden heikkojen altistumisten kumuloitumisen lopputuloksena vallitseva intensiteetti on kuitenkin monikymmenkertainen verrattuna siihen, että matkustamossa olisi vain yksi taudinkantaja.
  5. Näin ollen mikäli useampia infektioita todetaan saman matkustamon keskuudessa,
  6. niin itsestäänselvästi jokin, kenties hyvin iso osa, myöskin heistä, jolla infektoituminen ei ole vielä todettavissa, ovat kuitenkin todellisuudessa saaneet kontaminaation sellaisen lentomatkan aikana.


  • tähän standardiratkaisuna voisi olla esimerkiksi loogisesti, taudin latentin inkubaatioajan plus testitulosten analysoinnin kestoinen valvottu karanteeni, jonka alussa ja lopussa koronatestaus (sisältyen lentomatkan hintaan eli realisoituu lentoyhtiön järjestämänä palveluna, mikä on mutkattominta).
    • ensimmäinen testikerta yhdistelmätestauksena, josta jos negatiivinen tulos, sen lennon kaikkien matkustajien lentoyhtiörahoitteiset karanteenit voidaan mahdollisesti päättää etuajassa:
      • se, että välittömästi lennon jälkeen otettu ensimmäinen yhdistelmätestaus osoittaa negatiivista, merkitsee, ettei lennolla ilmeisestikään matkustajat ole altistuneet koronaan, ei sitä, etteikö jollakin yksittäisillä matkustajilla saattaisi olla lennon aikana kuitenkin ollut tartunta inkubaatiovaiheessaan, ennen lennolle saapumistaan saatu (jollaisista lentoyhtiö vastuuvapaa).
      • mikäli ensimmäinen yhdistelmätestaus näyttää negatiivista, merkitsee se periaatteessa sitä, että matkustajien riski olla taudinkantajia (taudin esiintyvyys matkustajissa) on alentunut noin samalle tasolle kuin mikä on lähtömaan yleinen esiintyvyystaso.
      • mikäli lähtömaassa esiintyvyystaso on liian korkea taikka henkilön taudittomuus välttämättömyys, (inkubaatioajan plus testituloksen saamisen viiveen pituisen) karanteenin jäljelläoleva osuus lankeaa loogisesti esimerkiksi matkanjärjestäjän tai matkustajan vakuutusyhtiön vastuulle, mutta inkubaatioajan laskeminen alkaa periaatteessa (mahdollisesti erillisen todennetun, katkeamattoman) lennonvastaisen karanteeniajan alusta (joka siis alkaa viimeistään lennolle saavuttaessa), ei lentomatkan puolivälistä, josta inkubaatioaikaa aletaan laskea, mikäli ensimmäisen joukkotestin ollessa positiivinen, todetaan kaikkien matkustajien altistus lentomatkan aikana.
    • kuten kiinalaistutkimus joukkoaltistumisista matkustamossa osoitti/antoi viitteitä, matkustajien altistumisen aiheuttama infektoitumisriski on yhtäläinen kauttaaltaan samassa matkustamossa; jokaisen matkustajan infektio tai infektoitumattomuus on erillinen ilmiö, josta ei pysty päätellä/järkeillä jonkun toisen matkustajan infektiota tai infektoitumattomuutta.
    • Muun muassa Keski-Euroopassa toimivien väärennettyjen negatiivisten koronatestitulosten pimeiden markkinoiden vuoksi on matkustajien turvallisuudesta lentomatkan aikana vastuussa olevan lentoyhtiön taikka karanteenista vastaavan tahon itse reguloitava matkustajiensa koronatestit (toteutettava alihankintana ja välitettävä viranomaistietona).
      • Kolmansien osapuolien laatimat irralliset kronatestitulos-todisteet eivät ole hyväksyttävissä, sillä matkustamispaineen ollessa voimakas, myöskin väärennettyjen todistusten tarve ja kysyntä voimistuu ja väärennysmenetelmät samalla jalostuvat hienommiksi.
    • CoViD-19-taudin sairastaminen ei ilmeisestikään tuota merkittävää immuniteettia (13.11.2020 päivätty uutinen, jonka mukaan noin kolmasosa 70:stä Pieksämäen tamitarhan sairastuneista työntekijöistä oli koronan moneen kertaan sairastaneita), nenänielumenetelmällä tutkitut potilaat olivat toisin sanoen ainakin uloshengitysilman välityksellä tautia eteenpäin levittäviä.
      • Immuniteetti (rokotuksin tai sairastamisin) CoViD-19:lle ei poissulje mahdollisuutta toimia taudin kantajana ja muihin tartuttajana.
    • matkatavaroiden ja vaatteiden kontaminaatiot edelleen mahdollisia, vaikka matkustajalla itsellään ei todettaisikaan infektiota.


Suomenkieltä taitamattomien oleskelijoiden vaikutus[muokkaa]

12.12.2020 uutisen mukaan marraskuusta lähtien Helsingissä tartunnat ovat painottuneet maahanmuuttajataustaisiin lähiöihin. Helsingissä kolmasosa (20-40%) ja muualla Suomessa neljäsosa (25%) uusista tartunnoista on todettu Suomen virallisia kieliä taitamattomien keskuudessa. (käytetty määritelmää "muuta kieltä kuin Suomen virallisia kieliä puhuvilla", joka sinänsä epämääräinen määritelmä, mutta ilmeisesti viitataan ei henkilön äidinkieleen, vaan asiointikieleen). Suomen kansalaisuuden saaminen edellyttää kommunikointikykyä virallisella kielellä, joten puhe em. artikkelissa on ilmeisesti henkilöistä, joilla ei ole Suomen kansalaisuutta. Artikkeli käytännössä viittaa turvapaikanhakijoihin, kausityöntekijöihin ja/tai Suomen kansalaisuuden saamisen jälkeisen perheenyhdistämisen myötä täkäläisiin kielitaidottomiin Suomen kansalaisiin.


Mahdollisia selityksiä tällaiseen hyvin suureen esiintyvyyteen

  1. tiiviit ja eristäytyneet asuinyhteisöt kielitaidottomilla
  2. yhteisöllinen uskonnonharjoittaminen
  3. infektioiden toivottomasta yleistymisestä yhteisön keskuudessa johtuen luopuminen leviämistä ehkäisevistä toimista
  4. immuniteetin väliaikaisuudesta johtuen saman taudin kiertäminen useaan kertaan/jyllääminen jatkuvasti yhteisön keskuudessa


Ratkaisumahdollisuuksia

  • esimerkiksi ruokien myyminen/jakelu kotiin aseptisesti (lähikauppojen sulkeminen) tartuntojen leviämisen estämiseksi.
  • rokottaminen yhteisönlaajuisesti (jotta kulkutauti pystyisi kokonaan kaikota yhteisön keskuudesta, jolloin heillä olisi mahdollisuuksia aktiivisen laumasuojan toimilla estää seuraavan kulkutaudin leviäminen yhteisöön)
  • sairastelevien perheenjäsenten toipuminen huoneissa, joissa on poistoilmaventtiili (jotta ei ilmavälitteisesti infektoivuutta muualla huoneistossa)
  • terveiksi varmistettujen perheiden siirtäminen/keskittäminen toisaalle (eri kerrostaloihin kuin sairaat) asumaan
  • toipilaiden keskittäminen samoihin rakennuksiin (kerrostaloihin) parantumaan.
  • kerrostalon poistoilmanvaihdon/jäteilman UVC-desinfiointi.


"Sytostaatit vai sädehoito?"[muokkaa]

Kullakin seudulla asuvien ihmisten kaukoliikuskelutottumuksista riippuu, miten tarkkarajaisena epidemiapesäke ("tartuntarypäs") missäkin päin Suomea pysyy. Tämän takia kaikkein maalaisjärkisintä on pyrkiä kohtuullisella tarkkuudella, mutta ennen kaikkea täydellisesti kartoittamaan epidemiapesäke paikallisena alueena. Tämän pesäkkeen sisällä sen paikalliselle kulttuurille soveltuvat tartuntaketjujen tukahduttamiseen tähtäävät intensiivisemmät toimet ovat perusteltuja ja siksi myös melko mielekkäitä toteuttaa, mutta tämän (onnistuneesti rajatun) pesäkkeen ulkopuolella sellaisille ei ole välitöntä tarvetta.

Paikallisen tason (kaupunkijohtoiset) sulkutoimet ovat vuonna 2020 monissa hyvin vakavissa tartuntaryppäissä olleet ainut sovellettavissa oleva efektiivinen keino saada ne pidettyä paikallisesti hallinnassa, ja siinä ollaankin tuolloin onnistuttu todella hyvin, estäen isojen tartuntaryppäiden ja sitä myötä koko kansallisen epidemian riistäytyminen hallinnasta Suomessa vuonna 2020.


  • Karanteeniin asetetuilla alueilla esimerkiksi päivittäistavaroiden toimittaminen kotioville asti.
  • Karanteeniin asetetuilla alueilla D-vitamiinin kaltaisten lisäravinteiden harrastaminen toisaalta taudinkuvien lieventämiseksi, toisaalta uusien tartuntojen harventamiseksi ja kulkutaudin saamiseksi mahdollisimman nopealla aikataululla tukehtumaan, jotta paikallinen karanteeni voitaisiin turvallisesti purkaa.
  • Perinteinen ja kaikille soveltuva yksinkertainen, edullinen ja erittäin efektiivinen konsti kulkutaudin kukistamiseen.
  • Toimii jopa ilman, että tarvitsisi edes tuntea kulkutaudin aiheuttajaa, joten on sikälikin kätevä menettely.
  • Empiria on osoittanut kyseisen konstin olevan loistava instrumentti tartuntaepidemioilta suojautumiseen.


  • asuinaluekohtaisten karanteenien toteutus on mahdollista skenaariosuunnitella etukäteen, jolloin esimerkiksi tyypillisesti riskialueella matkailevien henkilöiden lähipiiri pystytään laittamaan karanteeniin jopa välittömästi paluumatkalaisen palattua infektoituneena kotiinsa.




Rokottaminen[muokkaa]

Taktisten ydinaseiden kaltaisista biologisista joukkotuhoaseista ihmiskunnalla ei ole kokemusta, mutta sellaiset ovat pahoja, pahoja, pahoja aseita, joilla tuhotaan minkä hyvänsä kokoisia sivilisaatioita hetkessä. Sellaisia vastaan rokotteilla ei voi tietenkään kamppailla, vaan päin vastoin: resursoiminen rokotteisiin ja rokottamisiin saattaa käytännössä estää resursoimisen sellaisiin vaihtoehtoisiin leviämisenehäisymenetelmiin, joilla myöskin taktisten biologisten aseiden tuhovoimaa olisi lievennettävissä. Muun muassa tämän perusasian takia rokottamisen varaan on vastuutonta kytkeä kansakunnan tulevaisuutta. Tässä artikkelissa sen takia käsitellään vain satunnaisen pintapuolisesti rokottamista tartuntaepidemioilta suojautumisen keinona.


Passiivisella laumasuojalla (immuniteetin muodostuminen kyllin monelle kansalaiselle sairastaen epidemia, säännöllisesti otettavin vasta-aineannoksin esimerkiksi maidossa tai kananmunissa taikka rokotuksin) on mahdollista täydentää aktiivista laumasuojaa vaihtelevalla menestyksellä. Menestys riippuu esimerkiksi siitä, että onko rokottamisen päätavoitteena suojella jotakuta erityistä ihmisryhmää kuten iäkkäät ihmiset tai kriittistä ammattikuntaa kuten hoitoalalla, kuljetusalalla tai vähittäiskaupassa työskentelevät henkilöt, vai inhimillistä yhteiskunnallista elämää sinänsä vaiko elinkeinoelämän toimintaa ja kansallista kilpailukykyä (virusinfektion saamisen suorien ja epäsuorien taloudellisten kustannusten sekä vastaavien rasitteiden minimoiminen. Lisäksi rokottamisten tuottamaan epidemian vähentymiseen vaikuttaa se, miten ja kuinka voimakkaasti infektion leviäminen jakautuu/painottuu yhteiskunnan eri ikäryhmissä ja ihmisryhmissä.


Lääkkeellä, infektiosta vastikään parantuneen henkilön veriplasman transfuusiolla sairastuneeseen (virallisesti hyväksytty hoitomenetelmä CoViD-19 -infektioon mm. USA:ssa 23.08.2020, sinänsä konstina melko vanha, ks. linkkivinkki), epidemianaiheuttajalle vasta-aineita sisältävillä elintarvikkeilla (kuten taudin sairastaneen eläimen munima kananmuna taikka lypsämä maito), vitamiini- ja hivenaineilla, steroideilla (hengenvaarallisesti yliaktiivisen immunipuolustuksen hillitseminen, WHO:n 2.9.20 antama hoitosuositus) yms. menetelmin vaikuttamisella taudin paranemiseen, ei kohentuneista paranemisennusteista huolimatta ole kuitenkaan itse epidemian leviämistä hidastavaa vaikutusta, ellei kysymys ole tilanteesta, että infektoitunut potilas ei muutoin kykenisi esimerkiksi pysymään karanteenissa, kunnes paranee (jolloin hänen nopeampi paranemisensa ennaltaehkäisisi uusien henkilöiden infektoitumisia) taikka että transfuusion saaminen tuottaa rokotteen kaltaisen terapeuttisen vaikutuksen (väliaikainen immuniteetti) henkilössä.


Rokotteen tuottaman väliaikaisen immuniteetin pidentäminen tehosterokottamisten sijaan tarkoituksellisesti järjestämällä henkilölle virustartunta (ks. mm. pox party tai rokonistutus) on periaatteessa tunnettu, joskaan ei enää standardi protokolla, ja tartutetun henkilön täytyy pystyä pysytellä karanteenissa jonkun aikaa.


Uuden rokotteen osalta avoimia kysymyksiä ovat muun muassa viiveellä ilmenevät vaikeat sivuvaikutukset sekä toisaalta välittömästi ilmenevät lievät, mutta krooniset sivuvaikutukset. Niiden yleisyys, vakavuusasteet, yhteiskuntaa hyödyttävän immuniteetin muodostumiseen tarvittavien tehosterokotteiden määrä ja aikataulutus sekä se, miten laaja immuniteetti siitä muodostuu epidemian olemassaolevia sekä mahdollisia uusia epideemisesti leviämään lähteneitä/lähteviä mutaatioita vastaan. Käytännön kokemusten perusteella tiedetään, ettei ainakaan taudin sairastamisen myötä muodostuva luonnollinen immuniteetti sulje pois taudin eteenpäin levittäjänä toimimista (ilmeisesti kyse on immuniteettivasteen hitaudesta). Tämänkaltaiset epäselvät muuttujat vaikuttavat keskeisesti siihen, miten kalliiksi laumasuojan parantaminen ja ylläpitäminen rokotteen avulla käy yhteiskunnalle. Näin ollen uuden rokotteen hyödyntämisen yleisluontoisena tavoitteena käytännössä on voida hyvin korkealla varmuudella rokotteen turvallisuudesta saavuttaa tarvittava yhteiskunnallinen hyöty (laumasuojan tarpeeksi merkittävä vahvistuminen tarpeeksi pitkäksi aikaa) sekä suorilta (kuten rokotus sekä mahdollinen toipumisaika) että välillisiltä kustannuksiltaan (kuten valitun rokotuskattavuuden ylläpitäminen hamaan tulevaisuuteen sekä kroonisia sivuvaikutuksia kokevien diagnosointi ja korvaukset) mahdollisimman edullisesti eli mahdollisimman pienellä rokottamisten tarpeella.

Moraalisena ristiriitana akuutisti tarvittavassa rokotteessa on uusille rokotteille tehtävän nelivaiheisen trial-testausprosessien normaalisti vaadittujen tutkimusjaksojen pituuksista johtuva tarve virallistaa rokote "etukenossa" (ks. "Emergency Use Authorization") ja yleisen hyödyn nimissä riskillä aloittaa isojen määrien ihmisiä rokottaminen ennenaikaisesti. Hitautta aiheuttaa mm. jopa useiden viikkojen kestoinen viive rokotushetkestä immuniteetin muodostumiseen sekä trialin viimeinen vaihe, jossa tarkkaillaan rokotteen pitkäaikaisia haittavaikutuksia ym. testirokottaen laajempia ihmisryhmiä.


Rokotteiden turvallisuudesta vastaa lähes aina valtio tai vastaava rokotusluvan myöntäjä (ei rokotteen kehittäjä). Käytännössä tämä merkitsee, että rokotteen mielekkyyttä arvioidaan ensisijaisesti yhteiskunnallisen kokonaishyödyn sekä hankintahinnan kannalta ja vasta toissijaisesti rokotteen absoluuttisen turvallisuuden kannalta. Muun muassa tällaisesta eturistiriidasta johtuen joissa kuissa uusissa rokotteissa on ilmennyt yksittäisillä rokotetuilla ihmisillä pysyvästi invalidisoivia (yleensä neurologisia) sivuvaikutuksia. Viime vuosikymmenen varrelta tällaisista tunnettuja rokotteita ovat olleet esimerkiksi vuonna 2009 myyntiluvan Euroopan komissiolta saanut sikainfluenssarokote Pandemix, jonka yleisempi hyödyntäminen keskeytettiin vuonna 2010 lukuisten kroonisesti narkolepsiaansairastumistapausten (Suomessa kaikkiaan 359 vahonkoilmoitusta) vuoksi, sekä HPV-rokote Gardasil (rokote mm. kohdunkaulansyöpää aiheuttavaa papilloomavirusta vastaan), jonka kohdalla on ilmennyt muutamia yksittäisiä tapauksia, joissa rokotetuilla nuorilla tullut vaikeita vaihdevuosien kaltaisia neurologisia/psykosomaattisia oireita kroonisesti, mutta kyseinen rokote kuitenkin on vuonna 2013 sisällytetty Suomen kansalliseen rokotusohjelmaan, joskin rokotteen kalleudesta keskustellaan edelleen.

  • Lähtökohtainen syy hermostollisiin oireisiin on rokotteen aiheuttaman immuunijärjestelmän häiriön tuottama autoimmuunisairaus, kuten tulehduksellinen aivosairaus (akuutti disseminoitunut enkefalomyeliitti, ADEM) tai paikallinen akuutti selkäytimen poikittaistulehdus (acute transverse myelitis, ATM).
    • Huomionarvoista on, että vastaavia akuutteja (hengenvaarallisia) hermosto-oireita ilmenee myöskin B12-vitamiinin puutostilassa. Tällainen puutostila saattaa kehittyä muun muassa pesunkestäville vegaaneille, B12-vitamiinin puute voi aiheutua monituisista syistä johtuvasta imeytymishäiriöstä sekä vanhemmiten luonnostaan ilmenevästä imeytymisen vähäisyydestä.
    • Näillä ei kuitenkaan ole syy-yhteyttä, sillä rokotteesta johtuvat hermosto-oireet aiheutuvat tulehdustilasta hermostossa, vitamiininpuutoksessa taas kemiallisista häiriöistä elimistössä (kuten mm. että eräs hermoston toimintaan liittyvä välttämätön kemikaali katoaa elimistöstä, ja että eräiden sellaisten aminohappojen ja entsyymien, joita välttämättä tarvitaan solun jakautumisprosessissa, muodostuminen estyy).
    • mikäli kysymys on autoimmunologisesta tulehduksesta, kyseinen autoimmuunisairaus "jää toistaiseksi" henkilöön, se ei esimerkiksi sammu rokotukselle ilmoitetun sen tarjoaman suoja-ajan päättyessä (sillä immunologisen reaktion jatkuva hälytystila jatkuvasti ylläpitää immuunivastetta elimistön omia kudoksia vastaan).
  • mm. AstraZenecan Waxzevria-rokotteiden testiryhmien sisällä selkäytimen poikittaistulehdustapauksia on ilmennyt (ainakin heinä- sekä syyskuussa 2020), mutta niiden yhteyttä rokotekokeisiin ei yhtiön mukaan ole voitu luotettavasti osoittaa, joten rokotteen kehittämisprotokollan annettiin jatkua. Yhtiön tapaa tiedottaa ongelmista viiveellä ja epäselvästi on kritisoitu. (The New York Times 23.11.2020).
    • kolme todistettavasti rokotteesta johtuvaa selkäytimen poikittaistulehdustapausta rokotteen trial-vaiheissa aiheuttaisi rokotteen hylkäämisen (terminoisi rokotteen ennen sen hyväksymistä yleiseen levitykseen) (minkä jälkeen kynnys hylätä rokote on korkea)
      • Selkäytimen poikittaistulehduksia ilmenee USA:ssa (sikäläisen terveysviraston mukaan) noin 1400 tapausta vuodessa, jolloin koko väestössä (330676000 kansalaista) sen esiintyvyys on 0,00000423375 (0,004‰)
      • Teoreettinen todennäköisyys, että AstraZenecan (WaxZevRia-rokotteen) trial-vaiheessa 2 / 3 kyseisen *perusterveystarkastetun joukon (10 000 vapaaehtoista osallistujaa) keskuuteen sattuu yksi tai useampi tällainen tapaus on (enintään*)
        1-(1-1400/330676000)^10000 = 0,04145388334 (4,1 %)
      • Teoreettinen todennäköisyys, että AstraZenecan (WaxZevRia-rokotteen) trial-vaiheessa 2 / 3 kyseisen joukon (30 000 uutta vapaaehtoista osallistujaa) keskuuteen sattuu yksi tai useampi tällainen tapaus on (enintään*)
        1-(1-1400/330676000)^30000 = 0.11927761206 (11,9%)
      • Teoreettinen todennäköisyys, että sekä toisessa että kolmannessa trial-vaiheessa sattuu olemaan molemmissa yksi tai useampi tällainen tapaus on (enintään*)
        0,04145388334*0,11927761206 = 0.00494452022 (0,5%)
      • Teoreettinen todennäköisyys, että molemmat selkäytimen poikittaistulehdustapaukset ovat olleet rokotteen (harvinainen mutta vakava) sivuvaikutus on näin ollen 99,5%.
    • tiedottamisen takkuamista on ilmennyt muillakin CoViD-19 -rokotekehittäjillä (mm. Sputnik, Moderna; sivuvaikutuksia kokeneita koehenkilöitä on itse ottanut yhteyttä tiedotusvälineisiin, ks. linkkivinkit).
    • Modernan rokotteen lääkeinfo, jossa mm. lueteltu jälkioireet, jollaisia ilmetessä yhteys lääkäriin.
    • AstraZenecan WaxZevRia -rokotettujen keskuudessa todettiin vuoden 2021 ensimmäisellä kvartaalilla muutamia kymmeniä yksittäisiä aivojen hiusverisuoniston tukoksia, joiden oireiden yhteyttä rokotteisiin pidettiin ilmeisenä.
      1. hiusverisuoniston tukokset eivät ole yleensä kuolettavia, vaan ne aiheuttavat toimintahäiriötä.
      2. Vanhoilla ihmisillä voi olla ilmaantunut hiusverisuoniston veritulppia aivoihinsa heidän tietämättään.
      3. Näin ollen voi olla, että Astra Zenecan WaxZevRia-rokote tuottaa yhtälailla vanhemmilla ihmisillä aivojen hiusverisuoniston tukoksia, ne tapaukset eivät vain voi tilastollisesti yhdistää/liittää potilaan saamaan WaxZevRia-rokotteeseen, sillä ne ovat muutenkin sen verran yleisiä vanhuuden vaivoja.
      4. Virallista syytä ilmiölle ei osata sanoa, mutta maallikon villi veikkaus, että WaxZevRia-rokotteen vaikutusmekanismissa kyse on samasta tai samankaltaisesta autoimmunologisesta reaktiosta kuin jollaisen joidenkin CoViD-19 -potilaiden immuniteettijärjestelmä on "valinnut" indikaattoriksi virusinfektiosta,
      5. joka indikaattori sattuu aiheuttamaan tiettyihin verisuonien rakennusaineisiin kohdistuvaa autoimmunologista reaktiota,
      6. jota ilmiötä (hiussuoniston seinämien ohentumisia) on siis todettu koronavirukseen kuolleiden potilaiden aivoissa,
      7. ja tämä ilmiö eli verisuonien seinämien kudosvauriot ilmenevät voimakkaimmin nimenomaan ohutseinämäisissä hiusverisuonistossa,
      8. jotka kudosvauriot aiheuttavat valkosolujen määrien lisääntymisiä ja kertymistä vauriokohtiin,
      9. joka ilmenee hiusverisuoniston veritulppina.
      10. Mikäli tämä spekulaatio olisi tosi, tällöin rokotteesta (tai itse virusinfektiosta) hiusverisuonistoon aiheutuneiden tulppien liotushoidoissa on (autoimmunologisen reaktion ohentamista verisuonista johtuen) sitä isompi aivoverenvuotoriski, ja
      11. liotushoitojen hyöty jää vähäiseksi, sillä autoimmunologisen reaktion jatkuessa veritulppia kehittynee lisää kokoajan.
      • mikäli tämä spekulaatio olisi tosi, kyseinen autoimmunologinen reaktio voi ilmetä rokotetulla, vaikkei siihen pitkiin aikoihin mm. aivoveritulppien perusteella voitaisikaan reagoida. Kenties tällainen autoimmunologinen reaktio, jos se on lievä, laantuu rokotuksen suojan laantuessa, kenties ei?
      • hiusverisuonien veritulpista ei varmaankaan voi saada rokotevahinkokorvausta, koska syy-yhteys on vaikea todistaa.
    • AstraZenecan Waxzevria-rokotteen lääkeinfo, jossa mm. lueteltu jälkioireet, jollaisia ilmetessä yhteys lääkäriin.
  • 25.1.2021 tulleen tiedon mukaan Moderna testaa uutta tehosterokotetta (päivittää rokotettaan) parantaakseen rokotteen tehoa Etelä-Afrikan virusmuunnosta vastaan.
    • mitä lähempänä CoViD-19-mutaation indikaattorina rokotteessa käytetty osanen (proteiini) on jotain ihmiskehossa luontaisesti esiintyvää periaatteessa mitä vain yksittäistä proteiinilajia, sitä aiheellisempi ja vakavampi riski on, että jonkin suuruisella osalla väestöstä ilmenee välittömästi taikka pitemmän ajan kuluessa autoimmunologinen reaktio (jonka"tavanomaisia" seurauksia siis mm. narkolepsia, koska tällaiset proteiinit ja autoimmunologiset tulehdukset tapaavat liittyä neurologiaan).
      1. Huom. tällaisista "tehosterokoteuutuuksista" ei välttämättä tiedoteta rokotettavia, koska rokotettavien ei uskota olevan kiinnostuneitakaan aaiasta, sillä Näennäisestihän kyse on vain "rokotteen vähäisestä versiopäivityksestä huonompitehoisesta parempitehoiseen", ja tokihan vaihtoehdoista parempi kelpaa kaikille.
      2. Synkkenevästä pandemiatilanteesta johtuen jotkut yksittäiset valtiot saattavat olla pakotettuja* hyväksymään 'päivitetyn rokotteen" mahdollisesti** kohonnut vammautumis- tai kuolleisuusriski.
        • * "valtion olemassaolon kuolinkamppailu/kohtalonkysymys/viimeinen oljenkorsi/kätevin ja edullisin vaihtoehto suhteessa mahdollisiin riskeihin/asiantuntijoiden suosittelema ratkaisu".
        • ** "juopontuurilla" ei realisoidu monellakaan kansalaisella, SHTF-tilanteessa realisoituu melko monella; lyhyellä tai pitemmällä viiveellä. realisoituminen tapahtuu väistämättömästi sellaisessa SHTF-skenaariossa, että sekä jokin uusi mutaatio viruksesta että elimistön luontainen kudos (kuten verisuonen seinämän eräs rakenneaine) sisältävät samanlaista proteiinia, jota vastaan elimistön oma immuniteetti hyökkää, olipa kyseessä rokotteen tai itse infektion myötä syntynyt uusi immuniteetti. Tällaisen dystooppisen proggression/itsesakatun syöksykierteen oikaisemiseksi epidemian nk. tukahduttamisstrategia on kätevin.
      3. Vuodelta 2020 tuttu ketjureaktio, että kun yksi hyväksyy, joillekkin muillekkin valtioille tulee kiire hyväksyä ehtiäkseen solmia omat toimitussopimukset ajoissa.
      4. Kun kyllin moni taho hyväksyy uutuuden, rokotteiden tuotannot ja toimitukset pyritään panemaan toimeen mahdollisuuksien mukaan, periaatteessa mahdollisimman nopeasti.
      5. Rokotevalmistajan (jolla oman rokotteensa immateraalioikeudet eli patentti hallussa) tuotantokapasiteetti rajallinen, jolloin resursseja uudelleenallokoidaan eli käytännössä vanhan rokotetyypin tuontantomääriä lasketaan (toimitusmäärät entistä pienempiä, viive pitempi).
      6. Valtiot päätyvät yleisesti rokotusstrategiaan, jossa ensimmäinen rokote annetaan vanhemmalla ja tehosterokote uudemmalla versiolla.
      7. rokotevalmistaja päätyy allokoimaan koko tuotantokapasiteetin uuden version valmistamiseen saavuttaakseen synergiahyötyä (toimitusmäärissä/-ajassa kirimiseksi).
      8. valtiot joko rokottavat väestöä periaatteessa "puhtaasti kokeellisilla rokotteilla" tai sitten eivät rokota väestöä.
        • odotettavissa on, että siinä vaiheessa, kun tällaisia eksperimentalistisia päivitettyjä rokoteversioita saadaan, niin aletaan vähitellen {enenevissä ja voimistuvissa määrin} painostaa henkisesti, vaatimaan, jopaa edellyttämään {käytännöllisesti katsoen psykologisesti pakottamaan} ensimmäisen rokotuskerran vanhalla rokoteversiolla ottaneet sekä myöskin molemmat vanhalla rokoteversiolla ottaneet suostumaan {joko yksittäisellä suostumuksella tai pikku hiljaa erilaisin asteittain moneen kertaan vähitellen kysyttävin hyväksymistä osoittavin askelein} ottamaan myös uusi päivitetty tehosterokote.
          • jo-rokotettujen kansalaisten tehosterokottaminen onnistuu "puolella hinnalla" verrattuna tyytin koronarokottamattomiin kansalaisiin.
          • vuonna 2020 jo moneen kertaan nähtynä ilmiönä kaikki spekulaatiot jyrkästi kielletään "ei sitten missään nimessä", "vannon kautta kiven ja kannon", "ukkivainaan kunnian kautta" {kunnes ilmoitusluontoisesti todetaan, että ellei hyvällä, niin sitten pahalla näin tottakai toimitaan, anteeksi-anteeksi-pahoittelen-perumme puheemme-mennyttä ei saa tekemättömäksi eikä menneestä voi tällä kertaa ottaa opiksi}
            1. "Juuri tulleen tiedon mukaan" (17.2.21) hallitus valmistelee rokotuspassia - kansainvälisen hypen puristuksessa - jonka myötä ensisijaisesti kansainvälinen matkustaminen helpottuisi, toissijaisesti yhteiskunnallinen elämä
            2. kunnes tapahtuu väistämätön ja varsin itsestäänselvä yhtälö 1+1=2:
            3. nimittäin todetaan, että juuri nämä rokotuspassilliset ovatkin itse asiassa ne roistot, jotka holtittomalla elämäntavallaan levittävät äärimmäisen vaaralliseksi äityneitä kuukausi kuukaudelta uusiutuvia {2kk viiveellä havaittavia} mutaatioita.
            4. aletaan kirkua kuorossa, että nämä vastuuttomat ihmiset on joko saatava kotiinsa kahleisiin tai sitten pakkorokotuksiin itseansaitusti.
          • vaihtoehtoisesti/tehostuskeinona mm. nigerialaishuijaustekniikka "apinankoijaus":
            1. asiantuntijaryhmä A takaa kuin kallio, ettei näin toimita kuuna päivänä, mutta
            2. asiantuntijaryhmä B vaatii, että näin on toimittava hinnalla millä hyvänsä:
            3. joukkotoedotusvälineet käsittelevät aluksi asiantuntijaryhmän A juurta jaksain, sitten asiantuntijaryhmän B juurta jaksain
            4. lopuksi joukkotiedotusvälineet esittelevät uuden asiantuntijaryhmän C, joka puoltaa asiantuntijaryhmää B
            5. asiantuntijaryhmän B mukainen yhteiskunnallinen ratkaisu toteutetaan sellaisella moraalisella oikeutuksella, että joukkotiedotusvälineiden mielipiteen katsotaan mukailevan yleistä kansallista näkemystä asiasta, vaikka esimerkiksi kaikki näiden artikkeleiden keskustelukommentit ja yleisönosastokirjoitukset olisivat kielteisiä, sillä oletusarvona pidetään, että suomalaista sosiaalijärjestelmää rahoittava töissäkäyvä valtaväestö on niin kiireistä, ettei ehtisi kommentoimaan ja kirjoittelemaan yleisönosastoihin, joten mielipiteitään ehtivät ilmaista lähinnä Suomalaisen sosiaalijärjestelmän varassa elävät narkkarit, kylähullut, apinat sekä trollaajat.
          • mielenkiintoisena kuriositeettina mainittavana esimerkkinä myös eräs artikkeli, josta ilmenee toistomarkkinoinnin yllättävänkin voimakas momenttivaikutus ihmismassaan.
      9. koronarokoteyhtiöt nauttivat vastuuvapautta (rokotteidensa sivuvaikutuksista) ja "noudattavat businessmaailman lakeja".
      10. "Long Covid" -oireisto (pitkittynyt CoViD-19:n sairaudentunne) viittaa ilmeisestikin vielä tarkemmin määrittelemättömiin autoimmunologisiin ongelmiin, mutta mm. CoViD-19 -vainajien aivojen hiusverisuonistosta on löydetty vahvoja viitteitä autoimmunologisesta tulehduksesta, mikä suoraan tarkoittaa, että jotkin viruksen rakenneosat muistuttavat ihmiselimistön luontaisia proteiineja, jolloin CoViD-19 -virus mutatoituu entistä enemmän niitä kohti kiertäessään rokotteilla saavutettavissa olevaa vastetta. Tätä päätelmää tukee myös se, että infektio-oireiden lievyys ei merkitse etteikö potilaalle kaikesta huolimatta tulisi long-covid-oireyhtymää.
        • toisaalta ajatellen, se, että esimerkiksi ICAM-hoitoprotokollalla väitetään saadun hyviä hoitotuloksia (kuolleisuus jopa lähelle nollaa), viittaa sellaiseen asiaan, että elimistön "immunologinen akseli" päätyy ylipainottamaan jotain toista virusinfektion torjuntamekanismia silloin, jos jonkun muun, primäärimmän, virusinfektion torjuntamekanismin aktivoitumiseen ei ole tarvittavaa määrää resursseja (kuten jotain hivenaineita tarpeeksi) elimistössä, ja tämä ylipainottaminen siis voimistaa autoimmunologisen sekaannuksen riskiä, mutta että sellaisen ilmenemistä ollaan erinäisin konstein kyetty ehkäisemään ennalta.
      11. Mikäli kaikesta huolimatta autoimmunologiset oireet koronavirusinfektiossa ovat realismia, on mahdollisuus, että rokotevalmistajat päätyvät tällaiseen kujanjuoksuun eli kehittämään uusia tehosteversioita niin lähellä vakavien sivuvaikutusten "valtiollisia kipurajoja" kuin mahdollista (kunnes virus mutatoituu tuon kipurajan yli, jolloin CoViD-19 -rokotteiden kehitystyöt ja tuotannot joudutaan ainakin osassa rokoteyhtiöitä lopettamaan: rokotteessa hyödynnettyjen viruksesta valittujen indikaattoriproteiinien muuntuessa niin samankaltaisiksi kuin jotkin ihmisten ja kenties eläintenkin elimistöjen omat proteiinit, ettei immuniteettijärjestelmät kykene erottamaan niitä toisistaan).
  • Suomessa 27.1.2021 mennessä (eli täsmälleen kuukausi koronarokottamisten aloittamisesta Suomessa) on ilmeisesti enimmäkseen välittömästi eli 20 minuutin sisällä rokottamisesta ilmenneitä haittavaikutuksia ilmoitettu Fimean haittavaikutustekisteriin 138 tapausta. Kaikki kyseiset Fimean tiedossa olevat haittavaikutukset ovat ilmenneet Pfitzer-Biontech -yhtiön mRNA-rokotteella kauppanimeltään 'Comirnaty', jotka tapaukset ovat painottuneet työikäisiin kansalaisiin.
    • vakavia haittavaikutuksia eli siis kuolemaan, hengenvaaraan, sairaalahoitoon tai sen pidentymiseen, pysyvään toimintakyvyn alentumiseen tai vammautumiseen (taikka sikiön epämuodostumaan) johtaneita tapauksia on näistä 138:sta ollut 38 tapausta, mikä on noin 28% kaikista haittavaikutustapauksista tai "tällä hetkellä toistakymmentä uutta tapausta vuorokaudessa" (rokottamiset Comirnaty-rokotteella aloitettiin Suomessa --.--.--)
    • Se, että haittavaikutukset ovat painottuneet työikäisiin ja viime viikkoon, jolloin työikäisiä on vasta alettu rokottaa, viittaa siihen, että vastaavanlaisia rankkoja haittavaikutuksia tulisi ilmenemään vastaavalla reippaalla tahdilla tästä eespäinkin.
      • Pfitzerin rokoteannosten välillä vähintään 21 vrk, mikä viitannee siihen, että osa yleistyneistä haittavaikutuksista lienee hoitohenkilökunnalle aloitetuista tehosterokottamisista, osa ensimmäisistä rokottamiskerroista tulleita.
    • Varsinkin mikäli olet työikäinen, on järjetön, ja mikäli perheellinen, vastuuton teko ottaa kyseinen Comirnaty -koronarokote. Sekä lähimmäisten että elinkeinoelämän että yhteiskunnan kannalta väärä päätös.
      • 'työikäisyys' viittaa fyysiseen ikään (eikä esimerkiksi omaan identiteettikokemukseensa).
    • suhteessa 14 vrk keskimääräiseen rokotustahtiin (6745 rokotustoimenpidettä/vrk), rokotehaittavaikutusten 14vrk keskimääräinen ilmaantuvuus (keskimäärin 12 uutta tapausta/vrk) on 178/100000 tapausta per 14 vrk, mikä on toistaiseksi korkeampi kuin uusien koronainfektioiden ilmaantuvuus.
      • Varsinkin mikäli haittavaikutuksia on ilmennyt jotakuinkin molemmissa, sekä ensimmäisten että tehosterokottamisten toimenpiteissä, niin Fimean tämänhetkisten tilastojen valossa yksittäisen kansalaisen kannalta keskimääräinen ilmenevyys rokotehaittavaikutukselle on tällä hetkellä 356/100000 hlö.
      • Puolestaan vakavien rokotehaittavaikutusten 2 viikon ilmenevyysluku olisi tammikuun 2021 loppuun mennessä siis jo kohonnut tasolle 98/100000 hlö, mikä on hieman korkeampi kuin Suomen tämänhetkinen uusien koronainfektioiden ilmenevyysluku 77,3/100000 hlö.
        • Työikäisen henkilön rokottaminen Pfitzer-Biontechin mRNA rokotteella viittaa siis siihen, että kummallakaan "ei ole lääkitys kunnossa": ei rokotettavalla eikä rokottajallakaan.
          • varsinkin mikäli em. VRHV-ilmenevyysluku kohoaa nopeammin kuin itse koronan ilmenevyysluku, sallittakoon nauruunpurskahtaminen tälle muuten kylläkin hyvin vakavalle kansalliselle ilmiölle, että tällä hetkellä on todennäköisempää kokea vakava rokotehaittavaikutus kuin itse infektio.
          • No niin, tällainen "dystopinen uunoilu" (ettei ongelmaan tajuta reagoida) saattaa johtua siitä, että nämä vakavemmat haittavaikutukset eivät sittenkään ilmene välittömästi (20 minuutin sisällä rokottamisesta), vaan pitemmällä viiveellä, josta syystä eri sairaalaosasto tai jopa eri -organisaatio antaa rokotteita, ja vakavia haittavaikutuksia saaneet palaavat (kodin kautta) saman talon eri ovesta sisään, eri osastolle kokonaan eri hoitohenkilökunnan huomaan. Henkilökunnat eivät tiedä toisistaan tai kaksisuuntaisessa kommunikaatiossa (sekä horisontaali- että vertikaalisuunnassa) on ongelmia, kuten isoissa organisaatioissa asia usein on.
      • huolimatta täkäläisistä brutaaleista tilastollisista luvuista paitsi lievissä niin vakavissa sivuvaikutuksissa, on huomioitava, että ne eivät ole reaalisia muiden kuin Pfitzerin-Biontechin rokotteen osalta.
        • Pfitzerin-Biontechin rokotetta kaikkein todennäköisimmin saa suoneensa rokotettavaksi mennessään.
        • syy miksi haittavaikutukset näyttää toistaiseksi painottuvan työikäisiin, saattaa selittyä sillä, että heitä (CoViD-19:aan liittyvä hoitohenkilöstö) on ensinnä alettu tehosterokottaa. on mahdollista, että haittavaikutuksien painottuminen lavenee muihinkin ikäryhmiin kyseisen rokotuskokeilun jatkuessa.
        • Israelissa tehdyn hyvin laajan kenttätutkimuksen perusteella Pfitzer-Biontechin rokote vaikuttaisi kuitenkin olevan teholtaan yleisesti ottaen erittäin hyvä {tosin kyseessä olevassa israelinlaajuisessa tutkimuksessa ei oltu pystytty erikseen huomioida CoViD-19:n uusia variantteja eikä siinä otettu kantaa rokotteen mahdollisesti todettuihin sivuvaikutuksiin}.
          • Kyseiseen edellä mainitusta syystä epäkelpoon tuntkimustulokseen liittyen Pfitzer-Biontechin

rokotetta tultaisiin antamaan kolmaskin rokoteannos, johon liittyen yhtiön toimitusjohtaja toteaa mahdolliseksi skenaarioksi rokotteen nopealla aikataululla toteutuvan päivittämisen toimimaan paremmin uusia virusvariantteja vastaan. Kyseisessä skenaariossa rokotepäivityksiä alettaisiin hyödyntämään luottamuksella, ilman monivaiheisia turvallisuustutkimuksia.


Suomen osalta rikotteiden tehokkuuden arviointia (rokotteiden haittojen määrään ja laatuun kantaa ottamatta) 30.3.2021 tilanteen perusteella:

  1. yleinen tilanne Suomessa [lähde 1, lähde 2]:
    • infektoituneita (aktiivisia) tapauksia viimeisen 2vk aikana 842+804+770+856+520+430+640+803+726+512+791+458+422+420=8784
    • Suomen väkiluku 5536146 [30.12.2020]
    • 14 vrk ilmaantuvuus 158,7
    • sairaalahoidossa 184+70+50=304 koronapotilasta
      • 304/8784= 3,46 % infektoituneista
  2. tilanne rokotettujen osalta Suomessa [lähde 3, lähde 4]:
    • suurin osa Pfitzer-Biontechillä, loput Astra-Zenecan (WaxZevRia-rokotteella).
    • rokotetuista infektoituneita 423
    • vain yhteen kertaan rokotettujen kattavuus 859702-88250=771450
    • kahteen kertaan rokotettujen kattavuus 88250
    • sekä vain yhden että molemmat rokoteannokset saaneiden rokotuskattavuuden yhteismäärä 859702
    • 14 vrk ilmaantuvuus rokotuskattavuudeksi laskettavan väestön keskuudessa:
      • vain yhteen kertaan rokotetut
      • kahteen kertaan rokotetut
      • rokotettujen yhteismäärän keskuudessa 423/859702=49,2
    • rokotetuista sairaalahoidossa 16
      • 16/423=3,78 %
  3. Johtopäätöksiä
    • tilastoinnin tarkkuus tarkin mahdollinen/reaalitilanne 30.3.2021, mutta maan yleinen taso, johon rokotettuja verrataan, sisältää rokottamattomien lisäksi nämä rokotetut.
    • ilmaantuvuus on ollut 30.3.21 mennessä rokotettujen keskuudessa 31,0 % siitä mikä se 30.3.21 on ollut koko väestön keskuudessa eli 69,0 prosenttiyksikköä pienempi verrattuna koko väestön yleiseen tasoon. Ts. rokotetuilla on ollut 69,0% pienempi infektoitumisriski verrattuna suomalaisten tavanomaiseen infektoitumisriskitasoon.
      • yllä oleva laskelma on aika hyvin suuntaa-antava, mutta täsmällisen tehokkuslaskelman antaminen edellyttäisi mm. menneen rokotustahdin huomioon ottamista, jolloin se laskettaisiin käyttäen rokotuskattavuuden suuruista vertailuryhmää, jonka parissa infektoituneiden ja sairaalaan päätyneiden määrät laskettaisiin yleisten ilmaantuvuuskertoimien perusteella.
    • sairaalahoitoon päätyneiden osuus infektoituneista on rokotetuskattavuuteen lasketun väestön keskuudessa lievästi korkeammalla tasolla kuin on koko väestön yleinen taso. Johtunee rohkeammasta sosiaalisesta käyttäytymisestä rokotteen saamisen jälkeisenä aikana.
      1. jos otetaan vertailukohdaksi pelkät rokottamattomat Suomessa
        • infektoituneita rokottamattomia 8784-423=8361
        • rokottamattomia Suomessa 5536146-859702=4686444
        • sairaanhoidossa rokottamattomia 304-16=288
        • ilmaantuvuus rokottamattomissa henkilöissä Suomen alueella 8361/4686444*100000=178,4
        • rokottamattoman infektoituneen sairaanhoitoon päätymisen todennäköisyys 3,44%
        • rokottamisen vaikutus koronavirusinfektoitumiseen (olettaen, että rokotettujen infektiot painottuvat edelliseen kahteen viikkoon* ) 49,2/178,4=27,6% eli toistaiseksi rokottamisilla ilmennyt 72,4 prosentin infektoitumisriskissä.

          * rokotettujen infektoitumistiedoissa ei ollut saatavilla infektoitumisten päiväkohtaista jakaumaa, mutta niiden painottuminen edelliselle kahdelle viikolle voisi olla sen vuoksi perusteltu oletus, että rokotettujen, joilla rokotukset alkavat tehota, painottuvat siihen, samoin uusien varianttien (joihin esim. Astra-Zenecan (WaxZevRia-rokote) heikosti auttaa) esiintyvyys painottuu jälkimmäisiin viikkoihin.
  • koska uusia variantteja ilmenee tämän tästä (muutama viikko ennen niiden virallista löytöpäivää), koronavirusrokotteen tehot joka tapauksessa laantuvat pikku hiljaa, ja infektoituneiden rokotettujen osuudet vastaavasti kasvavat pikku hiljaa.



Oman maalaisjärjen käyttö on (Suomessa, toistaiseksi) sallittua: ei liikennevakuutuskaan tosiasiassa korvaa henkilövahinkoja, vaikka vakuutusasiakirjoissa siten mustaa valkoisella lukee: Yhtälailla virastokielisten viestien vastaanotto edellyttää sisälukutaitoa, sillä myöskin siinä murteessa päävastuu on kuulijalla itsellään.
  • (hygieniatuotevalmistaja) Johnson & Johnsonin rokotteiden toimitukset EU:n alueelle helmikuun 2021 taitteessa annettujen tietojen mukaan, ymmärrettävin perustein, voivat viivästyä huhtikuulle. Siihen mennessä kertynee kohtuullisen luotettavaa tilastotietoa kyseisen rokotteen amerikkalaisessa väestössä mahdollisesti aiheuttamista välittömistä sivuvaikutuksista (huom. ilmenevyys vaihtelee jonkin verran kansakunnittain sekä tietysti viiveellä ilmenevistä sivuvaikutuksista kertyy hitaammin ja moniselitteisempää tietokantaa).


  • Miten yleisenä ilmiönä rokotettu henkilö toimisi vektoritartuttajana, viruksen oireettomana levittäjänä, ei tiedossa (mm. Briteissä riskiskenaarion olemassaolo on ainakin tiedostettu).
    • rokottamisesta ei saisi seurata aktiivisen laumasuojan menettämistä, mutta todennäköisesti psykologisista syistä johtuen näin tapahtuu.
      • hyvin vaarallinen ilmiö, sillä esimerkiksi rokotettujen henkilöiden vapaa matkustelu salliessa, tällöin (jos vektoritartuttajana toimimista ilmenee) pandemian uusi aalto "räjähtää valloilleen" (ei-rokotetut, rokotuksista huolimatta tautiin sairastuvat, eläimet).
    • 24.1.21 Britanniasta tulleen arvion mukaan, rokotettu henkilö saattaa toimia taudin tällaisena vektoritartuttajana.


Koronan uudempia muunnoksia[muokkaa]


  • 7.4.2021 julkaistun uutisen mukaan mm. Minnesotan yliopiston infektiotautien tutkimuksen osaston johtaja pitää sitä isona uhkana, että koronaviruksen briittimuunnos leviää niin tehokkaasti nimenomaan nuorten parissa ja lisäksi tuottaa heille aiempaa yleisemmin vaikean taudinkuvan, sillä vielä ei ole näköpiirissä, että näin nuoria alettaisiin rokottaa. Huomionarvoinen asia on, että brittivariantti B.1.1.7 on vain yksi monista uusista varianteista, jotka leviävät nuoriin aiempaa helpommin, ja näin ollen kaikki tuollaiset uudet variantit ovat osa tätä uhkaa. Alla luetellut uudet variantit eivät välttämättä kaikki ole tällaisia, monia niistä näyttäisi kylläkin yhdistävän tämä ongelmallinen ominaisuus. Osaan näistä uusista rokotteet melko hyvin tehoavat, osaan kehnommin: tällöin, kulkutaudin kiertäessä rokottamattoman nuorison parissa myöskin rokotettujen aikuisten kannattaisi malttaa mielensä.
    • "juuri tulleen tiedon mukaan (2.2.2021)" koronaviruksesta on jälleen löytynyt uusi, rokotteille todennäköisesti entistä "vastustuskykyisempi" muunnos E484K.
      • Kyse on periaatteessa tuntemattomasta muunnoksesta, joka on jo todettu ilmenneen Etelä-Afrikassa sekä Brasiliassa, eli kyse on sellaisesta mutaatiolinjasta, joka joka tapauksessa tulisi ilmenemään ja olemaan väistämättä tulollaan.
      • Ainakin AstraZenecan kehittämä (WaxZevRia-rokote) on 8.2.2021 julkaistun tutkimustuloksen valossa 10% suojallaan todettu käytännössä hyödyttömäksi tätä muunnosta vastaan. Vaikka WHO uskoo rokotteen vähentävän koronan vakavia taudinmuotoja, se ei siitä huolimatta sovellu rokotukseksi koronavirusta vastaan pienen tehonsa takia. CoViD-19:n vakavia taudinmuotoja torjutaan nykyisin esimerkiksi lääkinnällisin keinoin.
        • olipa itse rokote kuinka halpa hyvänsä, varsinainen rokottaminen on kallista järjestää, joten ellei rokotteeesta koidu erityistä hyötyä epidemiassa, niin täytyy puntaroida sen todellista tarvetta.
          • todellisia hyötyjä voisivat olla esimerkiksi long-covid -taudin parantamismenetelmä. Sen (odotettavissa olevan) "automaattivastauuksen", että joka koronarokote ainakin ennaltaehkäisee long-covid -tautia, default-value on 'puppua' {kunnes voidaan toisin osoittaa}.
      • huonoilla rokotteilla kansalaisten rokottaminen käytännössä tehostaa rokotteille inerttien virusmuunnosten leviämistä yhteiskuntaan, sillä virusmuunnosten vaihtumisvaiheessa tartuntojen kokonaismäärä supistuu (kun vanha virusmuunnos tukahtuu uuden hitaasti, mutta vakaasti voimistuessa) muutaman päivän ajan, jonka jälkeen tilanne on luonnollisesti pahempi kuin alussa, mikäli inertti variantti tarttuu helpommin ja vaivaa rokottamisten tähden nähneet kansalaiset eivät voi uskoa ja viranomaiset sekä yrittäjät hyväksyä, että rokottamisten jälkeinen hitaampi esiintyvyyden voimistuminen on indikaattoreista huolimatta aiempaa toivottomampi epidemiatilanne. Ilmiö rinnastuu kehnojen aktiivisen laumasuojan menetelmien harjoittamisen ja samanaikaiseen tartuntojen segmenttikohtaiseen leviämiseen {uutta varianttia eli "uutta epidemianaiheuttajaa" kohtaan tehoton menettely aiheuttaa epidemian kiihtymistä, mutta samanaikainen samankaltaisen taudinaiheuttajan tukahtuminen aiheuttaa tilastoharhan, koska indikointiin käytetään/tilanteen tarkkailu ei ole riittävän 'eksplisiittinen'}.
        • virusvarianttien sekvensointi on hidasta (jopa toista viikkoa pitkä viive) ja variantteja erottavat PCR-reagenssiaineet huonosti saatavilla: kaikkien olemassaolevien virusvarianttien leviämisten "reaaliaikainen sekvensointi" toteutuu periaatteessa {kuten automaattisestikin tehdään} tartunnanjäljityksen avulla. Tästä syystä olisi syytä itse painaa mieleensä kaikki ne tilanteet {useinkin samat toistuvat tilanteet} omassa arjessaan, joissa tartuntaa suuntaan tai toiseen pystyisi tapahtua, jotta tartunnanjäljitys olisi mahdollisimman sujuvaa työtä.
      • Järkeviksi osoittautuvien aktiivisen laumasuojan toimintojen merkityksen korostuminen siinä mielessä, että rokottamisten ei tulisi missään määrin niitä ainakaan lieventää.
      • tutkijan mukaan (CBSNews, videon kohta 1:48) vielä ei osata sanoa lainkaan sitä, että miten merkittävästi kyseinen mutaatiolinja olisi immuuni nykyisille immuniteeteille koronavirusta vastaan.
      • mitä immuunimpi kyseinen uusi mutaatiolinja on, sen kriittisempi rooli aktiivisella laumasuojalla jatkossakin on koronaepidemian torjumisessa.
        • aktiivisen laumasuojan optimoiminen eli hyödyttömistä mutta vaivalloisista ja mahdollisesti hintavista laumasuojan muodoista eroon pääseminen, mutta vanhojen sekä mahdollisesti uusienkin potentiaalisesti riskittömien ja silti tehokkaiden laumasuojan muotojen harjoittaminen.
    • "Juuri tulleen tiedon mukaan" (16.2.2021) koronaviruksesta on löytynyt taas uusi, rokotteille todennäköisesti edellistä E484K -muunnosta vieläkin "vastustuskykyisempi" muunnos B1525.
      • kyseinen tavallaan "uusin" muunnos havaittiin ilmaantuneen jo 2kk sitten: näin ollen on mahdollista, että edelleen tästäkin viruksesta on jo liikkeellä (ja havaittukin) vieläkin kilpailukykyisempiä ja kenties sitäkin kilpailukykyisempiä variantteja, joista ei vielä ole vain uutisoitu.
    • "Juuri tulleen tiedon mukaan" (17.2.2021) koronaviruksesta on löytynyt (Suomen alueelta ensiksi sekvensoitu) uudenlainen muunnos Fin-796H. Muunnoksen mahdollinen ero on infektion ilmeisesti heikompi havaittavuus nykymuotoisissa PCR-testeissä (nenänielunäytteen analysointiprosessissa).
      • ällistyttävää kyllä, mahdollista on, että tämä variantti on muodostunut Suomessa. Sen käyttäytymisestä ei vielä ole kokemusperäisiä tietoja, mutta:
      • variantin rakenteesta tiedetään sen verran, että siinä esiintyy Etelä-Afrikan variantin muunnos, joka liittyy tuon viruksen kykyyn pujahtaa elimistön immuniteetin aiempia virusvariantteja vastaan ohi.
      • variantista tiedetään myös, että sen aiheuttamassa infektiossa viruksia esiintyy runsaammin ylähengitysteissä, millä ilmiöllä saattaa olla yhteys brittivariantin taipumukseen levitä aiempaa tehokkaammin eteenpäin.
      • lisäksi, spekulatiivisesti, tämä ilmiö saattaa myös selittää, miksi lähes kaikilla uusiin variantteihin sairastuneista on ilmennyt hajuaistin menettämistä pitkäaikaisesti.
      • lisäksi Harvinaisena oireena sekä toisaalta jälkioireena on tavattu MIS-C -nimistä oireyhtymää, jossa useissa elimistön terveissä kudoksissa ilmenee liian voimakkaita tulehdusreaktioita. Tämän oireyhtymän esiintyvyys ja vakavuustaso on New York Timesin mukaan noussut vuoden 2020 lokakuusta lähtien (koskien parikymppisiäkin, mutta painottuen noin 9-vuotiaisiin).
        • seuraava on pelkkä mielleyhtymä, mutta MIS-C:lla ja metabolisella oireyhtymällä (matala-asteinen tulehdus, josta kärsii noin puolet Länsimaissa elävistä ihmisistä) saattaisi olla jotain syy-yhteyttä tai symmetrisiä muodostumismekanismeja. Metaboliseen oireyhtymään ei välttämättä ole lääkehoitoa aivan vielä, mutta saattaa olla aivan lähiaikoina tulossa, joka lääke saattaisi purra myös MIS-C -oireyhtymään: molemmissa oireyhtymissä vaikuttaisi olevan kyse osan elimistön kudoksista solukalvoille tyypillisestä taipumuksesta siirtyä herkästi tulehdustilaan, joka (näiden solujen lähettämien tulehdustilan signaalivälittäjähormonien korkea pitoisuus veressä voi käynnistää ketjureaktiona lisää tulehdustiloja joissakin kudostyypeissä ympäri elimistöä (sen lisäksi että elimistön kaikkien solujen metaboliikka muuttuu tulehdusvälittäjäaineista johtuen).
        • MIS-C -oireyhtymää on tavattu enimmäkseen sellaisilla lapsilla ja nuorilla, jotka ovat sairastaneet taudin oireettomana, tämä ei kuitenkaan välttämättä tarkoita sen korkeampaa riskiä oireettomilla toipilailla verrattuna oireellisiin, nimittäin jos lapset ja nuoret ylipäänsäkin sairastavat koronan enimmäkseen oireettomana samassa suhteessa kuin on ilmennyt tuohon MIS-C:hen sairastuneita lapsia ja nuoria. Oireyhtymän ilmaantuvuus painottuu jonkin verran etnisyyden perusteella. Selitys saattaisi kenties olla {villi veikkaus}, että etninen tausta vaikuttaa siihen, minkä viruksesta irronneen tunnisteen elimistön immuniteettijärjestelmä sattuu nappaamaan indikaattoriksi, jonka perusteella virus tunnistetaan viholliseksi, ja jotkut näistä tunnisteista sattuvat muistuttamaan tai olemaan kemiallisesti samoja kuin jotkut elimistön oman kudoksen osat, jolloin kehittyy autoimmunologinen reaktio näitä kehon omia kudoksia vastaan, kuten esimerkiksi MIS-C.
          • kukaties {villi veikkaus} myöskin enenevästi koronan sairastaneilla myöhemmässä vaiheessa todetut psyykkiset häiriöt johtuvat samasta edellä kuvatusta mekanismista kuin MIS-C:n kehittyminen.
      • vaikka tästä uudesta variantista {tämä sattumalta sekvensoitavaksi poimittu tapaus tuskin on ensimmäinen kyseisen variantin ilmenemä} ei vielä tunneta käytännön kokemuksia, niin edellä selostetut seikat voivat viitata siihen, että kysymyksessä on hyvin hankala variantti: tehokkaammin leviävä, vahingollisempi ja hankalammin löytyvä tauti.
    • "Juuri tulleen tiedon mukaan" (16.3.2021) Ranskassa todettu ongelmallinen virusvariantti, joka esiintyy lähtökohtaisesti alahengitysteissä, jolloin PCR-testaus entiseen tapaan ei anna luotettavaa tulosta {vaan olisi yhdistettävä ylä- ja alahengistysteiden PCR näyte}.
    • "Juuri tulleen tiedon mukaan" (24.3.2021) Turussa vaihto-opiskelijoiden keskuudessa jyllänneessä tartuntakeskittymässä kyse on ollut Etelä-Afrikan virusmuunnoksesta useammalla tavoin eteenpäin muuntuneesta variantista.
      • usea uusi mutaatiokohta viittaa siihen, että kyseinen variantti on jo kauemman aikaa jalostunut jossain päin maailmaa (tai että virusmuunnos on laboratoriossa kehitetty).
      • se, ettei vakavia taudinkuvia ole vielä ilmennyt opiskelijoiden keskuudessa, voi johtua monista erilaisista ulkoisista seikoista, mutta toki myös tämän virusvariantin ominaisuuksista.
      • 6.4.2021 päivitetyn tiedon mukaan Turun muunnos on maailmanmittakaavassa ainoa laatuaan.
    • "Juuri tulleen tiedon mukaan" (26.3.2021) Kemijärvellä ilmenneessä tartuntapesäkkeessä on todettu tuntematonta CoViD-19 virusvarianttia.
    • "Juuri tulleen tiedon mukaan" (27.3.2021) vasta todetun intialaisperäisen "double-mutated variant" lisäksi nyt Tansaniasta palanneilta/tulleilta matkustajilta on todettu jotain jopa kymmenellä uudella tavalla muuntunutta virusvarianttia.
      • tavalla tai toisella tämän variantin tartuntaketjut paikantuivat kiinalaislähtöiseksi.
        1. Kiinassa virusta ei esiinny kansalaisten parissa juuri lainkaan, joten kymmenen yhtäaikaisen uuden mutaation tapahtuminen luonnollisesti ei ole loogisesti mahdollista.
        2. Tansanian virusmuunnos, mikäli se on tarkoituksellisesti jalostettu variantti on todennäköisesti hyvin aggressiivisesti leviävä ja monin tavoin vaikeasti kontrolloitava koronaviruksen variantti.
          • ensikäden tiedossa ei kuitenkaan erikseen mainittu esimerkiksi sellaista, että tämä erikoinen uusi variantti olisi PCR-menetelmällä vaikeammin havaittavissa, mutta näin saattaa olla.
          • 3.4.2021 mennessä tähän uuteen virusvarianttiin ei uutisten vähäisyyden (1 suomenkielinen uutinen) perusteella reagoitu lainkaan, joten todennäköistä on, että kyseisen variantin edustus on jo kaikkialla maailmassa. Vaihtoehtoinen selitys asiain tilalle olisi, että uhkaan pyritään reagoimaan kyllä, mutta toisaalta pitämään maailman kansalaiset rauhallisina.
            • niin tai näin, on pätodennäköistä, ettei virus olisi aiempia variantteja haitallisempi ja aggressiivisemmin leviävä: todennäköisesti tämän koronavirusvariantin osuus kaikista CoViD-19 -infektioista yleistyy.
            • Toisaalta, monet mutatoituneet genomit saattaisivat tarjota uudia mahdollisuuksia koronaviruslääkkeen kehittämiselle.
              • Aluksi kannattaisi selvittää etnisissä keittiöissä käytettävät yrit ym. raaka-aineet, sillä mikäli tämä virusvariantti on kehitystyön {tai virtuaalisen iteroinnin} tulosta, niin oli kyse yksityisistä tai julkisista toimijoista, lopputuloksen jättäminen samalla myöskin oman maan kansalaisia kohtaan destruktiiviseksi olisi ollut maanpetoksellista.
    • "Juuri tulleen tiedon mukaan" (30.3.2021) monissa Keski-Euroopan maissa löydetty (löydöksen ensiuutisointiajankohtaan mennessä levinneenä ainakin Belgiassa, Sveitsissä, Ranskassa, Irlannissa, Saksassa, Portugalissa, Alankomaissa, Bulgariassa sekä Britanniassa, USA:ssa ja Senegalissa) uutta ennestään tuntematonta koronaviruksen muunnosta B.1.214.2.
    • "Juuri tulleen tiedon mukaan" (5.4.2021) Intiasta on löytynyt uusi kaksoismutatoitunut variantti, jonka leviämisominaisuuksien päätellään tehostuneen huolestuttavasti. Artikkelissa luetellaan myös kymmenkunta muuta maailmalta löytynyttä uutta varianttia, joita tässä luetteloinnissa ei ole listattuna.



Rokotusjärjestys[muokkaa]

Rokottamisten priorisoinnin suunnittelussa keskittyen aiemmin selostetun uuden rokotteen käyttöönoton yleisluontoiseen tavoitteeseen. Siitä syystä, että uuden rokotteen kohdalla halutaan saada aikaiseksi mahdollisimman pikaisesti mahdollisimman suuri helpotus epidemiatilanteeseen; mahdollisimman pikainen ja merkittävä hidastuma päivittäisiin tartuntalukuihon; epidemiatilanteen hallintaa mahdollisimman hyvin palautettua. Epidemiarokotteen, jota on rajallinen määrä ja jonka vaikutus on väliaikainen, keskeinen tarkoitus on auttaa pitämään leviämiskerroin R0 turvallisesti alle yhdessä, jolloin epidemia kuolettuu kohtuullisessa ajassa. Rokotusten laajentaminen yli kyseisen tavoitteen merkitsee, että rokottamisella pyritään muihin tavoitteisiin, kuten korvaamaan (helpottamaan, vähentämään) aktiivisen laumasuojan sekä yhteiskunnallisten epidemianhillitsemistoimenpiteiden sitä tasoa, joka tarvitaan epidemian leviämiskertoimen säilyttämiseksi alle yhdessä.


Rokottaminen ei itsessään korvaa mitään aktiivisen laumasuojan menettelyitä (muuta niitä hyödyttömiksi), vaikka onkin niin, että epidemiatilanteen rauhoittuessa rokottamista pyritään hyödyntämään strategisesti: jotta joistain toisista, esimerkiksi kansantaloutta hidastavista suojautumistoiminnoista voitaisiin luopua. Mitä herkemmin tauti leviää, sitä lievemmin rokottaminen alkaa vaikuttaa epidemian tasoon. Rokotteen käyttöön ottaminen vaikuttaa psykologisesti väestöön siten, että aktiivisen laumasuojan pitäminen löysistyy, jolloin infektoitumisalttius jopa radikaalisti kasvaa, mikä ainakin alkuvaiheessa alkaa nostaa R0-lukua jopa voimakkaammin kuin itse rokote sitä alkaa laskea.


Käytännöllisesti katsottuna kustakin yksittäisestä rokottamistoimenpiteestä koituu epidemian leviämistä hillitsevä vaikutus ainoastaan niissä tapauksissa, joissa rokotettu henkilö olisi muutoin, rokottamattomana, infektoitunut tautiin ja saattanut levittää sitä eteenpäin. Toisin sanoen niiden henkilöiden ja ihmisrymien rokottaminen, joiden todennäköisyys infektoitua ja levittää infektiota eteenpäin muihin ihmisiin, on vähäisin, hyöty epidemian leviämisen hillitsemisen kannalta on vähäisin ja toisaalta henkilöiden, jotka sukkuloivat intensiivisesti useiden (maantieteellisten ja demografisten) alueiden välillä, rokottamisten hyöty on ilmeisin. Käytännöllisesti katsoen sankkojenkaan kansanjoukkojen rokottaminen kun ei vaikuta epidemian tasoon (päivittäisiin tartuntalukuihin) lainkaan, mikäli rokottaminen kohdistuu sellaisiiin henkilöihin, jotka (syystä taikka kolmannesta) eivät muutenkaan tulisi saamaan itse/tartuttamaan muihin kyseistä epidemianaiheuttajaa.


Mahdollisimman vähäisen määrän väestöä (jos ylipäänsä tarvetta) rokottaminen uudella rokotteella on mm. sen takia ensisijainen lähestymistapa, että esimerkiksi pitemmän aikavälin sivuvaikutuksia, kuten narkolepsian tai vaihdevuosien laukeaminen, ei uusissa ja sertifiointiprosessin läpäisseissä rokotteissa voi tietää etukäteen (ks. mm. 14.11.2020 artikkeli). Suomessa 2010-luvulla hyväksytyissä rokotteissa kun on ilmennyt näitä molempia, kuten todettua. Muita uusien rokotteiden kohdalla melko yleisiä sivuvaikutuksia ovat olleet mm. pitkäaikainen fyysinen uupumus ('elämää haittaava väsymys') sekä vakavat kivut ja särkytilat (16.11.2020 artikkelin mukaan muun muassa Modernan CoViD-19 -rokotteessa ilmennyt runsaasti keskipitkiä tai kroonisia haittoja.

  • Kyseisenlaisia sivuvaikutuksia ei kategorioida "vakaviksi" (= sairaalahoitoa vaativa tai kuolema)
  • Kyseisten sivuvaikutusten ilmenemisen tilastollinen merkittävyys on kiistaton.
  • Kyseisten sivuvaikutusten ilmenevyyden kroonisuutta ei ole poissuljettu missään määrin.
    • Odotusarvona voidaan toistaiseksi pitää joko että toteuma tulisi pessimistisesti olemaan että kaikki mainitut keskipitkiltä vaikuttavat vaikeat sivuvaikutukset osoittautuvat kroonisiksi, taikka optimistisesti olemaan että jokin osa näistä tapauksista ilmenisi ohimenevästi.
  1. Mikäli kroonisia elämää haittaavia haittavaikutuksia ilmenee esimerkiksi linkin uutisartikkelin mukaisesti 10-19%:lla rokotetuista, kuten em. tapauksessa, ja esimerkiksi mikjoona kansalaista rokotetaan kyseisellä rokotteella, odotettavissa on, että 100-190 tuhannelle suomalaiselle rokotetulle puhkeaa tällainen vaiva, jolloin osa heistä joutuu vaihtamaan alaa tai siirtymään työelämän ulkopuolelle (työkyvyttömyyseläkkeelle). Lisäksi yhteiskunnalle tulee lankeamaan osan invalidisoituneista laatimat rokotusvahinkoilmoitukset käsiteltäviksi ja kirvattaviksi.
    • Tästä johtuen sankkojen joukkojen rokottaminen uusin rokottein on yhteiskunnallisesti hyvin vaarallinen ratkaisu, joka yksittäisenä tekijänä saattaa johtaan koko maan elinkeinoelämän sekä talousjärjestelmän romahtamiseen.
  2. Mikäli Euroopan Unionissa spekuloitu 160 miljoonaa rokoteannosta annetaan, eli tehosterokotteineen 80 miljoonalle henkilölle, tekee se 8-15,2 miljoonaa vastaavalla tavalla alentuneesti työkykyistä taikka kokonaan työkyvytöntä henkilöä.
    • Toisin sanoen proggressio eutanasian laillistamiseksi EU:n alueella tulee edistymään voimakkaasti.
    • Todennäköisesti mikään taho ei tule korvaamaan rokotuksesta aiheutuvia vahinkoja, sillä EU-maiden talous tulee tällä vuosikymmenellä olemaan noin 700 miljardin euron verran alijäämäinen.
  • Linkitettyyn uutiseen liittyvänä huomautuksena, että eritellyt vaikeat oireet 10-19%:lla käsittivät vain nämä kaksi elämää vakasti vaikeuttavaa vaivaa, kun taas uutisotsikon perusteella kyseisen rokotteen kohdalla ilmenneistä haittavaikutuksista suurin osa' oli vain lieviä tai kohtalaisia.
    • Artikkelin otsikon perusteella päätellen artikkelin leipätekstissä mainittujen vaikeiden haittavaikutusten lisäksi ilmeni lieviä tai kohtalaisia haittavaikutuksia yli 10-19%:lla koehenkilöistä.
    • Artikkeli mahdollisesti epätarkka, näin ollen artikkelin välittämä informaatio kyseisestä rokotteesta on myöskin epätarkka. Vahvat viitteet rokotteen vahingollisuudesta, jolloin tätä subjektia olisi käsiteltävä täsmällisemmin.


Yleisluontoisen tavoitteen kannalta järkevin rokotusjärjestys epidemianaiheuttajaa vastaan on seuraava.

  1. Yhteiskunnallisesti vaikeasti hallittavat erikoistilanteet, joihin aktiivisella laumasuojalla ei voida vaikuttaa.
    1. Yksittäiset henkilöt (samassa taloudessa asuvine henkilöineen), joilla on matkustushistoria, kaksoiskansalaisuus taikka muuten aikomus, taipumus, kutsu, tarve, pyrkimys, komennus, pakko tai muu motiivi matkustaa sellaisiin maihin, tai sellaisille alueille, joissa epidemiaa esiintyy tai sellaisilla lennoilla, joiden kanssamatkustajilla on todettu infektiota.
    2. Yksittäiset henkilöt (samassa taloudessa asuvine henkilöineen), joilla on esimerkiksi työstä tai elämäntilanteesta johtuen motiivi matkustella usein ulkomailla.
    3. Yksittäiset henkilöt (samassa taloudessa asuvine henkilöineen), joilla on esimerkiksi työstä tai elämäntilanteesta johtuen motiivi ottaa vastaan ja/tai majoittaa Suomeen saapuvia ulkomaalaisia henkilöitä (mm. airbnb -toiminta).
    4. Yksittäiset henkilöt (samassa taloudessa asuvine henkilöineen), jotka on joskus jostain syystä asetettu pakkokaranteeniin.
  2. Infektoitumistilastoista, jäljitetyistä tartuntaketjuista, karanteenisuositustilastoissa yms. ilmenevät painotukset.
    1. Yksittäiset henkilöt (samassa taloudessa asuvine henkilöineen sekä lähipiireineen), jotka ovat sairastaneet joko kyseisen tai muun vastaavankaltaisen aiemman epidemian, mutta joilla ei (enää) ole kyseisen rokotteen avulla saavutettavaa immuniteettia.
    2. Yhteisöt, kansanryhmät tai muut tyypilliset joukot, jotka ovat joskus olleet yliedustettuina jonkun epidemian infektoitumistilastoissa, ei välttämättä määrällisesti, mutta infektioiden frekvenssissä/yleisyydessä kyseisen rajauksen osalta.
    3. Muut kuin edellä mainitut yksittäiset henkilöt, jotka ovat joskus saaneet karanteenisuosituksen.
  3. Elämäntapaan, ammattiin, luonteeseen yms. syistä johtuen tavanomaista korkeampaan altistumisriskiin perustuvat painotukset esimerkiksi kunkin oman tarvearvion perusteella.


Jälkiviisasteluna, rokoteiden ajoissa (alusta asti toteutetulla) kohdentamisella olisi Helsingin terveysasemien johtajalääkärin mukaan (15.4.2021) voitu vaikuttaa merkittävästi vuoden 2021 ensimmäisen kvartaalin aikaisen epidemia-aallon intensiteettiin ja kuolemien määriin. Taulukosta nähdään yleisvaikutelmana (14 vrk tartuntamääräsarake), että tartunnat ovat kondensoituneet noin viiteen (ja epidemia-aallon pahimmassa vaiheessa kymmeneen) keskuskaupunkiin. Huhtikuun 2021 puolessa välissä Helsingin asukkaista ulkomaalaistaustaisten kaupunkilaisten keskuudessa infektioiden esiintyvyys oli yli kolminkertainen verrattuna suomalaistaustaisiin kaupunkilaisiin. Näin selkeä ero on todennäköisesti tyypillinen ainakin kaikissa suuremmissa kaupungeissa (ainakaan selitystä miksi niin ei olisi, ei äkkiseltään tule mieleen). Näin ollen, jos näiden koronakurimuskaupunkien ulkomaalaistaustaisten asukkaiden rokottamiseen olisi priorisoitu, rokotteilla olisi melko varmasti saavutettu toteutumaan nähden monta-monta-monta-kymmentä-kertaa [monta tuhatta prosenttia] tehokkaampi vaikutus kuin EU:n laajuudella {lobbaamalla} realisoidulla tasa-arvoideologisella toteutuksella nyt saavutettiin, jossa {tavallaan EU:n itse itselleen tahallaan kaivamassaan} kuopassa koko Manner-Eurooppa vielä Huhtikuussa 2021 oli langenneena. Ja hiuskarvan varassa oli ettei Suomikin olisi luiskahtanut samaan ansaan. Monet huomaamattoman pienet tekijät (kuten Helsingin pormestari Jan Vapaavuoren temppu pakottaa koulut auki kunnes valtakunnan rajat ylittävään matkustajaliikenteeseen saadaan regulaatio, sekä {uusien varianttien leviämisväylänä intensiivisesti toimivan} nuorisomme Suomessa sisäsyntyinen valpastuminen) vaikuttivat siihen, että koko Suomen valtakunta on säästynyt ajautumasta muiden EU-maiden perässä suohon vuoden 2021 ensimmäisellä kvartaalilla. Johtopäätös: On välttämätöntä pitää kaikenlaisten Brysselin pälkähdyksien suhteen päät kylminä.


Maksimaaliseen rokotuskattavuuteen pyrittäisiin suosituksella tai säädöksellä mobilisoiden vaiheittain kunkin ammattikunnan työnantajat ja organisaatiot vaatimaan työntekijöitään ottamaan rokote työpaikan tai jäsenyyden menettämisen uhalla.

  1. Rokottaminen niiden osalta hyödytöntä, joiden osalta hygieniataso/aktiivisen laumasuojan toteuma joka tapaukseessa on riittävä infektoitumiselta välttymiseen.
  2. Rokottaminen hyödytöntä ennen kaikkea niiden osalta, joilla työn toimenkuva ei muutu/toimintakyky parane rokotteen ansiosta. Huomionarvoinen asia on, että rokote suojaa ainoastaan CoViD-19:lta, ja mikäli sen oheen ilmestyy jokin uusi rinnakkainen kulkutauti, työn toimenkuva/toimintakyky todennäköisesti taantuu takaisin aikaisemmalle tasolle.
  3. Rokotuskattavuuden ylläpitäminen kallista.


Minimalistinen rokottaminen tapahtuisi puolestaan liittämällä rokote suositukseksi CoViD-19 -epidemia-alueille aikoville.

  1. Rokotteen ottamismotivaatio mm. yhteisön/kansanryhmän kulttuuritottumuksista riippuva asia.


Muun muassa johtuen edellä mainitusta HUS:n diagnostiikkajohtaja Lasse Lehtosen tekemän laskelman taustalla vaikuttavista ilmiöistä sekä muista tämän toisen koronaepidemia-aallon nykyisen kriisin syvenemisen taustavaikuttimista, sekä minimalistisen että maksimaalisen rokotuskattavuuden uusia infektioita vähentävä vaikutus yhteiskuntaan olisi luultavasti suunnilleen sama (olettaen, että linkin alakohdassa mainittu tuntematon Suomen yhteiskunnassa ilmennyt fataali virhe selviää ja se saadaan poistumaan asianmukaisella korjausliikkeellä, ja että rokottaminen ei aiheuttaisi toisaalta aktiivisen laumasuojan toteuttamisen heikentymistä yhteiskunnassa).


Jouluviikon 2020 alussa ilmoitettu rokotusjärjestys


Joulukuussa 2020 rokotusjärjestyksen, johon päädyttiin, funtioksi/prioriteetiksi oli asetettu CoViD-19 -epidemiasta eniten kärsineiden väestönryhmien (intensiivisimmästä eristäytymis- ja suojautumistarpeesta johtuvan) tukalan arkielämän helpottaminen.

  1. Koronapotilaita hoitava terveydenhuollon henkilöstö sekä ympärivuorokautisen hoivan henkilöstö ja asukkaat.
  2. Ikääntyneet ja henkilöt, joilla on vakavalle koronavirustaudille altistavia perussairauksia.
  3. Muut kansalaiset.

Mahdollinen lisätekijä toteutuvalle rokotusjärjestykselle on, että ryhmien 1 ja 2 mahdollisuudet, motiivit ja perustelut sanktioitta kieltäytyä ottamasta rokotetta ovat vähäisimmät. Kyseiset erityisryhmät ovat entuudestaan kaikkein parhaiten eristäyneitä sekä/taikka suojautuneita saamasta sekä levittämästä eteenpäin epidemiaa. Näin ollen on tärkeää tiedostaa se, että ryhmien 1 sekä 2 optimaalisimmalla tavalla toteutuva rokottaminen ja esimerkiksi 100%:n rokotekattavuus ei vaikuta vähentävästi muiden kansalaisten infektoitumisriskiin (mm. yhteiskunnallisia palveluita hyödyntäessään), vaan mahdollisesti jopa kohottaen sitä (vektoritartunnat johtuen siitä että on runsaammin kansalaisia erilaisten julkisten palveluiden käyttäjinä) ja rokotettujen ihmisten hövelimmästä aseptiikasta, kuten käsien pesemättömyys, johtuen viruskontaminaatiot leviävät pinnoilta eteenpäin tehokkaammin).


Toisin sanoen vasta kun kolmannen ryhmän ne henkilöt, jotka viettävät runsaasti aikaa julkisten palveluiden piirissä, alkavat saada immuniteettia CoViD-19 viruksen liikkeellä olevia variantteja vastaan, rokottamisten epidemian leviämiskertoimia pienentävä vaikutus pystyy edes teoriassa alkaa ilmetä.


Rokottamisen vaikutusten havaitseminen versus vastoinkäymisten ilmaantuminen?[muokkaa]

Ilmenemisviive (immuniteetin muodostumisen aikataulu) todennäköisesti mukailee Englannin koronaepidemiatilanteen kehittymistä (sikäläisten kansalaisten rokottamisten alkamisesta eteenpäin). Taikka vastaavalla tavalla Israelin rokotusten ja epidemiatilanteen kehittymistä. Näissä molemmissa maissa on voimassa kansallinen lockdown, joten tekijät, jotka monimutkaistaisivat rokotusten efektien toteamista, on poissuljettuna mahdollisimman hyvin. Todennäköisesti sekä UK että Israel tulevat julkaisemaan tarkahkoa tilastodataa rokotteiden tehosta melko nopeasti {oheisessa linkissä julkaistussa tutkimuksessa käsitelty vain rokotteen tehoa, kuitenkaan ottamatta kantaa rokotteen sivuvaikutuksiin eikä variantteihin}.


Sellainen Murphyn lakia noudattava riskitekijä on olemassa, että virus mutatoituu rokotteiden tuottamien immuniteettien ulottumattomiin, jolloin rokotteita päädyttäisiin muuntamaan tunnistamaan uusia variantteja. Lisäksi Murphyn lain mukaisena riskitekijänä on, että esimerkiksi Afrikassa sekä Keski-Euroopassa tavattu virusvariantti, joka tarttuu aiempaa helpommin nurisoon sekä lapsiin, rantautuu Suomeen, jolloin esimerkiksi kouluopetukset joudutaan järjestelmällisesti toteuttamaan etäopetuksena, sillä opettajien korkea infektoitumisriski eli sairauspoissaoloriski ja sen vuoksi opetussuunnitelmien kokonaan toteutumatta jääminen ("kaikkien oppilaiden jääminen luokalle" on vakavampi uhka kuin etäopetuksen mahdollinen huono soveltuvuus yksittäisille oppilaille sekä esimerkiksi ammattikoulussa. Englannin virusvarianttia vieläkin aggressiivisempaa Etelä-Afrikan virusvarianttia on todettu 23.12.2020 uutisen mukaan Englannissakin, mikä jo itsessään viittaa siihen, että kyseistä Etelä-Afrikan varianttia on jo ehtinyt rantautua muihinkin maihin kuin pelkästään (sattumalta juuri) Englantiin (jossa sen löytäminen liittynee virusmutaatioiden genomien selvittämisen tehostamisen siellä päin, mikä mahdollisesti kytkeytyy sikäläiseen yliopistotason tietämyksen tukemiseen). Lisäksi Englannin terveysministeri otaksuu Englannista ensin löytyneen virusvariantin levinneen jo mahdollisesti jopa kaikkiin Euroopan maihin.

Johtopäätellä tästä voitaisiin esimerkiksi, että jatkuva aktiivisen laumasuojan ylläpitäminen on aivan verraton turva verrattuna esimerkiksi rokkotteluun, mikä Murphyn lain mukaisesti saattaa heijastua yhteiskuntaan optimistisuuden lisääntymisenä (mm. joukkokokoontumisten salliminen), jollaiset hyvin herkästi kääntävät joukkorokotusten hedelmät aivan päinvastaisiksi, epidemiaa pahentavaksi yleiseksi psykoosiksi. Mikä puolestaan moninkertaistaa tai jopa ylivoimaistaa sen seurauksena tarvittavan aktiivisen laumasuojan tapeen kriisin eskaloitumisen estämiseksi. Murphyn laki komppaa siis sitä, että rokottamisten alkaminen kehittäisi yhteiskunnallisen ketjureaktion, joka pakottaa yhteiskunnat pitkäaikaiseen ja kokonaivaltaiseen lockdowniin. Englannin sekä Keski-Euroopan epidemian kehitystä alkuvuodesta 2021 kannattaa pitää silmällä tämän skenaarion tunnistamiseksi.


Joulukuussa 2020 luvan saaneiden rokotteiden turvallisuuden tason arviointikykyyn liittyen ei pidä sivuuttaa tähänkään seikkaan liittyen Murphyn lakia. Vaikka rokottamisilla saatettaisiinkin (kylläkin osa-aikaisesti) hillitä epidemian ilmenemistä yhteiskunnassa, niin käytäntö (jo viimeisten kymmenen vuoden ajalta) toistuvasti on toteennäyttänyt, etteivät mitkään arvovaltaisetkaan hyväksynnät ole taanneet, etteikö jopa hyvin vaikeita kroonisia haittavaikutuksia niistä tulisi osalle rokotettuja, joten tässä asiassa sellaista ei ole mahdollista leimata salaliittoteoriaksi, mikä on rokotusturvallisuuden toteutumisen kannalta onnellinen asia (hankalien sivuvaikutusen ilmenemistä ei pidetä ennalta-arvaamattomana asiana, vaikkeivät alan korkeimmat asiantuntijat osaakkaan selittää vaikkapa sitä, mistä narkolepsian puhkeaminen rokottamisen seurauksena johtuu). Korkean kuumeen ja vastaavien hankalien, mutta hetkellisten sivuvaikutusten ilmeneminen on ilmeinen, todettu ja tiedostettu sivuvaikutus joillakuilla rokotetuista.


Myöskin tiedostetaan, että tehosterokottamiskerran sivuvaikutus saattaa esiintyä ensimmäistä rokotuskertaa voimakkaampana, ja toisaalta tällöin kynnys kieltäytyä tehosterokotteen ottamisesta onkin jo hyvin korkea.


Yhteiskunnan toimintakyvyn kannalta kriittiset tahot (kuten esivalta, sote-puolen henkilöstö, yhteiskunnan kriittisillä elinkeinoelämän aloilla toimivat), voidaan rokottaa uudella rokotteella vasta sitten, kun on pitemmältä ajalta (vähintään useita vuosia) kokemus siitä, ettei rokotteesta aiheudu kroonisia haittavaikutuksia. Toisin sanoen, rehellisesti sanoen, uuden rokotteen rokotusohjemassa ei pääpullonkaulana ole mikään rokotusjärjestys, vaan kyseisen rokotteen käytöstä tulleet pitkän aikavälin kokemukset. Vähänkin epäonnistunut rokote kun voi aiheuttaa oman vakavan kriisinsä (peruuttamaton kestävyyskriisi) entisten kriisien kylkiäisiksi. Näin ollen oikeastaan ainut realistinen lähestymistapa asiaan, mikäli kiireellistä apua rokotteesta toivotaan, on "potentiaalisesti eniten hyötyä ja vähiten vahinkoa", mikä merkitsisi käytännössä, että vain hyvin pieni osa väestöstä tultaisiin ylipäänsä rokottamaan uusilla rokotteilla.


Totunnainen käyttöönoton aikataulu kipeästi tarvittavien rokotteiden, esimerkkinä Mosquirix -niminen rokote malariaa vastaan, kanssa on ollut, että kliinisiä (mm. rokoteturvallisuuteen liittyviä) tutkimuksia on päädytty jatkamaan rokotteen kehittämisestä 5-10 vuotta eteenpäin ennenkuin laajempia ihmisryhmiä uskalletaan alkaa rokottaa (Mediuutiset).
  • Malariaan on sairastunut viime vuosina noin 220 miljoonaa ihmistä, joista kuollut noin 400 000 ihmistä. CoViD-19 pandemian vuoksi heikentyneen malarianhoidon saatavuuden vuoksi malariakuolemien määrän vuonna 2020 arvioidaan olevan suurempi kuin pitemmän aikavälin trendi on ollut (Reuters).
  • 20 vuoden keskimääräinen malariakuolleisuusluku on ollut 700 000 hlö/vuosi (OurWorldInData.org).

CoViD-19 rokotusten realisoituminen[muokkaa]

16.12.2020 julkaistun uutisen mukaan Euroopan Unionin alueella on määrä aloittaa rokottamiset samanaikaisesti. HUS:n ennakkovalmistautumisen rokottamisiin perusteella ihmismassojen rokottamiset olisi tarkoitus aloittaa Loppiaisen 2021 jälkeen, vaikka mahdollisuuksia olisi aloitella rokotuksia Suomessa jopa jo Joulun pyhinä (Tapaninpäivänä). Venäjän sekä Englannin joulukuun 2020 alussa myöntämät rokotehyväksynnät (myyntiluvat) on todettu hoputtavan myös EU:n lääkevirastoa/parlamenttia myöntämään omansa. Rokottamisten aloittamisella samana päivänä koko EU:n alueella estetään, ettei osa EU-maista päätyisi (poliittisella päätöksellä tai väestönsuojelullisen lain velvoittamana) hylkäämään rokottamista (olla käyttöönottamatta mitään rokotetta CoViD-19:aan lainkaan, eli jälleenmyyden omat rokoteannoksensa muualle). Aloittamisella samana päivänä muodostuu myöskin poliittinen momentti rokottamisten jatkumiselle kaikkialla.


Suomen osallisuutta varsinkin Keski-Euroopassa ilmenevää kujanjuoksua alati pahenevaan koronaepidemiaan sekä poliittiseen konsensukseen/mielipideilmastoon on vahvistanut Suomen hallituksen (monien eri alojen, organisaatioiden ja hoitoyksiköiden edustajien vetoomuksista huolimatta, mm. Vaasan terveyskeskusylilääkäri ja HUS:n toimitusjohtaja 16.12.2020 ) tietoisesti säilyttämä kielteinen suhtautuminen valmiuslain käyttöönotolle [=ennen väestön rokottamisten alkamisajankohtaa]. Toisaalta joulukuun puoliväliin mennessä vallinneen käsityksen mukaan ollaan kuitenkin joukkorokottaminen suunniteltu aloitettavan eläkeikäisistä, minkä ansiosta toisaalta EU:n rokotusten aloittamiseen saatettaisiin osallistua tosissaan, mutta siitä huolimatta yhteiskunta pelastaa elinkeinoelämän/kansantalouden kriisiltä, mikäli näiden ennätyksellisen nopealla aikataululla (käytännössä suurin rahoituspanoksin ja korkein tuotto-odotuksin rokoteyhtiöitä keskenään kilpailuttaen) kehitettyjen rokotteiden kohdalla realisoituisi jokin sellainen worst-case-scenario (kuten merkittävät rokotevahinkokorvaukset sekä tärkeiden elinkeinoelämän toimijoiden työkyvyttömyyseläkkeelle joutuminen), joka pystyttäisiin nopealla aikataululla havaitsemaan.


Suomen hallituksen ylläpitämään poikkeuksellisen uhkarohkeaksi osoittautuneseen [Suomen yhteiskuntajärjestyksen vakavaan vaaraan saattaneeseen (referenssi rakenteellisesti paljon Suomea muistuttavasta Tanskasta 16.12.2020) suhtautumistapaan ('veitsenterällä pysyttely', artikkeli 17.12.2020) viitaten arvioi uudeksi puheenjohtajaksi Joulun alla noussut Antti Rinne (artikkeli 17.12.2020) valmiuslakiin siirryttävän kyllä jollain aikataululla, kunhan on kiistatonta, että viranomaisvaltuudet eivät ole [heinäkuun 2020 jälkeen] olleet riittävät koronan talttumiseksi [koronaepidemian väistämätön hallinnasta riistäytyminen tapahtumassa tai tapahtunut ja se sekä muiden ratkaisuvaihtoehtojen puuttuminen epäämättömällä tavalla esivallalle toteen näytettävissä ilman eriävien tilannekuvien koeksistenssiä].


Tasa-arvoideologinen yhtälö[muokkaa]

Viralliset tahot pohtivat/näkivät/esittelivät rokottamiskysymystä mm. tasa-arvoidealismin kehyksessä (27.3.2021), mikä voi kuulostaa surrealistiselta.

  • kyseisessä kehyksessä perusajatuksena on oletus, että rokottamisella tulisi epidemian hillitsemisen lisäksi olemaan kansaa jakava pitkäaikaisempi oheisvaikutus, esimerkiksi kansalaisen edesottamusten kuten matkustelun vapauden suhteen.
  • kyseinen ideologia on siinä mielessä ollut perusteltua huomioida, että vasta tulevaisuudessa voidaan kommentoida lopputulosta, että oliko rokottaminen enemmän oikein kuin väärin valittu instrumentti epidemian hallitsemiseen. Eikä näin ollen vielä tiedetä, kumpaan suuntaan eriarvoistuminen lopulta realisoituu, mistä syystä eriarvoitumisilmiötä on pyritty ennaltaehkäisemään tällä tavalla.
    1. ensisijaisena funktiona rokottamisella pyritään hillitsemään kulkutaudin leviämistä (ja kuolleisuutta siihen) siinä aikaikkunassa kuin kyseisellä rokotteella olisi tehoa virusta vastaan, jonka tavoitteen mahdollisimman hyvällä hyötysuhteella saavuttaminen tapahtuu ensisijaisesti rokotusjärjestyksen suunnittelemiselka, mihin tähän yksittäiseen tähtäimeen ei sisälly kansalaisten eriarvoistumista.
    2. mutta rokottamisella arvellaan tulevan olemaan yhteiskunnallisen tavoitteensa ohessa pitkäaikaisvaikutuksia (joko/sekä myönteisiä tai/että kielteisiä) eri kansalaissegmenteissä/eri alueiden asukkaissa.
    3. ei-toivottavin skenaario olisi, että rokottamisista koituisi hyödyn lisäksi huomattavasti suoraa tai välillistä haittaa, mikä olisi sitä yksiselitteisemmin osoitettavissa, mitä selkeämmin rokotukset olisivat alueellisesti painottuneet.
      • esimerkkinä haitasta vaikkapa että ilmenisi, ettei rokote vaikuttanut koronavirukseen sairastuneiden henkilöiden vakavien taudinkuvien osuuteen alueilla tai ihmisryhmissä, joissa rokottamisia tehtiin verrattuna rokottamatta jääneisiin.


  1. Tasa-arvoideologisen yhtälön ongelmama on, että vaikka olisi tiedossa, ettei rokotteella saavuteta merkittävää tehoa, rokottamisten määrän vähentämisten ja tarkemman kohdentamisen sijaan jouduttaisiin tekemään rokotteen käytön keskeyttämispäätös koko valtakunnan laajuisena. Mikä olisi arvovaltatappio/nolo juttu monille virallisille toimijoille. Näin ollen heikkotehoisella rokotteella rokottamisia pyritään jopa keinotekoisesti jatkamaan.
    * keinotekoisuus saattaisi ilmetä esimerkiksi sillä tavalla, että vaikka jokin rokote olisikin havaittu täysin tehottomaksi, siitä huolimatta uudet sillä rokotettavat henkilöt lisättäisiin ja rokotetut säilytettäisiin osana virallisia grafiikoita, jotka kuvaavat kaikilla CoViD-19 -rokotteilla rokotettujen määrää/osuutta eri maakunnissa.
  2. tästä välillisenä sivuvaikutuksena, että ne kansalaiset, jotka olisivat saaneet tehottoman rokotteen, jouduttaisiin mieltämään rokotetuiksi, eivätkä he saisi uutta parempitehoista rokotetta hetkeen aikaan, sillä sellainen mm. mitätöisi rokotettujen määrien tilastojen uskottavuuden.
  3. Rokotettujen määrien tilastojen tarkentaminen erottelemaan kullakin eri rokotteella rokotetut, puolestaan vaarantaisi ihmisten välisen tasa-arvon.
    • viralliset tahot päätyivät suohon tässä yhtälössään.



Rokotteiden turvallisuus?[muokkaa]

CoViD-19 -pandemian hillitsemiseksi rokotteita on päädytty kehittämään ja ottamaan hätätilakäyttöön kolmen kvartaalin sisällä eli tavanomaiseen n. 10 vuoden kehitysjaksoon nähden yli kymmenkertaisella nopeudella, mikä ymmärrettävistä syistä hämmentää joitakin infektiopuolen asiantuntijoita (ks. haastattelu The Jerusalem Postissa). Toisekseen kysymyksiä herättää täysin uudenlaisien, mm. mRNA-rokoteteknologian käyttö (=syväjäädytyksessä säilytettävät rokotteet), joiden toimintaperiaate on viruksen komponenttien monistumismekanismia vastaavalla tavalla solujen sisällä monistua, mutta tämän rokotteen osalta pelkkää CoViD-virukseen kuuluvaa pintaproteiinia, (kunnes elimistön immuniteettijärjestelmä havaitsee prosessin ja kehittää immuniteetin niitä vastaan).

  1. mRNA-rokoteteknologia mahdollistaa uusiin virusmutaatioihin, joihin rokotus ei muodosta immuniteettia, reagoimisen nopeasti, rokotteen päivittämisen parissa kuukaudessa uusia variantteja vastaan.
  2. Osa terveydenhoitoalan ammattilaisista (lääkäreistä) on sitä mieltä, että mRNA -rokote on todennäköisesti turvallisin mahdollinen rokote (koska siinä ei ole mitään ylimääräisiä lisäaineita, joten autoimmuunireaktioita ei luulisi siitä aiheutuvan), osa taas suhtautuu skeptisesti rokotteen turvallisuuteen nimenomaan mahdollisten autoimmunologisten reaktioiden vuoksi (elimistön muodostama immuniteetti CoViD-19:a vastaan alkaisi tuhoamaan elimistön omia CoViD-19:n pintaproteiineja muistuttavia proteiinirakenteita).
    • käytännössä on olemassa ilmeinen ja koska vain tulevaisuudessa realisoituva uhka, että vaikka ensimmäisen rokoteversion (joissa kolme trial-vaihetta jne. varmistukset) rokotukset osoittautuisivatkin turvallisiksi, niin jossain myöhemmässä "päivityksessä" rokotteen mRNA:n kanssa alkaa ilmetä autoimmunologisia reaktioita (tavallisesti tällöin ilmenee neurologisia oireita).
    • rokotteiden (esim. kausi-influenssarokotteiden) pitkän aikavälin sivuvaikutuksia ("long term side-effects" ei pidetä tarpeellisena - eikä tietenkään ole mahdollistakaan - varmistaa uusin kolmivaiheisin trial-tutkimuksin.
  3. osa terveydenhoitoalan ammattilaisista katsoo, että mikäli ensimmäisen kahden kuukauden aikana sivuvaikutuksia ei (tilastollisesti) ilmene, ei niitä todennäköisesti myöhemminkään tule ilmenemään, osa taas, kuten em. Jerusalem Postin artikkelissa haastateltu Samson Assuta Ashdod -sairaalan infektiotautien osaston johtaja, pitää kahta vuotta relevantimpana varoaikana (jolloin rokotteen trial 3 -vaiheen lopulliset tulokset valmistuvat).
  4. Koska mRNA -rokotteen toimintamekanismi on sama kuin itse viruksissa eli että tässä tapauksessa pelkkää vaarallisen viruksen pintaproteiinia monistuu solujen sisällä, kunnes elimistön immuniteettijärjestelmä alkaa reagoida ongelmaan, niin:
    • ensiksi hypoteettisesti voidaan kysyä, että entä jos elimistön immuniteettijärjestelmä ei ala reagoida monistuviin pintaproteiineihin kyllin ajoissa, jolloin ne ovat ehtineet (eksponentiaalisesri monistuessaan) levitä niin voimakkaasti, että joidenkin solutyyppien toiminta tyystin estyy?
    • toisekseen, hypoteettisesti, että entä jos vastikään rokotettu (esimerkiksi ensihoidon työntekijä) infektoituu itse viruksen jostain variantista - tai sellaisesta vastikään infektoitunut henkilö rokotetaan - miten tällaiset kombinaatiot realisoituvat?
      • on odotettavaa, että molempien, sekä rokotuksen että toisaalta jonkun CoViD-19 -varianteista aiheuttaman infektion saaminen lyhyen ajan sisällä jonkinlaisen yhteisvaikutuksen aiheuttavat, sillä molempien toimintaperiaate on sama: monistaa itseään kunnes solu "maturoituu" partikkelien runsaudesta.
      • mikäli rokotevalmistaja ei ole tätä erikseen tarkastellut, niin mikäli Suomessa ilmenee tällaisen rokotteen kanssa selittämättömiä komplikaatioita/erikoisia sivuvaikutuksia (Suomessa on aluksi rokotettu kohonneessa infektioriskissä olevia henkilöitä), jokseenkin ilmeinen selitys niille voisi olla itse virusinfektion saaminen ennen tai jälkeen rokotuksen.
        • edellä selostetussa skenaariossa onko riskiä, että rokotteen mRNA-pätkä reagoi viruksen RNA-ketjun kanssa jotenkin (esimerkiksi että pintaproteiinit, joita siis rokotuksen "muhimisvaiheessa" ilmeisesti esiintyy runsaasti soluissa, liitetään osaksi kopioitavaa keskeneräistä virusta niiden pintaproteiineiksi, jolloin CoViD-19 -viruksen kopioimisaika lyhenee ja potilaan paranemisennuste tippuu)?
        • infektio-oireet sekä rokotteen mahdolliset välittömät sivuvaikutukset ovat samanlaisia, joten kysymys ei sellaisessa tilanteessa todennäköisesti ole kuin väliaikaisista komplikaatioista (vaikkakin niillä voi olla syy-seuraus suhde infektoitumiseen).
        • mikäli em. skenaario herkistymisestä vakavalle CoViD-taudille vastarokotettujen henkilöiden siirtäminen pois työtehtävistä, joissa on kohonnut infektoitumisriski, kunnes rokote alkaa tehota oikein.
        • tällaisen riskiskenaarion toteutuminen käytännössä merkinnee tarvetta valmiustilan julistamiselle, koska henkilöstön keskinäisiä sisäisiä siirtoja toistensa tehtäviin jouduttaisiin tekemään sekä sitten kutsumaan ruuhka-apua töihin.
        • tällaisista myös välillisistä fataaleista komplikaatioista valtio on sitoutunut vastaamaan, myös vaikka syy-yhteyttä olisikin hankalampi toteennäyttää (mutta miten, jos kerran edunsaaja on menehtynyt tällaiseen välilliseen komplikaatioon ja miksi, jos kerran kliinisesti samanlaisia CoViD-19 -epidemiaan liittyviä kuolemantapauksia ilmenee normaalistikin?)
        • Mistä syystä vakavassa pandemiakriisitilanteessa on valittu kokeellinen uusi rokotetekniikka (mRNA-rokote, kun etenkin tällöin pitkän aikavälin testitulokset eli monivuotinen trial-vaihe 3. olisi perusteltua saada ennen suurten kansanmassojen rokottamisten aloittamista, ja tiedettiin, ettei tämä ole mahdollista käytännössä? Miksi ei esimerkiksi rokotetta, jossa CoViD-19:n proteiinisynteesillä valmiiksi tuotettuja piikkiproteiineja rokotteena (yksinkertainen ja ennestään tuttu tekniikka; vähemmän kriittisiä avoimia kysymyksiä/tuntemattomia tekijöitä; rokotteen säilyvyys mahdollisesti parempi; massatuotanto nopeampaa)?
          • Esimerkiksi ehtikö joku vähemmän uskottava "rokotepaja" patentoimaan kyseisen tekniikan ensin taikka oliko kyse esimerkiksi poliittisesta ohjaamisesta kuten rahoituksen järjestämisestä uudelle tieteelliselle tutkimusalueelle)?
        • Selostus Pfitzerin ja BionTechin em. mRNA-rokotteesta luettavissa engl. Wikipediassa.
        • Artikkeli, jossa tarkastellaan Pfitzerin sekä Modernan ensimmäisten sekä tehosterokotusten yhteydessä havaituista tavanomaisista sivuvaikutuksista.
  5. Modernan rokotteen turvallisuutta tarkasteltu äskeisen ylemmän tason alaotsikon kohdalla.


Sosiaali- ja terveysministeriön mukaan Suomessa vuodenvaihteessa 2020-21 käyttöönotettu BioNTechin ja Pfizerin kehittämä mRNA -rokote nimeltä Comirnaty on niin maallikoille kuin kaikille terveydenhuollossa toimiville henkilöille vapaaehtoinen [alkuvaiheessa, eli käytännössä koska STM:n mukaan >>Tavoite on suojata koko väestö koronavirukselta rokotteilla, kun saatavilla on EU:ssa myyntiluvallisia, turvallisia ja tehokkaita rokotteita>>, niin jossain vaiheessa on suunniteltu päädyttävän esimerkiksi joukkotiedotusvälineissä luodun julkisen paineen tai esimerkiksi "koronanyrkin" asiantuntijanäkemyksien vaikutuksesta päätyä velvoittamaan CoViD-19 -rokottaminen esimerkiksi työpaikan menettämisen uhalla myöskin niille kansalaisille, jotka eivät vapaaehtoisesti tarjottunakaan ole halunneet ottaa CoViD-19 -rokotetta] ja maksuton.

  • Kyseistä "etukäteen tiedostettua" systeemiä on saatettu tiedostamattaan tukea esivallan toimesta:
    • marraskuussa 2020 epidemian pahenemiseen välittömän reaktion lupaaminen
    • epidemian pahetessa reagointi toteamalla tarkemmin asiaa perustelematta, ettei valmiustila ole vaihtoehtona
    • passiivinen suhtautuminen ja käytännössä muodollinen reagointi Englannissa ja Etelä-Amerikassa ilmenneisiin uusiin hyvin vaikeiksi osoittautuneisiin virusvariantteihon
    • keväällä 2021 edessä olevan noususuhdanteen "povaaminen").


  1. ilmeisesti EU ja STM pitävät oletusarvona, että uusien rokotteiden turvallisuus tullaan pystymään luotettavasti osoittamaan, jolloin oletusarvona pidetään, ettei perusteltavissa olevaa rokotusvastaisuutta esiintyisi, joine perustein voitaisiin toisaalta myös moraalisesti oikeuttaa suorien tai välillisten pakkokeinojen käyttämistä.
  2. ainakin rokottamisten alkuvaiheessa vallitseva vapaaehtoisuus ja maksuttomuus sekä valtion takaaminen mahdollisten rokotevahinkojen osalta, oikeuttaa moraalisesti tämänkaltaisilla hätätilarokotteilla rokottamisten aloittamisen.
  3. 17.12.2020 julkaistun tideotteen mukaan Suomessa on 1.1.2021 määrä perustaa taloudellisesti riippumaton rokotteiden kliinisen tutkimuksen keskus (tarkkailemaan tällaisten uusien CoViD-19 -hätätilarokotteiden, joista ei ole mitään pitemmän aikavälin käyttökokemuksia) turvallisuutta kliinisesti ja ilmeisesti epäpoliittiselta pohjalta).
    • tämä seikka on vuoden 2020-21 vaihteessa vielä epäselvä, lisäksi Suomen perustuslaki määrittelee Euroopan Unionille sen verran lainsäädännöllistä valtaa, että se on mahdollista, että kyseisen laitoksen olemus muuttuu tulevaisuudessa, mutta lähtökohtaisesti kyseinen uusi laitos varmastikin pyrkii keskittymään uusien rokotteiden kliiniseen puolueettomaan arviointiin asianmukaisella otteella. Mikäli sidoksellisuudet muuttuvat, niitä todennäköisesti tiedotetaan tiedotusvälineissä ja/tai säädetään rokotetutkimuskeskusta koskevassa laissa.
    • kyseinen rokotetutkimuskeskus tulee todennäköisesti ottamaan vastaan presidentti Sauli Niinistön spekuloiman/peräänkuuluttaman koronanyrkin mandaatin.
  4. 30.12.2020 uutisartikkelissa asiasisältönä oli, että Terveyden ja hyvinvoinnin laitos esitti ajatuksen [uhkauksen] rokotuksesta kieltäytyvien rekisteristä, joka perustettaisiin, mikäli suomalaisia kieltäytyisi vapaaehtoisista rokotuksista.


Uutisen Tekniikan Maailmassa 31.12.2020 mukaan tutkijat ovat löytäneet koronaan kuolleiden potilaiden aivoja kuvatessaan selkeitä viitteitä autoimmunologisista reaktioista eli siitä, että elimistö muodostaa CoViD-19 virusta vastaan sellaista immuniteettia, joka viruksen tuhoamisen lisäksi tuhoaa elimistön omia kudoksia (aivojen verisuonien seinämien ohenemaa todettiin magneettikuvissa). Tämä on sikäli vaarallinen 'suspekti', että CoViD-19 -infektiosta parantuneellakin potilaalla autoimmunologinen reaktio jatkuu (oireet voivat ilmetä viiveellä), koska potilaalla on parannuttuaan immuunivaste virukselle.


Autoimmunologisen reaktion varmistuessa, odotettavissaoleva asia on, että ainakin jostain/joistain CoViD-19 -rokotetuotteista elimistö kehittää samanlaisen immuniteetin sekä sitä hitaasti seuraavan, mutta mahdollisesti fataalin autoimmuunireaktion. Tällaisen autoimmunologisen reaktion hoito olisi joko todettujen terveysongelmien lääkitystä ja ehkä jokin immunoterapeuttinen "immune amnesia" -hoitomenetelmä ("immunologisen muistin tyhjääminen" - jollaista ei välttämättä ole hoitomuotona vielä olemassakaan).


Eli tässä vaiheessa, kun havaitun ja todennäköisesti hankalasti hoidettavissa olevan autoimmunologisen komplikaation mekanismeja ei vielä tunneta tarkemmin, koronarokotteenkaan ottaminen ei välttämättä ole yksiselitteisen järkevä/vastuullinen ratkaisu.


Rokotteiden käyttäminen ihmisen DNA:n modifioimiseen?[muokkaa]

Monien virusten, kuten HIV ja HPV tiedetään vaikuttavan ihmisen solujen DNA:han ainakin epigeneettisesti. Tämä tapahtuu mm. siten, että viruksen omassa DNA:ssa tai RNA:ssa on osuus, joka tuottaa infektoituneeseen soluun proteiinin, joka toimii entsyyminä, joka entsyymi passivoi tietyn geenin toiminnan (epigeneettisesti), jolloin esimerkiksi elimistön immuunijärjestelmä toimii vaillinaisesti, lisäten esimerkiksi erilaisten syöpien ilmenemisriskiä (vuosia infektion jälkeen).


Teoriassa nykyaikaisella rokoteteknologialla olisi mahdollista aiheuttaa vastaavankaltaisia epigeneettisiä muutoksia ihmisen DNA:han, joten asia on toki käväissyt muutaman geenitieteilyalan harrastajan kuten alan ammattilaisenkin mielessä. Molemmilla osapuolilla on mielikuvitusta salaliittoteorioiden kehittämiseen, jälkimmäisellä myös niiden implementoimiseen, kunhan niiden realisoimiseen löytyy tarpeeksi konsensusta.


Todennäköistä {ei varmaa} on, että rokotteiden ensiversioissa, joiden kehitystyöllä on ollut kiire, ei ole mitään tarkoituksellista venomia, mutta ihmisen taipuvaisuus pahaan tieten, voi kylläkin käydä niin, että pandemiatilanteen rauhoittuessa ja rokotusten päivittyessä uusiin virusvarianteihin soveltuviksi, jonkun meistä perisyntisistä ihmisistä houkutus valita oikeuden ja totuuden sijasta vääryys ja valhe osoittautuu ylivoimaiseksi.


Tämän asian ongelmatiikka liittyy sellaiseen, että yhteen tai useampaan kertaan rokotettujen henkilöiden moraaliin vedotaan, velvoittaen heitä tulemaan tietyssä aikaikkunassa hakemaan kulloinkin ajankohtaisen tehosterokotteensa. Pandemian myötä monet tahot ajautuvat toimimaan tiettyjen puitteiden mukaan, joihin ovat joutuneet sitoutumaan, esimerkiksi ihmisten rauhoittelemiseksi etukäteen tehdyt julkiset lupaukset taikka vastaavankaltaiset sopimukset, joita päädytään toteuttamaan ja noudattamaan, vaikka varsinaista tarvetta ei olisi: tällaista hätiköimistä {hätiköityjä lupauksia, sitoutumisia, allekirjoitteluja} ilmenee erilaisissa odottamattomissa tilanteissa, sekä valtiotasolla että ruohonjuuritasolla. Esimerkiksi lapsen saadessa itkupotkuraivarin karkkihyllyn edessä. Monet tämänkaltaiset inhimilliset heikkoudet ovat lähes yleistietoa, ja näin ollen niitä pyritään myös tietoisesti hyödyntämään funktionaalisesti {eli käyttämään hyväksi}, mm. sijoittamalla karkkihyllyt sekä vedonlyöntiin ja lottoamiseen liittyvät lomakkeet eteenpäin hitaasti matelevien kassajonojen kupeeseen. Tämä inhimillinen heikkous sekä sen hyväksikäyttö on tunnustettukin lainsäädännössämme: tupakkatuotteet määrätty piiloon kassoilla.


Tämän takia varsinkin uusissa ja nopeasti muuttuvissa toimintaympäristöissä tarkkaavaisuutensa ja huolellisuutensa säilyttäminen on tärkeää pystyssä pysymiseksi eli oman ja läheistensä elämänvoiman säilyttämiseksi. Vakavan epidemian ja pandemian alla asetelma on vastaava kuin kassajonossa. Niin esivallassa väliaikaisesti toimivia kuin muitakin kansalaisia vaaditaan tekemään nopeita päätöksiä, vaikeita valintoja asioista, joiden vaikutukset tulevat ulottumaan hamaan tulevaisuuteen.


Ken Saro-Wiwa on Ultra Bran suomentamana todennut, että vähintäänkin historia tuomitsee väärät valinnat, päätökset, tuomiot, sitoutumiset ja vastaavat teot. Se, että vaikuttaa siltä, ettei Suomen koronaepidemiassa esivalta on ottanut sellaisia kansallisia linjoja, jotka toisaalta ovat asiantuntijoiden näkemysten vastaisia, toisaalta perustelemattomia, viittaa siihen, että esivallan toteuttamassa Suomen kansallisessa epidemianhallinnassa on tällainen koira haudattuna. Epäasiallisuutta on ollut todettavissa eräissä muissakin valtiovallan portaissa.


  1. Rokottamisilla koronavirusta vastaan pyritään hidastamaan viruksen mutatoitmista sekä lieventämään mahdollisen infektion oireita kyllä,
  2. mutta valitettavasti tällaiseen epidemianhallintaan näyttäisi liittyvän myöskin häikäilemättömyyttä, kuten päämääriä, joihin sisältyy historian uudelleenkirjoittamista: vallan väärinkäytön villaisella painamista.
  3. Loppujen lopuksi, koska on ilmeistä, että CoViD-19:a ei saa tukahtumaan rokottein {ellei uusia variantteja itsestään ilmaannu, niitä strategisesti tehtaillaan}, vaan tehosterokottamiset tulisivat jatkumaan hamaan tulevaisuuteen, mikäli sille tielle lähdetään, ja kansakunta monien erilaisten hyväksikäyttöjen uhriksi päätymiselle altistamaan, niin rokottamiseen priorisointi ei ole vastuullinen tapa pyrkiä tukahduttamaan tätä kansallista epidemiaa.
  4. Tämä kansallinen epidemia tukahtuu muilla keinoin, jotka pitkällä aikavälillä olisivat jopa huomattavasti tehokkaampiakin kuin koronarokotteet, sillä samalla vältyttäisiin monilta muiltakin vahingollisilta pöpöiltä, kuten norovirus, kausi-influenssat sekä aikaisemmat ja uudemmat pandemiaehdokkaat. Uuden sukupolven antibioottiresistenssi mikrobistommekin äityy ankariksi {kaiken kukkuraksi lomittaisiksi} pandemia-aalloiksi lähitulevaisuudessa väistämättömästi. Koronasta {ilman kolmivaiheista turvallisuustutkimuksia annettavine viidakkoversioineen} tekee hyvin hyvin vaarallisen myöskin se, että immuniteettijärjestelmä tuottaa osalla sairastuneista {ja jossain vaiheessa varsin korkealla todennäköisyydellä myöskin jollain viidakkoversiolla rokotettavista} vaikean autoimmunologisia vasteita kuten lapsilla ja nuorilla MIS-C ja vanhemmilla psyykkiset häiriöt. Myöskin tällaiseen potilasjoukon osalta jopa loppuelämän kestävään kansalliseen suohon uppoaminen olisi täysin vältettävissä priorisoimalla mahdollisimman vähän rokotteisiin.
    • Tällöin olisi kuitenkin huolehdittava, esimerkiksi luonnossa patikoiden tai eläintiloilla vieraillen, että immuniteetti tavallisia epäpuhtauksia vastaan pysyy luonnollisessa kunnossa ja esim. allergiat ja astmat kurissa.
  5. Esimerkiksi voidaan priorisoida vierailuttamalla koronakoiria leviämissegmenteissä. Tällöin oheismahdollisuutena/sivuvaikutuksena olisi terveydenhuoltojärjestelmän kuormituksen keventäminen esimerkiksi syöpiä ja muita vaikeita vaivoja tunnistavin koirin. Toinen esimerkki priorisointimahdollisuudesta voisi olla kotitestit, kolmas nopeat puhallustestit, jollaisia laitteita ei tarvitsisi koirien tapaan kuljettaa testauspaikasta (kuten oppilaitos) toiseen. iltaisin tällaisia koulun testauslaitteita voidaan käyttää harrastustoiminnassa. Julkisissa tiloissa, joissa ihmisvirta on nopeaa, tällainen testailu ei liene kätevä ratkaisu, jolloin kannattaa käyttää muita menetelmiä.
    • tällä tavoin pystytään suojautumaan myöskin biologisina aseina sovelletuilta mikrobeilta kohtuullisen hyvin. Mikäli biologisena aseena käytettyyn mikrobiin olisi olemassa rokote, tällöin olisi hyökkäävän osapuolen suunnitteleman strategian mukaista, että kohteensa olevassa yhteiskunnassa alettaisiin ponnistelemaan kansalaisten rokottamiseksi kyseisellä rokotteella.
  6. ihminen ei ole eikä koskaan tule olemaan kaikkivoipa, vaan on maailman tappiin asti hyvin monella tavalla rajoittunut kuolevainen yksilöolento, ja koronakameleontti CoViD-19 ei ole kiva leikkikaveri. Rokotteiden varaan yhteiskunnan tulevaisuuden laskeminen saattaa kaataa laivan {yhteiskunnan; hyväuskoisten esivanhempiemme kovalla vaivalla huolella, verellä, hiellä, kyynelillä, rukouksin rakentaman kansallisvaltiomme}.
    • Esimerkiksi jos käynee vaikkapa niin, että koronarokotteilla koronamutaatioiden hidastamiseen pyrittäessä halutaan priorisoida rokotteita sellaisiin maihin, jotka niitä pääasiallisesti tarvitsisivat {eikä kuten nykyisin, että ketkä ovat pelanneet korttinsa oikein ja keillä hynää, saavat rokotteita}, niin sellaisessa villin kortin skenaariossa Suomelle ei herune edes itse valmistamiaan rokotteita lainkaan.
    • Jos rokotteilla tavoitellun päämäärän {mm. turismin vapautuminen} saavuttaminen edellyttää jokaisen suomalaisten rokottamista uusimmilla rokotepäivityksillä, niin rokottamisten mielekkyys, kyseenalainen turvallisuus, taivaallinen hinta, valtava voluumintarve sekä katkeamaton lisärokotusten tarve on niin kinkkinen matriisi, että sellaista ei voi hyväksyä, eikä rokottamisia tällöin tulla jatkamaan kuin hirvillä ja kanadanhanhilla.
      • Maaliskuun 2021 alun tiedon mukaan Jos rokotuspassi on määrä ottaa käyttöön kaikissa EU-maissa osana kokonaisuutta, johon sisältyisi myös pikatestit, mutta ei puhallustestit (joiden laitteiden tuotanto on aiemmin ilmoitetun aikataulun perusteella käynnistynyt jo helmikuussa 2021), ongelmana on esimerkiksi rokotteita kiertävien {toistaiseksi tutkimattomien sekä vielä tulossa olevien} virusvarianttien vaarallisen intensiivinen leviäminen maahan muista Euroopan maista tulevien/palaavien matkustajien mukana.
        • puhallustestaamisen yleinen käyttö onnistuu esimerkiksi säilyttäen vaikkapa avaimenperässä tai lompakossa omaa henkilökohtaista puhallus-suukappalettaan. Tai esimerkiksi adaptoimalla suukappale tavanomaisella mehupillillä korvattavaksi, jolloin kertakäyttöisten puhtaiden (pölyttömien) suukappaleiden käyttäminen ei maksa mitään. Puhallustestaamisessa teoreettisena riskinä on laitteiston tarkoituksellinen sabotoiminen esimerkiksi puhaltamalla perunajauhopölyä tai tupakansavua suustaan, ja tästä syystä puhallustestaaminen olisi järkevä toteuttaa valvotusti.
      • rokote koronaa vastaan, kunhan niiden turvallisuus on varmistettu asianmukaisesti, varmastikin soveltuvat osaksi normaalia rokotusten ottamiskäytäntöä ennen eksoottisiin maihin matkustamista, tartuntariskin pienentämiseksi, mutta sekään ei poista maahan saapuvien henkilöiden koronatestaustarvetta. Koko väestönlaajuinen koronarokottaminen {ts. 'koronapassit'} sellaisella viitekehyksellä, että päivitettyjä tehosterokotuksia jatkettaisiin hamaan tulevaisuuteen {kausi-influenssarokotusten tapaan}, ei monista erilaisista syistä johtuen ole järkevä eikä turvallinen tie: sellainen {yhdessä kansainvälisen rajojenavaamiakiiman kanssa} aiheuttaa vaikeampien koronavarianttien leviämisen yltymistä {uusia epidemia-aaltoja} sekä epidemiatilanteiden "pirstaloitumista" (monimutkaistumista), ja sen tähden rokottamista ei saisi priorisoida yhteiskunnallisesti ja sitten luottaa saavutetun laajan rokotekattavuuden tarjoamaan {pirstaleiseen} laumasuojaan {ja puolen vuoden päästä jälleen valitella omaa typeryyttään}, vaan siis priorisoida sellaisiin menetelmiin {joita on jo runsaasti markkinoilla ja implementoitavissa}, joiden tehokkutta/tehoamattomuutta pystyy mittaamaan ja seuraamaan ilman että jää "kuolleita kulmia".
        • Jolloin Murphyn lakiin perustuen johtopäätellään, että rokotettiimpa kansalaisia tai ei, lopulta epidemia {kaikkine variantteineen} voidaan aikaisempien epidemioiden (mm. SARS) tapaan saada sammumaan täsmälleen siinä tahdissa kuin mainittuihin muihin menetelmiin aletaan painottamaan. Sen takia näitä muita menetelmiä olisi alettava mahdollisimman nopealla aikataululla painottamaan. Valitettavasti rokottamisesta on jo tullut niin voimakas maailmanlaajuinen eetos, että vaikka {hypoteettisesti spekuloiden} olisikin niin, ettei monikaan virkamies ja asiantuntijataho henkilökohtaisesti pitäisi rokottamiseen priorisointia järkevänä, paine olla kyseenalaistamatta jo kauan aikaa sitten päätettyjä rokottamislinjauksia on yksinkertaisesti niin rankka, että sellaisten kyseenalaistavien näkökulmien "väläyttely" julkisesti/julkisessa yhteisössä ei kerta kaikkiaan ole mahdollista. Näin ollen periaatteessa on mahdollista jopa, että rokottamista voimakkaimminkin puolustavat julkiset henkilöt ja tahot, lopulta jossain elämänkerroissaan tai vastaavissa "pölyn laskeutumisen jälkeen" tehdyissä henkilöhaastatteluissa toteaisivat, että tosiasiassa he itse henkilökohtaisesti suhtautuivat kokoajan kielteisesti kyseiseen poliittiseen laukkaan, mutta julkinen paine oli niin jäätävän valtava, että sen ilmaiseminen oli verrattavissa poliittiseen itsemurhaan. Jolloin ainut reitti oli muihinkin pandemian torjumistapoihin yhtäläisesti painottaen pyrkiä rokotteiden sauvan päähän nostamisesta huolimatta saada epidemia tukahtumaan ja omat sekä kollegoiden uskottavuuden säilytettyä.
          • esimerkiksi terveydenhuollon henkilöstö mielummin toteaa "rokotukset etenevät hyvin", kuin omaa työhyvinvointiaan heikentävästi että "sivumainintanarokotelaumasuojanylläpitäminenedellyttäänoin 97% rokotuskattavuuttauusimmallarokotteellaeliennenkuinepidemiastayli 3% osuusonsellaisiavarianttejajoihinrokoteeitehoajakäytännössäuudenvariantinlöytymiseenjatoteamiseen [hhhhhhhhh], rokotteellevastustuskykyiseksimennessäsenosuusonjoehtinytnoustasenyli."[laukauslaukauslaukaus]
        • Rokotteen ottaminen on periaatteessa puhtaasti poliittinen asia. Todennäköisesti ottamalla rokotteen pystyy muutaman viikon verran aikaistamaan henkilökohtaisista aktiivisen laumasuojan toimistaan luopumista, mutta samalla saattaa olla että omalta osaltaan tulee osallistumaan uusille entistä hankalemmille koronavirusvarianteille tartuntakanavan avautumiseen. Maltti valttia: rokottamattomuus on loogisesti perusteltu ja epäpoliittinen ratkaisu, mutta koska vaikuttaa, että rokotteisiin resursoidaan, viivästäen muiden tukahduttamistoimien implementointia, muutaman viikon optimistisimta skenaariota pitempään joudutaan odottamaan jälkimmäisten menetelmien tehoja. Siihen saakka riskinä on tartuntatilastojen perusteella vaikeasti pääteltävissä olevat arvaamattomat päällekkäiset epidemia-aallot toisaalta eri leviämissegmenteissä {kuten vaikkapa shengen-matkailijat} ja toisaalta saman kulkutaudin erilaisissa virusvarianteissa - huomautettakoon, että edellisten lisäksi tilastoissa näkymätön lomittaisuus ulottuu yhtäläisesti myöskin mahdollisiin kokonaan uusiin pandemiatulokkaisiin. Periaatteessa tällaiset uudet pandemiatulokkaat saattavat erottua nuorison muun kuolleisuuden tilastollisena kasvuna.
          • Huhtikuun 2021 alussa uutisoitiin koronan aiheuttamista Vaikeista jälkioireista myös oireettomasti koronan sairastaneilla nuorilla. Lisäksi senkaltaisten {selittämättömien} ongelmien yleisyydestä. Todennäköistä on, että hätätilasertifikaatin saaneilla rokotteilla ei tulla rokottamaan ainakaan varhaisnuoria, joten rokotesentrisessä politiikassa tällaiset ikäluokat tulevat joutumaan vastedeskin jäämään karanteeniin. Herkkyyskausien missaaminen vaikuttaa myöhempään elämään.



Rokotusten aiheuttama välillinen hengenvaara[muokkaa]

Esimerkiksi Saksassa on kansalaisten laajalti tiedostamana uhkana, että mikäli henkilö rokotetaan kertaalleen, olkoonkin, että "ringerillä", niin tämän jälkeen hänet rekisteröidään koronarokotteen saaneeksi, jolloin työnantaja saattaa velvoittaa tai komentaa hänet työskentelemään olosuhteissa tai harjoittamaan työskentelytapoja, jotka ovat immuniteetin oikeasti puuttumisesta johtuen hänelle hengenvaaralliset (esimerkiksi ulkomaan työkomennus). Tilanteen hengenvaarallisiutta tulisivat lisäämään "vihreän passin" omaavien henkilöiden vapaudet/työolosuhteen, joissa "rokotteille vastustuskykyisten" varianttien kontaminaatioissa saadut merkittävästi isommat virusmäärät tuottaisivat rajumpia taudinkuvia.


- eikä jo kertaalleen rokotettuja ennenaikaisesti enää uudelleen rokoteta (ainakaan ennen lakia/asetusta asiasta).


Muun muassa Suomessa vielä helmikuun 2021 loppupuolella terveydenhuollon henkilökuntaa rokotetaan {ja suunnitellaan edelleen jatkettavan heidän rokottamisia} Astra Zenecan Waxzevria-rokotteella (joka kuten kaikki tietävät ei anna mitään suojaa Etelä-Afrikan muunnosta vastaan), minkä jälkeen heille korvamerkitään "vihreä passi" {pakollinen merkintä rokotteen saamisesta, jonka omaaminen tulisi olemaan netin kautta muiden tarkistettavissa}.


25.2.2021 tulleen tiedon mukaan Ruotsissa rokottamiset Astra Zenecan Waxzevria-rokotteella keskeytetty osin, ainakin virallisesti vedoten rokotusten aiheuttamiin vakaviin sivuvaikutuksiin.


Etelä-Afrikan terveydenhuolto ei Astra Zenecan Waxzevrialla rokottamisia koskaan aloittanutkaan {, vaan kauppasi sinne saapuneet miljoona rokoteannostaan eteenpäin: eli käytännössä johonkin pohjoisempaan maahan}.


Vihreän passin aiheuttama kansainvälinen kirppusirkus[muokkaa]

Koska osa rokotteista, joilla tulisi saamaan nk. "vihreän passin", jolla matkustaa vapaasti maailmalla, ei tarjoa mitään suojaa joihinkin olemassaoleviin sekä tulevaisuudessa ilmeneviin virusvariantteihin, siksi käy niin, että nämä rokotteille inertit variantit leviävät ilmaannuttuaan verrattoman äkkiä (muutamassa päivissä) kaikkialle maailmaan, jolloin kaikki saavat "punaisen passin", sillä todetaan, että rokotetulla ei ole kansainväliseen matkustelemiseen tarvittavaa immuniteettia CoViD-19:a vastaan.


  • Britanniassa professorit ovat (22.3.2021) huolestuneita Etelä-Afrikan varianttiin tehoamattomien rokotteiden myötä Manner-Euroopassa/maailmassa kehittymässä olevasta ongelmasta. Kyseisen ongelman takia esimerkiksi Britannian exit-strategiaa ei lyödä vielä lukkoon.
    • Lääkeyhtiö Astra-Zeneca (jonka Waxzevria-rokotteeseen professorit käytännössä viittaavat) kuitenkin vetoaa tilastotutkimuksiin rokotteensa keskimääräisestä tehokkuudesta, jolla perusteella rokotteelle voitaisiin myöntää rokotusluvat USA:ssa.
    • AstraZenecan Waxzevrialla rokottamisen yksikkökustannus on edullinen, noin kolme euroa, ja rokotteen säilytys yksinkertaista, jotka asiat tekevät tuotteesta erityisen hiukuttelevan vaihtoehdon etenkin köyhempiin maihin - minkä seikan em. professorit näkevät osana kehittymässä olevaa maailmanlaajuista ongelmaa {vaikkei käytännöllisyyskysymyksiä spesifisti mainittukaan kyseisessä artikkelissa, niin rivien välistä lukien viittasivat siihenkin asiaan}.
  • Suomalaista rokotetta kehittävän organisaation tiedotusväline-edustajana toimiva professori Kalle Saksela spekuloi saman Etelä-Afrikan varianttiin liittyvän skenaarion kuin brittiprofessorit.



Rokotteiden hätätila-käyttölupien (Emergency Use Authorization) myöntäminen[muokkaa]

Lukuisat valtiot (EU-valtiot mm. yhteishankintana) solmivat CoViD-19 -rokotteitaan kilvan kehittävien lääkeyhtiöiden kanssa alustavia toimitussopimuksia omiin maihinsa. Jossain vaiheessa syksyä 2020 mediassa nousi esille kysymys, että olisiko syytä antaa CoViD-19 -epidemiasta pahiten kärsiville maille etuoikeuksia rokotetoimituksiin.

Sen jälkeen kun ensimmäinen valtio Venäjä myönsi hätätila-käyttöluvan sikäläiselle Sputnik V -rokotteelle, muutkin maat ovat kilvan pyrkineet myöntämään omia lupiaan. Ilmeisesti selitys tällaiselle valtioiden väliselle kilpajuoksulle on pelko, että mitä useampi maa ehtii myöntää käyttölupansa ja solmia jatkotoimitussopimuksia rokotteille, rokotteiden kysyntä kiihtyy, jolloin rokoteyhtiöt rajallisin tuotantokapasiteetein kykenevät aina vain pitemmällä viiveellä rokotteitaan toimittamaan. Tällöin omaan maahan siitä saatettaisiin joutua odottelemaan. Esimerkiksi monet rikkaita Länsimaita huonommassa asemassa olevat valtiot saattavat joutua odottamaan omia rokoteannoksiaan kilpailukykyisempien valtioiden kiihdyttäessä toinen toistaan rokottamaan kansalaisiaan. Ja toisaalta pyrkien pitämään puolensa kansainvälisessä kamppailussa rokotteista.


Ilmeisesti yhtä ja toista sivuvaikutusta esiintyy yhdessä jos toisessa rokotteessa, mutta CoViD-19 -pandemian aiheuttamasta kansainvälisestä hätätilasta johtuen, mikäli niitä olisikin esiintynyt, ei niihin suhtauduta kovin kriittisesti - kollektiivisen hyödyn ollessa kuitenkin hyvin suurella todennäköisyydellä, hätätila-käyttölupia myöntäneiden asiantuntijatahojen arvion mukaan, suhteessa vakavien haittojen yksittäistapauksien määrään merkittävä sekä toisesta vaakakupista samaa asiaa punniten, että onko vakavien kroonisten sivuvaikutusten saamisen todennäköisyys niin mitätön, että tarpeeksi moni kansalainen uskaltaisi tulla rokotettavaksi tarpeeksi merkittävän passiivisen laumasuojan eli immuniteetin kehittymiseksi ja sen jatkamiseksi yhteiskunnassa.


käytännössä edellä kuvattu toimintamalli realisoituu siten, että kansallisten epidemiatilanteiden/pandemiatilanteen pahentuessa (ja joka rokotteen tuotantokapasiteetin ollessa rajallinen), kullekin kehitetylle rokotteelle myönnettäneen hätätilahyväksyntänsä. Ero on se, että millaisessa epidemologisessa tilanteessa eli missä järjestyksessä kukin rokotevalmistaja sen saattaa saada.


Rokotevahinkojen korvauksista[muokkaa]

Suomen lääkevahinkokeskus (joka vakuutus kattaa lähes kaikki Suomessa käytettävät lääkkeet, ilmeisesti rokotteet mukaanlukien) ei kuitenkaan kata hätätilahyväksyttyjä rokotteita (ks. esim. vakuutusehtojen kohta 6.1), mistä syystä tarvitaan erillinen säädös asiasta. Ylen uutisartikkelin (21.12.2020) mukaan valtion olisi tarkoitus Pandemrix -rokotevahinkojen tapaan maksaa haittakorvausta mahdollisista CoViD-19 -rokotevahingoista. Tämän mahdollistamiseksi on hyväksynyt (ilmeisesti) joulukuussa 2020 lakiesityksen asiasta (?linkki lakiesityksen etenemisvaiheisiin?).


Oletettavasti monissa maailman maissa on vahinkovakuutuksissa vastaavanlainen poikkeuspykälä välttämättömiksi katsottujen hoitojen (vrt. psyykelääkitys pakkohoidossa) aiheuttamien vahinkojen poissulkemiseksi korvausten piiristä. Lisäksi Pohjoismaissa tutun sosiaaliturvajärjestelmän puuttuminen hyvin monissa maissa ymmärrettävistä syistä lisää varautunutta suhtautumista trial -vaiheissaan kompuroivia uuden sukupolven rokotteita kohtaan, sillä välttämättä tällaisten hätätilarokotusten mahdollisesti aiheuttamista vahingoista ei vastaisi kukaan eikä mikään taho. Ilman erillistä lainvoimaista säädöstä asiasta täällä Suomessakin vallitsisi (huolimatta yksittäisten henkilöiden julkisista lupauksista) sama tilanne.


  • mielenkiintoisena sivuhuomiona liittyen (psykiatrisiin) pakkohoitoihin, että koska mm. CoViD-19:n aiheuttamissa autoimmunologisissa reaktioissa, long-covidissa, Covidiin menehtyneiden ihmisten aivoista löytyneistä tulehduksista ja infektion jälkeisissä psykoottisissa oireissa saattaa olla kyse samasta seikasta, niin tämä antaa viitteitä sellaiseen, että ainakin osassa ihmisten psyykkisiä häiriöitä (PS-osastojen potilaita) selittävänä tekijänä saattaa olla vastaavankaltainen autoimmunologinen reaktio. Sellainen todennäköisesti jää diagnosoimatta, koska potilaan tutkii yleensä pelkästään psykiatrian puolen ammattilainen.


  • tässä listattuna erityisiä autoimmunologisia sairauksia, joihin on omat lääkkeensä olemassa.
  • immuunijärjestelmän aktiivisuutta epäspesifimmin laskevat mm. sytostaatit, eräät interferonit ja myös jotkut vasta-ainetyypit (immunoglobuleenit). Sekä varsinaiset hylkimisenestolääkkeiksi kutsutut tuotteet, kuten em. ICAM-terapiassa käytettävä kortikosteroidi.
    • Syy miksi CoViD-19:n ICAM-terapian kohdalla on päädytty kortikosteroidiin, liittynee siihen, että kuten ylläolevasta luettelosta näemme, niin autoimmuunihäiriön monissa eri hoitotavoissa alentaa immuunijärjestelmän aktiivisuutta on monia aivan erilaisia vaikutusmekanismeja elimistön kudoksissa. Näin ollen oikean erikoisalan lääkärin täytyy saada tutkia ja määritellä tapauskohtaisesti potilaalle soveltuva hoito (=steroidien pumppaaminen ei varmastikaan sovellu miksikään "kansanhoidoksi" psykoosiin, jollainen oivallus saattaa joillakuilla tulla mieleen).

Rokottamisen "virologinen vaikutusmekanismi" kulkutautiin[muokkaa]

Kuten tunnettua, mikrobeilla ilmenee luonnollinen spontaani mekanismi, jonka myötä mikrobikantaan alkaa kehittyä resistanssi esimerkiksi antibiootille, lääkkeelle tai rokotteelle, kun sellaista aletaan käyttää. Tästä johtuen esimerkiksi kausi-influenssarokote ei toimi kuin muutaman kuukauden ajan.


Vastaavasti CoViD-19 -virus käyttäytyy, tämän viruksen kohdalla resistenssin kehittymisen on toivottu olevan kuitenkin sen verran hidasta, että vuoden 2021 alusta aloitetut väestön rokottamiset tarjoaisivat edes muutaman viikon ajan helpotusta epidemiaan - sen lisäksi, että ne väistämättä aiheuttavat viruskannan muuntumisen resistentiksi. Tämän resistenssin muodostumisen toivotaan tapahtuvan ilman, että viruskanta samanaikaisesti muuttuisi aiempaa helpommin leviäväksi.


Edellä mainitun "kilpajuoksuilmiön" huomioonottaminen on saattanut vaikuttaa esimerkiksi siihen, että miksi THL päätyi kiirehtimään uusien kansalaisten rokottamistahtia kuutisen tuntia aiemmin suosittelemastaan verkkaisemmasta tahdista. Sekä CoViD-19:n "Englannin mutaatiossa" että "Etelä-Afrikan mutaatiossa" on valitettavasti kuitenkin ilmennyt, että nimenomaan rokotteiden indikaattoriproteiinissa - CoViD-19:n pinnalla olevassa piikkiproteiinissa - tapahtunut ja rokotteiden myötä edelleen voimistuva muuntuminen taitaa tehdä viruksesta entistä herkemmin tarttuvan:

  • piikkiproteiini on pyrkinyt muuntumaan muuntaen virusta toisaalta helpommin infektoituneen hengitysteistä ilmaan emittoituvaksi, toisaalta paremmin maskeja läpäiseväksi sekä toisaalta helpommin uuden henkilön hengitysteiden "reseptoriikudokseen" tarttuvaksi. Muita muuntumisen suuntia on mm. rokottamisten alkaessa muuntua niiden ohi eri mekanismein, joiden eri muuntumissuuntien välillä piikkiproteiini navigoi kohti leviämisen kannalta ihanteellista mutaatiota.
    • pieni muutos piikkiroteiinissa saattaa hyvin merkittävästikin esimerkiksi parantaa "reseptorikudokseen" tarttuvuutta, sillä molekyylimittakaavassa viruspartikkelin telakoituminen juuri reseptorikudokseen liittyy kemiallisiin sidosmekanismeihin.
      • ilmeisesti tämä on realisoitunut (ks. uutinen 10.1.21), sillä I-B:n muunnoksen esiintyvyys (osuus kaikista CoViD-19 -infektoituneista) on noin kaksinkertaistunut joka viikko Tanskassa, jossa on harjoitettu tiukkoja rajoitustoimia. Tämä viittaa joko siihen, että virus infektoituu samalla tavoin kuin aiemminkin, mutta huomattavasti intensiivisemmin, tai sitten siihen, että virus infektoituu sellaisella uudella tavalla, johon aiemmat rajoitustoimet eivät tehoa. Esimerkiksi kirurginmaskien läpi.


Näin ollen, koska intuitiivisesti käynee niin, että rokotetut henkilöt kokevat olonsa aiempaa turvallisemmaksi ja tällöin he vaistomaisesti keventävät aktiivisen laumasuojan harjoittamistaan, niin tällöin yhteiskunnassa harjoitetun aktiivisen laumasuojan yleinen taso laskee samaan aikaan kun viruksen infektoitumisherkkyys tehostuu. Tällöin todennäköisesti on odotettavissa uusi epidemia-aalto alueilla, joissa oleskelee rokotettuja ihmisiä.
  • Koska toivotun "onnellisten tähtien alla jatkuvan elämän" sijaan näyttääkin "shit hits the fan" skenaario toteutuvan (virus ei muunnu ainoastaan ohi rokotteen, vaan se sen lisäksi tehostuu infektiivisemmäksi), niin oman yhteiskunnan rokottamattomuus ei juuri lainkaan ehkäise uusien entistä vaarallisemmiksi muuntuneiden virusvarianttien päätymistä ja leviämistä yhteiskuntaan, koska muualla kuitenkin ihmiset saavat rokotteen mukaisen immuniteetin, ja näin ollen se prosentti, joiden kohdalla rokote ei kuitenkaan estä infektoitumista, toimivat uuden virusmuunnoksen jalostajina.
  • mikäli/sittenkun tämä skenaario realisoituu, aktiivisen laumasuojan niiden menetelmien ja siinä määrin, kun niillä oikeasti on epidemian leviämistä ehkäisevää vaikutusta - harjoittamisen merkitys korostuu ja toisaalta rokottamiseen liittyvän kujanjuoksun (sitoutuminen kausi-influenssojen kaltaiseen proggressioon, jossa kehitetään yhä uusia rokotteita kilpaa viruksen kanssa) merkitys vähenee.
    • Kujanjuoksuun osallistuminen altistaa yhteiskunnan ja ksilön riskille tulla jossain vaiheessa rokotetuksi terveydelle vahingollisella rokotteella, mikäli viruksen muuntumisnopeus ohittaa rokotteen turvallisen kehittämisen vaatiman ajan.
      • Mm. autoimmunologiset reaktiot, sillä on olemassa mekanismeja, että virus muuntuisi muistuttamaan elimistön omia kudoksia (proteiineja) ja siten pyrkisi ohittamaan lääketieteelliset torjuntamenetelmät.
      • Osa virologian puolen asiantuntijoista on pitänyt koronavirusrokotteiden nopeaa kehittelyä riskinä sillä. erityisesti koronarokotteiden kohdalla pidetään mahdollisena ns. Antibody-dependent enhancement -reaktiota, jollaista tämäntaipaisilla virusrokotteilla on esiintynyt, kuten myös CoViD-19 -rokotteiden eläinkokeissa todettua, mutta toistaiseksi ei kuitenkaan ihmisen kohdalla.


Kujanjuoksu[muokkaa]

Rokottaminen voi "onnellisten tähtien alla" olla tervetullut asia, mutta "under the fan the shit hits" se voi aiheuttaa dystooppiset olosuhteet yhteiskuntaan. Teoriassa, mikäli virus mutatoituu esimerkiksi niinkin tehokkaasti kuin CoViD-19 näyttäisi mutatoituvan, ja sitä pyritään ensisijaisesti rokottamalla torjumaan, se jollain aikataululla muuntuu sellaiseksi variantiksi, jossa on runsaasti ihmisen kudoksissa luontaisesti esiintyviä komponentteja (proteiineja), joka (rokotuksin ja immuniteetein torjumaton) variantti korvaa aiemmat virusvariantit.


Mikäli/sitten kun rokotteen tarjoamaa immuniteettia viikko viikolta paremmin ja paremmin kiertävä virusvariantti (ks. 20.1.2021 julkaistu tutkimus Etelä-Afrikasta) ilmenee yhteiskunnassa (variantti rantautuu Suomeen nopeasti, sillä 7.1.2021 LännenMedian lausuman arvion mukaan EU:n sisärajavalvonnan loppuessa jossain vsiheessa 12.2.21 jälkeen, rokotustodistuksen (joka rokotus ei suojaa rokotteen tarjoavan immuunireaktion kiertävää virusta vastaan), joukkokokoontumiset on mahdollisimman nopealla "sytytyksellä" peruttava ja kiellettävä, yhteiskunnassa muutenkin palattava kulkutaudin leviämisvaiheen aikaisiin säädöksiin ja kaikkien rokotettujen nostettava harjoittamansa aktiivisen laumasuojan taso vähintään rokotteen saamista edeltävälle tasolle takaisin (mikäli uusi variantti leviäisi muuntuneen piikkiproteiininsa ansiosta reippaammin, aiempaa tiukemmaksikin).


Rokottamisista riippumatta käytäntö Lontoon kohdalla osoittaa, että koronaviruksen vuoden 2021 alun hetkinen muunnos on jo niin tappavan vaaralliseksi sitkistynyt, että sitä ei voi hallita. Näin ollen uusien CoViD-mutaatioiden aiheuttamaan uuteen kulkutautiin suhtautuminen entisestään kärjistyy (sillä tartuntamäärien kasvu indikoi yhä ilmeisemmin sellaista, että epidemia on jo päässyt hallinnasta), joten infektoituneiden määrien jatkaessa kasvuaan, ei auta muu kuin herkistää tartunnanjäljitys ensialkuun ylitse sen, mikä on uuden kulkutaudin leviämisen formaatti ja herkkyys, lisäksi yhteiskunnallisia toimintoja, nuorison harrasteita ja ihmisten liikuskelua sekä kaukoshoppailua rauhoittaa.


Kulkutaudin talttumisen rautalankamalli siis on, että reilusti yli* puolet** kulkutautiin infektoituneista ei tartuttaisi sitä kohdaltaan eteenpäin yhteen ainoaankaan uuteen henkilöön.
* Reilusti yli sen vuoksi, että kuitenkin melko ilmeistä on, että osa on sellaisia infektoituneita, jotka levittävät infektion useampaan kuin yhteen uuteen henkilöön.
** puolet sen vuoksi, että käytännössä realisoituu hajonta (ylöspäin, ei kuitenkaan alaspäin) siinä todennäköisyydessä, että moneenko uuteen henkilöön infektoitunut lopulta levittää tartunnan.


Uusien infektioiden tilastoinnin ongelmana on niiden suurpiirteisyys eli yhdessä luvussa ei erotella esimerkiksi eri varianttien osuus kuten ei myöskään eri tartuntasegmenttien osuudet. kansallinen tilanne voi olla hyvinkin vaarallisessa jamassa, vaikka päivittäinen uusien onfektoituneiden määrä olisikin pieni.


  1. maailmalta kantautuvat uutiset viittaavat siihen, että koronaviruksen mutatoitumisaktiivisuus on todella nopea, mikä merkitsee, että viruksen leviämisvauhdin arvaamaton kiihtyminen ja pandemiatilanteen käsistä karkaaminen on realistinen uhka varsinkin Euroopan alueella.
    • vuoden 2021 alkuun mennessä koronapandemian osalta keskeisin haaste ei ole vuoden alussa ilmenneiden sekä tulevien virusmutaatioiden rokotteiden muodostamia immuunisuojia kiertävä taipumus, vaan uusien virusmutaatioiden leviämisnopeuden kiihtyminen {kohti deodorantin hajun omaista leviämisherkkyyttä, kuten tuhkarokkoviruksella}, mistä johtuen aktiivisten infektioiden lukumäärä pysyy sen verran korkealla tasolla, että huolimatta periaatteessa esimerkiksi influenssavirusta hitaammasta muuntelunopeudesta, koronaviruksen muuntelua saattaa kuitenkin ilmetä verrattaen nopeaan tahtiin.
  2. pitkät lockdownit (elinkeinoelämän stopit) ja niistä pyrkimys palautumaan kasvu-uralle mahdollisimman nopeasti, mikä ei toimi käytännössä, mutta ei ole muitakaan vaihtoehtoja kuin kitkuttelu.
  3. tällöin EU:n "bruttokansantuote" jää huomattavasti alle "nettokansantarpeen". Sama ilmiö eli alijäämäinen tase on joidenkin muidenkin kuin EU:n valtioiden osana, mutta kansallisen protektionismin ansiosta varmastikin astetta lievempänä.
  4. kuten USA:n pankkikriisistä laukesi maailmanlaajuinen lama, edessä olevasta EU:n rahoituskriisistäkin laukeaa maailmanlaajuinen lama (EU:n tarvitessa itse, umpeen kurotuilta kansainvälisiltä markkinoilta, tuotteita huomattavasti yli sen, mitä pystyy sinne tuottamaan.
  5. tällöin euron indeksiarvo putoaa radikaalisti suhteessa vakavaraisten ja protektionististen valtioiden valuuttoihin: eurovaluutan ostovoima heikkenee.
    • todennäköisesti realisoituu sellainen osittainen protektionismi, että jonkin verran ruokatarvikkeita yms. saatetaan kansallisista varastoista kansainvälisille markkinoille, jolloin tapahtuu, että niiden hinnat joudutaan pitämään todella, todella korkeina, jolloin jotta näiltä kansainvälisesti kilpailluilta markkinoilta saataisiin itselle mitään, mutta ei jouduttaisi myymään kansainvälisesti mitään omaa, mistä itselläkin on pula, täytyy ottaa paljon lisävelkaa.
  6. umpikuja, ja sen mukainen 'loppulaukka'.
    • on asioita, jotka viittaavat siihen, että Suomen yhteiskunnan on suunniteltu joutumaan mukaan tällaiseen noidankehään {mm. koska Suomessa on verrattain paljon maataloutta, jolloin kyseisen maan halutaan kaikin keinoin sitoutuva sopimuksiin, jotka pakottavat sen saattamaan tuottamansa ja varastoimansa ruokavarannot EU:n sisämarkkinoille, turvaamaan Keski-Euroopan elintarvikkeiden tarvetta, eli EU:n ruokaomavaraisuutta ja sitä kautta sen vakavaraisuutta, Suomen kansalaisten kustannuksella (elintarvikkeilla mahdollisimman lähelle EU:n sisämarkkinoiden hinnat suomalaisillekin, jolloin mahdollisimman iso osa elintarvikkeista kuormataan EU:n muihin maihin, jolloin Suomen on velkaannuttava kansallisesti "saadakseen itse syötyä"{itse viljelemänsä ruuat})
      • esimerkiksi sellainen, että olemassaolevaa UVC-tekniikkaa ei Suomessa ole virallisesti käytössä, vaikka jo ennen epidemiaa vuoden 2020 alussa esivallalla oli tiedossa kyseinen tekniikka, tarpeeksi täsmällisine turvallisuustarkasteluineen, toimivine sovellusmenetelmineen, markkinoilla olemassaolevine tarvikkeineen.
      • toiseksi esimerkiksi sellainen, että Suomen hybridistrategian kokonaisuus ei ole realisoitunut niin, että tavoiteltaisiin koronaepidemian mahdollisimman nopeaa helpottamista {epidemiatilanteessa laskelmoitiin olevan sen verran pelivaraa/sen ajateltiin olevan sen verran hallinnassa, että hillitsemistoimien toteuttamisen sijaan lupailtiin/jaariteltiin tiedotusvälineissä toimia, hyssyteltiin ja rauhoiteltiin kansalaisia, jotta kokonaistilanteen hallinnassa pitämisen suhteen sopivaan tahtiin ilmaantuville, mutta kiistanalaisille rokotteille jäisi kiistatta kriittinen rooli epidemianhallinnassa - mutta uusien, vuodenvaihteessa todettujen mutaatioiden laajuus ja rajuus on ilmennyt 'gamechangerina', mistä syystä esimerkiksi "Euroopassa" sittemmin päädyttiin lyömään lockdownit päälle - sittemmin "ensi kesänä helpottaa, rajoituksia puretaan joka tapauksessa oli ihmiset rokotettu eli ei" -vanhuksensuostutteludiplomatialla}.
      • kolmanneksi esimerkiksi infektioiden kotitestauksen kaltaiseen olemassaolevaan reaaliaikaiseen diagnosointiin {testitulosten pitkä viive on kriittinen tekijä leviämisen estämistoimissa} panostamattomuus.
      • neljänneksi esimerkiksi yleinen epälogiikka epidemianestämistoimissa, mikä johtunee siitä, että niitä on ratkottu 'yksi asia kerrallaan' ja "aivan toissijaiset" funktionaaliset {välilliset, välineelliset, tapauskohtaisesti vaihtuvat} tavoitteet vaakakupissa.
      • viidenneksi esimerkiksi, että Suomen perustuslaissa olevalla pykälällä 94 (muun muassa, mutta ennen kaikkea) on esivalmisteltu Suomen hallitusvallan delegoiminen peruuttamattomalla tavalla EU:lle eli Suomen valtion muuttaminen EU:n osavaltioksi.
      • kuudenneksi esimerkiksi oikeusministerin 13.2.2021 tulkinta EU:n tukipakettiasiaan, että {mm. koska tukipakettiin liittyy "kaikkien veto-oikeus"} pakettia ei pystytä perua eikä jäsenvaltiona siitä poiskaan jättäytymään EU:n kansainvälisen kilpailukyvyn siitä kärsimättä.
        • toisaalta: yksittäisellä jäsenvaltiolla on vielä mahdollisuus "pelastaa" jokainen jäsenvaltio tukipaketin vahvistamisen myötä edessä olevan ketjureaktioskenaarion aiheuttamilta monenmoisilta kansakuntakohtaisilta vahingoilta, ja ainakin niiden osalta kunkin jäsenvaltion omaksi kansalliseksi eduksi.
      • seitsemänneksi esimerkiksi EKP:n mahdollisuus/optio/todennäköisyys puuttua Suomen kansalliseen rahankäyttöön.
      • kahdeksanneksi esimerkiksi adverbiaalin 'kun' {sitten kun} käyttäminen järjestelmällisesti virkkeissä, joissa ehdottomasti {arvioitaessa loogisesti/intresseittä tällaista asiakokonaisuutta, tehtäessä puolueeton tilannearvio, tosiasiat huomioiden} kuuluisi käyttää adverbiaalia 'mikäli' {jos kenties}.
        • Muunnellun totuuden kylväminen Suomeen {sillä kyse ei voi mitenkään olla Murphyn lain tiedostamattomuudesta}.
      • edellä mainitut seikat tiedostaen Suomen esivallassa tietoisesti 'viljellään ja varjellaan' {pyritään pitämään steriilinä/kyseenalaistamattomina/absoluuttisina/ideaalisina/ihanteina} erilaisia positiivisia näkyjä EU:sta ja Suomen tulevaisuudesta sen osana. Muun muassa mitä niin kutsuttuun 'koronatukipakettiin' {valtava lisävelka} tulee, koska skenaariota, jossa Suomen valtio ajautuu yhdeksi tulevan EU:n valtion (fiskaaliunionin) osavaltioksi, menettäen itsemääräämisoikeutensa, pidetään yksimielisesti väistämättömänä lähitulevaisuuden kehityskulkuna. Fiskaaliunioniin siirtymisen "porkkanana" todennäköisesti toimisi kaikkien valtion ottamien velkojen anteeksi saaminen, jota jo on väläytelty.
        • tämä (massiivinen velkojen anteeksiantamus) merkitsisi samanaikaisesti uudentyyppiseen talousjärjestelmään siirtymistä (Euroopassa viiva maailmantaloudessa).
        • taikka sitten yritysmaailmasta tuttua periaatetta, jossa yrityksen uusi omistaja ottaa vastattavakseen myös hankkimansa yrityksen velat, ja jäsenvaltioiden muuttaminen osavaltioiksi toteutetaan teknisesti kuin yritysosto tai fuusio.
        • kun kansallinen identiteetti (yksilön käsitys itsestään ja kansanyhteisönsä olemuksesta, oikeustaju) ristiriitaisuu, tällöin yleiskäsitys johtajuuden ihanteista (näkemykset hyvistä ja huonoista, oikeista ja vääristä piirteistä ja tavoitteista) muuttuu, jolloin demokraattisesti valittavien edustajien edustamat/ajamat/puolustamat asiat polarisoituvat (eroavat merkittävästi aiempien edustajien vastaavista, mikä painotusero aiempaan johtaa merkittäviin muutoshankkeisiin/-prosesseihin), mikä epävakaus ja arvotyhjiö luo puitteet vallan keskittymiseen ja mm. periaatteessa vääjäämättömästi etenevän teknologisen eteenpäinkehittymisen myötä irreversiibelin diktatuurin muodostumiselle ja {huom: Raamattuun perustuvan} käsityksen jokaisen ihmisen ihmisarvosta muuttumiseen.
          • Taustoitukseksi mielenkiintoinen 5 minuutin TV-uutinen vuodelta 1991, jossa käsitellään sosialistisen Neuvostoliiton {sosialististen neuvostotasavaltojen unionin} keskusjohtoisuuden purkamista, tasavaltojen vallan lisäämisen myötä löyhän valtioliiton muodostamista {joka realisoitui mm. siten, että Venäjän valta uudelleenkeskittyikin bisnesmaailman guruille eli oligarkeille, mikä sinänsä looginen ja näin ollen Neuvostoliiton piirissä jo etukäteen ymmärretty tapahtumaketju}.



SHTF-skenaario: rokotekankkunen[muokkaa]

  1. Sitten jos/kun kansalaisia alkaa olla rokotettuna sen verran ja sellaisella rokotteella, että sillä on edes jonkinmoista vaikutusta kaikkiin olemassaoleviin virusvariantteihin {tai sitten ei},
  2. ja yhteiskuntaa pyritään avaamaan mahdollisimman aikaisessa vaiheessa toisaalta kansainvälisestä paineesta johtuen, toisaalta trendikkyyden eli veitsenterällä pysyttelyn tähden,
  3. niin tällöin, syystä että viruksen leviävyys on erittäin herkkä, virusinfektioita ilmenee toki harvemmin, mutta niiden kontaminaatioannokset ovat niin korkeita,
  4. että rokotettujenkaan immuniteetti ei jaksa torjua infektioita,
  5. jolloin sekä CoViD-tautien rankat muodot ja pitkäaikaisoireiden että menehtymisten osuudet säilyvät korkeina tai kohoavat entisestään, eli taudin ennuste pysyy samana tai jopa heikkenee huolimatta kansalaisten rokotuksista sitä vastaan.

Lääkinnällinen hoito CoViD-19 -infektioon[muokkaa]

Loppuvuodesta 2020 Länsimaissa on virallisten tietojen valossa ollut kehitteillä 20-30 sellaista eri lääkettä, joilla on saatu sellaisia tutkimus- tai hoitotuloksia, joita pidetään lupaavina. Toiset niistä pyrkivät hidastamaan viruksen jakautumista, jotta elimistön oma immuniteetti ehtisi muodostaa vasta-aineet ja poistaa viruksen, toiset keskittyvät viruksen elimistössä aiheuttamien vaurioiden lieventämiseen. Osan vaikutusmekanismit ovat kemiallisia, osan terapeuttisempia (vakuttavat parantamalla elimistön luontaista kykyä torjua virusta, mm. rokotteet voisi kategorioida terapeuttiseksi hoidoksi), osa valmiita vasta-aineita eli antibodeja kyseistä virusta vastaan. Osa ennaltaehkäiseviä, osa infektoituneen potilaan hoitoon. Osa käytännössä helpottaa oireita, osa vähentää kuolleisuutta. Osassa lääkkeistä ilmenee synergiavaikutuksia (vaikutusmekanismi tehostuu, kun jotain muita lääkkeitä tai hoitomenetelmiä toteutetaan lääkehoidon yhteydessä.


Koska lääkinnällisten keinojen kirjo on noin monipuolinen, todennäköisesti hoitokäytännöt ("käypä hoito") tulevat sisältämään useiden erilaisten menetelmien yhdistelmiä (yhdistelmähoito).

Kansakunta-/valtiokohtaisia koronakuolleisuusprosentteja vertailemalla voi koittaa päätellä, että olisiko joissain maissa käytössä toimivampia hoitomenetelmiä kuin toisissa, joskin eroihin kuolleisuusprosenteissa voivat vaikuttaa muutkin tekijät.


Ensimerkiksi Intian suosiolliset koronatilastot ovat erittäin huomiotaherättäviä, sillä maassa asuu 1,4 miljardia ihmistä, keskimääräinen väestötiheys 410 asukasta/km2 (Suomen väestötiheyteen nähden yli 25-kertainen) ja yhteiskunnassa isot elintasoerot ja runsaasti erilaisia etnisiä ryhmiä (mm. 450 eri natiivia kieltä), lisäksi runsaasti karjaeläimiä oleskelee asutusalueilla. Eli harvinaisen kehnot lähtökohdat tukahduttaa CoViD-19 -epidemia.
  • Vuoden 2020 lopussa CoViD-19 -taudin esiintyvyys maassa oli kuitenkin vain noin 19/100000 asukasta.
    • Intiassa koronatestejä tehtiin vuonna 2020 kaikkiaan 173 000 000 testiä
      • 124 testiä /1000 hlö
    • vertailun vuoksi Suomessa tehtiin vuonna 2020 kaikkiaan 2 480 000 testiä
      • 449 testiä / 1000 hlö
    • Intiassa koronainfektoituneiksi todettu vuonna 2020 kaikkiaan 10 280 000 hlö
      • "positiivisia näytteitä" Intiassa vuonna 2020 keskimäärin 5,9%
    • vertailun vuoksi Suomessa vuonna 2020 todettu kaikkiaan 36 000 hlö
      • "positiivisia näytteitä" Suomessa vuonna 2020 keskimäärin 1,5%


Yleisesti ottaen Intiassa suoritettiin ( maan koko ja voimavarat ja käytännön edesottamukset huomioonottaen) ahkerasti koronatestauksia, noin neljäsosa Suomeen verrattuna, joista kuutisen prosenttia oli positiivisia, noin nelinkertainen määrä Suomeen verrattuna. Toisin sanoen realiteeteista johtuen intialaiset eivät lähteneet yhtä vähäisin oirein/viipymättä testauttamaan itseään, mutta periaatteessa voisi olla, että jos intialaiset olisivat yhtä motivoituneesti käyneet testeissä kuin Suomalaiset, positiivisten näytteiden osuus olisi lähes vastaava kuin Suomessa.
Joka tapauksessa tällaisista tilastolukemista ei ilmene ainakaan tällaisella ensisilmäyksellä mitään sellaista epäkohtaa, jonka perusteella Intian koronatilastot eivät olisi päteviä (vertailukelpoisia/vakavastiotettavia). Suomen ja Intian tilastojen keskeisin eroavuus on mahdollisesti se, että Suomessa todetuista tartunnoista osa kesän jälkeen todetuista on tapauksia, joissa ei ole infektio-oireita lainkaan, kun taas Intiassa, kuten ei alkuvuodesta Suomessakaan, oireettomia tai lieväoireisia ei välttämättä testata.


Mitä Intian epidemiatilanteen kehittyminen ehkä kuitenkin kertoo?

  • Syyskuun 2020 puolessavälissä hankalimmillaan ollut epidemiatilanne (virallinen esiintyvyys 72/100 000 hlö) kääntyi tasaisesta noususuhdanteesta terävällä kulmalla (yhtäkkisellä muutoksella) tasaiseen laskuun.
  • syy tällaiselle käänteelle epäselvä.
  • Intiassa oli 17.2.21 tilaston mukaan rokotettu 0,68/100 000 hlö
  • CoViD-19:n virallinen esiintyvyys Intiassa 17.2.21 oli 10,1/100 000 hlö


Mikäli epidemiatilanne Intiassa kääntyisi lähiaikoina uudelleen nousuun, saattaisi tämä tarkoittaa, että uudet koronaviruksen mutaatiot (joita eri variantteja Intiassa ilmeni ainakin vuoden 2020 aikana runsaasti) ovat sellaisia, joihin esimerkiksi intialaisen keittiön mausteet tai jokin muu sellainen mahdollisesti ravintoaine taikka sitten jokin muu kaikkien intialaisten välittömästi sovellettavissa oleva keino, mutta jota ei ennen syyskuun 2020 puoltaväliä ollut tavallista nauttia taikka harjoittaa,
ei pure CoViD-19:n uusiin virusvariantteihin.


Tässä yhteydessä kannattaa huomioida myös, että sellaisten muiden infektioiden ja flunssien, joiden oireet muistuttavat varsinaisen vaarallisen kulkutaudin oireita, (kuten nuorekkaasta vähäpukeisesta vaatemuodista tai tupakkatauoista teepaidassa johtuva vilustuminen, migreeni tai kausi-influenssa) ennaltaehkäisevä hoitaminen sekä lääkitseminen on epidemian jylläämisen aikana kaikkien kannalta hyödyllinen, lämpimästi tervetullut aktiivisen laumasuojan muoto.

  • Välttämättömien, mutta lopulta negatiivisiksi osoittautuvien koronatestaamisten välttäminen.
  • Välttämättömien, mutta lopulta - useiden päivien viiveellä - tarpeettomiksi osoittautuvien sairastelijan lähipiiriä koskevien hankalasti järjesteltävien karanteenipäivien ennaltaehkäiseminen.
  • Mitä yleisempää "väärät hälytykset", sitä pelottomammin lähipiirissä ilmeneviin infektio-oireisiin joudutaan suhtautua ja tilastollisesti sitä intensiivisemmin epidemia leviää lähipiirissä.
  • Mitä enemmän varsinaisen vaarallisen epidemian lisäksi ilmenee nuhaisuudesta ym vältettävissä olevista syistä johtuvia työpoissaoloja, sitä vakavampi tilanne työnantajaorganisaation kannalta.


"Me olemme kaikki täällä historian tuomittavina:
minä ja kollegani emme ole ainoita syytettyjä."
- Ken Saro-Wiwa -


Tavalliset lääkkeet[muokkaa]

Kenties uusia lääkehoitoja CoViD-19:a vastaan on kehitteillä, mutta niiden virallinen hyväksyntä käypähoidoksi CoViD-19:aan on ollut vähäistä. Tunnetuin esimerkki melko hyvästä lääkinnällisestä hoidosta CoViD-19:a vastaan lienee vuonna 2009 kehitetty Remdesivir -lääke, jota on käytetty monien muidenkin epidemioiden hoidossa.


Englantilainen lääkeyhtiö AstraZeneca on kehitellyt lääkettä CoViD-19:aan, jonka olisi määrä saada hyväksyntä maaliskuussa 2021 (ks. uutinen 26.12.2020). Kyseinen lääke tehoaisi ainakin taudin inkubaatiovaiheessa otettuna (altistumisepäily), joten lääkkeen vaikutusmekanismi saattaa olla estää viruksen RNA-molekyylin jakautuminen.

  • mikäli asia on näin, niin periaatteessa tällainen lääke soveltuu myöskin jo puhjenneen CoViD-19:n taudin oireiden lieventämiseen.
    • Jo puhjenneen CoViD-19 -taudin "deaktivoiminen lääkkein" ei kuitenkaan poissulje autoimmuuniongelmien ilmenemisen mahdollisuutta myöhemmin.
    • Altistumisepäilyn (viruspartikkelien deaktivoituessa latentin inkuubaatiovaiheen) aikana autoimmunologisia reaktioita ainakin pienemmällä todennäköisyydellä myöhemmässä vaiheessa kehittyisi (sellaisella maalaislogiikalla, että tarpeeksi aikaisessa vaiheessa deaktivoituneet viruspartikkelit poistuisivat latentisti infektoituneiden solujen tavanomaisen "kuoleman" myötä "kuonana").


Eräänä lääkehoitona CoViD-19:ään on tutkittu alunperin eläimille tarkoitettua Ivermectin -nimistä parasiittilääkettä lupaavin tuloksin.




9.3.2021 Ilmatieteenlaitokselta annetun tilastotutkimuksen tulosten tulkinnan perusteella olisi niin, että ns. antiviraaliset interferonit saattaisivat vähentää koronaan infektoitumisen alttiutta kymmenillä prosenteilla sekä toisaalta lieventää taudinkuvaa

  • kyse on vaikutusmekanismista, jossa solujen ribosomien tuottamien entsyymien tuotannon lisääminen estää viruksen monistumista soluissa.
  • ulkoilman korkean siitepölypitoisuuden ja korkeampien infektoitumismäärien välinen korrelaatio selittyy osaltaan tietenkin myöskin myös sitä kautta, että päivinä, joina siitepölyä leijailee ulkoilmassa tai ulkoilman kosteuspitoisuus on korkea, ulkoilman ionipitoisuus on vähäinen, jolloin ilmassa leijuvat koronaviruspartikkelit eivät hakeudu kohti maata/maadoitettuja pintoja. Todennäköisesti tämä Ilmatieteenlaitoksen tiedossa oleva triviaali ilmiö on mainittu kyseisessä tutkimusraportissa, vaikkakaan ei sen mediatiedotteessa.
    • ilmanpuhdistimet julkisissa tiloissa
    • sisäilman ionisointi
    • kannettava ionisaattori
    • sandwitch-dummy
    • terveellinen ruokavalio
    • ulkoiltaessa siitepölypäivinä, uusien ihmisten kanssa kontaktissa olemisen välttäminen.
    • siitepölypäivinä kaupunkien keskustojen sekä asutuskeskittymien ulkopuolella ulkoileminen {kaukokuljettumisriskin väheneminen}
    • hengittämättömyys ohitettaessa vastaantulija
    • muutaman metrin etäisyyden pitäminen samaan suuntaan eteneviin muihin ulkoiluseurueisiin {kaukokuljettumisriski}.


Regeneron-yhtiö on (13.4.2021 julkaistun uutisen mukaan) kehittänyt varsin tehokkaan vasta-ainelääkkeen koronaa vastaan.

Kanadalaisen yhtiön SaNOtize kehittämän nenäsumutteen Enovid, käytännössä typpioksidi, desinfioi paikallisesti koronaviruksia (esimerkiksi juuri nenäontelon limakalvoilta, joihin koronavirusta erityisesti kerääntyy/jossa ne monistuvat ntensiivisesti. Nenäsumute on saanut jo myyntiluvan Uudessa-Seelannissa sekä Israelissa.

  • alustavien tietojen mukaan ensimmäisen vuorokauden sisällä potilaiden, joilla koronavirusta oli paljon elimistössä, hengitysteistä mitattiin 95% pienempiä virusmääriä, kolmantena käyttöpäivänä jo 99% pienempiä.
    • Tämän mm. otaksutaan koronan muunnoksesta riippumatta vaikuttavan ennaltaehkäisevästi viruksen kulkeutumiseen keuhkoihin haittaamaan hengitystä.
  • haittapuolena epidemian pikatestaamisen esimerkiksi lentokentillä maahantulon yhteydessä epävarmuus, sillä kaikki kynnelle kykenevät matkustajat sekä työmatkalaiset toki desinfioivat nenänsä saadakseen negatiivisen tuloksen, välttyäkseen karanteeniajalta.
  • tässä paikallisesti käytettävässä aineessa on monta erinomaista puolta.
    • Ensiksikin se ei ole patentoitavissa, ja näin ollen sen hyödyntäminen on todella edullista.
      • Soveltuu esimerkiksi käsidesin korvaajaksi.
      • kuormittaa ilmeisesti hyvin vähän nenäontelon limakalvoja, joten ei käsien ihoakaan.
    • koska desinfiointiteho koronavirusta vastaan on erittäin hyvä, 99,9%, mahdollista on, että myöskin muita viruksia vastaan sen teho on erittäin hyvä.
      • soveltuen erinomaisesti mm. sairaalahoitoon (mm. koronainfektiopotilaiden hoito, mutta myös esimerkiksi leikkaushaavan desinfiointi ennen umpeen ompelua) sekä puolustusvoimiin (mm. lääkintämiehen laukkuun)
        • henkilökohtaisten suojavälineiden desinfiointi talonsisäisesti ellei suorastaan itse).
    • henkilökohtainen nenäsumutepullo taskussa käytettäväksi esimerkiksi anniskelupaikoissa sekä joukkokokoontumisissa joukkoaltistumisten ehkäisemiseksi ennalta (tai joukkokokoontumisen jälkeen)
    • helppo desinfioida esimerkiksi kuntosalilaitteita ja pukutiloja.
    • yksinkertaista ennaltaehkäistä koronan vaikeaa muotoa alentamalla virusten määrää nenäontelossa (jossa niitä on korkea pitoisuus suhteessa muuhun elimistöön). Pienempi määrä viruksia, elimistön immuniteettijärjestelmä ehtii torjua infektion normaalisti.
    • kaikenlaiset muutkin virusperäiset ilmateitse tarttuvat kulkutaudit, kuten kausi-influenssat, norovirus ym. ovat periaatteessa torjuttavissa.
    • mahdollisesti myös bakteerit ovat herkkiä typpioksidille.
      • antibioottiresistenssien bakteerien torjuntakeinoja kehiteltävissä.
  • Typpioksidi tunnetaan ennestäänkin potentiaalisena hoitokeinona moneen vaivaan ja elimistö tuottaa sitä itsekin.
    • Typpioksidin tehosta koronaa vastaan saatiin näyttöä Uppsalan yliopistossa jo lokakuussa 2020.
      • veren hemoglobiini välittää typpioksidia, ja näin ollen sen saattaminen verenkiertoon onnistuu hengittämällä. Typpioksidilla todettiin, muiden potilaan oloa välillisesti helpottavien vaikutustensa lisäksi, ainakin koronan aiempia virusmuunnoksia verenkerrossa vähentävä vaikutus.
        • eräiden tutkimusten mukaan typpioksidilla olisi sekä edullisia että haitallisia sivuvaikutuksia, joista jälkimmäisistä todettu, että typpioksidi saattaa edistää joidenkin syöpäkasvainten angiogeneesiä, joten voisi olla hyödyllistä typpioksidin edullisten sivuvaikutusten "louhimiseksi" ottaa huomioon hypoteettinen antangiogeeninen ruokavalio, mikäli sellaisen olemassaoloon (em. linkissä mainitun) Harwardin yliopiston tutkimuksissa päädytään.

Kasvikunnasta peräisin olevien efektiivisten aineiden tutkiminen[muokkaa]

Sellaisien epideemistä tautia parantavien tai helpottavien aineiden/kemikaalien/komponenttien, jotka ovat luonnosta peräisin, tutkiminen on sen vuoksi mielenkiintoinen lääketieteellinen tutkimushaara, että sellaisille lääkeaineille ei voi saada immateriaalioikeuksia (kuten patentti ja mallisuoja) tällöin sellaisiin vaikuttaviin aineisiin perustuvien lääkkeiden valmistaminen on periaatteessa vapaata, jolloin myöskin niiden valmisteiden vähittäismyyntihinnat ovat alhaisempia.


Mahdollisista suotuisista yhteisvaikutuksista tai (tavanomaisen ruokavalion haitallisista yhteisvaikutuksista hoitotuloksiin) potilas voi omatoimisesti halutessaan selvittää, lääkärin ei asemansa vuoksi sellaisia ole hyväksyttyä suositella esimerkiksi oheishoitona. Länsimaiseen lääketieteeseen (eikä länsimaisen lääkärin toimenkuvaan/mandaattiin/hoitokeinoihin) ei kuitenkaan sisälly terveysvaikutteinen ruokavalio, lisäravinteet eikä luontaistuotteet (länsimaisen terveysjärjestelmän hoitotulosten parantamiseksi). Lääkäreillä on kuitenkin nykyisin varsin hyvin käytettävissään tietoa mm. lisäravinteiden ja lääkkeiden mahdollisesti epäsuotuisista yhteisvaikutuksista, joten lääkärin on tällä hetkellä mahdollista suhtautua neutraalisti potilaan itsehoitona (rinnakkaishoitona) soveltamaan terveysvaikutteiseen erikoisruokavalioon.


Kasvikunnasta peräisin olevien aineiden terveysvaikutukset eivät ole siitä syystä poissuljettuja, etteivät lääkärit sellaisia sisällytä osaksi potilaidensa hoitosuunnitelmia juuri koskaan. Kyseisestä polaarisesta ympäristöstä johtuen kasvikunnasta peräisin olevien efektiivisten aineiden hyödyntämiseen itsehoitona tai omatoimisena oheishoitona sisältyy siitä syystä (sattumanvaraisesti toteutuvasta omavalvonnasta johtuva) elinvaurioiden riski. Ihmisen elimistö ei ole suunniteltu toleroimaan "pitkäaikaisia terapeuttisia määriä" luontaisia lääkeaineita. Kuten ei synteettisiäkään lääkeaineita. Riski luonnosta peräisin olevien terveysvaikutteisten elintarvikkeiden - kuten vaikkapa appelsiinituoremehu - ylensyömiselle (mm. sisäelimien, kuten haima, maksa, munuaiset, ylikuormittuminen) ei poissulje sitä, etteikö tällaisille elintarvikkeille olisi olemassa turvallisia annosmääriä. Tällaiset "turvallisina pidetyt enimmäismäärät" on syytä selvittää yhdestä tai useammasta sellaisesta lähteestä, jonka tarjoama tieto perustuu asianmukaiseen koulutukselliseen asiantuntemukseen.


Pohjois-Carolinan yliopistossa (USA) on laboratoriotutkimuksissa (julkaistu 30.11.2020) todettu muun muassa joidenkin tavanomaisista ravintoaineistakin löydettävien komponenttien vaikuttavan CoViD-19:n RNA-molekyyliketjun monistumiseen (artikkeli 7.12.2020, jossa on linkki tutkimusjulkaisuun):

  1. Tutkimuksessa keskityttiin viruksen RNA-perimän osaseen, nk. pääproteaasiin Mpro , ja pyrittiin tietokonemallintamisen avulla löytämään siihen mahdollisesti sitoutuvia/kiinnittyviä luontaisesti ravintoaineissa esiintyviä yhdisteitä, joilla saatettaisiin pystyä halvaannuttamaan viruksen monistumisprosessi solun sisässä.
  2. Aluksi kartoitettiin tietokonemallintamisen (docking simulation) avulla valikoima tällaisia mahdollisesti funktionaalisia kandidaatteja.
  3. Seuraavana tutkittiin in vitro (eli molekyylibiologian laboratoriossa) niiden käyttäytymistä. Näissä tutkimuksissa todettiin kaikkiaan kymmenellä kandidaatilla olevan käytännössä tällainen funktionaalinen (viruksen jakautumista ehkäisevä) vaikutus.
    • erääksi tällaiseksi nousi esiin flavanoli -niminen antioksidantti (flavan-3-ol eli "EGCG").
    • tutkimus kartoitti täsmälleen ne tietyt yksittäiset kemialliset komponentit, joilla voitiin tutkimuksin todeta olevan ylipäänsä mitään CoViD-19-viruksen kopioitumista estävää vaikutusta (ei siis todeta, että "antioksidantti kuin antioksidantti" tai "kaikki luontaistuotteet sinänsä" tai "mikä hyvänsä, kunhan on luomua" vaikuttaisi mitenkään)
  4. Koska kysymyksessä oli vain in vitro -tutkimus, jossa siis viruksen RNA-molekyyliketjut altistettiin kullakin potentiaalisella komponentilla suoraan, niin sitä ei kyseisessä tutkimuksessa tutkittu, että toimisiko tämä ilmiö myös kyseisiä vaikuttavia aineita sisältäviä valmisteita taikka luontaistuotteita sisäisesti nauttien (hakeutuisivatko tuolloin ruuansulatuksesta verenkiertoon imeytyvät komponentit juuri näiden CoViD-19-virusten RNA:n pääproteaasiin Mpro yhteyteen, vaiko ehkä joihinkin muihin vastaaviin kohteisiin kehon sisällä, kuten minkä hyvänsä olemassaolevan DNA:n tai RNA:n pääprotaasin yhteyteen).
    • Tutkimus keskittyi mallintamaan ja tutkimaan CoViD-19 -virusta, mikä siis viittaa siihen, että erilaisilla soluilla ja patogeeneilla olisi toisistaan eroavia ominaisuuksia mitä niiden DNA:n/RNA:n pääproteaasin Mpro kemiallisiin ominaisuuksiin tulee.
    • Tutkimusjulkaisun Johtopäätökset -osassa todettiin, että nyt löydettyjen komponenttien avulla olisi mahdollista vaikuttaa häiritä/estää [nimenomaisesti] CoViD-19 -viruksen jakautumista.
    • Saman tutkimuksen eräässä englanninkielisissä artikkelissa tutkijat mainitsivat selkeimpänä CoViD-19:ää vastaan funktionaalisten ainesosien lähteenä vihreän teen (vihreän teen laatuja kuitenkaan mitenkään täsmentämättä, joten asia jäi auki).
      • Tämä, että funktionaalisten komponenttien lähteeksi mainitaan vihreä tee, viittaa siis siihen, että ainakaan kyseisillä CoViD-19 suhteen funktionaalisilla komponenteilla ei olisi haitallisia vaikutuksia muualla elimistössä (vihreällä teellä tiedetään olevan hyvin vähän haittavaikutuksia).
      • Tämä viittaa siihen, että on realistisia edellytyksiä sellaisen turvallisen luontaislääkkeen, jolla saataisiin hillittyä erityisesti CoViD-19:n jakautumista, suunnittelulle.
      • Periaatteessa voi olla mahdollista, että vähäinenkin määrä (ruokavalion muutos) riittäisi, tai sitten sellainenkin on mahdollista, että tarvittaisiin niin isoja annoksia vaikuttavia aineita, että maksa ei kestäisi sellaista.
      • Ennen pitkää CoViD-19 -virus mutatoituu sellaiseksi, että sen osaset muistuttavat elimistön omia kudoksia, jolloin elimistö ei pysty puolustautumaan virusta vastaan hyökkäämättä samalla omia kudoksiaan vastaan: tällaisessa tilanteessa vihreä tee - sikäli kuin sillä on ylipäänsä mahdollista saada hoitovastetta -
        saattaisi pelastaa tällaisen äärimmäisen kuolettavan epidemiatilanteen, sillä EGCG:n ansiosta jo-tarttuneen, mutta vasta latentisti inkuboituvan, viruksen periaatteessa voitaisiin saada inaktivoitua ennenkuin elimistö havaitsisi infektion itse ja päätyisi aktivoimaan oman immuunipuolustusjärjestelmänsä.
        • Latentin vaiheen aikana ilmeisesti on niin, että infektoituneet solut eivät ole vielä itsekään reagoineet tilanteeseen, eikä solujen kuolemista johtuen immuunijärjestelmä laajemminkaan, jolloin tässä vaiheessa inaktivoidut virukset poistuisivat elimistöstä normaalina kuonanpostona eli luonnollisen immuniteetin mekanismien kautta.
  5. Turun yliopiston professori, ylilääkäri Juhani Knuuti kommentoi tutkimustulosta, että tässä vaiheessa ei ole enempää tietoa esimerkiksi siitä, miten iso määrä (moolimäärä) näitä löydettyjä efektiivisiä komponentteja olisi saatava elimistöön, jotta niillä olisi tautia parantavaa vaikutusta [joten sen varaan ei missään nimessä tule laskea mitään, eli takeita ei ole, että CoViD-19 -tautiin olisi käytännössä mahdollista vaikuttaa nauttimalla tutkimuksessa mainittuja ruoka-aineita].
  6. Ilmeisesti tutkimukset sekä luontaisiin vaikuttaviin ainesosiin perustuvan lääkevalmisteen suunnittelut joka tapauksessa jatkuvat.
    • Artikkelissa avoimeksi jäänyt asia on esimerkiksi, että miten elimistö käsittelisi tällaisia efektiivisten ainesosien deaktivoimia viruksia. Kehittääkö esimerkiksi immuniteetin viruksia vastaan niiden alkaessa aikaa myöten pilkkoutumaan solujen sisässä.
    • Joka tapauksessa kyse on tässä vaiheessa pelkästä laboratoriohavainnosta. Mikäli infektoituneen henkilön latentti itämisaika kaikesta huolimatta täyttyy, tulee hänestä oireeton levittäjä.
      • periaatteessa voisi olla mahdollista, että tautia potiessaan EGCG:ä nauttien toipilaan tartuttavuus olisi alhaisempi, mikä saattaisi tilastollisesti vähentää kulkutaudin leviämistä, kun lähimmäiset eivät niin helposti infektoituisi.
    • Vihreän teen keskeisimmästä terveysvaikutteisesta ainesosasta EGCG löytyy eräästä lääketieteellisestä tietokannasta/hakukoneella (PubMed) jopa yli 65 000 artikkelia, mikä merkitsee, että vihreä tee on muutenkin lääketieteellisesti mielenkiintoinen luonnontuote ja sillä saattaa olla monia muitakin terveysvaikutuksia kuin vain mahdollinen koronainfektion lieveneminen. Ja ylipäänsä että vihreä tee on ollut jatkuvan ja intensiivisen tieteellisen tutkimuksen kohteena jo iät ajat.
      • Hakutermejä lisäten voi tarkentaa em. tutkimusten kohteita, mikäli asia kiinnostaa muuten.
      • Maistaminen saattaa kannattaa, vaikkei mitään vaivoja olisikaan.
    • koska EGCG:tä on hamasta menneisyydestä tuollaisella hartaudella tutkittu, edellä selostetun uuden tutkimustuloksenkaan käytäntöön implementoitavuus tuskin aiheuttaa suurta päänvaivaa.


Mikäli myöhemmässä vaiheessa historiaa ilmenisi, että osa tarjolla olleista konsteista olisivatkin tosiallisesti olleet Suomen osalta merkittäviä CoViD-19 epidemian, mutaatiosta riippumatta, taltuttamiskeinoja, niin hiljaiset hetket tullaan käytännössä viettämään hölmöilyn muistolle, niiden hartaushetkien virallisesta nimikkeestä riippumatta.

Sikäli mikäli totuus ja oikeudenmukaisuus saa voittaa täällä Suomessa, niin siinä tapauksessa kaikenlainen hölmöilykin tulee ennen pitkää paljastetuksi. Mikäli oman maallisen taipaleen maalina on ikiaikainen totuus, niin totuudellisuudesta on tällöin syytä ajallisen ja paikallisen matkan hetkelläkin kiinni pitää.

Yleinen periaate/ilmiö maailmallisessa maailmassa on ollut kautta aikain, että totuudesta pidetään kiinni ja siinä pysytään vain niiltä osin kuin sellainen on sekundaaristen agendojen ylläpitämiseksi tai tavoitteiden realisoimiseksi välttämätöntä. Näin ollen käytännössä on niin, että totuus ei oletusarvoisesti voita {langenneen ihmisen toimesta hänen suoraan sekä välillisesti hallitsemassaan ja mestaroimassaan} ajallisessa todellisuudessa. (esimerkkinä monenkirjava lobbaritoiminta Suomen esivallan keskuudessa)

Totuuden/oikeuden rakastamisen ja valheeseen/vääryyteen mielistymisen vaikea ja vakava ongelmatiikka/jännite on mm. Raamatun kristillisessä opissa {ja siten myöskin suomalaisessa identiteetissä} hyvin keskeinen asia (mm. 2. Tess. 2).

Totuuden rakastaminen on aktiivinen kullekin ihmisyksilölle henkilökohtainen kokonaisvaltainen valinta uudistua sisäisesti sen suuntaisesti. Ei automaatio. Ei kollektiivinen joukkopsykologinen reaktio. Ei ylhältä johdettu prosessi. Ei lobattu politiikka. Ei sisäsyntyinen ominaisuus ihmisessä. Ei ulkoinen luonnonilmiö, vaan suvereenin Jumalan Pyhän Hengen vaikuttama henkilökohtainen sisäinen oman identiteetin metamorfoosi. Millainen yhteiskunta, sellainen valtio: silloin kun ihmisyksilöt ovat vääryyteen mielistyneitä, yhteiskunta on vääryyteen mielistynyt, valtio on vääryyteen mielistynyt. Totuudellisuus, joka saattaa kantaa hyvää hedelmää yhteiskunnallisesti, ei idä ilmasta, pilvistä, metsässä eikä pellossa vaan ihmisen sisässä. Jos sitä ei kasva siellä, ei sillä ole tulevaisuutta missään muuallakaan, koska väärintekijä osana yhteiskuntaa luonnonilmiön/tottumuksen omaisesti jatkaa vääryyden harjoittamista.


Epideemisen taudin hoitomahdollisuudet luontaistuotteiden avulla ei hidasta epidemiaa, vaikka ehkä helpottaa yksittäisen sairastuneen tautioireita ja ennaltaehkäisee kroonista vammoja. Luontaistuotteista voi koitua hyötyä epidemian kansallisessa torjumisessa vasta silloin, mikäli

  1. on saatu selvitettyä, miten sellaisia luontaistuotteita/luonnontuotteita, joilla voisi olla lääkinnällistä vaikutusta, olisi helpoin/miellyttävin/yksinkertaisin nauttia, jotta nämä efektiiviset vaikutukset realisoituisivat käytännössä.
    • periaatteessa voisi olla mahdollista, että virus "jäisi lymyämään" johonkin sellaiseen paikkaan kehossa, johon verenkierto ei pysty välittämään EGCG:tä, mutta viitteitä sellaisesta erikoistilanteesta ei ole ilmennyt. Todennäköisesti verenkierron {eli esimerkiksi suullisesti vaikuttavaa ainetta nauttien} kautta pystyy kuitenkin saavuttamaan kaikki CoViD-19 -viruspartikkelit elimistössä.
    • EGCG:tä esimerkiksi pilleripuristeena nauttien on syytä pitää kiinni annostusohjeista, sillä on mahdollista, että esimerkiksi maksa kuormittuu yliannostelemisesta.
    • Idässä on tapana jauhaa kuivatut teelehdet tomuksi, joka sekoitetaan teeveteen terveysvaikutusten maksimoimiseksi: vastaavalla peraatteella suomalaiseen hard core kahvikupilliseen voi lisukevalikoimaan {ruokosokerin, kahvimaidon, kerman, konjakin, voin, MCT-öljyn, maitovaahdon, kermavaahdon, kaakaojauheen, vaahtokarkkien, jäätelön, viljakahvin ja sekoitustikun lisäksi} järjestää vielä ripauksen jauhettua vihreää teetä (esimerkiksi ruokosokerin kaltaisessa pillimäisessä yksittäispakkauksessa). Murukahviin vihreäteetomun pystyy vaikka valmiiksi yhdistää {mutta kylläkin tällöin voi kuuman kahviveden lämpötila olla liian kuuma}.
  2. kyseisiä luonnontuotteita nauttien yleensä, voisi koitua kulkutaudin etenemistä ehkäisevää vaikutusta (esimerkiksi pienentäen taudinkantajan infektoivuutta), sen lisäksi, että niiden nauttiminen infektoituneena saattaa lieventää taudinkuvaa.
    • esimerkiksi sitä kautta, että infektoituneessa henkilössä infektio talttuisi kokonaan jo sen inkubaatioajan latentissa vaiheessa, jolloin hän ei ehtisi alkaa levittää sitä oireettomana eteenpäin.
    • riskinä on, että luontaistuotteiden nauttiminen aiheuttaisi ilmiön, että taudin oireeton leviämisvaihe korostuisi.
    • näin ollen, luontaiset parannuskeinotkaan eivät vähennä aktiivisen laumasuojan harjoittamisen välttämättömyyttä (niillä ei voi kompensoida aktiivista laumasuojaa), mutta ne saattavat olla arvokas aktiivisen laumasuojan tehostaja ainakin epidemian alueellisissa kriisipesäkkeissä, joissa lockdowneista johtuen oireiden ilmeneminen/ilmenemättömyys ei vaikuta arkeen.


Itsehoitomenetelmillä ilmeisesti kuitenkin on yhteiskunnallisesti tärkeä hyötyarvo muun muassa sen asian suhteen, että äityykö koronatauti vaikeaksi, teho-osastolle ja osan hautaan asti vieväksi, muodokseen vai ei. Taikka että invalidisoiko taudin sairastaminen potilaan pitkäaikaisesti vaiko ei.


  • Epideemisen taudin yhteydessä sellaisten luonnontuotteiden ja elintapojen suosiminen, joiden tosiasiallinen myötävaikutus on tavanomaista terveempänä pysyminen, kuten alentunut sydän- ja verisuonitautiriski, ja niin terveydenhoitojärjestelmän vähäisempi kuormittuminen, niin on tietysti kannatettavaa
    • Niin kutsutulla 'ranskalaisella paradoksilla tarkoitetaan ranskalaisten erittäin alhaista kuolleisuutta sydän- ja verisuonisairauksiin, minkä arvellaan johtuvan siitä, että he suosivat punaviinejä (jotka sisältävät muun muassa em. flavanoleja): tämä viittaa siihen, että näistä tosiasiallisista myötävaikutuksista todella on mahdollista päästä osalliseksi suosimalla erinäisiä terveysvaikutteisia luonnontuotteita.
  • Sitävastoin taas esimerkiksi "terapeuttisten annosten" vaikkapa punaviiniä ryyppääminen tai suklaakonvehteja ahmiminen siten perustellen, että se sisältänee niitä flavanoleja, on tietenkin järjetöntä.
    • Mikään kaakaon suurkuluttajamaa (Yhdysvallat! Saksa, Ranska, Britannia, Venäjä) ei ole pärjännyt epideemisen CoViD-19:n kanssa hyvin: tämä viittaa siihen, että jotta toivottua CoViD-19:a hillitsevää erityistä terveysvaikutusta ilmenisi, jouduttaisiin nauttimaan "terapeuttisia" eli epätavanomaisen isoja määriä tällaisia ruoka-aineita.
    • terapeuttiset annokset saattavat kuormittaa sisäelimiä.
  • Loppujen lopuksi siis kansallisella tasolla ("tilastollisesti") on esimerkiksi tämän CoViD-19:n kannalta funktionaalisten luonnontuotteiden suosimisesta lähtökohtaisesti odotettavissa myötävaikutuksia muiden kolotusten kansallisen vähentymisen kautta ja vasta mahdollisena lisähyötynä epidemiaa itseään hillitseviä vaikutuksia.
  • Kenties CoViD-19 -taudin oireita, jotka siis voivat ilmetä hyvin rankkoina, saattaisi olla mahdollista edes jonkin verran lieventää mainituilla sinänsä aivan tavallisilla edullisilla luonnontuotteilla/elintarvikkeilla, joten vähintään sen verran on syytä laittaa tikkua ristiin näin CoViD-19 -pandemian aikana, että huolehtisi näitä tuotteita ainakin löytyvän kotoa.


Triviaalitietona todettakoon että monet vihreän teen terveelliset ainesosat, kuten EGCG häviävät pois/tuhoutuvat liian kuumassa haudutusvedessä, jolloin vihreän teen terveyshyödyt helposti nollautuvat.


Mikäli tämän yliopistotason tutkimushankkeen tulos ei olisi sellaisenaan realisoitavissa käytäntöön, niin siihen saattaisi viitata esimerkiksi sellainen, jos useissa sellaisissa maissa, joissa sikäläiselle kulttuurille tyypillisesti teetä tavataan juoda, kansalliset koronaepidemiat eivät alkaisi radikaalisti talttua tutkimustiedon julkaisupäivän jälkeen (koska some-viestinnän kautta luulisi tiedon asiasta välittyvän nopeasti, ja siellä päin vihreän teen hörppäämisestä aamuisin ennen ihmisten ilmoille lähtemistä muodostuisi helposti tapa)...


(Linkki Corona.help -tietokantaan)


Käytännöllisiä keittiövinkkejä[muokkaa]

  1. vihreän teen saa uutettua nopeasti asettamalla pussi teekupin laitaa vasten roikkumaan (naru kupin alta) ja kaatamalla kuuma vesi suoraan teepussia vasten kuppiin.
  2. pannullisen vihreää teetä saa keitettyä puhdistetulla kahvinkeittimellä kätevästi, kun on ensin silpunnut pussillisen irtoteetä tehosekoittimella varovasti sopivan hienoksi hiutaleeksi, minkä jälkeen tee uuttuu tehokkaasti veteen (1 tl hiutaletta suodatinpussiin = pannullinen tuoretta teetä).
  3. mikäli kahvinkeitin keittää turhan kuumaksi suodatusveden, voi teetä valmistaa kahvinkeittimellä niinkin, että lisää kahvipannulliseen lämmintä vettä hieman isompia vihreän teen lehtiä ja antaa keittimen ylläpitolämmön pyörittää vettä lehtineen pannussa hetken. Isokokoiset teelehdet jäävät fiinisti kahvipannuun, kun kaataessaan teetä pannusta kuppiin sujauttaa kupissa olevan teelusikan kahvapuolen kärjen kahvipannun kaatonokan eteen.
  4. tumman kaakaojauheen eli leivontakaakaon voi sekoittaa teelusikan kahvapuolella juomalasissa tasaiseksi massaksi pienen nestemäärän kanssa (jolloin ei muodostu paakkuja, vaikkei kuumentaisi kaakaota) ennen loppujen nesteiden lisäämistä sekaan.
  5. suklaasta (kuten muistakin makeisesta) saa valmistettua leivälle levitettävää levitettä pehmentämällä sitä kulhossa ensin varoen mikrossa, sitten sekoittamalla (esimerkiksi teelusikan kahvapuolella) sekaan tilkkanen puhdasta vettä (massan säilytys esim. jääkaapissa).
  6. punaisen omenan saa naposteltua mukavasti halkaisemalla se pesemisen jälkeen esimerkiksi kahdeksaan sektoriin ja sitten viipaloimalla kustakin sektorista kodan osan pois.
  7. kaikenlaisia murumaisia elintarvikkeita kahvinpuruista karamelleihin pystyy - mikäli tähtäimessä on ainoastaan "louhia" näiden tuotteiden spekulatiiviset terveysvaikutukset käyttöönsä - nauttimaan ongelmitta annostelemalla kuivaan suuhunsa sellaista pienehkön annoksen, jonka sitten vesikulauksen kanssa "juo mahaansa".


Ruokavalion terveellisyydellä on varmasti merkitystä sen suhteen, että miten herkästi saa hankalan koronan.

Tunnetusti on niin, että vitamiinit ja hivenaineet imeytyvät vanhemmilla ihmisillä kehnommin ruuansulatusjärjestelmästä elimistöön. Lisäongelmana on, että vanhemmiten, kun työskentelyn määrä vähenee, syömisen tarve vähenee. Tästä syystä mm. immuniteettijärjestelmän kunnollisen toiminnan mahdollistamiseksi kannattanee ikäriskiryhmäläisenä huolehtia, että ruoka on tuoretta, ja/tai että täydentää sitä ravinnelisin. Ja että työskentelee enemmän.


Rehuja, ruohoa vai Raamattua?[muokkaa]

  • Muun muassa joukkotiedotusvälineiden kautta Suomessa välitettävien jumalanpalvelusten suosion sekä tarjonnan lisäämisen taustalla on Raamatun ilmoittaman Jumalan rakastavan isän, vapauttavan pojan sekä läsnäolevan hengen inhimillisesti välittävä identiteetti jokaista ihmisyksilöä kohtaan. Raamatun välittämä muuttumaton ilmoitus ja lupaus on, että Jumala antaa ihmisen sielulle ikiaikaisen tulevaisuuden ja toivon, jonka täyttymisestä hän Jumala huolehtii. Tällaiseen lupaukseen uskomisen rohkaisemiseksi hän on antanut Raamatun relevantin Sanan lisäksi mm. menneet, nykyhetkenä ja tulevaisuudessa realisoituvat ihmeet ja merkit eli nk. todistukset, kristittyjen keskuudessa. Tällaisen Jumalan ilmoituksen ottaminen vastaan omalle kohdalleen kasvattaa rauhan sydämeen, mistä syystä hartausohjelmien suosio on kasvanut.


  • Päihteidenkäyttö ei liity elävän Jumalan kohtaamiseen koskaan yhtään millään lailla. Kannabis on aivokemiaan vaikuttava eli psyykelääkkeisiin rinnastettava tuote. Aivot ovat käsittämättömän monimutkainen asia. Käytäntö osoittaa, että vähintäänkin isolla osalla kannabiksen käyttäjistä on toisaalta niin, että silloin kun kannabista käyttää, olo tuntuu hyvältä ja vastaavasti silloin kun kannabista ei saa, olo on kurja, harmittaa, itkettää, tulee erikoisia kipuja ja särkyjä kehoon, joita ongelmia kannabis hetkellisesti helpottaa. Kuten on tapahtunut televisiojumalanpalveluslähetystenkin kanssa - että kun kysyntä lisääntyy, myös tarjonta lisääntyy - niin sama tapahtuu myös kannabiksen kohdalla, että kun käyttö lisääntyy, tarjonta lisääntyy. Kannabiksen ja muidenkin päihteiden käyttö johtaa työkyvyn heikkenemiseen ja vie ihmisen sosiaaliturvajärjestelmän varaan, työkyvyttömyyseläkkeelle. Elämä ajautuu ennen aikojaan vanhuksiin verrattavaan holhoamistilanteeseen: jollaiseen huolenpitoon eläkeläiset ja vanhukset ovat itseansaitusti oikeutettuja, päihteidenkäyttäjät tollouttaan syypäitä. Ja Suomen yhteiskunnassa on, kuten kaikissa muissakin yhteiskunnissa, joka yhteiskuntasegmentissä sellaisia toimijoita, jotka kokevat ihmisvihaa ja jotka aika kylmäverisesti jättävät huomiotta tai itse käyttävät hyväksi toisten ihmisten heikkouksia näiden heikompien kansalaisten sekä usein samalla itse yhteiskunnan vahingoksi. Edes suomalainen yhteiskunta ei pysty eikä välttämättä tahdokaan {koska yhteiskunta muodostuu ihmisistä, toimijoista} täysin estää tällaisen ihmisvihollisuuden kohdistumista heikompaan kansalaiseen. Se on valitettavaa, että asia on näin, ja se on periaatteessa ymmärrettävää, että tällaisen stressin alaisuudessa, epäoikeudenmukaisessa ilmapiirissä eläminen voi purkautua äärimmäisinä väkivallantekoina vaikkapa nuorten välillä ja selittämättömänä julmuutena vaikkapa omia lapsiaan kohtaan. Jollainen toiminta ruokkii itseään ilmapiirin synkkenemisen kautta. Tämän takia totuudessa pysyminen ja totuuden rakastaminen ei ole helppoa, kun taas valheeseen, vääryyteen ja väkivaltaan mielistyminen tapahtuu automaattisesti tässäkin yhteiskunnassa. Vaikka itse yhteiskunta olisi vihamielinen, sadistinen ja suisidaalinen, omia kansalaisiaan samaan kapinallisuuteen elämää vastaan lietsoen, pidä puolesi: Luoja Jumala pitää siitä huolen, että kaikki vääryys johtaa turmioon, paha tulee perimään rangaistuksensa ja että vain totuuden etsimisellä ja totuudessa pysymisellä ihminen elää oikein ja selviää elämästä voittajana. Alkajaisiksi pysy erossa päihteistä, päihteet eivät anna rauhaa elämään vaan kysymys on pahojen, ihmisvihollisten kansalaisten orjuuteen joutumisesta, jonka estämiseen tällä yhteiskunnalla ei ole voimaa, kun taas sinulla puolestaan on.


  • Osa rehuista edistää terveyttä ja osa ei. Ruuansulatusjärjestelmä ja immuniteettijärjestelmä jonkin verran kompensoivat maalaisjärjen käyttöä, jonka käyttäminen on raskasta, mutta siitä huolimatta sitä ei saa jättää narikkaan edes lomaillessa, kuten ei rehua syödessäkään, joten sellainenkaan ei anna rauhaa, eikä lomailukaan. Maalaisjärki on yksi niistä harvoista sielullisista asioista, jota on oikein, saa ja kannattaa koko elämänsä ajan vaalia alati. Poikkeuksena jos totuudellinen Jumala kohtaa sinua ja/tai on vaikuttanut johdatuksen, ihmeen tai vastaavan yliluonnollisen tervehenkisen tapahtuman.


Terapiamaiset hoitomenetelmät[muokkaa]

Terapeuttisia hoitomuodoilla tarkoitetaan menettelyjä, joissa elimistön oma solutason toiminta on parantumisen kannalta pääroolissa ja joita ei ole virallisti hyväksytty länsimaiseen lääketieteeseen sisältyväksi käypähoidoksi. Länsimaiseen lääketieteeseen sisällyttämättömillä terapiamuodoilla voi siitä huolimatta olla merkitystä oheishoitona eli tällöin hoitomuotoa sovelletaan kuin se sisältyisi käypähoitoon. Tuttuna esimerkkinä tästä on terveellinen ruokavalio sekä sellaiset erityiset ruoka-aineet, joiden suosimisella on perustetta olettaa saatavan lisähyötyjä (kuten ensimerkiksi että kurkuman suosiminen vähentää nivelten kolotuksia). Epäintuitiivisempiin terapeuttisiin hoitomuotoihin, kuten vaikkapa otsoniterapia, vaikkakin sitä yhtä lailla on harjoitettu oheishoitona (mm. vaikeiden palovammojen akuutti ja pitkän aikavälin hoito), suhtaudutaan skeptisesti siitä syystä, että se on oma erikoisalansa ja -lääkärikuntansa, joiden ei katsota sisältyvän länsimaiseen lääketieteen osaamiseen. Toisaalta, esimerkiksi CoViD-19 -pandemian paineessa on myöskin otsoniterapiaa taivuttu tarkastelemaan, lähtökohtaisesti oheis-/tukihoitomuotona (kuten CoViD-19 taudista tai sen hoidosta aiheutuvien kudosvaurioiden ehkäisemiseksi) tai osana jotakin hoitoprotokollaa. Mm. lääkärikouluttajana ympäri maailman aikanaan toimineella Robert Rowenilla on vaihtoehtohoitojen hyödyntämiseen erilaisissa epidemioissa maailmalla liittyyvää kenttäkokemuspohjaa, ja lisäksi luentodioissaan erityisiä hoitotekniikoita paikallisten epidemioiden taltuttamiseksi köyhissä maanosissa.


Muita pääkategorioita lienee vielä uskomushoidot, joka termi kattaa periaatteessa kaikki kuviteltavissa olevat hoitomenetelmät niiden realistisuudesta ja hoitotuloksista riippumatta, jolloin termi on ennemminkin adjektiivi. Esimerkiksi hopeaionivettä pidetään uskomushoitona, sillä vaikkakin on tieteellistä näyttöä sekä lääketieteellistä tutkimusta, että monilla metalleilla on disinfektiivisiä vaikutuksia, niin hopean käyttö itselääkinnällisesti on epätavanomaista, laatu vaihtelevaa (ionien nanoskooppinen granuloituminen vaikuttaa niiden toimintaan elimistössä), sopivat annosmäärät epäselviä/kokemusperäisiä ja pitemmän aikavälin sivuvaikutukset tutkimattomia. Tutumpia esimerkkejä metallien lääkinnällisestä ulottuvuudesta on tietysti sinkkitabletit, vähemmän tunnettuja esimerkkejä SARS-virusta vastaan kehitetty lääke sekä jotkut uudemmat syöpälääkkeet. CoViD-19:a vastaan oli myös alkuvuodesta 2020 tutkimuksen alla eräs tällainen lääke, joka sisälsi mm. sinkkiä, mutta se ei kuitenkaan saanut Amerikan FDA:n hyväksyntää ja siksi unohtui taka-alalle. Loppuvuodesta 2020 esille on noussut myös hoitoprotokolla nimeltä ICAM, johon sisältyy myös metallien lääkinnällistä käyttöä (konservatiiviseen tapaan). Protokolla ei ole ollut konservatiivisten hoitokäytäntöjen vastainen (tavanomaisia hoitomuotoja käytetty niiden tavanomaiseen tarkoitukseen, jolloin esimerkiksi mahdolliset sivuvaikutukset ovat jo tiedossa) ja sitä on siitä syystä voitu virallisesti harjoittaa/toteuttaa julkisen terveydenhoidon piirissä käypähoitona (ilman tieteellisten jatkotukimusten vaadetta).

Kyseisen hoitoprotokollan sisältö:

  1. Immuunivasteen tehostaminen (tässä tapauksessa C-vitamiini ja sinkki)
  2. Cortikosteroidi (tulehdusreaktion hillitsemiseksi)
  3. Antikoagulantti (veren hyytymisen estolääkitys)
  4. Makrolidi eli eräs antibiootti (keuhkokuumeoireiden lieventämiseksi)
  • tässä hoitomenetelmässä autoimmunologisen reaktion ilmaantumista jälkikäteen ei varmaankaan voi poissulkea, sillä kyse on tautia jo sairastavien hoitomuodosta, mutta toisaalta, sinkki vaikuttaa 'cell-mediated immune functions' kautta, joka termi tarkoittaa immuunijärjestelmän sellaista akuuttia torjuntamekanismia, joka ei sisällä spesifisti CoViD-19-virusta vastaan muodostunutta vastustuskykyä (immunoglobuliinien muodostumista, jotka siis saattavat kehittää autoimmunireaktioita elimistössä), eli ilmeisesti hoitoprotokollan vaikutusmekanismi ei sinänsä edellytä immunoglobuliineihin perustuvan immuunivasteen muodostumista, mutta todennäköisesti sitä kuitenkin siinä ohessa muodostuisi.
    • jos asia on tosiaan niin, että ICAM-hoitoprotokolla tuottaa hyvän hoitovasteen ilman immuunivasteen muodostumistakin, tällöin periaatteessa kyseistä hoitoprotokollaa voisi autoimmunologisten reaktioiden ennaltaehkäisemiseksi täydentää "dysfunktionaalisen immuunivasteen muodostumisen estävällä hoidolla", mikäli sellainen on käytettävissä.


Kortikosteroideina on CoViD-19:n hoitoon todettu toimivan mm. Bunesonidi kuuluu glukokortikosteroidien lääkeryhmään kuuluvia Deksametasonia sekä Bunesodinia (=keuhkojen turvotusta ja tulehdusreaktiota ehkäiseviä astmalääkkeitä). Epäkonventionaalisesti on kortikosteroidien lisäksi mm. melatoniinilla on havaittu CoViD-19 -taudin aikaista tulehdusreaktiota hillitsevää vaikutusta. Tulehdusreaktion rauhoittaminen melatoniinilla saattaa ennaltaehkäistä immuunijärjestelmän mahdollisen yliherkistymisen aiheuttamia autoimmunologisia ongelmia, tai sitten ei. Mikäli näin on, koronaan infektoituneille varmaankin aletaan suositella mm. melatoniinia, mutta tässä vaiheessa (vuoden 2021 alussa) melatoniinin tällainen epäkonventionaalinen käyttö on vielä avoimena oleva kysymys. Eikä CoViD-19 -infektion hoidon epäsymmetrisyyttä ainakaan vähennä se seikka, että yhä useampia hoitovasteellisiksi osoittautuvia tuotteita saa huoltikselta ostettua. Sitä tosiseikkaa väheksymättä, että tauti käytännössä kuitenkin on hengenvaarallinen ja CoViD-19 -sairaalapotilaat ovat kutsumusammateissaan terveydenhoidossa työskenteleviä henkilöitä hyvin raskaasti kuormittavia.


New Yorkilaisen Dr. Vladimir Zev Zelenkon hoitoprotokollassa koronaviruksen ensimmäisen aallon potilaita (ja mahdollisesti myöhempien aaltojenkin aikaisia potilaita saatiin erään otoksen (ensimmäiset 350 potilasta) perusteella kaikki toipuivat taudista lievin oirein kotihoidossa kenenkään potilaistaan päätymättä edes hengityskoneeseen. Hoitoprotokollan nettisivu.

Hoito koostuu:

  1. Hydroksiklorokiini
    • vaikutusperiaatteena (epäkonventionaalisesti) sinkin solukalvon läpi imeytymisen tehostuminen
  2. Asitomysiini
    • vaikutusperiaatteena bakteeriperäisten infektioiden ehkäiseminen
  3. Sinkkisulfaatti
    • vaikutusperiaatteena (epäkonventionaalisesti) CoViD-19 -viruksen monistumisen hidastuminen
  • Kyseiseen hoitoprotokollaan liittyen julkaistun turvallisuustarkastelun johtopäätöksenä on, että käytettävät lääkeaineet ovat yleisesti ottaen hyvin toleroituja, mutta potentiaalisesti hengenvaarallisten sivuvaikutusten riskiä ei poissuljeta.
    • taustatekijänä, että tässä protokollassa potilaita oli hoidettu kotihoidossa, muun muassa mistä syystä huomautetaan harvinaisten ja potentiaalisesti hengenvaarallisten sivuvaikutusten riskistä.
  • hydroksiklorokiinin turvallisuutta on tarkasteltu eräässä koejärjestelyssä, jossa testailtiin muutamien yksittäisten lääkeaineiden tehoa CoViD-19:aa vastaan. Kyseisessä koejärjestelyssä kyseistä hydroksiklorokiinin vuorokausiannos oli Zelenkon protokollan annokseen nähden 1,49 -kertainen.
    • mm. sydämen rytmihäiriöitä havaittiin joillain potilailla
    • CoViD-19:ää parantavaa efektiä {luonnollisestikaan} ei hydroksiklorokiinilla havaittu.
      • kenties syy, miksi pelkän hydroksiklorokiinin tehoa CoViD-19:ä vastaan edes lähdettiin tutkimaan, on jokin presidentti Donald Trumpin toimintaan tai lausuntoihin liittyvä väärinkäsitys.


Sivuhuomautuksena: sinkkisulfaattia ei tavallisesti käytetä immuunijärjestelmän toiminnan edistämiseen, mikäli rikillä (sulfaatti) ei ole varsinaista aktiivista roolia Zelenkon protokollassa, kenties vaihtoehtoisia sinkin muotoja voisivat olla esimerkiksi tutummat sinkkisitraatti, sinkkipikolinaatti, sinkkibisglysinaatti ja sinkkimonometioniini. Tällöin hydroksiklorokiinia ei välttämättä tarvittaisi tehostamaan sinkin imeytymistä. Mahdollisesti edellä mainittujen muotojen yhdistelmä soveltuisi parhaiten, sillä voi olla, että se sinkin muoto, jota eri kudostyyppien erilaiset soluseinämät elimistössä ottavat parhaiten vastaan, vaihtelee solutyypeittäin.


Lisäksi löytyy sairaanhoitopuolen professoreista, ammattilaisista jne asiantuntijoista koostuvan FrontLineCovidCriticalCareAlliancen suunnittelema FLCCC-hoitoprotokolla:

  1. D3-vitamiini
    • riittävän D-vitamiinin riittävän saannin (heikkenee monenlaisista eri syistä, mm. iästä johtuen) varmistamiseksi, osoitettu vähentävän koronainfektion vaikeita muotoja.
  2. C-vitamiini
    • immuniteettijärjestelmän tarvitsema vitamiini
  3. quercetin
  4. melatoniini
    • kliinisesti todettu infektio-oireita lieventävä vaikutus
  5. sinkki
    • virusten monistumista hidastava hivenainemetalli
  6. Ivermectin
    • "anti-parasitic medication"



Osasipa hoitohenkilöstö itse ottaa käypähoidossaan huomioon autoimmunologisen reaktion ennaltaehkäisemistä (long-covidin esiintyvyys noin 7%:lla sairastuneista) tai jostain syystä ei, niin se on silti hyvin hyvin tärkeä ulottuvuus taudista paranemista. Ja kun ei autoimmunologisten oireiden kehittymistä pysty etukäteen päätellä taudin ulkoisen ilmenemän voimakkuudestakaan, niin sitä on vähintäänkin itse muistettava kiinnittää siihen seikkaan huomiota ja hoitohenkilöstönsä kanssa uskaltaa neuvotella asiasta, sillä se on oman loppuelämänsä sekä lähimmäistensä mielenterveyden kannalta aivan todella tärkeä asia, ettei niitä autoimmuunireaktioita tulisi. Edellä oleviin hoitoprotokolliin sisältyy kaikkiin sinkki, joten mikäli joudut osastopotilaaksi, ota mukaasi ainakin käyttämiäsi sinkkitabletteja korkkaamattomasssa purkissaan, sillä niiden itsehoidollinen käyttäminen saatetaan sallia sairaalahoidossakin, ja niitä korkkaamattomana tuskin takavarikoidaankaan.


Nykyisin, kun tällaisiin monipuolisiin ja vakaviin komplikaatioihin kerran on terveenä pysymistä edistävää apua tarjolla "huoltsikalla", niin jos itse, lähimmäinen tai tuttava on sairastunut tähän CoViD-19:aan, niin tällaisesta on juuri silloin se oikea hetki ottaa vaarin. Mikäpä estäisi ettei ennemminkin. Vuodeosastolle joutuessaan mainitun laisia sinänsä jokapäiväisiä tuotteita taas ei välttämättä tarjota iltapalatarjottimella, kuten varmasti ei teho-osastolla nukutuspotilaillekaan. Ellei käy erittäin hyvä mäihä ja pääse johonkin kokeellisen hoitomenetelmän ryhmään, kuten esimerkiksi presidentti Donald Trump pääsi (ja häntä hoitaneen lääkärin mukaan sai melatoniinia).



USA:n armeijan käyttämän hoitoprotokollan soveltamisen yleisyydestä ei ole tietoa, mutta ainakin presidentti Donald Trumpilta saatiin korona melko nopeasti sillä parantumaan (positiivisen testituloksen saaminen sekä lähtö merijalkaväen sairaalaan 2.10.20, paluu Valkoiseen Taloon 7.10.20).


  • Remdesivir
  • Deksametasoni
  • Famotidiini
  • Melatoniini
  • D-vitamiini
  • Sinkki
  • Aspiriini


Merkillepantava tämän hoitoprotokollan uutisoinnissa ilmennyt seikka oli, ettei ainakaan kyseiseen ajankohtaan mennessä edes Suomen julkista terveydenhuoltoa edustava HUS:n infektioylilääkäri Asko Järvinen uutisen mukaan osannut selittää/kyennyt vahvistamaan yhdenkään tähän protokollaan sisältyneen lääkeaineen vaikutusta koronaan.


Tämä periaatteessa aika raaka esimerkki todellisuudesta havainnollistaa miksi myöskään muiden terveydenhuollon toimijoiden ei voi olettaa tietävän mitään tarjolla olevista terapiamaisista hoitomenetelmistä. Se ei ole lääkäreiden oma vika, vaan johtuu järjestelmän kapeakatseisesta lähestymistavasta potilaiden hoitamiseen: mm. käypähoitosuosituksissa ei tässä alaotsikossa mainitun tyyppisistä protokollista {periaatteessa turvalliset, todennäköisesti tehokkaat, mutta ei konservatiivisten lääkkeiden protokollan mukaisesti tutkitut ja arvioidut, sillä ei liiketoiminnallista kannustinta sellaiseen} puhuta, joten sellaisten eksistenssi helposti jää sairaanhoidossa tiedostamatta ja aihepiiri perehtymättä. Edes se, ettei edes Uudenmaan sairaanhoitopiirin infektiotautien ylilääkäri tunnista joidenkin lääkeaineiden käyttötarkoitusta saati jotain hoitoprotokollaa saati jotain vaihtoehtohoitomenetelmien kirjoa, ei tee siitä/niistä "uskomushoitoja" {kun sellaisia kuitenkin toisaalla, esimerkiksi USA:ssa monet konservatiivista hoitoa tarjoavat klinikat soveltavat}, kyse voi olla vain siitä, että sellaiset lähestymissuunnat eivät perinteisesti ole kuuluneet suomalaisten kollegoiden koulutukseen eikä uusiin hoitoihin liittyviin ylläpitokoulutuksiin.


Periaatteessa tämä HUS:n infektioylilääkäri Asko Järvisen polarisoituneisuus on sikäli onnekas tapaus, että se osoittaa mm. ns. puoskarilainsäädännön vaatijatahot jääveiksi arvioimaan heille tuntemattomien hoitoprotokollien tehokkuutta, edes vaikka erikoisalan ylin asiantuntijataho itse ajattelisi varmuudella tuntevansa lääkeaineen vaikutusmekanismeineen (mm. melatoniini ja aspiriini) {ikävä todeta, mutta huomauttaa pitää: melatoniinin vaikutuksesta koronaan, joka havaittiin heti tammikuussa 2020, julkaistiin jo maaliskuussa 2020 ensimmäinen tutkimus, ja aspiriinillä, koska tunnetaan sen mm. suolistosyöpää tilastollisesti vähentävä hyöty, voisi siksi olla muitakin vastaavia odottamattomia myönteisiä vaikutuksia koronaan kuin kivunlievitys, kuten helmikuuhun 2020 mennessä olikin jo ilmennyt ja tutkimusjulkaisu tehtiin kesällä 2020}.

Toinen selittävä tekijä kummallisiin asiantuntijalausuntoihn saattaa olla, että heltä vaaditaan kommentteja joihinkin uusiin ilmiöihin suoralta kädeltä, antamatta heille aikaa itse ensin perehtyä niihin.


  • Tämä ei kuitenkaan loivenna puoskarilakikysymykseen liittyvää jääviysongelmaa, vaan vain viittaa siihen, että terveydenhoitoalan ylimpien asiantuntijoiden ensi käden {osviittaa antavat, direktiiviset, toinen toistaan peesaavat ja näkemystä kumuloivat, valittua kantaa vahvistavat ja mielipidettä polarisoivat} lausunnot julkisuuteen saattavatkin olla olemukseltaan heidän henkilökohtaisia refleksejä asiaan, koska sen syvällisempiä kommentteja johonkin puskista tulleeseen tutkimukseen, jota ei alan {profiloituihin, tyylipuhtaisiin} ammattilehtiin ole päätynyt, ei pysty asiantuntijakaan ohimennen antamaan.
    • toista, edelliseen ilmiöön {käypähoitosuositukset sekä kiireisten asiantuntijoiden kollegiaalisuus} liittyvää, periaatteessa mielenkiintoista, vaikkakin oikeusjärjestelmän toimivuuden kannalta epätervettä, lieveilmiötä esiintyy esimerkiksi rikosoikeudellisten prosessien tai rikosepäilyjen yhteydessä: asiantuntijuutta edustavat tahot pitäytyvät ottamasta uutta näkemyksellistä kantaa asiaan, mikä johtaa siihen, että jokainen päätyy mukailemaan esimerkiksi aiempaa kollegan lausumaa näkemystä asiaan. Syy voi olla esimerkiksi työkiireet, joista johtuen lisäselvitystyötä jonkin uuden hypoteesin perustelemiseksi ei pysty alkaa tekemään ja niitä oikeudenkäynnissä oman terveytensä uhalla puolustamaan. Tällöin oikeusviranomainen saattaa saada konsultaationa vahvan yksimielisen asiantuntijalausunnon, joka onkin vain esimerkiksi ensimmäisen terveydenhuollon asijantuntijan ensivaikutelmaan perustuva "googlaus" käypähoitosuosituksista.
      • tämän asian ongelmakenttä ei rajoitu pelkästään siihen, että asiantuntijan roolissa kuuluu antaa vain kliinistä konsultaatiota: Mikäli esimerkiksi poliisiviranomainen jättää vaikkapa lääkärille liian avoimen (kohteliaan; monitulkintaisen) konsultaatiopyynnön sellaisesta asiasta, johon lääkäri ei tahdokaan ottaa kantaa, lääkäri saattaa antaa {joko itse tai avustajansa välityksellä} niin kaartavan vastauksen (kielellisesti taitavan) ettei siinä loppujen lopuksi vastata poliisiviranomaisen peräänkuuluttamiin seikkoihin lainkaan. Liian laveasta konsultaatiopyynnöstä saattaa siksi jäädä musta-pekka käteen, sillä virka-apua tarvitseva viranomainen ei yksinkertaisesti kehtaa pyytää toistamiseen samaa konsultaatiota asiantuntijalta, vaikka ensimmäisestä ei saisi tolkkua.


Yhdistelmähoitoprotokolla koronaan[muokkaa]

Edellä luetelluista (ja luettelematta jääneistä) CoViD-19:n hoitoon järjestelmällisesti ja menestyksellisesti hyödynnettävistä hoitoprotokollista nähtävästi pystyisi koostamaan myöskin tehokkaan yhdistelmäprotokollan, johon poimittaisiin kaikista toimivista protokollista ne elementit, jotka eivät haittavaikuta toistensa tehoon eivätkä aiheuta yhdessä käytettynä komplikaatioita. Tällöin saataisiin tehokkuudeltaan paras mahdollinen terapiamainen koronapotilaiden hoitomenetelmä.


Vaikka koronapotilaan ennuste olisikin hyvä, niin silti hoitomenetelmiä kannattaa soveltaa (mahdollisesti elinikäisiksi jäävien) long-covid -jälkioireiden välttämiseksi (täyden toiminta- ja työkyvyn säilyminen).



Mikrobien mutatoituminen ihmis-ja eläinyhteisöissä (variantit)[muokkaa]

Pitemmittä puheitta, Covid-19 on perintötekijätyypiltään RNA-virus, niitä on monia alaryhmiä, mutta tyypillisesti nämä mutatoituvat eli kehittävät uusia variantteja herkästi). Esimerkiksi Itä-Intian Odishan osavaltiossa todettiin (uutisartikkeli 15.8.2020) niinkin pian pandemian alkamisesta kuin Elokuussa 2020 72 eri varianttia eli mutaatiota CoViD-19 -viruksesta. Koska valtioiden välillä on harjoitettu voimakasta matkustamisten estämistä (esimerkiksi Intia ollut lockdown -tilassa keväästä asti), niin esimerkiksi Joulukuussa Englannissa tuhannen koronapotilaan suuruisen otannan (vaikeaa koronaa sairastavista potilaista koostuvan tutkimusjoukon) näytteistä todetut 8 eri varianttia (uutinen 11.12.2020) ovat todennäköisesti muita kuin Odessassa todetut. Lisäksi turkustarhoilla (mm. Tanskassa, uutinen 18.11.2020) todetut variantit omiaan.


Ennen kaikkea sellaisten varianttien, jotka ovat leviämiskelpoisia elämissä, kuten minkit ja - ennen kaikkea - rotat, pidetään uhkana ilmeisesti (ei varmasti, mutta luultavasti) siitä syystä, että eläinpopulaatioissa niiden variantit oletettavasti eriytyvät voimakkaammin niistä ihmisissä leviävistä virusvarianteista, joita vastaan ollaan kehitetty ja edelleen kehittelemässä rokotteita. Jolloin niissä ihmisyhteisöissä, joissa osaa tai kaikkia kansalaisia rokotetaan, sellaiset variantit, joihin rokote tuottaa immuniteetin korvautuvat niillä varianteilla, joihin rokote ei tuota immuniteettivastetta. Esimerkiksi jos rokote tuottaa rokotteen markkinoille tullessa 90% immuniteetin, niin niissä 10%:ssa, joissa infektio edelleen leviää se pyrkii kehittämään variantin, joka ohittaa rokotteen myötä muodostuvan immuniteetin (ks. genomitutkija Lucy van Dorp:n kirjoittama artikkeli 11/2020).

Artikkelissa tutkija van Dorp näkee maailmanlaajuisten rokotusten merkityksen olevan saada hidastettua CoViD-19:n mutatoitumisten vauhtia, vaikkakin hän toisaalta toteaa, että immuniteetin kehittyminen herkistää epidemian varioitumista (rokotteiden muodostamien) immuniteettien ohi.


Kansanmassojen rokottaminen (ihmisten parissa leviäviä mutaatioita vastaan) ei luonnollisesti vaikuttaisi hidastavasti niiden tartuntaketjujen jatkumiseen ja mutatoitumisiin, joita leviää ihmisten parissa viihtyvien eläinpopulaatioiden kuten (elintoiminnoiltaan ihmistä aika pitkälti muistuttavien ja siksi lääkkeiden ja rokotteiden kehittelyssäkin hyödynnettävien) rottien parissa. Rotat ovat sikäli ongelmallinen laji, että ne, jos sille päälle sattuvat, kuten Mustansurman aikaan kävi) kipittävät nopeasti kaupungista toiseen (tartuttaen - eli olematta immuuneja - eli näin ollen varmaankin paetessaan omaa vastaavaa epidemiaansa).


19.3.2021 julkaistun uutisen mukaan aggressiivisesti rakennuksiin pyrkiviä rottia on alkanut esiintyä Lontoossa. Todennäköinen selitys tälle tilanteelle on rottapopulaatioissa jylläävä CoViD-19, jota rotat pakenevat. Vastaava ilmiö kuin Mustansurman aikaan. Ilmiö todennäköisesti jo olemassa Manner-Euroopankin puolella, voimistuen. Yhtä lailla kaupunkikeskittymät Suomessa riskialueina. Rotantorjuntamenetelmät tulevat loppumaan kesken vähittäiskaupoista.


Todennäköisesti juuri tämä seikka, että rokotteita ei ole voitu kehittää eläinpopulaatioissa kehittyviä (potentiaalisesti rokotteiden tuottaman laumasuojan ohittavia) variantteja vastaan, selittänee miksi esimerkiksi Tanskan turkistarhoilla leviävään mutaatioon reagoitiin niin voimakkaasti (kaikki turkiseläimet tapettiin ja turkistarhaus terminoitiin).


Valitettavasti tämä ei poista sitä ongelmaa, että villi- ja kotieläinten keskuudessa (ks. uutisartikkeli 11.12.2020) leviämiskelpoisia CoViD-19 variantteja esiintyy jo runsaasti. Nämä eläimistön parissa leviävät variantit ovat, edelleen, oletettavasti omia varianttejaan.


Turkistarhoilta löydetyssä vaarallisessa variantissa kyse saattaa olla rottien sinne tuomasta tartunnasta, eikä välttämättä turkiseläinten keskuudessa kehittyneestä mutaatiosta, sillä tätä uutta mutaatiota ilmeisesti todettiin useammilla toisistaan eristyksissä olevilla tarhoilla (kaukokuljettuminen toki mahdollista, mutta rotat on ehkä ilmeisempi selitys). Näin ollen turkistarhojen tuhoamisella ei välttämättä saavutettu toivottua tavoitetta, eli tuntemattoman ja rokotteiden efektiivisyyttä uhkaavan mutaatiohaaran katkaisua (ks. tätä eläimistössä leviävää CoViD-19 -epidemiaa käsittelevä uudempi artikkeli 17.12.2020).


18.3.2021 julkaistun tutkimuksen mukaan CoViD-19 leviäminen eläimistössä on selkeää.


  • CoViD-19 viruksen voimakas taipumus kehittää variantteja korostaa niiden aktiivisten suojaustoimenpiteiden keskeistä roolia pitkän aikavälin epidemiantorjunnassa, jotka ehkäisevät kaikenlaisten kulkutautien leviämistä. Vuoden 2020 aikana ihmisten keskuudessa leviäviä CoViD-19 varianttien päähaaroja on ihmisten parissa tunnistettu kahdeksan, joiden päähaarojen sisällä erään yliopistotutkimuksen (Lucy van Dorp et al. London University College, Genetics Institute, maininta asiasta tässä Reutersin havainnollisessa artikkelissa) mukaan [eli 'tutkimusmateriaalin kokoamisen ajankohtaan mennessä'] ilmeni noin 12 700 mutaatiota - jotka kyseisen genomitutkijan mukaan eivät vielä tällä hetkellä (loppuvuosi 2020) onneksi ole eriytyneet merkittävästi toisistaan.


Koska on varsin todennäköistä, että CoViD-19:n eläimistössä leviävä mutaatiohaarasto tulee pystymään siirtymään takaisin ihmiseen, ja tämä tartuntahaara tulee olemaan inertti rokotteille, niin on olemassa riski, että tietysti että tällainen mutaatiohaara tarttuu elämistöstä ihmisiin rokoteimmuniteetin ohi, mutta toisaalta sitäkin vakavempana seikkana, että tämä ihmisyhteisöissä jälleen leviämään lähtevä uuden mutaation epidemia-aalto tarttuu nyt ihmisistä edelleen lemmikki-, koti- sekä karjaeläimiin. Tämä saattaa tehdä siitä hyvin hankalan torjua.


Koska (huhujen mukaan) koko CoViD-19 -koronaviruksen muoto on saattanut muodostua itsestään lepakkopopulaatioissa Kiinassa, niin tämän hypoteesin ollessa tosi, CoViD-19 voi erilaistua nykyisistä mutaatiolinjoista vastaavien laumaeläinten parissa jopa huomattavasti, mitä setelin kääntöpuolta ei kannata unohtaa, jos todetaan kyseisen huhun pitävän paikkansa.


Aktiivisen laumasuojan ylläpitämisen keskeisyyttä kiistämättä, isojen rottapopulaatioiden harventaminen ennaltaehkäisee näiden potentiaalisesti vaarallisten tartuntaketjujen ylipäänsä muodostumista:


  • ruokavarastojen ja siemenvarastojen (kuten peruna- ja viljavarastot) sekä rehuvarastojen ja kotieläimistön suojaaminen rottapopulaatioilta
    • rotanmyrkyt
      • laittomien rotanmyrkkytyyppien palauttaminen laillisiksi tärkeää, tuotannon tehostamiseksi ja saatavuuden parantamiseksi.
      • kotitekoiset rotanmyrkyt, kuten esimerkiksi jollain laboratoriorotille kuolettavaksi todetulla kemiallisella tai biologisella (kuten bakteeri tai virus) komponentilla terästetty ravintoaine.
    • pyydykset
      • nurinpäin maahan kulkureiteille asetellut höyrynsulkuteipin palaset (toimivat niin kauan kunnes rottapopulaatio oppii varomaan niitä), palasten on oltava tarpeeksi pitkiä/kookkaita, jotta rotta takertaa itsensä kunnolla niihin eikä saa itseään niistä irti.
    • loukut (huom tekniikka kehittynyt sodanajoilta)
    • metalliverkot
    • ilmakiväärit ja -pistoolit
    • karkotteet (kuten chilipulveri/kapsaisiinipulveri, huom töpselipiipittimet eivät toimi lainkaan jos tulee iso määrä rottia kerralla)
      • huom. jyrsijöiden karkottaminen on paikallistason ratkaisuna hyvä, mutta makromittakaavassa tehoton, sillä jyrsijät vain vaihtavat paikkakuntaa.
      • jyrsijöiden populaatioiden pienentäminen eli erilaiset tappamismenetelmät
      • jyrsijöiden pääsyn ihmisten rakennuksiin estäminen ja kokoaminen esimerkiksi raatojen avulla toisaalle, jossa pyydystää ne, voisi olla kätevää
      • kuolleiden jyrsiöiden kerääminen roskiin esimerkiksi pakastepussin avulla (jäljellejääneistä kontaminaatiotahroista mahdollinen CoViD-19 deaktivoituu varmaankin viimeistään kelien lämmetessä plussan puolelle)
    • riistakameroilla tilanteen seuraaminen
    • "tärppien" kuten styroxkuutioiden jyrsintäjälkien tarkkaileminen jyrsijöiden esiintyvyyden havaitsemiseksi ja lajien tunnistamiseksi
    • kissat maatiloilla
    • maatilojen pitojen pitäminen puhtaina (infektoituneiden otusten kontaminoima pöly saattaa pölistessään kontaminoida ihmisiäkin, huom imuri ei missään nimessä suodata virusten kokoluokan pölyä)
    • UVC -desinfiointilamput maatilojen varastotiloissa.
    • Jätteiden lajittelu ja kerääminen sellaisiin jäteastioihin, joihin rotat eivät pääse.
    • Taloyhtiöiden roskisten kansien huolehtiminen tiiviisti kiinni (liikojen roskien sullominen tai siirtäminen sekajätteisiin)
    • rotat ovat oppivaisia ja ovelia, kuten pääsevät roskikseen hyppäämällä seiniltä
    • rotat ovat kaikkiruokaisia
    • rotat pysyvät hengissä vähälläkin ruokamäärällä.
    • vaikka jollain alueella ei tavallisesti esiintyisikäännrottia, silti kannattaa varautua (esimerkiksi rotanmyrkyin), että niitä epidemian jyllätessä sinnekin alkaa tulla.


Torjuntamenetelmien on oltava sellaisia, jotka kohdistuvat oikein (esim. rottiin tai muihin jyrsijöihin jne. sosiaalisiin lajeihin ja siksi intensiivisiin levittäjiin), ei esim. kattohaikaroihin.
Eläimistössä CoViD-19 tulee todennäköisesti merkittävästi voimistumaan keväällä (epäsosiaalistenkin eläinlajien kiimakokoontumisten takia).


  • Maailmanmittakaavassa rottapopulaatioiden lisääntyminen entisestään (ks. linkkivinkki) liittyy yhdyskuntajätteiden lisääntyyviin määriin ja niiden ylimalkaiseen kasailuun esim. rikkinäisiin/avonaisiin astioihin ja avonaisille kaatopaikoille. Laadukkaasti toteutuva jätehuolto (sisältäen variksilta - ja rotilta - edes jossain määrin suojatut yleiset tolpparoskikset ja lintujen niistä kaduille ja poluille levittelemien roskien keräilemisen niihin takaisin sekä purukumien kadulle syljeskely lopettamisen) näin ollen eittämättä sisältyvät aktiivisen laumasuojan keinovalikoimiin.


Koronavirusmutaatioiden leviäminen hyönteisten parissa (esim. muurahaiset sekä pölyttäjähyönteiset (pintakontaminaatioina kukista) ei ole poissuljettu skenaario sekään.

Yleistä tietoutta infektioiden leviämisestä[muokkaa]

Tavallisesti taudit kuten flunssat ja influenssat painottuvat syksyyn ja talveen. Osasyynä tähän on, että talvisaikaan ihmisten ruumiinlämpö on yleisesti ottaen matalempi, millä on kuumeeseen nähden päinvastaiset vaikutukset: immuniteetin toimiminen tehottomammin ja taudinaiheuttajien lisääntyminen elimistön soluissa aktiivisemmin. Virustautien kiertämisen talvisaikaan painottuminen johtuu toisaalta siitä, että vähäisemmästä auringonpaisteesta johtuen D-vitamiinitasot ovat yleisesti matalempia kansan parissa: D-vitamiinin tiedetään pienentävän oleellisesti henkilön virustautiin infektoitumisen todennäköisyyttä. esimerkiksi Chicagon yliopistollisen sairaalan potilastilastoihin perustuvassa tutkimuksessa (3.9.20) potilaat, joilta aiemmin mitattiin alhaisia D-vitamiinitasoja (kalsidioli alle veressä alle 50 nmol/l), todettiin 77% todennäköisemmin CoViD-19 -infektio. Tutkimuksen aikaväli on sen verran pitkä, että tutkimustulos osoittaa D-vitamiinin vaikuttavan nimenomaan infektoitumisen todennäköisyyden kautta (epätodennäköisemmin sen kautta, että D-vitamiini tekisi henkilöstä virustaudin oireettoman kantajan).

Taudinaiheuttaja päätyy ihmiskehon sisään tavallisesti limakalvojen kautta. Osa leviää ihmisestä toiseen ilman välityksellä, osa pelkästään fyysisen koskettamisen yhteydessä. Ilmavälitteinen tauti päätyy ilmaan taudinaiheuttajasta riippuen joko uloshengitysilmassa sinänsä tai pelkästään uloshengitysilman aerosolipisaroiden kautta. Aerosolipisaroita uloshengityilmaan muodostuu puhuessa, laulaessa, yskiessä jne tapauksissa, joissa kudos värisee.

Taudinaiheuttajan monistuminen/jakautuminen tapahtuu tyypistä riippuen veressä, kudosnesteissä tai solun sisällä. Ulkoiset oireet kuten tulehdusreaktio ovat tavallisimmin elimistön oman immuniteettijärjestelmän puolustusmekanismeja, jolloin ensisijaisesti niiden parantaminen/parantuminen ei ole sama asia kuin taudinaiheuttajan parantuminen. Bakteerit pystyvät aktiivisesti etenemään kehon sisällä, etsimään jakautumiselle ihanteelliset olosuhteet, virukset taas eivät pysty, vaan niiden kulkeutuminen solun sisään jakautumaan tapahtuu passiivisesti, niiden jakautuminen tapahtuu solun oman DNA:n monistamisjärjestelmän vaikutuksesta. Joka ikinen epidemianaiheuttajapartikkeli ei infektoi, sillä elimistön puhdistusmekanismit, kuten limakalvojen lima, pyrkii estämään niiden päätymistä kehon sisään. Esimerkiksi virusten kohdalla partikkelin päätymistodennäköisyys solun sisään saattaa olla esimerkiksi yksi miljoonasta. Niitä on kuitenkin niin vahva "pilvi", että henkilö infektoituu. Joka tapauksessa ilmavälitteisesti infektoitumisessa kysymys on todennäköisyyksistä. Matemaattisesti tarkastellen mitä lähempänä infektoitunutta henkilöä ollaan, sitä vahvempi infektiovyöhyke on eli partikkelien määrä ilmassa per pinta-alayksikkö. Tämä pitoisuus pallon pinta-alalla laskien nelinkertaistuu etäisyyden puolittuessa. Toisin sanoen jos puolen metrin päässä partikkelien emissio 3,14m2pinta-alalle henkilöstä partikkeleiden intensiteetti/"infektoitumiskerroin"/kondensaatio on "1 000 000":

  1. metrin päässä partikkelien emissio 12,57m2pinta-alalle se on 250 000
  2. kahden metrin päässä partikkelien emissio 50,27m2pinta-alalle 62 500
  3. kolmen metrin päässä partikkelien emissio 113,10m2pinta-alalle 27 800
  4. neljän metrin päässä partikkelien emissio 201,06m2pinta-alalle 15 600
  5. viiden metrin päässä partikkelien emissio 314,16m2pinta-alalle 10 000
    • joka on tasan sadasosa "lähimmästä mahdollisesta etäisyydestä" infektoituneeseen henkilöön.
    • näin etäällä sisä- ja ulkoilman luonnollinen konvektio (pyörteinen satunnainen liike) käytännössä tasaa partikkelien määrän ymäristön tasolle. Poislukien jos tuulee (ilmenee ilman laminaarinen virtaus), täsmälleen tuulen alapuolen keilassa/sektorissa emissiolähteestä partikkelien konsentraatio on etäälläkin (kymmenien metrien päässä) hyvin "väkevä", mutta toisaalta kaikissa muissa suunnissa emissiolähteestä partikkelien määrä on hyvin lähelläkin lähdettä pyöreä nolla.


Vapaassa ulkoilmassa infektoivia partikkeleita on periaatteessa häviävän vähän sisäilmaan nähden, paitsi matemaattisesti arvioiden (sisäilman tilavuus suhteessa ulkoilman tilavuuteen), myös seuraavista syistä:

  • kuten jo todettua, ulkona ilma on jatkuvassa satunnaisessa liikkeessä, jolloin partikkelit leviävät voimakkaasti ympäriinsä (jolloin niiden esiintyvyys tilavuusyksikössä, kuten kuutiometrissä ilmaa, vastaavasti laimenee).
  • aurinkoisina kuivina kesäpäivinä, kun meterologien antama UV-luokitus on kohonnut ja aurinko paistaa keskitaivaalta, ilmakehän läpi pääsee pieniä määriä UV-C-taajuista valoa (disinfektiivisintä 254nm aallonpituutta lähellä), joka reagoi paljaana ilmassa leijuvien infektoivien partikkelien DNA:n kanssa deaktivoiden ja tuhoten sen, jolloin se ei enää jakaudu soluun päätyessään.
  • raitis ulkoilma on ionipitoista, negatiivisesti varautunutta, mikä aiheuttaa, että pienhiukkaset sähkösuodattimesta tutun periaatteen mukaisesti leijailevat kohti "maadoitettuja pintoja", kuten maanpintaan ja veteen.
  • sisäilmaa hengitetään moneen kertaan (miellyttävän ja rakenteiden kannalta hygieenisen ilmankosteustason ylläpitämiseksi rakennuksen ilmanvaihtoa pidetään pienellä teholla; julkisissa kulkuvälineissä (kuten taksit, joukkoliikenne, lentokoneet) osa matkustamon poistoilmaa palautetaan takaisin huoneeseen raitisilman mukana).


CoViD-19 ja kirurginmaskien käyttö[muokkaa]

Nyt kun esimerkiksi telkkarista todetaan ihmisiä maskit miten sattuu naamalla, että aivan selvästi on havaittavissa, että ilma vuotaa maskin kaikilta sivuilta (esimerkiksi poskiparran lomaata), niin kannattaa uhrata ajatus sellaiselle asialle, että voisiko kirurginmaskin istuvuutta kasvoille parantaa. Kuten aiemmassa alaotsikossa todettiin suojavarusteen terapeuttisen efektin haitallisuudesta, niin maskien kohdalla toistuu tämä sama ongelma, että ne saavat aikaan terapeuttisen efektin ihmisissä, vaikka ne olisi miten sattuu puettu. Sikäli kun maskit on vain teatraalisuuden ja/tai pakon vuoksi isketty naamalle, menetetään niiden saavutettavissa oleva suojausmekanismi merkittäviltä osin. Tällöin periaatteessa tapahtuu vain järjetöntä vähien rahojensa tuhlaamista saavuttamatta niiden käyttämisen ensisijaista hyötyarvoa ei henkilökohtaisesti eikä kollektiivisestikaan.


Kirurginmaskin toimintamekanismi ja pääajatus on estää mikrobipitoisten aerosoli-vesipisaroiden laskeutuminen leikkaushaavaan (muunlaisten eli irrallaan leijuvien mikrobien jatkaessa ilmassa leijumistaan, leikkaushaavaan päätymättä). "Vaatimusten valmistelussa on tärkeä huomioida, että maski vähentää pisaroiden leviämistä ympäristöön mahdollisimman tehokkaasti, mutta ei vaikeuta hengittämistä kohtuuttomasti", sanoo Tukesin ylitarkastaja Reija Sironen. Kirurginmaskeilla ym. viralliset lailla säädetyt laatuvaatimukset, kansanmaskeissa eli kangasmaskeissa ei ole laatuvaatimuksia.


Kirurginmaskin käyttö CoViD-19:n leviämisen ehkäisemiseen perustuu oletukseen/toiveeseen, että valtaosa uloshengitysilman CoViD-19 -viruspartikkeleista olisi aerosolivesipisaroihin sidoksissa. Linkkivinkeissä löytyvän tutkimuksen valossa kirurginmaskit saattaisivat suodattaa (mm. päälle pukemisen huolellisuudesta riippuen) 85-95% aerosolipisaroista. Jos maskin pukee huonosti, noin 15% aerosolipisaroista karkaa huoneilmaan, jos hyvin, 5%. Kirurginmaskin hyöty (suodatusteho) on noin kolminkertainen kun sen pukee hyvin verrattuna siihen, että sen pukee huonosti.


Työpaikoilla ja oppilaitoksissa, joissa on maskivelvoite, on syytä ensiksikin välttää meluisia yhteisruokailutilanteita, toisekseen maskia käytettäessä ajaa parta, kolmanneksi asettaa maski kasvoille kasvojenmyötäisesti, siten etteivät silmälasit huurru ja ettei se paina häiritsevästi esimerkiksi korvia. Henkilön koko vaikuttaa siihen, miten maski istuu päässä. Tällöin maskin pitäminen ei tunnu niin epämukavalta, että sitä tekisi mieli riisua (mm. lasten mielestä).


Kirurginmaskin hienosäätö kasvoille


  • Aluksi laskosta suodatintekstiilin sisällä oleva nenäosan metallipätkä pituussuunnassa suodatintekstiilin valkoisen sisäpinnan puolelle ("rullaa sitä puoli kierrosta maskin sisälle"), jotta muodostuu tiivistävä yläresori (silmälasien huurustumisen estämiseksi).
  • Seuraavaksi (nenäosan reunan ollessa laskostettuna sisälle päin) taita maski keskeltä kaksinkerroin ja venytä maskin laskosteinen suodatintekstiili auki
  • Suodatintekstiilin venytys auki

  • Seuraavaksi taittele metallinen nenäkappale haitarille seuraavalla tavalla:
  • Seuraavaksi voidaan joko
  • Tämä toisen korvalenkkinarun pujottaminen voidaan aivan helposti tehdä myös maskin pään ympärille asentamisen yhteydessä "käsikopelolla".
  • Lopputuloksena on kireydeltään säädettävä maski, joka asettuu erittäin hyvin kasvoja myöten, ei paina mistään kohtaa eikä höyrystä silmälaseja.
  • Maskin riisuminen vitämällä kireydensäätely solmumekanismista korvalenkkinarut irti toisistaan ja purkamalla vetolenkkisolmu auki vetämällä.
  • kertakäyttömaskien heittäminen pois käytön jälkeen on nk. huonoa taloudenpitoa, koska vuoden mittaan sen muodostama lisäkustannus, on huomattava, ja toisaalta kertakäyttömaskien valmistajat "ovat helisemässä".
    • maailmanmittakaavassa massiivista kertakäyttöjätteen tuotantoa ja ympäristönsaastuttamista.
      • kirurginmaskit kuten myös muut hiukkassuodatinmaskit ovat polypropyleeniä ("mikrokupumuovia")
      • mm. valtava mikromuovijätteen tuotanto ja kertyminen ympäristöön.
  • Muun muassa VTT:n tutkimuksen (ks. linkkivinkki) mukaan kertakäyttöinen kirurginmaski voidaan pestä pyykkikoneessa (pyykkipussissa) kymmeneen kertaan, ja silti sen aerosolinsuodatusominaiauudet ovat paremmat kuin kangasmaskin aerosolinsuodatusominaisuudet.
    • tutkimustulos on paitsi hyödyllinen kirurginmaskeja kuluttaville siviileille, niin ammattikunnille, jonka hyödyntävät kirurginmaskeja työssään.
      • virallisissa ammateissa kirurginmaskien (kuten muidenkin maskityyppien) pesettämistä ja uudelleenkäyttämistä on varaa, syytä ja mahdollisuuksia kehittää.
  • kätevin tapa desinfioida yksittäinen kertakäyttömaski (ks. VTT:n testit linkkivinkistä) lienee kuitenkin silitysraudalla silitys, sillä siinä on tarkka lämpötilansäätö eikä suodatuskuitupinta vety (ohuimpien mikroskooppisten kuitularvojen muodonmuutos).
  • Uunissa 100-asteessa "paistaminen" (iso määrä maskeja kerralla puuvillakassiin tungettuna) on toinen hyvä ratkaisu, tällöin uunintasolle kannattaa laittaa kupissa tai kulhossa vettä, jotta lämpötila pysyy tarkalleen sadassa celsiusasteessa ja se on helppo visuaalisesti todeta (erittäin vähäinen jatkuva kupliminen).
    • syy sille, miksi isokin määrä maskeja umpinaisessa puuvillakassissa tai folioon käärien kuumenee sataan asteeseen tasaisesti sisältäkin (toisin kuin esim. joulukinkku tai kananmuna), on, että niiden ominaislämpökapasiteetti on lähes nolla.
    • kuumennusdesinfiointi poistaa samalla hengityksen myötä maskeihin kertyneitä esim. syötyjen aterioiden hajuja.
    • syötyjen aterioiden hajujen kertymistä kirurginmaskiin voi ehkäistä olemalla ruuan jälkeen muutaman minuutin ajan puhumatta sekä pureskelemalla purukumia.


  • Kustannuksiltaan alhaisin ja samalla suodatuskyvyltään paras sekä käyttömukavuudeltaan melko hyvä ratkaisu jokapäiväiseen maskinkäyttöön on:
    1. kertakäyttöisiä kirurginmaskeja 2 vuorokauden tarpeisiin/hlö
    2. yllä seostetun taittelumenetelmän avulla tiiviisti kasvoja vasten
    3. korvalenkit em. vetosolmumenetelmän avulla niskan takaa (säätömekanismi)
    4. käytettyjen kirurginmaskien varastoiminen hedelmäpussiin tai minigrip-pussiin päivän aikana
    5. käytettyjen kirurginmaskien desinfiointi iltaisin uunissa
    6. käytettyjen kirurginmaskien pesu muutaman päivän välein tai kerran viikossa pyykkikoneessa.


  • Maskin pitäminen ei vähennä muiden suojautumistoimien tarpeellisuutta tilastojen valossa lainkaan.
    • Tämä saattaa johtua esimerkiksi sellaisesta ilmiöstä, että ilman kirurginmaskia viruspartikkeleita leviää lähinnä puhumisen yhteydessä, vaikkakin tuolloin mahdollisesti runsaammin kuin maskin kanssa. Maskin kanssa puolestaan virukset päätyvät maskikuitujen sekaan puhumisesta, mutta sen jälkeen viruspartikkeleja saattaa emissoitua uloshengitysilman sekaan lakkaamatta (riippumatta puhuuko henkilö vai ei), joskin vähäisellä intensiteetillä.
      • Mikäli asia on näin, paras vaihtoehto riippunee henkilön puhetottumuksista tai tilanteesta: runsaasti puhuttaessa (esim jokin kokoontuminen) saattaa kirurginmaski olla epidemian estämisen kannalta soveltuvampi, harvakseltaan puhuttaessa puolestaan sabotointiväline.
        • Optimaalisinta saattaisi olla pitää kirurginmaskia kasvoillaan ainoastaan juttelun herkinä, mutta johtuen käytettyjen kirurginmaskien nopeasta kuivumisesta (ja sen jälkeisestä käyttökelvottomuudesta) käytännöllisintä saattaisi olla puhua erittäin hiljaa sisätiloissa ja säästää tavanomaiset juttelut ulkoilmaolosuhteisiin.
      • Maskin käyttötottumuksensa on parasta säilyttää samoina niin "sivullisena" kuin "mahdollisesti altistuneena" kuin "altistuneena" kuin "infektio-oireisena" kuin myös tautiin infektoituneena, siitä syystä, että maskien käyttötottumusten tarkoitus on nimenomaan infektion leviämisen estäminen. Em. eri "statuksilla" toimitaan tietenkin karanteenkäytäntöjen suhteen eri tavoin, mutta maskien käytön suhteen samalla tavoin kukn ennenkin.
      • Maskin intensiivinen pitäminen naamalla ainakin silloin jos CoViD-19 -infektio on todettu itsellä, yllättäen ei ole sen järkevämpää kuin sen intensiivinen pitäminen naamalla "sivullisen" roolissa ollessaan (vaikka kieltämättä tuntuu turvallisemmalta pitää maskia intensiivisesti naamalla, mikäli tietää tai päättelee infektoituneensa).
        • yhtä lailla kuin infektoitunaton henkilö levittäisi tilanteesta riippuen vähemmän infektiota ympäriinsä maskitta, niin tautia sairastava henkilö levittäisi tilanteesta riippuen vähemmän infektiota ympäriinsä maskitta.
    • kirurginmaskia ei ole rakenteeltaan suunniteltu eikä tarkoitettu mikrobien suodattamiseen pois uloshengitysilmasta, vaan (potilaan leikkaushaavaan kirurgin käyttäessä ääntään tai yskähdellessä hänen suustaan roiskuvien) nestemäisten pisaroiden suodattamiseen pois uloshengitysilmasta sitomalla pisarat suodatuskankaan kuituihin (kostea uloshengitysilma estää kuituja kuivumasta ja vapauttamasta pisaroiden sisältämiä mikrobeja ulos maskista).
      • eri maskityyppien (kangasmaski, kasvohuntu, bandidoshuivi, kirurginmaski jne.) "suodatustehojen" testeissä ei ole mitattu niiden kykyä suodattaa mikrobeja, vaan ainoastaan niiden kykyä suodattaa nestemäisiä aerosolipisaroita. Kirurginmaskien tehokkuus CoViD-19 -virusten suodattamiseen perustuu siihen, että tutkimusten perusteella aiempien koronavirusten on havaittu välittyvän uloshengitysilman mukana pelkästään aerosolipisaroissa. CoViD-19 -infektion kohdalla ei ole pystytty tehdä laboratoriotutkimuksia infektion oireettoman alkuvaiheen ajalta, koska tutkittavia henkilöitä ei ole pystytty paikantaa (periaatteessa onnistuisi nykyisin, tartuntaketjujen jäljitystoiminnan avulla): CoViD-19 -infektion tiedetään etenevän eri osiin ihmisen hengitysteissä viruksen itämisajan jälkeisestä oireettomasta alkuvaiheesta infektio oireiden saamiseen sekä taudin pahenemiseen välisenä aikana, joten kirurgin- yms. nestemäistä aerosolia suodattavien maskien käytön hyödyttömyyttä CoViD-19:n leviämisen ehkäisemisessä, ei voida poissulkea: niistä voidaan kuitenkin varmasti se todeta, että puhumisen hetkellä uloshengitysilman seassa olevat aerosolipisarat niillä pystyy suodattaa jopa täysin, mutta kun sitä, miten iso osuus uloshengitysilman mukana leijailevista CoViD-19 -viruksista on aerosolipisaroiden sisällä missäkin infektion vaiheessa, sitähän ei tiedetä.
      • joka tapauksessa, laskostamalla metallinen nenää vasten tuleva kappale maskin sisälle päin ja sitten taittelemalla metallikappale kolmesti sik-sakille, kirurginmaskin asettuminen mahdollisimman tiiviisti kasvoille onnistuu systemaattisesti ja sen tiiveys on helppo silmämääräisesti todeta ulkoapäinkin.
      • mikäli henkilöllä on partaa, kirurginmaskin suodatusmekanismi ei luonnollisestikaan toteudu. Tällöin riskinä on, että maskin suodatinkangas vastaanottaa pisaroita, joihin mikrobit ovat sitoutuneet, mutta jotka kuivavat äkkiä kun maskin toimintaperiaate (kostea uloshengitysilma estää maskinsisäistä suodatinkangasta kuivahtamasta käytön aikana), ja tällöin mikrobit vapautuvat ilmaan leijumaan.
      • koska kirurginmaskin täsmällinen tarkoitus on aerosolipisaroiden suodatus, ja aerosolipisaroita muodostuu periaatteessa vain yskähdellessä tai puhuessa (värinästä johtuen), niin mikäli henkilö ei yskähtele eikä käytä lainkaan ääntään, aerosolipisaroita ei uloshengitysilmassa ole ja kirurginmaski ei teoriassa päädy suodattamaan mitään.
    • mikäli (alueellinen tai valtakunnallinen maskipakko määrätään voimaan, tärkeä asia huomioida on, että kirurginmaskin yms. suositeltujen maskiversioiden ensisijainen tavoite on suojata kanssaihmisiä, ja näin ollen tulisi välttää puhumasta lainkaan maski naamalla, koska on tyystin tutkimaton hypoteettinen mahdollisuus, että puhumisen myötä maskin suodatinkankaan kuituihin päätyneet mikrobit todellisuudessa vapautuvat vähän kerrassaan kuiduista uloshengitysilman sekaan. Eli siis sikäli kun tämä hypoteesi olisi todellinen, silloin kaikki päivittäiskäytössä olevat maskityypit käyttäytyvät samoin, virusta levittäen, jonka vahingollisen reaktion pystyy itse kukin ennaltaehkäisemään omalta osaltaan pysytellen hiljaa maskin takana.


  • Ajatustapa, että kaikki tehokkaiksi tunnistetut aktiiviseen laumasuojaan liittyvät toimet olisivat ylipäänsä melko turhia, koska epidemiaa esiintyy niin harvakseltaan (esimerkiksi esiintyvyydellä 100/100000 yhdellä tuhannesta, on harhassa:
    1. Henkilöllä, joka sattuu itse olemaan taudinkantaja (tai on todettu infektoituneen), aktiivisen laumasuojan toimista on lakkaamatta valtava hyöty eli jokaisessa ihmiskohtaamisessa sekä muutenkin julkisesta tilaa käyttäessä.'"
    2. CoViD-10 -virusinfektio ilmenee poikkeuksetta aina aluksi ilman mitään oireita, mutta silti muita ihmisiä tartuttavana.


  • käytännön ongelmaksi on muodostunut maskien hankala virittely kasvoille, intensiivinen tarve ja korkea hinta, mistä syystä välissä denaturoimattomia kirurginmaskeja on ollut tapana pukea kasvoille moneen otteeseen.
    • eräänä mahdollisena ratkaisuna voisi olla kirurginmaskien yleiskäytön lopettaminen:
      • Alkuvuodesta 2020, kun kukaan ei Suomessa käyttänyt maskeja, epidemia saatiin muilla keinoin hallittua, mm. vähäpuheisuudella.
      • Maskittomuus antaa realistisen signaalin kanssaihmiselle kontaminaation mahdollisuudesta, maski aiheuttaa harhaanjohtavan turvallisuudentunteen: suodatusteho siviilien parissa vaihtelee merkittävästi (ks. linkin tilastolliset analyysit)
        1. USA:n laivastossa (maskeja käytetään oikeaoppisesti; melko tiivis toimintaympäristö, yksittäisissä kabineteissa/hyteissä todennäköisesti optimaalisen vähäinen ilmanvaihto; maskin käyttö/käyttämättömyys vaikuttaa hyvin vähän yhteisön sosiaaliseen kulttuuriin) tartunnan riski kirurginmaskin kanssa oli 30% verrattuna ilman maskia.
        2. kotitalouksissa (tilastollisesti, itseraportoituna; melko tiivis toimintaympäristö, oleskeluhuoneissa ei poistoilmanvaihtoa; maskin huolellisella käytöllä/käyttämättömyydellä saattaa olla yhteys sosiaalisen kulttuurin intensiteettiin yhteisössä, sillä perheet saattavat erota huomattavasti toisistaan sen suhteen, miten vakavasti covid-19:aan suhtaudutaan) tartunnan riski kirurginmaskin kanssa jopa vain 20% verrattuna ilman maskia.
        3. valtiollisissa mittakaavoissa tartuntojen määrissä ei tilastollista muutosta maskien yhteiskunnallisen käytön alkamisajankohtana.
          • maskien käytön aloittamisista lähtien ei positiivista eikä merkittävää negatiivista efektiä yhteiskuntakohtaisesti, sitä edeltävään yhteiskunnalliseen tilanteeseen verrattuna.
          • maskien käytön jatkuessa em. maskien multiuse- yms. väärinkäytön yleistyminen yhteiskuntamittakaavassa.
        4. käytännöllisesti katsoen tartuntamääriä oleellisempaa on saada infektion virusannos pysymään vähäisenä (lievemmät taudinkuvat).
          • Avoimessa tilassa, kuten kauppa (jossa ilmanvaihto), turvaväli puolesta metristä kolmeen metriin vähentää viruspartikkelien pitoisuutta hengitysilmassa 100%:sta 2,8%:iin.
          • Kirurginmaskien hyöty ilmenee tiiviissä toimintaympäristöissä/suljetuissa tiloissa, joissa ei ilmanvaihtoa. Avarissa tiloissa/joissa ilmanvaihto, kirurginmaskin huolellinen käyttökulttuuri on lisännyt tartuntoja samassa suhteessa kuin se suljetuissa toimintaympäristöissä niitä vähentänyt. Maskinkäytön jatkuessa ja käyttökulttuurin huolellisuuden tason entisestään laskiessa maskinkäyttö todennäköisesti entisestään lisännyt tartuntoja.
          • maskien käytöllä korkea yksikkökustannus ja kehno adaptoitavuus:
            • turvavälien harjoittaminen maksuton ja sillä hyvä adaptoitavuus.
            • Maskien käyttövelvoite kasvattaa kansalaisten välisiä elintasoeroja jopa radikaalisti.


Kirurginmaskien (ja sitä huonompien) infektioita vähentävä vaikutus rajoittuu suljettuihin toimintaympäristöihin, joissa sitä käytetään huolellisuutta noudattaen. Muissa olosuhteissa kirurginmaskin (ja sitä huonompien) käyttökulttuuri tehostaa infektoitumisriskiä vastaavalla taholla. Ja inversiona: turvaväli ilman mitään maskia lisää tartuntariskiä suljetuissa toimintaympäristöissä {eli joissa joko turvaväliä mahdoton pitää tai ei kunnollista ilmanvaihtoa}, mutta vastaavalla teholla pienentää sitä avarissa toimintaympäristöissä.

Nyrkkisääntönä: mikäli toimintaympäristön fyysiset ja tekniset realiteetit mahdollistavat turvaetäisyyden pitämisen kanssaihmisiin, turvaetäisyys ilman maskia on käytännössä aina tehokkaampi suojautumistapa kuin kirurginmaski.


* tottakai mikäli infektoitunut henkilö aivastelee ja yskii estoitta ympärilleen tai puhuu huutaen, hän toimii viruslinkona, mutta tällainen kategorioituu tarkoitukselliseen taudin levittämiseen, iästä riippumatta, eikä siksi tässä tarkastelussa huomioitava skenaario.

Viruksen suodatettavuus[muokkaa]

  • CoViD-19 -viruspartikkelin pinnassa on proteiinista koostuvia nystyröitä (spike proteins), jotka takerruttavat viruksen tietynlaisiin kudostyyppeihin, mutta onko näiden nystyröiden tarkertuvuus mekaanista vai kemiallista, on epäselvää, kuten sekin, että kuinka helposti ne irtoavat viruspartikkelin pinnasta (esimerkiksi kemiallisesta tai ballistisesta rasituksesta johtuen).
    • näin ollen ei kannata vetää mitään johtopäätöksiä siitä, että heikentäisivätkö vai tehostaisivatko nämä nystyrät viruksen suodatettavuutta ilmavirrasta.
    • toisaalta nystyrät saattaisivat mahdollistaa jonkinlaisen katalysaattorin (kuten aktiivihiili?) löytymisen viruksen suodatettavuuden parantamiseksi.


  • CoViD-19 -viruspartikkelin (vuonna 2020) koko on melko todennäköisesti 0,00005 mm eli 0,05 μm eli 50 nm (ks. lähde).
  • mm. partikkelifiltterin kostuminen (kuten korkea ilmankosteus tai nestemäiset aerosolipisarat) ja ballistinen voima (kuten aivastus, tehokas puhallin tai värinä) saattaa muuttaa partikkelin pääsyä filtterin läpi eli heikentää tai parantaa suodatustehoa alle tai yli sen sertifikaatin, joka suodattimelle on laatutestausten perusteella myönnetty.
  • kirurginmaskin suosittelu suurelle yleisölle johtuu sen edullisuudesta, kohtuullisen hyvästä kosteiden aerosolipisaroiden suodatuskyvystä oikein käytettynä ja muihin maskityyppeihin (esim FFP3) nähden paremmasta käyttömukavuudesta (ks. käyttömukavuustutkimus).
    • FFP-maskien käyttömukavuus on sitä parempi, mitä kasvojenmyötäisempi kuppiosa on muodoltaan (vähemmän uloshengitysilmaa sisäänhengityksen alussa).
      • kasvojenmyötäisyyttä ja siten käyttömukavuutta saa lisättyä "ompelemalla" maskia esimerkiksi keskeltä kaksinkerroin vastakkain.
    • kirurginmaski ei suunniteltu eikä tarkoitettu kuivien mikrohiukkasten suodattamiseen.
    • hanki FFP3-tasoinen maski remonttiliikkeestä. Tällöin remonttiliikkeen FFP3-valikoima vähitellen paranee, mistä välillisesti seuraa, että epidemia-aalto loivenee, sillä pitämällä FFP3-maskeja kaupan, asiakkaat pystyvät hankkia ja käyttää FFP3-tason maskeja. Maskin pesu ja viruksen desinfiointi/denaturointi VTT:n tai Boeingin menetelmin.
      • maskin hankkiminen "koronapotilaan varalle" eli käytettäväksi tilanteessa, että saa tietää infektoituneensa tai altistuneensa, epäilee asiaa tai joutuu osallistumaan "koronalinkoihin"
      • epävirallisissa olosuhteissa voi esim. Kokeilla kääntää uloshengitysventtiilimaskin nurinpäin naamalle tai purkaa ja uudelleenasentaa venttiili toisinpäin ja ylösalaisin maskiin, jotta edes jompikumpi, eli poikkeuksellisesti siis sisäänhengitysliike, olisi vapaata (jolloin hengittäminen ei olisi ahdistavaa), epävirallisissa olosuhteissa eli kotona toipilaana uloshengitysilma olisi saatava suodatettua kunnolla jos esim. kotityöt välttämätöntä hoitaa. Kangasmaskin, kirurginmaskin tosiasiallinen virustensuodatuskyky vahvasti kyseenalainen fakta.
    • 28.1.21 uutisen mukaan FFP-maskisuositusten antamisesta (ja nähtävästi samalla kangasmaskien sekä kirurginmaskien käytön kieltämisestä) keskustellaan. Käytännöllisesti katsoen tämä merkitsee, että FFP-tason maskeja joka tapauksessa tullaan alkamaan vähintäänkin suositella lähipäivinä.
      • Käytännöllisesti katsoen tämä merkitsee, että ellei vaihtoehtoisia keinoja kuten esimerkiksi julkisten tilojen UVC-valo, aiota esittää, silloin epidemian jatkuessa tullaan kansalaisille suosittelemaan aina vain tehokkaampia ja tehokkaampia kasvosuojaimia.
        • remonttiliikkeet yms. kaupat pyrkivät kauppaamaan portaittain vain sitä maskityyppiä, jota minäkin kautena suositellaan, koska sille on selvin kysyntä eikä kyseiset markkinat syö paremman suodatustason maskien kehittymässä olevilta markkinoilta kysyntää (kuluttajilla maskien kestohyödykkeenä käsittelytekniikat).
        • tilaistoissa hyöty ilmennee parhaiten sellaisilla maskeilla, joissa sisäänhengitysilman ja uloshengitysilman suodattaminen tapahtuu eri suodattimien kautta (jolloin virukset eivät pöllyä maskista ympäristöön), kuten FFP-maskien osalta voisi spekuloida, että uloshengitysventtiilin edessä olisi P100-lisäsuodatin.
        • periaatteessa jos maskinkäyttö ei vaikuta tartuntatilastollisesti, se on hieman kyseenalainen, ellei jopa aivan tarpeeton vaiva. Maskin, joka suojaa ensisijassa käyttäjää ja vasta toissijaisesti ympäristöä, yleinen toimivuus tai toimimattomuus selviää paljon nopeammin ja yksiselitteisemmin kuin maskin, jonka toivotaan suojaavan edes toisia ihmisiä (ja jonka tehokkuutta ei siitä syystä uskalla kyseenalaistaa). Maskienkäyttöä alettiin suositella Suomessa elokuusta 2020, yleistyen vuodenvaihdetta kohti ja varsinkin tammikuussa 2021. Näin ollen tilastollisesti tämän pitäisi näkyä kaupoissa saatujen tartuntojen %-osuuden supistumisena, niiden määrällisenä hiipumisena tai loppumisena, mutta ei nyt ainakaan yltymisenä.
        • Käytännössä jos äskeisen diagrammin valossa tarkastellaan kaupoissa ja julkisissa kulkuvälineissä saatujen tartuntojen jopa olematonta osuutta viime syksynä, kun kasvomaskit olivat vasta tulossa tavaksi, ja sitten myöhempää aikaa, kun kaupoissa ja julkisissa kulkuvälineissä saatujen tartuntojen osuus hitaasti mutta systemaattisesti kasvaa, niin vaikka toisin toivoisi, niin valitettavasti ei ole yksiselitteistä, että onko maskeille ylipäänsäkään tarvetta. Kenties FFP-maskit supistaisivat kaupoissa saatujen tartuntojen osuuden mitättömäksi, kenties niin tapahtuisi ihan vain kieltämällä maskit kaupoissa ja julkisissa kulkuvälineissä, näyttö on ristiriitaista.
        • Optimaalisin ratkaisu voisi olla maskisuositusten keskeyttäminen, jolloin FFP-tason maskeja voisi halutessaan käyttää oman turvallisuutensa parantamiseksi, mutta ainakaan kirurginmaskeja eikä kangasmaskeja (joidenkin yksittäisten asiakkaiden tai yleisen mielipiteen painostamana) niin yleisesti käytettäisi, vaan sen sijasta turvavälit huomioitaisiin paremmin. Teknokraattisimmankin "maskigaten" hyöty saattaa olla aivan sama kuin aikaisemmin harjoitettujen turvavälien sekä vähäpuheisuuden.
          1. Mitä selkeämpi puhe, sen paremmin turvavälit pysyvät yllä esimerkiksi asiakaspalvelijalta neuvoa kysyessä. Maski tekee henkilön puheesta puuroisemman kuuloista, visiiri vähiten.
          2. Näin ollen riippumatta siitä onko ilman maskia vai kumipuku päällä, niin puheensa selkeyteen on tartuntaepidemian alla kiinnitettävä huomiota, 'partaansa puhuminen' vinssaa turvavälejä lyhyemmiksi (juuri niinä hetkinä kun turvaväli olisi hyödyllisimmillään).
          3. Maskitonna oleskelussa korostuu aivastelun pidättämisen merkitys, sillä paitsi että tilastot ovat viitanneet, niin myöskin jotkut tutkijat ovat kallistuneet siihen hypoteesiin, että mikäli aivastelua ei ilmenisi, pintojen desinfioimisen tarve infektioiden ehkäisemiseksi vähenisi huomattavasti. Setelin toisella puolella on kylläkin se, että tällöin muut basillit, jotka pintakontaminaatioiden kautta leviävät, saattaisivat lisätä vaarattomista syistä aiheutuvaa infektio-oireilua ja koronakaranteeneja, esimerkiksi töistä poissaoloja koronatestituloksia odotellessa. Eli aiheuttaa periaatteessa tällä tavoin välillisesti vahinkoa.
            • kuitenkin tämä spekulaatio, että pintakontaminaatioiden kautta (poislukien esimerkiksi punttisalit ja vastaavat) korona ei juurikaan ole levinnyt, niin avaa ovia kokeilla, josko lievempikin käsien parkitseminen (esimerkiksi pelkällä hanavedellä peseskely tai öljyllä voitelu) ajaisi saman asian kuin tavanomainen pirtulla pesu joka välissä.
  • HEPA-suodatin (high efficiency particulate filter), jollaiset haitarimaiset hienosuodattimet mm. kaikissa koritalouskäyttöön tarkoitetuissa imureissa on), suodattavat 99,7%:sti 0,3 μm kokoiset partikkelit.
    • vastaavan suodatustehon "kertakäyttökasvomaskeja" on markkinoilla (USA:ssa testattu rakenne, jolle on ilmeisesti myönnetty sikäläinen hätätilasertifikaatti, ks. mm. linkkivinkki).
    • HEPA-suodattimen purkamalla saa käyttöönsä kangasmaisen palan suodatusmateriaalia, jonka voi esimerkiksi liimapisaroin kiinnittää jäykkärunkoisen FFP2 -tason maskin sisäpintaan.
    • Huom: osalla FFP3-maskeja kansainvälisesti myyviä toimittajia sekä osassa Suomessa toimivista remonttiliikkeistä on tällä hetkellä voimassa FFP3-maskien markkinointikielto. Tämä todennäköisesti johtuu maskien alimitoittuneesta tuotannosta suhteessa tarpeeseen, jolloin tuottajan kotivaltion tarve pyritään ensisijaisesti turvaamaan, toissijaisesti valtioiden varmuusvarastot ja ammattilaiset, vähittäiskauppa viimeisenä (jossa kysyntä huomattavasti toimitussaattavuutta/valmistusmääriä suurempaa, kun massatuotettuna ihmiset heittelisivät niitä roskiin kuin pahvimukeja).
      • FFP3-suodatinkangas ei ole teknisesti kovinkaan monimutkainen valmistaa (valmistetaan eräänlaisella "hattarakoneella"), joten mahdollisesti jossain vaiheessa tulee olemaan saatavilla / jossain olisi kaupan rullatavarana FFP3-kangasta tai HEPA-kangasta, josta esimerkiksi origamitaitella siistejä maskeja itselleen, taikka liimapisaroin kiinnittää olemassaolevan maskin sisäpintaan, taikka tehdä samalla taitteluperiaatteella kuin kirurginmaskit).
        • mahdollisesti pystyisi myös esimerkiksi kangasmaskin sisäpintaan itse ompelemaan moisen: ompelusauman väliin leveästä kumilenksusta kuminen ompelulangan reikien ilmatiivistemekanismi.
  • tupakansavun hiukkaskoko on tuo 0,3 μm (lähde).
    • HEPA-suodatin suodattaa lähes tyystin tupakansavun (hajun) ilmasta, mutta siltikään ei CoViD-19 -viruksia, joiden koko on kuudesosa "savunhajupartikkelista" - toisaalta savunhajun suodattamisen ideoilla voisi löytyä soveltuva menetelmä CoViD-19 -viruspartikkelien suodattamiseksi mekaanisesti pois ilmasta:
      • sähkösuodattimet
      • ionisaattorit
      • suhteellisen kosteuden nostaminen yli sadan (mikrohiukkaspartikkelit kondensoitumiskeskipisteinä)
      • savunpoistoluukut
      • sisäilman viruskuorman kertymisen virtualisointi/simulointi savun avulla (esimerkiksi lentokoneen tai junan matkustamon infektoimispotentiaalin tutkiminen).
    • Teollisuuskäyttöön tarkoitetuissa imureissa suodatustarkkuus ei ole yhtä hyvä kuin kotitalousimureissa, mutta toisaalta, niissä usein on mahdollisuus liittää erillinen poistoilmaputki likaisen (esisuodatetun) ilman puhaltamiseksi esimerkiksi ilmanvaihdon poistoilmakanavaan tai välittömästi ulkoilmaan.
    • Huom: uskomatonta kyllä, mutta HEPA-tason suodattimissa on kahta eri suodatustarkkuutta: H13 ja H14, joista jälkimmäisen suodatuskyky on kymmenkertainen suhteessa edelliseen.


  • vähäpuheisuus,
    pehmeä-äänisyys sekä
    oleskelu-/keskusteluetäisyys,
    keskustelun lyhyys ja
    sisäilmanlaatu
    ovat efektiivisiä - avaintekijöitä - ilmaleviämisen ehkäisemisessä, niin maskein kuin maskeitta, sillä niiden vaikutukset ovat yleispäteviä ja yksiselitteisiä viruksen mutatoitumisisalttiudesta riippumattomia, ja ne eivät ole patentti-, kustannus-, elintaso-, välineurheilu-, kausimuoti-, kasti- eikä mensa- vaan tottumiskysymyksiä. Ja ne on periaatteessa hyvin vanhoja/ikiaikaisia, lähes vaistonvaraisia toimintatapoja ja näin suvereenisti jokaisen ihmisen milloin vain käytettävissä.

Paikkoja, tilanteita ja olosuhteita joissa infektiot leviävät herkästi[muokkaa]

  • Infektio, kuten norovirus tai koronaepidemia, leviää ihmisistä sekä ruuista ja muista tarvikkeista ja välineistä, joihin on päätynyt partikkeleita, jotka ovat peräisin infektoituneen henkilön iholta, vaatteista tai uloshengitysilmasta, riippumatta siitä, ilmeneekö infektoituneella henkilöllä infektion oireita, mutta varsinkin mikäli niitä ilmenee. Infektio-oireita ei välttämättä ilmene, mikäli henkilöllä on hyvä immuniteetti, sillä tavanomaiset infektio-oireet kuten nuha, kuume, särky, väsymys, yskä, ruokahaluttomuus jne. ovat elimistön omia välillisiä varokeino-mekanismeja, joilla se pyrkii tehostamaan alitehoiseksi osoittautuneen immuniteettijärjestelmän toimintaa, eivät infektionaiheuttajan itsensä aikaansaannoksia.
    • tästä johtuen periaatteessa kannattaa pyrkiä tehostamaan omaa immuniteettiaan esimerkiksi lisäravintein, sinkkitabletein ja pukeutumalla lämpimästi, mutta mitalin kääntöpuolena on, että tällöin selkeitä infektio-oireita ei välttämättä esiinny, jolloin henkilö ei tiedä kantavansa ja levittävänsä infektiota. Toisaalta yleensä on niin, että mitä vähäisemmät infektio-oireet, sitä vähemmän infektiota levittää toisiin ihmisiin.
    • toisaalta, siitä syystä että varsinaisen (sekä suoraan tautina että välillisesti mm. terveydenhoitojärjestelmän toimintaa lamaannuttavana ja henkilöstöä ylikuormittavana, sekä toisaalta toinen toistaan kilpailukykyisempiä variantteja kehittävänä) tämän hyvin vakavan, hyvin vaarallisen CoViD-19 -epidemiaviruksen aiheuttamalla infektiolla on samat oireet kuin tavallisilla esimerkiksi vilustumisilla, flunssilla ja lastentaudeilla, ja näiden lähestulkoon vaarattomien taudien leviämistä siinä taustalla olisi pyrittävä myöskin tukahduttamaan (turhien diagnosointien minimoimiseksi), mihin mm. sinkkitabletit sekä 'superfoodit' ovat omiaan.
      • sukupolvesta/aikakaudesta toiseen toistuva ilmiö on, että itsenäistymisvaiheessaan olevat lapset haluavat kuljeskella liian kevyissä (ei tarpeeksi lämpimissä) vaatteissa ulkona, jolloin vilustumisia yms. saadaan helpommin.
    • huolimatta siitä, ettei infektio-oireiden aiheuttaja olisi selvillä, potilaan hoitaminen terveeksi kannattaa tehdä samanlaisella rutiinilla, jossa pyritään välttämään kenenkään muun infektoituminen.
  • Henkilö, joka liikkuu paljon erilaisissa paikoissa/erilaisten ihmisryhmien keskuudessa, päätyy sitä todennäköisemmin infektion kantajaksi. Todennäköisyys riippuu esimerkiksi siitä, miten erilaisia paikat sekä ihmisryhmät, joiden parissa henkilö liikkuu, ovat. Mitä erilaisempia, sitä todennäköisemmin joissain niistä vallitsee infektiolle muita otollisemmat leviämisolosuhteet. Vaikka hän ei kohtaisi infektoituneita henkilöitä, silti paikat, kuten rappukäytävät ja julkiset kulkuvälineet, voivat olla infektiivisiä pintojen, huonetekstiilien sekä sisäilmassa tavallisesti leijuvan pölyn vuoksi. Infektoivat partikkelit kiinnittyvät sähköisistä voimista johtuen pölyhiukkaseen, mutta voivat leijailla myös erillisinä ilmassa.
    • mikäli pyrkii vähentämään mahdollisen infektion aiheuttamia oireita esimerkiksi lisäravintein, tällöin on syytä myöskin syytä pyrkiä välttämään infektion leviämiselle otollisia olosuhteita, jottei toimisi oireettomana infektionlevittäjänä.
    • mikäli on välttämätöntä liikkua paljon, niin ainakin sellaisia paikkoja, joissa infektioiden tiedetään ennen kaikkea leviävän sekä sellaisia ihmisryhmiä, joiden tiedetään muita tavanomaisemmin kantaneen infektoivia partikkeleita, kannattaa välttää.
    • mikäli ei tiedetä, millaisissa paikoissa ja ihmisryhmissä infektoivia partikkeleita muita tavanomaisemmin esiintyy, kannattaa keskittyä liikkumaan toisiinsa nähden mahdollisimman samankaltaisissa paikoissa, jotta todennäköisyys käydä infektion leviämiselle otollisissa olosuhteissa pysyisi vähäisenä.
    • infektiolle muita otollisemmista olosuhteista on ensiksi tarjolla spekulaatioita sekä tilastotietoa kansainvälisissä lähteissä todennäköisemmin kuin kansallisissa lähteissä.
  • infektio saattaa levitä myös esimerkiksi matalassa lämpötilassa pestyistä astioista sekä pyykistä.
    • pesuveden välityksellä.
    • viemärin putkien sisällä leijuvan aerosolin välityksellä.
  • puhelimeen tai mikrofoniin puhuessa
    • äänen korottuminen (aerosolipisaroiden määrä on suoraan verrannollinen puheen/laulun äänenvoimakkuuteen).
    • infektiopartikkelien kantautuminen esiintymislavalta yleisön ylle avoimessa ilmassa (tämä on ehkäistävissä asettamalla esiintymislavan ja yleisön väliin poistoilmaventtiilejä eli muodostamalla laminaarinen ilmanvirtaus/vastatuuliverho esiintyjien ja yleisön väliin).
  • vektoritartunta (oireeton välittäjäagentti kuten kotieläin kuten kissa, hyönteinen kuten hyttynen, lähipiirin vuorotellen sylissä pitämä vauva, tarhaikäinen lapsi, kouluikäinen nuori, taudille immuuni aikuinen).
    • mm. hyttysvälitteiset nykyisin lähinnä tropiikissa esiintyvät taudit
    • Syyskuussa 2020 lähinnä USA:n itäosissa paikallisesti leviävä idän hevosaivotulehdus
    • hyttysten houkutteleminen esimerkiksi ultraviolettilamppujen avulla erillisiin paikallisiin populaatioihin, jotta tauti ei diffusoituisi eteenpäin.
    • sisäilman ionisointi pölyhiukkasten kuten vaatepölyn poistamiseksi sisäilmasta.
    • huonekohtainen tulo- ja poistoilmakanavisto
    • sisäilman sterilointiteknologia.
    • 5.11.2020 uutisartikkelin mukaan aikavälillä 26.10-1.11.2020 eli vko 44 oli HUS:n alueella vajaat 30% kaikista tartunnoista saatu kotipiirissä [STM, THL]. Muualla Suomessa, kun tuntemattomaksi jääneiden tartunnanlähteiden osuus vain noin 20%, niin kotipiirissä saatu muualla maassa jopa 48%.
      • tartuttavuusluvun R0 ollessa 1,2-1,25 HUS:n alueella kysymys on merkittävästä 0,36-0,38 desimaaliyksikön osuudesta.
      • muualla Suomessa kysymys on vieläkin merkittävämmästä 0,58-0,6 desimaaliyksikön osuudesta.
      • CoViD-19 -tartunnat oireettomista (silti infektoivista) nuoremmista perheenjäsenistä muihin perheenjäseniin.
    • Viikolla 44/2020 todetuista uusista CoViD-19 -tartunnoista jopa 30-48% saattaa olla päiväkotien, koulujen ym. oppilaitosten ja harrasteryhmien kautta kantautuneita vektoritartuntoja.
      • Tämä on niin merkittävä osuus, että se selittäisi syksyn 2020 koko toisen tartunta-aallon talttumattomuuden.
      • Kyseisen toisen aallon voimakkuus (uusien todettujen tartuntojen päiväkohtaisten määrien perusteella) on vuoden loppuun mennessä kohoamassa 2-3 -kertaiseksi kevään 2020 ensimmäiseen aaltoon verrattuna, ja koska mitään hidastumisen saati talttumisen merkkejä (tartuntamäärien oletusarvoisesti sinikäyrän muotoisen aallon puolenvälinkään puhumattakaan epidemia-aallon yläharjan eli yläkuolokohdan saavuttamista) ei ole koko syksynä ollut näköpiirissä, niin siitä syystä kysymys on akuutista uhasta, joka on Suomen olemassaolon kohtalonkysymys.
  • karjan keskuudessa leviävät epidemiat
    • navetan, sikalan tai vastaavan (tehokkaan) ilmanvaihdon jäteilmavirta saattaa tällöin olla infektiivistä ja muodostaa kaukokulkeutumisriskin {tai 'tuulikulkeuma} jopa useiden kilometrien päähän.
    • Tanskassa 3.11.2020 tulleen tiedon mukaan on päädytty lopettamaan kaikki turkistarhaus tarhaeläinten keskuuteen (ilmeisestikin kaukokulkeutuen) leviävän CoViD-19 -virusmuunnoksen vuoksi.
  • Ilmavälitteisen epidemianaiheuttajan tapauksessa tiheään asutetut alueet (mm. tiheään asutut maat kuten Kiina ja eräät Afrikan maat, sekä periaatteessa kaikki suurkaupungit).
    • Aktiivisen laumasuojan toimintojen harjoittaminen myös yksin ollessaan, esimerkiksi CoViD-19:n tapauksessa äänekkään puheen (esim. laulaminen tai puhelimeen puhuminen) sekä yskimisen ja aivastelun välttäminen mahdollisuuksien mukaan, mattojen tamppaamisen sekä imuroinnin välttäminen (lattiapölyn lastaamisen ja moppaamisen sekä muiden pintojen kostealla rätillä puhtaana pitämisen suosiminen, tuulettaminen (mikäli ulkoilma on sisäilmaa raittiimpaa ja puhtaampaa). Suurkaupungeissa vierailutiheyden harventaminen / suurkaupungeissavierailemistarpeen vähentäminen.
      • perustellen esimerkiksi sillä, että suurtakouskeittiöistä kantautuu yleensä tuoksut kadulle satojen metrien päähän, niin myös huoneistossa yksin ollessaan infektoitunut levittää yksittäisiä viruspartikkeleja kaupungin ilmaan, täten lähikaduillakin on olemassa infektoitumistodennäköisyys, nykyisillä varianteilla kuitenkin häviävän pieni sellainen.
    • ilman steriloiminen sekä tulo- että poistoilmakanavassa.
  • päivittäistavaraliikkeet ja kaupat yms. asiointitilat
    • infektoivuus vaihtelee liikekohtaisesti, muun muassa riippuen lineaarisesti siitä, mikä on liiketilan ilmanvaihdon teho (tilavuusvirta m3/h tai ltr/sek per tiloissa oleskelevien asiakkaiden lukumäärä).
      • montako asiakasta sisätiloissa kerrallaan riippuu lineaarisesti siitä, kauanko asiakas keskimäärin käyttää aikaa liiketilassa tarvitsemiensa ostosten tekemiseen.
    • oman asuinalueensa lähikauppoja ym sellaisia butiikkeja, joiden asiakaskunta on stabiili ja suppea, on syytä suosia.
      • tutuissa liikkeissä ja kaupoissa asioidessa myöskin ostoslistat tulee kirjoitettua tuotteiden hyllyjärjestyksen mukaan, jolloin asiointi vie murto-osan siitä ajasta mitä myymälätilassa ees-taas marjaileminen/suunnistus.
        • muiden asiakkaiden ohittelu sekä henkilökunnan tenttaaminen vähenee (molemmat lisäävät oireettoman taudinkantajan infektoivuutta).
    • sisäilman steriloiminen julkisissa liikkeissä (esimerkiksi hyllykön yläpuoliseen ilmanalaan kohdistuvat UVC -valokeilat.
    • mikäli pakastimessa on tilaa, kaikkien pakastettavissa olevien ruoka-aineiden jakaminen pienempiin annoseriin ja pakastaminen.
    • jääkaapin lämpötilan laskeminen ruokien käytettävyyden sekä säilyvyyden kannalta mahdollisimman alas (huom. vihannekset), jotta kauppareissuja saa harvennettua ostamalla kerralla enemmän päivittäistavaroita.
      • tavallisten ruoka-aineiden (kuten kurkku, porkkana, kananmunat) viikkotarpeen laskelmointi (taikka standardin varastointitarpeen arvioiminen) ja lukemien kirjoittaminen pahville jääkaapin kyljessä tai jääkaapin sisällä säilytettäväksi tarpeettoman aivojumpan vähentämiseksi.
      • pandemiatilanteen pahentuessa tai vastaavankaltaisen vakavan poikkeustilan vallitessa voi olla kätevää, että osaa määritellä tarvitsemansa peruselintarvikkeiden joukon, jotta ne pystyy tarvittaessa joku ulkopuolinen tahokin toimittamaan kotiovelle.
        • Esimerkiksi siten, että ulko-ovessa tai oven vieressä on lukituslenkki, johon asukas on jättänyt avonaisen munalukon, kaupassakävijä/kuriiri sitoo kauppakassin rusetille, jonka jälkeen pistää naskalilla reiän poikittain rusettisolmun läpi ja lukitsee kauppakassin siitä munalukolla oven lukituslenkkiin roikkumaan.
        • Jotkin elintarvikkeet pystyy pujottamaan postilaatikon kautta sisään, kuten kahvipaketti, kunhan pakettiin tekee hakaneulalla mahdollisimman pienen ilmareiän.
        • Jotkin elintarvikkeet kuten kuivaherneet ja jauhot, pystyy toimittamaan kirjepostitsekin perille, mikäli ne vakuumipakataan soveltuvan muotoisiin pakkauksiin.
        • Lisä-jääkaapin tai -pakastimen sijoittaminen esimerkiksi takaovelle, verannalle, parvekkeelle tai ulkovarastoon helpottaa elintarvikkeiden säilömistä tuholaiseläimiltä ja mikrobikuormalta suojassa. Lukitus esimerkiksi kylkeen ja oviluukkoon kiinnitettyjen teräsorsien välisellä munalukolla, mikäli tarpeen.


Kaupassakäymisen pystyy sopimaan tutun kaveriporukan kanssa esimerkiksi siten, että kaikki lähettävät yhdelle viitseliäälle, joka käy kaupassa, omat ostoslistansa.

  1. Kaupassa kävijä maksaa eri kaverien ostokset erikseen pankkikortillaan (jolloin joka ostotapahtuma kirjautuu erillisenä tilitapahtumana ostajan tiliotteelle.
  2. Ostosten kuitti laitetaan kunkin kaverin kassiin mukaan.
  3. Kassi jätetään ennalta sovittuun paikkaan kiinni solmittuna ennalta sovittuna aikana vähin äänin.
    • Esimerkiksi kuistin penkillä olevaan pahvilaatikkoon ja paino päälle (variksilta suojassa).
    • Esimerkiksi leveään kannelliseen ämpäriin (hygieenisesti myöskin sateelta sekä hyönteisiltä suojassa; helppo napata pussi tai koko ämpäri ovelta sisälle; ämpärin sisus pysyy puhtaana, jolloin ei lyhennä esim. vihannesten säilyvyyttä; ämpäri voidaan ripustaa koukkuun tai umpisilmukkaan vaikkapa kaiteessa roikkumaan, jolloin ei niin helposti ala ilmetä näpistelyä esimerkiksi pula-aikana).
    • kulkutaudin leviämisen ja kikkailun ehkäisemiseksi ei koputeta ja anneta suoraan vastaanottajalle.
  4. maksu suoritetaan ennalta sovitulle tilille kuitin loppusumman mukaisesti ajallaan.
  • voidaan sopia että vuorotellaan, mutta voi samakin henkilö tehdä kokoajan.
  • voi esimerkiksi kuvata nopeutetun videon kaupan hyllyistä, jotta kotona olijoilla olisi valitsemisen ja vaihtelun mahdollisuus.
  • samalla voidaan käydä useammissa kaupoissa, kun kerran ostoksille lähdetään.


"Lockdown"[muokkaa]

Kansainvälisessä kielessä on CoViD-19:n myötä tullut tutuksi termi lockdown, jolla tarkoitetaan määräaikaista kansalaisten suojautumista merkittävältä vaaralta sulkeutumalla rakennuksiin tai huoneisiin, joissa he sattuvat lockdown-protokollan julistamisen hetkellä olemaan. Lockdown-menettelyjä on useanlaisia, esimerkiksi ulkonaliikkumiskielto.


Lähihistoriassa tuttuja lockdown-tilanteita Suomessa ovat olleet esimerkiksi kouluampumiset (luokkahuoneisiin lukittautuminen), pommiuhkaukset (yksittäisten katujen tai kokonaisten asuinalueiden ulkonaliikkumiskiellot), vaaralliset kaasuvuodot (ilmanvaihtojärjestelmän sammuttaminen esimerkiksi palavan teollisuusrakennuksen myrkyllisestä savusta johtuen), valtiolliset kulkueet (esimerkiksi presidentti Vladimir Putinin vierailun ajaksi). Lisäksi muun muassa täällä Suomessa on sotilaallisten yllätyshyökkäysten (ilmapommitukset, atomi-, bio-, kaasuiskut, vieraan vallan erikoisjoukkojen hyökkäys) varalta kerrostaloissa ja julkisissa rakennuksissa erityiset väestönsuojatilat sekä tällaisista hälyttämiseksi sireenit talojen katoilla, jonka hälytysjärjestelmän toimintakuntoa testataan säännöllisesti.


Edellä mainituissa tilanteissa yhteinen piirre on, että lockdownit ovat paikallisia, siellä missä korkea riski. Mitä koronavirukseen tulee, erona edellisiin on, sen pitkästä oireettomasta inkubaatioajasta johtuen, että periaatteessa lockdownin kuuluisi koskea ei ensisijassa maantieteellistä kenttää, vaan alueella asustavia ihmisiä, eikä kuten se mm. Pariisissa v. 2020 ensimmäisellä kerralla realisoitui (kaupunkilaisten massiivinen ralli ulos kaupungista). Paikalliset tartuntapesäkkeiden lockdownit vuoden 2020 mittaan toteutuivat Suomessa hämmästyttävän efektiivisesti. Todennäköinen selitys miksi vuoden 2021 alussa näin ei enää ollut, liittyy siihen, että tartuntapesäkkeet alkoivat painottua pääkaupunkiseudulle ja suurkaupunkeihin, joita ei suurten asukasmäärien ja heidän intensiivisen liikkuvuuden esikaupunkialueilla ja lähipitäjissä vuoksi haluttu asettaa lockdowniin/sulkuun.

Todennäköisen perussyy miksi keväällä 2021 epidemiapesäkkeitä alkoi yht'äkkisesti ylipäänsä ilmaantua eri puolilla Suomea, liittynee kaupunkien väliseen liikkuvuuteen, jota ei vuoden 2021 alun kiihtymisvaiheen ilmaantuessa oltu yritettykään hillitä: inhimillinen unohdus.
Tämän artikkelin tarkoituksena on ennaltaehkäistä tällaisia inhimillisiä unohduksia. Keväällä 2020 Suomessa otetun hybridistrategian selkärankana on ollut {uutisankkojen alasampuminen sekä} epidemian oppimisen kautta sen tukahduttaminen.


Keväällä 2020 kansainvälistäkin mainetta niittänyt suomalaisten WC-paperinhamstraukset johtuivat intuitiivisesta/spontaanista kansallisesta varustautumisesta lockdown-tilanteeseen.


CoViD-19:n osalta lockdown merkitsee sisätiloihin sulkeutumista ihmisestä-ihmiseen sekä pintakontaminaatioina julkisten tilanteiden yhteydessä leviämisväylien sulkemiseksi, jolloin epidemia alkaisi laantua riippumatta siitä, että osa kansalaisista sitä elämäntavallaan intensiivisesti levittäisi. Käytännön esimerkkinä lockdownin tehosta Israelin valtiossa 14.9.2020 alkaneen kansallisen lockdownin myötä aktiivisten koronatartuntojen määrän aleneminen kahdessa kuukaudessa kymmenesosaan lähtötilanteesta, huolimatta maassa asuvien moninaisten etnisten ja uskonnollisten ryhmittymien erilaisuudesta (mikä synnyttää sellaista kuritonta asennetta, joka merkittävästi heikentää aktiivista kansallista laumasuojaa).


Mikäli kansallinen epidemiatilanne (uusien tautitapausten päivittäiset määrät) rupeavat aktiivisen laumasuojan keinoista huolimatta yltyä (=epidemia lähtee käsistä), lockdown on väistämättä edessä. Lockdownin aikana/jälkeen viimeistään pyritään selvittämään syyt, joosta epidemian yltyminen on johtunut sekä päivittämään aktiivisen laumasuojan periaatteet ja yhteiskunnan fasiliteettien toiminnot. Toteuttaen niitä siten, että epidemian leviämiskerroin R0 pysyy lockdownin avaamisen jälkeen alle yhdessä. Koska paitsi (välttämättömän) lockdownin ylläpitäminen, niin kaikki muukin epidemiantorjunta on käsittämättömän kallista lystiä, mutta vaihtoehtoja ei ole, niin siitä syystä epidemian torjumistoimissa joudutaan tarkastelemaan asioita talous ja toimenpiteiden tehokkuus edellä, ei tasa-arvo edellä, ja poikkeustilalaki Perustuslain nojalla voimaan asetettuna.


Lockdown on perinteisesti lyhytaikainen ratkaisu esimerkiksi teollisuuskiinteistön tulipalon tuottamilta myrkyllisiltä kaasuilta suojautumisen tai pommikonelaivueen ylilennon ajaksi. Pitkäaikaisempana ratkaisukeinona, kuten esimerkiksi kulkutaudin leviämisen ehkäisemiseksi, lockdownin heikkous on mm. että koska kuitenkin osan kansalaisista töissäkäynti on yhteiskunnan ylläpidon kannalta välttämätöntä, niin juuri he saattavat toimia infektioiden leviämisen kuriireina {uusien epidemiapesäkkeiden levittäjinä}, kuten esim. Hyödykkeiden epähygieenisesti toteutuva logistiikka "pellolta pöytään") toimimattomuus taikka pölisevästä kuidusta koostuva vaatetus. Esimerkiksi päivittäistavarakaupat henkilökuntineen, mikäli kaikki kotitaloudet kuitenkin joutuvat vuorollaan käymään kaupassa, (jonka ilmanvaihto kehno ja sisäilmassa leijuu infektiivisiä mikrobeja). Lockdown ilman tosiasiallista alueiden välisen liikkumisen lopettamista on huomattavan alitehoinen ratkaisu.
  • Etätyöt taikka työpaikan kaikkien työntekijöiden (siivoojia myöten) samalla alueella asuminen.
  • Kuivaruoka-aineet varastossa
  • kerrostalojen kylmäkellaritilojen hyödyntäminen (mm. juuresten säilyttäminen)
    • tilan pitäminen hygieenisenä esim. ionisaattorilla ja/tai otsonivapailla UVC -lampuilla (ja/tai aktiivihiilisuodattimilla, jotka neutraloivat otsonin ilmasta)
  • keskitetty ruokatavaroiden toimitus kotiovelle (kuten nykyisin monilla kauppaketjuilla Suomessa) yksittäisten ateria- tai kauppakassien kotiinkuljetusten sijaan.
    • ruoka-tuotepakkaukset kirjepostikokoluokassa (esim. monet ilmatiiviit tuotepakkaukset kuten makaronipussit mahtuisivat postiluukusta, mikäli niissä ei olisi ilmaa niin paljon)
  • kouluikäisten kyläkouluopetus (kotiopetus asuinaluekohtaisissa ryhmissä) etäopetuksen tukena
    • mm. "Kriittisillä aloilla työskentelevien vanhempien lapset"
    • mahdollisuus myös järjestää opetus keskitetysti samoissa kouluissa, mikäli sisätilat pystyy osastoimaan asuinaluekohtaisesti (ja ulkoilun joko osastoimaan tai porrastamaan)
  • kaikkien infektoituneiden henkilöiden siirtyminen "parantolahotelleihin" parantumaan, mikäli aseptinen toipuminen kotona ei onnistu (esim ei poistoilmanvaihtoa järjesteltävissä toipilaan majoitustilaan)


Lockdown-kipsi[muokkaa]

Toimintojen sulkeminen pitkäaikaisesti aiheuttaa luonnostaan esimerkiksi mukautumisen myötä kynnyksen päättää purkaa niitä, "estotilan tarttua toimeen", pessimismin/fobian, ettei tilanteen palauttaminen onnistu tai että sen haitat ovat hyötyjä merkittävämmät tai että muutoksen aiempaan ehdottamisesta tai siihen osallistumisesta kuitenkin seuraisi nuhteita sekä sanktioita tai että päätyy itse tekemään kaiken yksin. Siksi epämukavuusalueille joutumiseen usein liittyy psykologinen halvaantuminen kuin kalalla katiskassa, jolloin ei kyetäkään tehdä järkeviä päätöksiä eikä toimimaan järkevästi, vaikka sellaiseen olisikin mahdollisuus/ilmenisi kairos-hetkiä.

Tämä ilmiö ei toisaalta myöskään pelkistä/"siunaa" kaikkien kuviteltavissa olevien muutoksien huonoja puolia pelkäksi "ratkaisukeskeisen coahcingin" puutteeksi {että "koska muutokseen liittyy epämukavuusvyöhykkeelle siirtyminen, se todistaa, että mahdolliset ongelmat niiden toteuttamisessa johtuvat vain häiriöistä toimijoiden suggeroinnissa, mikä on ratkaistavissa esimerkiksi tulikasteella tai bolševistisella rauhallisuudella, ja itse muutos on aina ideaali ilmiö; ongelmat johtuvat niiden tiedostamisesta, ei sen kummemmasta"}.

Onko olemassa viisastenkiviä?[muokkaa]

Koska periaatteessa epidemia talttuu heti kun kaikissa leviämisen leviämissegmenteissä R0-leviämiskerroin {moneenko uuteen henkilöön tauti leviää yhden infektoituneen vaikutuksesta} vaipuu alle yhden, yksittäisten luonnollisten menetelmien, joilla koko epidemia talttuisi, olemassaolo on ilmeistä, mutta koska eri leviämissegmentit {vaikkapa kaupassakävijät ja koululaiset} käyttäytyvät aivan eri tavalla, todennäköisesti eri segmenteissä eri menetelmät ovat parhaita.


Pokus -menettely, jossa monia menetelmiä sovelletaan kaikissa erilaisissa leviämissegmentissä, jotta tajuttaisiin mikä missäkin on tehokas ja mikä tehoton, on järkevämpi kuin "varpin vuoksi kaikkien menetelmien soveltaminen kaikissa leviämissegmenteissä kokoajan kaikin voimin", mikä helposti ylittää kansalaisten inhimillisen sietokyvyn, laskee motivaatiota ja on ylipäänsäkin kallista ja voisi jopa sanoa että perusteetonta ja hölmöä. Ja tällöin ymmärrettävistä syistä lisää kansalaisaktiivisuutta, mutta myös kapinahenkeä.


Näin ollen "rautalankamalleja" {kuten lentävä lause: "ei ole olemassa yksittäisiä ratkaisuja" / "There's no silver bullets"} joihin vedoten vähentää maalaisjärjen käyttöä, ei ole, vaan sitä on intensiivisesti käytettävä.

Onko olemassa salaliittoja?[muokkaa]

Salaliittojen sopimusosapuolet luonnollisesti eivät koe asiaa salaliitoksi. Esimerkiksi päätöksenteossa hyvin yleinen ja konkaritoimijoiden itsekin tunnustama menettelytapa, vaikkapa jonkun tuulimyllyn purkamiseksi jonkun kaupungin keskustasta uuden liiketilan rakentamiseksi tontille, tai vanhan asbestirakenteen purkaminen uuden asbestittoman rakenteen tieltä, onnistuu jopa helpoiten toteuttamalla se pikaoperaationa ilman ennakkovaroituksia, jolloin esimerkiksi "kettutytöt" eivät ehdi kahlehtia itseään tuulimyllyn lapoihin, "ammattivalittajat" eivät ehdi tilata liito-oravan papanoita eBaystä ja eläkeläiset eivät ehdi soitella valvontaviranomaisille.

Tällaiset käytännöllisesti katsoen salaliitot ovat jopa vakiintuneet osaksi täkäläistä yhteiskuntaa siitä syystä, että valitusprosessit yms. lailliset opponointiryökalut saattavat vuosikausia viivästyttää, kangistaa ja kallistaa sellaisia periaatteessa edullisia ja yksinkertaisia prosesseja. Toisena esimerkkinä Sinisten puolueen spinoffiin Perussuomalaisten hallituspuolueesta liittyvät operaatiot, mihin liittyi mm. kysymys, että mille taholle jäi hallitusvastuu ja hallitusmandaatti sekä toisaalta mille taholle/mistä toimista seuraavan kauden hallitus tulisi myöntämään {muodollisen} vastuuvapauden.


Näin ollen myöskään tässä asiassa rautalankamalleja {kuten leima "salaliittoteoreetikot" ja lentävä lause "salaliittoteorioita ei ole olemassa"}, joilla vähentää maalaisjärjen tarvetta {toisaalta päätöksenteon subjektina toisaalta objektina} ei ole, vaan kaikkien on sitä intensiivisesti käytettävä.


Päätöksenteossa se, että salaliittoja päädytään harrastamaan, viittaa korruptoituneeseen oikeusjärjestelmään: mm. lakeihin, jotka eivät sovellu yhteiskunnallisiin realiteetteihin, jolloin haasteena on "lainsäätäjän tavoitteiden hahmottaminen/päätteleminen sekä niiden saavuttaminen lakia lainmukaisesti soveltaen". Esimerkkinä vaikkapa Lastensuojelulaki, joka - muutenkin haastavana juridisena kokonaisuutena - on säädetty soveltumaan sellaiseen suomalaiseen yhteiskuntaan, jossa avioliitot eivät yleensä päätyneet eroon, lapsia hankkineiden vanhempien avoliitot eivät olleet tavallisia ja jossa yksinholtajuus ei ollut tavanomainen perhemuoto. Haastavaan juridiseen kokonaisuuteen kajoaminen lockdown-kipsin kaltaisen korkean kynnyksen vuoksi jäätetään mielummin tekemättä {tai delegoidaan kyseinen kuuma peruna eteenpäin}, jolloin käytännössä käy niin, että yhteiskunnallinen korruptio lisääntyy {käytäntöön huonosti soveltuvaa lakia menettelyä tai työjärjestystä ei jakseta noudattaa}. Se on kuitenkin ainut oikea ja voisi jopa sanoa, että perinteinen suomalainen menettelytapa, että ongelmakokonaisuuteen kajotaan sen korjaamiseksi. Vastaavalla tavalla on suomalainen perinteinen menettelytapa, että lockdownin ei anneta kipsata, vaan että "unlockup-toimintavalmius" pysyy yllä.


Mitä esimerkiksi erilaisten koristekirhkuroiden symboliikkaan tulee, niin kaivertajana ja arkkitehtina mielummin valitsee moniulotteista symboliikkaa sisältävää estetiikkaa kuin satunnaista sykeröä, joten kyllä: salaliittomaista piilosymboliikkaa on olemassa.

Tartuntojen jäljittäminen "kamelin selkänä"[muokkaa]

Infektoituneiden testaamisen pääfunktio (ei ole kansainvälinen vedonlyönti, vaan) on infektoitumisten varmistamisen kautta mahdollistaa tartuntaketjujen jäljittäminen (kuten CoViD-19:n tiedotustilaisuudessa 20.11.20 todettua).

  1. Suomen sote-järjestelmien virallisessa tartunnanjäljitystoiminnassa työskenteli marraskuussa 2020 noin 600 henkilöä (ks. artikkeli 21.11.20). Jäljitysprosentti (tässä asiayhteydessä tarkoittanee aiemman kokemuksen perusteella laskettu jäljitettyjen oireettomien infektoituneiden määrää suhteessa kaikkiin tartuntoihin; muita periaatteessa mahdollisia selitteitä voisivat olla esimerkiksi että moneenko prosenttiin selvitetyistä tartuntaketjuihin kuuluvista saadaan otettua yhteys esimerkiksi johtuen siitä ettei tartuttaja tuntenut häntä; taikka että montako prosenttia jäljitetyistä altistuneista olivat lopulta saaneet infektion eli millä herkkyydellä tartuntaketjuun mahdollisesti kuuluvien altistuneiden rajaaminen tapahtuu) oli tuolloin alhaisimmillaan 30% (Kuopiossa).
    • tartunnanjäljitysprosentti merkitsee esimerkiksi tässä Kuopion tapauksessa, että kaupungissa oleskelee tunnistamattomia/infektiostaan tietämättömiä oireettomia tartuttajia noin 70%/30%=2,3 -kertainen määrä suhteessa jäljitettyjen lukumäärään.
      1. Kaupungissa todetut tartunnat koostuvat sekä jäljittämättä jääneistä (infektiot, joita ei ole jäljitetty ennen infektio-oireiden ilmaantumista mihinkään ennestään tiedossa olevaan tartuntaketjuun) että jäljitetyistä (jotka on osattu jäljittää ja asettaa karanteeniin jo ennen infektio-oireiden ilmaantumista, mahdollisesti jopa jo infektion inkubaatioaikana [viruksen monistuessa ensimmäisissä infektoituneissa soluissa ennen muualle elimistöön pääsyään; ennen taudinkantajan muuttumista taudin levittäjäksi]) tapauksista.
      2. Kontaminaation ja infektio-oireiden ilmenemisviiveen mediaanin ollessa viitisen vuorokautta, päiväkohtaisista tartuntamääristä on arvioitavissa, että esimerkiksi Kuopion kaupungissa päiväkohtaiset uudet tartunnat ovat tulleet oireettomista tartuttajista, joita henkilöitä kaupungissa oleilee noin 5*70%= 3,5 -kertaisesti se määrä, joka päivittäin uusia tartuntoja tulee todetuksi (olettaen siis, että kaikki onnistuneesti jäljitetyt tartuntaketjuihin kuuluvat henkilöt olisi ehditty paikantaa ennen kuin heistä puolestaan on tullut eteenpäin levittäjiä, ja että infektio-oireiset onnistuvat olemaan tartuttamatta enää muita).
      3. Näin ollen mikäli tartuntamäärät pysyvät kaikesta huolimatta tasaisena, merkitsee se, että keskimääräinen tartunnanjäljityksessä identifioimatta jäänyt taudinkantaja on pitänyt kohtuullisen onnistuneesti aktiivista laumasuojaa, aiheuttaen keskimäärin viiden oireettoman infektionlevittämispäivänsä sisällä keskimäärin vain (1/3,5) * 5= 1,4 uutta tartuntaa.
        • Taas esimerkiksi jos jonkun kaupungin jäljitysprosentti olisi vaikkapa niinkin korkea kuin 75% ja päiväkohtaiset tartuntamäärät pysyisivät silti tasaisena, viittaisi se siihen, että yksi oireeton tartuttaja aiheuttaisi (edellä mainituin lähtöoletuksin) keskimäärin viiden oireettoman infektionlevittämispäivänsä aikana keskimäärin 5/(5*0,25)= 4 uutta tartuntaa.
        • edelläolevasta päätellen, Kuopion vahvuutena on hyvä laumasuoja, mutta toisaalta heikkoutena/riskinä, että joukkoaltistumisista kehittyy herkästi kriisitilanne.
  2. Koronavilkku-sovellus on manuaalisen jäljitystyön rinnalla tapahtuva automaattinen tartunnanjäljitin, josta ei varsinaisesti ole virallisessa manuaalisessa tartunnanjäljityksessä hyötyä, vaikkakin molemmissa tartunnanjäljitysmenetelmissä tavoitteena on kartoittaa infektoituneet henkilöt taudin latentin vaiheen aikana (ennen olemukseltaan tavallisen terveen, mutta silti infektoituneen henkilön oireettomaksi levittäjäksi muuttumista).
  3. Kolmantena tartunnanjäljitysmenetelmänä toimii infektio-oireiden arvioimiseen tarkoitettu Omaolo.fi -palvelu, jota kautta kukin infektoitunut itse pystyy tunnistamaan tarpeen lähteä koronatesteihin, mikä toisaalta merkitsee, että hän tavallissti informoi viime aikoina kohtaamiaan ihmisiä, jolloin nämä käyttäytyvät alustavasti erityistä varovaisuutta noudattaen, kunnes testitulos saadaan. Mitä vakavemmaksi epidemiatilanne äityy, sitä tapeellisempi seikka olisi kaikkien niiden henkilöiden viivytyksetön informoiminen omista infektio-oireistaan, joita on viimeisen viikon sisällä tavannut.
    • olivatpa infektio-oireet CoViD-19:n tai jonkun kausi-influenssan aiheuttamia, kaikkien niiden leviäminen epidemian aikana tulisi pyrkiä estämään (tarpeettomien mutta toisaalta välttämättömien ja yhteiskunnalle kalliiden ja kävijälle vaivalloisten koronatesteissä käymisen ennaltaehkäisemiseksi).
    • oma-alotteinen tartunnanjäljitys ei haittaa virallista tartunnanjäljitystoimintaa lainkaan.


Tartuntaketjujen jäljittämismenetelmät ovat periaatteessa Suomen koronastrategian selkäranka, sillä CoViD-19 -epidemian sitkeys johtuu sairauden alkuvaiheiden oireettomista leviämisajanjaksoista, joita ei muutoin ole mahdollista tunnistaa ennen oireettoman leviämisvaiheensa alkamista, jolloin tartuntaketju herkästi leviää jo eteenpäin. Jäljittämistoiminna pystytään pudottamaan päivittäiset tartuntamäärät tietystä aktiivisen laumasuojan matalahkosta yleistasosta huolimatta murto-osaan, ja sen lisäksi nopeuttamaan epidemia-aallon loppuvaiheen supistumista. Tartuntaketjujen jäljittämistoiminnan kapasiteetin loppuessa suhteessa uusien tartuntaketjujen jäljittämistarpeisiin, päivittäisten uusien tartuntojen määrät alkavat paisua paisumistaan eli uusia infektioita (eri asia kuin sittemmin infektio-oireiden ilmetessä niiden toteamiset) tapahtuu vilkkaammin kuin jäljitystyö ehtii kartoittaa tartuntaketjuja (ek. joukkoaltistumistapaukset), ketjut "pääsevät irti", jolloin joudutaan ensin asettamaan lisärajoituksia kaupunkikohtaisesti, maakuntakohtaisesti tai maanlaajuisesti sekä ennen pitkää (epidemian siitä huolimatta yltyessä) maanlaajuinen lockdown.

  • Alueellisissa tartuntaryppäissä aggressiiviset alueelliset, jopa lockdownia vastaavat rajoitukset leviämisen laajemmalle estämiseksi ovat sen tähden perusteltuja, että mitä nopeammin ketju saadaan taltutettua, sitä minimaalisempi yhteiskunnallinen vahinko siitä koituu (verrattavissa palavan pöytäliinan ensisammutuksen onnistumiseen).
  • tartunnanjäljitystyö on hidasta ja tartunnanjäljittäjinä toimivia henkilöitä kaupunkikohtaisesti vaihteleva, rajallinen määrä.
    • Epidemian ilmaantuvuus 14 päivän seurantajaksolla on kansainvälisesti noteerattava luku, jota käytetään mm. matkustusrajoituksiin liittyvässä lainsäädännössä. Mikäli tämä luku nousee liiaksi, vapautuu ulkomailta matkustaminen Suomeen entistä useammasta sellaisesta maasta, jossa koronatilanne on kriisiytynyt (ei testaus- eikä karanteenivelvoitetta, mikäli kahden viikon ilmaantuvuusluku on enintään kaksinkertainen Suomeen nähden). Tällöin uusia tartunnanjäljittäjille näkymättömiä tartuttajia (uusien tartuntaketjujen ensimmäisiä haaroja) väistämättä tulee Suomeen, jolloin maan epidemiatilanne merkittävästi isommalla todennäköisyydellä riistäytyy hallinnasta.
      • Epidemian riistäytyessä hallinnasta kaupunkikohtaisesti tai laajemmassa mittakaavassa eli "kamelin selän katketessa" ensiapuna voidaan esimerkiksi
        1. säätää koronavilkkuilmoitusten lähettämisherkkyyttä herkemmäksi
        2. hankkia lisää työvoimaa (etätyöpisteet) tartunnanjäljittämiseen kaupungeista, joissa tartunnanjäljitystoimintaa ei tarvita, kuten puhtaat kaupungit sekä lockdown-kaupungit.
        3. sammuttaa lentokentät.
        4. pysäyttää maakuntien ja kaupunkien välinen julkinen liikenne sekä kriisikaupunkien osalta lähiliikenne.
        5. asettaa ohjeellisia rajoituksia vuorokauden sisällä tai viikon sisällä kohdattavien eri ihmisten (lähikontaktit) lukumääriin.
        6. velvoittaa/suositella/kannustaa koronatesteissä kävijää alustavan kotikaranteeninsa aikana kartoittamaan kaikki lähikontaktinsa viimeisen viikon ajalta ja selvittämään kaikkien heidän yhteystietonsa valmiiksi (kannustimena esimerkiksi pieni tunnustuspalkkio kyseisestä pohjatyöstä henkilön testituloksen osoittautuessa positiiviseksi).
      • ensiavusta huolimatta kaupunkikohtainen, maakuntakohtainen tai valtakunnallinen lockdown -tilanne on väistämätön kriisin syvenemisen kaikista toimista huolimatta jatkuessa.
        1. hiilihydraatti (mm. viljapohjaiset elintarvikkeet ja ruuanvalmistuksen raaka-ainekset) ovat yleensä kohtuuhintaisia, toisaalta niiden säilyvyys (esim. pasta, näkkileipä) on pitkä, hyödynnettävyys helppo (esimerkiksi maku mieto, jolloin ruuan maustettavuus ja höystettävyys erinomainen, vrt. aasialainen nuudeliannos) ja merkitys energianlähteenä keskeinen (solujen normaali aineenvaihdunta perustuu hiilihydraatin hyödyntämiseen energianlähteenä).
          • toisaalta liian nopeasti ruuansulatusjärjestelmässä etenevä ravintomassa aiheuttaa veren insuliinitasojen voimakasta heittelehtimistä, mihin elimistön kudokset saattavat reagoida mekanismilla, jonka tuloksena elimistöön jää päälle matala-asteinen tulehdustila (metabolinen oireyhtymä). Metabolinen oireyhtymä (tulehdusarvot koholla) pitkäaikaisena olotilana mm. moninkertaistaa sydän- ja verisuonitauteihin sairastumisen riskin.
        2. päivittäistavaroiden puskurivarastojen hankkiminen pariksi viikoksi, sillä yhteiskunnan elinkeinotoiminnan pysähtyessä rahalla ei saa enää mitään ("hetkellinen hyperinflaatio"). Kotitoimituspalvelut; kollektiivinen ennakkotilaaminen ja kauppojen noutopisteistä haku; kirjepostiin mahtuvat pakkaukset.
          • Kaupassakäyntimahdollisuus heikentää lockdownin tehoa merkittävästi ja siten pitkittää sen tarvetta suotta.
          • Paikallisten karanteenialueiden säilyttäminen siten, että kylä-, kaupunginosa- katu- tai kerrostalokohtaiset noutopisteet (esimerkiksi kerrostalon suihku- ja saunatilat, joiden puhtaudesta on helppo huolehtia) käytössä kunnes yksikön sisällä ilmenee tartuntoja.
        3. Lockdown -tilanteen hallitun alasajon protokollana esimerkiksi koronakoirien avustuksella systemaattisesti (esimerkiksi kansainvälistä kahden koronatestin menetelmää vastaava kahden vainutestin menetelmä taikka lopussa selostettu yhteisöllinen menetelmä.

Vuoden 2021 kevään kuntavaalien siirtäminen kohti kesää[muokkaa]

Helmikuun 2021 ensimmäisenä viikonloppuna oikeusministeriö THL:n toimittamaan uhkaskenaarioon perustuen linjasi, että tulevat kuntavaalit olisi välttämätöntä siirtää huhtikuulta myöhempään ajankohtaan. Kyseinen uhkaskenaario herätti kummastusta, sillä ne perustuivat pelkkään matemaattiseen vakiokertoimella tapahtuvaan epidemian mallinnukseen, joka periaate ei harvemmin soveltuu kovinkaan pitkälle tulevaisuuteen luotaamiseen.


THL myönsi toimitetun skenaarion olleen luonnostelu, joka johtui siitä, ettei merkkejä epidemiatilanteen helpottumisesta Suomessa lähitulevaisuudessa ollut, kun ei sellaisia ilmennyt myöskään lähimenneisyydessä: uusien varianttien leviämiseen kun ei oltu vielä reagoitu täällä Suomessa sellaisin tavoin, jotka olisivat ehtineet vaikuttaa tartuntatilastoihin kyseisen skenaarion laatimisen ajankohtaan mennessä. Näin ollen THL oli itse asiassa pakotettu perustamaan kliinisen leviämisennusteensa olettamukseen, että epidemian leviämiseen liittyviä yhteiskunnallisia estämistoimenpiteitä ei tulisi kuntavaalien ajankohtaan mennessäkään olemaan. Niinpä päädyttiin, että kuntavaalit joudutaan siirtää tuonnemmas, ilmeisesti ei niinkään vaalihuoneiden hypoteettisen leviämistiskin vuoksi, vaan lähinnä karanteenimääräyksen saavien äänestäjien oletetun paljouden vuoksi.


15.4.2021 tulleen tiedon mukaan THL:n asiantuntijoiden lausunto on saattanut olla myös ostettu.


Miksi vuoden 2021 alusta voimakkaasti synkenneeseen koronaepidemiakriisiin ei ole Suomessa reagoitu on hyvä kysymys. Selitys kansalliseen reagoimattomuuteen on todennäköisesti se, että Suomen hybridistrategian mukaisia välttämättömyyksiä, kuten rajatestausta Eestistä Suomeen tuleville, ei oltu toteutettu asianmukaisesti, mistä syystä Suomen sisäisten alueellisten leviämisenestämistoimien tehostamisten ei oltu katsottu vielä olevan ajankohtaisia/relevantteja. Eestissä taudin ilmaantuvuus oli esimerkiksi maaliskuun 2021 alussa noin seitsenkertainen Suomeen verrattuna, kyseisen kertoimen alati noustessa.


Kevään 2021 kuntavaalien siirtämiseen johtaneen ongelmatiikan ydin saattaa olla tämä Eestin ja Suomen vaikeasti reguloitava työmatkailu: työvoiman vapaa liikkuvuus on Eestin yhteiskunnalle tärkeä tulonlähde, ja he jopa tarvittaessa pyrkivät järjestämään Suomen yhteiskunnassa työskentelevän vierastyövoimansa yleislakkoja.

Konkurssit[muokkaa]

Konkurssimenettely on osa länsimaista talousjärjestelmää. Konkurssiin ajautuminen voi johtua esimerkiksi tuotteiden suunnittelun tai taloudenpidon epäonnistumisesta, mutta toisaalta se voi johtua myös markkinaympäristöstä, kuten että jollain markkinasektorilla on enemmän toimintaa kuin on kysyntää.


Mikäli CoViD-19:n vaikutus yhteiskuntaan on pitkäaikaisempi, monet markkinaympäristöt jäävät pitemmällä aikajänteellä erilaisiksi kuin ennen. Tällaisessa olosuhteissa kyse on kansantaloudellisen toimeliaisuuden painottumisesta väärin (monella eri markkinasektoreilla), ja yritysten tukeminen konkurssien estämiseksi on siksi hyödytöntä. Asia erikseen sitten on yrityksessä työskentelevien henkilöiden erilaiset tuet. Konkurssijärjestelyjen merkitys on tasapainottaa taloutta siirtämällä taloudellista toimeliaisuutta ja erilaisia resursseja pois hiipuvilta markkinoilta sellaisille aloille ja sektoreille, joilla on enemmän tarvetta ja kysyntää, lopettamalla kannattamatonta yritystoimintaa, jotta yrittäjällä olisi mahdollisuus esimerkiksi siirtyä muihin töihin tai perustaa uusi yritys uudella toimialalla. Tämä ilmiö siis, nk. 'luova tuho', ilmenee siten, että yrityksiä menee konkurssiin. Ainoastaan toiminimi-muotoisilla yrityksillä yrittäjä menettää yrityskonkurssissa henkilökohtaista omaisuuttaan, mutta tavallisesti yrittäjän henkilökohtaiseen omaisuuteen ei kosketa konkurssijärjestelyssä. Työpaikat valitettavasti katoavat, mutta toivottavasti kaikki löytävät uudet työt ammattiliittojen maksaman työmarkkinatuen aikaikkunassa.


Markkinasektorin muuttuessa pysyvästi erilaiseksi (supistuessa), on mahdollista, että tapahtuu ns. konkurssiaaltoja, jolloin esimerkiksi liian monen rinnakkaisen yrityksen konkurssi aiheuttaa alihankintaketjuun kuuluvien yritysten kaatumisia esimerkiksi siitä syystä, että alihankintayritykset eivät tällöin ehdi sopeuttaa toimintaansa uudenlaisen markkinaympäristön konkurssiin menneiden yritysten tarpeiden verran vähentyneeseen, mutta kuitenkin muiden yritysten osalta edelleen jatkuvaan kysyntään. Tällöin alihankkijoiden mennessä konkurssiin, myös heidän toiminnastaan riippuvaiset toimintaansa edelleen jatkavat yritykset joutuvat vaikeuksiin. Vaikka jotkut talousgurut ovatkin sitä mieltä, että konkurssiaallot voivat olla hyödyllisiä (koska niissä vapautuu suuret määrät tuotantoresursseja), niin voi myös olla, että tapahtuu, että markkinaympäristö tai sektori, jolla olisi kuitenkin edelleen kysyntää, miltei tyhjenee yrityksistä (kaikkien toisistaan riippuvaisten yritysten ajautuessa konkurssiin), jolloin talouden tasapainottumisen mekanismi toimii toisin kuin sen kuuluisi toimia.


Lukuvinkkinä tähän teemaan liittyen nettikirja Yritys 2.0 - joka kirjoitettiin jo ennen vuoden 2008 maailmanlaajuista talousromahdusta.

CoViD-19 tartunnanlähteiden jakaumien tarkastelua[muokkaa]

Alla olevat piirakkadiagrammit on laadittu Demokraatti.fi:n 5.11.2020 julkaiseman artikkelin tiedoista [joiden lähteinä STM, HUS].

Kyseisellä viikolla tarttuvuusluku R0 = 1,20...1,25. Eli periaatteessa alla olevista piirakkadiagrammeista näemme erään loppusyksyn viikon otannan, että millaisista tartuntalähteistä ja missä suhteessa tämä tarttuvuusluku on kertynyt.


Helsingin ja Uudenmaan alueella viikolla 44 todettujen CoViD-19 tartuntojen lähteet.

Covidhusvko44.jpeg

  • piirakkadiagrammista voidaan tehdä oletus, että tuntemattomat tartuntalähteet (47,5%) ovat "joitain muita lähteitä kuin välitön ulkomaa, perhepiiri, lähipiiri, yksityiset kokoontumiset, työpaikat, harrastukset tai oppilaitokset.
    • tuntemattomat lähteet sisältävät ainakin yleisötapahtumat sekä ravintolat, mutta varmasti muutakin.
  • 'tuntemattomiksi jääneet tartunnanlähteet' tarkoittavat "luonnollisia, mutta ei vielä tiedossa olevia lähteitä", ei "yliluonnollisia ja pyhiä tartunnanlähteitä", joten käytännössä tuntemattomien tartunnanlähteiden osuudet olisi mahdollista saada kutistumaan nolliin: kartoittamalla ne sekä rajaamalla kaikki muut kuviteltavissa olevat tartuntareitit pois.


Muualla Suomessa viikolla 44 todettujen CoViD-19 tartuntojen lähteet.

Covidmuuvko44.jpeg

  • huomionarvoinen asia on, että tuntemattomien tartunnanlähteiden osuus jää suhteellisen pieneksi muualla Suomessa HUS:n alueeseen verrattuna.
  • näin ollen, olettaen että HUS:n alueella vallitseva toiminta- ja käyttäytymiskulttuuri on samankaltainen kuin muualla Suomessa, niin vertaamalla elämäntavoissa ja arkielämässä ilmeneviä eroavaisuuksia HUS:n alueella muuhun Suomeen nähden on mahdollista "päästä kartalle", että minkä tyyppisiä vaikeasti haivainnoitavia/epäsymmetrisiä juttuja/ilmiöitä tähän tuntemattomien tartunnanlähteiden joukkoon muiden muassa kuuluu.
  • ero tuntemattomiksi jääneineiden tartuntalähteiden osuuksissa on 28,5 prosenttiyksikköä. HUS:n osalta on siis yhtä merkittävästä "kartasta" (oleellisesta seikasta/vakavasta asiasta) kuin perhepiirissä tapahtuneiden tartuntojen osuus HUS:n alueella, joka olisi mahdollista kartoittaa.
  • 28,5 pinnaa pois tarttuvuusluvusta R0 tekee 0,86...0,89. Tällöin epidemia alkaisi jo pelkästään tämän muutoksen ansiosta talttumaan eli kutistumaan, joskin aika hitaaseen tahtiin.
  • todennäköisesti, sikäli kun nämä HUS:n ja muun Suomen väliset erot elämäntavoissa ja arkielämässä viikolla 44 kartoitettaisiin, niihin samoihin asioihin huomiota kiinnittäen myös muualla Suomessa tämä tuntemattomiksi jäävien tartunnanlähteiden osuus saataisiin molemmissa piirakoissa entisestään kutistumaan, pienemmiksikin kuin niiden ero prosenttiyksiköissä on.


Spekulaatioita, että mitä tuntemattomat tartuntalähteet saattaisivat olla:[muokkaa]

  1. Kansainvälinen, valtakunnanlaajuinen sekä kaupunkikohtainen joukkoliikenne.
    1. Eräs oheisista diagrammeista ilmenevä tosiasia on, että syystä taikka toisesta niissä ei ole eritelty lainkaan julkisen liikenteen (metrot, raitiovaunut, bussit, lähijunat, kaukojunat, taksit, maansisäinen lentoliikenne) osuutta, joten jokin osa tuntemattomisa tartunnanlähteistä on todellisuudessa julkisen liikenteen puolella saatuja infektioita. Esimerkiksi VR:n kaukoliikenteessä matkustetaan nykyisin entiseen tapaan maksimi-täyttöasteilla vieri vieressä istuen. Ilmiö johtuu siitä, että junista on otettu pois toisen luokan vaunuja saman verran kuin matkustajamäärät ovat epidemiasta johtuen vähentyneet. Maskien käyttöä ja turvavälien pitämistä muodollisesti suositellaan.
      • Tilastojen perusteella joukkoliikenne Helsingin alueella vuorokaudessa on noin 500 000 matkaa ja HSL:n mukaan (4.10.2020 päivätty artikkeli) epidemiasta johtuen matkustajamäärät ovat pudonneet 60%:iin tavanomaisesta (300 000 matkaan/vrk).
      • Valitettavasti todennäköistä on, että joukkoliikenne (sekä lähi- että kaukoliikenne) vastaa "leijonasosasta" erittelemättä jääneistä eli tuntemattomista tartunnanlähteistä.
      • Kaupunkipyörien yms. jalkakäytäviä pitkin tapahtuvan kevyen liikenteen suosiminen.
      • Äärimmäisen hiljaisuuden ja rauhallisuuden ylläpitäminen julkisessa liikenteessä; keskustelemisen, kännykkään puhumisen sekä aivastelun ja yskimisen välttäminen (tarvittaessa esimerkiksi kurkkupastillien imeskely).

    2. Toinen vastaava selittävä tekijä on kansainvälinen lentoliikenne.
      • Se seikka, että Suomeen saapuvien lentomatkustajien keskuudessa on todettu suuret määrät CoViD-19 -infektoituneita matkustajia, viittaa siihen, että myöskin maan sisäisessä joukkoliikenteessä osa matkustajista on CoViD-19 -taudin kantajia.
      • Kansainvälisessä lentoliikenteessä runsaasti erilaisia ongelmallisia ja osittain tuntemattomia leviämiskanavia, muun muassa
    • Periaatteessa on mahdollista, että tämä epidemian toinen aalto (siis se, että leviämiskerroin R0 on pysynyt yli yhdessä, jolloin aallon voimistuminen on jatkunut sen sijaan, että aalto olisi laantunut) selittyy täysin julkisella liikenteellä.
      • Julkinen liikenne on vaikeasti kompensoitavissa ja se on investointina kallis ja sen ylläpitäminen kallista, jolloin julkinen liikenne on hyvin kankeasti mukautettavissa epideemisten ympäristöolosuhteiden vaatimuksiin, vaikka sen rooli epidemiaa pahentavana tekijänä tiedostettaisiinkin.
      • Koska periaatteessa yksikin oireeton tartuttaja pystyy julkisilla kulkuvälineillä matkustessaan tartuttamaan määrättömän ison joukon muita matkustajia, niin johtopäätelmänä on, että todennäköisesti järkevin ja ehkäpä ainut keino pysäyttää CoViD-19 -epidemian toinen aalto Suomessa on edellä mainittu (vihreään boksiin kehystetty) hiljaisuus.
    • Huhtikuussa 2021 näyttäisi siltä, että vasta siitä ajankohdasta alkaen, jolloin kansainvälistä henkilöliikennettä alettiin reguloimaan, koronaepidemia kääntyi viimein hitaasti laantumaan. Ilmeisesti, olipa siinä asiassa kyse välittömistä tai välillisistä vaikutuksista Suomen yhteiskuntaan, kansainvälisen liikenteen rajoittamattomuus on ollut keskeinen selittävä tekijä epidemian yltymiselle (kansallisten toejuntatoimien epäonnistumisille syyskuusta 2020 eteenpäin).
  2. Epidemian toisen aallon kriisivaihe (voimakas kiihtyminen, vuorokausikohtaisten tartuntojen määrien radikaali kasvu) käynnistyi (ks. Infections kaaviossa Daily change muodossa LOG) syyskyyn 2020 aikana (tasolta 50-100 positiivista tulosta/vrk) ja saavutti huipputasonsa lokakuun 2020 alussa (200-300 positiivista tulosta/vrk), jolla tasolla se on pysynyt ainakin marraskuun 2020 puoleenväliin mennessä.
    • Syyskuun 2020 aikana tapahtui/suoritettiin kansallisesti jotain/jokin ilmiö/toimintatavan muutos/ketjureaktio, joka käynnisti CoViD-19 -epidemian kriisitymisen.
      • Huom. Recoveries -kuvajalla ei ole periaatteessa mitään informaatioarvoa Suomen osalta, sillä parantuneiden määrät arvioidaan sairauden keskimääräisen keston mukaan (laskemalla tietty viikkomäärä taaksepäin todettujen infektioiden yhteismäärä).
    • Nykyinen epidemian kriisivaihe (päiväkohtaisten tartuntojen trendi kohoaa kohoamistaan; epidemia äityy alati pahemmaksi) olisi kenties mahdollista saada rauhoittumaan identifioimalla mikä/millainen absoluuttisin mittarein arvioiden fataali virhe/toiminto/ilmiö (tai "suisidaali rappiotila" tai bioterrorismiaalto) käynnistyi syyskuussa 2020.
      • Kyseinen fataali virhe joko on reversiibeli (peruutettavissa oleva) tai sitten irreversiibeli (peruuttamaton) virhe.
      • Kyseinen fataali virhe peruutamalla olisi mahdollista hidastaa kriisin syvenemistä (epidemian yltymistä), mutta ei välttämättä kääntää sitä laskuun (päiväkohtaisten tartuntojen trendi oli lievästi nouseva jo elokuussa 2020).
  3. Koronan nenä-nielutestien epäluotettavuus (ks. Pulmatilanteita).
    • Nenä-nielunäytteen luotettavuus on enintään 80% (kun näyte saatu 8. päivänä siitä kun henkilö on saanut tartunnan.
    • Kahden testikerran, joiden välissä 3 vrk, luotettavuus enintään noin 100%-100%*0,3*0,3=90%
    • Uusien todettujen tartuntojen päiväkohtaisen määrän ollessa esimerkiksi 300, merkitsee sen, että 300/0,8*0,2=75; 300/0,9*0,1=33 Kolmestakymmenestä 75:een oikeasti CoViD-19 -infektoitunutta henkilöä on saanut negatiivisen testituloksen.
      • huokaisee helpotuksesta, että oireet ovatkin jokin muu pikku flunssa
      • informoi mahdollisesti kontaminoimiaan ystäviään, että hekin voivat huokaista helpotuksesta.
  4. Ihmisten yleinen terveydentila parempi.
    • Epidemian keväisessä ensimmäisessä aallossa infektoituneet olivat keskimäärin iäkkäämpiä, jolloin infektio-oireet ilmenivät äkkiempää ja vakavempina.
    • Epidemian toisessa aallossa, aktiivinen laumasuoja parempi, infektoituneiden keski-ikä alempi, ihmisten immuniteetti (mm vitamiinilisistä johtuen) paremmalla tasolla/toimintakykyisempi yms.
      • Pienempi infektoiva virusannos tuottaa inkubaatioajan latentin vaiheen aikana huomattavasti vähäisemmän määrän viruspartikkeleita henkilön verenkiertoon (mihin immuunijärjestelmä reagoi ihmisen sitä välttämättä itse huomaamatta) kuin isompi virusannos (mihin immuunijärjestelmä reagoi aggressiivisemmin).
      • Toimintakykyisempi immuunijärjestelmä ei välttämättä lainkaan käynnistä ihmisen huomaamia infektio-oireita, mikäli pystyy vastaamaan virusinfektioon hyvin (=oireeton tartuttaja).
  5. CoViD-19 -taudin kokonaan oireettomana sairastavat läheiset
    • yhdysvaltalaistutkimuksen mukaan jopa 40-45% västöstä tulisi sairastamaan (kaikista sairastuneista) sairastaisi taudin kokonaan oireettomana.
    • tällöin aktiivisen laumasuojan merkitys sekä kotona onnistuneesti toteutuva aseptiikan merkitys korostuu, sillä mikäli mikään ei indikoi taudin sairastamista, ei voi tietää onko itse kenties paraikaa infektoitunut henkilö ja toisaalta milloin tulisi ehkä olemaan parantunut kyseisestä infektiosta.
    • valitettavasti täysin terveenäkin ja karanteeninomaisissa olosuhteissa pitkäänkin olleena on edelleen syytä harjoittaa aktiivisen laumasuojan toimintoja perhepiirissään. Asia todennäköisesti helpottuu vasta epidemian ollessa valtakunnanlaajuisesti jokseenkin nitistetty. Ikävä kyllä.
    • aktiivisen laumasuojan harjoittamisella vaikkei aina estyisikään perheenjäsenen infektoituminen, niin aina kuitenkin siitä on sellainen hyöty, että virusannos, jolla lähimmäinen kontaminoituu, saa infektion itämisvaiheen latentin alkuvaiheen (virusten jakautuessa infektoituneissa soluissa elimistön sitä havaitsematta) kypsyttyä (elimistön immunologisen reaktion käynnistyessä, mikä mahdollisesti liittyy sihen, että nyt kun ensimmäiset viruksen infektoimat solut hajoavat ja toisaalta niissä monistetut viruspartikkelit pääsevät muualle elimistöön infektoimaan lisää soluja, mutta toisaalta nyt immuniteettijärjestelmä pystyy alkaa määrittämään oikeita vasta-aineita infektoituneiden solujen löytämiseksi ja tuhoamiseksi elimistöstä) yleisesti ottaen lievemmät infektio-oireet (lievemmän taudinkuvan kuin isommalla kontaminaatioannoksella tulisi aiheutumaan).
      • Mikäli kotona on sellaiseen mahdollisuus, huoneen varaaminen ja valmistelu ennalta infektoituneiden perheenjäsenten makuuhuoneeksi (huoneessa joko on oma ilmanvaihdon imuventtiili tai johon osataan asentaa tiiviisti tuuletusluukun eteen tai raitisilmaventtiilin yhteyteen esimerkiksi tietokoneen 12V jäähdytinpuhallin, joka pyörisi 5V USB-jännitteellä lähes äänettömästi, puhaltaen sisäilmaa ulos, jolloin muualta asunnosta kyseiseen makuuhuoneeseen päin virtaava puhdas huoneilma estäisi infektoivan ilman pääsyn asuntoon ja toisaalta radikaalisti laimentaisi ko. makuuhuoneen ilman viruspitoisuutta, jolloin makuuhuoneessa käyminen ei läheskään niin helposti infektoisi vierailijaa samaan tautiin).

      • Kyseinen valmistelu eli esimerkiksi tuuletusluukun tai venttiilin yhteyteen asennettava finnfoamkehys, jossa puhallin) soveltuu hyödynnettäväksi kaikkien ilmalevitteisten sairastumisten yhteydessä.
      • Kyseinen poikkeusjärjestely ei kuormita rakennuksen rakenteita LVI-teknisesti (mm. ilmavuodot ja kosteuden kondensoituminen rakenteisiin).
      • Kyseisessä poikkeusjärjestelyssä ulos lämpimänä puhallettava infektoitunut huoneilmavirta varsinkin talvikeleillä kohoaa automaattisesti lähes suoraan ylöspäin kattojen yläpuolelle, ja tällöin ei muodosta oleellista infektoitumisvaaraa ulkona oleskeleville.
  6. Ulkomailta Suomessa työssä käyvät henkilöt (heidän ei tarvitse noudattaa karanteeneja)
  7. ulkomaalaistaustaisten asukkaiden osuus tartunnoista Helsingin kaupungissa 16.4.2021 tilannekatsauksen mukaan oli 39%. Näiden henkilöiden osuus Helsingin koko väestöstä oli vuoden 2020 alussa 16,5%, joten koronan ulkomaalaistaustaisen kaupunkilaisen koronaan sairastuminen oli noin (39% : 16,5%) / (61% : 83,5%) = 2,364 / 0,731 = 3,234 kolme kertaa suomalaistaustaisia kaupunkilaisia yleisempi ilmiö.
    • tämä saattaa selittyä jo pelkästään sillä, että infektio-oireisiin reagoidaan aivan pikkuisen vain pitemmällä viiveellä niin, että ulkomaalaistaustaisten kaupunkilaisten leviämissegmentissä herkästi vaihteleva leviämiskerroin on kivunnut lähemmäs ykköstä tai sen yli, jolloin käy niin, että suomalaistaustaisten kaupunkilaisten ja ulkomaalaistaustaisten kaupunkilaisten välinen ero tartuntojen suhteellisissa määrissä kasvaa kasvamistaan. Ja toisaalta niin, että sitä isompi osuus ulkomaalaistaustaisista infektoituneista, viivyttelyn kumulatiivisuudesta johtuen, tiedä enää sanoa keltä/mistä olisi infektion saanut tai keitä kaikkia itse altistanut.
      • käytännöllisesti katsoen em. väestösegmenttien välillä on varmasti paljon paljon muitakin sellaisia tyypillisiä eroja (esim. sosiaalisuus), jotka myötävaikuttavat em. eron kasvamis trendiin. Nämä samat tekijät (kuten vaihto-opiskelijoiden "pyykkitupabilettäminen") todennäköisesti monissa muissakin Suomen kaupungeissa vaikuttavat vastaavankaltaista väestösegmenttien välisen eron muodostumista.
      • periaatteessa ulkomaalaistaustaisten hesalaisten koronarokottamiset olisivat yli kolme kertaa tehokkaampaa toimintaa {tai: periaatteessa kustannus suhteessa hyötyyn olisi alle kolmasosa, tai: rokottamistoiminnan tuloksellisuus/rokottajien työteho olisi kolminkertainen} verrattuna suomalaistaustaisten hesalaisten rokottamiseen.
      • kyseisen ilmiön pystyisi myös pukemaan muotoon: "ulkomaalaistaustaisten kansalaisten valitseminen Rokote Laboratories Finlandin kehittämän rokotteen standardinmukaisen phase 1/3:n tutkimuskandidaateiksi yli kolminkertaistaisi kyseisten tutkimusten rokotteen tehokkuutta koskevien tulosten luotettavuuden".

Vinkkejä välttää infektoituminen, mikäli joutuu liikkumaan erilaisissa paikoissa[muokkaa]

  • mikäli joutuu liikkumaan kaupunkien välillä, oman kotikaupunkinsa epidemiatilanteen mukaisen aktiivisen laumasuojan intensiteetin harjoittaminen muissakin kaupungeissa (huomioiden viikon viive tartunnan saamisen ja tapauksen tilastoinnin välillä, eli tämän hetken tosiasiallinen virologinen tilanne on se mikä viikon päästä päivitetään sen päivän leviämistilanteena).
    • peruste: aktiivisen laumasuojan - eli leviämistä estävistä toimista - intensiivisin/ensisijainen hyöty on oman tartunnan leviämisen muihin ihmisiin estyminen, joten kotikunta on ratkaiseva tekijä; henkilö edustaa kotikuntansa esiintyvyyttä sekä kotiseutunsa virusvariantteja: ei kaupungin, jossa vierailee.
    • varsinaisesti käsittäen myös mm. alueelliset kokoontumisrajoitukset, luonnollisesti (niissä on samoin ensisijaisesti yksilöstä poispäin leviämisen estyminen fokuksessa).
    • koronan ilmaantuvuus vaih-te-lee hyvin hyvin hyvin radikaalisti kau-pun-ki-koh-tai-ses-ti, ja kaupunki on käytännöllisen yksiselitteinen segmenttijako, johon epidemian leviämisen pystyy rajaamaan.
    • Kussakin kaupungissa voidaan helposti, mutta vasta edellisen jäl-keen, yksityiskohtaisemmin määritellä että missä väestösegmenteissä kunkin kaupungin tartuntaketjut pääasiassa leviävät.
      • todennäköisesti eri kaupungeissa hieman eri segmentteihin painottuen, jolloin kun harjoitetaan kaupunkien välistä liikuskelua, kaupungit saavat omien leviämissegmenttiensä lisäksi naapuripitäjien leviämissegmentit, jolloin toisaalta leviäminen kiihtyy ja toisaalta sitä kattavammin tällaisten kaupunkien toimintoja joudutaan sulkemaan.
  • Aivastusrefleksin pysäyttäminen "väkisin" (pidättämällä "kuorsauksenomaisesti" ylähengitystiensä kiinni refleksin ajan).
    • aivastusrefleksin pysäyttäminen myöskin kotioloissa, sillä nykyisten ja tulevien virusvarianttien leviävyys ja tartuttavuus ilmateitse (sekä sisä- että ulkoilmassa leijuvien ja erilaisille pinnoille ja esim vaatekankaisiin päätyvien viruspartikkelien deaktivoitumisajat) eivät ole selkeitä.
    • helppo tapa, joka varmasti laimentaa ilmaan leijumaan jäävien viruspartikkelien pitoisuutta.
  • Koronapotilaita tutkittaessa on osoitettu selvä yhteys vakavien CoViD-19-infektio-oireiden ja tautikuolleisuuden sekä vähäisen D-vitamiinin määrän välillä (veressä alle 30 ng/ml eli 75 nmol/l).
    • Ylen Akuutti -ohjelmassa aikanaan (16.2.2015) avitsemusepidemiologian dosentti Jyrki Virtanen: >>suositusten mukaan 50 nanomoolia kalsidiolia[D3-vitamiinia] veressä per litra on sopiva taso ja suurin osa väestöstä pääsee tähän 10 mikrogramman D-vitamiinin päiväsaannilla. Raja nojaa siihen, ettei tutkimusnäyttöä ole tarpeeksi isojen pitoisuuksien hyödyistä.>>
    • Suomen valtion ravitsemusneuvottelukunnan mukaan 100 mikrogrammaa per vuorokausi on aikuisille suurin turvallinen määrä D3-vitamiinia.
    • Yliannostusmääriä tutkittaessa on todettu, että 1000 mikrogramman vuorokausiannokset D3:a ovat aiheuttaneet aikuisilla hypervitaminoosin 12 viikossa. Lisäksi D-vitamiinin tehostaessa kalsiumin imeytymistä elimistöön voi vitamiinin liikasaanti lisätä virtsatiekivien riskiä.
  • Yleisesti ottaen, kehon peruslämpötilan tiedetään vaikuttavan immuniteettiin: mitä lämpimempi keho, sen aktiivisemmin toimii. Tämä johtuu monista erilaisista mekanismeista.
    • lämpimästi pukeutuminen parantaa yleistä immuniteettia; vähissä vaatteissa keikistely heikentää.
  • ruokakuntakohtainen matkustelu henkilöautolla. aerodynaamisessa mallinnuksessa todettiin koronaviruspartikkelien leviävän henkilöautossa vähiten silloin, kun kuskin ja matkustajien välillä avaamalla oikeaa etu- ja vasenta takaikkunaa on avattu (ilmaverho taka- ja etupenkin matkustajien välillä).
  • Kotona pysyttely on yleisesti ottaen paras sekä edullisin tapa välttää infektoituminen.
    • Keväällä 2020 hyvin vakavaksi (THL:n mukaan todennäköisesti kevään infektiotilastoja huomattavasti vakavemmaksi) yltynyt CoViD-19-epidemia laantui hyvin lyhyessä ajassa.
  • Käy harvemmin kaupassa, liiku vähemmän julkisissa paikoissa
    • mitä laaja-alaisemmin ja vilkkaammin liikkuu, sitä laajemmalta alueelta tauti voi esimerkiksi hengitysilman kautta levitä itseen.
    • jos shoppailun sijaan koostaa hyödykkeiden tarpeensa ja suunnittelee asiointireittinsä ja ostoksensa, tarvitsee vähimmäismäärä "pyöriä ihmisten ilmoilla".
    • Mikäli mahdollista, tartu tuotteeseen vasta ostopäätöksen tehtyäsi.
    • Valintamyymälän kaltaisissa kaupoissa kaupan ostoskorien sijaan kanna ostoksesi sylissäsi, tuoreosastolta poimitussa hedelmäpussissa, mukanasi tuomassasi kankaisessa tai muovisessa kauppakassissa taikka omassa (taitettavassa) korissa, johon ostokset on helppo myös pakata takaisin niiden maksamisen jälkeen. Palautettavat tölkit, tyhjät paristot ym on helppo kerätä ja kuljettaa mukanaan kauppaan em. korissa, samoin esimerkiksi keräyslaatikoihin matkalla olevat vanhat sanomalehdet sekä pahvipakkaukset.
    • Usean henkilön ruokaostosten hoitaminen samalla kertaa em. ostoskassitekniikalla, jossa
      1. kunkin asiakkaan ostokset keräillään omiin kauppakasseihinsa.
      2. kauppakassinsa yläreunaan kukin asiakas (tai ostoksilla kävijä) teipannut etukäteen ostoslistan.
      3. täytetty kauppakassi (muovipussi) nostetaan sellaisenaan kassahihnalle, jossa kassavirkailija purkaa sen (tarvittaessa lasketaan pussin reunat valmiiksi alas).
      4. maksusuoritukset kassi kerrallaan.
      5. kassakuitti (sekä ostoslista) sijoitetaan ostoskassiin, johon ostokset pakataan (joko aiempaan tai uuteen)
      6. kassavirkailijalta pyydetään kustakin kuitista kaksoiskappale, johon ostoksilla kävijä merkitsee asiakkaan nimen (ostoslistaan kirjoitettu) ja arkistoi sen kuitin itselleen.
      7. autokuljetuksen ajaksi kasseihin, joissa tuoretuotteita, ostoksilla kävijä joko sujauttaa kassin sisäpuolelle tai ulkopuolelle esimerkiksi telttapatjasta valmistetun lämpöeristeen matkan ajaksi ( kassin avointa yläosaa ei ole tarpeen eristää, koska avoimien pakastealtaiden tavoin kylmä ei karkaa yläkautta niin helposti).
      8. ostosten viemisen yhteydessä ostoksilla kävijä esimerkiksi niittaa asiakkaan tulosteen kassakuitista esitäytetylle laskupohjalle (esim. rei'itetty A5-arkki, jossa otsikko sekä tilinumero maksuehtoineen korvauksen suorittamiseksi; nk. läpilaskutus eli edelleenveloitus-transaktio)
      9. asiakkaan ostospussin suun sinetöiminen umpeen sekä samalla kiinnittäminen hänen ulko-ovensa yhteyteen esimerkiksi muovisella nippusiteellä (taikka esimerkiksi asiakkaan jättämällä pienellä munalukolla, joka menee lukkoon painamalla lenkki kiinni)
      10. laskun sujauttaminen asiakkaan postiluukkuun.
  • Mikäli mahdollista ja turvallista, käytä yksityisautoa tai kevyen liikenteen kulkuvälineitä, vältä julkisia kulkuvälineitä.
    • Julkisia kulkuvälineitä (lentokone, laiva, juna, bussi, metro, ratikka, myös taksi) eli joukkoliikennettä käyttävä todennäköisemmin saa koronavilkusta karanteenisuosituksen, mikä on hankalaa.
    • julkisia kulkuvälineitä käyttävät ihmiset liikkuvat laaja-alaisesti ja lukuisissa vaihtovuoroissa, jolloin riski tartuntaketjuun kuuluvan läheisyydelle on verrattaen hyvin korkea.
  • vältä puhumista julkisissa sisätiloissa, jolloin muutkin puhuvat vähemmän.
    • nappikuulokkeet korvilla liikkuminen vaikuttaa, että muut ihmiset meluavat entistä vähemmän.
    • mikäli joudut puhumaan lähietäisyydeltä toiselle, ulkona pidä etäisyyttä ja pyri kääntämään pää eri suuntain kuin missä henkilön sijaitsee, tuulen alapuolelle mikäli mahdollista; sisällä puhu hiljaa.
  • vältä sellaisia julkisia paikkoja, joiden ilma on laadultaan sisäilmaa.
    • sisäilma merkitsee olosuhdetta, jossa infektoivat partikkelit, mikäli niitä on, alkavat kondensoitua ilmaan sekä huoneen pintoihin ja tekstiileihin kuten mattoihin ja vaatteisiin.
  • vältä julkisia hissejä
    • hisseissä on huono tuuletus
    • mahdolliset infektiopartikkelit leijuvat vielä hissin ilmassa taudinkantajan poistuttua hissistä
    • jos hississä on matkustanut taudinkantaja, hän on saattanut yskiä (tai puhua puhelimeen) hississä, jolloin on infektion saamisen todennäköisyys hänen jälkeensä hissiä tarvitseville
  • vältä sisäänhengittämästä toisen puhuessa sinulle lähietäisyydeltä.
    • vältä sisäänhengittämästä ohittaessasi ihmisiä lähietäisyydeltä.
    • vältä meluavia henkilöitä.
  • vältä koskemasta paljain käsin desinfioimattomiin kahvoihin julkisissa tiloissa.
    • esimerkiksi ostoskorin tai ostoskärryn kahva kannattaa desinfioida käsien desinfioinnin yhteydessä kauppaan tullessa ja vihannekset sekä hedelmät kannattaa ostaa valmiiksi pussitettuina, mikäli mahdollista tai pussittaa tuoreostos koskematta niihin paljain käsin.
  • infektiotautia sairastavan toipilaan/potilaan hoidossa, aseptisen työskentelyn kannalta keskeisenä seikkana pidetään hyvää käsihygieniaa. Muoviset/silikoni-/lateksi-/nitriilisuojakäsineet (sekä lyhyeksi leikatut ja tylsiksi viilatut/hiotut kynnet) yksinkertaistavat aseptista työskentelyä.
    • Dr. Anthony Fauci (head of the National Institute of Allergy and Infectious Diseases) neuvoo jokavuotiseen kausi-influenssan torjumiseen liittyen "pesemään käsiä niin usein kuin mahdollista".
  • joidenkin lähteiden (South Walesin yliopiston kemiantekniikan professori, Sydney, ks. linkkivinkki) mukaan tavallisen käsisaippuan rasvaa liottava (emulsio-) vaikutus deaktivoisi viruksia, sillä viruksen rakenteessa on rasvaliukoisia osasia, jotka liukenevat ja hajoavat saippuavedessä, ja että saippuan etuna on sen tehokkuus hyvin pieninäkin määrinä, kunhan kädet kastuvat kauttaaltaan.
    • mikäli tämä on totta, laimealla saippualiuoksella kannattaa pestä ihoa ja tavaroita. Vaahdottavia pumppupulloja on saatavilla netistä, lisäksi mm. Fairy-tiskiainetta voi ostaa sellaisissa pumppupulloissa.
    • useammalla saippuapesu-huuhtelu -toistolla saippuaa kuluu vähän suhteessa puhdistustehoon, mutta sillä ei välttämättä ole vaikutusta virusten desinfiointitehoon, vaan yksinkertainen pesu riittää.
    • saippua on edullinen vaihtoehto, mutta ankara saippuointi kuivattaa käsiä.
    • tavanomainen käsienpesu päivän aikana eri työvaiheiden välillä ilmeisesti riittäisi CoViD-19:n sekä myös kausi-influenssavirusten desinfioimiseksi käsistä
    • käsienpesut järjestelmällisenä tapana vähentää kontaminaatioista (pinnoille päätyineiden partikkelien tarttumisesta ja kulkeutumista eteenpäin) johtuvia infektoitumisia, kenties jopa merkittävästi.
    • mikäli epidemianaiheuttaja leviää voimakkaasti pintakontaminaatioiden kautta (kuten norovirus ja kausi-influenssavirukset), niin yhteiskunnallisen epidemiatilanteen voimistuessa, entistä merkittävämpi osa julkisten tilojen pinnoista (mm. kahvoista) on kontaminoituneita.
    • myöskin postitoimitusten välityksellä saattaa saada kontaminaation, mutta eräiden tietojen mukaan CoViD-19 deaktivoituu kolmessa vuorokaudessa, joten mahdolliset CoViD-19 -kontaminaatiot ehtinevät deaktivoitua ennenkuin posti ennättää lähettäjältä vastaanottajalle.
    • talvisaikaan mm. hämäryydestä, ilman kuivuudesta ja viileydestä johtuen virukset, kuten CoViD-19, säilyvät pinnoilla jopa huomattavasti kauemmin ifektiivisinä (ks. linkkivinkki). Tämä deaktivoitumisajan moninkertaistuminen osaltaan selittää kausi-influenssa-aaltojen painottumista syksyihin ja talviin.
      • Samalla tähdentäen sitä seikkaa, että pintakontaminaatioilla on käytännössä kaikkien kulkutautien osalta oleellinen vaikutus niiden leviävyyteen. Ei välttämättä keskeinen, vaikkakin oleellinen; selittäviä tekijöitä esimerkiksi kausi-influenssojen ajoittumiseen on useita muitakin.
  • Ydinvoimalaitoksissa käytetty menettely radioaktiivisen lian saamiseksi helposti pestyä pois käsistä (ja käsivarsista) on, että puhtaat kädet (ja käsivarret) voidellaan vesipohjaisella voiteella, joka huuhtoutuu pois iholta seuraavan käsienpesun yhteydessä puhdistaen ne tehokkaasti. Sama menettely tehostaa vastaavasti viruspartikkelien pois pesemistä käsistä, viruspartikkelien kokoluokka ja luonne on samankaltainen kuin radioaktiivisen pölyn.
    • joissakin käsideseissä saattaa olla kosteusvoiteen kaltainen lisäaine, tällöin heti käsienpesun jälkeen kannattaa vielä desinfioida kädet tai voidella ne tavallisella käsivoiteella.
    • Talvisaikaan kun joutuu käyttämään hanskoja ulkona, kädet kannattaa desinfoida hanskojen päälle pukemisen yhteydessä ja/tai hanskat pois ottaessa. Mahdolliset CoViD-19 -kontaminaatiot säilyvät hanskoissa kolmisen päivää.
  • Intiassa tehdyn tilastotutkimuksen perusteella saattaa olla, että kasvojen koskettelu olisikin eräs keskeisimmistä tartuntakanavista (ainakin intiassa), selittäen jopa kaksi kolmesta infektiosta.
    • koska on todennäköistä, että liikuskellessa eri paikoissa, käy niin, että vaatteisiin jne pintoihin takertuu irrallisia viruspartikkeleita joko ilmasta tai aerosolina, niin tämä eli lievästi kontaminoitujen vaatteiden käsittely saattaa selittää sen, miksi virus saattaa tarttua kasvojen koskettelun käsillään välityksellä.
    • Silmälasien käyttämisellä on havaittu olevan merkittävä käsillä kasvojensa koskettelua vähentävä vaikutus.
    • kasvojen koskettelun vaateparsilla välttäminen.
    • kasvojen välttämätön koskettelu rystyspuolella kämmentä saattaisi ratkaista tämän ongelman.
  • "smart casual" vaatteiden {joilla kuljettu ihmisten ilmoilla} ulkokankaiden käsillä koskettelun välttäminen
    • esimerkiksi ulkovaatteita hihoista ym resorien sisäpuolelta riisuen ja muuten käsitellen
    • metalliset (esim kupari, sinkki, hopea) napit, ripustinlenkit, ketjut jne elementit, joihin joko ei tartu tai jotka ovat disinfektiivisiä materiaaleja, joista käsitellä pukinetta.
  • Todennäköisesti käsienpesu pelkällä lämpimällä hanavedelläkin vähentää jonkin verran viruskontaminaation todennäköisyyttä infektoida kantajansa, sillä käsienpesussa irralliset viruspartikkelit huuhtoutuvat pois tai takertuvat ihon kuolleeseen pintasilukkoon, jolloin paljon vähäisempi osa viruspartikkeleja siirtyy käsistä enää eteenpäin.
    • Tähän periaatteeseen en löytyne muita referenssejä kuin se, että käsiähän on vuosituhantisen perinteen mukaisesti tavattu pestä vedellä ennen ateriointeja.
  • Kanna mukanasi henkilökohtaista desinfiointipulloa tai taskumattia käsien sekä välineiden desinfioimiseksi
    • desinfiointiaineiden pumppupulloissa on standardi kierrekorkki, joten pulloksi soveltuu vaihtaa vaikkapa 0,33 litran limsapullo tai jokin lasinen erikoispullo (esimerkiksi pullon vyöllä kuljettamisen helpottamiseksi)
    • vyöhön voi olla kätevä rei'ittää sopivaan kohtaan naskalilla reikä pikalukkokoukkua varten.
    • käsien desinfioituminen tapahtuu vasta mikäli kädet kastuvat kauttaaltaan desinfiointiaineesta, ja mitä pitempään desinfiointiaine saa vaikuttaa, sitä laajempaan valikoimaan mikrobeja se steriloi (30 sekuntia on "virallinen suositus"). Mikäli osa kädenpinnasta jää kuivaksi, infektiopartikkelit kulkeutuvat siitä takaisin muualle käteen desinfiointiaineen haihduttua.
    • desinfiointiaineen haihtuminen ei "tehosta/aiheuta" disinfektiota, kuten joissakin virallisissa lähteissä todetaan, vaan asia on pikemminkin toisin päin: mitä hitaammin haihtuu, sen paremmin desinfioituu. Tavallisesti desinfiointiaineena käytetty 70% isopropyylialkoholi-vesi (IPA) -seoksen hyvä disinfektiivisyys perustuu siihen, että näin korkea alkoholipitoisuus yhdessä veden katalyyttisen vaikutuksen kanssa liottaa eräitä pintaproteiineja, joita esiintyy lähes kaikissa mikrobeissa (bakteerit, hiivat, homeet, sienet, virukset...), tuhoten ne. On kuitenkin tiettyjä virustyyppejä, joihin IPA-desinfiointiaineet eivät tehoa (mm. norovirus ja poliovirus). Tällöin käytetään 95% etanoli-vesi -seosta, joka tehoaa niihinkin. Desinfiointiaine valitaan sen perusteella millainen on desinfiointitarve (sitkeimmän mikrobin mukaan). Pirtu (sisäkamiinan polttoaine) ei sinänsä ole kallista pari euroa/litra, mutta se pitemmän päälle haittaa käsien ihoa.
    • pumppupullon voi kiinnittää kumilenkkinipun avulla vyölleen, jolloin desinfiointiaineen hölvääminen on ergonomista ja sen voi tehdä koska vain, esimerkiksi paikasta toiseen kävellessään, jolloin desinfiointiaineen pitempi vaikutusaika ei hidasta toimia. Myöskin helppo desinfioida desinfiointiaineesta märin käsin kahvat, kuten ostoskärryn kahva kauppaan tullessa.


Desinfiointiaine.jpeg

Kuvassa melko ketterä esimerkki henkilökohtaisesta käsidesipullosta työkäyttöön. Pullo on standardikierteinen lasinen vaahterasiirappipullo, johon on liitetty desinfiointiainepullon standardikierteinen pumppukorkki. Pullo on ripustettu vyölle jousihaalla. Litteys ja mataluus sekä sopiva kohta vyöllä savat aikaan, ettei pullo takerru esimerkiksi auton turvavöihin eikä vaikeuta muille istuimille istuutumista eikä muuta toimintaa. Tukeva kiinnitystapa vähentää pullon heilumista sekä helpottaa pumpun käyttöä muun työskentelyn ohessa. Lasisuuden ansiosta pullo pysyy puhtaana, mutta toisaalta se on alttiina särkymiselle kivipintaan (tai kaakeliin) iskeytyessään. Desinfiointipullo kiinnitetään samalle puolelle vyötä kuin solki on, jotta pullo ei putoaisi maahan, vyön avaamisen yhteydessä.


  • käytä kynsikkäitä (pyöräilyhanskoja)
    • tällöin automaattisesti käy niin, että liikuttaessa yleisissä tiloissa, pintoja ja tavaroita ei tule kosketeltua kuin sormenpäillä.
    • sormenpäiden desinfiointi toisaalta ei kuivata käsiä, toisaalta tapahtuu niin runsaalla määrällä desinfiointiainetta, että se desinfioituminen tapahtuu kunnolla, toisaalta ei edellytä hanskojen riisumista, ja on kuitenkin riittävä käsiendesinfiointitoimenpide.


Infektion esiintyvyys versus infektoitumisen todennäköisyys[muokkaa]

Tässä osassa arvioidaan matemaattisesti sitä, että miten eräät yksittäiset tekijät vaikuttavat infektion kantamisen todennäköisyyteen. Huomionarvoista on, että kaavaan jää välttämättä sisällyttämättä jotkin toissijaiset/epäsymmetriset tartuntakanavat (listattu alempana).


  • johdetaan matemaattinen laskukaava otsikon asialle. Ajattelun helpottamiseksi aloitetaan esimerkkitilanteella:
    • tarkasteltavalla alueella infektion esiintyvyys on 10 infektoitunutta per 100000 ihmistä.
    • tarkastelevalla alueella oleva henkilö kohtaa tarkastelujakson aikana tavallisesti/yleensä/keskimäärin 15 eri paikallistahenkilöä.
    • kaikki henkilöt, jotka ovat mahdollisesti saaneet tartunnan, ovat ennen tarkasteluajankohtaa oleskelleet lähtöalueella, jossa on sama esiintyvyys, mutta jossa tavanomainen eri ihmisten kohtaamismäärä on 8 henkilöä infektion keskimääräisen itämisajan sisällä.
    • taudinkantajakerroin tai epidemian alueellisen kehittymistrendin mukainen kerroin, joka aiheutuu siitä (kun epäsymmetriset tartuntalähteet kerran poissuljetaan), että tartuntaketjua ei ole saatu jäljitettyä ja asetettua karanteeniin ennenkuin vielä oireeton taudinkantaja alkaa tartuttaa muita henkilöitä, on tarkasteltavalla alueella 1,7 ja lähtöalueella 0,9.
    • todennäköisyys saada infektio mahdollisesti kohtaamastaan satunnaisesta taudinkantajasta on 0,4


  1. todennäköisyys olla kohtaamatta yhtäkään taudinkantajaa, kun tapaa 15 uutta henkilöä tarkasteltavalla alueella on

    [(100000-10)/100000]15^1,7 = 0,99933

  2. todennäköisyys kohdata vähintään yksi (jäljittämättä oleva) taudinkantaja on edellisessä tilanteessa

    1-[(100000-10)/100000]15^1,7 = 0,00066

  3. todennäköisyys, että tarkasteltavalle alueelle lähtöalueelta siirtyneet henkilöt ovat lähtöalueellaan kohdanneet jonkun (jäljittämättä olevan) taudinkantajan taikka tulevat kohtaamaan sellaisen tarkasteltavalla alueella oleskelunsa aikana on

    1-[(100000-10)/100000]15^1,7*8^0,9 = X

  4. todennäköisyys olla infektoitunut on

    1-[(100000-0,4*10)/100000]15^1,7*8^0,9 = Y


Mikäli laskukaava on looginen/paikkansapitävä, niin muuttelemalla sen eri muuttuja-arvoja pystyy saamaan jotain käsitystä siitä, että miten merkittävästi todennäköisyyteen olla infektoitunut vaikuttavat nämä tällaiset eri tekijät kuin että montako eri ihmistä tapaa (sosiaalisuus), miten hyvin aktiivinen laumasuoja toteutuu (todennäköisyys saada infektio kohdatessaan taudinkantaja), tartuntaketjujen jäljityksen onnistumisprosentti (tartuttajan saaminen karanteeniin ajoissa) sekä tietenkin tarkastelujakson pituus (infektion itämisaika).


Koska Lokakuun 2020 alussa HSL:n alueella vain 15-20% todetuista tartunnoista infektoituminen on saatu jäljitettyä (ilmeisesti joko manuaalisesti tai Koronavilkku-ohjelman ansiosta eli kohtaamistilanteisiin), niin on mahdollista, että HSL:n alueella 80-85% tartunnoista on tullut em. epäsymmetristen tartuntakanavien kautta.


Epäsymmetrisiä tartuntakanavia[muokkaa]

  1. kaukokuljettuminen
    • ulkoilmassa leijuvat infektoivat partikkelit
    • epideemisestä suurkaupungista ympäristöön, esimerkiksi Tallinnasta laminaaristen geostofisten tuulten mukana Suomenlahden yli Suomen rannikkokaupunkeihin.
  2. kontaminoitunut sisäilma
    • sisäilman infektoivat partikkelit
    • ilmanvaihtolaitteiden kautta toisaalta peräisin oleva kontaminoitunut sisäilma
    • ravistelusta tärinästä, lämpötilaeroista auringonpaisteesta yms. johtuva infektoivien partikkelien nouseminen ilmaan pinnoilta, tekstiileistä, vaatteista ym.
  3. smart-casual -vaatteet
    • keräävät kuljetusta ympäristöistä viruspartikkeleja ilmasta kuin pölyä pölyisestä huoneesta
    • vaatteita käsiteltäessä tarttuvat käsiin (käsienpesun ja desinfioimisen ym hölväämisen jälkeen)
    • käsistä kasvoihin.
  4. pintakontaminaatiot
    • pinnoille laskeutuneet tai esim. käsikosketuksesta tarttuneet infektoivat partikkelit
    • sähköisesti varautuneille pinnoille (staattinen sähkö tai ionisoitunut ilma) tarttuneet
  5. työolosuhteet
    • tartuntavaarallisten jätteiden käsittely
    • suojavälineiden väärinkäyttö
  6. vektoritartunnat
    • eläimet, hyönteiset
    • sabotointimielessä suunniteltu infektion levittäminen
    • sellaiset oireettomasti taudin sairastavat henkilöt jotka eivät toteuta aktiivista laumasuojaa
  7. virheellisin perustein terveiksi oletetut henkilöt
    • monissa maissa, kuten Englannissa sekä ilmeisesti myös monissa Afrikan maissa (kuten Tansania ja Sudan), infektoituneet mieluummin sairastavat koronamaisen tautinsa vähin äänin kotipuolessaan joko turhan vaivan välttämiseksi tai siksi, että tieto taudin sairastamisesta aiheuttaisi esimerkiksi sosiaalista vahinkoa itselle sekä mahdollisesti myös sairastuneen läheisille. Näin ollen kansainväliset tartuntatilastot eivät indikoi tällaisessa valtiossa vallitsevan epidemiatilanteen tosiasiallista tasoa.
    • riskinä, että näihin maihin suuntautuu sellaista matkailua, jossa kyseiset yksityishenkilöt ovat matkakohdetta valitessaan nojanneet "Hopkinsin epidemiatilastojen" paikkansapitävyyteen, ja oleilleet korostetun leppoisasti (epidemian olemassaoloa tiedostamatta) matkakohteessaan.
    • riskinä, että näistä maista palaavia/maahantulevia henkilöitä ei koronakiireistä johtuen käsitellä asianmukaisella huolellisuudella, koska tällaisen tilastollisen häiriön käytännön vaikutuksia ei ole ehditty arvioida.
  8. vaikeasti identifioituvat välilliset tartunnat
    • esimerkiksi imurin hiukkassuodattimen läpi ilmaan välittyvät (jonkun aiemman imuroidun huoneen pölystä peräisin olevat) infektoivat partikkelit
  9. hengitysteistä tehtävien koronatestien manipulaatio
    • periaatteessa onnistuu typpioksidilla keneltä hyvänsä ja erittäin yksinkertaisin toimenpitein.
    • periaatteessa pystyy desinfioimaan nenäontelonsa aina ennen koronatestiin menoa.
      • Nenänielutestit (ja kenties myöskin sylkitestit) yhdistettynä mm. alitehoisiin (tuntemattomalla tehokkuudella uudempiin CoViD-19:n muotoihin tehoavista) koronarokotteisiin, EU:n vaatimuksiin kontrolloimattoman sisäisen matkustusvapauden ylläpitämisestä, kansalaisten matkailukiimaan, ulkomaalaisten työntekijöiden rajaliikenteeseen ja ideologisiin väestösabotaasipyrkimyksiin, vaarallinen yhtälö.
    • periaatteessa nenäsuihkeen avulla koronasta saattaa tulla ihmiselle helppohoitoinen pikku tauti, mutta mm. edellä mainitut vaikuttimet saattavat aiheuttaa, että mopo lähtee käsistä (EU:n jäsenvaltioiden välinen, sekä ylipäänsä maailmanlaajuisesti kaikkien valtioiden, välillä korona leviää tulliporttien pysyessä direktiivein ja ukaasein auki-asentoihin hitsattuina (vaikutusvaltaisten valtioiden kansallisten katastrofien vankkurit päästetään vasiten laukalle vapaus- sekä ihmisoikeus-keppihevoset kärjessä kansainvälisen yhteishengen vahvistamiseksi ja taloudellisen kilpailukyvyn ja lähtökohtien yhdenmukaistamiseksi).

Poikkeuksellisia olosuhteita[muokkaa]

  • Käytettyjen mutta ehjien suojahanskojen pesua ja desinfioimista käytön jälkeen (paljaiden käsien tapaan) ei suositella mm. koska tällöin, kun riisutaan hanskat nurinpäin ja sitten myöhemmässä vaiheessa puetaan nurinpäin uudelleen päälle, edellisen käyttäjän käsistä peräisin olevaa bakteeristoa saattaa siirtyä hoidettavaan henkilöön. Sisäpinnan desinfioitumisesta ei myöskään voida olla varmoja (kuten ei paljaiden käsienkään desinfioitumisesta, mutta liukaspintainen hanska puhdistuu ja desinfioituu helpommin paljaisiin käsiin verrattuna). Lisäksi suojakäsineiden suojakalvomateriaali saattaa haurastua saippuan tai desinfiointiaineen vaikutuksesta.
    • Toisin sanoen: on tilanteita, joissa käytännöllisin vaihtoehto on käyttötarkoitukseen soveltuvasta materiaalista valmistettujen suojakäsineiden pesu ja desinfiointi käytön jälkeen. Esimerkiksi vaikeasti desfioituvan mikrobin kanssa epätyypillisessä ympäristössä (ei tartuntavaarallisten jätteiden jätejaetta järjestettävissä) jolloin tarvitaan (iholle pitemmän päälle haitallisia) desinfiointiaineita. Tällöin kätevintä on steriloida käsineet käytön jälkeen, uudenveroisiksi (jolloin ne voidaan joko laittaa sekajätteeseen, taikka sitten käyttää itse uudelleen). Esimerkiksi noro- tai poliotoipilasta kotona hoidettaessa, tai vaikkapa jonkin bioaseen aiheuttamia sotkuja isolla joukolla siivottaessa.
    • joissakin tilanteissa/olosuhteissa, kuten kirurgisissa operaatioissa tai muussa, jossa sillä saavutetaan jotain hyötyä, kuten vaikkapa vanhainkodissa, joissa on sairastelevia asukkaita sekä tarvetta avustaa aterioinnissa, voi olla kätevää pukea useita päällekkäisiä suojahanskakerroksia, joita riisuu nurinpäin sitä mukaa kun ne kontaminoituvat (vaikkapa hengityssuojaimensa hiplaamisesta).
  • siivotessa pyri tuulettamaan läpivetona
    • kerrostaloasunnossa läpivetoa voi tehostaa avaamalla alemmasta kerroksesta porraskäytävän ikkunan auki.
    • ravistele tai tamppaa mattoja varovasti tuulen yläpuolelta
    • älä käynnistä imuria, imuroinnin sijaan lastaa ja moppaa lattiat
  • mikäli mahdollista ja mielekästä, desinfioi huone (esimerkiksi mikäli siellä on vieraillut paljon ihmisiä) esimerkiksi vaihtamalla kattovaloon väliaikaisesti UV-C -loisteputkilamppu ja kytkemällä se muutamaksi minuutiksi päälle tyhjään huoneeseen.
    • mikäli tällaisen lampun kvartsilasipinnassa ei ole otsonia tuottavien aallonpituuksien poissuodatusta, lamppu tuottaa myös mietoa otsonintuoksua huoneilmaan, jollaisessa tapauksessa on syytä alussa jättää tuuletusikkuna auki ja lampun pois kytkemisen jälkeen odottaa muutama minuutti ennen huoneeseen palaamista.
  • mikäli välttämätöntä esimerkiksi työstä johtuen järjestää esimerkiksi neuvotteluja pöydän ääressä (esimerkiksi sairaala, vanhainkoti, pankkikonttori, kaupan tiski), pyri järjestämään lasi, pleksilasi, läpinäkyvä muovikalvo taikka imuilmanvaihto keskustelijoiden väliin ("tupakointitilan pöydän ilmanvaihto"), jolloin henkilöt eivät sisäänhengittele toistensa uloshengitysilmoja.
    • jäteilman poistaminen ulos taikka desinfioiminen tarkoituksenmukaisella laitteistolla.
  • mikäli kysymys on erityisen ärhäkkäästi tarttuvasta viruksesta ja tiheään asutetusta alueesta, rakennusten poistoilmat on syytä desinfioida ennen puhaltamista pihalle.
  • äärimmäisen steriiliä, molekyylitasolle asti partikkelit pois suodatettua, ilmaa pystyy tuottamaan paineilmajärjestelmään kytkettävällä suodatuslaitteistolla (esimerkiksi viruksista ja radioaktiivisista partikkeleista puhdistettua ilmaa sairaalakäyttöön tai väestönsuojaan).
  • Sellaisia FFP-standardin maskeja, jotka on valmistettu polypropyleenista (mikroaaltouunimuovista), joissain tapauksissa on tarkoitettu käytettävän useita kertoja
    • tällöin pakkauksessa mainitaan esimerkiksi 'reusable'
    • mikäli maskia ei ole käytetty likaisessa ympäristössä (kuten hiontapölyssä)
    • mikäli saman maskin edellisestä käyttökerrasta on kulunut vähintään kolme vuorokautta, jotta hyödynnettäessä samaa maskia useaan kertaan esimerkiksi CoViD-19:n leviämisen ehkäisemiseksi, edellisenä käyttökertana jommallekummalle puolen maskia mahdollisesti kertyneet viruspartikkelit olisivat kaikki ehtineet deaktivoitua, eivätkä infektoisi ketään.
      • esimerkiksi jos ottaa maskin käyttöön maanantaina, kirjoittaa maskin kylkeen päivät ma / to, jos tiistaina, ti / pe. Tällöin maskin turvallinen käytettävyys sekä kätevyys olisi optimaalinen: vaikka 3 vuorokauden kuluttua aktiivisia viruksia olisikin edelleen esimerkiksi 1%, merkitsee se samaa kuin maskin suodatuskyky olisi prosentin heikompi, millä ei koronan kohdalla ole havaittu olleen merkitystä (esim. terveydenhuollossa kun on käytetty milloin FFP2-maskia, milloin FFP3, niin maskeista johtuvia infektoitumisia ei ole koko epidemian aikana havaittu kuin yksi rajatapaus).
    • maskilla pyritään suodattamaan uloshengitysilmasta (epideemisen tartuntataudin) mikrobit pois. Suodatusteho vaihtelee taudinaiheuttajasta riippuen, lähinnä vain FFP-3 -maskistandardilla on mahdollista yleispätevästi suodattaa viruspartikkelit yleispätevästi pois, epidemianaiheuttajasta riippumatta, vaikkakin sen läpi on hiukan painava hengittää.
    • hypoteettinen selitys sille, miksi kirurginmaski vaikuttaa sairastuvuustilastojen valossa olevan melko tehoton CoViD-19:n torjunnassa, voisi olla, että toisin kuin aiempi epideeminen koronavirus 'SARS', jossa riitti pelkkä aerosolipisaroiden suodatus, niin COViD-19:ssa viruspartikkeleita välittyy yhtälailla vapaasti kaasussa leijuen, jotka viruspartikkelit luonnollisesti läpäisevät kirurginmaskin. Tavallisesti epideemisia viruksia ei pysty suodattamaan kirurginmaskilla pois uloshengityilmasta kuin osittain. CoViD-19:n kohdalla ainakin alkuvaiheessa oli perusteita olettaa viruksen välittyvän ainoastaan aerosolipisaroissa, mutta tämä oletus ei välttämättä pidäkään paikkansa.
    • edellisen hypoteesin ilmeisyyttä lisää kirurginmaskin toimintaperiaate: sen tarkoitus on estää infektiivisten aerosolipisaroiden roiskeet imemällä ne maskin sisäiseen kalvoon yhtäjaksoisen operaation aikana, mutta mikäli tämä kalvo pääsee - epäkonventionaalisessa käytössä - välissä kuivahtamaan, esimerkiksi ruokatauon aikana, tämän jälkeen kun kuivunutta maskia taas aletaan käyttää, maskin sisäinen kuivunut kalvo luovuttaa keräämiään viruspartikkeleita huoneilmaan.
    • kolmas em. hypoteesin ilmeisyyttä lisäävä seikka on fysikaalinen ilmiö, että värisevästä, kosteasta pinnasta (kuten äänihuulet) vapautuu aerosolipartikkeleita ilmaan: kirurginmaskin konventionaalisessa käytössä (kirurgia) puhutaan hiljaisella äänellä, kun taas epäkonventionaalisessa käytössä (esim. Kokoustaminen) ääntä korotetaan kirurginmaskin läpi puhuessa, jolloin maski värisee voimakkaasti ja saattaa tästä syystä vapauttaa mikrobeja huoneilmaan.
    • muun muassa STT:n 25.9.2020 uutisoiman tiedon mukaan HUS:n alueen CoViD-19 -infektoituneista 80% ei osaa sanoa mistä olisi saanut infektion, mm. julkisen liikenteen maskisuositusten oltua voimassa pääkaupunkiseudulla reilun kuukauden ajan.
      • uutisessa ei mainittu, oliko tilanne ollut vastaava jo ennen maskisuosituksiakin.
      • uutisessa ei mainittu, oliko Koronavilkulla kuitenkin saatu määriteltyä näitä tartuntaketjuja.
    • näissä (ainakin HUS:n alueella lähes kaikissa) tartuntatapauksissa ilmenevä tartunnanlähteen arvaamattomuus tukee hypoteesia, että selitys voisi liittyä maskien käyttöön, sillä tartuntaketjujen näin kehnosta jäljitettävyydestä ei ole aiemmin uutisoitu: missään vaiheessa CoViD-19 -epidemia-aikaa missään päin Suomea.
    • HUSIN apulaisylilääkäri Eeva Ruotsalainen kertoo (IS 2.10.20), että viimeisen kuuden viikon aikana niiden osuus, jotka ovat tienneet, mistä tartunnat ovat peräisin on vaihdellut 61%:sta 16%:iin. Ilmiö on sen vuoksi valitettava, että eräänä indikaattorina/kriteerinä sille, että epidemia olisi siirtymässä 'kiihtymisvaiheesta' 'leviämisvaiheeseen' on juuri tuo tartuntojen lähteiden tunnistamattomuus.
    • koska kirurginmaskien käytön hyödyt sekä haitat valitettavasti ovat vielä tunnistamatta/tunnustamatta, niin mahdollisuuksien mukaan vältä tilanteita, joissa olisi käytettävä maskia.
      • on tiedostettava, että huolimatta, että kirurginmaskit ovat nykyisin CoViD-19:n virallinen suojausmenetelmä, kirurginmaskit eivät ole alunperin suunniteltu tällaiseen käyttöön (vilkkaaseen puhumiseen ja liikkumiseen hengästyen, maallikkokäyttöön julkisissa tiloissa), joten on sinänsä ymmärrettävää, jos ne eivät toimisikaan yhtä hyvällä varmuudella kuin mitä ne sairaalaympäristössä ajavat asiansa.
      • on mahdollista, että jotta kirurginmaskit toimisivat työpäivän tai koulupäivän kaltaisessa vaiherikkaassa ympäristössä, niin maskeja olisi vaihdettava uusiin lähes joka käänteessä, mikä on käytännöllisesti ilmeisestikin käytäntöön soveltamattomissa, ja tästä syystä kirurginmaskein ei joissain toimintaympäristöissä voida luoda mitään suojaa, jolloin on korkea potentiaalinen riski, että niiden käyttöyritykset sellaisissa paikoissa ennemminkin edistää viruksen leviämistä.
      • on mahdollista, että koska kerran maskeista toivotaan olevan edes jotain hyötyä, mutta niiden käyttämisestä saattaa kehkeytyä toisaalta vahinkoa, mistä hyöty-haitta-suhteesta voitaisiin kiistellä, niin siitä syystä maskien käytön tarpeellisuutta ei kukaan uskalla virallisesti nostaa keskustelunaiheeksi, koska se aiheuttaisi vain uuvuttavaa virallista kinastelua.
      • mikäli on ollut systeemi, että poissuljetaan infektoitumiset niissä tilanteissa, joissa on käytetty kirurginmaskeja, niin on tietenkin mahdollista, että osa niistä infektoitumisista, jotka on paikannettu tapahtuneen vapaa-ajalla, on tosiasiassa tapahtunut niissä tilanteissa, joissa on käytetty kirurginmaskeja.
        • Mikäli tällä tavoin toimitaan systeemisesti, tartuntatilastoista ei pystytä suoraan tarkastelemaan kirurginmaskien mahdollisia haittavaikutuksia, sillä kirurginmaskien käyttö on menetelmällisesti poissuljettu infektoitumistilanteiden tilastoinnissa.
      • joka tapauksessa ennemmin taikka myöhemmin asia tullaan nostamaan pöydälle.
        • viimeistään myöhempänä (pandemian jälkeisenä) aikana.
    • laajempien maskisuositusten laajennuttua Suomessa torstaina 24.9.2020, todettujen koronavirustartuntojen määrä päivässä (ks. grafiikka) seuraavan kymmenen päivän aikana nousi tasolta 100 tartuntaa päivässä tasolle 150 tartuntaa päivässä.
      1. kaksi viikkoa ennen vahvojen maskisuositusten käyttöönottoa (10.9.2020) Suomessa, todettuja ja vielä aktiivisia tartuntoja oli 632 henkilöllä.
      2. vahvojen maskisuositusten antamispäivänä (24.9.2020) aktiivisia tartuntoja oli 1186 henkilöllä (1,9 -kertaistuen kahden viikon takaisesta).
      3. kaksi viikkoa vahvojen maskisuositusten antamispäivän jälkeen (7.10.2020) aktiivisia tartuntoja oli 2603 henkilöllä (2,2 -kertaistuen kahden viikon takaisesta, 4,1 -kertaistuen kuukauden takaisesta).
      4. Puolestaan THL:n julkaisemien tilannekatsausten mukaan 14 päivän seurantajaksolla 9.-22.9.2020 todettiin 890 uutta tapausta ja seurantajaksolla 23.9.–6.10.2020 seurantajaksolla 2035 uutta tapausta (ilmaantuvuudet 16,1 ja 36,7). Maskisuositusten tiukennuttua (ja samalla muun aktiiviseen laumasuojaan liittyvän huolellisuuden lisääntyessä), THL:n laskelmien mukaan käytännössä tapahtui, että uusien CoViD-19 -infektioiden keskimääräinen ilmaantuvuus oli noussut kaksinkertaiseksi kahden viikon seurantajaksossa maskisuositusten tiukentumisen jälkeen verrattuna kahden viikon seurantajaksoon ennen maskisuositusten tiukentumista.
    • syytä näin voimakkaalle nousulle ei tiedetä, mistä syystä ei voida poissulkea hypoteesia, että maskien käytön laajenemisella olisi ollut jokin myötävaikutus tähän, sillä päivittäisten tartuntalukujen alati kasvaessa, kansalaiset ovat kuitenkin silminnähden entisestään kiristäneet tuttuja aktiivisen laumasuojan toimiaan (mm. turvavälit), joten kansalaisten käyttäytymisen höllentymishypoteesit voidaan sulkea pois (tartuntojen lisääntyminen ei johdu niistä tartuntaväylistä, joita on kiristetty), jolloin niin sanotusti "jäljet johtavat sylttytehtaalle":


Hypoteesi tuntemattomaksi jäävistä infektiolähteistä[muokkaa]

  • infektiolähde jää tuntemattomaksi sitä syystä, että infektoitumisväylää ei tiedetä (eikä ottaa huomioon).
    1. kirurginmaskien oletettu hyöty perustuu sen kykyyn suodattaa (erään mittauksen mukaan 98%:sti) nestemäisiä aerosolipartikkeleja, joita syntyy äänihuulten värinästä, uloshengitysilmasta.
    2. CoViD-19:n suhteen ei ole tiedossa, leijuuko infektoivia partikkeleja uloshengitysilmassa myöskin kosteiden aerosolipisaroiden ulkopuolella.
      • CoViD-19:n esiintyvyydestä ihmisen ylä- ja alahengitysteissä tiedetään, että infektion alkuvaiheessa viruspartikkeleita esiintyy ylähengitysteissä (nenäontelo), ja vasta infektion kehittyessä niitä ilmenee alahengitysteissä (äänihuulet, henkitorvi) eikä enää ylähengitysteissä.
      • näin ollen uloshengitysilmassa esiintyvien infektoivien partikkelien määrä kosteissa aerosolipisaroissa vaihtelee huomattavasti infektion eri vaiheissa.
      • viruspartikkelien mahdollinen siirtyminen (hengitysteiden limakalvoilta hengitysilmaan leijumaan johtuu siitä, että sisäänhengitysilman suhteellinen kosteus on alhainen (esim. 30%), ja kun se kulkee nenäonteloa pitkin kohti keuhkoja, se lämpenee ja kostuu, (tarkoituksena ettei hengittäminen kuivattaisi keuhkorakkuloita). Nenäonteloon kehittyy jatkuvasti lisää limaa, jonka mukana varsinkin infektion alkuvaiheessa tulee viruspartikkeleita. Nämä viruspartikkelit joko kondensoituvat nenäontelon pintaan, haihtuvat sisäänhengityksen aikana hengitysilmaan taikka sitten liiallisesta limanerityksestä johtuen tulevat niellyksi.
      • Saattaa olla, että CoViD-19 infektion alkuvaiheessa infektoivia partikkeleita esiintyy enimmäkseen irrallisina uloshengitysilmassa, ei juurikaan aerosolipisaroissa, ja infektion edetessä niitä alkaa esiintyä enimmäkseen kosteissa aerosolipisaroissa, ei juurikaan irrallisina.
      • Lisäksi on syytä huomioida, että kirurginmaskin sisäinen aerosolipisaroiden suodatuskalvon suodatuskyky sekä maskisysteemin toimintaperiaate saattaa muuntua käytön aikana suuntaan tai toiseen.
      • Mikäli tällaisia mahdollisuuksia/muuttujia, että infektoivien partikkelien esiintyvyys uloshengitysilmassa saattaa merkittävästi muuntua maskin käyttöajan funktiona sekä infektoitumisajan funktiona, ei ole otettu huomioon aihetta käsittelevissä kliinisten tutkimusten raporteissa, sellaisten tutkimusten johtopäätökset ovat olleet vääriä.
    3. Mikäli CoViD-19 infektiopartikkeleita ylipäänsä leijuu irtonaisena uloshengitysilmassa, niitä leijuu irtonaisina nimenomaan infektion (oireettomassa) alkuvaiheessa, mutta infektion edetessä (vahvistetut testitulokset => laboratoriokokeisiin osallistuvat/-neet), kun niitä ei enää esiinny ylähengitysteissä (eikä niitä näin ollen haihtumisen vaikutuksesta siirry irrallisina hengitysilmaan), vaan lähinnä vain uloshengitysilman kosteissa aerosolipisaroissa, niin tästä saattaa johtua tämä maailmanlaajuinen virallinen käsitys, että kirurginmaskeilla pystyisi suodattamaan (kaikissa infektion vaiheissa) viruspartikkelit pois uloshengitysilmasta.
      • Looginen peruste epäillä, että infektiopartikkeleita leijuisi irtonaisina uloshengitysilmassa, on, että siinä vaiheessa, kun potilaan inkubaatiovaihe on edennyt oireettomasta latentista vaiheesta oireettomaan levittämisvaiheeseen, viruksia todetaan ennen muuta potilaan ylähengitysteissä (nenä, nielu), ja puolestaan aerosolipisaroiden sisään mikrobeja päätyy värisevistä kudoksista (puheenmuodostus suussa, äänihuulet, alahengitystiet), ei nenän eikä nielun kudoksista muuten. Sen sijaan ennen kaikkea ylähengitysteiden nesteiden kostuttaessa hengitysilmaa, viruksia saattaa haitumisen yhteydessä siirtyä leijailemaan irtonaisina.
      • Näin ollen olisi järkeenkäypä skenaario, että infektion alkuvaiheessa CoViD-19 -virusta esiintyisi uloshengitysilmassa ennen kaikkea irrallisena ja vasta infektion edetessä, ennen kaikkea aerosolipisaroissa. Irralliset ilmassa leijuvat viruspartikkelit ovat toisaalta hankalemmin suodatettavissa pois, mutta toisaalta ne hajoavat esimerkiksi UVC-säteilyn vaikutuksesta merkittävästi herkemmin kuin aerosolipisaroiden sisällä ilmassa leijuvat (muutaman nanometrin kokoisen aerosolipisaran absorboidessa eli vaimentaessa UVC-säteilyä voimakkaasti).
    4. infektion oireettoman alkuvaiheen aikana uloshengitysilmassa mahdollisesti irtonaisia viruspartikkeleita on vaikea mittauksin todeta olevan olemassa. Valitettavasti juuri tämä infektion alkuvaihe on se pääasiallinen aikaikkuna, jolloin tartunnankantaja levittää virusta ihmisyhteisöön.
    5. koska käytännöllisesti katsoen kaikissa maailman maissa on jo yli puolen vuoden ajan toteutettu monipuolisesti keinoja epidemian leviämisen estämiseksi, ja tartuntamäärissä ei ole edes tilastollisesti osoitettavissa kansallisista toimenpiteistä aiheutuneita muutoksia parempaan päin, niin ilmeisesti CoViD-19:n nykyiset pääasialliset leviämistavat ovat joitakin muita kuin niitä, joita nykyisillä leviämisenestämismenetelmillä pystytään merkittävissä määrin sulkemaan pois.
      • tartuntamäärien kehittyminen esimerkiksi Keski-Euroopan maissa epidemian alusta nykyhetkeen
    6. koska nykyisin ainakin HUS:n alueella valtaosa tartuntatilanteista on jäänyt tuntemattomiksi, ne ovat ilmeisesti olleet sellaisia epäsymmetrisiä tartuntaväyliä, joita ei osata/tajuta torjua nykyisin, eli kansallisten torjuntatoimien ollessa päällä, uusia tartuntoja voi edelleen rajoituksetta tulla:
      • joko ilmassa leijailevista irrallisista viruspartikkeleista
        • tyynellä säällä
      • tai vektoritartuntoina
    7. Mikäli tällainen ongelmallinen skenaario, että aerosolipartikkeleista erillisiä viruksia irtautuisi ylähengitysteistä uloshengitysilman sekaan, on tosi, niin sillä, että hengittääkö suun vai nenän kautta - vai molempien - on varmastikin vaikutusta uloshengitysilman virusmääriin.
      • Pelkästään nenän kautta hengittäen hyötynä on ilman kosteuspitoisuuden nousu sisäänhengitettäessä, haittana nenäontelon voimakas ilmanvastus(virtausvastus) ek. uloshengitettäessä, ja tämä kitka ("tuhiseminen") voimistaa jopa moninkertaistaa) virusten irtautumista uloshengitysilman sekaan (virtausvastus aiheuttaa kitkapintaan (tässä tapauksessa siis nenän limakalvot ja karvat) pinnanmyötäisesti/aerodynaamisesti vaikuttavan kitkavoiman, joka suuntautuu päinvastaiseen suuntaan kuin ilman virtaus ja jonka materiaalirajapinnassa tapahtuu mikroskooppista fysikaalista ilmiötä, joka toisaalta aiheuttaa lämpöä ja sitten toisaalta materiaalin mekaanista deformaatiota eli pintapartikkelien/mikroskooppisten aerosolipisaroiden eroosiomaista irtoilua ilmavirtaan.
      • Pelkästään suun kautta hengittäminen kuivattaa limakalvoja ja saattaa olla mahdollista, ettei tällöin uloshengitysilma olisi suhteelliselta kosteudeltaan 100%, jolloin kosteutta viruspartikkeleineen haihtuisi uloshengitysvaiheessa ilman sekaan suun limakalvoilta. Ilman virtausvastus on pienempi, mikä vähentää virtausvastusta.
      • Sekä suun että nenän kautta hengittäminen todennäköisesti irrottaa vähiten viruspartikkeleita ylähengitysteistä, sillä tällöin sisäänhengitysilman suhteellinen kosteus nousee hyvin ja hengitysteiden virtausvastus on mahdollisimman pieni.
    8. tunnistamattomiksi jääneet infektiolähteet voivat olla useita erillisiä samantasoisia lähteitä, mutta on mahdollista myös sellainen hypoteesi, että kyseessä on pääasiassa yksi tai muutama sellainen infektoitumiskähde, jota/joita vain ei ole vielä tajuttu eritellä
      • Esimerkiksi Kuopiossa tammikuun 2021 puolivälissä muodostuneen tartuntapiikin selittävänä tekijä saattaisi olla esimerkiksi Puijonmäen alueen latuverkostojen (mm. Lyhyet mutta leveät kuntohiihtolenkit) laajentuminen luonnonlumen tultua: käyttöasteen huima nousu, johon hyväkuntoisten hiihtäjien joukkoon mahtunee monia koronaa oireettomasti sairastavia (mahdollisesti toisia hiihtäjiä ohittelevia tai toisista jälkeen jääviä) kuntohiihtäjiä.
        • Suositut ulkoliikunta-alueet; aktiiviset kuntoliikkujat perheenjäsenineen?
        • urheiluorientoituneet nuoret jatkavat harjoittelujaan itsenäisesti (ohjatun urheiluharratustoiminnan kielloista johtuen).
    9. tuntemattomiksi jääneet infektoitumislähteet saattavat liittyä havaintoon USA:ssa (18.1.21 Uutinen), jonka mukaan peräti 59% tartunnoista (ilmeisesti prosenttiluvussa ei ole eroteltu ikää) tulee kokonaan oireettomilta kantajilta.
      • Suomeen soveltaen, on mahdollista, että ilmenee aivan vain yksittäisiä henkilöitä, jotka tiedostamattaan levittelevät tautia, kuten esimerkiksi kuluttaessaan aikaa lueskelemalla julkisilla paikoilla tarjolla olevia sanomalehtiä julkisten paikkojen pöydiltä (kontaminaatiot sormista sanomalehden sivujen reunoihin).
        • Uudet/tulevat loogisesti ajatellen aiempia lievempioireisiksi mutta toisaalta vaikeammin hidastettaviksi muuntuvat virusvariantit saattavat lisätä tällaisten kokonaan oireettomien tartuttajien määrää.

Hypoteesi joukkoaltistumisista[muokkaa]

Nimenomaan nuorempien henkilöiden joukkokokoontumisissa ilmenneet joukkoaltistumiset ovat olleet sen vuoksi niin vahingollisia, koska virusinfektion itämisaika on sama tai jopa keskimääräistä lyhyempi, mutta infektio-oireiden ilmaantumisviive on puolestaan keskimääräistä paljon pitempi - sikäli kuin ylipäänsä mitään infektio-oireita monilla nuorilla ylipäänsä ilmenee - jolloin kun taudin oireeton infektoivuusaika on pitempi ajanjakso kuin taudin itämisaika (infektoitumishetken ja infektoivaksi taudinkantajaksi muuttumisen välinen aika), niin tartuntaketju ehtii levitä useamman leviämishaaran päähän eteenpäin (tutkittavan henkilön vaikutuksesta suoraan tai välillisesti eteenpäin seuraaviin henkilöihin ja jopa vielä heistä edelleen eteenpäin), ennenkuin infektoitumista pystytään todeta ja siihen reagoida. Esimerkiksi jos yksi infektoitunut aiheuttaa keskimäärin viisi uutta tartuntaa ja tartuntaketju entää keskimäärin neljän haaran verran edelle ennenkuin asiaan aletaan reagoida, yksi infektoitunut on ehtinyt tartuttaa jo noin 5+52+53+54 = 5+25+125+625 = 780 uutta henkilöä, ja mikäli näin kauaskantoista oireettomuutta ja tartuntaketjustoa ei tiedosteta, sellaista mahdollisuutta ei osata ottaa huomioon, jolloin tartuntaketju ennättää riistäytyä käsistä leviten laajalle.


  • tarkasteltavina tapausesimerkkeinä, Oulun tartuntapiikki vuodenvaihteen 20-21 aikoihin sekä Kuopion tartuntapiikki 2021 tammikuun puolivälissä, joissa molemmissa kyse saattaisi olla kontaminaatiot satunnaisista oireettomasti tautia sairastavista kuntourheilijoista suosituilla latuosuuksilla.
    1. Kuopiossa latuverkosto avattiin 20-21 vuodenvaihteessa (2vk ennen tartuntapiikin alkua).
    2. Oulussa latuverkosto avattiin marras-joulukuun taitteessa 2020 (1kk ennen vuodenvaihteen "uuden tartuntapiikin" alkua
    3. sitä edeltänyt tartuntapiikki Oulussa ilmeni ilmeisestikin eri väestösegmentissä kuin sitä seurannut vuodenvaihteessa alkanut tartuntapiikki, koska edeltävä tartuntapiikki laski Oulun tartuntalukuja jyrkästi koko joulukuun 2020 ajan, kunnes vuodenvaihteessa alkanut välittömästi nosti niitä jyrkästi).
    4. molemmissa tapausesimerkeissä tartuntalukujen kasvun jyrkkyys viittaa siihen, että tartuntojen lähdettä ei osattu paikantaa eikä näin ollen fokusoituja karanteenitoimenpiteitä harjoittaa (mihin viittaisi tartuntamäärien kasvuviivan välitön loiva "kumartuminen" laskuun).
  • 21.1.21. uutisen mukaan Pyörön koulussa 100:sta altistuneesta henkilöstä 35 oli infektoitunut (=35%).
    • viittaa siihen, että olipa kyseessä vaaralliset uudemmat UK- tai E-A-variantit taikka vanhemmat ja leudommin leviävät variantit, niin (päiväkodit ja) koulut ovat hyvin vaikeasti hallittavia leviämisympäristöjä.
      • paitsi että infektiot leviävät "vapaasti" joka oppilaaseen, niin infektoituneista oppilaista se leviää edelleen muihin perheenjäseniin.
    • esimerkiksi 254nm ozone-free UVC-valot luokkiin ja oleskelutiloihin (päällä jatkuvasti) ja muoviset kasvosuojavisiirit oppilaille (varsinkin mikäli ei silmälaseja), jolloin →100% varmuudella ei ilmene kudosvaurioiden eikä silmäsärkyjen haittoja.
      • sellaisissa julkisissa tiloissa, joissa käytetään varjostinsälein alaspäin suuntaavia {"vanhanaikaisia"} loisteputkivaloja, voidaan yksittäisiä loisteputkia sieltä täältä huoneen kattoa korvata UVC-loisteputkilla (ks. "Hyttysbaari"). Tällöin huoneessaolijoiden ei tarvitse reagoida asiaan mitenkään.
    • luokkahuoneiden tuuletus välituntisin
    • kaikkien oppilaiden pulpettien asettelu puolikaareen luokkahuoneen poistoilmanvaihtoventtiilejä kohti.
    • eri opetusryhmien välituntien sekä ruokatuntien vietto eri alueilla.
    • kodeissa lasten makuuhuoneisiin imuilmanvaihtojärjestely.
    • muita ehdotuksia



Hypoteesi maskisuositusten (maskipakon) haitallisuudesta[muokkaa]

Maskipakkojen käyttöönottamisen jälkeen realisoituneiden kansallisten tilastojen valossa siis todetaan jokseenkin yksiselitteisesti maskien käyttötrendien ja uusien tartuntamäärien suoraan verrannollisuus, mikä on yleisen intuition vastainen efekti. Tämä kummallinen tulema saattaa selittyä sosiaalipsykologisesti: mitä enemmän kansalaiset joutuvat käyttämään maskeja sosiaalisissa tilanteissa, sitä voimakkaampaa sisäsyntyistä tarvetta ilmenee (niiden tasapainottamiseksi) luonnollisille sosiaalisille kohtaamisille, joissa voidaan olla sosiaalisessa vuorovaikutuksessa/kanssakäymisessä ilman maskeja (jolloin mm. ilmeet ym. sanaton viestintä pääsee toteutumaan). Jolloin maskienkäytön hyödyn kääntöpuolena ilmenee intensiivisempi sosiaalisiin kohtaamistilanteisiin hakeutumistarve, joka huomaamatta realisoituu kunkin omassa arjessa ja tämä ilmiö (aktiivisen laumasuojan katkeaminen) johtaa fataaliin kulkutautiin (epidemian kiihtymiseen hallitsemattomasti).


Mikäli tämä hypoteesi pitää paikkansa, merkitsee se, ettei edes FFP3 -maskien yleistymisestä koituisi sen vertaa hyötyä, vaan aivan vastaava välillinen haitta (päivittäisten tartuntalukujen lisääntyminen) kuin kirurginmaskien käyttövelvoitteen yhteydessä on reaalisesti ilmennyt. Näin ollen ainoastaan poikkestapauksissa (kuten karanteeni taikka tartuntaepäily) maskien (poikkeuksetta aseptisesti onnistuvasta) käytöstä tulisi olemaan hyötyä epidemian leviämisen hillitsemiseksi, mutta siis yleisemmillä maskienkäyttösuosituksilla/-pakoilla onkin (yksi tai useampi selittävä tekijä) samankaltainen yhteiskunnallinen vaikutus epidemian leviämiseen kuin aktiivisen laumasuojan lopettamisella.



  • maallikkokansalaisena pystyt tällaisessa problemaattisessa tilanteessa reagoida asiaan lähinnä suvaitsemalla virallisia maskisuosituksia sekä maskipakkoja, eli
    • pidä yhtäläistä turvaväliä niin maskittomiin kuin kirurginmaskin kanssa liikkuviin kanssaihmisiin.
    • käyttäessäsi itse maskia, toimi vastaavalla varovaisuudella kuin ollessasi ilman maskia.
    • älä itse uudelleenkäytä maskia äläkä heitä käyttämääsi maskia roskiin, jottei joku muu henkilö uudelleenkäyttäisi tai toimittaisi uusiokäyttöön sitä.
    • yleisesti ottaen, ja varsinkin mikäli epäilet tartunnan saamista taikka lähipiirissäsi on riskiryhmäläisten parissa työskenteleviä henkilöitä, vältä puhumista ja äänenkäyttöä parhaasi mukaan, riippumatta siitä, käytätkö kirurginmaskia.
    • julkisissa työpaikkaruokaloissa ja lounasravintoloissa aterioimisen sijaan voi esimerkiksi noutaa ruoat tarjottimella työpisteeseen taikka valmistella omat eväät. Murukahvia voi pakata esimerkiksi pieneen maustepurkkiin, jota säilyttää taskussa, jolloin kahvi on helposti saatavilla.
    • puhuessasi kännykkään, pitele puhelinta siten kädessä, että suun edessä oleva kämmen ohjaa puheen mikrofoniin, jolloin voit puhua rauhallisemmalla (hiljaisemmalla) äänellä puhelimeen, mikä on lisäksi kohteliasta muita kohtaan.
  • mikäli mahdollista/itsellesi hyvin soveltuvaa, järjestele arkiset asiat etänä lähitilanteiden sijaan.
    • varsinkin mikäli esimerkiksi ruokakuntaan kuuluu riskiryhmäläisiä. Riskiryhmäläisellä lähipiireineen on Suomen perustuslain 7§ 1m mukaan mahdollisuus kieltäytyä osallistumasta toimintoihin, jotka ovat ilmeisen vaarallisia/riskialttiita.
    • etäkokousten, etäopiskelun yms. toteutumista mahdollisimman tehokkaasti/hyödyllisesti/menestyksellisesti/tavoitteellisesti pystyy edistämään suunnittelemalla etäkokoustilan esimerkiksi väritykseltään ja sisustukseltaan rauhalliseksi ja viihtyisäksi.
    • epidemiatilanteen vakavoituessa on edessä joka tapauksessa kokonaisvaltainen etätoimintoihin siirtyminen, näin ollen riippumatta etäopetuksen yms. soveltuuvuudesta omalle kohdalleen, etukäteisvalmisteluja kannattaa silti/varsinkin silloin tehdä.
    • periaatteessa etäkokous voi järjestyä myös gsm-puhelun avulla (soittajalla kannattaa olla liittymä, jossa on rajattomasti puheaikaa), ellei edes nettipuhelu ole mahdollinen.
      • matkapuhelimen etuna on mahdollisuus oleskella esimerkiksi luonnossa etäkokoukseen osallistuessaan (handsfree-kuulokkeiden käyttö).
      • mahdollisuus hengailla pienemmissä porukoissa etäkokoukseen osallistuessaan (handsfree-kuulokkein, aiheeseen keskittymisen parantamiseksi)
    • etäkokous voi järjestyä myös tekstimuotoisena "irc-keskusteluna", mikäli kaistanleveydet eivät riitä video-/ääniyhteyteen taikka mikäli tekstimuotoinen keskustelu palvelee kokouksen/tapaamisen tavoitteiden saavuttamista esimerkiksi videokokouksia paremmin.
      • etuna mm. mahdollisuus kuunnella taustalla musiikkia sekavan juttelun sijaan.
      • mahdollisuus tallentaa ja tulostaa paperille kokouksen asiasisältö siihen myöhemmin uudelleen perehtymiseksi.
    • etäkokousten jouhevoittamiseksi saattaisi olla hyötyä kahdesta rinnakkaisesta etäyhteydestä osallistujien kesken, kuten jotkut radiotyöntekijät tekevät heidän juontaessaan livelähetyksiä/radiokeskusteluja etänä omista kodeistaan.
    • etäopetusmenetelmien kokeileminen/kartoittaminen/koeajo/hienosäätäminen kaikille oppilaille soveltuviksi lähiopetuksen aikana yhdessä.
  • tavallisten toistuvien repliikkien ilmaiseminen esimerkiksi elein tai käsiviittomin jokapäiväisten "pikakeskustelutilanteiden" (moninaisten satunnaisten infektoitumisväylien) harventamiseksi.
  • mikäli irrallisina ilmassa leijuvia infektoivia partikkeleita on olemassa, hengittäminen maskien läpi kerää viruspartikkeleita maskin suodatuskuituihin infektoituneesta ilmasta ja sen jälkeen vastaavasti kuin imuri vapauttaa niitä ympäristöihin, joissa vieraillaan samaa maskia käyttäen. Mikäli näin tapahtuu, tällöin sama maski naamalla ei saisi liikkua useissa eri ympäristöissä, muuten maskinkäyttö edistää infektion leviämistä.


Huomioitavaa: koska osa CoViD-19:aa edeltävistä koronaviruskannoista on ollut sellaisia, että ne ovat siirtyneet uloshengitysilman mukana irrallisina - ei yksistään pisaroiden sisällä, niin tästä syystä on odotettavissa, että tämä intensiivisesti mutatoituva CoViD-19 kehittää/on kehittänyt variantteja, jotka leviävät (kaikenlaisten) maskien läpi.

Menetelmiä infektioriskin pienetämiseksi sisätiloissa[muokkaa]

Seuraavassa erilaisia "life hack -menetelmiä", joilla vähentää infektioita.

Koronainfektion (ja infektioepäilyn) yksikkökustannus yhteiskunnalle jne. erilaisille tahoille oma itse mukaanlukien on niin valtava, että yhdenkin infektoitumisen estyminen sellaisen avulla niin sanotusti 'haukkuu hintansa'. Tällaisiin teknisiin menetelmiin satsaaminen "haukkuu hintansa" myös siinä mielessä helposti, että samanaikaisesti muutkin toisaalta lievät, mutta toisaalta vahingolliset kausittaiset kulkutauti-infektiot supistuvat tai mahdollisesti jopa tukahtuvat, jolloin jopa koronaepidemian aiheuttamat sosiaaliturvajärjestelmän lisäkustannukset sekä kansalaisten ennenaikaiset kuolemat kompensoituvat sekä ihmisten toimintakyvyttömiksi kulkutautien vuoksi muuttuminen periaatteessa loppuu.


Joitakin tässä esiteltävistä instrumenteista pystynee valmistaa esimerkiksi peruskoulun käsityötunneilla sekä vaihto-opiskelijoiden puhteena.


Julkisissa sisätiloissa, joissa vierailee paljon satunnaisia ihmisiä, kuten joukkoliikenne ja ahtaat butiikit, olisi ehdottomasti vältettävä puhumista, kuten ei-välttämätöntä kännykkään vastaamista. Sosiaalisilta kohtaamisilta ei valitettavasti ole kovin helppo eristäytyä: esimerkiksi erään tiedon mukaan joillakin intiaaniheimoilla oli aikanaan oikeusjärjestelmässään vakavin rangaistus sosiaalinen eristäminen yhteisöatä, mikä viittaa sellaiseen, että sosiaalisesti eristyksissä eläminen saattaa olla henkisesti aika kuormittavaa.

  • Kokoustettaessa samassa tilassa, niin mikäli mahdollista, puhuttaisiin mikkiin, jotta ääntä ei tarvitse korottaa. Kyseeseen voisi tulla esimerkiksi äänen siirtäminen nettipuhelinsovelluksen kautta kunkin osallistujan omasta puhelimesta kokoussalin äänentoistojärjestelmään. Tällöin vältyttäisiin saman mikin aiheuttamalta kontaminaatioriskiltä.


Keppihevosharja[muokkaa]

  1. Pujota kostea sukka rikkaharjan harjapäähän.
  2. Harjaa tällaisella kostealla sukalla rikat (kivenmurut) lattialta rikkalapioon, pölyt sängyn alta ym hankalista paikoista (rikkalapio apuna), pyyhi jalkalistat, moppaa lattiat.
    • poista pölystä likaantunut sukka harjan ympäriltä vetämällä se nurinpäin (liat jäävät sukan sisään) ja huuhtele liat esimerkiksi hanan alla pois.
  3. Ravistele tai tamppaa matot puhtaiksi parvekkeella, ikkunasta tai ulkona myötätuuleen.
    • Lopuksi pese rikkaharjan kahva sekä omat kätesi saippualla (ellet käyttänyt suojahanskoja siivotessasi)

Turvallisuustarkastelu[muokkaa]

Mikäli matot saa vietyä ja tampattua vetämättä pölyjä henkeensä, asunnon pystyy tällä tavoin siivoamaan nopeasti ja pölistelemättä sisäilmaa lainkaan, joten menetelmä on ei ehkä sataprosenttisen, mutta kuitenkin melko aseptinen.


Keppihevosharjan "ammattilaisversio"[muokkaa]

  1. Varista irtoroskat matoista varovasti lattialle tai taita matot yläpuolet vastakkain ja vie ulos.
  2. Pyyhi lastalla lattialta irtoroskat kasaan ja esimerkiksi rikkalapiolla roskiin.
  3. Pujota kostea sukka nurinpäin rikkaharjan harjapäähän.
  4. Pyyhi "S-liikkeellä" lattiat käyttäen kokoajan vain toista harjakylkeä
  5. Sukan kyljen pölyyntyessä tarpeeksi, nypi uutta puhdasta sukkaa tilalle ("pyöritä sukkaa harjan ympärillä")
  6. Pyöräytä kauttaaltaan pölyllä kyllästynyt sukka nurinpäin {oikeinpäin} ja jätä likapyykkiin.
    • sukan sisäpintaan saattaa jäädä "pestyä nukkaa" pesun ja kuivauksen jälkeen, mutta tällä ei merkitystä käytön kannalta, varistelee pois enimmät irtonukat ennen sukkien viikkaamista kaappiin.
  7. Pujota uusi kostea sukka harjapäähän.

Basilligrilli[muokkaa]

Tiedetään, että koronavirus steriloituu lämpötilan vaikutuksesta hyvin herkästi (mm. Boeingin teettämä tutkimus). Säteilylämmitin (joita käytetään tavallisesti ulkoterasseilla) tuottaa lämpösäteilyä, eli periaatteessa infrapunasäteilyä, joka kuumentaa ilmassa leijuvia partikkeleja ja pintoja. Säteilylämmittimen aallonpituusalue on hyvin laaja, ja mahdollisesti ainakin osa tästä lämpösäteilystä absorboituu (jopa fokusoituu) ilmassa leijuvaan infektiiviseen hiukkaseen (sekä pinnoilla oleviin hiukkasiin) kuumentaen näitä, mm. viruspartikkeleita, huomattavasti lämpimemmäksi kuin ympäröivä ilma ja denaturoi ne tällä tavalla.

  1. tavallisesti lämpösäteily absoboituu säteilylajeista helpoimmin materiaalipintoihin.
  2. lämpösäteilyn energiaintensiteetti on hyvin korkea
  3. on mahdollista, että ilmassa leijuvia CoViD-19 -viruksia voidaan jopa huomattavan lyhytkestoisella säteilyaltistuksella denaturoida (disinfektoida) käyttämällä tavallisia säteilylämmittimiä
  4. todennäköisesti lämpösäteilyn basilleja steriloiva vaikutus ilmenee käytännössä esimerkiksi keväisin ja kesäisin, kun spesifejisti disinfektiivisiä aallonpituuksia (UVC-taajuusalue) ei ulkona lainkaan esiinny, vaan kaikki säteily ainoastaa heijastuu, hilamaisesti taittuu tai törmää (absorboituu lämmöksi) ilmassa leijuviin mikrohiukkasiin.
    • Terveysasiantuntijat silloin tällöin/tämän tästä/tasaisin väliajoin vilauttelevat, että "yleensähän keväisin ja kesäisin kaikensorttiset epidemiat {taianomaisesti} hellittävät". Koska kysymyksessä on länsimaisia tieteitä kannattava jalat-maassa -koulukunta, niin todennäköisesti he ajattelevat, että "on olemassa varmasti joitain mekanismeja, joiden kautta tämä yleinen ilmiö selittyisi, mutta jos alkaisin niitä spekuloimaan, saattaisin menettää lääkärinoikeuteni, koska niitä ei ole pystytty spesifisti ja vedenpitävästi osoittamaan."
      • syiksi on spekuloitu mm. ihmisten kehonlämpötilojen nousun kevään mittaan myötä tehostunutta/aktivoitunutta immuniteettia (mm. koska tunnetaan esimerkiksi lämpimän ihon erittämän välittäjäaineen aiheuttama immuniteettia vilkastava reaktioketju ja kuumeen eli ylilämmön itsessään parantava vaikutus sekä toisaalta kylmän kelin immuniteettia kangistama vaikutus). Tämä ei kuitenkaan selitä sellaisten epidemioiden laantumista, joiden eteenpäinleviämistä ihmisen immuniteetti ei kuitenkaan estä (esimerkiksi juuri CoViD-19 pitkine inkubaatioaikoineen ja immuniteetista huolimatta eteenpäin leviämisineen).
      • Koska periaatteessa valon määrän lisääntyminen ei hetkauta basillia mitenkään muuten kuin fotonien absorboitumisen lisääntymisenä (sähkömagneettiset aallonpituudet lämmittävät nanokokoista partikkelia, jolla nanoskooppinen ominaislämpökapasiteetti, merkittävästi), niin auringon säteilyllä (suora mollotus tai pilvien kautta taittuva valo) ei ole muuta suoraa efektiä nenopartikkeleihin kuin niiden lämmittäminen (kuumeneminen yli ympäristön lämpötilan voisi selittyä ilmamolekyylien nanomittakaavassa eristysmateriaalinomaisella termodynaamisella vaikutuksella)
        • periaatteessa pilvien ja ilmakehän eli sinisen taivaan kautta taittuva auringonvalo tuottaa huomattavasti intensiivisemmän energiamäärän pinta-alayksikköä kohden kuin pelkkä auringon suora säteily poislukien edellämainitut (tämä selviää esimerkiksi yliopistojen eri ilmansuuntiin ja eri ympäristöissä olevien aurinkopaneelien reaaliaikaisia syöttötehoja analysoimalla: suoraan aurinkoon suunnatun paneelineliömetrin antotehon ero suhteessa kokonaan varjon puolelle suunnatun paneelin antotehoon ei ole kuin noin neljäsosa).
        • näin ollen keväisin lisääntyvä valoisuus sinänsä vaikuttaa lisäävästi mikrohiukkaseen absoboituvan säteilyyn, mikä siis saattaisi oleellisesti selittää tätä yleismaailmallista ilmiötä, että kulkutaudit helpottavat keväisin ja kesäisin.
        • huom. ei, kuten nähdään esimerkiksi koronaviruksen osalta kesän 2020 suhteen, absoluuttisesti steriloi kulkutautia maailmasta, kuten saattaisi joukkotiedotusvälineistä joku harhaisesti päätellä, vaan vain helpottaa, eli omalta osaltaa tukea kaikkia muita epidemian ehkäisymenetelmiä "yhtenä menetelmänä muiden joukossa".
        • kyseisen ilmiön (basilligrillaus) roolia/merkitystä/tehoa epidemiantorjunnassa voidaan kuitenkin moninkertaistaa soveltamalla tietoisesti/systemaattisesti tätä menetelmää.
          • periaatteessa tällainen systemaattinen soveltaminen voisi merkitä esimerkiksi hehkulamppujen sekä vastaavien kohdevalojen käyttämistä tiloissa, joissa on paljon ihmisiä tai muuten potentiaalisesti infektiivisempi sisäilma.
          • koska menetelmä on terveydelle tunnetusti turvallinen, sen tehoa pystytään tutkimaan esimerkiksi suoraan tilastollisesti kokeillen. laboratoriossa voisi olla järkevää (ja melko yksinkertaista) tutkia esimerkiksi, että minkä taajuiset fotonit absorboituvat herkimmin koronaviruksen tyypin tai kokoluokan partikkeleihin. Tällöin olisi mahdollista kehittää spesifisti tällaisia aallonpituusspektriä antavia ledilamppuja sekä loisteputkilamppuja, jotta ei pöhötettäisi epäfunktionaalisilla aallonpituuksilla sähköä lämmöksi.
            • Mm. eri aallonpituusalueiden energiaintensiteettejä sekä selitystä hiukkasten absorboimista taajuuksista engl. Wikipediassa (yksittäisen fotonin energiaintensiteetti on merkityksetön seikka basillingrillauksessa, sillä energian säilymislaki).
            • oheisessa linkissä on (väitetysti) valokuva koronaviruksesta. Sen perusteella äkkiseltään arvioituna vaikuttaisi olevan niin, että piikkiproteiinit absorboivat lämmöksi itseensä kaikkia muita näkyvän valon aallonpituuksia paitsi violettia valoa. Viruksen varsinainen kuori puolestaan vaikuttaisi heijastavan kaikkia näkyvän valon aallonpituuksia. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, etteikö koko virus denaturoituisi piikkiproteiinien kautta (jos lämmön johtumista viruksen sisään tapahtuisi piikkiproteiinien kautta tarpeeksi, kuten luulisi tapahtuvan, mutta jos piikkiproteiinit lämmetessään irtoavat itse viruksesta, kaljuuntunut virus saattaakin jäädä denaturoitumatta). Toisaalta tämä, että piikkiproteiini ja itse virus saattaisivat denaturoitua eri optimaalisin säteilytaajuuksin, saattaisi helpottaakkin viruksen desinfiointia ilmasta, sillä yksittäinen piikkiproteiini todennäköisesti denaturoituu (absoboi lämpöä) hyvin herkästi, ja tällöin kaljuuntunut virus puolestaan saattaa olla alttiimpi muille aallonpituuksille ja oksidanteille.


Turvallisuustarkastelu[muokkaa]

Paloturvallisuus on todennäköisesti merkittävin terveyteen liittyvä seikka, sillä ihmisen iho on tottunut jopa voimakkaaseen lämpösäteilyyn, kuten myös tavalliset tekstiilit ym materiaalit. Esimerkiksi nuotion äärellä istuskellessa kasvoihin sekä vaatteisiin kohdistuu voimakasta laajan aallonpituusalueen lämpösäteilyä.


  • Basilligrilli toteutuu periaatteessa myös esimerkiksi eränuotion äärellä istuskellen.

"Yksinkertaisin mahdollinen" uloshengitysilman sterilointimenetelmä[muokkaa]

Laite on helppo koota CE-hyväksytyistä osista, joita löytyy joistain myymälöistä ja ainakin on tilattavissa monista nettikaupoista. Laite perustuu 254nm -aallonpituutta lähellä olevan valon steriloivaan vaikutukseen. Tähän UVC-valoon perustuvia itsenäisesti liikkuvia tilojen sterilointirobotteja on jo käytössä Suomessa. Tämän tässä artikkelissa ideoidun systeemin tehokkuudesta ei ole varmuutta, mutta on mahdollista, että se deaktivoi täydellisesti kaikki virukset, sillä puhdistettava ilma ohittaa UVC-valonlähteen alle 10cm etäisyydeltä. Tällöin valon intensiteetti on noin (2m/0,1m)3=8000 -kertainen verrattuna valon intensiteettiin kahden metrin päässä, jollaisilla etäisyyksillä valonlähteestä olevien pintojen desinfiontiin tällaista valoa tavallisesti käytetään.


Toimintaperiaate[muokkaa]

  1. Alla olevien periaatekuvien mukaisesti laite kootaan joko lattialampun tai pöytälampun, riisipaperisen (pallomaisen) kattovalon tai vaikkapa öljylamppurunkoiseen tai lyhtyrunkoiseen valaisimen, jossa valonlähdettä, kuten e27 tai g23 -kantaista lamppua, ympäröi ylä- ja alapäästään avoin putkenomainen varjostin tai suojakupu, joka on kyljistään jotakuinkin ilmatiivis.
  2. Kun tällaiseen valaisimeen kytketään voimakastehoinen UVC-sterilointilamppu (taikka alimmaksi tehokas hehku- tai halogeenilamppuja ja ylemmäs pienempitehoisia UVC-lamppuja), valaisin tuottaa jonkin verran hukkalämpöä, josta johtuen varjostimen tai suojakuvun sisäinen ilma lämpiää ja alkaa kohota ylöspäin passiivisesti. Mitä korkeammalle tästä lämmönlähteestä tämä jotakuinkin ilmatiivis varjostin tai suojakupu ulottuu, sitä voimakkaampi passiivinen ilmakonvektio muodostuu.
    • Voi esimerkiksi hankkia kaksi saman sarjan valaisinta (myöhenpää käyttötarkoitusta ajatellen), joista tässä vaiheessa rakentaa ilman sterilointilaitteen esimerkiksi kiristämällä rautalangalla päittäin yhteen auki pingotetut varjostinputket.
    • Ilmansterilointivalaisimen on mahdollista myös ripustaa riippumaan katosta.
  3. Ilmakonvektiota voidaan myös tehostaa häiritsevää melua tuottamattomalla puhaltimella, kuten USB-virtalähteestä taikka omista akuistaan taikka aurinkokennosta (UVC-valonlähteen spektristä) virtaa saavalla tuulettimella. Puhallin voidaan sijoittaa sterilointiputken alapäähän, sisään ja/tai yläpäähän. Mihin se sijoitetaankaan, se "himmentää" jonkin verran UV-valon kantautumista sen (pyörivien siivekkeiden) toiselle puolelle. Tämä voi vaikuttaa puhaltimen sijoituskohdan valintaan: periaatteessa ilman sterilisointi jatkuu laitteen yläpuolella niin kauan kuin ilma on säteilykeilassa, tosin käytännössä melko varmaa on, että ilma on jo ehtinyt muuttua täydellisen steriiliksi laitteen sisällä virratessaan. Puhaltimen halkaisijalla ja asemoimisella voi myös vaikuttaa siihen, palaako ilmaa roottorin sivusta takaisin roottorin imupuolelle.
  4. Puhaltimen etupuolella on imu, jonka korvausilma kantautuu pallomaisesti imuaukon ympäriltä, puhalluspuolella taas puhallus, joka suuntautuu viivamaisesti ylöspäin (sekoittuen ilmaturbulensseiksi etäämmällä puhaltimesta). Sen ansiosta lampunvarjostimen alareuna imee mahdollisesti infektiivistä ilmaa kuin liesituuletin ja yläreuna puhaltaa sen vähemmän infektiivisenä takaisin huoneilmaan.
  5. Kun yksi tai useampi tällainen laite sijoitetaan keskustelijoiden väliin esimerkiksi pöydälle taikka kahden eri tilan välille (joiden välillä on ilmatieyhteys, muttei muuten ole aktiivista ilmakonvektiota), niin tällöin se ehkäisee uloshengitysilmojen/huoneilmojen kantautumista laitteen ohitse.
  6. Laitteen imutehoa pystyy testaamaan vaikkapa tupakansavun tai suihkepullon tai hajuvesipullon aerosolin avulla taikka pakkasilmassa huurteisen uloshengitysilman avulla: imuilmavirta on laminaarinen, mikä merkitsee, että huomattavan vähäinen imuteho (ilman virtaus imuaukkoa kohti) riittää poistamaan väkevissäkin pitoisuuksissa ilmenevät ja entrooppisesti ilmassa leviävät epäpuhtaudet (kuten hajumolekyylit) jopa täydellisesti.



  • lattiamalli vaikuttaisi toimivan suht hyvin ilman puhallintakin.
    • ilman konvektiovirtaus tuntuu naamalla, muttei kylläkään ole montaa litraa sekunnissa
      • hidas konvektiovirtaus periaatteessa tehostaa disinfektiota, mutta tarpeettoman hidas virtaus ei ole optimaalista ilman disinfektoimista eikä välttämättä kokoa kunnolla/tarpeeksi hyvin infektiivistä uloshengitys ilmaa ympäriltään (eikä muutenkaan yleisdesinfioi huonetilan ilmaa tehokkaasti.
      • Estoitta mahdollisimman laajalle sisäilmatilavuudelle säteilevä UVC olisi optimaalisin.
      • lampun välittömässä läheisyydessäkään ei havaittavissa itsonintuoksua, mutta tämä saattaa vaihdella lamppumallikohtaisesti, että miten eheästi otsonia tuottavan taajuusalueen poissuodatus toteutuu, koeajetussa lamppumallissa se toteutui kiitettävästi.

Turvallisuustarkastelu[muokkaa]

  1. 254nm aallonpituusalueen UVC -valo absorboituu pois (himmenee) hyvin herkästi, esimerkiksi laboratoriohiirikokeiden [[NewsMedical.net] perusteella 300 mJ/cm2 verran 254 nm valoa tunkeutui alle 0,01 millimetrin syvyydelle hiiren paljaaksi ajetun ihon sisään (ihmisellä tämä ihon orvaskesi-pintakerros on kuollutta, inerttiä nahkaa). Kokeissa käytetty energiamäärä oli toki (käytännön syistä) vähäinen, mutta mikäli säteily (joka on periaatteessa siis "intensiivistä yksittäisten fotonien virtaa") absorboituu jossain väliaineessa tietynpaksuiseen kerrokseen, se ei efektiivisissä määrin sen syvemmälle pääse (juurikaan riippumatta valon intensiteetistä).
  2. UVC-valon tiedetään myöskin absorpoituvan/heijastuvan takaisin tavanomaisen lasipinnan kohdatessaan [Health Physics Society, USA]. Kuitenkin, mikäli valonlähteen tuottama valospektri ulottuu UVC-alueen lisäksi myös pidemmille, UVB ja UVA - aallonpituuksille, nämä aallonpituudet läpäisevät lasin. Tällöin olisi joko käytettävä nk. selektiivilasia tai pinnoitettava lasi (maalilla) tai käytettävä sellaista varjostinmateriaalia, josta UV-valo ei pääse läpi (eli "jonka läpi aurinko ei ruskettaisi ihoa"). Mikäli käytetään kankaista tai jopa paperista varjostinta, niin tällaisen selektiivikalvon saa tehtyä ruiskuttamalla varjostimen sisäpintaan iholle tarkoitettua aurinkorasvaa, jossa on hyvä aurinkosuojakerroin. Tällä hidastetaan myöskin voimakkaasta ultraviolettisäteilystä johtuvaa materiaalin "vanhenemista". Toisaalta osassa kankaista/papereista UV-valo fluoresoituu näkyväksi valoksi.
  3. Mikäli käytetään kvartsilasista valmistettua UVC-loisteputkilamppua, siinä täytyy olla sen aallonpituuden poissuodatus, joka muodostaisi otsonia ilmaan.
    • Vaihtoehtoisesti tai lisäksi aktiivihiilisuodatin (neutraloi otsonin takaisin hapeksi). Periaatteessa korillinen paloiteltuja puuhiiliä ajaa saman asian, tai voidaan liimailla puuhiilen palasia toisiinsa seinämän muotoiseksi paketiksi esimerkiksi ämpärin pohjaa tai uunivuokaa muottina käyttäen.
  4. Nopeita ilma-/aerosolivirtauksia (kuten aivastaessa laitteen ohi) tällainen imumekanismi ei pysty kokonaan nappaamaan ja steriloimaan.
  5. The International UV Association paraikaa koostaa CoViD-19:n steriloimista UVC-valolla käsittelevää materiaalia [IUVA:n koronasivusto]. Mainitaan mm. että kaikki tunnetut mikrobit reagoivat UVC-säteilyyn, ja että syvemmälle kudoksiin ulottuvia vaurioita (esim. silmien lumisokeus) liiallisen UVC-säteilyaltistuksen seurauksena ei todennäköisesti tule.
  6. Mikäli pöytävalon varjostimen yläreuna on liian matalalla, riskinä on, että osa uloshengitysilmasta kohoaa ja kantautuu lampun varjostimen ulkopuolelta steriilin puhallusilmavirran sekaan. Tämän voisi ottaa huomioon esimerkiksi korvaamalla matalemman varjostimen korkeammalla taikka kohottaen pöytävaloa korkeammalle pöydän pinnasta (jolloin samalla pöydän ääressä olijat näkisivät toisensa paremmin, mutta toisaalta UVC-valokeila pöydän keskellä saattaisi ulottua liian laajalle, mutta rakentamalla esimerkiksi CD-levystä tai jäykästä paperista erillinen varjostinprikka e27-lampun juureen ei tällaista avointa valokeilaa muodostuisi pöydälle lainkaan).

Huomaamaton pöydän yläpuolinen uloshengitysilman UVC-spotlight[muokkaa]

Edellistä muistuttava ratkaisu, jossa pöydän yläpuolella roikkuvaan valaisimeen, jossa on lampunvarjostin ja lampunkanta "syvällä" varjostimen sisällä, kiinnitetään spottimainen (huom. esim UVC-ledien on oltava paljaana näkyvissä eli ilman esimerkiksi lasivisiiriä, eikä esimerkiksi spottivaloissa tavallinen peiliheijastuskupu sovellu UVC-valolle) UVC-lamppu taikka kattoon kiinnitetään läppävarjostimellinen UVC-floodlight. Valokeila rajataan pöydän pintaan.


254nm UV-C -säteilyn sterilointitehon arviointi[muokkaa]

Koska CoViD-19 -virukset uloshengitysilmassa leijuvat joko irrallisina tai sitten mikroskooppisten aerosolipisaroiden muassa, steriloitumisen viive (siitä kun viruspartikkeleita alkaa steriloitua siihen kun 100,00% viruspartikkeleista on steriloitunut) on erittäin lyhyt, jopa sekunnin murto-osa. UVC-säteilytehon on oltava niin iso, että CoViD-10:n steriloitumisen latentti sterilointiaika (UVC-säteilylle altistamishetken ja steriloitumisen alkamishetken välinen viive) on riittävän lyhyt, jotta edellä mainittujen viiveiden yhteispituus olisi lyhyempi kuin puhuessa tai yskähdellessä uloshengitysilman pöydän yli leijailuun kuluva aika.

  • Seuraavassa linkissä erilaisten bakteerilajien steriloimiseksi tarvittavia 254 nm säteilyannoksia.
  • Seuraavassa linkissä on listattu eri mikrobityyppien steriloitumiseen tarvittavia säteilyannoksia.
    • Havaitaan, että Infulenssavirus on äärimmäisen herkkä desinfioitumaan UVC-säteilylle: 6 mJ/cm2.
  • Seuraavassa linkissä tutkimus ilmassa leijuvan influenssaviruksen steriloimiseen vaadittavia 254 nm säteilyannoksia. Tutkimuksessa kiinnitettiin huomiota ilman suhteellisen kosteuden (RH) vaikutukseen.
    • 20 J/m2 näytti tutkimuksessa olevan logaritmisen taulukon mukaan riittävän vallan hyvin jopa niinkin kosteassa kuin RH=75% sisäilmastossa. 20 J/m2 = 20 000 mJ/m2 = 2 mJ/cm2.
    • Erään huhunomaisen nyrkkisäännön mukaan (keskustelussa) elohopeapohjaisen ultraviolettilampun UVC-säteilyn teho saattaisi olla 33% lampun ottotehosta.
      1. Jos UVC-lampun ottoteho on 25W, UVC-valoteho saattaisi olla noin 8W.
      2. Tällöin vähintään 1 mW/cm2 säteilyintensiteetti ilmenisi, kun pallomainen valokeila jakautuu 8000 cm2 alalle eli 25 cm etäisyydellä lampun keskipisteestä.
        • halkaisija 50 cm, kuten esimerkiksi katosta roikkuvan riisipaperisen pallovalon kokoluokka.
      3. Tällä etäisyydellä CoViD-19 desinfioituisi täysin noin 2 sekunnissa.
        • putkenomaisessa metrin korkuisessa tornivalossa, jossa useita säteilyn kokonaisintensiteettiä voimistavia UVC-lamppuja, ilman laminaarisen läpivirtauksen ollessa puhaltimella tehostettu esim 1 m/s:iin (tuubia pienemmän puhaltimen puhallusnopeudella esim. 3 m/s), tukevalla näppituntumalla arvioiden kaikki CoViD-19 -viruspartikkelit deaktivoituisivat tornivalon läpi virratessaan.
        • tornivalon tuubin halkaisijan ollessa esim. 30 cm, sen sisätilavuus olisi 70 litraa eli desinfiointivalaisimen imu-/puhallusilmavirta 70 l/s olisi helposti saavutettavissa. Tämä on isohkon huoneen korvausilmaventtiilin mitoitusilmavirta.
        • Toisin sanoen esimerkiksi ravintolan tarjoilutilan pitäminen CoViD-19:n suhteen steriilinä onnistuisi esimerkiksi sijoittelemalla tällaisia putkenomaisia sterilointilamppuja esimerkiksi pöytien yläpuolelle tai sitten pöytien alapuolelle (ilmavirta pöydän reunojen yli pöydän alle, korvausilmavirta ylhältä alaspäin).
          • Jos kerran tarjoilutilan, niin myös minkä tahansa muunkin huonetilan.

Koronadeo sekä hätäuloskäyntituikutin[muokkaa]

Koska ainakin mitä Intiaan tulee, niin omien kasvojensa koskettelun käsillään on erään tutkimuksen perusteella soekuloitu aiheuttevan jopa kaksi kolmesta koronainfektiosta, niin tällöin esimerkiksi käsien puhtaana pysyminen olisi keino katkaista tällainen infektoitumiskanava.

  • Kädet saattavat kontaminoitua koronasta siitä syystä, että henkilön vaatteet keräävät ympäröivästä ilmasta koronapartikkeleita, jotka sitten takertuvat käsien nahkaan vaatteita vaihdettaessa.
    • vaatteiden käsitteleminen disinfektiivisiksi jollain deodorantin kaltaisella suihkeella (kuten hajusteettomalla deodorantilla tai esimerkiksi metalli-ioneita sisältävällä deodorantilla.
  • toinen menetelmä voisi olla vaatenarikoiden, naulakoiden, eteishuoneiden jne yhteyteen sijoitetut UVC-valot ja/tai otsonaattorit.
    • todennäköisesti vaatteista käsiin mahdollisesti tarttuvat viruspartikkelit sijaitsevat tekstiilin aivan pintakerroksissa: joihin suora UVC-säteily pääsee vaikuttamaan.
    • eteishuoneissa on yleensä vihreä hätäpoistumisvalo (joko 12V tai sitten 24V, kiinteistöstä riippuen). Kyseiseen (muistaakseni erikoiseen e17-ruuvikantaiseen) runkoon on vähittäismyynnissä saatavilla UVC-desinfiointilamppuja (sekä otsonia tuottavia että otsonia tuottamattomia 12V 3W lamppuja).
      • periaatteessa kyseisen lamppuun saa myös hyvin helposti kolvattua johdot kiinni.
        • johto juotetaan kierrekylkeen (jonka kuumentuminen hidasta ja juottaminen siksi hankalaa) siten, että aluksi juotetaan pelkkä tina lampun kierrekylkeen (taikka alapäähän plusnavan viereen) sekä toisaalta johtoon, vasta sitten juotetaan tinattu johto kylkitinaukseen kiinni.
      • mikäli sähköjärjestelmän mitoitusvirta/-teho {näin lediaikana} riittää, voidaan rinnanasentaa UVC-lamppuja hätäpoistumistievalon läheisyyteen.
      • naulakkojen läheisyydessä, missä takit paikoillaan, saattaa ilmetä desinfioitumisvaikutusta.
      • pintojen desinfioitumisreaktiota saatetaan saavuttaa hyvinkin helposti, pienillä säteilytehoilla, vaikkakin varsinaista huoneilman desinfioitumista vain toissijaisesti, ja tuskin.
      • esimerkiksi kirjastot, vanhainkotien oleskelutilat sekä yleiset tilat kuten kaupoissa.
      • 3W eli 0,25A on niin vähäinen virrankulutus, että esimerkiksi 50 Ah autonakulla toimisi periaatteessa 200 tuntia eli reilun viikon (huom. sulakekytkentä tarpeen)
      • Eräänä ongelmana on näiden tuikuttimien toiminnan hankala mitattavuus: 12V:n "grillivastuksen värinen" hehkulanka kun ei hehku mitään näkyviä UV-sävyjä eikä otsoni haise lainkaan, ja toisaalta UVC-valoa ei voi helposti laitteistoinkaan todeta. Sattaisi olla olemassa esimerkiksi indikaattorinauhoja, jotka esimerkiksi värjäytyvät UVC-valosta.

Kätevin menetelmä estää CoViD-19-infektioiden leviäminen ruokakuntaan[muokkaa]

UVC-valo on oikeastaan ainut keino torjua biologisen aseen yhteiskuntaa halvaannuttava vaikutus. Tämän tähden vähintään varmuusvarastoissa ja periaatteessa joka julkisessa asiointiliikkeessä kuuluisi olla tällaisen käyttöönoton valmius. Esimerkiksi koronaviruksista kun pystyy varsin vaivatta ja esimerkiksi keinoäly apuna modifioimaan aina vain uusia variantteja, ja tästä syystä biologisen aseen ominaisuudessa levitetyn kulkutaudin torjuminen rokottein on poisstuljettu asia heti, kun tällainen syy-yhteys ilmenee.


Koronatestauspisteestä, apuvälinevuokraamosta tai puolustusvoimilta tarjotaan kuittausta ja panttimaksua vastaan lainaksi e24 -kantainen 254 nm non-O3 lamppu työpöytä- tai lattiavalaisimineen.

  • asettaminen esimerkiksi toipilashuoneen työpöytään tai sängyn juureen valaisemaan huonetta siten, ettei potilas kuitenkaan jatkuvasti altistu kyseiselle säteilytaajuudelle.


  • muita käytännön sovelluksia ravintolat ym julkiset tilat sekä junat ym. julkiset kulkuvälineet, elokuvateatterit ym himmennettävät tai valaistut auditoriomaiset tilat. Potentiaalisesti haitallisten tai muuten erityisen vaarallisten tartuntojen tilat kuten vuodeosastot (sis. sairaalabakteerit), avarat oleskelutilat kuten ostoskeskukset tai suojautumiskyvyttömien henkilöiden hyödyntämät tilat kuten uimahallit. Ammattilaiskäytössä kuten kenttäsairaaloissa UVC-käsivalaisimet.
    • käytävän katto, ikkunan yläreuna tai seinäaukotuksen yläpuolinen katonraja, verhokotelon taus, buffet-pöydän (alaspäin suunnattu) "ruokavalo", kriittiset kohteet kuten kassatiskin edusta ja baaritiski, valaisin esim syvennyksessä huonekaluun kuten hyllyyn tai pöytään integroituna.
      • kriittisiä sijainteja, joissa ilmenee voimakasta ilman konvektiota, ihmisten puhetta, keskustelua ja/tai puuhastelua, jolloin UVC-säteilylähde lähellä potentiaalisimpia intensiivisen viruskontaminaatioiden emissioilmiöitä ("viruslinkomekanismeja"), jolloin optimaalisen nopeasti ja tehokkaasti deaktivoidaan viruspartikkelit ilmasta, jolloin infektiivisten viruspartikkelien pitoisuus sisäilmassa on mahdollisimman laimea (ja hetkellinen).
      • pääasiassa hyödynnettävissä Tuberculosis Ultraviolet Shelter -menetelmän periaatetta, että säteilyä ei kohdistu suoraan ihmisiin (silmiin), jolloin vaikka esim. anniskelutilassa olisi runsaastikin UVC-säteilylähteitä, työntekijän silmät eivät käytännössä rasitu siitä.
    • varkaudenesto metallilankasuojuksen avulla taikka pujottamalla ohuehko vaijerinpätkä UVC-loisteputkityyppisen polttimon lenkkimäisen lasiputken välistä ja kiinnittämällä se lampunrunkoon nylon-lukitusmutterein, jolloin sitä ei saa ilman työkaluja auki taikka kahdella pienellä umpisilmuruuvilla, toinen ruuvattu valaisinrunkoon, toinen lampun runkoon, jotka lukitaan toisiinsa pienellä munalukolla (estäen itse lampun sekä myös näiden silmuruuvien auki pyörittämisen)


Cärpäspyydys[muokkaa]

Elintarviketeollisuudessa ja ravintoloissa normaalisti käytettävien sähkökärpäsloukun käyttäminen UV-C -loisteputkin.

  • ei muutosta tavanomaiseen
  • hyönteisiin liittyvästä hygieniasta huolehtiminen (hygieniamääräysten noudattaminen)
  • vähentää vektoritartuntoja muutenkin (esim. opaskoirat)
  • desinfioi pintoja kuten kalusteita ja kuntosalilaitteita (ja periaatteessa jonkin verran myös lukusaleissa sekä opetustiloissa kirjoja, lehtiä ja vihkoja, samalla kun torjuu häiritseviä hyttys- ja kärpäsparvia).
  • tehoaa periaatteessa kaikkiin ilmavälitteisiin mikrobeihin, mutta ennen kaikkea virusperäisiin (viruksissa ei antioksidantti- eikä DNA:n korjausjärjestelmiä)
  • viimeaikaisten tutkimusten valossa rasittaa ihoa ja silmiä huomattavasti vähemmän kuin tavanomainen kärpäs-UV-valo, minkä ansiosta kärpäsloukku soveltuu entistä paremmin tiloihin, joissa yksityäiset henkilöt viettävät pitkiä aikoja (kuten ravintolatilat, pubit ja sairaaloiden odotustilat.
  • mahdollistaa julkisten sisätilojen tuulettamisen kuumina kesäpäivinä (ilman kärpäshaittaa)
  • lisää myöskin ulkoterassien turvallisuutta (vektoritartunnat)
  • torjuessaan hyönteisiä, suojaa asiakaskuntaa myös hyönteislevitteisten tautien tartunnoilta (mm. malarian ennaltaehkäiseminen)
    • teoriassa malarian leviäminen suomalaisten hyttysten välityksellä on mahdollista, mikäli malariainfektoituneita eläimiä tai ihmisiä oleskelisi Suomessa
    • hyttysten välityksellä (vektoritartunnat) myöskin CoViD-19 saattaa infektoida jopa rokotettuja, sillä hyttysenpistossa verenkiertoon päätyvä viruskontaminaatio on eittämättä suurempi virusannos kuin ilmavälitteisessä kontaminaatiossa.


Hyttysbaari[muokkaa]

Edellisenkaltainen versio ilman sähköpyydystä, joka siis ainoastaan kokoaa hyönteiset UVC-valon ääreen häiritsemästä esimerkiksi oppilaita.

  • hyttysbaari on erittäin yksinkertainen toteuttaa sellaisissa julkisissa tiloissa, hallimaisissa myymälätiloissa ja luokkahuoneissa, joissa on loisteputkin toteutettu alaspäin suuntaava kattovalaistus.
    • sieltä täältä, esimerkiksi joka klmas loisteputki korvataan "low ozone" {otsonia tuottamaton eli kyseisen spesifin UVC-aallonpituuden poissuodattava kvartsilasi) UVC-loisteputkin.
    • hyvin vähän silmiin kohdistuvaa erikoisvalospektrin aiheuttamaa rasitusta.
      • Suurella todennäköisyydellä ei tarvetta suojautua pitkäaikaisessa altistuksessakaan: verrattaessa tällaisen erikoisvalospektrin aallonpituuksia aurinkoisena päivänä ulkona ilmenevään valospektriin, pystyy arvioimaan karkeasti, että tarvitseeko turvallisuudesta kantaa mitään huolta.
      • todennäköisin turvallisuusriski lienee UVC-loisteputken valospektrissä mahdollisesti ilmenevien matalataajuisempien UVA ja UVB -säteilyjen vaikutukset sisäkäyttöön sunnitelluissa materiaalipinnoissa. Todennäköisesti tämä ei ole oleellinen seikka, sillä UV-valoa kantautuu ikkunoiden läpi huoneen pinnoille tavallisestikin, jolloin nämä materiaalit kuten esimerkiksi verhokankaan kuvioinnit vaalenevat luonnostaan {eikä siitä ilmiöstä vuosituhansien varrella ole olleet huolestuneita kuin ehkä jotkut sisustussuunnittelijat}.


voi olla, että standardikokoisten UVC-loisteputkien saatavuus on tällä hetkellä (vuoden 2021 ensimmäisellä kvartaalilla) huono {ei siksi etteikö UVC:n jo Maailmansotien ajoilta asti tiedossa ollut desinfiointiteho olisi ollut valmistajien tiedossa, vaan tästä syystä, että siitä huolimatta kyseisen tekniikan käytäntöön soveltamattomuus näin koronapandemian allakin on ollut vähäistä, jolloin tuotteiden kysyntäkin ja näin ollen myös valmistusmäärät ovat olleet pieniä}, joten tällaisen tuotteen tuotantomäärien nostaminen olisi viimeistään nyt ajankohtaista.



Turvallisuustarkastelu[muokkaa]

254 nm UV-C -säteily hiirikokeiden perusteella pysähtyy ihokudoksen pintakerrokseen (kymmenen mikrometrin syvyydelle, mikä on käytännössä kuollutta ihoa tai nestemäistä eritettä), joten oletus, että kyseinen säteily olisi ihmiselle haitallinen, ei ole tieteellinen.


Varhaisempien laboratoriohiiritestien lisäksi Elokuussa 2020 julkaistun lääketieteellisen tutkimuksen mukaankaan UVC-valo (222nm aallonpituus, joka siis 12,6% lyhyempi kuin tavanomainen sterilointitaajuus 254nm) ei ole ihmiselle lainkaan vaarallista.

  • 254nm on aavistuksen tunkeutuvampi aallonpituus kuin 222 nm. Molemmat aallonpituudet ovat "germidisiaalisia", kumpaa vain voi käyttää: 222nm todistettu tarkasti 254nm ei todistettu yhtä tarkasti olevan ihmisten ja eläinten terveydelle täysin turvallinen.
    • Teoriassa on mahdollista, että muovipintainen UV-herkkä laminaatti tai tapetti kellastuu: UVA- ja UVB-suojattu materiaali on lähes varmasti suojassa myös UVC-säteilyn vaurioilta (jos UVA tai UVB- Säteily pysähtyy suojapinnoitteeseen, tällöin myös UVC-säteily pysähtyy siihen). Ainoastaan mikäli jokin materiaali/alkuaine (kuten proteiini materiaalin pinnassa) sattuu vuorovaikuttamaan/resonoimaan juuri kyseisen taajuuden kanssa, kemiallisia tai mikrohiukkasemissioita sekä materiaalin kulumista saattaa ilmetä.
      • Todennäköisesti vähäisissä määrin, alle terveydelle haitallisia ja aistein havaittavia pitoisuuksia.
    • Koska kaikkiin huoneisiin on odotettavissa auringon UV-säteilyä ikkunoiden läpi, melko varmasti huoneen kaikki materiaalit kestävät tällaista UVC-säteilyä emittoimatta huoneilmaan mitään partikkeleja tai kemiallisia päästöjä ja haurastuttamatta niitä (auringonvalon matalemmat UV-taajuudet tunkeutuvat syvemmälle materiaaleihin ja ovat energiaintensiivisempiä.
      • terveydelle missään määrin haitalliset emissiopotoisuudet (PPM) ovat mitattavissa nykyaikaisilla tarkoituksenmukaisilla laitteilla yksinkertaisesti.
  • valaisimen varjostin ei ole em. tutkimuksen perusteella tarpeellinen, vaan lampulla voi olla esimerkiksi pelkkä työvalaisimista tuttu metalllankaverkkosuojus (tai tukevasti esim työpöytään ankkuroitu valaisin ilman mitään).
  • Wikipedian (vastikään määritelty) näkökulma UVC-valon turvallisuusasioista.
    • huomionarvoista on, että artikkelissa käsitelty The American Conference of Governmental Industrial Hygienists:n määrittelemä raja-arvo (TLV) UVC-valoaltistukselle perustui UVC-lamppuun, jollaiset varsinaisesti käytännössä emittoivat myöskin silmin havaittavaa violetinsävyistä UV-valon hohdetta (kun taas UVC-valo pysähtyy silmän pintaan eikä siis ole missään määrin nähtävissä silmin). Näin ollen tarkalleen ottaen mainittu raja-arvo (TLV) on määritetty tietylle UVC-lampputyypille, ei kliinisesti UVC-aallonpituuksille. Silmien ärsyyntymisraja on saattanut tulla määritetyksi lampun säteilyspektrin muista, läpäisevämmistä sivuaallonpituuksista. Näin ollen kyseisen kollegion määrittelemä raja-arvo (6 mJ/cm2) on epätieteellinen.
  • toinen 254nm säteilyn turvallisuustarkastelu.


Yksinkertaisin mahdollinen infektio-sänkypotilaan uloshengitysilman sterilointimenetelmä[muokkaa]

  1. Asetetaan potilaan sängyn alle yksi tai useampi otsonia tuottamaton UVC-lamppu.
    • Esimerkiksi verkkovirralla tai tasavirralla (12V tai USB-virralla) toimiva.
  2. Ripustetaan sängyn etusivustalle päiväpeitto roikkumaan sängyn reunalta maahan asti.
  3. Asetetaan sängyn jalkopään eteen nelijalkainen tuoli selkänoja sängystä poispäin.
  4. Levitetään päiväpeitto keskeisesti tuolin istuinosalta sängtn päädyn yli siten, että se roikkuu maahan asti peittäen muuten ilmatilan sängyn alle, paitsi tuolin alta sängyn alle johtava "tunneli"
  5. Asetetaan em. tuolin alle hiljainen pöytätuuletin puhaltamaan minimiteholla sängyn alta ilmaa sängystä poispäin.


  • Muodostuu ilmavirta seinän ja sängyn välisestä raosta sekä sängyn pääpuolesta sängyn alle, mikä aiheuttaa, että merkittävä osa sängyllä makaavan potilan uloshengitysilmasta virtaa sängyn alle.
  • Toisaalta muodostuu hidas ilmavirta muualta huonetilasta kohti potilaan sängyn pääpuolta, mikä tuo puhdasta huoneilmaa potilaan gengitettäväksi ja toisaalta estää/vähentää infektiivisten aerosolien leviämistä sängyltä muualle huoneeseen.


U-tube surge filter[muokkaa]

U-tube surge filtterillä pyritään mahdollistamaan iso ilman tilavuusvirta pienellä virtausvastuksella, vaikka suodatinkangas olisi tiivis, kuten HEPA- tai ULPA-filtterit. Suodatin on koottavissa ja purettavissa suodattimen huoltamista varten.

A. ja B.
Joko (vesitiiviit tai esim aktiivihiilellä pinnoitetut) aaltopahvinomaiset kortit, joissa A ja B ovat toisiinsa nähden peilisymmetrisiä, jolloin aallot asettuvat vastakkain kuormittamatta filtterikangasta. Voi olla myös imureista tuttu ilmaa läpäisevää kumplamuovia, mutta "aaltopahvimuoto" on helpompi pitää puhtaana. Optimaalinen paksuus (matalin virtausvastus) selviää laboratoriossa iteroimalla. Siihen vaikuttaa mm. näiden korttien ja filtterikankaan paksuus sekä mitoitustilavuusvirta.
C.
Filtterikangas. Rullatavarana
D.
Dust filter tulopuolen tietokonepuhaltimineen (esim. kokoa 140x140mm)
E.
Finger grill lähtöpuolen puhaltimineen
F.
Ladattavia CR123 -paristoja (tarvittaessa avarretaan tietokonepuhaltimen kulmaan tarvittava istukka (ahdistus-sovite). Rinnankytkentä 8kpl X 700 mAh X 3,6V. Kuvasta puuttuu on/off kytkin, jossa ylijännitesuojaus (micro-USB:n kautta -latausta varten).


Jos esimerkiksi otetaan haitarikorttien kooksi 3mm x 140mm x 90mm ja filtterikankaan paksuudeksi 0,3mm, tällöin filtteripakan korkeus on 140mm ja filtterikankaan yhteispinta-ala:

  1. käännökset korttien päädyissä yhteensä 140 mm x 140mm
  2. aallonpohjien aiheuttamat fiktterikankaan arvioidut pinta-alahukat per lamelli (140mm : 6mm) x 0,5mm x 140mm
  3. lamellikerrosten lukumäärä 140mm : (3mm + 0,5mm)
  4. suodatinkankaan toiminnallinen pinta-ala tällaisessa filtterissä olisi siis 140mm * 90mm * [140mm : (3mm + 0,3mm)] + (140mm * 140mm) = 12600mm2 * 43 kpl + 19600mm2 = 561400mm2 = 0,56 m2


HEPA-dummy -ilmanpuhdistin[muokkaa]

  • HEPA-suodattimen eli "haitarisuodattimen" tehokkuuden covid-19:ä vastaan on arvioitu olevan lähtökohtaisesti jopa 100,0 %.
  • Koronaviruksen koko on alle 'Most Penetrating Particle Size', jolloin sen suodattuvuuteen vaikuttaa mekaanisen seulan lisäksi molekyylien värähtely. Esimerkiksi H13 -luokan HEPA-suodattimen ero suodatusteholtaan kymmenkertaiseen H14 -luokan HEPA-suodattimeen on nimenomaan se, että mekaanisen seulonnan tarkkuus ulottuu pitemmälle MPPS:n yli.
  • Tällöin kokonaisuutena suodatusteho moninkertaistuu helposti, sillä MPPS-kokoluokkaa pienempien hiukkasten suodatus tapahtuu sekä mekaanisesti että molekyylien värinän vaikutuksesta.
  • Mitä kehnommin filtteri suodattaa mekaanisesti alle MPPS-kokoisia hiukkasia, sitä helpommin filtterin läpi tapahtuvan puhalluksen/imun ilmanpaine-ero aiheuttaa, että alle MPPS-koon hiukkasia pääsee filtterin läpi.
  • Mikäli mahdollista, valitse H14-luokan HEPA, siitä huolimatta, että dummyn ilmanpaine-ero tulisi olemaan melko pieni, joka tapauksessa maksimoiden HEPA-filtterillä saavutettavissa olevan suodatustehon mahdollisimman lähelle teoreettista maksimiaan.
  • H13-luokka on "medical grade" sekä "asbestitöiden ilmansuodattimen taso", joten ei se kelvoton ole, vaikkakin selvästi huonompi kuin saman hintatason H14 HEPA.


Laitteisto voidaan toteuttaa joko yhdellä tietokonepuhaltimella ja kahdella HEPA-suodatinkasetilla tai sitten kahdella tietokonepuhaltimella ja yhdellä HEPA-suodatinkasetilla. Tässä esimerkissä valittu yksi puhallin, koska tällöin puhdistettu ilma saadaan "heitettyä" kauemmas laitteesta (jännitettä nostamalla entistä kauemmas) ja likainen ilma imettyä laveammalti (ei pistemäisesti) kontaminaatiolähteen läheisyydestä. Tällöin huoneessa vallitsee laminaarisempi ilmavirta kontaminaatiolähdettä kohti, jolloin muu huoneilma pysyy steriilimpänä ja toisaalta kontaminaatiolähteen ja laitteen välisen ilman "epäpuhtauskondensaatio" korkeampana, jolloin laitteiston puhdistushyötysuhde on parempi.


  1. aluksi valitaan tietokonepuhallin (12V), joka pyörii myös 5V USB-virralla.
  2. seuraavaksi valitaan korkeudeltaan tai leveydeltään tietokonepuhaltimen kokoluokkaa olevia imurin tms. HEPA-suodatinkasetteja 2kpl.
    • huolehditaan, että suodatinkasetit ovat nostettavissa pystyasentoon, eli yksi tai useampi ulkokylki kasetissa on kohtisuora.
  3. varataan esimerkiksi itseliimautuvaa ilmatiivistä, mutta elastista O-rengastiivistettä tai vaihtoehtoisesti huopatassut.
  4. varataan jäykkärakenteista levyä (esimerkiksi kartonkia tai ohutta vaneria kuten puutarjotin)
  5. huolehditaan, että puhaltimen ja kasettien jompi kumpi kylkimitta on suunnilleen sama.
    • mikäli ei, voidaan esimerkiksi kiinnittää korotus-suikaleet kiristäen teippiä suodatinkasetin tai puhaltimen ympäri yksi tai useampi kierros.
  6. seuraavaksi asetetaan suodatinkasetin "puhtaat puolet" vastakkain ja teipataan ne puhaltimen rungon kyljen pituutta olevan suodatinkasettien kyljen osalta toisiinsa kiinni (siten, että kasetit avattavissa kuin kirjankannet).
  7. seuraavaksi avataan kasetit pystyasentoon pöydälle ja teipataan tietokonepuhallin vastaavalla tavalla niiden etukylkiin kiinni (muodostaen ylhältäpäin katsottuna kolmionmuotoinen laitteisto).
  8. seuraavaksi jatketaan jommalla kummalla vaihtoehtoisella tavalla.


Töpseli-dummy[muokkaa]

  1. asetetaan laitteisto em. Jäykkärakenteisen levyn päälle ja piirretään kynällä ulkokehän muoto. Molemmin päin. Työstetään levyt muotoonsa.
  2. kiinnitetään levyt paikoilleen kiristäen kunkin kolmen kasettirungon ympäri teippiä, lankaa, narua, nippusiteet tai ruuvaamalla piikku ruuvit -siten, että levyjen kolme siivekettä kiinnittyvät ilmatiiviisti paikoilleen.
  3. lisätään huopatassut sekä laitteiston alapintaan että yläpintaan.
  • tämän laitteiston eräänlainen heikko lenkki on, että nämä levypinnat saattavat toimia kaikukoppana, muuttaen puhaltimen tärinän hurisevaksi ääneksi.
  • hyötynä helppo liikuteltavuus


Powerbank-dummy[muokkaa]

  1. seuraavaksi kiinnitetään tiivistenauha laitteiston alapintaan, puhaltimen ja kasettien sisäsärmien puoleiseen reunaan.
  2. kiinnitetään tiivistenauha vastaavalla tavalla myös yläpintaan.
  3. varataan USB-powerbank, joka mahtuu tämän laitteiston sisälle pois tieltä.
  • tämän laitteiston eräänlainen heikko lenkki puolestaan on, että tarvitaan sekä tasainen pöytäpinta tai vastaava laitteiston alle että sen lisäksi lautanen, tarjotin tai vastaava laitteiston päälle.
  • hyötynä todennäköisesti täysin äänetön toiminta (5V jännitteellä, mikäli käytetään korkeampaa jännitettä, humina toki on sitä äänekkäämpi.


Portable-dummy[muokkaa]

  1. kun tarkoitus on esimerkiksi kaulassa roikottaa dummyä ihmisten ilmoilla kuljeskellessa, tällöin {koska kontaminaatiolähde on stabiili eikä puhdistettua ilmaa tarvitse heittää pitkälle} kannattaa valmistaa portable-dummy eli töpseli-dummy kahdella puhaltimella ja yhdellä HEPA-suodatinkasetilla.
  2. laitteen voi esimerkiksi ripustaa rinnan kohdalle imemään omaa likaista uloshengitysilmaa suodattimeen (infektiopotilas)
  3. mikäli laitteella olisi tarkoitus imemisen sijaan puhaltaa raitista ilmaa kasvojen eteen, (infektiivinen tai muulla tavoin selvästi huonolaatuinen ilmatila), töpseli-dummy on parempi:
    • Yksi puhallin ja kaksi HEPA-kasettia mm. siitä syystä, että todennäköisesti kyse tällöin on jostain erityisen pölyisestä tilanteesta (kuten eristevillan puhaltamisesta välikatolla), jolloin voimakkaampi imu yhden suodattimen läpi tukkeutuu huomattavasti nopeammin kuin kevyempi kahden.


Sandwitch-dummy[muokkaa]

Sandwitch-dummyssa on yksi HEPA H14-suodatinkasetti (120 mm x 120 mm) {myydään varaosana Siemens / Bosch -pölynimureihin}, jonka takapintaan ankkuroitu ilmatiiviisti yksi 120 mm x 120 kokoinen puhallin {esimerkiksi Redux Noctua sarjan erittäin hiljaiset puhaltimet).

  • Sandwitch-dummy on erittäin yksinkertainen koota, kompakti, siisti ja jämäkkä.
  • käyttöjännite 5 - 9 - 12 V 10 mV tarkkuuksinen säädettävä jännitelähde
  • ottovirta 13 - 18 - 50 mA 5 mA tarkkuuksinen analoginen virtamittari
  • ottoteho 65 - 162 - 600 mW
  • ilmapuhalluksen heittoetäisyys 1 - 2 - 3 m kostutetulla kämmenselällä arvioiden, mutta suodatinvalmistajan mukaan valitettavasti vain H12-tason HEPA-suodattimella testattu. Haitarifiltterin syvyydestä riippuu, paljonko virtausvastusta siitä aiheutuu, oletusarvoisesti kuitenkin suunnilleen sama virtausvastus kaikissa saman mallisissa eli samoille laitteille tarkoitetuissa varaosissa.


Huomioitavaa: EU:ssa kotitalousimureihin varaosana HEPA-nimikkeellä myytävät suodattimet ovat suodatustarkkuudeltaan oletusarvoisesti, ellei erikseen mainita, H12, jopa kehnompia, USA:ssa lähtökohtaisesti H14, eli EU:n tasoon nähden satakertainen suodatusteho. Selvitä asia omatoimisesti ennen ostopäätöstä.


  1. Aluksi leikataan mattoveitsellä tarpeettomat sovitehelmat irti siten, että puhaltimen ja suodatinkasetin koko vastaavat toisiaan.
  2. Puhaltimen kulmissa olevat kiinnitysreiät peitetään ilmatiiviisti.
  3. Suodatinkasetti ja puhallin kiristetään paikoilleen teipinpalojen avulla.
  4. Teipinpalat paikoilleen jättäen, osat ankkuroidaan ilmatiiviisti toisiinsa (esimerkiksi samaisella teipillä).
  5. Saksilla tai mattoveitsellä viimeistellään teippaukset.
  6. Laite toimii minimijännitteellään 5V lähes absoluuttisen äänettömästi, maksimijännitteellään 12V kuuluu propellin puolelta aivan rungon vierestä kuunnellen pienkoneen potkurimoottorin kaltainen surina ja filtterin puolelta kuunnellen pelkkä ilman humina.
  7. Merkitään Sandwitch-dummyn kylkeen käytetyn suodattimen luokka (H12 / H13 / H14) {esimerkiksi metalliteippiin kirjoittaessa metallifilmipintaan jää siisti ja kulutuksenkestävä syvennysteksti}.
  8. Yksi Ladattava 9 voltin paristo, 200 mAh pyörittäisi sandwitch-dummya jopa yli 11 tuntia.
    • Soveltuen niin maanpuolustuskäyttöön kuin vaikkapa opiskelijoiden soluasuntoihin, kouluihin, päiväkoteihin, sairaaloihin, ravintolapöytiin (jopa integroiden), suurtalouskeittiöihin, buffet-pöytiin, tuoretiskeille, palvelukassoille, äänestyspaikoillw kesäterassipöytiin, tupakkapaikoille, esiintymislavan ja yleisön väliin, lavaesiintyjän mikin alle, puhujanpöntön päälle, elokuvateattereihin, henkilöautoihin, takseihin, julkisiin kulkuvälineisiin, hisseihin, kaupungin keskustassa liikkuessa kaulalle roikkumaan, vanhainkoteihin, olkkariin, kotitoipilaan sängyn läheisyyteen, oviaukkoon (tehostamaan iv:n passiivista kiertoa huoneiden välillä), esimerkiksi oleskelutilan yläpuolelle (puhdistamaan lämpökuorman aiheuttamaa passiivista ylöspäin suuntautuvaa likaisen ilman konvektiota), ilmaverhoksi (esimerkiksi samassa huoneessa olevien potilassänkyjen väliin tai eri huonetilaosastointien väliin), kesämökillä plug'n'play ilmanvaihtojärjestelmäksi {hyttysvapaat poisto- ja tuloilmapuhaltimet mökilläolemisen ajan käytössä ja otetaan lähtiessä mukaan}, retkeily {puhallus tarkoituksenmukaisen aukon kautta ulkoa sisälle telttaan, autiotupaan tai pressulla suljettuun laavuun voisi vähentää esim. mäkäräisten pääsyä sisään}, inflatable-ylipainekuplateltta esimerkiksi lapinmatkailussa tai ympäristökriisialueilla {huom. riippumatta HEPA-suodattimen aiheuttamasta virtausvastuksesta ja siten näennäisesti vähäisemmästä ilman tilavuusvirrasta, niin puhallin kehittää silti periaatteessa vakion suuruisen paine-eron}, pyykkien sisätelinekuivatusnopeuden maksimoiminen {vähäinenkin huoneilman virta pyykkitelineen lomitse tehostaa kisteuden haihtumista kankaista, nostaen huoneilman suhteellisen kosteuden lähelle 100%, jolloin huoneen ilmanvaihdon rajallisuus on enää pyykkien nopean kuivamisen pullonkaulana}, jne.
    • Sandwitch-dummyn puhallussuunta potentiaalisesti sotkuisemmasta/likaisemmasta/tartuttavammasta potentiaalisesti puhtaampaan päin ja/tai päinvastaiseen suuntaan kuin halutaan muodostaa laminaarinen ilmavirta {joka yleensä halutaan puhtaasta likaiseen päin}.
    • Koronaviruksen desinfiointi esimerkiksi uunissa sous-vide -lämpötilassa tarvittava aika.
    • Suodattimen puhdistus desinfioinnin jälkeen pölynimurilla imuroiden.
    • Virtalähteenä esimerkiksi ladattava 9V paristo.
      • patteritoimisisissa pienkojeissa oletusarvoisesti vähemmän byrokraattisia kysymyksiä.
      • 9 voltin neppariliitäntää (snap terminal) käytetään laajemmalla jännitealueella alle 12 voltin virransyötön adapterina, jolloin on helppo kytkeä esimerkiksi USB -johto paristokoteloon, mikäli sellainen on tarpeeseen soveltuvampi virtalähde.
      • 9 voltin pariston hyödyntäminen 12 voltin muuntajissa {kuten auton tupakinsytyttimiin tarkoitetuissa USB-latureissa tai jännitettä nostavissa hakkurimuuntajissa} onnistuu sellaisenaan.
      • 9 voltin paristoja helppo hätätilanteessa kytkeä sarjaan muuta tarvetta ajatellen {esimerkiksi erityistarvikkein toteutettava mini-puikkohitsaus tai kolvaus}


Esimerkkitoteutukset


  1. 9V battery case (ladattava paristo virtalähteenä, kiinnitys esim. puhaltimen muovirunkoon)
  2. capacitive touch sensor (kyseisellä jännitealueella toimiva, LED-valaisimeen tarkoitettu pieni piirilevy, puhaltimen kytkimeksi sekä nopeudensäätöön, kiinnitys esim. puhaltimen runkoon)
  3. metal dust filter (huonepölyn suodatusverkko, metallinen, jotta ei pinty likaiseksi ja on tarvittaessa jopa desinfiointiaineella puhdistettavissa)
  4. HEPA H14 filter (haitarisuodattimen laadussa on tarpeetonta tinkiä)
  5. computer fan (2-pin tai 3-pin soveltuu, mieluiten malli, jossa kauhamaiset siivekkeet, jolloin HEPA-suodattimen tuottama painehäviö haittaa vähemmän pienillä nopeuksilla)
  6. fan mesh (puhaltimen harva metallinen kosketussuojaverkko puhalluksen suuntaan, johon osaan kosketussensori yhdistetään kiristysruuvin kautta)
  7. paketin kiinnitys kokoon toteutetaan osittain ruuvein ja vastamutterein, sekä alumiiniteipillä. Sähköjohtoliitokset juottamalla kosketssensorin piirilevyyn.
    • Mikäli puhaltimen molemmin puolin osat kiinnitetään ruuvein, saatetaan HEPA-suodatin joutua kulmista lävistämään, jolloin tehdään se siten, että aluksi terävällä ruuvilla, naskalilla tai ohuin poranterin lävistetään ja avarretaan reiät oikeisiin kohtiin haitarusuodatinta (esim. puhaltimen runko sapluunana, siinä kohtisuorat reiät, ruuvien kärkien avulla voidaan työntää liimapisarat tulevien reikien kohtiin, mikä helpottaa avartamista), sitten ohuella liimakalvolla (esim eri-keeper) ruuvin jenkojen urissa käsitellään ruuvi, joka sitten varovasti pyöritetään suodatinkankaan läpi puhaltimen runkoon päin. Ruuvin dust filter -verkkoa vasten tuleva kanta karhennetaan viilalla ja kiristetään liiman kanssa varovasti paikoilleen. Vastamutteri puhaltimen rungon tyveen, samoin kosketussuojaverkon puoleisen ruuvin vastamutteri. Ruuvit esikatkaistaan ja lyhennetyt kärjet pyöristetään viilalla, ruuvinkannat kannattaa viilata/nylpätä sileiksi, jottei niitä yritettäisi ruuvimeisselillä avata, suodatinkangas tärvellen. Sandwitch-osat kannattaa muutamin liimapisaroin sitoa toisiinsa, jotta ruuveja ei tulisi ylikiristettyä. Viimeistelynä rungon kulmataskujen täyttö esim pistooliuretaanilla, ja pinnanmyötäisiksi leikkaus, ennen kylkien teippausta umpeen, jolloin kaikki vastamutterit lukittuvat kireälle.


lopputulos kompakti palikka, jossa kyljessä patterikotelo, ja joka käynnistyy ja säätyy portaattomasti hipaisemalla puhaltimen suojaverkkoa. Suodatinkangas imuroitavissa pyhtaaksi vaikka käytön aikana. Laitteen elinkaari on kiinni lähinnä puhaltimen käyttöiästä, muut osat ovat hitaammin kuluvia. Hipaisukytkin on helppo jälkikäteen ohittaa (kolvata johdot virtapiirin yli), paristokotelomalliksi kannattaa siitä syystä valita sellainen, jossa on on/off -kytkin. Tällöin kyseinen malli soveltuu vaikka Valtion/PV:n varmuusvarastoon.


  1. USB to 4-pin fan connector (step-up -virtajohto, jossa data navat käytettävissä PWM-säätöön ym.)
  2. mini-USB-johto (virtalähteeksi tabletti tai älypuhelin, moottorin kierrosluvun säätö sekä sen ja esim. suodatusilman lämpötilan tarkkailu älylaitteen aplikaation avulla).
  3. naaraspuolinen mini-usb-johto (jotta kännykän verkkolaturijohdon voi kiinnittää puhaltimen kylkeen kännykän lataamiseksi, mikäli verkkojohto kytketään puhaltmeen ilman kännykkää, puhallin alkaa pyöriä täysillä, mikä lisämelu olisi öisin/sairaana ikävä).


Lopputulos kännykkälaturiin tai kännykkään kytkettävä puhallin, jonka pyörimisnopeus voidaan vaikka ajastaa kellonajan mukaan tai säätää automaattisesti vaikkapa ympäristön melutason mukaan. Edellyttää hieman koodaamista.


Double beef burger-dummy[muokkaa]

  • Burger-dummy on sandwitch-dummysta eteenpäin kehittynyt versio, jossa suodatintyyppinä ULPA-haitarisuodatin [Ultra Low Particulate Air filter]. Tällaisen haitarisuodattimen MPPS-suodatustehossa löytyy 99,9995 %:sta jopa 99.999995 %:iin. ULPA-suodattimille ominaista on jonkin verran korkeampi virtausvastus eli painehäviö. Tästä syystä burger-dummyssä filtterin molemmin puolin on puhallin.


Esimerkkitoteutus:

  1. Puhaltimen metallinen pölysuojaverkko
    • suhteellisen ohutta metallilankaa (meluhaitan minimoimiseksi), jolloin pehmeää alumiinilankaa parempi (jäykempi) materiaali ruostumaton teräs. Verkon silmäkoko noin 1 mm.
  2. D=140mm puhallin, jonka alin käyttöjännite <5,0 V (USB-virta) ja paine-eron tuotto hyvä (lusikkamaiset siivekkeet)
  3. ULPA-haitarisuodatin
  4. D=140mm puhallin
  5. puhaltimen sormisuojaverkko
    • sormisuojus-verkko mahdollisimman harva, sillä periaatteessa se lisää suhinamelua
  6. virransyöttö kahdella rinnakkaisella USB 3.0 - 5.0 -tason kaapelilla, jossa sekä verkkolaturiin että kännykkään sopiva liitinpää (esim. mini-USB), jolloin laitetta voi pyörittää sekä kännykällä/tabletilla että verkkovirralla (mm. öisin, kännykän samalla latautuessa).
    • puhaltimet kytketty rinnankytkennällä virtapiiriin.
    • USB:n datanavat jätetään sillensä, mikäli mahdollista, jolloin burger-dummyn johtoa pystyy hyödyntämään datakaapelina (mikäli puhallinta välillä tarvitaan sellaisissa olosuhteissa).
    • step-up USB to 4-pin -moduulin voi sijoittaa laitteeseen (jotta puhallinten tehoja pystyisi esim älypuhelimella säätämään myös täydelle teholle), mutta tällöin öisin ilman älylaitetta puhallin pyörisi täydellä teholla äänekkäästi.
      • käytännöllisyyden maksimoimiseksi USB-johdon kannattaisi liittää USB step-up jännitteensäätömoduulin kautta puhaltimiin, jolloin säätöruuvilla voisi säätää puhaltimen nopeutta vapaasti. Mikäli jännitteenmuuntimen antama maksimijännite on liian korkea, kuten 30V, puhaltimet kytketään sarjaan keskenään.
        • käyttömukavuuden parantamiseksi säädin kannattaa toteuttaa yhdistämällä kaksi moduulia virtapiiriin: kiinteä 5 V to 12 V step-up, jonka jälkeen kapasitanssisäädin, joka liitetään esim kiinnitysruuvin välityksellä sormisuojaverkkoon tai pölysuojaverkkoon tai kylkiteippaukseen. Tällöin kyseistä metallia hipaisemalla pystyy kytkemään puhaltimen päälle/pois sekä säätämään puhallusnopeutta portaattomasti.
  7. Burger-dummyn osaset teipataan aluksi kuitumaisella teipillä toisiinsa, sitten pintaan kupariteippi.
    • kupariteippaus ei kuroudu auki ja on alumiinia disinfektiivisempi materiaali.
    • kuituteippi + kupariteippi tuottaa erittäin sitkeän {repeytymättömän} kiinnityksen.
  8. Neljä huopatassua burger-dummyn alapinnan kyljen kulmiin värinä-kaikukoppa -efektin pehmentämiseksi sekä mahdollisen kapasitiivisen liitoksen alustaan eristämiseksi.
  • puhallin puhdistetaan pyyhkimällä pinta puhdistusaineliinalla, sitten imuroimalla pölynsuojaverkon läpi ja sen jälkeen liottamalla burger-dummyä matalalla lautasella, jossa on vajaat puoli senttiä saippuavettä tai soodavesiliuosta, pölynsuojaverkkopuoli alaspäin, lopuksi pölynsuojaverkko imurilla puhtaaksi kuivaten.



Reverse-dummy[muokkaa]

  • Reverse-dummyssa tuulettimen/puhaltimen suunta on päinvastainen, jolloin imupuolella puhaltimen melu on terävämpi ja puhdas ilma jää "kuplaksi" filttereiden eteen. Tällöin esimerkiksi pöydälle asetettu dummy valitettavasti ei puhdista kuin välittömästä läheisyydestään, koska puhdas, mutta seisova ilma virtaa helpommin takaisin laitteen imupuolelle.
  • Reverse-dummyn hyvä puoli on, että filttereiden likainen puoli jää laitteen sisään, jolloin periaatteessa voisi vaikka 12V UVC-tuikuilla reaaliaikaisesti desinfioida filtteripintoja. Muilta osin tämä versio ei ole järkevä. Useissa HEPA-siodatinkasettimalleissa muoviristikot muutenkin ehkäisevät suodatinpinnan kosketteluilta vahingossa.


Sunshine-booster[muokkaa]

Tämä on sähköinen lisäosa esimerkiksi ladattavalla 9V patterilla toimivaan dummyyn.

  • Sopivankokoisten aurinkokennostojen asentaminen esimerkiksi sandwitch-dummyn kylkeen.
    • mikäli kytketään useampi kennosto erisuuntaisiin kylkiin, ne rinnankytketään keskenään.
  • yhdistetän säädettävään step-up converter -moduuliin/virtapiirilevyn tulopuolen napoihin (jossa soveltuva tulojännitealue laaja, esim 2-12 V).
    • tällaista jännitteensäätömoduulia on syytä käyttää aurinkokennoston kanssa, jotta kennoston antotehon saa mahdollisimman hyvin käyttöön, esimerkiksi akkua ladattaessa. Ilman jännitteen säätöä, akun lataus hidastuu latauksen loppuvaiheessa, koska kennoston syöttöjännite lataa akkua vähäisemmälä sähkövirralla kuin kennosta olisi tarjolla.
  • moduulin lähtöpuolen napoihin rinnankytketään 9V paristo sekä puhallin (tai puhaltimen käynnistin- tai nopeudensäädinmoduuli)
  • moduuliin säädetään lähtöpuolen syöttöjännitteeksi hieman yli pariston nimellisjännite.
    • mitä enemmän yli pariston nimellisjännitteen syöttöjännite on asetettu, sitä isompi osuus aurinkoenergiasta menee pariston lataamiseen suhteessa puhaltimen pyörittämiseen. Jos taas syöttöjännite on liian alhainen, osa sähkötehosta jää kokonaan käyttämättä, sillä kojeen ottovirta kyseisellä jännitteellä jää pienemmäksi kuin tarjolla oleva syöttövirta.
    • optimaalinen syöttöjännite on sellainen, että tavanomaisessa auringonpaisteessa puolitäyden pariston irrottaminen ja paikoilleen kytkeminen ei vaikuta puhaltimen pyörimisnopeuteen.
    • akkutyypistä riipuu, miten korkeksi ylijännitteen (joka on täyteen ladatun akun napoihin kohdistuva latausjännite) on turvallista asettaa.
    • matalin jännite, jolle jännitteentasausmoduulin kannattaa vähintään asettaa, on kuormittamattomassa tilassa olevan täyden akun navoista mitattava jännite (joka on jonkin verran yli kyseisen akun nimellisjännitteen).
  • lopputuloksena dummy, joka riippumatta siitä, onko puhallin on vai off, lisälataa akkuaan aina kun vähänkin valoenergiaa on tarjolla - eli esimerkiksi pilvisenä päivänä, hehkulamppuvalaistuksessa ja jopa loisteputkivalaistuksessa, mutta ei kuitenkaan ledivalaistuksessa.


Turvallisuustarkastelu[muokkaa]

  • Jos virtalähde on turvallinen, myöskin laitteisto on käyttöturvallinen.
    • juotokset on syytä tehdä nastaa vasten, ei johtojen kesken. Jos johtojen kesken, niin eri navat eri pituuksille kolvaten ja kutistesukittaen, jotta ei riskiä oikosululle.
    • laadukkaat osat (kuten tietokoneen jäähdytinpuhallinmalleista on yleensä tarjolla tarkkoja speksejä).
    • mikäli esimerkiksi tiedetään ennalta, että tullaan tarvitsemaan vain 5V USB-virtaa, saattaa olla hyvä hyödyntää jotain valmista USB-puhallinkojetta, jolloin ei tarvitse toteuttaa uusia sähkökytköksiä.
    • mikäli mahdollista, hyödynnetään valmiita liittimiä, kuten 3-pinninen CPU-puhaltimen liitin.
    • sokerinpalaliittimien kaltaiset pienet ruuvikiristeiset liittimet harkitsemisen arvoinen kytkentätapa.
  • Filtterit on esimerkiksi saunan alalauteella desinfioida ja ulkona imurilla tai kompressorilla puhaltaa puhtaaksi.
  • Mahdollisesti kontaminoituneesta filtterin ulkopinnasta kosketellessa tulee kontaminaatiota, mutta haitarimaisen rakenteen (ja filtterikasetin muovisen suojarungon) ei isoja kontaminaatoita. Kädet joka luonnollisesti syytä desinfioida filtteripintojen koskettelun jälkeen.
    • mikäli haitarin eteen levitetään {kokoamisvaiheessa} hyttysverkon kaltainen suoja, vähenee sekä mahdolliset suodatinkankaan koskettamisesta johtuvat kontaminaatiot että suodatinkankaan kuluminen sitä imurinsuuttimella puhtaaksi imuroitaessa.
  • mahdollinen kuljettamisen aikainen tärinä saattaa pöllytellä kontaminoivaa pölyä suodatinpinnoista, mikäli puhallin on sammuksissa, joten muovipussisuojus syytä olla tällöin.
  • soveltuva periaatteessa lähes epidemianaiheuttajasta riippumatta, hätätilassa myöskin asbestipölyn filtteröintiin {vaadittu P3-tason suodatin on vastaava kuin H13-luokan HEPA-suodatin eli H14-luokan HEPA on suodatusteholtaan kymmenkertainen asbestisuodattimen suodatustarkkuuteen verrattuna} ja toki soveltuen radioaktiivisen pölynkin filtteröintiin. Ja esimerkiksi tupakansavun, lemmikkipölyn ja siitepölyn suodattamiseen.
  • suljetuissa tiloissa, joissa ilma vaihtuu huonosti, hepa-dummy sekoittaessaan sisäilmaa tasoittaa sisäilman infektiivisyyden (kuten esim joukkoliikennevälineiden ilmanvaihdon puhaltimet).
    • tämä avarassa tilassa laimentaa sisäilmasta infektoitumisen riskiä siten, että lyhyemmällä turvaetäisyydellä saavutetaan sama hyöty kuin pitemmällä turvaetäisyydessä seisovassa sisäilmassa.
      • sisäilman sekoittuminen, laimentaessaan viruspitoisuuksia, ehkäisee isoista virusmääristä aiheutuvia vakavia taudinkuvia ja kontaminoituneen ilman suodattuminen vähentää infektoitumisriskiä.
    • suljetuissa klubitiloissa hepa-dummyt on syytä sijoittaa jokaiseen potentiaaliseen epäpuhtauspisteeseen (esimerkiksi kassatiskille sekä jokaiseen käytössä olevaan ravintolapöytään), jolloin saavutetaan sama laimenemisefekti kuin avarissa tiloissa.
      • jos suljetussa tilassa on "liian monta" infektoitunutta "liian kauan" ja ilman hepa-dummyjä lähellään, pienen virusannoksen aiheuttaman infektion riski hiljalleen kohoaa, tosin heidän poistuessaan, se laskee nopeasti, hepa-dummyjen pyöriessä ja puhdistaessa ilmaa samalla sekoittaen ja laimentaen sitä.
      • todennäköisesti optimaalisinta olisi suunnata hepa-dummy kohti kattoa, jolloin puhdas sisäilma laskeutuisi jossain määrin laminaarisesti katonrajasta alaspäin, jolloin huoneessa kävelevät aikuiset saavat hengittää puhtainta sisäilmaa.
  • liian puhdas elinympäristö saattaa herkistää lapsia astmalle sekä allergioille.
  • "high-value DIY-product".



Kylpyhuoneen osastointi sekä infektoituneen toipilaan makuuhuoneeksi että perheen muuhun käyttöön[muokkaa]

Huonetilan osastointi ilman virtaussuunnan pakottamiseksi laminaariseksi[muokkaa]

  1. Toipilassängyn sijoittaminen sille puolelle huonetta, jossa on avoimeksi jätettävä poistoilmaventtiili
  2. väliseinäkkeen (katosta roikkuva verhomainen madallus) vastaisten pintojen puhdistaminen ja talouskelmun vatäminen siihen kohtaan seinä- ja kattopintaa.
  3. Riman tai tangon pingottaminen väliseinäkkeen linjalle katonrajaan.
  4. talouskelmukerrosten vetäminen seinästä-seinään (katonrajasta esim 1,2 metrin korkeudelle).
    • noin kaksinkertainen laminaarinen virtaus seinäkkeen alta toipilaan osaston suuntaan, estäen viruspartikkelien leviämisen koko huonetilaan (koska tavanomainen huoneilman pystykonvektio ja paluu yläkautta on estynyt).


Liesikupuversio huonetilan osastoimiseksi[muokkaa]

  1. avoimeksi jätettävän poistoilmaventtiilin eteen esimerkiksi rypistetystä alumiinifoliosta, leivinpaperista tai sanomalehdistä (rypistämisen ansiosta materiaali säilyttää paremmin geometrisen muotonsa) jatkoputkilon rakentaminen (esimerkiksi seinää pitkin teipaten) toipilassängyn pääpuolen yläpuolelle.
    • varsinaista koko huoneen kattavaa osastointiseinämää ei tarvita.
  2. toipilassängyn pääpuoleen korotettujen laitojen ja päädyn rakentaminen esimerkiksi pahvista.
    • pahvikorotukset ohjaavat toipilaan hengitysilman "alipainekuplaan", joka muodostuu jatkoputkilon avoimen pään eteen, lisäksi näiden korotettujen reunojen ansiosta kyseinen alipainekupla "venyy" samalla lähemmäs toipilassängyn pintaa, mikä tehostaa infektiivisen ilman poistoa.
    • Tällainen liesikupuversio on siinä mielessä kätevä tapa osastoida, että sillä tavoin toipilashuoneen pinnat eivät (potilaan oleskellessa kokoajan sängyllä) kontaminoidu välttämättä lainkaan .



Rillivisiiri[muokkaa]

Esimerkiksi piirtoheitinkalvon kiinittäminen silmälasien sankoihin pikku nippusiteillä: kaksi nippusidettä per sanka, reiät esimerkiksi puuporanterällä tai sytkällä kuumennetulla lattaruuvimeisselillä.

Yksinkertaisin mahdollinen poistoilman sterilointisysteemi[muokkaa]

Infektoivien partikkelien vähentäminen tai poistaminen rakennuksen ilmanvaihdon jäteilmasta perusteltua varsinkin asutuskeskuksissa, sillä uudet koronamutaatiot aina vain herkemmin leviävät ilmavälitteisesti.


Otsonia tuottavan UVC-lampun asettaminen ainakin poistoilmakanaviston taaimman imuventtiilin eteen/läheisyyteen. Niin halutessaan aktiivihiilisuodattimen (esim liesituulettimen vaihtokasetti) asentaminen ulkoseinän jäteilmaventtiilin kohdalle neutraloimaan otsonin pääsy ulkolmaan, tämä on kuitenkin varsinkin haja-asutusalueella tarpeetonta näppäilyä)


UVC-valo desinfioi huonetta sen verran kuin se esteettömästi pääsee valaisemaan huonetta (huom. ohut läpinäkyvä lasi tai muovikalvo estää UVC-valon pääsyn huoneeseen) ja sen (tietyn aallonpituuden sivutuotteena) tuottama otsoni suurilta osin imeytyy heti poistoilmanvaihtokanavistoon, missä se termodynamiikan toisen pääsäännön mukaan aktiivisesti leviää ja tasoittuu kanavistossa virtaavan poistoilman sekaan ja vaikuttaa kulkutautimikrobin DNA:ta vaurioittavasti sen aikaa kuin on ilman viipymisaika iv-kanavistossa. Koska mikrobi leijuu ilmassa irrallisena (esim. vesipisara haihtuu ympäriltä pois), otsoni pääsee vaikuttamaan siihen suoraan. Todennäköisesti otsonipitoisuus (ppm), ainakin jos vain yhdestä yksittäisestä lampusta, on kuitenkin sen verran laimea, että mikrobin deaktivoituminen ilman lyhimmän viipymäajan iv-kanavassa aikaikkunassa ei ole taattu. Asiaa on kuitenkin tutkittu kliinisesti SARS -epidemian v. 2003 tiimoilta ja kemiallinen alttius otsonlle on CoViD-19:lla periaatteessa identtinen SARS-COV-1:n alttiuden kanssa.


Mikäli käytössä on pelkästään ei-otsonia tuottava UVC-lamppu (disinfektiivinen 254nm aallonpituus), voidaan toimia esimerkiksi niin, että kylpyhuoneen suihkuverho asennetaan katonrajan korkeudelle (tai väliaikaisesti korvataan kattoon teipattavalla pölynsuojamuovilla) ja suihkun puolelle verhotusta laitetaan se palamaan (esimerkiksi pöytävalo ilman lampunvarjostinta). Muualta huoneistosta suljetaan ilmanvaihdon ilmanvaihdon poistoilman imuventtiilit (esim. teipataan umpeen), mutta suihkuverhon takaista ilmanvaihdon imuventtiiliä sitävastoin säädetään avoimemmaksi. Tällöin huoneiston kaikki poistoilma virtaa suihkuverhon alitse sen toisella puolella olevan UVC-valon paisteeseen desinfioitumaan ennen huoneistosta poistoa.


Periaatteessa mitä avarammin UVC-lamppu pääsee säteilemään, sitä efektiivisempi sen disinfektiivinen vaikutus on, mutta kylpyhuoneen ollessa usein myös WC-käytössä, se, että suihkuverhon takainen osa huonetta valaistaan UVC-valolla, on aivan kohtuullinen suoritus.


Käytännön kokemukset viittaavat siihen, että "kaksiputkinen otsonivapaa UVC-loisteputkilamppu" ei tuottaisi oikeastikaan mitään otsonia, kun taas "neliputkinen otsonivapaa UVC-loisteputkilamppu" tuottaa silti häivähdyksen otsonia lomitseen virtaavaan ilmaan.


Yksinkertainen poistoilman suodatussysteemi[muokkaa]



Imuilmanvaihtoventtiilin kautta poistoon virtaavan ilman suodattaminen tulee ajankohtaiseksi silloin, kun asunnossa on tautitoipilaita, periaatteessa ei ennen sitä. Pyrkimyksenä on minimoida ulkoilmaan leijumaan päätyvien infektoivien viruspartikkeleiden pitoisuus. Käytännössä tällaisen merkitys lisääntyy sitä mukaa kuin viruksen tartuttavuus tehostuu. Mitä isompi asukastiheys, sitä perustellumpaa tällainen suodattaminen on - mutta harva-asutummallakin alueella sillä on jotain käytännön merkitystä, sillä tunnetaan tapauksia, joissa karjaeläinten kesken leviävä infektio on ilmakuljettunut useiden kilometrien päähän tallilta/navetasta toiseen. Koronavirus säilyy infektoivana ilmassa ainakin noin 3 vrk [VTT:n tutkimukset], joten laajoilla asutuskeskittymillä (kuten Suomen pääkaupunkiseutu, Venäjän suurkaupunkialueet, Keski-Eurooppa ja Kiina) tällainen viruksen kaukokantautuminen on todennäköisesti reaalinen haitta (mikä ainakin jonkin verran heikentää totaalistenkin koronalockdownien tehokkuutta).


  • perusratkaisu voisi olla FFP2 -tason jäykkärakenteisen kertakäyttömaskin kiinnittäminen imuilmanvaihdon irrotettavan säätöventtiilin eteen
    • esimerkiksi suojaten venttiilin ulompi rengas (runko) maalarinteipillä ja sitten liimaten maskikuppi sen eteen (epätasainen nenäosa kaksinkerroin eli umpeen liimaten).
  • siistimpi ratkaisu voisi olla monissa tarvikeliikkeissä myytävät imureihin tarkoitetut sellaiset yleismalliset HEPA-suodattimet, joissa on kumitiivisteinen jäykkä kehä/runko.
    1. ilmanvaihtoventtiilin irrottaminen imukanavan edestä ja tämän takana olevaan metallisen, (vähintään pari milliä seinäpinnasta ulkonevan galvanoidun) seinäkaulusrenkaan pintaan esimerkiksi muovisen ämpärinkannen kiinnittäminen esimerkiksi silikonilla.
      • ämpärinkanteen leikattu aukko/porailtu pienempiä reikiä, mutta silikonikiinnityksen kuivaessa nämä teipattu umpeen, jotta alipaine pitäisi kannen paikoillaan.
      • ämpärinkansi leikattu HEPA-suodattimen muotoiseksi
    2. HEPA-suodattimen kiinnittäminen ämpärinkannen eteen esimerkiksi teippaamalla se ulkokehästään kiinni ämpärinkannen reunoihin
  • periaatteessa voi myös teipata erillisen (esimerkiksi silikonisen O-rengas-) tiivistenauhan HEPA-suodattimen runkokehään, jolloin tällaisen suodatinkappaleen voi pystyä asettamaan sellaisenaan iv-kanavan seinäkaulusrenkaan eteen ilmatiiviisti. Sen saattaa vida ripustaa esimerkiksi kattolistasta ompelulangalla iv-kanavan eteen roikkumaan kuin taulun (imu pitää suodattimen kiinni kanavan suuaukon edessä).
    • Imureihin myytävien HEPA-haitarisuodattimen suodatusteho suhteessa hintaan on kenties parasta tasoa. Teoriassa tällainen suodatin suodattaa hyvin pieniä partikkeleita (***:n laki), (käytännössä ilmavirran suodatuspinnan läpi ollessa reilu/usean minuutin kestoinen, näin ei ole, vaan suodattimen läpi pääsee esimerkiksi savunhajun partikkeleita).
    • spekulatiivinen suodatuskykyolettamus perustuu ensiksikin siihen, että hepasuodattimen suodatustarkkuden standardi laatukriteeri on samaa tasoa tai jopa parempi kuin FFP3 -maskin, ja Haitarirakenteen ansiosta suodatuskankaan pinta-ala on merkittävästi isompi kuin kertakäyttömaskeissa, joten hepa-suodatis jos ylipäänsä mikään mekaaninen hiukkassuodatin, pesee muut suodatintuotteet mennen tullen. Joten HEPA-suodattimen suodatuskyky on ainakin parempi kuin minkään muun.
    • vaikka hepa-suodatin käytännössä kuitenkin tupruttelisi suodattamiaan koronaviruspartikkeleita lävitseen, ne kuitenkin ovat viipyneet suodatinkuituun takertuneena sen verran aikaa, että ne kenties ovat ehtineet jo deaktivoitua, ja joka tapauksessa ne lienevät olla takertuneet toisiinsa niin, että ulkoilmaan päästessään eivät "kellu ilmavirrassa" yhtä hyvin kuin irtonaiset viruspartikkelit.


Loppukaneettina, että viruksen (yms mikrohiukkasten/nanopartikkelien) suodattamiseksi poistoilmaata kannattaisi todennäköisesti keskittyä muunlaisiin kikkoihin kuin mekaaninen suodattaminen, kuten vaikkapa sisäilman ionisointi ja ilmanvaihtokanavien maadoittaminen, jolloin periaatteessa mikrohiukkaset jämähtävät iv-kanavien sisäkylkien rajapintoihin, joissa ilman virtausnopeus → 0 m/s. Poistoilman UVC- tai otsonidesinfiointi on toinen menetelmä, poistoilman lämpösäteilyttäminen (ennen lämmöntaktenottokennostoa) kolmas.


Huomaamaton pöydän alapuolinen uloshengitysilman UVC-sterilointimenetelmä[muokkaa]

  1. Puhallin (esim. 12 VDC tietokoneisiin tarkoitettu jäähdytinpuhallin, jota ajetaan matalemmalla, esim. 5 VDC jännitteellä), jolla ilmetään ilmaa pöydän päältä pöydän alle.
    • "Hiljainen 12V tietokonepuhallin" on matalemmilla jännitteillä ajettuna käytännössä täysin äänetön.
    • reikä keskellä ravintolan pöytää edesauttamaan pöydän soveltuvuutta aurinkovarjon kanssa kesäisin ulkokäyttöön.
  2. Olettaen, että UVC-säteily todetaan turvalliseksi iholle sekä tekstiileille, pöydän alla tarpeeksi tehokas UVC-valaisu.
    • pienitehoinen UVC-tuikutin ei välttämättä steriloi kaikkea, mutta kuitenkin vähentää tartuttavien mikrobien pitoisuutta ilmassa.
  3. Mahdollisuus sijoittaa putkilomaisia koristeita, kuten pohjaton maljakko kuivakukille, imuaukon päälle.
  4. mahdollisuus toteuttaa koko höskä pöytäkohtaisin autonakuin, jotka voisivat kesäisin toimia vaikkapa tuulettimen tai pöytävalon sähkönlähteenä (sen lisäksi että aurinkovarjon painona).
    • Auton tupakinsytytinliitännät pöydän päälle, josta käsin esimerkiksi matkapuhelin ladattavissa.

Sisäilman ionisointi huonetilan puhdistamiseksi mikrobeista[muokkaa]

Ionisoidun ilman molekyylien muodostamassa "patjassa" vallitsee esimerkiksi negatiivinen sähköinen varaustila, mikä aiheuttaa, että kun ilman sekaan tulee pieniä partikkeleja kuten pölyä tai mikrobeja, ne myös ottavat saman sähköisen varaustilan, jolloin ne imeytyvät nopeasti lähimpään maadoitettuun pintaan, kuten sähkölaitteiden maadoitettuihin metallikuoriin sekä kiviseinään.


Edullisia sisäilman ionisaattoreita saattaa löytää netistä, lisäksi auton tupakinsytytinliitäntään kiinnitettäviä 12 voltin ionisaattoreita saattaa pystyä käyttämään sisällä asunnossa esimerkiksi 12V pariston avulla. Myöskin USB-virralla toimivia ionisaattoreita markkinoilla on. Lisäksi löytyy kaulaan ripustettavia henkilökohtaisia ionisaattoreita "portable air purifier", joiden toimintaperiaate on sama ja ideana ionisen ilman avulla estää partikkelien pääsy kasvojen edessä olevaan "ilmakuplaan".


Muun muassa englantilaisissa sairaaloissa ilmavälitteisten sairaalabakteerien poistamiseksi sisäilmasta maan julkinen terveydenhuoltojärjestelmä tutki sisäilman ionisointia, todeten sen erittäin tehokkaaksi keinoksi ilmavälitteisten bakteeriperäisten infektioiden torjumisessa. Lisäksi tutkijat ovat havainneet ionipitoisen ilman myös steriloivan bakteereja (The NewScientist, 3.1.2003). Japanissa henkilökohtaisia ionisaattoreita käytettiin aikanaan SARS-CoV -epidemian (vuonna 2003) eli ilmavälitteisten virusperäisten infektioiden torjumisessa.


Turvallisuustarkastelu[muokkaa]

Ioneja sisältävä ilma ei (luonnostaan ionipitoisen) ulkoilman tapaan ole vaarallista sinänsä - liiallinen epäpuhtauksille altistumattomuus kylläkin saattaa heikentää yleistä immuniteetin tasoa, edistää allergioiden ilmenemisiä ja tiettävästi myös mm. heikentää vatsan bakteeriston laatua, millä tiedetään olevan vaikutusta puolestaan mm. psyykeeseen. Metsä sisältää runsaasti ja monipuolisesti vatsalle hyödyllistä bakteeristoa, mistä syystä toisinaan suositellaan, ettei käsiä pestäisi metsästä tullessa ennen ruokailua. Metsästä peräisin olevat materiaalit kuten vaikkapa varvut, kukat, heinät, risut, marjat, kävyt, joulukuuset, kepit, kivet, jne. sisältävät tällaista hyödyllistä mikrobistoa myöskin. Myöskin luonnonvesissä uimisesta on vastaava hyöty. Mikäli sisäilman ionisoinnilla sisäilma saadaan puhdistumaan kaikista niin hyödyllisistä kuin vaarallisista epäpuhtauksista, niin ainakin epidemian aikaan hyödyt lienevät haittoja merkittävämpiä, ja toisaalta haitat pystyy kompensoida helposti.

Miniluumutomaattimaski[muokkaa]

Elintarvikemuovista valmistetun pakkauksen kuten valmisruoka-annos tai miniluumutomaattirasia, valmistaminen maskin muotoisena, josta maski helposti itse valmistettavissa. Yksinkertainen ja edullinen vaihdettava FFP3-suodatinsukka. Mahdollisuus maskin läpinäkyvyyteen, jolloin kasvonilmeet osana kommunikaatiota mahdollistuu. Tiskikonepesu.


Kertakäyttömaskeista ja respiraattoreista ventilaattoreihin ilmateitse leviävissä kulkutaudeissa[muokkaa]

FFP3-maskeissa käytettävä kasvotiivistetekniikka on solumuovilevy tai vastaava kalvo, jossa on sitruunan kokoinen ja muotoinen aukko. Kun tällainen levykalvo on kiinni maskin kuppimaisessa rungossa, se pysyy pingolla ja painautuu, tiivistäen kasvojen ihon ja maskin sauman käytännössä täysin. Myöskin esimerkiksi kartongista leikattu vastaava sitruunanmuotoinen aukko tiivistää välin täysin, vaikkakin joustamatonta materiaalia kun on, jonkin verran häiritsee puhuessa.

  1. muita vaihtoehtoisia kalvoja vaikkapa joustavasta tai jäykästä elintarvikemuovikalvosta tai vaikka maitokartongista (rakennustarvike).
  2. tällaisen kalvon pingottamalla kiinni vaikkapa voirasian yläpintaan tekee voirasiasta periaatteessa FFP3-tasolle soveltuvan hengityssuojaimen.
    • vaihtoehtoisesti, sitruuna-aukotuksen voi leikata voirasian pohjaankin, vaikkakin sellaisenaan lopputulos voi olla kasvojen iholle ikävän terävän tuntuinen, mutta jotain lisähyötyjä saatetaan saada näin päin maskirunko toteuttaen.
    • muita ideoita esimerkiksi huuhteluainepullo ja vastaavat litteäkylkiset muovipullot.
  3. esimerkiksi spraymaalilla maalaaminen siistiksi.
  4. HEPA-suodatinta ei välttämättä tarvitsisi edes purkaa, jolloin suodatinkankaan haitarimaisuuden ansiosta ilman virtausvastus on erittäin vähäinen ja pienestä läpivirtausnopeudesta johtuen suodattimen toiminta äärimmäisen optimaalista.
    • periaatteessa pitäisi olla erilliset HEPA:t sisäänhengitettäessä ja uloshengitettäessä, jottei maskin käyttäjä levittelisi ympäristöstä suodattamiaan mikrobeja takaisin ympäristöön.
    • voi myös jakaa saman hepafiltterin toisen puolen toista virtaussuuntaa ja toisen toista varten (erillisillä takaiskuläpillä filtterin molemmin puolin)
  5. soveltuu periaatteessa vaikka hengityksenavustimeksi tai jopa ventilaattoriksi (esimerkiksi siviilejä kenttäsairaaloissa hoitamiseen).
    • raitisilman syöttö esimerkiksi autonrengasventtiilin (kierrestandardi) kautta voipurkkimaskin sisään, uloshengitysventtiili esimerkiksi magneettiteipillä jommalta kummalta puolen voipurkin muovipintaa ympäröity aukko voipurkkimaskissa, jonka päällä vaikka säilykepurkin kannesta leikattu metalliläppä.
    • magneettipinta pitää uloshengitysläpän kiinni sisäängengityksen aikana, magneettipinnan koko vaikuttaa avautumisjäykkyyteen.
    • koska välissä on HEPA-suodatin, jonka huoneenpuoleinen pinta on puhdas, uloshengitysilman voi jopa vapauttaa potilashuoneeseen, vaikkei sellainen periaatteessa kovin järkevä toteutustapa ole {kondensoituneen likailman sekoittaminen puhtaaseen huoneilmaan}.

Kömpelö rakenteellinen uloshengitysilman poistamismenetelmä[muokkaa]

  1. Ilmanvaihdon imuventtiili imemään alipainetta huoneen lattiapinnan ja betonilaatan väliseen (ilmatiivistettyyn) välitilaan.
  2. Pöytien, joiden sijaintia ei ole tarkoitus muuttaa, läpi pystyreiän poraaminen pöydän pinnasta em. välitilaan asti.
  3. Imuputken asentaminen porattuun reikään, jolloin ilman imu pöydän päältä lattian alta poistoilmaventtiiliin.
    • Imuputkeen syytä laittaa esisuodatin, jottei lattian alle kerry aikaa myöten pölymäistä humusta sisäilmasta.
  • Imuputken (kuten koukkupäisen sähköputken tai ohuen viemäriputken) asentaminen puulattian alle onnistuu esimerkiksi kaapin sisältä käsin pujottaen kohti lattian läpimenoreikää siten, että pujotettavan putken päähän on esimerkiksi teipattu metallinen mutteri, jonka sijainti lattian alla selviää remonttitöissä käytettävällä pienellä metallinpaljastimella. Lopuksi putken pää nostetaan läpimenoreiästä ylös voimakkaan magneetin avulla ja ankkuroidaan paikoilleen esimerkiksi letkunkiristimellä.


Jokakoiran kuivapesuri[muokkaa]

Kotieläinten turkit saattavat esimerkiksi uusien CoViD-19 virusvarianttien myötä (herkempi ilmavälitteinen leviävyys voi merkitä ilmaan emittoituvien viruspartikkelien voimakkaampaa infektiivisyyttä tai suurempaa lukumäärää) kerätä infektiivisiä viruspartikkeleja, jotka sitoutuvat turkista pölisevään tomuun, kuten hilseeseen, ja kantautuvat intensiivisesti sisäilmaan esimerkiksi eläimen huoltaessa turkkiaan, ja sitä kautta siätiloissa oleskelijoiden hengitysteihin. Vastaavaa ilmennee esimerkiksi, jos hoitotyössä käytetään sellaisia kankaisia suojavaatteita/univormuja koronapotilaita hoitaessa, joista pölisee (irtoviruksista kontaminoituneita) kuituja ilmaan tai joissa on sellaisia muovipohjaisia tekstiilejä, jotka kehittävät herkästi staattista sähköä esimerkiksi hihojen hankautuessa vaatteen kylkiä vasten kävellessä (jolloin vaatteen pintaan kertyneet infektoivat mikrobipartikkelit sinkoutuvat vaatteen pinnasta huoneilmaan leijumaan), kuten esimerkiksi villa tai frotee. Tai jos esimerkiksi vanhukset tai omaiset käyttävät tällaisia vaatteita tai lämmittelypeittoja. Tällainen sähköstaattisesti varautunut pölyhiukkanen ei jää ilmaan leijumaan, vaan hakeutuu/"imeytyy" lähimpiin neutraaleihin/maadoitettuihin pintoihin, kuten toisiin ihmisiin.


Sellainen ongelma saattaa olla lievennettävissä akuutisti myös pelkällä sisäilman ionisoinnilla. Ilmeisesti sisäilman ionisoinnin staattista sähköä neutraloiva vaikutus liittyy sellaiseen ilmiöön, että kuten tämän luvun Turvallisuustarkastelu-osiossa mainitaan, hankautumisen myötä syntyneessä staattisessa sähkössä ilmenee laikkumaisesti positiivisia ja negatiivisia potentiaalieroja, ja ionien huoneilmaan aikaansaaman hienoisen sähkönjohtavuuden lisääntymisen ansiosta ne nollautuvat. Myöskin sisäilman kosteus vähentää staattisen sähkön muodostumista osittain samasta syystä.


Kysymyksessä on Van de Graaffin generaattoriin (ks. Jefferson Labin fysiikan oppitunti "Should A Person Touch 200 000 Volts?") perustuva menetelmä, jossa esimerkiksi lemmikkieläimen turkki puhdistuu irtopartikkeleista kuten hilseestä sen kävellessä huoneistosta ulos tai sisään. Kyse on fysiikan oppitunneilta tutusta elektrostaattisesta ilmiöstä. Puhdistumisreaktio tapahtuu staattisen sähkön avulla:

  1. Staattinen sähkö (irralliset elektronit) siirtyy eläimeen (tai ihmiseen) eteisen tai tuulikaapin muovipiikkisen tai polyesterkarvaisen eteismaton kautta.
    • eteismatto on sähköeristetty lattian pinnasta oman kumi-/solumuovipohjaisen pohjamateriaalinsa avulla taikka maton alapuolinen lattiapinta talouskelmulla päällystäen.
    • eteismaton karvat/piikit toimivat terävän muotonsa ansiosta erinomaisesti elektronien "emittoijaelektrodina",
  2. Staattinen sähkö nostaa eläimen (kuivan turkin) karvat pystyyn, sekä varaa sähköisesti (hieman eri asia kuin ionisoituminen) kehon pinnan irtopartikkelit (eläimen rapsuttaminen sekä turkinravisteluliike tietysti tehostaa esim. kuivan ihon irtoamista)
  3. elektronien vastaanottajaelektrodia ei maadoiteta, "nollata", vaan se voi olla esimerkiksi ulko-oveen tai ovenkarmiin hengitysteiden alapuolelle eli esimerkiksi metrin korkeudelle muoviteipin (sähköeriste) päälle teipattu yksi tai useampi alumiiniteipin* palanen.
    • elektrodin maadoittaminen aiheuttaisi, että esimerkiksi pistorasioiden maadoitusmetallit ja muut maadoitetut pinnat kuten kattovalon metallirunko alkaisivat kerätä pölyä.
  4. negatiivisesti varautuva elektrodi (eteismatto) liitetään tasavirtapiiriin pujottamalla maton reunaan hakaneula* kiinni, johon on (esimerkiksi hakaneulan kierrejousen väliin) kytketty (hyvin ohut) eristetty sähköjohto*. Positiivisesti varautuva(t) elektrodi(t) kytketään tasavirtapiiriin teippaamalla johdon karvat em. alumiiniteipin palan pintaan pienellä palalla samaa tai muuta teippiä.
    • * teippi sekä sähköjohdot mikäli mahdollista, alumiinia, sillä alumiini ei reagoi sähkökemiallisesti hakaneulan sinkkipinnoitteen kanssa.
  5. Jotta negatiivinen elektrodi eli hakaneula ja matto saadaan tuottamaan staattista sähköä, tarvitaan erittäin matalalla sähkövirtaa syöttävä korkeajännitelähde.
    • Esimerkiksi sormipattereilla tai USB-virralla toimiva muuntaja. USB-muuntaja on kenties parempi.
    • USB-virralla toimiva korkeaa jännitettä tuottava muuntaja voidaan kytkeä "vanhanaikaiseen" 200 mA USB-virtalähteeseen, koska laitteiston tehontarve (virrankulutus) on hyvin vähäinen.
    • korkeajännitemuuntajalaitteen sisäinen kapasitanssi on oltava häviävän vähäinen.
    • mitä korkeampaa tasajännitettä käytetään, sitä muhkeampi patja staattista sähköä kehittyy maton pintaan.
    • mitä isompi eteismatto on pinta-alaltaan, sitä isompia staattisen sähkön kipinöitä saattaa ilmetä, jos ylipäänsä.
  6. kun staattisella sähköllä varautunut (pölytön) ihminen tai kotieläin tulee ulos, staattinen sähkö maadoittuu tms. tavoin haihtuu pois (ilkoilman kirkeasta suhteellisesta kosteudesta johtuen). Puolestaan kun staattisella sähköllä varattu ihminen tai kotieläin astuu tuulikaapista tai eteisestä sisätiloihin, staattinen sähkö maadoittuu lattiapinnan (puu- tai kaakeli) kautta, muttei kovinkaan nopeasti, mikäli tämä kävelee kuivien mattojen päällä.
    • eteistilan sisäoven edustalla voi olla esim. lattiassa em. alumiiniteippielektrodin tai matossa em. hakaneulaelektrodin tapainen maadoitinelektrodi, joka "nollaa" maton pintaan henkilöstä/kotieläimestä siirtyvän staattisen sähkön jäännökset maton päältä kävellessä.
  7. Ovenkarmiin (tai ulko-oveen) teipattu positiivinen elektrodi kokoaa paitsi tuulikaapissa irronneen pölyn, myös mahdollisen huoneilmaionisaattorin aiheuttamaa mahdollisesti infektiivistä pölyvirtaa, josta teipin-teippien päältä se on kätevä esimerkiksi alkoholipitoisella ikkunanpesusuihkeella desinfioida ja sitten paperilla tai rätillä putsata pois.
  8. Jokakoiran kuivapesuri periaatteessa puhdistaa irtopartikkeleja (vaikuttaa irtopartikkeleihin) jotakuinkin samalla mekanismilla (aiheuttamalla niihin sähköstaattista varausta) kuin em. ionisaattori, mutta paikallisemmin ja huomattavasti efektiivisemmin.
    • ionisoinnissa sähköisesti varautuneet partikkelit ennemminkin leijailevat kohti maadoitusta tai elektrodia, kun taas jokakoiran kuivapesurissa ne ennemminkin syöksyvät elektrodin pintaan.


  • Jokakoiran kuivapesuri soveltunee lemmikkikotien lisäksi esimerkiksi joukkokokoontumistilojen kuten baarien ja ravintoloiden sekä erittäin steriilin ympäristön eteistiloihin sisäilman ionisaattorin tueksi sekä kenties (maaperästä sähköeristetyille) tekonurmikentille vähentämään kontaminaation riskiä joukkuepelin tai festivaalin aikana. Tällaisien erikoissovellusten turvallisuustekijät ja siten myöskin tekninen toteutus saattavat erota edellä kuvatusta.
  • Kuten tämän luvun alussa mainittua, sisäilman ionisointi saattaa joissakin sovelluksissa on syytä harkita sisäilman ionisointia kätevänä keinona tarpeettoman staattisen sähkön muodostumisen estämiseksi.


Turvallisuustarkastelu[muokkaa]

Menetelmän toiminta ei perustu koronapurkauksiin (staattisen sähkön kipinöihin), mutta sellaisia saattaa ilmetä, mikäli elektrodit on sijoitettu liian lähelle toisiaan. Etäisyys [mm] tavanomaisessa kuivassa huoneilmassa, jolta kipinä saattaa hypätä elektrodilta toiselle riippuu jännitteestä [kV] melko tarkasti suhteessa 1:1 eli esimerkiksi Jefferson Labin oppitunnilla käytetty 200 kV jännite saattaa optimaalisissa olosuhteissa hypätä 200 mm eli 20 cm päästä ilmassa.

  1. Mikäli kipinä aiheutuu "oikosulusta", jossa ihminen tai eläin on välissä, mitä korkeampi jännite on, sitä pienempi on kehon resistanssi ja sitä vaarattomampi on kipinä. Mitä matalatehoisempi korkeajännitelähde, sen nanoskooppisempi sähkövirta ja sen vaarattomampi kipinä (ks. em. Jefferson Labin fysiikan oppitunti).
    • sydämentahdistimen kanssa saattaa olla ongelmia, jos päätyy oikosulkemaan virtapiirin.
  2. Mikäli kipinä johtuu staattisesta sähkövarauksesta, se on lähtökohtaisesti kehon ulkopuolella sijaitsevista irrallisista elektroneista lähtöisin (ks. myös tutkimus staattisen sähkön muodostamista "laikukkaista potentiaalieroista" etenkin/ainakin kun kyse on hankautumalla muodostuneesta staattisesta sähköstä) ja se hyvin suurella todennäköisyydellä ei ole terveydellevaarallinen.
    • sydämentahdistimen kanssa saattaa kukaties olla ongelmia.
  3. mahdollinen kipinä on, ellei huoneessa ole palavaa kaasua, aina paloturvallinen, koska sen sisältämä energia/teho on niin pieni ja kesto lyhyt, ettei se riittäisi kuumentemaan kiinteää (tai nestemäistä) materiaalia syttymislämpötilaan.
  4. riski kontaminaatiolle ja infektoitumiselle muodostuu, mikäli infektoivia partikkeleita sisältävään ölyyn elektrodin pinnassa koskee (desinfioimatta kosketuskohtaa) sekä mikäli korkeajännite katkaistaan ennen elektrodin pinnalle kertyneen mahdollisesti infektoivia partikkeleita sisältävän pölyn desinfioimista (esimerkiksi suihkeella). Tällöin kuiva pöly varisee maahan ja siinä yhteydessä osa siitä pölisee ilmaankin.


Steriili ilmanvaihtokanava[muokkaa]

Kysymyksessä on USB-virralla pyörivä hiljainen ilmanvaihtokanava infektiivisen ilman siirtämiseksi kaukana toisistaan sijaitsevien pisteiden A ja B välillä ahtaiden läpivientirakojen kautta.

  1. kanavan seinämän valmistusmateriaalina vahva kotitalousfolio, leveydeltään vähintään 480mm.
  2. teippaus alumiiniteipillä, esimerkiksi d=50mm, joka leikataan neljään d=12,5mm levyiseen soiroon, jotka voivat olla käsittelyn helpottamiseksi katkottu esim. 15 cm pituisiin pätkiin.
  3. kanavapuhaltimena esimerkiksi 120mm x 120mm kokoinen 12V tietokonepuhallin, joka pyörii myös 5V jännitteellä (kaikki eivät välttämättä pyöri, mutta ainakin osa pyörii)
  4. USB 2.0 pistokejohto, kolvattuna puhaltimen napajohtoihin.
    • Kun napajohdot katkaisee esim 2 cm eri pituisiksi, jolloin kolvaukset asettuvat 2cm etäisyydelle toisistaan, tällöin napajohtoja ei tarvitse eristää erikseen, riittää pelkän kaapelin eristäminen (eli esimerkiksi kutistussukka)
  5. kanavan kokoamiseen apuvälineenä esimerkiksi 2,0 litran tyhjä pahvinen maitotetra ja pitkä käytävän tai huoneen lattia (puhdas)
  6. levitetään foliota lattialle (katkaisematta sita rullasta erilleen).
  7. valitaan puhaltimen sijainti joko foliokanavan päähän tai sen keskivaiheille ja teipataan leveä poikittaisteippaus alumiiniteipillä tämän kohdan lisävahvistamiseksi.
  8. laskostetaan maitotetraa apuna käyttäen tasalevyinen laskos molemmilta puolin foliota siten, että reunasärmät asettuvat jotakuinkin puskuun tai muutaman millin verran lomittain.
    • puhaltimen kohdassa vahvistusteippauksen keskilinjalta leikataan folio katki (huollon ja kokoamisvaiheen kätevöittämiseksi).
  9. vedetään puhaltimen paksuuden verran foliopuolikkaita erilleen toisistaan
  10. yhdistetään foliopuolikkaat leveällä teippisaumalla (esim. ilmastointiteippiä) siten, että puhaltimen paksuuden levyinen teippipinta jää ylöspäin avoimeksi.
  11. pyöräytetään kyseinen teippipanta "puhaltimen ympäri" (siten, että puhallin jää kanava-ihion sisään.
  12. tepataan särmät yhteen (valmiiksi leikatuin teipinpätkin) ensin sopivin välein (esimerkiksi ensin päistä, sitten puolet-puolet-puolet jne) ja sitten kun laskos pysyy vakaana, etenevästi teipaten, maitotetraa apuna käyttäen.
  13. kun kanavanpätkä puhaltimesta poispäin on teipattu, voidaan kämmenillä varovasti rypistää kanava satunneiseksi kolmiulotteiseksi röpelöksi, mikä samalla jonkin verran jäykistää kanavaa kolmiulotteisen putkilon omaiseen muotoonsa.
  14. pujotetaan kanava pisteen A (makuuhuoneessa) ja B (poistoilmaventtiilin edusta) välille.
    • periaatteessa kanavan pystyy muotoilla kulkemaan jopa oven alitse (mikäli ovikynnys pois), kuten myös sellaisen seinäaukotuksen kautta, joka peittyy esimerkiksi ovilistan alle (kun esimerkiksi väliseinän puoleisen kattolistan tai sisäoven otsalistan ottaa väliaikaisesti pois tai aukottaa siihen litteän aukotuksen kanavalle.
    • kanavan pystyy muotoilla myös kulkemaan makuuhuoneen ikkunan yläpuolisesta litteästä raosta ulos (jossa irrotettava ilmanohjuri-peltiläppä). Tällöin tämä puhalluskanava kannattaa tuoda vähän etäämmäs seinäpinnasta, jos tätä raitisilma-aukkoa ei muuten ole tarkoitus ilmatiivistää, vaan siitä virtaisi muilta osin korvausilmaa sisään huoneeseen.
      • raitisilman imuvyöhyke on pallomainen alue korvausilma-aukon edessä ulkoseinäpinnassa, kun taas puhallusputken edessä ilmavirta etenee viivamaisena suihkuna etäämmäs (lämmin ilma kohoten ylöspäin), joten puhallus- ja korvausilmat eivät aivan helposti sekoitu keskenään.
      • jonkin verran lämmön talteenottoa foliokalvon läpi tapahtuu läpiviennin kohdassa.


Lavuaari-freezercooker[muokkaa]

Menetelmä, jossa keittiön metallinen lavuaariallas/-altaat lämpöeristetään, jolloin niitä pystyy hyödyntämään väliaikaisesti pakastimena, jääkaappina, aromipesänä ja jopa uunina. Esimerkiksi vesihanan veden lämpötilan säädettävyyttä hyödyntäen. Tällöin mm. Isojen määrien käytettyjä maskeja desinfiointi yksinkertaista.


  1. Keittiön lavuaarin/lavuaarien alapintaan tepaten tai muuten istuttaen lämpömittarin mittaussondi/-anturi.
  2. Alakaapin puolelta lavuaarialtaiden pintojen päällystäminen pistooliuretaanivaahdolla tasaisesti ja niiltä osin kuin ei tarvita säännöllisiä huoltotoimenpiteitä (kuten vesilukon tyhjennysmahdollisuus).
  3. uretaanieristyksen kovetuttua pinnan leikkaaminen (esim. mattoveitsellä, illaveitsellä tai fileointiveitsellä) siistiksi.
  4. leikatun pinnan mahdollisten kuplataskujen lisätäyttö uretaanilla.
  5. uretaanieristyksen leikatun pinnan päällystäminen alumiiniteippikalvolla kaapin sisätilan suhteen ilmatiiviisti (hygienian parantuminen).
  6. lavuaarialtaan yläpuolen vuoraaminen esim. talouskelmulla.
  7. lavuaarialtaan pinnassa olevan talouskelmun päällystäminen uretaanilla.
  8. uretaankakun nostaminen lavuaarista, kääntäminen ylösalaisin ja tämän kuvun päällystäminen esim. alumiinifoliolla. Tämän alumiinifolion kylkeen voidaan teipata tai muuten istuttaa lämpömittarin mittaussondi/-anturi.
  9. tämän alumiinifolion päällystäminen uretaanilla, nostokahvan (esim. narulenkki) istuttaminen uretaanin sisään samalla.
  10. kupolin muotoilu yläpinnastaan esteettiseksi ja alapinnastaan lavuaarialtaaseen/altaisiin istuvaksi.
  11. D = 5 - 15 mm -kokoisen putkenpätkän istuttaminen kupolin lävitse täsmälleen vesihanan "vesinoron" kohtaan. Mieluiten kuumuutta kestävä, kuten metallinen mehupilli, silikoniputki tai vaikkapa puutarhaletkuliitin.


Maskien desinfiointi onnistuu esimerkiksi sijoittamalla kahvikupillinen kiehuvaa vettä altaaseen käytettyjen maskien kanssa tai kuuman eli + 55 oC hanaveden tiputtaminen miniminopeudella eristekupolin putken kautta muovisissa pusseissa olevien käytettyjen maskien lomaan.

Tarvittava desinfiointiaika määrittyy siten, että koronan denaturoitumisaika tulee täyteen freezercookerin sisälämpötilan (alapinnan lämpötila) ollessa loppuvaiheessa korkeammalla kuin kyseisellä lämpötilalla vaadittu desinfiointiaika.


Väliaikainen jääkaappi onnistuu asettamalla freezercookeriin lunta. Aromipesä onnistuu sellaisenaan ja "sous vide -cooking" saattaa onnistua esimerkiksi asettamalla esimerkiksi lämpökynttilä palamaan freezercookerin sisällä (savukaasut hanavesinoroputken kautta ulos). Ruuat kannattaa laittaa kannelliseen astiaan tai folioida mahdollisen savuttamisen takia. Paistolämpötiloissa kohtuus, sillä esim. lavuaarin ylivuotoputki (kumitiivistein) PVC-muovia.



Koronamaskien yms. suojavälineiden sekä siviilivaatteiden livedesinfiointi työpaikoilla[muokkaa]

  • Otsonia on mahdollista esimerkiksi koronapurkausputkella tai -levyillä tuottaa työpaikan tai julkisen rakennuksen tai yksittäisen huonetilan ilmaan ilmanvaihtokanavan sisällä täsmällisiä vakiopitoisuuksia ilman integroitua puhallinta (= parempi toimintavarmuus) niin 12V tasavirralla kuin valovirrallakin: koronaputkelle ominainen otsonituotto määritellään yksikössä [grammaa/h], ja ilmanvaihdon tilavuusvirta [ltr/sek], joka virtaa otsonigeneraattorin ohitse, on tunnettu/mitattavissa ja pysyy jotakuinkin vakiona.
  • otsonoitu huoneilma työpaikan pukuhuoneissa desinfioisi työpäivän aikana kotivaatteita ja työajan ulkopuolella työvaatteita (suojavarusteineen).


Alexei-Navalny -protokolla[muokkaa]

Osa koronatoipilaista pitää ulkoilmaa huomattavasti sisäilmaa kevyempänä hengittää {osan rakennuksista ilmanvaihto makuuhuoneissa on kehnompi}. Ilmojen lämmetessä kesää kohti voidaan toipilaan huonetta tehotuulettaa tasaisin välein:


Tehotuuletuuletuksessa toipilashuoneen isokokoisin ikkunaruutu käydään avaamassa pariksi minuutiksi täysin auki. Esimerkiksi tunnin välein (toipilasta häiritsemättä). Periaatteessa riittää kun ulkoilman puoleisen ikkunaruudun lukitsee avauskahvalla yhdestä salvasta, huoneenpuoleinen ruutu kun pysyy kiinni lukitsemattomanakin.


Tällöin avaamis- ja sulkemisoperaation pystyy {ehtii} tehdä henkeään pidätellen {ilman maskia}, eikä tarvitse kolistella avauskahvan kanssa toipilaan harmiksi. Huoneessa tulee vierailtua ja toipilaan tila pintapuolisesti tarkistettua tunnin välein siinä samalla. Periaatteessa samalla pystyy tuomaan tarjottavaa toipilaalle.


Mikäli kelit sallivat ikkunan tai tuuletusluukun jatkuvan aukiolon {yötäpäivää}, kannattaa huonelämpötilan pitämiseksi tasaisena sijoittaa toipilashuoneeseen pienitehoinen ja hiljainen lämpöpuhallin {joita myydään ulkorakennusten pakkasvaurioiden estämistarkoitukseen}. Tällöin toipilas saa kokoajan hengitettäväkseen tasalämpöistä ulkoilmaa.


Mikäli huoneen tuulettaminen ei tule kysymykseen ja huoneilman laadussa olisi kuitenkin parannettavaa, saattaa olla mahdollista saada erityinen happirikastin kotikäyttöön esimerkiksi apuvälinelainaamoista. Tällöin kotihoitoa/etähoitoa saattaisi joissain tapauksissa olla mahdollista jatkaa pitempään. Hapen syöttöputken saattaisi olla järkevää vetää korvan takaa nenän viereen ja potilaalle kirurginmaski tai FFP-maski kasvoille, jolloin potilaan happisaturaatio pysyy kohtuullisena maskista huolimatta, eikä huoneilma ole aivan niin infektiivistä kuin jos potilaalla ei olisi mitään maskia hänen yskiessään ympäriinsä. Tämän sovelluksen soveltuvuus vaihtelee tietysti tapauskohtaisesti. Mikäli maski epämiellyttävä, hapen syöttöputken voi myös vaikkapa kiinnittää kuminauhalla silmälasien kehyksiin tai headsetin suumikin kylkeen.


Etähoito sairaalasta käsin voisi toteutua esimerkiksi toipilashuoneeseen toipilaan valitsemaan näkösektoriin sijoitetun riistakameran avulla hyvin yksinkertaisesti. Puolustusvoimista saattaisi saada lainalle tai metsästysseuroilta vuokralle. GSM-puhelut potilaalle vaikkapa em. Headsetin kautta. GSM-puheluiden kuuluvuus on laajin, ja siitä jää puhelinoperaattorille yksiselitteinen ja manipuloimaton puheluloki mahdollista jälkikäteistä juridista todistelua varten.


Mahdollista on myös sijoittaa esimerkiksi digitaalisen ulkolämpömittarin ulkoanturi vaikkapa hakaneulalla paikoilleen kiinnittäen esimerkiksi petaripatjan ja aluslakanan väliin, jotta potilaan ylilämmön kehittymistä pystyy seuraamaan (esimerkiksi tunnin välein ylöskirjaten). Anturin johtoineen voi vaihtoehtoisesti pujottaa petaripatjan läpi, jolloin se häiritsee vähemmän toipilasta. Lämpötila petaripatjan pinnalla korreloi toipilaan kehonlämpötilan kanssa.


Alexei Navalny -protokolla (tehotuuletus tunnin välein) soveltuu periaatteessa myös julkisiin sisätiloihin (siitepölyä ja katupölyä saattaa tietenkin kertyä pinnoille hieman, mikä kannattaa huomioida vaikkapa kirjastotilan tehotuuletusaikeissa).


Vinkkejä infektoituneiden henkilöiden hoitamiseksi[muokkaa]

HUS:n apulaisylilääkäri Eeva Ruotsalaisen 30.9.2020 Yleradio1:ssä kertoman mukaan CoViD-19:n viimeaikaisista taudinkantajista (painottuen aiempaa enemmän lapsiin ja nuoriin) 30-40 prosenttia ovat olleet oireettomia. Tällainen epidemiankuva on vaarallinen, sillä osa hybridistrategian epidemian hallitsemismenettelyistä, kuten tartuntaketjujen jäljitys ja infektoituneiden asettuminen karanteeniin, pysyvät entistä heikommin uusien tartuntaketjujen perässä (ennen tartuntaketjun uuden tartuttajahenkilön selviämistä, hän on jo ehtinyt tartuttaa muita ja he edelleen muita). Tästä syystä esimerkiksi Koronavilkku-ohjelman mahdollisia päivityksiä on syytä seurata. Mitä huomaamattomampia ja viiveellisemin ilmeneviä infektio-oireet ovat, sitä keskeisempi rooli aktiivisella laumasuojalla on epidemian pitämiseksi hallinnassa. Tällöin sitä kalliimmaksi epidemian hallitseminen käy, jolloin sitä kullanarvoisempaa on huolellisuus käyttäytymistottumuksiin liittyvien rahallisesti ilmaisten toimintojen, kuten etäisyyden säilyttämisen kanssaihmisiin sekä sisätiloissa puhumisen välttämisen, suhteen.


  • oman sairastumisensa (johonkin infektioon) tunnistaa viimeistään infektio-oireiden ilmaantumisesta.
    • tartuntaketjujen katkaisemiseksi on syytä karanteenia vastaavaa varovaisuutta noudattaen käydä testauttamassa itsensä.
    • mitä aikaisemmassa vaiheessa infektio pystytään diagnosoida, sitä tehokkaampaa/tuloksellisempaa tartuntaketjujen jäljittäminen tapahtuu.
    • tartuntaketjujen pysähtyminen periaatteessa voi onnistua pelkällä aktiivisen intensiivisen laumasuojan keinovalikoimallakin, testaus ei ole välttämättömyys epidemian kukistumiseksi.
    • periaatteessa tartuntaketjuja on mahdollista kartoittaa ja kohonneesta tartuntariskistä informoida tahoja useankin pontentiaalisen tartuntahaaran taakse tutkimatta/testaamatta/diagnosoimatta infektio-oireiden aiheuttajaa mitenkään.
  • elimistön oireiden, kuten kuume, nuha, yskä, särky, mukaiset tavanomaiset hoitokäytännöt.
    • mikäli kohtuullista, epideemistä ilmavälitteistä tautia sairastavan olisi syytä välttää äänen käyttöä, koska se tehostaa merkittävästi virusten kantautumista ilmaan.
  • uuteen epidemian-/pandemianaiheuttajaan liittyvän tutkimustiedon karttuessa tavallisesti pyritään kehittämään uusia sekä testaamaan ja tutkimuksin varmentamaan olemassaoleviin resepti- tai itsehoitolääkkeisiin perustuvia lääkinnällisiä hoitolinjoja.
    • Esimerkiksi CoViD-19 - koronapandemiaan pyritään löytämään sellaisia jatkokehittämällä aikaisempien koronavirusepidemioiden (mm. SARS ja MERS) ja toisaalta myöskin HIV:n hoitoon tarkoitettuja lääkkeitä.
    • myöskin mm. hydroksiklorokiiniin (malarian sekä nivelreuman hoidossa käytetty lääkeaine) ja sinkkiin perustuvan hoidon tehokkuutta CoViD-19:aan on tutkittu, joskin siitä hankkeesta on luovuttu, sillä hoidon sivuvaikutusten ilmenemisen riskiä on pidetty liian korkeana [U.S. Food and Drug Administration].
    • joidenkin (ei spesifisti CoViD-19 -virusinfektioihin liittyvien) tutkimusten perusteella ihmisen immuunipuolustus voi hyödyntää patogeenien torjunnassa kuparin ja sinkin kaltaisten hivenainemetallien myrkyllisyyttä.
    • tämänkaltaisten hankkeiden vaiheita pystyy seurailla netissä, mm. NCBI (The National Center for Biotechnology Information) ja Medical News Today -sivustolla.
  • infektoituneen henkilön huoneessa olisi, mikäli sisälämpötilan ylläpitämisen tarpeeksi korkeana kannalta mielekästä, syytä pitää tuuletusikkunaa auki ja sisäovea kiinni, jolloin esimerkiksi makuuhuoneeseen korvausilmaventtiilistä tuleva ilma virtaisi suoraan ulos, jolloin sen infektoivuus muihin ihmisiin olisi vähäisempi. Tuuletus saattaa lisäksi nopeuttaa potilaan paranemista.
  • Yleisesti ottaen infektioiden hallinnassa eristäminen sekä eriyttäminen ovat keskeisiä asioita.
    • karanteenissa tai toipilaana olevien lasten kohdalla kysymykseen voisi tulla perhepäivähoito, oleminen ulkona tai tuuletettavissa huoneissa koko päivän taikka erillisten sisätilojen, kuten asuntovaunu, järjestäminen heille. Liikkumisen eri paikoissa vähentäminen.
    • kohdepoistopainotteinen ilmanvaihto tai mikroilmanvaihto huoneilman osastoimiseksi.
    • karanteenissa tai toipilaana olevien nuorten kohdalla voisi tulla kysymykseen kotiopetus pienryhmissä sekä vastaavanlaiset järjestelyt kuin lapsille.
  • huoneiden, joissa on poistoilmavaihto, suunnitteleminen infektoituneen perheenjäsenen toipilastilaksi (tai altistuneen perheenjäsenen karanteenitilaksi)
    • esimerkiksi jos vaatehuoneessa tai saunassa on poistoilmanvaihto, tilan väliaikainen tyhjentäminen (lauteet voidaan yleensä nostaa pois) ja kalustaminen makuuhuoneeksi (vuodepatja, TV-taso, lukulamppu yms)
    • huoneiston muiden poistoilmaventtiilien väliaikainen teippaaminen umpeen ja toipilaan huoneessa olevan poistoilmaventtiilin säätäminen enemmän auki, jolloin huoneistossa oleskelu saamatta infektiota on entistä turvatumpaa, kuten myös toipilaan huoneessa käväisy (toipilaan sängyn ollessa imuventtiilin puolella / kohdalla huonetta).
      • pyöreän poistoilmaventtiilin saa väliaikaisesti poistettua (esimerkiksi sen puhdistamiseksi) kiertämällä sen ulkokehää vastapäivään, mutta kyseinen säätöventtiili sisäkartioineen on palautettava viipymättä paikoilleen, sillä ilmanvaihtojärjestelmän tasapaino perustuu tavallisesti näiden säätöventtiilien iv-kanavineen muodostamiin suhteellisiin virtausvastuksiin (suhteessa toisiinsa). Tämän takia väliaikaisesti suljettavat imuventtiilit mielummin teipataan kuin pyöritetään umpeen.
      • väliaikaisesti suljettavat imuventtiilit voi myös (poistaa väliaikaisesti ja) folioida tai kelmuttaa siististi taikka kiinnittää jäykkä, kanavistoa huomattavasti kookkaampi läppä kuten (saniteettisilikonilla) posliinilautanen metallisen iv-kanavan etupintaan koristeeksi.
  • kerrostaloasunnossa makuuhuoneen (putkenomaisen) raitisilmaventtiilin muuttaminen poistoilmaventtiiliksi
    • venttiilin kannen (äänenvaimenninvilloineen ja muine vipstaakeineen saa yleensä irrotettua pois (avoimeksi putkeksi ulos), jolloin putken eteen voidaan asentaa esimerkiksi 5V USB-virralla tai 12V jännitteellä (joka saattaa pyöriä myös 5V USB-virralla) pyörivä pienikokoinen hiljainen pöytätuuletin puhaltamaan huoneilmaa pihalle päin.
    • esimerkiksi pumpulin ja/tai donitsiksi rullatun villasukan tai varta vasten villangasta tehdyn ison tupsun asettaminen putken sisään tai ko. pöytätuulettimen ympärille estämään liikennemelun kantautuminen sisälle.
    • huoneiston muiden korvausilmaventtiilien säätäminen aavisruksen enemmän auki (jotta huoneiston alipaineisuus pysyisi suunnilleen tavanomaisena).
    • puhaltimen oltava jatkuvasti päällä (myös öisin) jatkuvan alipaineen ylläpitämiseksi toipilashuoneessa (huoneilman virta oviaukosta/huoneoven alta/jalkalistan takaa alumiinirunkoistwn väliseinien alta toipilashuoneeseen päin.
  • "verhottu potilassänky"
    • esimerkiksi poraamalla sängyn kulmien kohdille kattoon pienet (d=1mm) reiät, joihin liimalla kiinnittää verhonipistimet (reikään pujotettavan nipistimen metallilankainen varsiosa esim. pihdeillä suoristettu ja tarvittaessa katkaistu)
    • yhtenäisen kankaan (esim yhteenommeltua isoa aluslakanaa tai kangaskaupan metritavaraa) virittäminen roikkumaan sängyn yläpuolelle lähes maahan asti
    • jos kangas vedetään maahan asti, voidaan sängyn alle viritellä poistoilmaputki (puhaltimineen) ulos.
    • jos kangas hankitaan varta vasten kangaskaupasta, voidaan muotoonommella ja valita yläpinnaksi esimerkiksi UV-suojattu vedenpitävä (pesunkestävä) materiaali, jotta verhottu vuode soveltuisi myös pihapiirissä telttailuun kelien lämmetessä.
      • "kulmakepit" esimerkiksi lautaa, jotka kiinnitetään ruuvipuristimilla tukevasti sängyn päätyihin tai kylkiin.
      1. sadeveden kerääminen esimerkiksi siten, että yläpintakankaan keskelle vedenpitävä läpimeno, johon kohtaan ankkuroidaan (esimerkiksi liimalla) puutarhaletkun liitin.
      2. pihakäytössä kangas viritetään niin päin, että puutarhaletku voidaan kytkeä "sänkyteltan" sisäkattoon (jolloin muodostuu samalla sadevettä kokoava suppilo).
      3. sisäkäytössä teltta voidaan virittää toisin päin, jolloin puutarhaletkun kautta voidaan imeä poistoilmaa (taikka puhaltaa raitista ilmaa, mikäli toisaalla sänkyteltassa on tilavuusvirraltaan tätä tehokkaampi ilmanpoisto).
      4. parvekekäytössä voidaan esimerkiksi hyödyntää putkieristesukkaa, jonka avulla "sänkyteltan" katon huippukohdasta ilma ohjataan painovoiman vaikutuksesta "taivaalle".
      5. lasitetulla parvekkeella mahdollisesti täytyy pitää lasia raollaan (ellei parvekkeen katonrajassa ole tuuletusventtiiliä, johon yhdistää tai jota kautta läpivetää putki).
  • Potilaan sängyn sijoittaminen makuuhuoneen ikkunaseinää vasten ja kiskoverhojen vetäminen koko ikkunaseinän matkalle.
    1. tuolien tai typöydän asettelu pitkittäin sänyn päihin
    2. verhojen kääntäminen siten että sänky ja pöytä yms. jäävät sen taakse
      • verhojen pingottaminen vinoon aiheuttaa, että ne painuvat yläpäästä verhokoteloa vasten, mikä vähentää ilman virtausta sitä kautta.
    3. varmistaminen, ettei huoneen ulkoseinässä ilmavuotoja (esim sisäkatossa tai pistorasioiden kohdissa)
    4. huoneoven kohdan tiivistäminen melko ilmatiiviiksi (esimerkiksi silikoninen tiivistenauha), jolloin makuuhuoneen korvausilmaventtiili tuottaa huoneeseen lievän ylipaineen
    5. tuuletusluukun avaaminen hieman raolleen, jolloin muodostuu laminaarinen ilmavirta verhojen läpi tuuletusraosta ulos (ilman kylmän ilman virtaamista sisäänpäin).
      • koska ikkunaluukku on auki ja verhon takainen osa eli koko ulkoseinä suorassa ilmayhteydessä tuuletusaukkoon, ulkoseinän pienet ilmavuodot eivät aiheuta LVI-teknisiä ongelmia talon rakenteisiin).
      • mikäli huoneessa ei oleskele muita kuin potilas (jonka kostea hengitysilma kulkeutuu ikkunasta ulos), huoneilman ylipaineistuminen ei aiheuta varsinkaan kesällä mitään LVI-teknisiä ongelmia talon rakenteisiin, vaikka jotain pieniä ilmavuotoja sisäkatossa esiintyisikin).
  • Kankaisten verhojen sijaan voidaan hyödyntää rakennustarvikeliikkeissä myytäviä teippikiinnitteisiä pölynsuojamuoveja, joilla osastoida huonetilaa.
    • jos osastointikalvon välisten tilojen välille on tarkoitus muodostaa paine-ero, niin silloin yleensä rakennetaan kertopuusta väliaikainen seinämä, joka pingotetaan pystyruotein paikoilleen lattian ja katon välille ja seinämään sijoitetaan vetoketjuovi. Vetoketjuovia ei kannata ampua niiteillä ruodeväliin kiinni, vaan taittaa ja teipata taitos ruodekehikkoon, joka teippi voidaan varmistaa niitein. Tällöin vetoketjuovi on uudelleenkäytettävissä myöhemmin.
    • osastointi soveltuu myös esimerkiksi kylpyhuoneen ja jopa esimerkiksi opetustilojen tai käytävätilojen jakamiseksi eri osastoihin.
      • ilman konvektiovirtaukset puhtaammasta likaisempaan osastoon päin tai kokonaan omiksi tiloikseen eriyttäen. Tämä onnistuu esimerkiksi vetämällä osastointiseinämä huonetilan ilmanvaihtoventtiilien keskilinjojen yli ja tarkistamalla kostutetulla sormella ilman virtauksen suunta, mikäli se on kyseenalainen esimerkiksi oven ja/tai ikkunan ollessa auki.
  • verhokiskojen asentaminen huoneen kattoon
    • ellei käytössä ole metallinilmaisinta (kerrostalohuoneisto, betoniterästen paikoittamiseksi), proput kannattaa porata elementtisaumoihin
      • mahdollisimman ohut proppu, jotta reikä helppo aikanaan peittää näkymättömiin.
      • esimerkiksi takaperin pyörittäen tai ilman iskuporausta pehmeän maalin/pintakerroksen läpi, jotta poranreiästä tulee siisti.
      • esimerkiksi hillopurkin kannen läpi poraaminen, jotta pölyt jäävät katon ja kannen väliin eivätkä pölise huoneeseen.
      • proput voi jättää sillensä (jopa pintamaalata siveltimellä katon sävyyn) odottamaan kiinnittimiä ja kiskotusta, jotka tehdään tarvittaessa.


Tuloksellisen kouluopetuksen turvaaminen tartuntaepidemian aikana[muokkaa]

A.

Suomen alueen elinympäristöt ovat karut, eivätkä ihmiset säily hengissä ja toimintakykyisinä näillä leveysasteilla pelkällä peitolla, ilman yhteiskunnallisia fasiliteetteja. Muun muassa tästä syystä, koska Suomessa tunnustetaan jokaisen ihmisen ihmisarvo, suomalaisessa yhteiskunnassa pyritään ylläpitämään laadukasta sosiaaliturvajärjestelmää kohtuullisen hyvinvoinnin mahdollistamiseksi jokaiselle Suomen kansalaiselle.

B.

Tämä suomalaisessa yhteiskunnassa ehdoton fokus kytkeytyy mm. Yleisessä Ihmisoikeusjulistuksessa mainittujen seikkojen, joihin jokainen valtio maailmassa on sitoutunut, toteuttamiseen täkäläisen kansallisen arvopohjan mukaisesti. Kansainvälinen ihmisoikeustuomioistuin ei velvoita ihmisoikeuksien takaamista, mikäli siitä aiheutuva kansallinen kustannus on kohtuuton, mutta Suomessa ihmisarvon ehdottomuus perustuu yhteiskunnan ja juridisten säädösten luterilaiseen jälkikristilliseen arvopohjaan. Suomen perustuslaki on säädetty siten, ja Suomessa on toistaiseksi myöskin pystytty mahdollistamaan ja takaamaan ihmioikeuksien toteutuminen kaikille.

C.

Tällaisen jokaisen kansalaisen kohtuullisesta hyvinvoinnista huolehtivan yhteiskunnan säilyttäminen toimintakykyisenä täkäläisissä vaativissa ympäristöolosuhteissa on esivallalle vaikeaa/monimutkaista ja kansantaloudellisesti kallista. Periaatteessa Suomen sosiaaliturvajärjestelmä turvaa jokaiselle kohtuullisen hyvinvoinnin, mutta käytännössä mitä isomman osan kansalaisista elämänkaari jää sosiaaliturvajärjestelmän nettosaajapuolelle, sitä epärealistisemmaksi tämä fokus käy.

D.

Jokaisella Suomen kansalaisella on loppujen lopuksi aika vähän liikkumavaraa elämässään: kaikki joutuvat tekemään suurin piirtein samat asiat (mm. suoriutumaan peruskoulun oppimäärästä menestyksellisesti) ja valinnat (mm. kouluttautumaan työllistyäkseen) suurin piirtein samalla tavalla (järkevästi ja kanssaihmisiä kohtaan huomaavaisesti, jotta itse pitemmällä aikajänteellä pärjäisi omassa elämässään ja pysyisi pitkään taitavana, terveenä ja toimintakykyisenä ihmisenä). Tämänkaltaisissa perusasioissa on pystyttävä etenemään suurin piirtein samoja polkuja kuin kaikki muutkin kulkevat, riippumatta siitä faktasta, että eri ihmisillä on hyvin erilaiset lähtökohdat. Toisille opiskelu ei innosta ja se on vaikeaa ja ikävää, toisille taas uuden oppiminen on helpompaa ja tyytyväistä oloa tuottavaa toimintaa. Yhtäkaikki: Suomessa koulunkäynti sekä opiskelemaan pääseminen on joka tapauksessa pyritty mahdollistamaan kaikille varallisuudesta ym. realiteeteista riippumatta.

E.

Mitä yksilöllisempiin ratkaisuihin tällaisten perusasioiden valinnoissaan päätyy (esimerkiksi päihteet tai ylivelkaantuminen), sitä todennäköisemmin oma elämä ajautuu sosiaaliturvajärjestelmän nettosaajapuolelle ja elämänlaatu jämähtää kurjemmalle tasolle kuin joillain toisilla kansalaisilla. Mitä isommaksi tämä jännite, eli eroavaisuus ihmisten päivittäisen elämän laaduissa ja elämänkatsomuksissa, kehittyy - tai mitä kohtuuttomammaksi yleinen elämänlaatu yhteiskunnassa käy yleisesti ottaen - sitä voimakkaammin ilmenee luonteiden/näkemysten/ajatusten/ideoiden/tunteiden/visioiden polarisoitumista eli radikalisoitumista sekä niiden parissa, joilla menee huonommin, että niiden, joilla menee hienosti omassa elämässään.

F.

Suomen yhteiskunnassa ei ole resursseja (voimavaroja, kestokykyä) tällaisiin sisäisiin vastakkainasetteluihin, ja siksi on ehdoton asia, että sekä koululaitset itse että opetushenkilöstö huolehtisivat siitä, että kaikki oppilaat pärjäävät koulussa. Oppimistavoitteita ei voida alentaa ("muuttaa vähemmän vaativiksi") aiheuttamatta vahinkoa oppilaiden pärjäämiselle myöhemmin elämässään: vähäisemmällä tieto-, taito-, ymmärrys- ja sivistystasolla ei pysty jäsentelemään tulevia oppisisältöjä kunnolla, jolloin käy niin, että vähitellen jää jälkeen muiden samanikäisten oppilaiden opiskelutahdista. Tällöin on vaara, että ennen pitkää opinnot jäävät kesken ennen kunnollisen työkyvyn saavuttamista, mikä järkyttäisi kenen hyvänsä ihmisen omanarvontuntoa. Sana 'luokka' merkitsee 'osaamistasoa' ja sana 'todistus' merkitsee 'takaamista'. Edellä selitetystä syystä johtuen 'luokalle jääminen', jos sellainen on tarpeen, on pitkässä juoksussa tosi hyvä ja hyödyllinen asia luokalle jäävän kannalta.

G.

CoViD-19 -epidemian alkuvaiheessa, kevätlukukaudella 2020, opetus järjestettiin etäopetuksena, ja sillä todennäköisesti oli korvaamaton epidemiaa hillitsevä vaikutus, mutta valitettavasti osan oppilaista oppimistulokset / opiskelun tehokkuus oli oleellisesti kehnompaa kuin ennen. Suomen yhteiskunnassa ei ole varaa oppilaiden oppimistulosten tällaiselle polarisoitumiselle, vaan kaikkien koululaisten pääseminen tasapuolisesti samoihin oppimistuloksiin on tärkeää. Tästä syystä tässä kohtaa tätä artikkelia asiaa käsitellään erillisenä ja mm. keskitytään esimerkinomaisesti joihinkin mahdollisiin tapohin huolehtia siitä, jotta CoViD-19:n tai minkä hyvänsä muun vastaisuudessa kehittyvän epidemian jossain vaiheessa välttämättömän etäopetukseen siirtymisen myötäkin tasapuoliset oppimistulokset saavutettaisiin mahdollisimman kätevästi.

H.

Tällöin kaikilla oppilailla tulisi olemaan laajin mahdollinen vapaus valita mielensä mukaisia opiskun suuntia, jotka johtaisivat sellaiseen ammatilliseen osaamiseen, jollaiselle tulisi olemaan tarjolla töitä tulevaisuudessa. Esivalta kun pyrkii ymmärtämään, millaisia työpaikkoja Suomessa tulisi tulevaisuudessa olemaan, ja sillä tavoin ohjaamaan oppilaita ja opiskelijoita omien kiinnostuksenkohteidensa mukaisesti hakeutumaan sellaisille potentiaalisille aloille, jotta aikaa, resursseja ja elinvuosia ei kuluisi alanvaihtoihin ja uudelleenkouluttautumisiin. Mikäli tällaisessa viidestä kymmeeneen vuotta ja sitäkin pidemmälle tulevaisuuteen ulottuvassa ennakoinnissa ei onnistuta, ja mikäli oppilailla ja opiskelijoilla ei puolestaan ole tällaisten tulevaisuuden työvoimatarpeiden mukaisia resursseja erikoistua taikka soveltuvaa tietopohjaa uudelleenkouluttautua aloille, joilla on työllisyyttä, kätevästi, yhteiskunta pystyy sitä kehnommin vastaamaan tulevaisuuden haasteisiin. Tästä käytännön esimerkkinä vaikkapa nykyinen tilanne Suomessa psykiatrian ja toisaalta psykologian palveluiden tarpeessa: psykiatrisilla aloilla koulutettua ammattihenkilöstöä on tarpeeksi, mutta psykologian koulutettua ammattihenkilöstöä on (psykologian opiskelijoiden liiton näkemyksen mukaan) liian vähän. Tällöin osa potilaista, jotka tarvitsisivat ensisijaisesti psykologisia palveluita, joutuvat psykiatristen palveluiden piiriin.

I.

Jotta yhteiskunta voisi vastata tulevaisuudessa ilmeneviin haasteisiin asianmukaisesti ja säilyttäen toimintakykynsä, kaikkia tarvitaan:

  1. sekä jokaisen oppilaan ja opiskelijan omaa panosta omaan ja koulukaveriensa osaamisen kerryttämiseen
  2. että opetushenkilöstön taitavuutta tarjota oppilaiden tarvitsemat oppimisympäristöt ja -tavat
  3. että esivallalle kykyä arvioida tulevaisuutta
  4. että työelämässä oleville vahvistaa oppilaiden, opiskelijoiden sekä työntekijöiden opiskelu- ja työskentelymotivaatiota.
  • jokaisen kansalaisen korkea yleissivistyksen taso on lähtökohta järjestäytyneelle yhteiskunnalle ja oikeusvaltion olemassaololle.
J.

Jotta kukaan ei ajautuisi (kyse on ajautumisesta) varttumisensa aikana elämässään "kujalle", jossa on tervehenkisen seuran puutos, päihteet, huumausaineet, sekoilu, luottotietojen menettämiset, huumevelat, velkakierteet, rikollisuus, sormien katkominen, psykiatrinen pakkohoitokierre, näpistelyyn, hissigraffiteihin, pilvenhajuun, yöälämölöön ja päiväörveltämiseen kyllästyvät taloyhtiöt, päähän pötkimisen kokemus yhteiskunnan sosiaaliturvajärjestelmän taholta, pettymykset, katkeruus, itsetuhoisuus, ihmisviha, väkivaltarikollisuus, rikollisjengit, terroristiryhmittymät yms. normielementit, niin peruskoulu on pakko kunnialla läpi käydä ja jonkinlainen ammattiosaaminen, työskentelytaito, yhteistyökyky sekä ansioluettelo kunnialla omaksuttava itselle. Tämä on valitettavasti todella vaikeata monelle meistä, mutta hinnalla millä hyvänsä siihen tulisi pyrkiä, ettei kävisi niin, että ajautuisi em. kujalle elämässään. Kyseinen kuja on kivulias kulkea, ja sen päässä ei ole yhtään mitään: ei omaisuutta, ei ajallista tulevaisuudentoivoa, ei kavereita, ei terveyttä, ei asunnoksi luokiteltavaa kotia, ei puhtaita vaatteita päällä, ei järkeä päässä eikä välttämättä edes ketään lähetyssaarnaajaa vastassa ennen 'kylmää pierua'.


Viisauden alku on: hanki viisautta, ja kaikella muulla hankkimallasi hanki ymmärrystä. Anna sille korkea arvo, niin se sinut korottaa, se kunnioittaa sinua, jos sen syliisi suljet; se panee päähäsi ihanan seppeleen ja lahjoittaa sinulle kauniin kruunun."
- Kuningas Salomon Sananlaskujen kirja -


Käytä aikasi oikein. Vältä sellaiselle kujalle joutumista keskittymällä koulunkäyntiin ja oppimiseen nuoruudessa. Mitä aikaisemmassa vaiheessa elämäänsä ohjautuu turvalliselle elämän tielle, sitä vähemmällä vaivalla löytää luotettavan lähipiirin sekä onnellisen elämän. Kunnioita isääsi ja äitiäsi sekä sinua vanhempien ja jo pelkästään siitä syystä sinua viisaampien ihmisten ohjeita. Realiteetti on, että aiemmin syntyneet ihmiset, koska ovat myöhemmin syntyneitä ihmisiä vanhempia, ovat pitemmästä elämänkokemuksestaan johtuen nuorempiaan viisaampia. Melkein kaikkiin ongelmatilanteisiin löytyy joku henkilö tai taho, jolta voi saada tarvitsemaansa apua. Mitä aikaisemmin havaitsee, tajuaa ja reagoi ongelmiinsa, sitä monipuolisemmin hyviä keinoja niiden ratkeamiseen yleensä on olemassa. Etsivä löytää, kolkuttavalle avataan, kyselevä saa vastauksia, järkeä ja mielikuvitustansa käyttämällä keksii, eikä tällaiset jutut yleensä maksa edes mitään. Vanhemmat ihmiset tavallisesti pyrkivät auttamaan nuorempiaan ja vahvemmat heikompia (tervettä itsesuojeluvaistoa unohtamatta käyttää). Hiljaa hyvä tulee ja takaiskuja välillä tulee. Anteeksiantaminen (itselle ja toiselle) on itsessään jo hyvä saavutus aina.


Sana oppilas viittaa oppimiseen (tavoitteelliseen työskentelyyn), kun taas sana opiskelija viittaa opiskeluun (hyödylliseen harrasteluun). Asia on toisaalta niin, että oppilas on opiskelijaa korkeampi vakanssi, toisaalta niin, että opiskelijan harjoittama hyödyllinen harrastelu on olemukseltaan raskaampaa toimintaa kuin oppilaan harjoittama tavoitteellinen työskentely {molemmat ovat oppisisällön vaativuudeltaan yhtä vaikeita, koska uutta oppivien henkilöiden oppisisällön vaativuus pyritään optimoimaan (mm. koetulosten normaalijakauman avulla) suurin piirtein yhtä haastavaksi joka luokalla/tasolla}. Kokeiden sisältö ja koetulokset/numerot/arvosanat eivät aina mittaa osaamista, vaan kokeen laatijan mielikuvitusta, näin ollen siihen eli hyvään arvosanaan ei tosiasiallisesti kannata keskittyä {esimerkiksi jos kurssinpitäjän tiedetään kysyvän kokeissa aina samat kysymykset}, vaan itse asian jäsentelemiseksi oikein mieleensä {käytännössä oppiminen tapahtuu aina siten, että uusi asia jäsentyy mieleen merkitysten ja mielikuvien kautta, ja tällöin uudet väärin sisäistyvät asiat vinouttavat luonnetta erilaiseksi kuin itse haluaisi itsensä olevan. Kysymys ei ole mistään uudesta ongelmasta, vaan tästä yleisinhimillisestä asiasta mainitaan mm. Raamatussakin (1. Tim. 4:16: "Valvo itseäsi ja opetustasi, ole siinä kestävä; sillä jos sen teet, olet pelastava sekä itsesi että ne, jotka sinua kuulevat")}. Stressaantuminen niin sanotusti sakeasta opetuksesta {asian havainnollistumiseksi vilkaise variaatio Boston-neliöstä; Boston neliö on yritysten käyttämä menetelmä arvioida omien puuhastelujensa järkevyyttä tai järjettömyyttä niistä koituvan liiketoiminnallisen hyödyn kannalta} on aivan luonnollinen reaktio oppilaalla, mutta kaikenlaisesta opetuksesta stressaantuminen ei ole kovin hyvä ilmiö: silloin saattaa olla kysymys sellaisesta että sinun on vaikea jäsennellä mieleesi uutta asiaa, silloin kannatta aluksi pyrkiä jäsentelemään sellaisia perusasioita {mindmappiin}, jotka ehkä teemaltaan, ilmiönä, toimintamekanismiltaan, ulkonäöltään jne. saattaisivat liittyä kyseiseen uuteen ja ikävältä tuntuvaan, stressaavaan asiaan. Jos kysymys on itse oppimisympäristöstä, joka tekee uuden oppimisesta ikävää tai turvattoman tuntuista, niin sekin on tällainen perusasia, johon kannattaa perehtyä mind mapein tai "mind mapin käytännön sovelluksin", joita ovat esimerkiksi erilaiset ohjatut toiminnalliset harjoitteet.


Vinkkejä/ehdotuksia opintojen edistymisen turvaamiseksi tartuntaepidemiasta huolimatta[muokkaa]


  • Vuoden 2021 ensimmäisen neljänneksen aikana on ilmennyt, että valitettavasti on niin, että koronavariantit leviävät eniten nuorison parissa.
    • leviämisen hidastamiseen/epidemian taltuttamiseen tähtäävät menettelyt, jotka eivät kuitenkaan kohdistuisi niihin, joiden parissa epidemia leviää eteenpäin, ovat tietenkin melko tehottomia.
    • ongelmanratkaisua kannattaa kohdistaa/menetelmiä kehittää niitä varten, joiden parissa epidemia leviää. Perinteiset leviämisenehkäisymenetelmät kuten karanteenit ja lockdown ovat vahingollisia yhteiskunnalle. Suunnitelmallisuus kannattaa.
    • ensiksi, turvavälin pitämisen opettelu puhuessaan, on tottumiskysymys ja aika vähän vaativa, mutta todennäköisesti eräs tehokkaimpia keinoja. Kovalla äänellä sisätiloissa puhumisen välttäminen toinen keino.
      • Yllättävän vähäinen ja huomaamaton muutos riittää tukahduttamaan koronaepidemian Suomesta: ei tarvitse kuin seurata ja huolehtia, että oman ihmisryhmäkokonaisuutensa, kuten oman ikäryhmänsä, tartuntamäärät pysyvät kokoajan laskusuunnassa. Tällöin tehdään se, mikä on oman ihmisryhmänsä osalta kohtuullinen ja riittävä panos epidemian nujertamiseksi maasta.
    • Maailmassa on jatkuvasti niin, että jotkut muut tahot käärivät viralliset creditit sellaisista asioista, joiden oikeat tekijät ovat aivan muualla, mutta sellaisen ("vanhempien ja viisaampien" ihmisten väärien käsitysten) ei tarvitse antaa häiritä onnistumistasi.
      • Kissat kiitoksella elää: koska et ole kissa, kiitokset eivät ole toimintasi tarkoituksena.


  • Luokanopettajan pysyminen samana varsinkin nuoremmilla ikäryhmillä
    • oppilaalla parempi turvallisuudentunne, edistäen oppimiskykyä.
    • opetusryhmä yhtenäisempi, motivoiden opetuksen rytmissä mukana pysymistä.
    • pitemmän aikajänteen opetuksen/oppimisen näköalat {sekä opettajalla että oppilaalla}.
    • opettaja pystyy seuraamaan ja edesauttamaan kaikkien oppilaidensa oppimistapoja ja -rytmiä paremmin ja intuitiivisesti omaksumaan omalle ryhmälleen tehokkaimmat opetustekniikat.
  • Mikäli koulun aineopettaja sairastuu koronaan eikä hänelle löydetä tuuraajaa, kyseisen aineen opetus todennäköisesti keskeytyy koulun kaikkien oppilaiden osalta, sillä Kansaneläkelaitos korvaa karanteeniin määrättylle infektoituneelle opettajalle palkan menetyksen, mikä toisaalta merkitsee, että opettajan tavanomainen palkanmaksu keskeytyy, eikä hänen näin ollen kuulu järjestää opetusta.
    • Lähiopetus tavalliseen tapaan epidemian aikana ei ole siitä syystä järkevää: edellä mainitun kaltaisessa tilanteessa opetussuunnitelma halvaantuu kaikkien oppilaiden osalta jopa kokonaisten lukukausien ajaksi, mikäli osuu tartuntarypäs kohdalle.
    • opettajien terveenä pysyminen on keskeistä oppilaiden opintojen edistymisen turvaamisessa.
    1. Nuorisobarometrin (16.2.21) mukaan nuoret ovat olleet ahdistuneita ei juurikaan touhaamisen (harrastukset) estymisestä, vaan {ohjatun/käsikirjoitetun/aikuisten huollon alaisen/rytmitetyn} perinteisen ryhmäopetuksen puuttuessa.
    2. mielikuvan 1 pitäessä paikkansa, eräs ratkaisumenetelmä (tartuntariskin lähiopetuksen yhteydessä minimoimiseksi) voisi olla
      • aineopettajakäytännön vaihtaminen luokanopettajakäytäntöön (muuttumaton opettaja luokkaryhmällä joka aineessa, mutta aineopettajien laatimien tuntisuunnitelmien mukainen eteneminen)
      • kurssimuotoisuuden vaihtaminen luokkamuotoon (opetusryhmän kokoonpano pysyy samana, ei erikoiskursseilla sukkuloivia oppilaita/opiskelijoita)
      • opettajat eivät vietä niinkään opettajanhuoneissa taukoja, vaan ennemmin luokkansa yhteydessä tai vaikkapa auditoriotiloissa.
      • käytävillä notkumisen minimointi.
      • opetustiloja saattaa olla oppimistehon parantamiseksi hyvä muuttaa päivän mittaan, varsinkin opetustilan vaihtamisen yhteydessä opetustilan kunnolla tuulettaminen.
      • opetusryhmät eivät oleskelisi sekaisin (esim välitunneilla), vaan vain oman ryhmänsä parissa.
      • kouluruoan monipuolinen vitamiini- ja hivenainesisältö {terveellisen tehotuotantoruoan järjestäminen ei ole välttämättä aivan niin kallista kuin olettaisi}. Kuumaa teevettä tarjolla vaikka läpi koulupäivän, mm. ehkäisemässä ES-jonneilua. Omat kupit {ja vaikka murukahvit ellei terveellinen vihreä tee kelpaa} mukana kullakin.
      • vähintään vessoissa esimerkiksi UVC-desinfiointi (jatkuvasti tai usein), vessoissa voisi olla myös hehkulamput tms. (mikäli soveltuu 'basilligrillaukseen') ja kenties lisälämpöä (Boeingin kehittämä desinfiointimenetelmä)
      • kunnon maskit (FFP2 tai parempi) {jotka nimetty ja vaikkapa Boeingin menetelmällä desinfioidaan päivittäin, pesu esim VTT:n menetelmällä} tai sitten ei maskeja lainkaan {kokonaisten kasvojen näkeminen terapeuttista; mitä tehokkaammin leviävä virus, sen merkittyksettömämpää tartuntojen ennaltaehkäisemisen kannalta on pitää selkeästi alitehoisia maskeja naamalla}.


  • oppilaitosten ilmanvaihdon tehostaminen.
    • altistuneiden henkilöiden infektoitumisriski on teoriassa suoraan verrannollinen ilmanvaihdon tilavuusvirtaan, ja mitä pitempi altistusaika, sen paremmin teoria ja empiria (käytäntö) vastaavat toisiaan.
    • voidaan jopa asentaa rinnakkaisia lisä-ilmanvaihtolaitteita (kaksisuuntainen, joiden välillä esim counterflow-lämmöntalteenotto). Tällöin hyvin tärkeä seikka on huolehtia, ettei sisä- ja ulkotilan välinen paine-ero kasva normaalitasosta
    • paine-eron kasvu saattaa aiheuttaa hienon rakennuspölyn (mikrohiukkaset esim. villaeristeistä) kulkeutumista ilmavuotoraoista (kuten läpivientikohdista) huoneilmaan, mikä saattaa aiheuttaa oireilua joissakuissa, mikä yleensä tulkitaan (virheellisesti) viitteeksi homeongelmasta.
  • luokkahuoneiden tehotuuletus välituntisin.
    • mikäli tuuletusta oppituntien aikana, maantie liikenteen uudelleenohjaaminen etäämmälle koulutustilojen läheisyydestä esimerkiksi liikennemerkillä, jossa on lisäkilvessä täsmennetty kellonajat.
    • välituntien viettäminen ulkona.
  • käytävällä oleskelun ennaltaehkäiseminen.
    • siirtyminen ulkotiloista opetustiloihin opetusryhmittäin jonossa infektioiden leviämisen välttämiseksi (kuten aikanaan toimittiin rutiinisti).
    • luokkahuoneiden lukitsemattomuus välituntisin.
  • ruokailujen järjestäminen luokkatiloissa.
    • vaihtoehtoisesti ehdoton hiljaisuus ruokailusalissa sekä salin tuulettaminen ruokailun ajan.
    • ruokailusalin hyödyntäminen muuhun tilatarpeeseen saattaisi tulla kysymykseen (ruokailusalissa on tehokas ilmanvaihto), esimerkiksi karanteeniin asetettujen oppilaiden/opiskelijoiden opetustilana, sikäli kun ei käytettävissä ruokalatilana.
  • hygieniavaatimusten tarkistaminen ruokaraaka-aineiden toimitusketjussa
    • periaatteessa CoViD-19 ei desinfioidu yhtä helposti (+750C) kuin tavanomaiset ruoka-aineista löytyvät basillit, lisäksi teoriassa on mahdollista, että tuoretuotteet pintakontaminoituvat ennen niiden päätymistä ruokalinjastolle.
    • tuoreiden ja hygieenisten välipalojen tarjoaminen esim. kanttiinissa voi olla perusteltua.
  • linjastolla käytettävien (posliini-, metalli-, puu-) kulhojen ja ottimien desinfiointi ruoanvalmistuksen yhteydessä (esim. uunissa tai kattilassa, jolloin voidaan poissulkea sitä kautta (pesukonevesi) tartuntojen kantautuminen.
  • opiskelutilojen pöytien väljä sijoittelu mahdollisimman laajaan puolikaareen.
  • oppituntikohtaisten Wikipedia-, Wikikko- tai vastaavien proosamaisten tekstiartikkelien laatiminen, jotta oppilas/opiskelija/apuopettaja voisi älypuhelimen "lue ääneen" -toiminnon avulla perehtyä etukäteen esimerkiksi välitunnin aikana (tai oppitunnin jälkeen syventyä) oppimateriaaliin esimerkiksi kävellessään ulkona.
    • ryhmässä lenkkeileminen mahdollistaisi epäselvien seikkojen kyselemisen ensimerkiksi apuopettajalta.
  • oppitunnin sisällön suunnitteleminen sellaiseksi, että se olisi toteutettavissa ilman pöytää (esimerkiksi kovakantinen mappi kirjoitusalustana, materiaali mapissa, samanaikaisesti avoinna tarvittavat sivut samalle aukeamalle).
    • opetustilan järjestelemisen helppous ja valinnanvara.
  • hankalissa yhteiskunnallisissa olosuhteissa kuten Internetin reistaillessa tai oppilaiden kyllästyessä Internettiin tai ollessa keskittymiskyvyttömiä internet-opetukseen, opetusmateriaalien ja oheislukemiston jakaminen postilaatikkoihin aamuisin, toimittaminen kirjeitse tai toteuttaminen kollektiivisesti esimerkiksi yhteistyössä paikallislehden kanssa.
    • mahdollisuus koostaa oppimateriaaleista päivä- tai viikkokohtaisia vihkosia.
      • sanomalehtipaperille tulostaminen.
    • Wikipedian automaattisen PDF-kirjatyökalun hyödyntäminen.
    • mahdollisuus organisoida vertaisopetusryhmiä.
    • mahdollisuus, että koulutiloissa ja kotona silytettävä oppimateriaali olisi fyysisesti eri (joita ei kuljetettaisi repussa)
  • mahdollisuus eriyttää/eristää eri oppilasryhmiä toisistaan oppilaitostiloissa.
    • jotta opetusryhmien pilkkominen pienempiin opetusryhmiin itseopiskeluryhmiin ja etäopetus- tai kotikouluryhmiin taikka itseopiskelua ajatellen tai tarvittaessa sekaopetusryhmienkin järjestelemiseksi, onnistuisi jouhevasti, opetussisällöstä voisi olla järkevä jakaa oppituntikohtainen tuntisuunnitelma/ohjelmalehtinen oppilaille.
    • jotta myöskin itseopiskeleminen olisi mahdollista (esimerkiksi kotiopetusryhmissä) voisi esimerkiksi tarkoituksenmukaisella android-sovelluksella lähettää ajastettuina ryhmätekstiviesteinä tuntioprttajan suunnitteleman oppitunnin työjärjestyksen mukainen opastus vaihe vaiheelta kaikille opetusryhmän jäsenille
      • pienryhmän fasilitointi on selkeää ja opetettavaan asiaan/oppilaanohjaukseen fokusoituvaa.
      • SMS-viestit liittymästä riippuen ilmaisia.
      • toimii puhelintyypistä riippumatta.
      • ei kuormita operaattorin käytössä olevaa kaistaa, joten menetelmä on varsin toimintavarma.
      • menetelmä soveltuu jopa ulkomailla oleskelevien oppilaiden opettamiseen (kunhan heillä on vastaava oppimateriaali).
      • soveltuu myös kehitysmaihin (oppimateriaalin jakaminen kuin sanomalehdet ja oppituntien työjärjestyksen ajoitettu lähettäminen valtakunnanlaajuisesti kaikkiin pienopetusryhmiin).
    • mahdollisuus jakaa oppilaat luonteiden perusteella (dominoivien ja resessiivisten luonteenpiirteiden selvittämisen perusteella) toisaalta tehokkaisiin projektiryhmiin (keskenään erilaiset dominoivat luonteenpiirteet/vahvuudet), toisalta toimiviin vertaisopiskeluryhmiin (toistensakaltaiset vahvuudet)
    • mahdollisuus eriyttää opetusryhmiä seurueittain pienempiin karanteeniosastoihin.
    • mahdollisuus osittaa isot opetusryhmät pienempiin luokkakokoihin esimerkiksi osaamisen mukaan.
      • opetusmenetelmien ja opetuksen intensiteetin opetusryhmäkohtainen muuntelu yhtäläisten oppimistulosten saavuttamiseksi.
    • mahdollisuus toteuttaa opetusta jaksotellen etä- ja lähiopetuksena (esimerkiksi tahdittaen jaksot infektion itämisajan mukaan).
    • mahdollisuus tahdistaa eri luokkien välitunnit erilleen.
      • mahdollisuus junailla ylempien luokkien oppilaiden toteuttamana tukiopetusta alempien luokkien oppilaille (operustiloissa, etänä tai mentorointina).
    • mahdollisuus hyödyntää siviilipalvelushenkilöitä tukiopettajina.
  • sellaisten opetus- ja oppimismenetelmien, jotka perustuvat oppilaiden/opiskelijoiden puhumiseen/suulliseen keskustelemiseen, välttäminen sisätiloissa.
  • poikkeuksellisiin olosuhteisiin liittyvien fasilitointien on oltava "sellaisia että lapsikin tajuaa".
    • oppilaiden on pystyttävä hahmottamaan miksi mikäkin toimintamalli käytössä
    • henkilöstöllä oma haasteensa perehtyä
    • mitä johdonmukaisempi konsepti, sitä helpompi kaikkien tajuta, jolloin sitä varmatoimisempi.
  • oppituntien toteuttaminen nauhoitettuina luentoina (esim Youtubesta käsin jako).
    • mahdollisuus toteuttaa maanlaajuisessa mittakaavassa, jolloin on syytä toimittaa luennoista dokumenttimaisia ohjattuja jaksoja/julkaisuja.
    • opetusresurssien säästäminen/turvaaminen/painottuminen oppilaanohjaukseen.
    • opetuksen sisällön regulointi/vertaisarviointi ja jatkokehittäminen jouhevaa.
  • pistokoe- ja ek. koekysymysten kekseliäisyys ja oivaltavuus
    • odotusarvo mielenkiintoisesta koetilanteesta lisää motiivia pärjätä niissä hyvin eli ts. opiskella asiat kunnolla.
    • koetilanteessa virtaava aivojen välittäjäaineenakin toimiva adrenalini voimistaa positiivista (seikkailullista) elämystä ja sellaisten koetilanteiden "koukuttaviutta" (vrt. esim Escaperoom tai Flowpark)
    • kekseliäiden, mielenkiintoisten, yllätyksellisten, sopivan haastavien, monipuolisten, osaamistasoa mittaavien kysymysten keksiminen on opettajistolle intensiivistä paneutumista ja ylimääräistä ajatustyötä/uutta ajatustapaa vaativaa.
    • esimerkiksi valtakunnallinen tietokanta, johon opettajat koostavat tällaisia mielekkäitä kysymyksiä toistensa tarkasteltaviksi.
    • edistänee ennen kaikkea adrenaliinidominanttien ("rasavillien") oppilaiden oppimistuloksia, mutta todennäköisesti muidenkin luonnetyyppien edustajien.
    • saattaa yleisesti ottaen lisätä adrenaliiniin liittyvien kokemusten endorfiinivastetta oppilaissa, mikä aiheuttanee luonteenpiirteiden yleistä muuttumista adrenaliinidominantimmaksi.
    • "Seikkailuelämyksellisyyttä" ei välttämättä kannata viljellä joka kysymyksessä, vaan pääkokeeseen painottuen, jotta muihinkin luonteenpiirteisiin liittyvät välittäjäaineet kehittymiseen liittyvät välittäjäaineet (testosteroni, estrogeeni, serotoniini) stimuloituisivat etäopiskelussa, eikä osan luonteenpiirteistä resessiivisyys korostuisi ja siten kokonaisvaltainen omaelämänhallinta jäisi puutteelliseksi.
    • varsinkin serotoniinin tervellinen stimulaatio (liittyvät oppimiskykyyn ja stimuloituvat ilmeisesti positiivisista järjestelmällisyyden kokemuksista, kuten esimerkiksi turvallisesta kodista ja järkevistä aikuisista sekä älyllisten kokonaisuuksien hallintaan liittyvistä mielekkäistä harrasteista) on tärkeää. Jopa merkittävä osa ihmisten psykiatrisista ongelmista saattaa - erään opinnäytetyön mukaan - liittyä (ei vain tavalliseen tapaan osalla ihmisistä resessiiviseen, vaan) surkastuneeseen (passivoituneeseen, hyvin vähäiseen erittymiseen tai kausimaisesti ilmenevään) serotoniinivasteeseen.
    • projektiryhmätyöskentely on ilmeisesti eräs kaikkein efektiivisimmistä tavoista aktivoida aivojen eri välittäjäaineiden toimintaa, ja toisaalta yritysmaailmasta tunnettu asia on niiden (välittäjäaineiden) monipuolisen dynamiikan (projektiryhmän jäsenten välillä) tuottama synergiaetu (ruohonjuuritasolla ilmenee mm. siten, että riitaisimmat projektiryhmät ovat sekä kvantitatiivisesti että kvalitatiivisesti kaikkein aikaansaavimpia). Pedagogisesti projektiryhmätyöskentely harjaannuttaa parhaiten silloin, kun projektiryhmässä otetut/annetut roolit hankkeen edistymiseksi eivät ole henkilöiden luonteille ja mieltymyksille ominaisia, vaan niille poikkeuksellisia, ja siitä huolimatta niissä suoriudutaan (ei erinomaisesti, vaan) tuloksellisesti (kohtuullisesti).
    • tällaisin pedagogisin projektiryhmätyöskentelymäisin periaattein voidaan mahdollisesti kuntouttaa myöskin vaikeasti sairaita psykiatrisia potilaita esimerkiksi tilanteessa, että psykiatristen lääkkeiden käytettävyydessä on ongelmia (mm. sodanaikaiset toimitusongelmat taikka psyykelääkkeiden rankat ja potilaan terveydelle vahingolliset sivuvaikutukset, taikka potilaan psyykkistä tilaa kohentamaton ja/tai korjaamaton "psykiatristen lääkkeiden määräilykierre" vastaavan psykiatrian lääkärin oikeudellisesta edesvastuusta johtuen).


  • ensisijaisesti varusmiesten, toissijaisesti koronan vuoksi osa- tai kokoaikaisesti työttömiksi päätyneiden avioparien, yksittäisten henkilöiden sekä tarvittaessa muidenkin opettamisesta kiinnostuneiden ja käytettävissä olevien henkilöiden rekrytoiminen kotiopettajiksi työ- ja koulumatkat minimoiden.
    • pareittain työskentelystä voisi koitua lisähyötyä (kuten muonituksen järjestely joustavasti).
    • koulukirja- tai prujupohjainen konstailematon tuntiopetus lukujärjestysten mukaisesti toteuttaen
    • toiminnan järjestäminen puolustusvoimien komennuksena, rekrytoitu vastaa puolustusvoimille.
    • arvosanaprovisio
    • määrätty pukukoodi opettajilla
    • puolustusvoimien määrittelemät oppilaita/kurssilaisia kohtaan käytettävissä olevat kurinpitotoimet


Huom: koska on varmastikin tosiasia, että CoViD-19 leviää oireettomana päiväkoti- ja koululaislasten keskuudessa - mutta onneksi epidemia ei (toistaiseksi) tartu nuoremmista ihmisistä niin herkästi eteenpäin (todennäköisyys, että tarttuu lapsesta huoltajaan on ollut noin 50%) - niin tästä ilmiöstä johtuen vähäinenkin aseptisuuden parantaminen kotona perheen kesken (esimerkiksi kodin tuulettaminen, vanhempien syleilelisen ja pussailun vähentäminen, ulkovaatteiden jättäminen takaovelle tai tuulikaappiin tai kerrostalohuoneistossa välioven ja ulko-oven väliseen ovinaulakkoon, joka väliovi pidetään kiinni, eri kotivaatteiden pukeminen kotiin tullessa, keskuspölynimurin käyttö, ym.) saattavat merkittävästi vähentää viruksen tarttuvuutta perhepiirissä (tartunnat perhepiirissä HUS:n alueella (marraskuun 2020 lopussa saadun tiedon valossa) noin 50% kaikista tartunnoista, muualla maassa merkittävästi korkeampi, jopa 75%).
  • CoViD-19:n sairastaminen pienenä saattaa olla, kuten mm. erilaisten rokkojen sairastaminen, hyvä asia loppujen lopuksi.
  • CoViD-19:n osalta ilmeisesti infektio voi kuitenkin ilmetä moneen kertaan, lisäksi vaatteet saattavat olla kotiin tullessa kaikesta huolimatta kontaminoituneet, joten taudin sairastaminen ei poissulje vektoritartuttajana toimimisen mahdollisuutta.
  • vähäisempi viruskontaminaatio perheenjäsiniin, vaikka se johtaisikin infektoitumiseen, merkitsee joka tapauksessa yleensä lievempää taudinkuvaa sairastuneissa perheenjäsenissä.
  • Ruotsalaiselta potilasjärjestöltä 1.12.2020 saadun tiedon mukaan lieväkin koronatauti lapsella saattaa aiheuttaa häneen kroonisesti mm. sellaisen psykosomaattisen oireyhtymän, jossa fyysinen tai psyykkinen rasittaminen laukaisee kuume-, päänsärky-, huimaus-, pahoinvointi-, vatsakipu-, kurkkukipu-, hengenahdistus-, korkea syke-, jalkojen tunnottomuus-, raajoissa tuntuva kipu-, voimakas uupumus- ja väsymys-, kutiseva ihottuma-, keskittymisvaikeudet- tai rintakipukohtauksia. Näin ollen lasten CoViD-19 -sairastelun hyödylliset terveysvaikutukset voidaan tällä tiedolla jo sivuuttaa.
    • mahdollinen selitys tällaisille jälkioireille liittynee joillekin viruksille sekä rokotteille tyypilliseen taipumukseen laukaista suoran tai epäsuoran reaktion (esimerkiksi hermosolujen tarvitsemian hivenaineen puutos) kautta hermostollisia tulehduksia, joiden seurauksena syntyy erinäisiä pitkäaikaisia tai pysyviä hermovaurioita.
  • Koska pahimmassa tapauksessa on niin, että tällaiset pitkittyneet CoViD-19 taudin jälkeiset kohtausmaiset oireet saattavat osoittautua pysyviksi hermovaurioiksi, eli lapsena koronaan sairastunut saattaa kärsiä siitä jopa koko loppuelämänsä ajan, merkitsee tämä sitä, että CoViD-19 saattaa olla hyvin vahingollinen tauti myös osalle lapsista, vaikka heidän kohdalla ulkoinen taudinkuva olisikin yleensä lähes huomaamaton.

  • Toisin sanoen taudinkuvan rajuus tai lievyys ei aina korreloi taudin vakavuuden kanssa; CoViD-19 -taudin voimakkuudesta ei aina voi päätellä taudin vaahingollisuutta kyseiselle henkilölle. Tästä syystä täytyy CoViD-19:n leviämisen estämismahdollisuuksis myöskin lasten ja nuorten keskuudessa kehittää eteenpäin. Sitä ei ole varaa jättää huomiotta huolimatta siitä, vaikkei tauti näyttäisikään olevan vaarallinen lasten ja nuorten keskuudessa.


  • ilmassa leijuvien viruspartikkelien määrää saattaa olla mahdollista niin kotona kuin koulussa vähentää ionisoimalla sisäilmaa esimerkiksi USB-ionisaattoreilla tai "portable" -ionisaattoreilla, joissa on sisäänrakennettu akku. Ionisaattori muodostaa ionipitoisen kuplan ympärilleen, joka laajenee/leviää muuallekin huoneeseen, mutta vaimeampana. Mikäli sisäilman ionipitoisuus vaihtelee huoneessa, partikkelien "imeytymissuunta" on yleensä poispäin korkeammasta ionipitoisuudesta. Toisaalta partikkelit hakeutuvat kohti maadoitettuja pintoja.


  • kotitalouksien päivittäistavaroiden (mm. tuoretuotteet) erityistä varovaisuutta noudattaen.
    • lähikauppojen suosiminen (kulkutaudin alueellisen diffuusion vähentäminen)
    • ostoslistojen mukaiset ostokset, listattu tuotteiden hyllyasettelujen tutussa kaupassa mukaan
    • runsas määrä ostoksia kerralla tai oman korin käyttö kaupassa.
    • myymälätilojen ilman UVC-desinfiointi (esim. UVC-valon keilaaminen pystysuoraan alaspäin tuorehyllyjen yläpuolella)
    • myymälätilojen tehokas ilmanvaihto
    • turvaetäisyyksistä huolehtiminen maskienkäytöstä huolimatta
      • edelleen muistutuksena, että maskien CoViD-19 -viruksen suodatusteho on hypoteettinen, ei kliinisesti osoitettu, eikä tiedetä, emittoituuko CoViD-19 myös irtopartikkeleina uloshengitysilmassa, kuten tavallisesti virukset
        • kirurginmaskien yms kangasmaskien viruksen irtopartikkeleiden suodatuskyky on
ehdoton no-no-no, not at all, nothing, none, N/A, impossible, no effect, bullshit, puppua, epäakateemista hölynpölyä, naiivi utopia. Tämän pessimistisen ilmiön systemaattisen realisoitumisen todennäköisyys kannattaa ottaa vakavasti julkisissa kulkuvälineissä ja julkisissa tiloissa liikuttaessa: vakituisena osana maskienkäytön vahvaa suositusta.
  • On ilmennyt viitteitä, joiden perusteella voi esittää hypoteesin, että Ison Britannian (ja Etelä-Afrikan) virusvariantti leviää vapaasti maskin läpi.
Uutisen 28.1.21 mukaan uudet variantit tutkijan mukaan leviävät kirurginmaskin läpi.


  • Osoitteesta www.altistumiset.fi pystyy tarkastelemaan, miten merkittävä osa kaikista uusista infektioista saadaan kouluissa ja päiväkodissa. Se on valitettavasti "leijonasosa", ja tästä syystä opetuskuvioita on täytynyt miettiä uusiksi. Esimerkkinä, Helsinki jossa näiden tartuntojen osuutta kaikista tartunnoista ei pysty kompensoida muiden tartuntakanavien vähentämisellä (Helsingissä ei vuoden 2021 alussa ole juurikaan muita hallitsemattomia tartuntakanavia; huom: kaaviossa ei ole eritelty ulkomailta peräisin olevia tartuntoja, ne ilmeisesti sisältyvät kategoriaan 'Mass Transit'). Koronataudilla ei kuitenkaan parane lapsenakaan ruveta leikkimään, sillä lieväoireisilla nuorillakin infektio voi laukaista hyvin rasittavia ja kenties elinikäisiä autoimmuunisairauksia. Autoimmuunisairauksille - eli muodostuneen immuniteetin elimistön omia kudoksia vastaan - on hankala kehittää lääketieteellistä hoitoa.
    • Siinä mielessä siis ollaan 'kujalla', että ainakin Helsingin osalta kaikki koronaepidemian hillitsemistä koskeva mielenkiinto, ongelmanratkaisu ja lisäpanostus on välttämätöntä suunnata infektioiden ehkäisyyn oppilaitoksissa ja vastaavissa.
    • 14.2.2021 tulleen tiedon mukaan lähes kaikki lieväoireiset koronapotilaat ovat havainneet hajuaistinsa heikenneen infektiosta johtuen, ja 10%:lla kaikista lieväoreiseen koronaan sairastuneista hajuaistin totaalinen menettäminen 2-6 kuukaudeksi, 5%:lla kaikista lieväoireiseen koronaan sairastuneista hajuaistin totaalinen menettäminen yli puoleksi vuodeksi (mahdollisuus, että jopa pysyvästi).
      • Yhtälö "oppilaat takas lähiopetukseen heidän hyvinvoinnin edistämiseksi, mutta esimerkiksi hajuaistien heikkenemisten tai menettämisten todennäköisyydellä" ei sellaisenaan toimi.
        • esimerkiksi kotiopetusryhmät, kyläkoulut, pienryhmämenetelmät ja/tai basillien poistamismenetelmät opetustilojen ilmasta.
      • Puhtaasti spekulatiivinen arvaus syyksi sille, miksi lieväoireisissa painottuu niinkin voimakkaasti hajuaistin menetys, saattaisi olla, että koska lievät infektio-oireet viittaavat elimistön verkkaisempaan immunologiseen reaktioon, niin tällä saattaisi olla jokin yhteys sellaiseen, että näitä viruksia esiintyisi intensiivisemmin (enemmän tai pitkäaikaisemmin) nenäontelossa (esimerkiksi mikäli limaneritys ei lisäänny), jossa ne kenties infektoisivat (invalidisoisivat) hajuaistiin liittyviä soluja laajalti, jopa kokonaisia hermoratoja, jotka liian laajalti invalidisoiduttuaan uusiutuvat hitaasti (hajuaistin heikkeneminen varmaankin viittaa hermoratavaurioon, ei välttämättä hajureseptorien vaurioon - toisaalta jos oireen mieltäisi olevan "hajureseptorien puutuminen", niin hiusverisuoniston tukkeutuminen/kuroutuminen ja sittemmin vaurioituminen voisi selittää ilmiön loogisesti). Lääkäri Hanna Nohynekin makuaistinmenetyskokemuksen perusteella hänen makuaistinsa ei kuitenkaan varsinaisesti "puutunut", vaan ennemminkin "reistailee" (toimii osittain), mikä ituitiivisesti arvioiden saattaisi viitata, että itse makureseptoreissa eli paikallisesti kielen pinnassa ilmenisi vaurioitumista, ei välttämättä sen syvemmällä. Kyse voi myös olla esimerkiksi makureseptorien herkistymisestä viruksesta johtuen, jolloin ne ehkä saattavat vaurioitua herkemmin, jo esimerkiksi syljestä tai kuumista juomista.
        • elimistön immunologisen reaktion tehostuminen olisi toivottavaa: sanonta antaa ymmärtää, että ((terva ja)) saunominen saattaisi tehostaa elimistön immunologista reaktiota.
          • 80-asteisessa saunassa koronavirus desinfioituu noin minuutissa, joten terveetkin perheenjäsenet pystyvät periaatteessa saunomaan turvallisesti.
          • Voi esimerkiksi hankkia rautakaupasta pitempi suihkuletku ja/tai sitten lisäletku 1/2" -jatkosliittimellä, jotta infektoitunut pystyy esimerkiksi pideesuihkulla tai suihkukapulan tyveen kytketyllä minipalloventtiilillä kätevästi ja hygieenisesti peseytymäänkin saunatilassa {suihkuhanassa pideesuihkun tai minipalloventtiilin kytkeminen suihkuletkun päähän aiheuttaa, että vedentulo keskeytyy kokonaan veden ohijuoksutuksen sijaan}.
        • jokin varta vasten kehitetty nenäsumutekin saattaisi ennaltaehkäistä hajuaistin menettämistä
          • 15.4.2021 uutisen mukaan Kanadassa kehitetty, Israelissa ja Uudessa-Seelannissa jo myyntiluvan saanut nenäsumute SaNOTize (typpioksidisuihke) desinfioisi kaikki nenäontelossa olevat koronaviruspartikkelit.


Ihmisellä on varttumisensa aikana lukuisia erilaisia herkkyyskausia, jolloin tietyntyyppiset asiat kolahtavat tajuntaan hyvin vähäisellä opiskeluvaivalla, melkein kuin itsestään, ja näitä helpon oppimisen ajanjaksoja, "kairosaikoja", pyritään kouluopetuksessa käyttämään oppilaiden eduksi. Muun muassa tästä syystä peruskoulua kannattaa käydä eteenpäin ajallaan, vaikka sitä onkin tällä hetkellä aiempaa mutkikkaampi järjestää ja hankalempi käydä.


Eläinten, kuten lemmikkieläinten, kotieläinten, maatilan eläinten ja luonnontilaisten eläinten, luonteiden kypsymisessä on helposti havaittavissa ilmiö, että arvopohjaltaan/moraaliperiaatteiltaan loogiseksi, yhtenäiseksi, vakaaksi, johdonmukaiseksi, kurinalaiseksi, rehelliseksi, empaattiseksi ja turvalliseksi koetussa elinympäristössä ja sosiaalisessa suhteessa ihmispersoonan kanssa, eläinyksilön luonteenvahvuudet, mielikuvitus, empatia, tilannetaju, omaksumiskyky, oppimiskyky yms. ominaisuudet/piirteet alkavat ilmetä eläimessä voimakkaasti. Taas mitä heikommin jokin tai jotkin edellä mainitun kaltaiset seikat realisoituvat eläinyksilön näkökulmasta, em. ominaisuudet/piirteet hyvin helposti jäävät ilmenemättä eläimessä jopa täysin, mikäli eläimen asenne/perspektiivi/innostus/luottamus em. asioihin rapistuu kesken kaiken.

Tämä sama jopa kaikkien eläinlajien parissa ilmenevä tiettyjen inhimillisten ulottuvuuksien intensiivinen vaikutus eläinyksilön henkisten kykyjen tulemiseen esille ilmentää, että samat asiat vaikuttavat intensiivisesti myöskin lasten ja nuorten - kuten toisaalta aikuistenkin - oppimiskykyyn. Kuten eri eläinlajien poikasten ja pentujen kohdalla, myös lasten ja nuorten kohdalla henkisen kapasiteetin vahvistumiseen. Kuten voidaan yksinkertaisesti esimerkiksi lemmikkieläimen poikasen varttumisesta todeta (mitä esimerkiksi oppimiskykyyn tulee) {empiirisesti}, niin lapsen varttumisessa pätee samat periaatteet {loogisesti}. Tämä liittyy muun muassa (ihmisellä sekä kaikilla sosiaalisilla eläinlajeilla varttumisvaiheessa esiintyvään) pitkään stressireaktio-herkkyyskauteen. Aiheesta on esimerkiksi spesifejä tieteellisiä aivotutkimuksia tehty paljon.

Tästä varttumisiän pitkästä herkkyyskaudesta johtuu myöskin elokuvien ym. katseluikärajasuositukset. Nykyisin niiden tarkoitusta ei välttämättä ymmärretä enää, ja koska ne ovat kaupallisten kanavien haittana, niitä kurotaan kernaasti alaspäin. Lisäongelma on reality-sarjat ja vastaavat, joissa sisällön taso voi poukkoilla jaksokohtaisesti paljon. Niissä ilmeisesti valitaan keskimääräisen irstaustason mukaan ohjelman ikäraja, koska tuotantokauden jaksojen jatko-osamaisessa rakenteessa ei käytännössä toimi, että ikärajaa muuteltaisiin jaksokohtaisesti. Televisionkatselun tarpeestaan pystyy myös melko helposti pääsemään eroon pysyvästi. Sellainen on fiksu valinta, mikäli ohjelmatarjonta tuntuu esimerkiksi ala-arvoiselta, luokattomalta, pervolta, vähäjärkiseltä tai politisoituneelta, sillä on niin, että seura tekee kaltaisekseen. Nykyajan liberaalissa elinympäristössä realisoituu "pyhät pyhittyvät ja saastaiset saastuvat" -efekti. Liberalismin vahvuus on, että se sisältää mahdollisuuden olla valitsematta vääryyttä. Tuollainen mahdollisuus on väliaikainen etuoikeus. Älä jätä sitä käyttämättä. Kysymys on em. sanonnan mukaisesti ennen kaikkea henkilökohtaisesta sisäisestä {kokonaisvaltaisesta} valinnan tekemisestä, ei esim. sosiaalisesta akrobatiasta.

Todennäköisesti tähän edellä selostettuun stressireaktion herkkyyskausi-ilmiöön vedoten/viitaten/nojaten mm. lastensuojelu Suomessa on taipuvainen hyvin herkästi huostaanottamaan lapsen vanhemmiltaan. Tällainen toiminta on mm. sikäli epäkelpo, että ihmislapsen identiteetin rakentumisessa korostuu myöskin juurien eli esimerkiksi biologisten vanhempien, sukutaustan, oman perheen sekä esimerkiksi hengellisen vakaumuksen merkitys identiteetin ja luonteempiirteiden kehittymisessä ja ilmenemisessä. Aihetta {attachment theory} on tutkinut kauan mm. Turun yliopistossa työskentelevä Florence Schmitt. Lisäksi että kyseinen asia {biologisten vanhempien kasvatusvapaus} on turvattu mm. Ihmisoikeusjulistuksessa (art.26 mom.3), Ihmisoikeussopimuksessa (1.lisäpk art.2), Unicefin sopimuksessa (art.8 - 25) {mitä tosin ei ole käytännössä osattu soveltaa mm. lainsäädäntöön eikä myöskään sosiaalitoimien hyödyntämissä oppaissa, eli käytäntöön}.


Miksi nuoriso oireilee?[muokkaa]

No, peruskoulujärjestelmä on suomalaisittain harvinainen yhteiskunnallinen instituutio siinä mielessä, että siinä ei ole minkäänlaista henkilöstömitoitusta, mistä johtuen esimerkiksi yhteiskunnallisissa kustannuksissa voidaan säästää suurentamalla ryhmäkokoja ja integroimalla opetusmenetelmiä paremmin tällaisiin oppimisympäristöihin soveltuviksi.


Mistä tällaisen ilmiön kehittyminen suomalaisessa yhteiskunnassamme johtuu?? - No, kenties se johtuu siitä, että suomalaisessa yhteiskunnassa on kehittynyt sellainen eetos (konsensus, yleinen ilmapiiri), että nuoriso pyrkii ja on taidollinen itsenäistymään vanhemmistaan ja oppimaan ajattelemaan johdonmukaisesti, sukupuoli-identifioitumaan, no ylipäänsä kasvamaan vapaasti ja vailla vanhempien ihmisten asettamia tavoitteita, päämääriä ja regulaatiota, sekä elämään itsenäisesti, anonyymisti ja yksilöllisesti.


Tästä "vanhempien ja lasten välisestä yhteisymmärryksestä" johtuen juuri kellään ihmisellä Suomessa edes esivallassa (jossa tehdään mm. valtiontalouteen liittyviä päätöksiä) ei häivähdäkään mielessä, etteikö esimerkiksi opetusryhmien kasvattaminen ja opetuksen keskittäminen valtaviin opetuslaitosrakennuksiin voisi olla muuta kuin pelkästään kansallista kilpailukykyämme kasvattava jees projekti {jonka edistämiseen kannattaa hakea rahoitusta vaikkapa erilaisilta ihmisoikeusjärjestöiltä, tilata rohkaisevia tutkimustuloksia erilaisilta tutkimustoimistoilta sekä järjestää konsultteja puhumaan oppitunneille}.


Ihminen odottaa/toivoo/tarvitsee tulevaisuudeltaan mm. elämän vapauden {versus vankeuden} lisäksi itsensä eli oman sielunsa {mielensä} eheäksi kasvua. Jälkimmäinen vaikka jopa monista nykyaikuisista tuntuu, että tapahtuisi itsestään, niin se ei siltikään tapahdu itsestään. Vanhempien merkitys vauvantekemisen lisäksi lapsen huoltamisessa ja aikuiseksi kasvattamisessa 'kurissa ja nuhteessa todennäköisesti tunnustetaan niin kasvatusta nauttineeiden kuin kasvatusta vaille jääneidenkin lasten itsensä toimesta heidän aikuistuttuaan.


Toinen seikka, jolla melko suurella varmuudella on keskeistä merkitystä lasten kasvurauhaan, on yhteiskunnassamme vuosi vuodelta voimistuva miehen ja naisen välisen avioliiton pyhyyden ja sen merkityksen näennäisen unohtamisen sekä sen monikerroksisen syvällisen sisällön rienaamisen ilmapiiri, jolloin mm. omien vanhempien tilastollisesti melko todennäköinen eroon päätymisen riski jo itsessään stressaa ja tottahan toki haittaa vauvan, lapsen sekä nuoren kasvurauhaa, erokriisin jälkeisestä varsin konstikkaasta hamaan tulevaisuuteen jatkuvasta sukkuloinnista molempien vanhempien uusperheiden välillä monta kertaa kuussa jopa Suomen halki reissua tehden. Kyseisen modernin länsimaisen yhteiskunnan ihmiskuvaihanteen vahvistuessa sekä äityessä entisestään polvi polvelta, sen eksistenssiä - saatika fataaliutta - eivät asianosaiset itse varmastikaan huomaa, eivätkä näin ollen tunnustakkaan.

  • kristinuskossa, eli Raamatun mukaan Jeesus Kristus, opettaa avioliitosta (Matt. 19:8), että alun perin on ollut niin, että muun syyn kuin haureuden tähden ei avioliittoa saa purkaa. Mitä tämä merkitsee käytännössä (ks. mm. Matt. 12:25)? Sitä, että alun perinkin avioliiton (ml. perhe) laadusta on kuulunut pitää aktiivisesti huolta (hoitaa parisuhdetta). Jeesuksen mukaan tämä sama Jumalan asettama velvoite huolehtia parisuhteen ja perheen (ihmissuhteiden) rakentumisesta ja säilyttämisestä hyvänä (sen taitolajin oppiminen) on alusta asti, aina, ollut, on tänä päivänä ja tästä eteenpäinkin.


Kolmantena seikkana, jolla on merkitystä, on ihmisen tahallaan tai vahingossa kieroutuva suhtautumistapa itseen, toiseen saman ikäluokan ihmiseen ja elinpiiriin; turhauttavalta tuntuvan maailmankuvan hahmottuminen; niiden pohjalta oman sekä toisen ihmisen itseisarvon, aseman, roolin, merkityksen ja vaikutusmahdollisuuksien päättely, arviointi, järkeily ja omaksuminen kieroon. Oireena {ei varsinaisena ydinongelmana} koulukiusaaminen {vaikka koulukiusaaminen on varsinainen haitta, indikaattori, se ei ole varsinainen ongelma, syy, vaan oire, seuraus}.


"Yli kaiken varottavan varjele sy­dämesi, sillä sieltä elämä lähtee.
 Poista itsestäsi suun kavaluus ja karkota luotasi valhe."
- Sananlaskujen kirja -


[Eli kyseinen sananlasku pyrkii kehystämään sellaista, että fakta on, että millaiselle saastalle mieli altistuu ja millaisille sairaille ajatuksille ja pervoudelle itsensä altistaa, totuttaa, mielistää ja opettaa, sellaiseksi oma ihmismieli morffaantuu (aivojen mielikuva-kytkökset uudistuu; aiempi järjestys sekoittuu, himmenee ja sumenee), jolloin sellaiset korvaavat elämän eväät sitten on repussaan, joiden kanssa on taivalta jatkettava, ja sen mukainen elämän taipaleesta tulee: mitä harhaisemmat mielikuvat, sen kinkkisempi elämä ja väärien valintojen helminauha edessä. Totaalista hölmöyttä on olla varjelematta sydäntään - ymmärrystä on tajuta, viisautta on osata ja taitoa kyetä varjelemaan sydämensä, ja myöskin Taivaanisän tarkoitus on, että ihminen tulisi siksi ihmiseksi, jollaiseksi Hän on hänet luonut ja tarkoittanut.]


Vinkkejä tartuntaketjujen jäljittämiseksi[muokkaa]

Tartuntaketjujen jäljittäminen on siitä syystä mielekästä, koska epidemia ei koskaan ilmesty tyhjästä, vaan se kulkeutuu infektoituneeseen jotain reittiä pitkin, ja se käytännössä aina on ulkomailta peräisin. Tämän reitin identifiointi ja mahdollisesti infektoituneiden muiden henkilöiden kartoittaminen ja heitä asiasta tiedottaminen ja karanteenin suosittaminen on kätevin, vaikkakin täsmällisyyttä ja keskittymistä vaativa menetelmä jarruttaa tai pysäyttää epidemia.

Tartuntaketjun pystyy jäljittämään, mikäli infektoituminen on tapahtunut suoraan ihmisestä toiseen, mikäli se on tapahtunut pinnoilta tai tekstiileistä taikka hyönteisistä, eläimistä tai muusta luonnosta kuten tuulikulkeumana, jäljittäminen on hankalampaa. Tartuntaketjun nopea jäljittäminen olisi tärkeää esimerkiksi, jotta pystyttäisiin kartoittamaan mahdollisimman kattavasti kaikki tartunnanlevittäjän mahdollisesti infektoimat henkilöt ennenkuin heidän infektionsa on kehittynyt sellaiseen vaiheeseen, että he puolestaan ovat tietämättään alkaneet infektoida muita ihmisiä.

  • esimerkiksi voi pitää päiväkirjaa, joihin merkitsee ajankohdan ja tilanteen, joissa on ollut julkisissa paikoissa kontaktissa muihin ihmisiin tai kosketellut yleisessä käytössä olevia esineitä, pintoja, kahvoja ym.
    • joka ikisen hetken muistiinmerkitseminen ei ole tarpeen, vaan muutamien pääkohtien kellonaikoineen muistiinmerkitseminen auttaa palauttamaan mieleen kyseisen päivän muitakin kohtaamistilanteita ja mahdollisia kontaminaation aiheuttaneita esineitä (joista on saattanut saada infektionsa).
    • etenkin ulkomailta palattaessa taikka muista potentiaalisista tartuntapaikoista kuten yökerhosta poistuttaessa tai sellaisten ihmisryhmien, kuten ammattiryhmät, joilta tartuntoja usein todetaan, tapaamisista lähtien on erityisen merkityksellistä pitää noin viikon ajan päiväkirjaa paikoista, joissa on liikkunut ja henkilöistä, joita on tavannut.
    • edellä mainittujen riskikohteiden tai riskitilanteiden jälkeen päiväkirjan pitäminen ainakin omista ellei kaikkien muidenkin perheenjäsenten ruumiinlämmöistä (esimerkiksi aamuisin ja iltaisin).
      • mittauksen toteuttaminen yhdenmukaisella tavalla on tarpeen, jotta saadut lämpötilat olisivat vertailukelpoisia eli mittaustuloksista on piirrettävissä ruumiinlämmön vaihtelua kuvaava diagrammi, joka on totuudenmukainen. Tutkimusten mukaan virtsan lämpötila vastaa tarkasti kehon lämpötilaa, poislukien noin tunti raskaan lihastyöskentelyn jälkeen. Vedenkestävän kuumemittarin (esimerkiksi elohopeakuumemittarilla, pesu käytön jälkeen) mittauskärki vessapaperiin käärien ja sillä tavoin virtsan lämpötila mitaten, tarkan ruumiinlämpönsä saa mitattua helposti ja hygieenisesti kukin perheenjäsen itse, samalla mittarilla.
  • koronavilkku-sovelluksen käyttö (sovelluksen jatkokehittäminen soveltumaan tarvittaessa useiden epideemisten taudinaiheuttajien huomioimiseen, kuten kausi-influenssa). Jarruttamalla useampia rinnakkain leviävien taudinauheuttajien tartuntaketjuja, olisi mahdollista yleisesti vähentää infektio-oireiden ilmenemisiä eli kansalaisten kalliisiin infektoitumistesteihin hakeutumisen tarvetta.
  • yhteystietojen systemaattinen kerääminen julkisten tilojen käyttäjiltä
    • mm. kerhohuoneet ja ravintolat (kuten Pohjois-Suomessa on ollut käytäntö lokakuussa 2020).
    • yhteydenottoa varten pelkän puhelinnumeron kerääminen käyttäjältä soittamalla 'häläri' järjestäjän tai järjestyksenvalvojan työpuhelimeen (puhelinnumeron sekä aikaleiman automaattinen tallentuminen soittotietoihin)
    • vierailijatiedot (soittotiedot) tulostettavissa operaattorin sivuilta sisäänkirjautuen
    • copypeistattavissa ja toimitettavissa tartuntaketjun jäljittäjäviranomaisen sähköpostiin helposti.
    • Vastaajan aktivoiminen, jolloin järjestäjä voi nauhoittaa "kiitos soitosta, hyvää päivänjatkoa" -tyyppiset terveiset asiakaskunnalle.
  • Julkisilla paikoilla altistumistilanteista tiedottaminen kaupunkikohtaisesti (esimerkki)


  • Koska yksittäiset joukkokokoontumiset selkeästi näyttävät olevan syynä isoihin paikallisiin tartunta-aaltoihin Suomessa, on erittäin tarpeellista että kukin joukkokokoontumisiin osallistunut asettuu (taudin keskimääräisen inkubaatioajan + testeihinhakeutumisviiven + testituloksen saamisen kestoiseen) omaehtoiseen karanteeniin (jossa aikaikkunassa voisi olettaa, että tapahtunut joukkoaltistuminen käy ilmi).
    • Yleisesti ottaen mikäli joukkoaltistuminen osoittautuu tapahtuneen, niin huolimatta, että koronatesteistä tulisi negatiivinen tulos, osallistuneiden olisi pitäydyttävä karanteenimaisissa olosuhteissa vielä aikansa, sillä nenä-nielu testausmenetelmän epätarkkuudesta johtuen jokaisella negatiivisen testituloksen saaneella, mutta positiivisen testituloksen saanutta vastaavissa olosuhteissa olleella, on edelleen yli 20% mahdollisuus olla tosiasiassa myös infektoitunut.
  • CoViD-19:n inkubaatioaika eli oireeton itämisaika vaihtelee 2 - 14 vuorokauteen tapauskohtaisesti.
    • Tästä syystä esimerkiksi perhejuhliin kokoontumisia (kuten Joulun viettoa) edeltävät kaksi viikkoa tulisi kaikkien osallistujien pitäytyä karanteenin omaisissa olosuhteissa noiden hyvin vahingollisten joukkoaltistumisskenaarioiden ehkäisemiseksi ennalta.
    • Vappuun 2021 mennessä ongelmanasettelu on muuttunut Joulusta 2020 jonkin verran:
      1. vuonna 2020 levinnyt "vanha koronakanta" on vaihtumassa (merkittävissä määrin jo korvautunut) kymmenillä uusilla muunnoksilla, joista puhutaan pelkistetysti "Britannian", "Brasilian" ja Etelä-Afrikan variantteina. Niiden ominaisuuksista ei ole huhtikuun 2021 puoleenväliin mennessä ole julkisesti uutisoitu juuri muuta kuin summittaisia rokoteresistensseihin sekä leviävyyteen liittyviä prosenttilukuja. Tällainen radiohiljaisuus on pidetty luultavasti "rokottamistyörauhan" säilyttämiseksi, asiakokonaisuuden säilyttämiseksi tiedotusvälineitä seuraaville kansalaisille soveltuvalla populistisen yksinkertaisuuden tasolla.
      2. radiohiljaisuuden ylläpitäminen ei kuitenkaan tarkoita etteikö periaatteessa ilmeisiä ongelmia olisi olemassa. Tästä syystä, mukaanlukien uusia koronavariantteja yhdistävänä ominaisuutena intensiivisempi ilmavälitteinen tarttuvuus sekä rankemmat taudin oireet, epidemiatilanne (mm. joukkoaltistumisten intensiteetti) on vakavampi kuin se oli Joulun alla.
        • toisaalta Vappuna ulkokokoontumisiin on Joulua helpompi painottaa kokoontumisia. Sisätilojen tehotuulettaminen halvempaa kesäisin kuin talvisin. Mitä pienempi infektoiva virusannos, sen kevyemmät oireet.
        • tartuntamäärien muutoskerroin on pysytellyt ykkösen alapuolella, mutta sen vaihtelevuus on ollut herkkää, joten tämä kansallisesti saavutettu hyöty/etu saatetaan herkästi menettää ajattelemattomuudella, kuten neljän seinän sisällä reivaten.
            • mielenkiintoinen uusi juomagenre esimerkiksi ravintoloihin ja juhlajuomiksi.

Pulmatilanteita[muokkaa]

Kulkutaudin taipumus nopeaan muunteluun merkitsee taudinaiheuttajan infektoivuuden aiempiin mutaatiolinjoihin nähden voimistumista vähä vähältä. Käytännöllisesti kataoen se merkitsee, että infektoituminen alkaa olla todennäköistä aiempaa pienemmällä määrällä taudinaiheuttajaa. Periaatteessa äärimmäisen helposti ilmateitse (hengitysteiden kautta) tarttuvaa virusta pystynee välttelemään (käyttämällä itse hajuvettä tai tuoksuvaa deodoranttia ja) välttelemällä olosuhteita, joissa muiden ihmisten käyttämät hajusteet tuoksuvat nenään (ilmaa, jossa toisen ihmisen mahdollisesti levittämät viruspartikkelit päätyisivät hengitysteihin).

  • vastaava mekanismi kuin on allergisessa reaktiossa, jonka funktio on tunnistaa ja ennaltaehkäistä varsinainen uhka.


Riski, että virus mutatoituu muistuttamaan esimerkiksi pintaproteiineiltaan jotain elimistölle tärkeän kudoksen proteiinia, jolloin infektio saattaa aiheuttaa monimutkaisia autoimmunologisia vaurioita elimistöön (esim. neurologisia ongelmia). Kuten vastaava rokotekin. Saattaisi ollaahdollista hoitaa tällaisia narkolepsian kaltaisia pitkäaikaisia ongelmia (mukaanlukien jotkut aiemmat rokotteet, joista aiheutunut autoimmunologisia vaurioita) lääkityksellä, joka tyhjentää elimistön "immunologisen muistin" samaan tapaan kuin tapahtuu esimerkiksi tuhkarokossa, jolloin myöskin haitallinen autoimmunologinen ketjureaktio, joka estää elimistön omia soluja kasvamasta, mahdollisesti loppuisi ja kenties joku neurologinen vauriokin esimerkiksi ketoosin kautta saattaisi alkaa kuntoutua.

Artikkelin 31.12.2020 mukaan tämä riskiskenaario autoimmunologisesta reaktiosta näyttäisi toteutuneen.


Viruksen muuntuminen oireettomalta leviämisajaltaan pidemmäksi. Viikonloppujen viettäminen kotona, mahdollisesti pidennettyinä. Myymälöiden yms. julkisten palveluiden lyhyemmät aukiolot taikka kiinni pitämiset viikonloppuisin, jopa kolmena peräkkäisenä päivänä (mahdollistaen samalla työntekijöille pidennetyt viikonloput).


Viruksen erilaisten varianttien erilaiset prosentuaaliset taipumukset kantautua kirurginmaskien läpi: odotettavissa on, että eri variantit eroavat merkittävästi tämän suhteen, sillä koronavirukset yleensäkin eroavat toisistaan tämän suhteen. Ratkaisuna FFP3-maskien käyttö. Vaikka em. maskissa olisikin ulospuhallusta helpottava venttiili, se silti suojelee edes kantajaansa virusinfektioilta hengitysteiden kautta. Venttiilin ansiosta ilman virtaussuunta suodattimen läpi ei vaihtele, jolloin tapahtuu vähän tai ei lainkaan suodattimeen tarttuneen viruksen pöllyämistä maskinkantajan liikkuessa kontaminoitumispaikasta eteenpäin sama maski naamalla. Tällöin maski käyttäytyy kuten standardi antaa ymmärtää. Ilman venttiiliä maski ei ole aseptinen, vaan sottaa ympäristöä.

Näiden maskien puhdistuspalvelut järjestäminen esim. pesuloihin. Esimerkiksi saattaisi olla mahdollista fyysinen märkäpesu ultraäänen tai muiden aallonpituuksien avulla, kuivapesu matalilla aallonpituuksilla, paineilmalla, vetyperoksidikaasulla, staattisella sähköllä, ionisoitujen hiukkasten sähkömagneettisella kiihdyttämisellä tms. pesuohjelmalla.
ehkäpä kaikkein toimivin FFP3-toteutus olisi varovasti purkaa venttiiliyksikkö, sitten pujottaa venttiilin puhalluspuolelle pussimainen {violetinpunainen} FFP3-suodatinosa, sitten kytkeä venttiili paikoilleenn, jolloin sisäänhengitysilma ja puhallusilma virtaavat hieman eri reittejä, jolloin hengästysmiskokemusta ei samalla tavalla ilmenisi.


Ison Britannian, Etelä-Afrikan sekä Brasilian varianttien kaltaiset uudet, aiempia virusmutaatiolinjoja kilpailukykyisemmät (leviämiskelpoisemmat) muunnokset. Ratkaisuna intensiivinen kansallinen reagointi "kuukautta etuajassa" eli välittömästi tai jopa ennen kuin tällainen (ennakoitavissa oleva) uutinen tulee. Mm. lentojen harventaminen ja/tai systemaattinen lentomatkaan integroitu karanteeni ja/tai intensiivinen lentomatkustajien testaaminen (PCR-testin alle 80% luotettavuudesta johtuen karanteeninomaisessa toimintaympäristössä pysyminen, vaikka testitulokset olisivat olleet negatiiviset) kaikille maahan matkustaneille.


Lemmikki-, koti- ja karjaeläimistöön ja lihakarjaan sekä turkuseläimiin tarttuva kulkutaudin mutaatiolinjat. Ratkaisu esimerkiksi eläinlajin vuorokautiseen juomaveden tarpeen perusteella annostellut veteen lisätyt immuniteettia tehostavat hivenaineet kuten vitamiinit ja metallit. Esimerkiksi koirille sekä ravihevosille myytävät luontaistuotteet ja ravintolisät.


Erittäin herkästi tarttuva virus, joka lähes poikkeuksetta leviää kaikkiin samassa ruokakunnassa oleviin (samassa huoneistossa asuviin). Ratkaisuna välittömästi kaikkien ruokakunnan jäsenten palaaminen asuntoon ja eristäytyminen sinne (karanteeniin) sairastamaan; esimerkiksi värillisen lakanan pingottaminen etuoven eteen. Tällainen käytäntö (mm. keltainen lippu yms. signaalit) on ainakin vuosisatoja vanha tekniikka. Sen tarkoituksena on, että muut henkilöt osaisivat kiertää mikrobilla saastuneen rakennuksen (ja aluksen) turvallisen matkan päästä ilmavälitteisten kontaminaatioiden (esimerkiksi ilmanvaihdon välityksellä) ennaltaehkäisemiseksi. Jopa postin uudelleenohjaus luotettavalle tuttavalle tai sukulaiselle, joka huolehtisi laskujen maksuista ja toimittaisi muun ei akuutin postin heille myöhemmin. Ruokatarvikkeiden, postien yms. huollon järjestäminen esimerkiksi siten, että tuttava/sukulainen lähestyy tuulen yläpuolelta päin ja vie tarvike-muovipussin ulko-ovelle ja soittaa kännykällä sairastuneille sitten, kun oven voi avata.


Mikäli taudinaiheuttaja on oireiden perusteella hankalasti tunnistettavissa/diagnosoitavissa, käytetään erinäisiä menetelmiä sen tunnistamiseksi, kuten esimerkiksi koronan kohdalla on tehty. Tästä on mm. se lisähyöty, että tartuntaketjujen määrittely on määrätietoisempaa kuin pelkkien oireiden perusteella potilas diagnosoiden. Lisäksi voidaan saada tartuntadataa, jollaista Terveyden ja hyvinvoinnin laitos on koronan osalta kerännytkin, mahdollisuuksien mukaan.

CoViD-19:n testien kanssa ilmenee mm. seuraavanlaisia ongelmia: infektion eri vaiheissa virusta ilmenee vain paikallisesti osassa ihmisen hengitysteitä; tyypillisesti kyseinen ilmenemisalue siirtyy parin päivän viiveellä ylähengitysteistä kohti keuhkoja; ilmenemisalueet vaihtelevat potilaskohtaisesti (kaikilta sairastuneilta ei esimerkiksi löydy lainkaan viruksia ylähengitysteistä); viruspartikkelien hengitysteissä ilmenemisen aikaikkunaa (näytteenoton onnistumistodennäköisyys arvioidaan joko oireiden ilmaantumishetkestä taikka infektoitumisajankohdasta, jolloin oireettomien kantajien hengitysteistä otetun näytteen koronatestitulosten onnistumistodennäköisyys on epäselvä.

  • CoViD-19-infektion tunnistamiseksi henkilöltä hänen itsensä aktiivinen tavoite tunnistaa se, sekä siihen liittyvä huolellisuus korostuu, sillä väärin menetellen CoViD-19 -infektion tunnistamisen todennäköisyys on hyvin pieni.
  • Nk. "koronalingoissa" eli paikoissa, tilanteissa ja tapahtumissa, joissa infektoitumistodennäköisyys on korkea, vierailun jälkeen on syytä noin viikon ajan pitää yllä erityistä huolellisuutta mahdollisen infektoitumisensa leviämisen kehenkään ulkopuoliseen estämiseksi.
  • Omaehtoinen karanteeni suojausmenetelmineen on johdonmukaista aloittaa heti oireiden ilmaannuttua, samoin kuin koronatesteihin hakeutumiseen valmistautuminen (henkinen sekä optimaalisen ajoituksen suhteen).
  1. PCR-analyysin (hengitysteistä otetun näytteen analysointimenetelmä) herkkyys sinänsä on 99%, mutta käytännössä:
  2. Tampereen alueella toimivien lääkärien tekemän selvityksen mukaan 4,5%:lla oireilevista potilaista testitulos totesi koronainfektion, vaikka heillä ei lopulta ollutkaan koronaa.
  3. Ylilääkäri Maija Lappalainen HUS:n kliinisen mikrobiologian laboratoriosta kertoo, että positiiviseen (onnistuneeseen) koronatestitulokseen (infektio-oireiselta CoViD-19-infektoituneelta) henkilöltä nenänielunäyte-menetelmällä ylletään käytännössä enintään 80%:n todennäköisyydellä.
  4. Ylen / MOT-ohjelman arvion mukaan em. infektoituneen henkilön koronatestin keskimääräinen onnistumistodennäköisyys saattaa olla niinkin matala kuin 50%.
  5. Toisin sanoen käytännöllisesti katsoen testattava, infektio-oireinen ja infektoitunut henkilö omalla toiminnallaan pystyy aiheuttamaan, että hengitysteistä otettuun näytteeseen perustuva koronatesti yli 50% todennäköisyydellä epäonnistuu (antaa negatiivisen tuloksen).
    • Tartuntasaantipäivänä Covid-19 -nenänielutestissä väärän negatiivisen tuloksen todennäköisyys on 100%.
    • Neljäntenä päivänä siitä, kun henkilö on saanut tartunnan, väärän negatiivisen tuloksen todennäköisyys on 67%
    • 8. päivänä siitä, kun henkilö on saanut tartunnan, väärän negatiivisen tuloksen todennäköisyys on matalin, 20 %.
    • 8. päivän jälkeen eli keskimäärin kolmantena päivänä siitä, kun henkilö on alkanut saada infektio-oireita, negatiivisten tulosten määrä alkaa taas lisääntyä.
  • testattavan henkilön oma taustatietämys, huolellisuus ja aktiivisuus on kriittinen tekijä, jotta hengitysteistä otettavaan solunäytteeseen perustuva testitulos olisi edes jokseenkin luotettava.
  • Tilastollisen todennäköisyyden mukaan paras näytteenottopäivä on kolmantena päivänä oireiden ilmaantumisesta.
  • Mikäli infektio-oireita saanut henkilö pystyy luotettavasti ajoittamaan todellisen infektoitumisajankohdan (esimerkiksi jokin perhejuhla, joihin osallistuneilta on jo todettu infektiota), tällöin tilastollisen todennäköisyyden mukaan paras näytteenottoajankohta on siis reilu viikko tuosta infektoitumispäivästään.
  • eräs testimenetelmän herkkyyttä parantava muutos voisi olla ensin silmäkulmien pyyhkiminen näytetikulla ja sitä seuraavan nenänielunäytteen oton jälkeen näytetikun kastaminen potilaan "kurkunkröhäämis-sylkilimaan", jolloin näytteeseen saataisiin sisältymään myös alahengitysteistä peräisin olevia partikkeleita. Koronaviruksen löytyminen sylkinäytteestä on todettu herkkyydeltään vastaavaksi kuin sen löytyminen nenänielunäytteellä. PCR-analyysin tarkkuus on puolestaan lähes 100%, joten useampien näytteenottopaikkojen sisällyttäminen ei huononna analyysin herkkyyttä käytännössä lainkaan.


Mikäli luotettavia testausmenetelmiä uuteen epidemiaan ei ole vielä saatavilla tai testauskapasiteetti on riittämätön, tartuntaketjujen jäljittäminen ja mahdollisesti infektoituneiden henkilöiden kehottaminen karanteeniin voidaan

  1. jättää sikseen;
  2. toteuttaa alustavasti etukäteen siten, että kun testi saadaan lopulta tehtyä ja tulos vahvistettua joko positiiviseksi tai negatiiviseksi, mahdollisesti infektoituneille henkilöille ennakkotietona annettu suositus tai velvoitus karanteeniin jäämisestä joko vahvistetaan tai sitten perutaan;

ja päiväkohtainen uusien infektioiden määrä ennakkoarvioida laskennallisesti:

infektoituneiden osuus kaikista kyseisenä päivänä testatuista * kaikki kyseisen päivän aikana testattavaksi hakeutuneet


Mikäli pandemian tai epidemian aiheuttaja mutatoituu siten, että se tarttuu uudelleen jonkun aiemman samankaltaisen epidemiatyypin aiheuttaman taudin jo sairastaneisiin, eikä testausmenetelmä (vasta-ainetesti) erota mutaatioita toisistaan tai sovellu samankaltaisen epidemian jo sairastaneen uudelleentestaamiseen, voidaan toimia kuten edellisessäkin hypoteesissa.


Todettujen infektioiden (positiivisten testitulosten) päiväkohtainen lukumäärä indikoi/on merkki joko/sekä tahattomista taikka/että tahallisista:

  1. Infektion itämisajan verran menneisyydessä tapahtuneista infektioista;
  2. osan tartuntaketjuista kartoittamatta jäämisestä tätä edeltävänä ajanjaksona;
  3. piiloinfektoitumisista (joko infektio-oireita ei ole lainkaan tai niiden ilmenemisessä on viivettä);
  4. havahtumattomuudesta omassa kehossaan ilmeneviin infektio-oireisiin;
  5. huolimattomista karanteenikäytännöistä infektio-oireiden tiedostamisen ja testituloksen saamisen välisenä aikana;
  6. epäonnistumisista todetun infektion karanteenikäytännöissä;
  7. edellisissä tilanteissa epäonnistumisista varoa saamasta infektiota toiselta sekä toisaalta infektoimasta muita sekä kontaminoimasta esineitä ja paikkoja epidemianaiheuttajapartikkeleilla (johtuen henkilökohtaisesta tai yhteiskunnallisesta elämäntavasta, joka ei vastaa senhetkisiä alueella vallitsevan poikkeustilanteen realiteetteja)
  8. epidemian aiheuttajapartikkeleista likaantuneiden käsien, kenkien, tilojen, pintojen, kahvojen, tekstiilien, esineiden, hengitysilman ym. puhdistamattomuudesta/desinfioimatta jäämisestä/runsaudesta;
  9. infektoivien partikkelien kaukokuljettumisista (huone- ja ulkoilmassa);
  10. tuntemattomista aktiivisista infektion levittäjistä (erilaiset eläimet kuten jyrsijät sekä yhdestä taikka toisesta motiivista johtuen tarkoituksellisesti epidemianaiheuttajaa levittävät ihmiset);
  11. tuntemattomista passiivisista infektion levittäjistä (kuten elintarvikkeet pakkauksineen sekä noutopöydät);
  12. kontaminoituneiksi tunnettujen tai oletettujen esineiden (kuten kirurginmaski tai jokin muu jätekomponentti) suojaamatta (suojapussilla) jääminen ja tällöin esimerkiksi roskakatoksen laatikon kontaminoituminen sekä
  13. tietoisten tartuntariskien ottaminen (esimerkiksi uudelleenkäyttämällä terveiksi olettamiensa henkilöiden kuten julkkisten käyttämiä ja pois heittämiä suojavälineitä taikka omia suojavälineitään.
  14. indikoi sitä, että positiiviseksi todetut henkilöt todennäköisesti eivät enää tartuta infektiota eteenpäin.
    • mikäli kysymyksessä on erittäin herkästi tarttuva epidemianaiheuttaja, infektoituneiden henkilöiden majoittaminen karanteenitilaan parantumaan kotikaranteeniin määräämisen sijaan on järkevä vaihtoehto. Etenkin tapauksissa, joissa potilas ei omien sanojensa mukaan voisi olla pois kotoaan, sillä hänen täytyisi huolehtia perheestään (mikä merkitsee kotikaranteenin todennäköisempää epäonnistumista eli infektion leviämistä edelleen muihin perheenjäseniin).


Esimerkiksi suojavälineiden hintavuudesta johtuen on mahdollista, ettei niitä kaikki käytä asianmukaisella huolellisuudella, mikä saattaa vähentää maskien käytön yhteiskunnallista kokonaishyötyä merkittävästi, koska väärin käytettynä maskin pitäminen ikävä kyllä saattaa edesauttaa infektion leviämistä. Esimerkiksi Tanskassa maskipakon (julkisissa tiloissa) astuessa voimaan 7.8.2020, todettuja ja vielä aktiivisia CoViD-19 -infektioita oli 1080 henkilöllä, jonka jälkeen 20.8.2020 mennessä infektioita oli todettu 1701 uudella henkilöllä, 24.9.2020 mennessä 10638 uudella henkilöllä. Tanskan infektiotilastojen graafisessa tarkastelussa nähdään maskipakon voimaanastumispäivästä alkanut päivättäin todettujen infektioiden määrän kasvutrendi (ks. Tanskan CoViD-19 -tilanteen grafiikoita) Kyseisen jotakuinkin suomalaista kulttuuria vastaavan yhteiskunnan kansallisen tartuntatilaston valossa tuollainen kirurginmaskien ylimalkaisen käyttövelvoitteen käytännön hyötyvaikutus saattaa jäädä tulematta tai realisoitua negatiivisena.

Mikäli suojavälineiden käyttövelvoitetta ei ole, niitä ei tule itse käyttää julkisilla paikoilla, ainakaan ennenkuin on perehtynyt niiden oikeaoppiseen käyttötekniikkaan: suojavälineiden väärää käyttötekniikkaa, mikä saattaa lisätä omaa ja kanssaihmisten tartuntariskiä, on vaikea esimerkiksi turvallisuudesta vastaavan henkilöstön valvoa silmämääräisesti.

  1. väärin käyttäen suojaväline voi aiheuttaa infektion intensiivisempää taikka elstensiivisempää levittämistä käyttäjästä muihin kuin että hän ei olisi käyttänyt suojavälinettä ollenkaan.
  2. valmistaja (eikä mikään muukaan taho) vastaa eikä takaa suojavälineen toimintaa, mikäli sitä ei ole käytetty oikein.
  3. mitä varmempi asia on, että henkilöllä X on CoViD-19 -infektiota, sitä vahingollisempaa on, että hän käyttää suojavälinettä, joka ei käytännössä toimi.

Vaikeaksi yltynyt tartuntatautiepidemia saattaa aikaansaada monia erilaisia kestävyyskriisejä, johtuen muun muassa/pääasiallisesti sairaslomista sekä karanteenissa pysymisen velvoitteesta sekä ympäristönmuutoksen ja epävarmuuden aiheuttamasta stressaantumisesta.


Infektio-oireiset kanssamatkustajat julkisissa kulkuvälineissä (ek. kaukoliikenne, jossa altistusaika Pitempi, eikä kyseisen kiellon rikkojaa, mahdollisesti perheineen, ei välttämättä kehdota poistaa matkustusvälineestä kesken matkan). Voidaan ratkaista esimerkiksi jättämällä infektio-oireisten ja muiden matkustajien väliin tyhjiä paikkoja, toisin sanoen kaukoliikenteessä tarvitsee tällöin olla varattu jonkin verran paikkoja vapaiksi, jotta matkustajia voidaan tarpeen tullen siirtää istumaan niihin. Vierekkäisten ostuimien selkänojat voidaan suojata puuvillaisin pussilakanoin, jossa yhteydessä niihin voidaan asentaa korotusosa sekä jopa sivulevenne, jolloin lopputuloksena aerosolipisaroiden leijailu perättäisten matkustajien välillä (mm. aivastellessa) vähenee oleellisesti.


Yritysten, joiden tulos on epidemiasta johtuen heikentynyt, työntekijät tekeytyvät infektio-oireisiksi, jotta lääkäri joutui määräämäänen heidät karanteeniin, jolloin Kansaneläkelaitos korvaa heille menetetyn työtulon täysimääräisesti pakkokaranteenin ajalta. Yrityksen heikentyneestä taloudesta johtuen sillä ei ole varaa työntekijöidensä poissaoloihin, ja työntekijät tietävät olevansa terveitä, jolloin töitä jatketaan entiseen malliin, Kelan moninkertaistessa palkan pakkokaranteenin ajalta [Kelalle toimitettu tosite palkkatasosta on samansuuruinen taikka korkeampi kuin palkkataso epidemian aiheuttaman matalasuhdanteen aikana].


Infektiotestaamisen (periaatteessa välttämätön) ulkoistamisen yksityisille yhtiöille aiheuttama testauskustannusten voimakas nousu. Siirtyminen yksittäisten oireilevien testaamisesta kohdennetumpaan testaamiseen (esimerkiksi oireiden tarkempi diagnosointi ja testattavien triage-luokittelu muiden indikaattorien, kuten veriarvojen perusteella enemmän ja vähemmän todennäköisiin kantajiin; etukäteistestaaminen esimerkiksi itse kotona syljestä, nenänniistosta, virtsasta, iholta, taikka muilla vaivattomammilla mutta mahdollisesti epätarkemmilla menetelmillä; julkisen terveydenhuollon järjestämän testaamisen ympärivuorokautisuus (esimerkiksi perjantaisin ja lauantaisin); testausmenetelmien valikoiman/testausresurssien hyödyntämisten järkeistäminen; testinäytteen (nenänielunäyte) ottamisen itseltä tai perheenjäseneltä opettaminen esimerkiksi Youtubessa, jotta näytteenottotapahtuma kätevöityisi.


Epidemian yltyminen vakavaksi, jolloin julkisen terveydenhuollon henkilöstö ym. hoitoresurssit keskittyvät epidemiapotilaiden hoitoon, mahdollisesti loppuen kesken, mutta joka tapauksessa aiheuttaen, että muun hoidon tarpeessa olevien potilaiden hoitoonpääsyjonot pitenevät kriittisesti: etenevät sairaudet ehtivät yltyä, paranemisennuste romahtaa, ennenkuin potilas pääsee hoitoon. Käytännössä tällöin on riskinä paitai henkilöstön, niin koko terveydenhuoltojärjestelmän ylikuormittuminen ja valtakunnallinen romahtaminen (potilaita tasataan sairaanhoitopiiristä toiseen). Ratkaisuna esimerkiksi uusien, muusta terveydenhoitotoimitiloista erillisten epidemiapotilaiden hoitoyksiköiden perustaminen ja erillisen hoitohenkilöstön kouluttaminen niihin (määrääminen poikkeustilalain nojalla).


Epidemian sairastamisen pitkittymiset (useiksi kuukausiksi) sekä/taikka epidemiasairaudesta paranemisen jälkeiset mahdolliset pitkäaikaisoireet saattavat yhtä lailla ylikuormittaa terveydenhuoltojärjestelmää. Tämä ongelma on tiedostettu esimerkiksi Ruotsissa CoViD-19 -epidemian kanssa.


Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä koronavirustartuntaketjujen jäljitystyön ylikuormittumisen ennaltaehkäisemiseksi on toivottu, että ihmiset välttäisivät joukkotapaamisia, koska niistä johtuen CoViD-19 -tartuntaketjujen infektiohaarojen selvitystyö mutkistuu ja hidastuu valtavasti. Ratkaisuja tähän voisi olla, että mikäli mahdollista, kokontua ulkona ja säilyttää sopivan väljät etäisyydet tuntemattomiin seurueihin ja oman seurueen keskenkin; mikäli havaitsee/tiedostaa mitään täydestä terveydestä poikkeavaa omassa olotilassaan, niin reagoisi asiaan (huolehtien ettei, mikäli syyksi osoittautuisi kulkutauti, tartuttaisi eteenpäin yhtäkään uutta henkilöä); jokainen joukkokokoontumisiin osallistuva käyttäisi Koronavilkku ohjelmaa, jolloin ohjelma tunnistaisi ja automatisoidusti varoittaisi yhdenmukaisesti kaikkein potentiaalisimpia henkilöitä joukkokokoontumiseen osallistuneista. Vastaavat olosuhteet ja ratkaisumallit soveltuvat kaukoliikennevälineillä matkantekoon.


Viruksen kopioitumistavasta johtuva aktiivinen muuntelu (joko hitaammin tai nopeammin), mikä tapahtuu dynaamisesti (virusepidemia painottuu olosuhteisiin nähden mahdollisimman tehokkaasti leviäviin muunnoksiin eli esimerkiksi parhaita avoimia leviämismekanismeja hyödyntäviin muunnoksiin, ja epideemiseltä olemukseltaan sellaiseksi, että suojaustoimia päädytään purkamaan). Tähän ilmiöön voidaan reagoida esimerkiksi arvioimalla mahdollisimman objektiivisesti, huolellisesti ja monipuolisesti viruksen olemusta ja mm. sen leviämisen (lyhyen sekä pitkän aikavälin) vaikutuksia yhteiskuntaan/alueeseen, sillä mikäli tehdään virhearvioita virusepidemian vaikutuksista/vaarallisuudesta, joista johtuen hybridistrategiassa jää porsaanreikiä viruksen leviämiselle, niin viruksen muuntumisnopeudesta riippuen ennemmin tai myöhemmin (ennen pitkää) virusmuunnokset painottuvat epideemisesti hyödyntämään kyseisiä porsaanreikiä. Se, että virusepidemia ennen pitkää muuntuisi esimerkiksi vähemmän vaaralliseksi, ei sinänsä eliminoi viruksen niitä muunnoksia, jotka ovat fataalimpia kuin ainoastaan siinä tilanteessa, että vaarallisten muunnosten osalta leviämiskerroin jää huomattavasti alle 1:n (vaikka koko epidemian keskimääräinen leviämiskerroin olisikin tätä korkeampi).


Karanteenitoimien jatkuessa kansalaiset pikku hiljaa saavat tarpeekseen rajoittuneisuudestaan, mutta riskiryhmäläiset kuitenkin joutuvat jatkamaan edelleen karanteeniaan. Tällaisessa karanteeniajan jälkeisissä olosuhteissa tapahtuu ensiksikin, että uusia infektoitumisia alkaa ilmetä ennen kaikkea ei-riskiryhmäläisten keskuudessa (kuten esimerkiksi nuoriso), ja toisekseen, että karanteeniaikana omaksutun aktiivisen laumasuojakäytöstapojen ansiosta nämä infektoitumiset saavat alkunsa keskimäärin aiempaa vähäisemmistä* viruskuormista (immuniteettijärjestelmä ehtii paremmin reagoida itsessään melko hitaasti kopioituvaan virukseen).

Tällöin tilastot alkavat näyttää sellaiselta, että virus olisi muuntunut vähäoireisemmaksi sekä muutenkin turvallisemmaksi, sillä tautiin sairastuneiden keskuudessa vakavien komplikaatioiden suhteellinen määrä jää pieneksi (nuorison sairastellessa ja riskiryhmäläisten pysytellessä terveenä). Tällöin kansallisia rajoitustoimia päädytään purkamaan, jolloin riskiryhmäläiset joutuvat entisestään kiristämään karanteenitoimiaan säilyäkseen terveinä.

  • Esimerkiksi kuvitteellisessa skenaariossa, että infektoitumishetkellä henkilön sisään päätyy 1 viruspartikkeli (esimerkiksi haistettuaan infektoituneen naapurinsa keuhkoistaan ulos puhaltaman tupakansavun hajun häivähdyksen), verrattuna skenaarioon, että 100000 viruspartikkelia kerralla (esimerkiksi kuljettaessa hissillä, jonka edellinen käyttäjä on hississä infektoituneena vaikkapa aivastanut tai kiistellyt puhelimessa jonkun kanssa siitä, kannattaisiko käydä koronatesteissä), kukin viruspartikkeli eri kudossolun sisään jakautumaan, "etumatka" on noin 18 jakautumisvaihetta.
  • Edellisen lisäksi saattaa mielikuvituksellisesti olla sellainen tilanne, että immuniteettijärjestelmä kykenee reagoimaan tuntemattomaan virukseen vasta kun ensimmäinen infektoitunut solu "rikkoutuu", joka saattaisi tapahtua vasta esimerkiksi 18 jakautumisvaiheen jälkeen: ensimmäisessä skenaariossa immuniteettijärjestelmällä on noin sadantuhannen viruksen lähtötilanne, kun taas jälkimmäisessä 2^36 = 70 miljardin viruksen lähtötilanne.
Ratkaisumallina esimerkiksi sellainen, että seurataan tartuntatilastoja, ja mikäli epidemian suunta on yltymään päin, ollaan huolellisempia niissä epidemian leviämistä ehkäisevissä käytännöissä, jotka arvioidaan tehokkaimmiksi - sillä juuri sellaisten kohdalla yksittäisetkin nk. eeppiset kämmit saattavat välittömästi infektoida jopa useita uusia, mikäli itse sattuu tietämättään olemaan oireeton taudinkantaja (kuten jokainen infektoitunut ainakin jossain vaiheessa infektiotaan on).
Esimerkiksi CoViD-19:n kohdalla äänekkään puheen on tutkimuksissa todettu noin 50-kertaistavan infektoituneen henkilön tartuttavuuden suhteessa siihen, että hän olisi hiljaa [Tekniikka&Talous]. Mahdollisesti tästä syystä koronan otaksutaankin (tai julkisissa tiedotusvälineissä siitä ainakin varoitellaan) leviävän eteenpäin ennen muuta ravintoloissa ja kapakoissa vierailujen yhteydessä.
Mitä herkemmin leviävästä taudista kyse, niin sitä nolompi eeppinen kämmi on lähteä tai päätyä väkimäärältään isoihin tapahtumiin ja tilanteisiin, vaikka herkästi tarttuva tauti olisikin jo lähes voitettu - ja tällöin tilastollinen todennäköisyys, että juuri kyseisessä ihmisjoukossa kukaan olisi taudinkantaja, on hyvin vähäinen - niin kun sellaisia tapahtumia ja tilanteita aletaan kiihtyvään tahtiin tuottaa, niin, loogisesti, osassa niistä tulee "rosvosektori". Tällöin, kun kerran herkästi leviävästä taudista on kyse, niin periaatteessa kaikki osallistujat olisi kutsuttava taudinaiheuttajan itämisajan kestoiseen karanteeniin (joista pahimmassa tapauksessa jokainen osoittautuu infektoituneeksi). Tällaisten henkilökohtaisten sakkokierrosten välttämiseksi: yritä välttää sisätiloissa kokoontuvia väkijoukkoja.


Mikäli infektoituneita on 10/100 000 hlö:
  1. todennäköisyys, että 10 henkilön keskuudessa on tauti, on 1-((100000-10)/100000)^10= 1 ‰.
  2. todennäköisyys, että 100 henkilön keskuudessa on tauti, on 1 %.
  3. todennäköisyys, että 1000 henkilön keskuudessa on tauti, on 10 %.
  4. todennäköisyys, että 10000 henkilön keskuudessa on tauti, on ⅔.


Toisaalta, jos oletetaan, että tartuntariskin pienennyttyä oleellisesti ja yhteiskunnan palautuessa epidemiasta niin kutsuttuun uuteen normaaliin (ilman koronavilkkuja), sillä (oireettomia) taudinkantajia olisi enää esimerkiksi 5 henkilöä eli 1/1 000 000 hlö, ja todennäköisyys, että tällainen suomalainen jossain vaiheessa piipahtaisi jossain väkijoukossa pikaisesti, ja siis sinä ainoana kertana istuttaen tietämättään uuden tartuntaryppään kanssaihmisiin, on 30%, niin:
  • riski, että tartuntatauti pelmahtaisi sellaisen erittäin, e-rit-täin epätodennäköisen (noin 0,000 001%) satunnaisen joukkoaltistumisen tiimoilta uudelleen Suomen väestöön, kuitenkin on niinkin ilmeinen kuin
1-((100-30)/100)^5= 83%.


Kriittisten työyhteisöjen, kuten esimerkiksi jonkun kaupungin kaikkien palomiesten (ambulanssihenkilöstön) joutuminen yhtäaikaa karanteeniin. Tämänkaltaisessa tilanteessa saattaisi onnistua, että epätodennäköisimmästä altistuspäästä pidettäisiin karanteenia työpaikalla ja lähikontaktia vaativat tehtävät ohjattaisiin muille, voitaisiin myös vaikkapa ennaltaehkäisevästi pilkkoa henkilöstöä pienempiin osastoihin, ja osastojen välillä ylläpidettäisiin korostuneesti karanteenia yllä, verrattuna mitä osaston sisäisesti pidetään. Tapauskohtaista ongelmanratkaisua on harrastettava.


Sellaisten erillisten epidemioiden leviäminen yhtäaikaisesti, jotka itsessään ovat kenties vaarattomia, jopa täysin huomaamattomia infektioita, mutta yhdessä aiheuttavat vakavan tai hengenvaarallisen tilanteen. Esimerkiksi MRSA- eli "multippelisti resistenssi sairaalabakteeri" tai muu antibiooteille vastustuskykyinen ihmisissä- tai eläimissä kehittynyt mikrobi tai vaikkapa toksoplasmoosi tai periaatteessa minkä tahansa esimerkiksi immuniteettijärjestelmän toimintaan liittyvän hivenaineen imeytymistä verenkiertoon hidastavan mikrobin aiheuttama toissijainen, rinnakkainen epidemia. Hätäratkaisuna on kaikkien epidemianaiheuttajien leviämistapojen (sekä vaikutusmekanismien) tiedostaminen kansallisesti ja tartuntaketjujen maantieteellisen leviämisen jarruttaminen esimerkiksi koronavilkun kaltaisella systeemillä tai aiemmassa luvussa mainitulla "kontaktipäiväkirja-systeemillä".


  • Suomessa keskikesän 2020 jälkeen Otettiin "kaikki oireiset testataan" -linja. Tällöin testeihin hakeutuneiden päiväkohtainen kokonaismäärä ilmaisee sellaisen viitetiedon, että miten voimakkaasti muita sairaudenoireita ilmenee yhteiskunnassa. Sairausoireet kun toisinaan aiheuttavat, että kansalainen lukeutuu sellaiseen riskiryhmään, johon CoViD-19 -taudilla olisi vaikeampi taudinkuva. Tästä syystä (usean yhtäaikaisen infektion tuottaman komplikaation välttämiseksi, toisaalta työläiden ja lopulta korona-negatiivisiksi osoittautuvien karanteenitoimien välttämiseksi) kansalaiset syksyllä 2020 esimerkiksi hankkivat kausi-influenssarokotuksia verrattain runsaasti (rokotteet loppuivat kesken marraskuun alkupuolella).
    • päiväkohtaiset testimäärät ilmaisevat yhteiskunnassa vallitsevaa todennäköisyyttä ajautua muiden pöpöjen aiheuttamien infektio-oireiden vuoksi "CoViD-riskiryhmäläiseksi".


Poikkeustilan aikaisten tiesulkujen valvontaongelma. Mahdollinen skenaario, että tiesulkujen tarve on pitkäaikainen.

  • Tiesulkujen toteuttaminen puomien sijaan panssariestein ja parruin, joita asetettu kahdet, esimerkiksi parin kilometrin päähän toisistaan, ehkäisemään tiesulun yli toiselle puolen loikkiminen: sellaiselle tieosuudelle, jolla liikennettä voidaan esmerkiksi kelikameran tai peltipoliisin kautta tarkistaa (esim. juontokourakikkailun ehkäisemiseksi).
  • Tiesulut auki öisin (työajan ulkopuolella kuten klo 23-05), jotta rekat pääsevät kuljettamaan alueelle tarvittavan rahdin, mutta työnantajat eivät voi velvoittaa ulkopaikkakuntalaista työntekijää saapumaan päivätöihin.
  • Välttämätön yötyö järjesteltävissä (työntekijän kanssa sopien).
  • työkohteeseen keskittyvät (epäsosiaaliset) urakkatyöt järjesteltävissä (alueella majoittuminen).


  • Euroopan Unioni. Euroopan unionin hallinto monin erilaisin lihaksin pyrkii intensiivisesti edistämään mm. alueellaan asuvien ihmisten estotonta liikkuvuutta kansakuntakohtaisia etuja huomioon ottamatta.
    • Euroopan Unionin motiivi ja agenda on yhtenäisen talousalueen ja elinkeinoelämän muodostaminen.
    • koska tiedossa on, että EU-maiden kansalaisilla (ja ylipäänsä maailman matkustuskykyisillä kansalaisilla) on toisaalta kertynyt paljon säästöjä, toisaalta "matkustamiskiimaa", niin vastaavalla tavalla kuin rokotteiden lupien myöntämisissä ilmeni kansainvälistä painetta (ensin rokotusluvan myöntänyt sai rokotustoimitusten suhteen etumatkaa), myös kansainvälisen turismin osalta tulee ilmenemään vastaavaa kiirehtimistä (ensin turismin salliva saa käärittyä runsaimman katteen sekä vastaanotettua isoimmat voluumit turisteja)
      • EU pyrkii tässä massiivisiin rahavirtoihin liittyvässä kilpailussa "pitämään puolensa".
        • EU:n määrätessä rajat auki turisteille, EU-maat ajautuvat kilpailemaan keskenään ohjatakseen turistien tulvasta mahdollisimman ison osuuden omaan maahansa.
          • turistibuumia {eli runsas löysä raha turistien vyölaukuissa johtaa kiihtyvään kilpailuun palveluntarjoajien kesken, toinen toistaan hunajaisemmin mainoksin, kiihottaen entisestään turismikiimaa} seuraava korona- {tai jonkin uuden tai entisen tartuntataudin} pandemia-aalto.
            • Monien kansallisvaltioiden kertakaikkiset tuhoutumiset {mm. sotien kautta hävitys}.
    • Edellä olevasta EU:n lähettämän uhkauskirjeen johdosta Suomen kansallisvaltion rajaliikenteen akuutista tiukentamistarpeesta ja -aikeista luovuttiin sillä tavoin passivoituen, että vielä 26.3.2021 ongelmana ollutta reguloimatonta rajaliikennettä lähdettiin kompensoimaan poikkeustilalainsäädännön suomin oikeuksin esimerkiksi säätämällä hankalimmilla epidemia-alueilla kaupunkikohtaisia eriasteisia pakkoja ja rajoituksia, jopa raskaita, viranomaisten valvottavia lockdowneja, kaupunkien omaa elinkeinoelämää seisauttaen, jollaista ratkaisua/priorisointia monet esivallassa ovat pitäneet monin tavoin ristiriitaisena ratkaisuna.


  • Yli vuoden jatkuvat rajoitustoimet. Todettavissa esimerkiksi käsityöliikkeissä sekä päivittäistavarakaupoissa, että joko valitaan olla ilman maskia ja turvavälein tai maskilla ja toisiin asiakkaisiin lähes nojaillen. Osa, esimerkiksi vaihto-opiskelijat, todennäköisesti eivät harrasta maskeja, koska heillä ei ole varaa sellaiseen. Joka tapauksessa tällainen yleisilmapiiri julkisissa paikoissa indikoi sellaista yleistä mielialaa, että täällä voitaisiin aikaa painottaa/siirtyä/vaihtaa henkilökohtaisista ja yhteisöllisistä tavoista yhteiskunnallisiin ja teknisiin menetelmiin hallita epidemiaa.


Riskitilanteita[muokkaa]

Aluksi tarkastelemme raportteja CoViD-19 -virustaudin leviävyydestä (ennen Suomen maskisuosituksia ja Koronavilkku-sovelluksen julkaisua), joka on jossain määrin yleistettävissä muihinkin samankaltaisesti tarttuviin epidemioihin, sillä leviävyyden todettiin keskeisellä tavalla riippuvan ihmisten käyttäytymisestä eli aktiivisesta laumasuojasta.

  • 10–20% tartunnan saaneista saattaa aiheuttaa jopa 80 prosenttia jatkotartunnoista (maailmanmittakaavassa). Jatkotartuntoja syntyy tyypillisesti kouluissa, päiväkodeissa, baareissa, harrastuksissa, työpaikoilla ja yksityisissä juhlissa, jolloin ollaan pitkiä aikoja lähikontaktissa sisätiloissa.
  • Pieni osa {5-15%} tartutti viruksen 1–4 ihmiseen, useimmiten samassa taloudessa asuville (Suomen mittakaavassa).
  • 75% tartunnan saaneista ei aiheuttanut jatkotartuntaa kenellekään (Suomen mittakaavassa).

Useamman suomalaisarvion mukaan 5% karanteeniin asetetuista osoittautui lopulta infektoituneeksi, ja tavallisimmin kyse oli tällöin infektoituneen perheenjäsenistä.

Erään tiedon mukaan 2021 ensimmäisen neljänneksen aikana 50-100% infektoituneen perheenjäsenistä infektoituu myös. Tieto on sikäli ristiriitainen, että käytännössä edellä olevassa skenaariossa käy niin, että yhä useamman perheenjäsenen ollessa infektoitunut, lähes varmasti lopulta kaikki perheenjäsenet infektion.


Voidaan siis CoViD-19:n osalta ja yleisemminkin todeta se, että epideemian tartuntaketjujen leviäminen eteenpäin maan sisällä on pysäytettävissä "viruslinkoja" (isoja ihmismääriä, jolloin todennäköisyys taudinkantajien läsnäololle on huomattavan korkea) välttäen ja muiltakin osin käyttäytymistään järkevöittäen, ja että suomalaisittain tällainen aktiivisen laumasuojan ylläpitäminen ei valtaosalle kansalaisista ole erityisen vaativakaan ponnistus, mutta haasteena tässä on se, että siinä hyvin onnistuminen edellyttää kokonaisvaltaista eli kaikkien kansalaisten osallistumista aktiivisen laumasuojan ylläpitämiseen, sillä ihan yksikin infektoitunut yliaktiivinen henkilö helposti aiheuttaa useiden kymmenien uusien henkilöiden infektoitumisen.

Turistien ym. ulkomailta Suomeen tulevien henkilöiden mahdollisiin infektioihin ei paikallisin toimin voi tietenkään vaikuttaa, valitettavasti, mutta niiden tuomiseen sekä tällaisiin uusiin tartuntaketjuihin osallistumiseensa voi - sekä ulkomailla seikkaillessaan että kotimaassa ollessaan epidemian / pandemian paikalliset kehittymistrendit aktiivisesti huomioon ottamalla.

Huomioi, että riippumatta mihin oireiltaan samankaltaiseen infektioon sattuu sairastumaan, niin se aiheuttaa kumulatiivisia ongelmia, sillä epidemiaa pyritään samanaikaisesti torjumaan. Joten ensisijaisena tavoitteena on suojautua sellaisilta infektioiden leviämistavoilta, joita kautta leviävät muutkin sellaiset infektiot, jonka oireet ovat samankaltaisia kuin pääasiallisen epidemian oireet.


  1. keskustelevien seurueiden keskinäiset ohittamistilanteet kävelykadulla tai lenkkipolulla
    • jomman kumman porukan keskustellessa ohittaminen saattaa tapahtua varomattomasti ja infektiivisesti
  2. kansalaisten pakkautuminen ulkoliikuntapoluille (kuten hiihtoladuille) välttyäkseen infektioilta
    • baanojen leveydestä suhteessa niiden käyttöasteeseen huolehtiminen
    • kaikki ulkoilureitit lenkkejä ja niissä suositus-kiertosuunta (esimerkiksi sieltä-täältä suosituskiertosuunnassa kulkuväylän oikeanpuoleisten puiden merkitseminen vaikkapa narulla, jolloin intuitio ohjaa tämän kiertosuunnan). Kaksilatuisten baanojen vasen puoli ohituslatu.
    • Erämaaladuilla mikäli soveliasta, ainakin siellä täällä ladun eriyttäminen toistensa läheisyydessä kulkeviksi "ohitusladuiksi", (vastaavin narumerkinnöin puissa hiihtosuunnan indikointi).
    • Kynsivalkeapaikkojen perustaminen nuotiopaikkojen oheen
    • Samanpituiset polttopuupöllit ja niihin soveltuva pitkään momenttivarteen perustuva turvallinen halkojen halkaisulaite taikka terävä halkaisukirves (ehkäisemässä huhkimisen ja läähätyksen aiheuttamaa virusten pöllyämistä nuotiopaikoilla).
  3. hövelisti toteutuvat karanteenisuositukset, esimerkiksi ulkomailta saapuvat kausityöntekijät; turistit; lapsiperheet yleisissä tiloissa kuten kaupassa
    • kausityöntekijöiden tarve päästä mahdollisimman pian töihin
    • ulkomaalaisten työntekijöiden sekä turistien matalemmat motiivit huolehtia, etteivät muut ihmiset saa tartuntaa
    • yskivät, itkevät, kiukuttelevat, marisevat, pölisevät, turisevat, touhaavat ja kiekuvat lapset ja vauvat (mm. kassajonoissa)
    • jälkikasvuaan hyssytellen, körötellen, pusutellen, paijaten yms. tavoin kosketellen rauhoittelevat vanhemmat
  4. epäselvät jonot
    • liian pitkää turvaväliä pitäessä toinen ei erota, jonottaako henkilö, ja ottaa paikan tämän edestä
  5. sisällä tapahtuvat kokoontumiset esimerkiksi koululuokassa, kahvihuoneessa tai kapakassa
    • äänekäs juttelu
    • henkilöiden ruumiinlämmöstä johtuen ilma kiertää voimakkaasti huoneessa (korkeussuunnassa) ja sekoittuu
    • kiertelyt useissa paikoissa/ihmisporukoissa (toistuvasti) ovat saaneet aikaan vakavia laajoja joukkoaltistumisia, yksittäisestä infektoituneesta johtuen.
    • samoissa ryhmissä/joukoissa sekä sijainneissa kiinteästi pysytteleminen, mikäli ryhmittyminen kerran on välttämätöntä.
  6. alueilla, kuten kaupungeissa, maakunnissa tai valtioissa, joissa infektio on yltynyt merkittävästi, käyminen
    • päivittäiset tartuntaluvut ja niiden perusteella laskettu esiintyvyys tai "liikennevalo" kyllä välillisesti indikoivat sitä, miten hyvin karanteenit pitävät ja miten ihmiset käyttäytyvät epidemian suhteen, mutta eivät varsinaisesti ota suoraan kantaa tällaisiin seikkoihin.
  7. koronan testaamisen ajoittuminen väärin
    • ihanteellinen ajankohta oikean testituloksen saamiseksi on 1-2 päivää infektio-oireiden alkamisesta
    • testausruuhkasta yms. syistä johtuen muodostuneet jonot saattavat viivästyttää testiin pääsemistä parhaaseen ajankohtaan, mistä johtuen testeihin kannattaa hakeutua mahdollisimman aikaisessa vaiheessa.
    • parin päivän jälkeen oireiden ilmaantumisesta koronavirusten määrä nenän limakalvoilla pienenee.
  8. oleileminen tiloissa, joissa on oleskellut henkilöitä, jotka eivät osaa hyödyntää hengitysmaskia oikeaoppisesti. Kirurginmaskien on eräässä yliopistotutkimuksessa todettu estävän kokonaan sellaisten virusten päätymisen huoneilmaan uloshengitysilman mukana, jotka leijuvat aerosolipisaroissa ulos hengitysteistä. Esimerkiksi koronavirusten on todettu olevan tällainen virustyyppi (em. yliopistotutkimuksessa oli tutkittu SARS-CoV -infektoituneita potilaita, tutkimuksessa vertailtiin erilaisten epidemianaiheuttajien suodatettavuutta kirurginmaskilla, tutkimustuloksista ilmeni SARS-CoV:n suodattuvuuden johtuvan osan koehenkilöistä uloshengitysilmassa leijuvien aerosolipisaroiden suodattumisesta, mutta kyseisessä tutkimuksessa ei kuitenkaan tarkoituksellisesti/tietoisesti tuotettu aerosolipisaroita uloshengitysilmaan, siis tutkimusraportin ja mittaustulosten perusteella ne koehenkilöt, jotka mahdollisesti puhuivat tai ääntelivät kokeen aikana, eivät tiedostaneet sen vaikuttavan tutkimustuloksiin, kuten ei tutkimuksen tekijätkään).
    • mahdollinen pintojen kontaminoituminen, kun on kosketeltu käsillä käytettyjen maskien suodatuspintoja
    • väliaikaisesti kasvojen edestä pois otetut kirurginmaskit, jolloin kuivahtamaan päässeet kirurginmaskien suodatuspinnat saattavat päästää suodatuspinnan kuitujen sisään pisaroiden mukana imeytyneet mahdolliset infektiopartikkelit huoneilmaan.
    • vääräntyyppiset hengitysmaskit: esimerkiksi fleece-huivit sekä päähuivina käytetty huivityyppi (bandana) on todettu uloshengitysilman aerosolipisaroiden suodattamisen suhteen hyödyttömiksi, ja näitä huivityyppejä on Suomessa ollut myynnissä kertakäyttömaskien yhteydessä, ilman täsmennystä niiden kelvottomuudesta, mistä syystä kyseistä seikkaa ei välttämättä kunnolla tiedosteta.
    • liiallinen luottamus maskien suodatustehoon: esimerkiksi kirurginmaski ei erään laboratoriotutkimuksen mukaan ilmeisesti kuitenkaan suodata enempää kuin (kappalemäärällisesti mitattuna) 98-99% intensiivisen puhumisen aikana suusta ulos kantautuvista aerosolipisaroista (päästäen läpi enintään 4% pisaroista), mutta N95-maski (eli FFP2) suodattaisi ilmeisesti kuitenkin kaikki pisarat.
      • ero em. yliopistotutkimuksen ja tämän labratutkimuksen tuloksissa saattaa johtua esimerkiksi eri koronaviruskannasta (SARS / CoViD-19), jonka leviämisominaisuuksia tutkittiin, tai sitten todennäköisemmin siitä, että tässä labratutkimuksessa puhuttiin tarkoituksella intensiivisesti, kun taas em. yliopistotutkimuksessa puhetta ei tarkoituksellisesti tuotettu, jolloin puhuttiin vähemmän ja vaimeammalla äänellä, jolloin mm. uloshengitysilman pienemmän läpivirtausnopeuden ansiosta kirurginmaskilla mitattiin 100,0% suodatusteho.
      • suojain, joka ei estä kontaminaatiota, mutta vähentää sitä, oikein käytettynä todennäköisesti kuitenkin oleellisesti alentaa infektion leviämisen/infektoitumisen todennäköisyyttä.
    • burkan kaltaiset kasvohuivit, huntu- ja harsokankaat, pleksivisiirit ym. peitteet, jotka eivät periaatteeltaan ja/tai materiaalinsa puolesta toimi itsessään hengityssuojaimen tavoin, vaan sen sijaan kääntävät uloshengitysilman virtaussuuntaa tai levittävät sitä.
    • maskit, joissa on uloshengitysventtiili.
  9. Varsinkin kuntosaleilla saatu pintakontaminaatioiden joukkotartuntoja tammikuun 2021 lopulla.
    • sinänsä tavallinen ilmiö (esim. noroviruksen kanssa), mutta nyt ilmeisesti tarttuvuus arvellaan muuttuneen poikkeuksellisen herkäksi. Saattaa viitata esim. siihen, että virusta esiintyy hikipisaroissa (ts. ihon pinnalla).
    • suojahanskat (esim. hengittävät nitriili-polyester-työhanskat) käsissä, jotta hiki ja räkä tulisi pyyhittyä joko pyyhkeeseen tai rystyspuolen polyesterkankaaseen.
    • UVC-sterilointivalot. Huom. kvartsilasi-loisteputkipohjaiset UVC-lampu emittoivat myös vaalean sinistä näkyvää valoa, melko kirkkaasti, joten voi tulla kysymykseen jopa tavanomaisten e27 -kattovalojen korvaaminen UVC-valoin näkyvyyden treenisalissa siitä kärsimättä.
    • UVC-lampun edessä ei sovi olla mitään esim. lasisuojusta tai muovista filmiä, sillä UVC-säteily ei pääse siitä läpi.
    • UVC-valon kudosläpäisevyys on noin 10 mikrometriä, joka on niin ohut filmi, että se ei desinfioi edes koronaviruspitoista hikipisaraa, mutta läpäisevyys riittää desinfioimaan viruspitoisesta hiestä kostuneen nahkapehmustepinnan.
    • multifunktionaalisena ratkaisuna: cärpäspyydys.
  10. liikkeet ja kaupat, joissa asioivat asiakkaat eivät tapaa desinfioida käsiään (ja ostoskorin/kärryn kahvaa) sisään tullessaan.
    • valintamyymälät, joissa ilmenee kovaäänistä puhetta taikka hyllytuotteiden tai tuoretuotteiden valikointia eli siirtelyä paljain käsin, aiheuttavat infektoitumisriskin.
    • Kylmäkaappien ja kylmäaltaiden oviluukkujen kahvat, (mikäli niitä joudutaan availla paljain käsin, jalalla sekä käsivarrella toimivia avausmekanismeja on myös siellätäällä)
      • tällaisten kontaminaatioiden aiheuttama infektioriski liittyy kasvojen putsailuun sormilla, jolloin limakalvoille päätyvä virus saattaa johtaa infektioon.
      • kontaminaatioiden leviäminen ympäriinsä pinnoilta toisille (CoViD-19 -viruksen deaktivoituessa noin kolmessa päivässä) ei ole samanlainen riski kuin esimerkiksi radioaktiivisen pölyn (eli näkymättömien, elimistöön joutuessaan kudosta tuhoavien kontaminaatiotahrojen) leviäminen vaikkapa ydinvoimalaitoksen taukotiloissa, mutta nämä useita päiviä pinnoilla säilyvät viruskontaminaatiot kuitenkin päätyvät sotkemaan kaikki pinnat (tiskikoneesta nosteltuja puhtaita astioita myöten) ellei tästä minimaalisesta ja täydellisesti näkymättömästä yksityiskohdasta huolehdita.
      • Kahvojen (ulko-ovista kaapinoviin ja vesihanoihin) käsitteleminen nimettömän ja pikkusormen avulla, ja kasvojen pyyhkiminen yms. maneerit puolestaan totutusti etu- tai keskisormella. Jos taas tottumus on käyttää nimetöntä ja pikkusormea kasvojen pyyhkimisiin, niiden sormien käyttämättömyys kahvoihin tarttuessa.
      • kahvojen käsittely vasemman käden hihalla, kasvoihin liittyvät maneeritoiminnot oikean käden sormilla (taikka oikean käden hihalla kahvat, vasemmalla kädellä kasvot).
      • kahvojen käsittely hatun avulla (hyvin pieni kontaminaatioiden leviämisriski, koska hattuja on tapana riisua ja pukea sekä säilyttää hattuhyllyillä yms. tavoin erillään niihin vain vähäisesti käsillä koskien).
  11. butiikit ja isot tavaratalot, joihin saapuu ihmisiä laajalta alueelta
    • ostoskertakohtaiset paljousalennukset, jotta "purkan ostajat" eivät sen takia tulisi tavarataloon ja jotta sinne tulevat ostaisivat suunnitelmallisesti ja isomman määrän ostoksia kerralla, jolloin yksittäisten kotitalouksien kaupassakäyntikertojen harvetessa tavaratalojen asiakasvirta harvenisi.
    • samankaltainen menettely voisi olla esimerkiksi elintarvikeostosten ohjeellinen minimisumma.
      • kuten ruokakunnan kokonais-väkimäärän mukaan: esimerkiksi +20 eur/aikuinen ja +10 eur/lapsi.
    • eroaa tukusta ehkä siinä, että yksittäisiä tuoteartikkeleita ei kuitenkaan osteta niin isoissa erissä.
    • ostoskärryjä voi pikalukittaa esimerkiksi U-profiilisella vanerinpalasella etulaidoistaan vastakkain tukkukoon ostoskärryn tarpeeseen.
    • kyläkohtainen päivittäistavaroiden hankkiminen onnistuu kätevästi esimerkiksi perustamalla tili (rahaston kirjanpito, korvamerkitty varallisuus), jonka kotitalouskohtaisesti korvamerkitty kirjanpito voidaan toteuttaa manuaalisesti vaikkapa skipatun kahdenkertaisen kirjanpidon menetelmällä turvallisesti.
    • Alumiinilaminaattipintaisesta XPS-eristelevystä pystykaapin valmistaminen parvekkeelle (tms. hiiri- ja varkausturvalliseen ulkotilaan).
      • hyllytasot esimerkiksi ohutta aaltopeltiä tai hammasprofiilia (joka painettu keskeisesti taka- ja sivukylkien sisään ja kenties silikonoitu).
      • Aaltopeltihyllyjen aallonpohjiin voi laittaa vettä jäätymään ja siten tasaamaan mahdollisia keväisiä lämpötilanvaihteluita.
      • Mahdollisuus rakentaa tällainen kylmiökaappi myös esimerkiksi makuuhuoneen vaatekaapista/komerosta, jolloin viilennys esimerkiksi ulkona jäädytettyjen limsapullojen avulla. Lisäämällä suolaa pulloveden sekaan, jäätymis- ja sulamislämpötilaa (kylmiön sisälämpötila) pystyy säätämään haluamalleen tasolle (välillä 0...-20oC:een).
        • Menettelyn "kotiteollistamiseksi" kannattaa ulkona säilyttää esimerkiksi alumiiniastiassa kylläistä suolavesiliuosta. Siihen upottaen "kylmäkallet" jäätyvät talvipakkasilla ulkona äärimmäisen nopeasti.
        • Jäätynyt kylmäkalle, joka tuodaan kylmälaukkuun tai kylmiöön, lauhtuu aluksi jäädytyslämpötilastaan siihen lämpötilaan, jossa sen suolavesiliuos alkaa sulaa, ja säilyttää tämän sulamislämpötilan kunnes kaikki jää on sulanut, minkä jälkeen kalle lämpenee ympäristön lämpötilaan.
        • Suolavesiliuos on "kylmennysenergialtaan" yhtä hyvä kuin puhdasta vertä sisältävä kalle, mutta luonnollisesti alemman lämpötilan ylläpitäminen kylmiössä merkitsee isompaa lämpötilaeroa eristemateriaalin pintojen välillä eli isompaa lämpövuota sen läpi, mistä johtuen kylmempää lämpötilaa ylläpitävä kalle sulaa loppuun hieman nopeammin. Teoriassa sulamisaika on kääntäen verrannollinen lämpötilaeroon.
        • Aaltopeltimuotoinen hyllytaso käyttäytyy lämmönvaihtimena vaakatasoon aaltouraan asetetulle jäähdytyspullolle.
      • kylmiön ovet voivat olla esimerkiksi hyllykohtaisia, jolloin vältytään tarpettomalta kylmyyden hukalta ovia availlessa.
        • ylin, jos sen yläpuolella ei ole aaltopeltihyllykettä kylmäkalleineen, soveltunee herkästi paleltuvolle vihanneksille.
        • ostoskassin saattaa voida sijoittaa jopa sellaisenaan kylmiöhyllylle, purkamatta ostoksia.
        • jääkaapinvalot voivat olla esimerkiksi patteritoimisia liiketunnistinvaloja (tai painettavia), koska niiden päälläoloaika ja energiantarve on minimaalinen.
      • ovet voivat olla esimerkiksi irrallisia alumiinilaminaattipintaisia levynpaloja, joihin on upotettu magneetit, jotka kohdat teipattu alumiiniteipillä (helppo puhtaanapito), ja kaapin kyljissä magneettien vastakappaleet vastaavalla tavalla asennettu. Tällaisen puskusauman ilmatiivisteeksi (estämään esimerkiksi jyrsijöiden hakeutuminen paikalle) riittää ohut viiva jotain elastista lapeaa teippiä tai jopa kynsilakkaa tai vaikka tussilakkaa, sillä oven puskut on helppo saada sadasosamillilleen samaan tasoon (kylmäkaapin rakentamistapa/kylkien kokoamisjärjestys oikein suunnittelemalla)
        • poikittaisen aaltopellihyllytason ansiosta kondenssivedet eivät valu kyllyltä toiselle.
      • kylmiösäilytyksen optimaalinen lämpötila on ainakin kalan ja äyriäisten osalta välillä +0...+3o C. Botulium -nimisen anaerobisen bakteerin lisääntymisen estämiseksi. Alhaisin 'korkein sallittu kylmiölämpötila' ruokateollisuuden kylmäketjuissa on +2oC (raaka jauheliha).
        • mikäli kylmiön lämpötilaa yrittää pitää alle nollassa, tällöin viilennysenergiaa kuluu hukkaan vesipiroisten elintarvikkeiden (kuten jauheliha) jäätymireaktioon.
      • kylmiö voi olla järkevää suunnitella tilavaksi, jotta siinä mahtuu säilyttämään kuivaelintarvikkeitakin (esimerkiksi ilmaston lämpenemisen myötä tulevilta vieraslajeilta, mikrobeilta tai kulkutautikontaminaatioilta suojassa), periaatteessa ei ole kiellettyä kylmäsäilyttää muita elintarvikkeita nykyisinkään.
      • joutotilan (kuten portaiden alainen epäsymmetrinen tilavuus tai asiankuivauskaapin ylemmät hyllyt) saattaisi olla kätevää ottaa kylmäkaappikäyttöön.
  12. paikat, joissa vierailee ihmisiä eri paikkakunnilta.
    • julkinen kaukoliikenne (lento-, laiva-, juna- ja bussivuoroja harvennettu, junaliikenteessä vaunuja poistettu; matkustamojen täyttöaste on korkea, matkustusaika pitkä, sisäilmaa kierrätetään)
    • huoltoasemien, julkisten lounaspaikkojen ja tavintoloiden ne pinnat, joita kosketellaan ruokailun jälkeen paljain käsin, kuten istuimen selkänojat ja tankkauspistoolin kahvat sekä lasten leikkinurkkaukset.
    • FFP2- tai laadukkaampien maskien käyttö.
    • kiertoilman sterilointi tai nanopartikkelien filtteröinti (ilmanvaihtolaitteen sisällä)
    • korkean hyötysuhteen lämmönvaihdin, jotta sisäilmaa ei tarvitsisi siitä syystä kierrättää.
    • infektoitumattomuuden osoittamisvelvoite ehtona julkisen kaukoliikenteen käytölle.
    • sellaisten julkisten kaukoliikenneyhteyksien, joissa matkustaa samassa matkustustilassa henkilöitä, joiden matkustuskelpoisuus on epäselvä, välttäminen.
  13. taudinaiheuttajasta kontaminoituneiden suojavälineiden huolimaton riisuminen
    • sen jälkeisen ylivarovaisuuden aiheuttama turvallisuuden palautumisen illuusio saattaa tehostaa kontaminaation leviämistä
    • näkymättömän kontaminaation pieni todennäköisyys vähentää huolellisuutta suojavälineiden kanssa, mikä saattaa järjestelmällisesti mitätöidä niiden suojausvaikutuksen
    • huolimaton käsittely saattaa myös voimistaa epidemianaiheuttajan kontaminoitumista ympäristöstä ihmisiin, etenkin tilanteissa, joissa kontaminoitumista ilmenee yleisemmin ympäristössä kuin ihmisissä itsessään (kuten radioaktiivinen laskeuma).
    • toimivien rutiinien sekä kontaminoitumismahdollisuuksia tiedostavan ajattelutavan tavaksi omaksuminen ratkaisuna.
    • vahingossa tapahtuvilta kontaminaatioilta silloin tällöin eivät välty edes suojavälinein ydinvoimalaitoksessa työskentelevät ammattilaiset, mutta kontaminoitumisriskien aleneminen vaikuttaa tilastollisesti leviämiskertoimen R alene