HUOM! Voit itse lisätä ja muuttaa sisältöä muokkaa-painikkeiden avulla

 Olet itse vastuussa tämän teoksen käytöstä aiheutuvista vahingoista Lue lisää.

Ristikukkaiskasvit

Kohteesta Wikikko - kansan taitopankki
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Vähän kemiallista puolustusta --> paljon erikoistuneita tuholaisia. Rikkakasvit tehokkaita siemententuottajia, nopeakasvuisia, pitkä kukinta-aika ym. Ristikukkaisten nuoret lehdet vitamiinipitoisia, miellyttävän makuisia. Peltokanankaalin, peltoretikan, lutukan ja peltotaskuruohon kevätversot ja talvehtineet lehtiruusukkeet vihanneksiksi, nuoret lehdet salaattiin, muhennoksiin, leivän päälle.

Kaali[muokkaa]

Brassica oleracea. Idioplasteja, soluja joihin erittyy sinappiöljyä, murskaantuessa myrosinaasi -entsyymi hajottaa sinappiöljyä. Kaalin kasvua edistää tilli ja koiruoho.

Nauris, rypsi, peltokaali[muokkaa]

B. campestris. Nauris, turnipsi, rypsi peltokaalin muunnoksia.

Lanttu, rapsi[muokkaa]

Lanttu ja rapsi B. napus :n muunnoksia.

Mustasinappi[muokkaa]

B. nigra. Sinappiöljy antaa aromin sinapille, jota valmistetaan sareptansinapin ja mustasinapin siemenistä.

Sareptansinappi[muokkaa]

B. juncea.

Lituruoho[muokkaa]

Arabidopsis thaliana. Koekasvi perusilmiöiden tutkimiseen, helppo kasvattaa.

Ruotsinpitkäpalko[muokkaa]

A. suecica. Ilmeisesti lituruohon ja hietapitkäpalkon risteymä.

Ukonpalko[muokkaa]

Bunias orientalis. Venäjältä. Runsas mm. Suomenlinnassa. Liikkunut pitkälti sotatoimien mukana.

Harmio[muokkaa]

Berteroa incana. Venäjältä. Mm. Suomenlinnassa.

Ratakrassi[muokkaa]

Lepidium densiflorum. Kaikilla junarataosuuksilla. Junien mukana paljon siementä tuottavat kasvit leviävät hyvin.

Hietapitkäpalko[muokkaa]

Cardaminopsis arenosa. Pohjoisilla junarataosuuksilla. Saksalaisten joukkojen mukana varsinaisesti.

Peltokanankaali[muokkaa]

Barbarea vulgaris. Erityisesti levisi tuontiheinänsiemenen mukana. 1800-luvun lopulla. Sitruunan kirpeyttä.

Kevättaskuruoho[muokkaa]

Thlaspi alpestre.

Peltotaskuruoho[muokkaa]

T. arvense. Maistuu sipulilta.

Lutukka[muokkaa]

Capsella. bursa-pastoris. Jo kivikautisilta asuinsijoilta.

Peltoretikka[muokkaa]

Raphanus raphanistrum. Yrttimaan aromia.

Peltoukonnauris[muokkaa]

Erysimum cheiranthoides.

Vanhan kulttuurin seuralaiskasveja, asutuksen piirissä kasvaneita ja vieläkin kasvavia.

Litutilli[muokkaa]

Descurainia sophia.

Pihakrassi[muokkaa]

Lepidium ruderale.

Litulaukka[muokkaa]

Alliaria petiolata. Sipulinmakuinen

Rohtopernaruoho[muokkaa]

Isymbrium officinale.

Piparjuuri[muokkaa]

Armoracia rusticana.

Illakko[muokkaa]

Hesperis matronalis.

Morsinko[muokkaa]

Isatis tinctoria. Morsiuskruunu. Kirjassa Musta tiikeri neanderilaistyttö Morsinko. Siniväriä, jota käytetty mm. Rooman aikaan sotamaalauksissa sekä viikinki Orm Punainen ryöstellessään kaupunkeja. Weid-nimistä väriainetta viljeltiin keskiajalla, kunnes indigo. Keripukkiyrtti.

Vesinenätti[muokkaa]

Rorippa amphibia.

Rantalitukka[muokkaa]

Cardamine parviflora.

Isokrassi[muokkaa]

Lepidium latifolium.

Kevätkynsimö[muokkaa]

Erophila verna. Kukkii vapun aikaan. 4 sisaruslajia. Laji, jossa huomattiin itsepölytyksen merkitys muuntelulle.

Purolitukka[muokkaa]

Cardamine amara. Kertoo lähteen paikan. Talvehtii vihreänä. Sek. luhtalitukkaan.

Metsälitukka[muokkaa]

C. flexuosa.

Luhtalitukka[muokkaa]

C. pratensis. Ei löydy lähteiltä.

Niittylitukka[muokkaa]

Merisinappi[muokkaa]

Cakile maritima. Hietikkojen pioneerikasvi.

Merikaali[muokkaa]

Crambe maritima. Hietikkojen pioneerikasvi.