Puulajit

Yleistä

Tämä sivu käsittelee puulajit, niiden ominaisuuksia ja käyttötarkoituksia.

Katso myös puusta oma sivunsa: Puu

APACHI

Vaaleankeltainen, työstetty pinta ei ole tasainen vaan uurteinen, kevyt, pehmeä, hyvä lämmöneristämiskyky, helppo työstää ja pintakäsitellä. Tiheys 340-500 kg/m3.

Saunan lauteet, katto- ja seinäverhoilu, taulun kehykset, puu-uistimet, puuveistokset, vanereiden sydänmateriaali.

BALSA

Valkoinen, kellertävän harmaa, joskus punaisenruskea vivahde, uurteinen pinta, huokoinen, karkeasyinen, pehmeä, huono lujuus, työstö helppoa, jälki voi olla huono, pintakäsittely vaikeaa. Tiheys 90-250 kg/m3.

Eristysaine, puu-uistimet, lennokit.

DOUGLASKUUSI

Katso sivu Havukasvit

EEBENPUU

Useita, mustasta (tunnetuin) harmaan ruskeaan, kovaa, hienosyistä, vaikea työstää. Tiheys 900-1100 kg/m3.

Taide-esineet, pelinappulat, soittimen osat.

GUAJAKKIPUU

Itsevoiteleva, äärimmäisen kulutuksen kestävä.

Hammaspyörät, vaunun laakerit.

HAAPA

Katso sivu Haapa

HIKKORI

Kirveenvarret, grillihiilet.

IROKO

Afrikkalainen teak. Kellanruskeasta tummanruskeaan, pinnassa uurteita, hyvä lujuus, helppo työstää, ominaisuudet tiikkimaisia, haponkestävä. Viiluna, sahatavarana. Tiheys 650-750 kg/m3.

Huonekalu- ja rakennuspuusepäntöihin, ulko-ovien kynnykset, veneisiin, kemiallisten tuotteiden altaat ja sammiot.

JAKARANDA

Palisanteri, ruusupuu. Punaisesta, violetinruskeasta suklaanruskeaan, lähes mustaan, kovaa, melko hienosyistä, pintakäsittely helppoa. Massiivipuuna, viiluna. Tiheys 800-1100 kg/m3.

Huonekaluteollisuus, sisustaminen, soittimet, pelien osat, työkalujen kahvat.

JALAVA

Katso sivu Jalava

KATAJA

Katso sivu Kataja

KOIVU

Katso sivu Koivu

KONTORTAMÄNTY

Katso sivu Havukasvit

KUUSI

Katso sivu Havukasvit

LEHMUS

Metsälehmus

Tilia cordata. Tilia=ptilon eli siipi, hedelmissä. Cor=sydän, lehdestä. Niinipuu, pärnä, pärkkä, pernu. 400-600 vuotta. Rauhoitettu Ahvenanmaalla. Keskiajalla niinivero vähensi metsiä. Kotitarvekäyttöön vielä 1900 vuosisadan alussa. Pohjoisimmaksi levinnyt jalo lehtipuumme. Istutetetaan kotitalon viereen suojaamaan salamaniskuilta.

Hyönteispölytteinen. Kukinta-aikana mesipisaroita (mesikaste) tippuu lehtikirvojen ulosteena, kelpaa mehiläisille. Huumaantuneita mehiläisiä lehmuksen alla kenties meden myrkyllisten aineiden takia. Sarviäkämäpunkkien sylki ärsyttää ja kasvaa onttoja äkämiä punkin suojaksi.

Pyhä puu. Muinaisskandinaaveilla hedelmällisyyden jumalattarelle Freijalle. Keijujen ja tonttujen puu, asuvat juurien alla, ei ole hyvä häiritä auringonlaskun jälkeen lehmusta. Vanhoissa lehmuksissa lehmuskäärme, suunnaton lohikäärme jonka takia ei uskalleta leikata ruohoa lehmuksen alta.

Köysiä, kalaverkkoja, koreja.

Niinisalot.

Nila

• Niini, ohutta ja sitkeää syytä. Niini ollut veroparseli. Köysiin, mattoihin, säkkeihin, jalkineisiin. Irtoaa helposti kun nesteet liikkeessä eli puu mäihällään. Värjättävissä kasviväreillä.

Pitkät kuorinauhat juhannuksen aikaan nippuina järveen syksyyn asti, sitten vilotaan eli veitsellä erotetaan säiekerros irti kaarnakerroksesta, lima huuhdotaan pois ja laitetaan kuivamaan. Myös syystalvella puusta irti ja saunotetaan kahdesti, jolloin sitkeämpää kuin liotettu.

Kuori

Pensselit.

Lehdet

Tarkasti vaakatasossa. Teenä hiostettuna ja kuivattuna muiden lehtien kanssa. Lehdesrehuksi.

• Hiostus eli nuorien lehtien annetaan hieman nahistua, solukko rikotaan puristelemalla ja pyörittelemällä pieniksi palloiksi, sullotaan lasipurkkiin tiukkaan, tiivis kansi, 2-3 pv pimeässä 40 asteessa. Lehdet avataan ja kuivataan heti.

Kukka

Teenä lääkkeeksi tuoreina ja kuivattuna. Kerätään heti puhjettua kukkaperineen ja suojuslehtineen, kuivataan varjossa, lämpimässä, vetoisassa, säilytä ilmatiiviisti. Tee vilustumiseen, flunssaan, nuhan ja yskään. 2dl kiehuvaa vettä, 2 rkl hienonnettuja kukkia, hauduts 15min. Terveyskylpy. Lehmushunaja arvokasta.

Hedelmät

Ruokaöljyä, ei säily.

Puuaines

Helppo vuolla. Luokkipuu, astiapuu, syvät koristeveistot, sorvityöt, saunan sisustus, leikkikalut, piirustusvälineet, proteesit, soittimet, pärekorit, valu- ja hattumuotit, lyijykynät, piirustuslaudat, viivoittimet, lentokoneenosat, hiili.

LEHTIKUUSI

Lehtikuusen laatu vaihtelee, kestää lämpötilan vaihteluja, kestävää. Hyvä hirsirakentamiseen.

Vesirakennelmat, paalut, pylväät, patoluukut, paanut, sangot, kirnut, sillat, veneet, huonekalujen rungot, tynnyrit, pakkaukset, ratapölkyt, vesijohdot.

LEPPÄ

120 vuotta. Leppä tarkoitti verta, lepän nimi sen sisältämästä nesteestä, joka muuttuu punaiseksi ilmassa. Ensimmäisien vuosien jälkeen 30 vuoden ikään asti maamme nopeakasvuisin puulaji. Jätevesien imeyttäjä. Sädesieni bakteeri ärsyttää juuren kasvattamaan korallimaisia äkämiä. Niissä sädesienet sitovat ilmakehän typpeä ammoniakiksi. Lehdet putoavat vihreinä. Ei ota lehtivihreää talteen.

Sielupuu, suojaa että karkottaa. Hankitaan pyyntionnea, suojaa pedoilta, nostatetaan lempeä, kylvetetään vainajia. Suojaa noiduttuihin esineisiin koskijaa, avustaa taikamenoissa esim. pääsyssä pois metsänpeitosta. Oven päällä oksa pitää poissa syöpäläiset että pahat henget.

Erinomainen savustuspuu.

Mahla

Haavaan.

Jälsi

Hätäravinnoksi. Teeksi myös talvella.

Kuori

Värjäyksessä ruskeita sävyjä, keltaruskeasta mustaan puretteesta riippuen. Parkkaukseen, leppätorvi paimenelle.

Lehti

Värjäyksessä tuoreista vaalean vihreää, kuivatuista vaaleaa punaista. Lehdet kerätään heti puhjettua, kuivataan ja säilytetään kangaspussissa. Vihdalla hoidetaan ihoa. Lemmenkohotukseen lepällä lämmitetyssä saunassa leppävihta. Lehdesrehuna erinomaista.

• Lehdekset. Karjan talvirehuksi. Keskikesällä korjatut lehtipuiden lehdet ja lehtioksat. Hevosille, lehmille, vuohille, lampaille, kaniineille sellaisenaan, sioille ja kanoille riivittyinä appeeksi valmistettuina. Ei tuomesta tai paatsamasta. Rehuarvon mukaan selja, vaahtera, lehmus, haapa, leppä, paju, tammi, saarni, pihlaja, koivu. Tyvestä yhteen pannalla kerpuiksi. Yksi lammas/sata kerppua talvena. Kuivumaan haasiaan. Tai lehtikoppeleita, jotka katetaan koskusilla tai tuohilla. Tai pisteaidan seipäisiin. Riivityt lehdet kuivataan tuvan lattialla. Hevosettomissa talouksissa kotiin takkavitalla, joka tehdään nuoren koivun tai pihlajan piiskasta kiertämällä latvapää lenkiksi.

Puuaines

Köyhän miehen mahonkia. Kevyt, pehmeä, taipuisa, sitkeä, lahoaa helposti, säilyy veden alla, kuivana punertavanruskea, ruskeita lyhyitä viiruja, kevät- ja kesäpuunväriero vähäinen. Tervaleppä harmaaleppää kovempaa. Helppo kuivata, työstää, pintakäsitellä. Kaunis sileä pinta. Tiheys 380-600 kg/m3.

Seipäät harmaalepästä, paalutukset, vesirakentaminen, puupenkit, lauteet, katto- ja seinäpaneelit, työkalunpäät, koristeveisto, sorvityöt, lovileikkaustyöt, maito- ja voiastiat, kapat, tynnyrit, hunajapurkit, mehiläispöntöt, laatikot, rukinpyörät, kävelykepit, äyskärit, vaateripustimet, lasivalu- ja hattumuotit, vaununosat, lestit, puukengät, soittimet, piipunkopat, lelut, seinäkellot, lyijykynät, savustuslastut, hiili, piirustushiili.

Lepän hiili sopii hyvin nokilankaan eli millä piirretään rakentamisessa linjoja. Hyvää savustuslastua!

Tervaleppä

Alnus glutinosa. Kostea, ravinteikas. Punertava puuaines. Pitkäperäiset kävyt.

Harmaaleppä

A. incana. Avoin, kuiva. Lyhytikäinen, nopeakasvuisin luonnonvaraisin puumme. Lappalaiset pureksivat sisempää kuorta, jolloin sylki punaiseksi ja sillä värjätään karvattomia vuotia.

MAHONKI

Useita, punertavanruskeaa, uria pinnassa, verraten kovaa, työstö helppoa, hyvä pintakäsitellä. Nimi usein kasvupaikan tai vientisataman mukaan. Massiivipuuna ja viiluna. Tiheys 500-750 kg/m3.

Gabon, okume. Ei varsinaisesti mahonki, muistuttaa mahonkia, vaaleanpunainen.

Hondurasmahonki. Vaalean punaruskeasta tumman punaruskeaan, liimattavuus hyvä, silkkimäinen kiilto. Erittäin uhanalainen.

Khayamahonki. Vaalean punaruskeasta punertavanruskeaan.

Makore. Vaaleanpunaisesta tummanpunaiseen.

Sapelimahonki. Punaruskea, raidallisuus säteen suuntaisessa leikkauksessa.

Huonekalut, veneet, kiiltäväpintaisiin esineisiin, sisustaminen.

MARJAKUUSI

Katso sivu Havukasvit

METSÄOMENAPUU

Ristipölytys. Risteytyminen tarhaomenapuiden kanssa hävittää alkuperäiset. Ruusun siittiöön tulee aina vain 7 kromosomia, joten jälkeläiset muistuttavat enemmän äitiä.

Lehdet

Nuorina salaattiin. Kuivattuina teehen.

Ruusujen kiulukat

Jälkiruoaksi ja teenä.

Puuaines

Kaunis, kova, kestävä.

Haravanpiikit, viikatteensiivet, nuijan päät, puuruuvit, kaiverrustyöt, miniatyyriveistokset, astiat, sukkulat, huonekalut, höylänrungot, puupiirroslaatat, tuulimyllyjen hammasrattaat.

MUSTAKUUSI

Katso sivu Havukasvit

MÄNTY

Katso sivu Havukasvit

OMENAPUU

100 vuotta.

ORAPIHLAJA

Piikit muuntuneita oksia, oria. Harakan pesäpaikka ja lepinkäisen saaliin seivästysvarasto. Tilhet ja rastaat levittävät eniten.

Kuori

Värjäyksessä harmaa, keltainen.

Marjat

Hillo, hyytelö.

Lajit

• Tylppäliuskaorapihlaja. Crateagus monogyna.

• Suippoliuskaorapihlaja. C. curvisepala.

• Aitaorapihlaja. C. grayana.

PAATSAMA

Paatsamat sitruunaperhosen ja paatsamasinisiiven toukkien ravintokasveja.

Korpipaatsama

Rhamnus frangula. Paattama, paahtama, paatsain, paattain, paatselma, paattelma, pajatin, pajahtin, pajasin, pakastin, pakatsu, pajahka, pajakka. Kukkii koko kesän. Kolmenvärisiä marjoja vihreästä punaisiin ja lopulta mustiksi? Paikannimissä. Koko kasvi myrkyllinen, vaatii ½ kuivatuksen. Kuoresta keltaista, marjoista vihertävää. br />

Kuori

Myrkyllinen! Kasvivärjäys, keltaista, tuhkalipeällä punaiseksi.

Marja

Värjäyksessä siniharmaata, raa'at vaaleanvihreää.

Lehdet

Kerput lampaille. Värjäyksessä keltaista ja vihreää.

Puuaines

Sydänpuu on voimakkaan punaista ja mantopuu keltaista. Viulun sivut. Pikkuesineet, ruutihiiltä, piipunvarret.

• Piirustushiiltä, leikkaa kynän kaltainen oksanpätkä, teroita, hiillytä nuotiossa.

Orapaatsama

R. catharticus. Oriksi muuttuneet oksanhaarat suojaavat peuroilta ja kauriilta. Myrkyllinen. Hyötyi laidunnuksesta.

Puuaines

Veitsenpäät, pikkuesineet.

Kuori

Värjäyksessä keltaista ja ruskeata.

Marjat

Raa'at värjäyksessä keltaista, kypsillä ruskeaa ja punaista.

PAJU

80-100 vuotta. Nimissä yleensä halventavan suhtautumisen maku. Kaksikotisuuden takia risteymiä paljon. 20 luonnonvaraista. Tuulipölytteisyys.

Pajujen kuorta "parkkia" nahan parkitukseen.

Vesoista koreja, mertoja, huonekaluja, niintä köysiin, mattoihin, kudontatöihin, verkon havakseen.

Jätevesien puhdistus, energiapaju.

• Vedenetsintään varpu, joka toukokuun ensimmäisenä yönä, ensimmäisen ja kolmannen kukonlaulun välillä taitetaan pajusta.

Kuori

Parkkiaineita, lääkeaineita mm. salisiinia (Salix) Pajunkuorikalja maidon herutukseen. Sisäkerroksesta narua. Värjäyksessä sinipunaista vai keltaista ja ruskeaa?

Lehdet

Pieninä hätämuonaksi. Rehuksi karjalle. Värjäyksessä keltaista.

Jälsi

Hätämuonaksi. Pajupettua.

Silmut

Hätämuonaksi. Kukinnot. Siemenkarvoista patjantäyte.

Oksat

Oksista tynnyreiden vanteet.

Puuaines

Kevyttä, vahvaa, pirstoutuvaa. Mailat, vaununpohjat, proteesit, lattiat, hiili. Risusillat, risuaidat, huonekalut, pakkauslaatikot, puukengät, luokit, työkalunvarret, vitsakset, heinäseipään tapit, kantovitsat, pajupillit, pajuhuilut. Hammastikut, tulitikut. 1-vuotinen vesa punonta- ja koritöihin, rehuksi. Mertoja.

Juuri

Pahkasta kuksat, puukonperät.

Lajit

• Hanhenpaju. S. repens. 27 erilaista tuoksu yhdistettä kukissa. Sek. hietikkopajuun. Hanhenpaju kenties, kun lehdet alta muistuttavat lentävää hanhiparvea.

• Tuhkapaju. S. cinerea. Hyönteispölytteinen.

• Kiiltopaju. S. phylicifolia.

• Mustuvapaju. S. myrsinifolia.

• Virpipaju. S. aurita.

• Ahopaju. S. starkeana.

• Pohjanpaju. S. glauca. Ei kemiallista puolustusmekanismia --> harmaakuvemyyrät.

• Napapaju. S. polaris.

• Vaivaispaju. S. herbacea.

• Verkkolehtipaju. S. reticulata.

• Pohjanpaju. S. lapponum.

• Villapaju. S. lanata.

• Lettopaju. S. myrsinites.

• Kalvaspaju. S. hastata.

• Outapaju. S. borealis.

• Hietikkopaju. S. arenaria.

• Talvikkipaju. S. pyrolifolia. Rauhoitettu. Kaikki Suomen yksilöt emejä.

• Jokipaju. S. triandra. Rauhoitettu.

• Hopeapaju. S. alba

• Halava. S. pentandra. Kukkii pajuista viimeisimpänä. Petandra = viisiheteisen kukan mukaan.

• Koripaju. S. viminalis. Soveltuu korien valmistamiseen.

PERNAMBUCO

Kova, painava, elastinen. Viulun ja muiden jousisoittimien jousiin.

PIHLAJA

"Hoida hyvin pihan pihlajjia. Pyhät ovat pihlajat, pyhät pihlajan oksat, pyhät oksien lehvät, marjat kaikista pyhimmät." neuvoo Osmotar Annikkia.

130-150 vuotta. Punatulkku murskaa siemenen ja karistaa mallon maahan. Parhaita levittäjiä tilhet ja rastaat --> pihlajia ihmeellisissä paikoissa. Niukkoina marjavuosina pihlajanmarjakoi munii omenan raakileisiin.

Ukko Ylijumalan puolisolle Raunille pyhitetty puu. Sanskritissa "väkevän kasvin" nimitys on rohini (punainen), siitä kenties rönn ja rauni. Rauni Ukon puoliso, pihlajan henkilöitymä. Lapissa pihlajanmarjat raunille, raudnalle pyhitettyjä. Haltiapuu, takaa talon onnen. Skandinaavisessa tarustossa pihlajanoksa pelasti ukkosenjumala Torin vuolaasta virrasta, josta kansanomainen nimitys torshjälp.

Oksat

Navetan seinälle parantamaan maidontuotantoa seuraavana vuonna. Karjakeppinä maagisia voimia. Halkaistun vitsan läpi työnnetyt verkot tuovat kalaonnea.

Kuori

Pihlajainen paimentorvi pitää karhut loitolla. Hapanta. Parkitukseen. Nahasta ruskeaa. Värjäykseen savenharmaa, harmaanruskea. Köyttä, parkki. Vastojen siteenä.

Marja

Sis. omenahappoa. Kuin tiivistetty omena ominaisuuksiltaan. Suurina määrinä voivat aiheuttaa myrkytysoireita. Parhaimmillaan syystalvesta. Rehuksi, leipiin, puuroihin, keittoihin, juomiin ym. Kuivattuna sellaisenaan. Kuivatut marjat teehen. Ansoissa houkuttimena.

Lehdet

Teenä. Parkki. Värjäykseen ruskeaa ja vihreää väriä. Perunoiden seassa estävät talvella niiden pilaantumisen.

Puuaines

Sitkeä, vaikea halkaista, melko taipuisa, elää kosteuden mukana, huono ulkoilman kestävyys, kiillottuu hyvin, ei kieroudu, halkeilee kuivattaessa pahasti.

Haravan piikkipuut eli piit, akselit ("ei tarvitse voidella"), lusikat, astiat, paloviinatynnyrit, sorvaustyöt, aisa- ja luokkipuut, pyöränpuolat eli kehrävarret, sukset, reen ketarat, pyssynperät, piipunvarret, kantovitsat, ongenvapa järvikalastajille, merikalastajille tuo huonoa kalaonnea.

Lajit

• Kotipihlaja. Sorbus aucuparia. Aucuparia eli linnunpyynti. Aucuparia eli avis eli lintu ja cepere eli houkutteleminen. Pohjois-Savon maakuntakukka.

• Suomenpihlaja. S. hybrida. Härkäpihlaja.

• Ruotsinpihlaja. S. intermedia.

• Teodorinpihlaja. S. teodori. Rauhoitettu Ahvenanmaalla. Ruotsin- ja kotipihlajan risteymä

POPPELI

80-100 vuotta. Toimii iskunvaimentimena.

PUNAPYÖKKI

Useita, punertavanvalkoisesta vaaleanharmaaseen, pinnassa tummia lyhyitä juovia ydinsäteistä, tasa-aineista, erittäin vähän tuoksuva ja makua antava, elää voimakkaasti kosteuden vaihdellessa, helppo taivuttaa, kovaa, helppo työstää ja pintakäsitellä, liimattavuus hyvä, hoyrytettäessä tummemmanpunaisemmaksi. Tiheys 490-880 kg/m3. Sahatavarana ja viiluna.

Huonekalut, rakennusteollisuus, jäätelötikut.

PÄHKINÄPUU

Useita, kovaa, tiheää, uurteita, kestävää, suorasyistä, vähän kutistuvaa, hyvä työstää ja pintakäsitellä. Tiheys 600-800 kg/m3.

Afrikkalainen pähkinä. Kullanruskea, ei ole aito pähkinäpuu.

Amerikkalainen pähkinäpuu. Vaaleanruskean tai liilanharmaan vivahteisesta tummanruskeaan.

Kaukaasialainen ja Ranskalainen pähkinäpuu. Harmaan ja ruskean sävyttämä, voi olla lähes mustia juovia.

Huonekalut, sisustus, flyygelin- ja pianon osia, televisiolaatikoita, laadukkaat tuotteet.

RAITA

Salix caprea. Hyönteispölytteinen. Myös tuhkapajulla on kukissaan 16 eri tuoksuainetta. Jänikset suosivat typpipitoisimpia hedeyksilöitä. Raidantuoksukääpä. Raidankeuhkojäkälä. Raidanhyytelöjäkälä. Kukinnossa voi olla 200 kukkaa. Lounais-Enontekiöllä vuonoraita. Eniten käytetty aspiriinin lähde ennen.

RAMINI

Usein virheetön.

Luudanvarret.

SAARNI

Katso sivu Saarni

SIPERIANPIHTA

Katso sivu Havukasvit

TALAMA

Metallinen resonanssi.

Xsylofonit.

TAMMI

Katso sivu Tammi

TIIKKI

Kullanruskea, tummia tai mustia juovia, pintapuu keltaisenharmaa, vuosilustot näkyvät, suorasyistä, uurteita, öljynhajuista, öljymäisiä uuteaineita, kovaa, elää kosteuden vaihdellessa, kestää hyvin kosteutta, helppo työstää, sisältää hiekkajyväsiä, tylsyttää voimakkaasti teriä, laadukkaat ja erilaista kestävyyttä vaativat kohteet, aukaisee sormenvälit. Pinta usein öljytään. Massiivisena ja viiluna. Tiheys 480-860 kg/m3.

Huonekalut, rakennuspuusepäntyot, koriste-esineet, veneenrakennus.

TUOMI

Katso sivu Tuomi

VAAHTERA

Katso sivu Vaahtera

WENGE

Tummanruskeasta ruskeanmustaan, uurteet, karkeasyinen, kova, hyvä lujuus, uuteaineet vaikeuttavat työstöä ja pintakäsittelyä. Tiheys 750-980 kg/m3.

Huonekalut, sisustus.

Lähteet

Puukansa, ym.