Voit itse lisätä ja muuttaa sisältöä muokkaa-painikkeiden avulla

Ennen tallennusta suositellaan ottamaan kopio muokkausruudusta (ctrl-a -> ctrl-c)

 Olet itse vastuussa tämän teoksen käytöstä aiheutuvista vahingoista Lue lisää.

Metsän jatkuva kasvatus

Wikikko - kansan taitopankkista
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Yleistä[muokkaa]

Metsä kasvaa luontaisena erirakenteiseksi. Tämä tarkoittaa metsää, jossa erilajisia puita on aina taimesta isoihin puihin. Ikähaarukassa tämä voidaan nähdä esimerkiksi metsän sisältävän 0 - 500 vuoden väliltä puita. Nykyisen metsätalouden aikaansaannos on kerroksellinen metsä, jossa puut kasvavat yksilajisena samanikäisenä kasvustona, josta poistetaan muut puulajit ja puiden eri-ikäisyys.

Metsän käsitteitä[muokkaa]

  • Avohakkuu, metsäviljely, viljelymetsätalous, jaksollinen kasvatus, monokulttuuri, kova metsänhoito, puupelto, tasarakenteiskasvatus
  • Alaharvennus
  • Alikasvos - puu kehittynyt isompien puiden alle.
  • Alikasvoksen raivaus -
  • Alikasvosryhmä
  • Avainbiotooppi - lähteet, purojen rantavyöhykkeet, erityisen poikkeukselliset kasvupaikat, rotkot, kurut, jyrkänteet, kivikot, hietikot, kalliot, louhikot, vähäpuustoiset suot, harvinaisten eläimien pesäpaikat jne.
  • Ensiharvennus - Viljelymetsätaloudessa noin 40 vuoden kohdalla.
  • Ensiharvennuksen tuotto
  • Erikoispuu
  • Erirakenteinen sekametsä - Sisältää kaikenikäisiä ja lajisia puita.
  • Geneettinen yksipuolistuminen
  • Hakkuukierto
  • Hakkuutähde
  • Harsintaharvennus
  • Harvennushakkuu - Viljelymetsätalouden hakkuu noin 60 vuoden kohdalla.
  • Heinittyminen
  • Hyvä metsänhoito, luomumetsänhoito - Metsän monimuotoisena kasvaminen.
  • Istutus, istutusmännikkö
  • Jatkuva kasvatus
  • Juuristovaurio
  • Kasvatushakkuu
  • Kasvuala
  • Kerroksellinen metsä - Tehometsätalouden aikaansaannos alikasvoksen raivauksen ja alaharvennuksen ansiosta.
  • Korjuu-ura
  • Korjuukustannus
  • Kuitupuu
  • Kulotus
  • Kupevan erirakenteinen eli tasaikärakenteinen.
  • Kuusivaltaisuus
  • Laatu
  • Lannoitus
  • LLNS-indeksi
  • Luonnonmetsä
  • Luontaisen uudistamisen hakkuu
    • Suojuspuuhakkuu
    • Siemenpuuhakkuu
  • Maanmuokkaus
  • Maapuu
  • Metsä (isolla alkukirjaimella)
  • Metsäekosysteemi
  • Metsänkäsittely
  • Monikäyttö
  • Monimuotoisuus - monipuolinen lajistollinen runsaus kaikissa eliöryhmissä.
  • Myyrätuho
  • Määrämittahakkuu
  • Poimintahakkuu, harsinta
  • Puuntuotanto
  • Pökkelö
  • Raivaus
  • Rakennetyyppi
  • Rinnankorkeus
  • Runkolukujakauma
  • Sekametsä, sekapuusto
  • Säännöllisen erirakenteinen - Vastaa luonnon normaalia metsän kehitystä.
  • Säästöpuu
  • Taimettuminen
  • Taimikonhoito - Viljelymetsätalouden hoitotoimenpiteen avohakkuun jälkeisinä vuosikymmeninä.
  • Talonpoikaisviisaus - Ajatellaan itse, ei tehdä kuin ennenkin tai neuvotaan, kyseenalaistetaan tiede ja talous
  • Talous
  • Tasaikäinen
  • Tasakokoinen
  • Tilavuuskasvu
  • Tuleva sukupolvi
  • Täydennysistutus
  • Uudistaminen
  • Uudistamiskulu
  • Uudistushakkuu
  • Uusimuotoinen avohakkuu - Jätetään yksittäisiä säästöpuita ja alikasvosryhmiä.
  • Valopuu - esim. mänty, koivu, haapa
  • Varttunut metsä
  • Verhopuuhakkuu - Jätetään puita suojaamaan taimia
  • Vesakontorjunta - Viljelymetsätaloudessa taimikonhoitoon liittyvä kasvintuhoaineen levittämistoimenpide.
  • Viljely - Viljellään puita maa-alueella. Päämääränä ei metsä vaan raha.
  • Virkistysarvo
  • Yläharvennus

Luokittelu[muokkaa]

  • Perustana puiden koon vaihtelu, ei kehitys- tai ikäluokka.
  • Jako normaalisti kuvioihin; kasvupaikan viljavuus, hakkuuvaihe ym.

Kasvupaikat[muokkaa]

  • Kuusivaltaisia kasvupaikkoja: lehdot, lehtomaiset ja tuoreet kankaat ja vastaavat suot
  • Mäntyvaltaisia kasvupaikkoja: kuivahkot ja kuivat kankaat ja vastaavat suot

Talous[muokkaa]

  • Alikasvoksen säilyttäminen tuo säästöä uudistamiskustannuksissa ja nopeuttaa uudistumista.
  • Vuotuinen tilavuuskasvu suurempaa alaharventamattomilla mailla.
  • Kustannussäästöt uudistamisessa ja taimikonhoidossa kompensoivat varovaisen hakkuun

Koneet[muokkaa]

  • Harvennushakkuisiin soveltuvat menetelmät soveltuvat usein erirakenteisten metsien hoitoon.
    • Varottava jäävää puustoa ja maaperää. Pääasiassa hoitotyöt talvikaudella.

Perusteita[muokkaa]

  • Pyritään säännölliseen erirakenteiseen metsään.
  • Huodelhditaan että alikasvosta syntyy riittävästi. Huolehditaan taimista säästämällä ne.
  • Pyritään edistämään elinvoimaisen sekametsän kehittymistä.
    • Yleensä tämä merkitsee lehtipuiden suosimista. Haapa ja raita erityisen arvokkaita myös harvinaisten ja uhanalaisten lajien takia.
    • Alikasvoksen elvyttämistä ja nuosuusvaiheen nopeakasvuisuuden editämistä.
  • Eri lajien isoja puita jätetään hakkaamatta. Ensimmäisenä valitaan ne joita ei hakata.
  • Hakkuut kohdistetaan yleensä huonokuntoisimpiin puihin ja kasvukykyisimmät jätetään kasvamaan.
  • Puuttuvia erirakeisen metsän osia pyritään lisäämään. Esim. järeän puuston puuttuessa annetaan sen kehittyä välttämällä alemman jakson puiden hakkuita.
  • Pyrittäessä lisäämään valopuiden osuutta, varmistetaan uudistumista ja alikasvoksen nopeaa elpymistä käyttämällä ryhmittäistä jatkuvaa kasvatusta.
  • Kuusivaltaisesessa metsikössä hakataan eniten sietäviä ja eniten varjostavia kuusia kasvupaikan mukaan. Tuleva liian hidas uudistumista voidaan edesauttaa voimakkaammalla hakkuulla ja viljelyllä.
  • Puulajisuhteita säädellään suosimalla valopuita kuten mäntyä, koivua ja haapaa. Tämä tarkoittaa kuusen ja muiden isojen varjostavien puiden määrän pitämistä aisoissa.
  • Jos uudistuminen on liian hidasta tehdään voimakkaampia hakkuita, kylvöä tai taimien istutuksia.
  • Leikataan kunkin kasvujakson huippuja jättäen kaikkiin läpimittaluokkiin puita.
  • Tasarakenteisen muuntamisessa voidaan käyttää valikoivaa reikäperkausta, jolloin vapautetaan muutama sata paraslaatuisinta ja arvokkainta yksilöä hehtaarille. Ja hyvin kehittyneen alikasvoksen kasvua edistetään.
  • Ensiharvennuksessa kehitetään puuston rakennetta säännöllisen erirakenteiseksi sekapuustoksi.
  • Pitkälle kehittynyttä tasarakenteista kasvustoa harvennetaan niin että kasvamaan jätetään jonkin verran parhaita pienimpiä puita. Tarvittaessa kevyttä muokkausta edistämään luontaista uudistumista. Myös pienialaisia aukkoja säästöpuineen.
  • Uudistuskypsä mänty ja lehtipuu metsä uudistetaan suojuspuu ttai siemenpuuhakkuulla. Suojuspuuhakkuussa jätetään 150-350 runkoa hehtaarille, siemenpuuhakkuussa 20-150 runkoa hehtaarille. Viljavilla mailla jätetään yksittäisiä kuusia.
  • Uudistyskypsä lahovikainen kuusikko. Jätetään myös yksittäisiä huonompilaatuisia kuusia.
  • Pienaukko on suurimmillaan 1/3 hehtaaria ja tehdään kuljetusurille. Tarvittaessa kevyttä muokkausta, hajakylvöä. Mielellään kulotetaan, hyvä esimerkiksi hakkuutähteille.
  • Pienalainen avohakkuu Etelä-Suomessa noin kaksi hehtaaria, Pohjois-Suomessa noin 1,5 hehtaaria.
  • Aukeaksi hakattaville jätetään yksittäisiä puita.
    • Avohakkuuta käytetään tapauskohtaisesti, esim. maiseman avaus.
  • Hakkuu tehdään kun metsikön hakkuukertymä on lähes 100 kuutiota (m3)/hehtaari. Pienempi jos karu kasvupaikka tai pääosa on tukkipuuta tai muutoin arvokkaampaa.
  • Puuta jolla ei ole taloudellista arvoa ei ole syytä hakata.
  • Avainbiotooppeja ei käsitellä ollenkaan tai hyvin varovasti 20 m etäisyydeltä.
  • Pökkelöitä ja maapuita ei hakata ja korjata, eikä monimuotoisuudelle arvokkaita kuolemaisillaan olevia puita tai turvallisuuden vuoksi muutaman metrin korkeudesta. Harvinaiset puut säästetään.
  • Pohjoisessa voidaan kasvattaa keloja jättämättä hakkaamatta isoja mäntyjä.
  • Ei voimaperäistä maanmuokkausta, ojitusta, lannoitusta, vesakko- ym. myrkkyjä.
  • Ei ajeta samoja korjuu-uria pitkin ja sovitetaan urat luonnollisiin reitteihin ja pienaukkohin.

Lähteet[muokkaa]

  • Hyvän metsänhoidon opas, Ekometsätalouden liitto, RAK.