Väestönsuoja ja suojautuminen

Johdanto

Muita sivuja

Väestönsuojeluunn liittyvä tieto on kerätty luokkaan Väestönsuojelu, joka löytyy vasemmalta valikosta.

Väestönsuojelu

Väestönsuojelu ja Geneven sopimukset

Väestönsuojelusanasto ja käsitteet

Väestönsuojan laitteisto

Varautuminen

Väestönsuoja

Väestönsuojelun kansainvälinen tunnus, sininen kolmio oranssilla pohjalla.

“Väestönsuojan tulee antaa siinä oleskeleville suoja asevaikutuksilta ja rakennussortumilta sekä ionisoivalta säteilyltä ja myrkyllisiltä aineilta. Väestönsuojan lämpötilan, ilmanlaadun ja hygieenisen varustetason tulee olla tilan käyttötarkoitus huomioon ottaen riittävä (pelastuslaki 379/2011 74 §)." Poikkeusolojen osalta tavoitteena on suojata väestö niin hyvin kuin on mahdollista realistisesti toteutettavissa olevin järjestelyin ja kustannuksin. Väestönsuojelulla tarkoitetaan aseellisen selkkauksen aikaista toimintaa, jonka tarkoituksena on siviiliväestön suojelu hyökkäyksen vaaroilta ja auttaminen selviytymään hyökkäyksen välittömiltä vaikutuksilta sekä välttämättömien edellytysten luominen eloonjäämiselle. Väestönsuoja on ensisijaisesti sodan ja siihen verrattavien poikkeusolojen, uhkien, varalle.

• Suomessa on noin 50 500 väestönsuojaa ja lähes 4,8 miljoonaa suojapaikkaa (2023). Vuosina 2017–2021 rakennettiin n. 800 suojaa vuodessa. Keskikoko on 100 henkilöä. Väestönsuojien kokonaisarvo on noin 5 miljardia euroa. Helsingissä on noin 5 500 väestönsuojaa ja 900 000 suojapaikkaa. Helsingissä suojapaikkoja on 34 % enemmän kuin väestöä. Helsingin kaupunki omistaa noin 50 väestönsuojaa, noin 200 000 suojapaikkaa. Väestönsuojat jaetaan kallioväestönsuojiin ja teräsbetoniväestönsuojiin. Nykyaikainen suoja suojaa käyttökuntoon laitettuna tavanomaisten aseiden sirpale-, paine- ja polttovaikutukselta (polttotaisteluaine), rakennussortumilta, tulipaloilta, ydinaseiden ionisoivalta säteilyltä (radioaktiivinen säteily), kemialliselta ja biologiselta aseelta (myrkylliset kaasut) sekä radioaktiiviselta ja muulta pölyltä ja säteileviltä hiukkasilta. Väärin käytettynä suoja voi surmata käyttäjänsä.

Suomessa on väestönsuojapaikkoja noin 4,8 miljoonalle ihmiselle

• Väestönsuoja suojaa väestöä fyysisesti vahingoittavilta asioilta tehokkaammin kuin ensisijaiseen asuinrakennuksen sisätilaan suojautuminen. Voidaan rakentaa kallion sisään tai teräsbetonista. Määräykset tulevat pelastuslaista ja pelastustoimiasetuksesta. Suojia on esimerkiksi kalliosuoja, talosuoja, laitesuoja, toiminnallinen suoja ja ilmahälytyssuoja. Pelastuslaki velvoittaa rakentamaan suojan rakennukseen, jossa asutaan tai oleskellaan pysyvästi JA jonka kerrosala on vähintään 1 200 m². Teollisuus-, tuotanto-, varasto- ja kokoontumisrakennusten raja-arvo on 1 500 m². Sisältää poikkeuksia. Rakentamisvelvollisuudesta määrää pelastuslaki (379/2011) ja valtioneuvoston asetus väestönsuojista (409/2011). Maankäyttö- ja rakennuslaki (132/1999) määrää rakennusrasitteesta.

• Yleinen väestönsuoja on tarkoitettu henkilöille, joilla ei ole koti- tai työpaikan suojapaikkaa tai he oleskelevat tilapäisesti kohteessa, jossa muuta suojaa ei ole. Yleensä peruskallioon rakennettu kalliosuoja. Esimerkiksi osa metroasemista. Sireenien soidessa kansalaisen ei tarvitse välttämättä hakeutua “omaan” suojaansa, vaan hän voi käyttää yleistä väestönsuojaa. Yleissuojien rakentaminen lopetettiin 1.7.2011. Suojelukohteen kunnan rakennuttama väestönsuoja. Yleissuojien rakennuspäätökseen ovat vaikuttaneet alueen väestönmäärä, esimerkiksi tiheästi asuttu kerrostaloalue vs. omakotitaloalue. Suojat voivat olla myös samaan aikaan yleisiä suojia ja yhteisiä suojia.
• Yhteisväestönsuoja tarkoittaa useamman kiinteistön; taloyhtiön, yrityksen, laitoksen tai viraston rasitesopimuksen mukaista yhteistä suojaa niiden henkilöstölle. Suojapaikat jaetaan osapuolten rakennuslupien mukaisesti. Yhteissuojan rakentamisen ja ylläpidon maksavat kyseiset tahot.
• Yhteinen väestönsuoja tarkoittaa usealle eri lähekkäin sijaitsevalle rakennukselle rakennettua väestönsuojaa.
• Talosuoja eli kiinteistökohtainen väestönsuoja tarkoittaa talo–, yritys- ja laitoskohtaista teräsbetonisuojaa.
• Tilapäissuoja/tilapäinen väestönsuoja tarkoittaa tilapäisesti suojautumiseen käytettävää rakennetta, joka ei varsinaisesti ole rakennettu väestönsuojaksi. Valmiuslaista.
  • Maakellari: Maata päällä vähintään 60–70 cm. Ympärillä sadevesiä ohjaavat ojat. Sisäänkäyntiovea suojaa lisäksi erillinen suojaseinämä maasta tai muusta materiaalista. Ilmastointi sähkökäyttöinen puhallin tai käsikäyttöinen palje. Kellari
• Kalliosuoja tarkoittaa kallioon louhittua tilaa. Katon paksuudesta, pultituksesta, ruiskubetonoinnista sekä laitteista on annettu tarkat ohjeet. Kalliosuojia voi myös olla sekä yleisiä että yhteisväestönsuojia.
• Säteilysuoja tarkoittaa rakenteellisin keinoin ihmisten ja eläinten suojaamista radioaktiiviselta säteilyltä ja materiaaleja säteilevältä pölyltä.
• Kaasusuoja tarkoittaa 1920-luvulla suunniteltuja taistelukaasuja vastaan rakennettuja suojia. 1960–1971 rakennetut suojat ovat osumankestäviä 3 000 kg miinapommiin.
• Suojelukohdekunta: Määritelty vuosina 1939–2011. Suojelukohdekunnan oletettiin joutuvan muuta maata todennäköisemmin hyökkäyksen kohteeksi (suuret kaupungit, liikenteen solmukohdat). Enimmillään 137 suojelukohdekuntaa tai kunnan osaa. Vuonna 1990 määrättiin 52 kuntaa suojelukohdekunniksi ja muut kunnat valvonta-alueiksi.

Väestönsuojan perusrakenne

• Väestönsuojat jaetaan kallioväestönsuojiin ja teräsbetoniväestönsuojiin. Teräsbetonisuojan käyttöikä on yli 100 vuotta.
• Sääsuojaus: Väestönsuoja on suojassa sään vaikutukselta.
• Painesuojaus: Väestö on suojassa räjähteiden painevaikutuksilta. Suojaa tavanomaisilta (konventionaalisilta) aseilta. Väestönsuoja suojaa pitkälti tavanomaisessa aseellisessa selkkauksessa, vaikka se ei ole saatettu täysin tiiviiksi. Suojan paineovet ja venttiilit suojaavat ulkoapäin suojaan kohdistuvilta paineiskuilta. Paineenkesto esim. 3 bar.
• Kaasusuojaus: Väestö on suojassa ilmassa leviäviltä haitallisilta aineilta säteily- ja kemikaalivaaratilanteissa, kuten (taistelu)kaasulta, biologiselta aseelta ja radioaktiiviselta laskeumalta (ionisoiva säteily). Kaasusuojausta tarvitaan viimeistään, kun ulkoilmassa leviää ihmiselle haitallisia ainesosia ja suoja on saatava suljettua niin, että haitallisten aineiden pääsy sisälle estetään. Tämä estetään toteuttamalla ilman ylipaine suojan sisään, joka estää vuotokohdista ilman kulun päinvastoin suojaan sisään.

Lisätietoa ABC-aseista ks. sivu Joukkotuhoase.

• Pommi- tai sirpalesuojaus: Ei täytä nykyisen lainsäädännön mukaisia vaatimuksia, mutta suojaa tavanomaisilta (konventionaalisilta) aseilta, jotka koostuvat räjähteistä ja tulipaloja aiheuttavista aineista sekä eri kokoluokan aseista, kuten käsiaseista, tykistöstä ja pommeista. Rakennettu ennen vuoden 1959 säädöksiä.
• Suojaa lisäksi rakennussortumilta.
• Suojan kosteus on suurinta syksyisin ja vähintä keväisin. Kosteus jää pitkään ulkokäytävään lähelle ulko-ovea.
• Suojan putkistoissa ei kulje mitään sellaisia aineita, jotka levitessään suojaan aiheuttaisivat merkittävää vaaraa.
• Suora ydinsäteily ei pääse suljettuun väestönsuojaan. Säteily tulee suojaan jonkun väliaineen avulla, esimerkiksi ihmisten tai ilman mukana. Säteilyturvakeskus on valvova viranomainen säteilyn osalta.

• Varsinaisella suojatilalla tarkoitetaan kerrosalan tai henkilömäärän perusteella laskettua oleskelutilan alaa. Talosuojassa suojan pinta-ala – suojateltta 2,5 m² – 1,5 m² / ilmanvaihtokone. Kalliosuojassa suojatilaa/lattiapinta-alaa on 0,75 m² henkilöä kohden. Vanhempi laskentamäärä oli 0,60 m² henkilöä kohden. Henkilömäärä on laskettu suojan rakentamishetken mukaan.
• Jäähdyttävää pintaa on laskennallisesti vähintään 2,4 m² suojautuvaa henkilöä kohti.
• Esisuodatettua ilmaa on saatava vähintään 7,3 m³ henkilöä kohti tunnissa ja suodatustilassa vähintään 2,4 m³ henkilöä kohti tunnissa.
• Varavesisäiliöön tulee mahtua vettä 53 l vettä henkilöä kohti.
• Väestönsuojalla on yleensä noin 250 m säteellä sisäänkäynnistä kerääntymisalue, jonka väestölle suoja on tarkoitettu.
• Ihminen tuottaa 100 W lämpöä ja 2 kg jätettä vuorokaudessa.
• Hätäuloskäytävän “ulko-ovi” sijaitsee oven läheisyydessä olevien rakenteiden sortuma-alueen ulkopuolella. Esimerkiksi maanalainen käytävä ja luukku maanpinnalle, joka kaivetaan esille suojaa käyttökuntoon laitettaessa. Nykyaikaisissa talosuojissa hätäuloskäytävä voi olla myös suoraan paine- ja kaasutiiviillä ovella suojattu ikkuna suojasta ulkoseinän läpi maanpinnalle rakennuksen sortuma-alueen sisäpuolella.
• Väestönsuojia ja niissä säilytettävää materiaalia huolletaan vuosittain. Väestönsuojan toimintakunnon testaus, mukaan lukien paineistus- ja tiiveyskoe, tehdään vähintään 10 vuoden välein. Talosuojan suositeltava tarkastusväli on yksi vuosi. Tarkastetaan viemärin padotusventtiili, suojan koneiden käyttö ja tehdään silmämääräinen rakenteiden ja laitteiden tarkastus. Väestönsuoja tulee pitää jatkuvasti lämpimänä, noin 10–25°. Talosuojassa ei saa varastoida palavia nesteitä, nestekaasua, räjähdysaineita tai vastaavia. Suojaan ei saa tehdä kiinteitä rakenteita tai muutostöitä.

Väestönsuojan suojaluokitus

• Väestönsuojat jaetaan suojaluokkiin rakenteiden ja suojaavuuden mukaan. Kaikki suojaluokat kestävät vähintään noin 15 m päässä räjähtävän 500 kg miinapommin räjähdysvaikutuksen.

• Suojatyyppi M 54 –suoja: Rakennettiin 1950-luvun lopulta. Ei ilmanvaihtolaitteita.

• A-, B-, ja C–luokan suojat
  • A–luokka: Kevyin teräsbetonista rakennettu 100–150 henkilön talosuoja. Pääosa suomalaisista väestönsuojista. Kestäisi 200 kg miinapommin täysosuman. Kestettävä 30 000 kg/m² suuruinen painekuorma.
  • B–luokka: Kalliosuoja tai järeä teräsbetonisuoja. Vastaa nykyistä S2-luokan väestönsuojaa. Kestettävä 10 000 kg/m² suuruinen painekuorma.
  • C–luokka: Satojen ja tuhansien henkilöiden kalliosuoja. Henkilömäärän mitoitustekijä on 0,6 m²/henkilö. Asetus 291/1963. Vuosien 1959 ja 1963 sisäasiainministeriön päätöksillä. Rakenteiden mitoitus pitkälti S1-luokan kaltainen. Kestettävä 5 000 kg/m² suuruinen painekuorma. Vuosina 1964–1970 rakennetuissa suojissa on yleistä sisäpuoliset hiilisuodattimet ja suojan ulkopuoliset hiekkasuodattimet.
    • C59-luokan suoja: Rakennettiin vuosina 1959(/1960)–1970. Käsikäyttöinen ilmanvaihtolaite, hiekkasuodatin, ei esisuodatinta, käymälät, vesipiste/varavesisäiliö, varauloskäytävä, kokoojakaivo, noin 230 000 suojapaikkaa, mitoitusperuste 0,58 m²/hlö.
    • C64-luokan suoja (mainitaan myös C63): Ensimmäiset vuonna 1964, käsi- ja sähkökäyttöinen ilmanvaihtolaitteisto, suojan ulkopuolinen hiekkasuodatin ja sisäpuolinen aktiivihiilierityissuodatin, ei esisuodatinta, viemäri sulkuventtiilillä, varavesisäiliöt, matkaviestimien (puhelin, radio, tv) käyttö. Viimeisimmät valmistuivat 1978. Noin 650 000 suojapaikkaa, mitoitusperuste 0,75 m²/hlö.

• K, S1, S2, S3 ja S6–luokan suojat
  • Rakennettu vuodesta 1971 alkaen. 85 % väestönsuojista.
  • K–luokka: Pienkerrostalojen ja rivitalojen pieni ja kevyt väestönsuoja teräsbetonista tai 4 mm teräksestä. Rakennettu vuosina 1990–2011. Säteilyn vaimennus 1/40 ulkosäteilystä. Suojaa 5-kerroksisen rakennuksen sortumiselta. Ei kestä miinapommin täysosumaa. Tekniset määräykset hiukan kevyemmät kuin S1-luokan väestönsuojissa ja pienempiä kuin kuin S1. Kestettävä 25 kN/m² suuruisen painekuorman. Varustelu S1-suojan tasoinen.
    • K6–luokka:
    • K7.5–luokka:
    • K15–luokka:

Nykyiset modernit suojat:

• S1–luokka: Tavanomainen kerrostalon 100–150 henkilön talosuoja teräsbetonista tai 4 mm teräksestä. Rakennetaan maanpäälle tai maan alle. Koko 20–135 m2 (maksimikoko 135 m2) ja henkilömäärä enintään 180. Noin 3,2 miljoonaa suojapaikkaa, mitoitusperuste 0,75 m2/hlö. Seinän paksuus vähintään 300 mm. Pääosa suomalaisista väestönsuojista. Asuntorakentamisen K-luokka yhdistetty S-luokkaan pelastuslaissa 2011. Ilmanvaihtolaitteisto kehittyneempi: esisuodatin paineventtiilissä ja aktiivihiilierityissuodatin, joka sisältää hiukkas- ja kaasusuodatinosat. Luovutaan hiekkasuodattimista. Suojateltta korvaa sulkuhuoneen. Rakenteiden mitoitus pitkälti C-luokan kaltainen. Varusteita ja välineitä enemmän. Kestettävä 100 kN/m2 kuormitus. Paineaallon aiheuttama kuormitus, jolle suoja on mitoitettu 100 kPa (1 bar) eli “S1 bar”. Maanpinnan yläpuolelle sijoitetulla suojalla mitoitus 200 kPa. Ei kestä miinapommin täysosumaa, mutta 500 kg miinapommin n. 10 m etäisyydeltä. Kestää 100 kilotonnin ydinräjähteen painevaikutuksen 1,5 km etäisyydeltä. Säteilyn vaimennus 1/100 ulkosäteilystä. Suojaa rakennussortumilta. Henkilömäärän mitoitustekijä on 0,75 m2/henkilö. Aiheesta RT 92-11083, joka perustuu sisäministeriön asetukseen 506/2011.
• S2–luokka: Ostoskeskuksiin rakennetaan yleensä S2-luokan suoja teräsbetonista. 200 kPa. Koko nykyään enintään 900 m2 ja henkilömäärä enintään 1 200. Nykyisissä säädöksissä mainittuna. Kestettävä 200 kN/m2 kuormitus. Sulkuhuone, ensiapu- tai sairashuone sulkuhuoneen läheisyydessä, konehuone, ilmanvaihtokoneen tulee toimia 7 vrk tauotta, vuotovesipumppu, vesipiste suojan sisällä, kiinteä valaistus, pistorasiat, varavalaistus ilmanvaihtokoneen virtalähteestä, hätävalaistus omalla akulla.

Kalliosuojat

• Varustus pääasiassa sama kuin S2-luokassa. Vähintään 2 hätäpoistumisreittiä ja ensiapuhuone sisäänkäyntien läheisyydessä.
• S3–luokka: Kevytrakenteinen kalliosuoja tai raskas teräsbetoninen väestönsuoja, esim. metroasema. 300 kPa. Koko enintään 4 500 m² ja henkilömäärä enintään 6 000. S3-kalliosuoja on osumankestävä 500 kg miinapommiin. Kestettävä 300 kN/m² kuormitus.
• S6–luokka: Satojen ja tuhansien henkilöiden kalliosuoja, joiden rakenteet kestävät 6 barin räjähdyskuormituksen.

Aikajana

<SÄÄDÖSTEN NIMET TARKISTETTAVA>

1927 Suomen Kaasupuolustusyhdistyksen perustaminen -> 1930 Suomen Kaasusuojelujärjestö -> Suomen Väestönsuojelujärjestö.

1931 Yleisesikunnan toimeenpanokäsky suojelun perusteista.

1933 Ohjeet suojapaikkojen järjestämisestä.

1939 Valtioneuvoston päätös (37/1939). Väestönsuojelulaki (374/1939), kumoutunut. Laki yksityisten suoritettavista väestönsuojelutoimenpiteistä ja niiden kustannuksista (375/1939), kumoutunut. Vahvistettuja kellareita tai ns. sirpalesuojia. Ei useinkaan ilmanvaihtolaitteistoa. Sodan aikana ja ennen sitä noin 500 000 suojapaikkaa (tilapäisiä pommisuojia).

1940 Valtioneuvoston päätös väestönsuojelun yleissuunnitelmasta (481/1940), kumoutunut, jakoi Suomen kolmeen luokkaan. Valtioneuvoston päätösmuistio (Valtioneuvosto 1940).

1945 Valtioneuvoston päätös väestönsuojelun yleissuunnitelman muuttamisesta (871/1945), kumoutunut.

1954 Valtioneuvoston päätös väestönsuojelun yleissuunnitelman muuttamisesta (324/1954), ?kumoutunut?.

1955–1959 sortumasuojia, noin 50 000 suojapaikkaa. Hyvä paine- ja sirpalesuoja.

1959 Väestönsuojelulaki (438/1958), kumoutunut. Sisäasiainministeriön päätös B- ja C-luokan väestönsuojista (318/1959), kumoutunut.

1963 Sisäasiainministeriön päätös B- ja C-luokan väestönsuojista (291/1963), kumoutunut. Hiilisuodattimien teknilliset vaatimukset.

1971 Sisäasiainministeriön päätös S1-luokan väestönsuojista (561/1971), kumoutunut.

1973 Valmistuvat ensimmäiset S1-luokan suojat.

1978 Viimeisin C64-luokan suoja valmistuu.

1990 Valtioneuvoston päätös väestönsuojelulaissa tarkoitetuista suojelukohteista (937/1990), kumoutunut. Laki väestönsuojelulain muuttamisesta (304/1990). Mahdollista K-luokan väestönsuojien rakentaminen. Rakentamisvelvoite koskee koko maata.

1991 Sisäasiainministeriön määräyskokoelma Nro 5/91: Kevyen väestönsuojan teknilliset määräykset, kumoutunut. Tekniset perusteet K-luokan väestönsuojille. Suojien rakennusvelvoite alkaa koskea koko Suomea. Puolustustilalaki (1083/1991).

1991–2011 K-luokan väestönsuojien rakentaminen.

1992 Laki huoltovarmuuden turvaamisesta (1390/1992).

1999 Pelastustoimilaki (561/1999), kumoutunut. Maankäyttö- ja rakennuslaki (132/1999). Pelastustoimi keskeisin väestönsuojelutoimija.

2003 Pelastuslaki (468/2003), kumoutunut. Valtioneuvoston asetus pelastustoimesta (787/2003), kumoutunut.

2005 Sisäasiainministeriön asetus; suodatuskykyä jodilta ja joiltakin teollisuuskaasuilta.

2006 Laki pelastusopistosta (607/2006).

2007 Laki pelastustoimen laitteista (10/2007). Laki puolustusvoimista (551/2007).

2009 Laki aluehallintovirastoista (896/2009).

2011 Pelastuslaki (379/2011), mm. 12 §, 74 §, 76 §. Valmiuslaki (1552/2011). Valtioneuvoston asetus pelastustoimesta (407/2011). Valtioneuvoston asetus väestönsuojista (408/2011). Valtioneuvoston asetus väestönsuojan laitteista ja varusteista (409/2011). Sisäasiainministeriön asetus väestönsuojien teknisistä vaatimuksista ja väestönsuojien laitteiden kunnossapidosta (506/2011). Suojakuntien nimeäminen jäi pois. Velvoite yleisten väestönsuojien rakentamisesta pois.

2012 Laki vaaratiedotteesta (466/2012).

2018 Laki pelastuslain muuttamisesta (1353/2018).

2021 Laki pelastustoimen järjestämisestä (613/2021).

Suojautuminen

Sisälle suojautuminen ja tilapäiset väestönsuojat, yleiset ja yksityiset väestönsuojat, väestön omaehtoinen siirtyminen vaara-alueelta, väestön siirtäminen. Suojautumiseen vaikuttaa mm. uhka, väestön halu suojautua, suojautumisen johtaminen ja osaaminen.

• Ennakkovaroitus: valmiustason lisääminen
• Säteilyvaroitus: hälytykseen valmistautuminen
• Säteilyhälytys: suojautumiskäsky
• Ilmahälytys: suojautumiskäsky
• Suojeluseloste: toimeenpanoa selventävä kuvaus tilanteen kehittymisestä, joka voi sisältää käskyjä ja toimintaohjeita.

Suojan valmiustilat

• 72 tunnin valmius: Normaaliajan ylläpito, josta saavutetaan toimeenpanovalmius/väestönsuojan käyttöönotto 72 tunnissa. Väestönsuojeluvälineet ja väestönsuojalaitteet on voitava ottaa käyttöön saman ajan kuluessa. Toisin sanoen, väestönsuoja ei ole jatkuvasti käyttökunnossa vastaanottamaan suojautujia, vaan se täytyy valmistella käyttöön. Toki väestönsuoja suojaa esimerkiksi sirpaleilta yms., mutta ei kaasulta ja säteilyltä ilman valmistelua.
• Kohotettu valmius:
• Välitön käyttövalmius: Käyttöhenkilöstöllä ylläpidetään suojassa jatkuva päivystys. Vapaana olevan henkilöstön on kyettävä palaamaan toimipaikoilleen 30 minuutin kuluessa hälytyksestä. Käyttöhenkilöstöä täydennetään ja perehdytetään tehtäviinsä.

• Perusotaksumat:
  • Väestönsuoja on saatava normaaliolojen käytöstä käyttökuntoon 72 tunnin aikana ja suojautuminen kestää lähtökohtaisesti yhtäjaksoisesti enintään 72 tuntia (suojautumisaika). Suoja tyhjennetään tarvittavilta osin suunnitelman mukaan ja suojaan asennetaan tarvittavat varustukset paikoilleen väestön vastaanottamista varten. Perusotaksumaan kuuluu ajatus siitä, että valtion suorittama tiedustelu saisi merkkejä uhasta noin neljä kuukautta ennen aseellisen selkkauksen alkamista ja väestönsuojia alettaisiin saattamaan käyttökuntoon riittävissä ajoin. Väestönsuojien kuntoon saattamiseen määrätään viranomaisia ja kansalaisia, käyttöhenkilöstöä ja väestönsuojanhoitajia.
  • Talosuoja täyttyy väestöstä viiden minuutin kuluessa hälytyksestä.
  • Suojautuminen alkaa sulkutilalla (3 t), joka kestää enintään kolme tuntia.
  • Sulkutilaa seuraa suodatustila (45 t), joka päättyy kahden vuorokauden kuluttua hälytyksestä. Sulkutilasta voidaan siirtyä myös suoraan ohitustilaan.
  • Suodatustilaa seuraa ohitustila (24 t), joka päättyy kolmen vuorokauden kuluttua hälytyksestä.

Väestönsuojelua tehostettaessa

1. Selvitä suojeluhenkilöstön osoitteet, matkapuhelinnumero ja paikallaolo.
2. Hälytä talon muu suojeluhenkilöstö, jos sellaisia on (suojelujohtaja, suojanvalvoja ja apulaiset)
3. Jaa suojelutehtävät
   1. Nimeä poissaolevien tilalle uudet ja perehdytä/kertaa tehtäviin
4. Perusta suojelutoimisto
   1. Aloita puhelin- ja radiopäivystys
5. Tarkista viesti- ja hälytysyhteyksien toiminta
6. Tarkista suojelumateriaali ja palokalusto
   1. Hanki puuttuva suojelumateriaali
7. Valvo toimeenpanon toteutumista
8. Aloita väestönsuojan kuntoonsaattaminen / tilapäissuojan rakentaminen
   1. Määrää suojanvalvoja ja apulainen hoitamaan tehtäviään
   2. Huolehdi viitoituksista väestönsuojaan
9. Tiedota asukkaita tilanteesta ja viranomaisohjeista
   1. Tarvittaessa toimintaohjeita (veden varaaminen, elintarvikkeiden suojaaminen, suojaan otettavat varusteet)
10. Yhteydenotto suojeluyksikön johtopaikkaan, suojeluvalmiuden tiedoksianto
    1. Tieto lähimmästä ensiapu- ja suojapaikasta
11. Tilapäisen pesupaikan järjestäminen; pihalle, yhteiseen saunatilaan, johonkin asuntoon.
12. Suojeluryhmien muodostamien ja varustaminen suojeluyksikön johtajan apuna
13. Vähennä lähiympäristön palokuormaa
14. Valmistaudu toimimaan hälytystilanteessa; hälytystiedon perillemeno
15. Järjestä harjoituksia (alkusammutus, ensiapu, suojaan siirtyminen jne.)
16. Anna talon sisäiset hälytykset.
17. Säteilytilanteessa peitä katolla olevat ilmastointi- ja savuhormit sekä talon vaipan läpiviennit.

Talon suojeluvalvoja/suojelujohtaja

Nykyään käytetään myös nimitystä asuinrakennuksen turvallisuushenkilöstö. Asukkaat siirtyvät suoraan väestönsuojaan itsenäisesti tai asukkaiden kokoontuessa kokoontumispaikalle:

1. Ota johto käsiisi pelastussuunnitelmassa määrättynä suojelujohtajana.
   1. Määrää tehtäviin apulaisia.
   2. Yleisavaimet haltuun.
2. Huolehdi loukkaantuneista ja enemmän huomiota vaativista.
3. Ilmoita, kukaan ei saa poistua ilman pelastusviranomaisen lupaa kokoontumispaikalta.
4. Onko turvallista olla kokoontumispaikalla?
5. Ovatko kaikki saaneet hälytystiedon?
6. Onko hisseihin jäänyt joku?
7. Onko joku jäänyt sisälle? Huom. invalidit, sokeat, vanhukset, yksinasuvat, joita ei ole aiemmin evakuoitu muualle.
8. Pysäytä koneellinen ilmanvaihto.
9. Ovatko yleisten tilojen ovet, ikkunat ja aukot suljettu?
10. Odota ja/tai toimi pelastusviranomaisten ohjeiden mukaan.

Väestönsuojan kunnostaminen

Ohje siirryttäessä suojelun tehostettuun toimintaan viranomaisen käskystä. Suojan tyhjentäminen suoritetaan ennakolta tehdyn tyhjennyssuunnitelman mukaisesti. Tyhjentäminen ei välttämättä tarkoita kaiken suojan varustukseen kuulumattoman tavaran poistamista, vaan tyhjentämisessä käytetään maalaisjärkeä ja hyödynnetään suojassa olevaa materiaalia. Talosuojissa lähtökohtaisesti asukkaat siirtävät omat tavaransa omiin asuntoihinsa tai tavaroille sovitaan yhteistä säilytystilaa. Kalliosuojissa tilan normaaliajan käyttäjä tyhjentää omaisuutensa pois. Parkkitiloina käytettävissä tiloissa ajoneuvot ajatetaan omistajien toimesta pois tai hinataan. Ajoneuvoja voidaan myös jättää majoitustiloiksi.

1. Väestönsuojalle määrätään suojan hoitaja/väestönsuojan valvoja ja apulainen (mahdollisesti tekninen henkilö), jotka vastaavat suojan kunnostamisesta. Heidän on tunnettava suojassa olevat laitteet sekä miten niitä käytetään. Lisäksi suojan valvoja vastaa kurin, järjestyksen ja siisteyden säilymisestä suojassa.
2. Väestönsuoja tyhjennetään sinne normaalioloissa varastoidusta tai muuten kerääntyneestä tavarasta jokaiselle suojalle laaditun tyhjennyssuunnitelman mukaisesti.
3. Kulkuaukoissa mahdollisesti käytetyt tilapäiset ovet ja muut rakenteet irrotetaan ja viedään pois suojasta.
4. Ovien saranatapit ja salvat rasvataan.
5. Ovien tiivisteet tarkastetaan ja irtiolevat laitetaan paikoilleen ohjeiden mukaan.
6. Tarkistetaan hätäpoistumiskäytävän ja -luukun käyttökelpoisuus. Varauloskäytävien uloimmat luukut avataan (rakenteen edellyttämällä tavalla). Sisäpuolisten luukkujen sulkeutumiseen kiinnitetään erityistä huomiota.
7. Käymäläpytyt (15 muovipussia/käymälä) jaetaan kuivakäymälätiloihin. Jos käymälätiloja ei ole seinillä eristetty, tehdään eristys. Materiaalina voidaan käyttää levyä tai verhoa. Käymälöitä on oltava yksi jokaista alkavaa 20 m² kohden.
8. Kaikki venttiilit tarkistetaan kiertämällä käsipyörästä ääriasentoihin. Venttiilejä on vesi-, viemäri- ja mahdollisissa lämpöputkissa.
9. Varavesisäiliöt puhdistetaan ja täytetään. Yleensä varavesisäiliöön on johdettu letku vesijohtoverkosta; jos näin ei ole, letku hankitaan tai vesi kannetaan säiliöihin.
10. Jos on sulkuhuone, siellä olevat suihkut ja suojan pesualtaat tarkistetaan. Vettä varataan vähintään 50 litraa jokaista varsinaisen suojan alkavaa neliömetriä kohden. (30 litraa henkilöä kohti).
11. Lattia- ja kokoajakaivojen kannet poistetaan, kaivot puhdistetaan ja niiden toiminta kokeillaan laskemalla niihin vettä. Huom. lattiakaivo on yhdistetty viemäriin sulkuventtiilin välityksellä. Kannet asetetaan takaisin paikoilleen.
12. Ylipaineventtiilit tarkistetaan ja nivelkohdat rasvataan.
13. Paineventtiilien kunto tarkistetaan suojan ympärysseinien ulkopuolella.
14. Normaaliolojen ilmanvaihtoaukot tukitaan sijoittamalla suojalevyt tiivisteineen paikoilleen.
15. Ilmakanavista ja suodattimien pinnalta poistetaan pöly ja irtoroskat.
16. Kaikki ilmanvaihtoon kuuluvat putket ja niiden kiinnitykset tarkistetaan.
17. B/C-luokan suojissa erityissuodattimet liitetään liitäntäletkun avulla ilmanottoputken ja suojapuhaltimen väliin.
18. Poistoventtiilit tarkistetaan kiertämällä niitä ääriasennosta toiseen.

Lähde https://docplayer.fi/3163890-Forssan-ammatti-instituutin-forssan-toimipisteen-pelastussuunnitelma-ja-turvallisuusjarjestelyt.html

Välttämättömyystarvikkeet / yhteiskäyttötarvikkeet

Paristot radioihin ja valaisimiin. 
Teippejä tiivistämiseen. 
Siivousvälineet
Jätesäkkejä
Jatkojohtoja
Televisio, tietokone, tulostin (paperia), internet-yhteys
Pöytiä, tuoleja ja sänkyjä
Rakennusmateriaaleja väliseiniin 

• Jokainen suojautuja huolehtii lähtökohtaisesti itse omista elintarvikkeistaan ja ruokahuollosta. Elintarvikkeita voidaan täydentää kotoa ja mahdollisesti kaupoista tai kiertävistä ajoneuvoista, esimerkiksi avustuskuljetuksista. Ruokaa käydään tarvittaessa valmistamassa asunnoissa tai pihalla huomioiden tilanne.

Tilapäissuojan rakentaminen

1. Valitaan suojatila lähtökohtaisesti betonikellarista maata vasten olevan seinän vierestä tai sen puuttuessa talon keskiosasta tai hyödyntäen erillistä maakellaria tai muuta sopivaa rakennusta.
2. Suojauksen lisääminen aloitetaan heikoimmasta kohdasta: ovet, ikkunat, puukatto, puinen välipohja.
   1. Tuetaan kattoa pystypilarein joita yhdistää kattoa vasten yhtenäinen lankku. Laitetaan suojatilan katon päälle muovi ja hiekkaa/hiekkasäkkejä. Kasataan maata/lunta tiiviisti ulkoseinää vasten. Ikkunat täytetään esim. tiilillä ja/tai hiekkasäkkivallilla. Oven eteen ulkopuolelle tehdään lisäseinä estämään oveen kohdistuvaa suoraa säteilyä. Käytetään betonielementtejä, kokotiiliä, harkkoja ja kiviä. Lumivalli vähintään 80 cm kovaksi poljettuna.
   2. Ilma otetaan rakennuksen muista huoneista suojatilaan ja johdetaan pois painovoimaisesti ilmanpoistokanavan kautta. Ilma voidaan ottaa myös ulkoa esim. ulkopuolelle itse rakennetun mineraalivillasuodattimen ja sen alla olevan tyhjän tilan ja putkien avulla suojatilaan, jossa käsikäyttöinen palje.
   3. Maakellari: Maata päällä vähintään 60–70 cm. Ympärillä sadevesiä ohjaavat ojat. Sisäänkäyntiovea suojaa lisäksi erillinen suojaseinämä maasta tai muusta materiaalista. Ilmastointi sähkökäyttöinen puhallin tai käsikäyttöinen palje.

Kotikellarista voi tehdä säteilysuojan imurilla ja ämpäreillä

Mukaan väestönsuojaan lähdettäessä / omatoiminen evakuoituminen

Henkilökohtainen väestönsuojavarustus olisi suotavaa olla valmiiksi mietittynä ja hankittuna sekä pakattuna tai helposti pakattavissa. Ensimmäinen lähtökerta väestönsuojaan ei pitäisi tulla minuuteissa vaan tieto valmistautumisesta tulee tunneissa tai päivissä ennen yleistä vaaramerkkiä. Aikaa ei kuitenkaan välttämättä ole hankkia varusteita ja ne loppuvat valmiutta nostettaessa kaupoista ihmisten alkaessa hankkimaan tavaroita.

• Sopivaa ruokaa on esimerkiksi suoraan kylmänä syötävät säilykepurkkiruoat ja muut kuivatuotteet. Elintarvikkeiden osalta tulee huomata, että väestönsuojissa ei lähtökohtaisesti ole ruoan valmistus mahdollisuutta, ei välttämättä edes kuumaa vettä. Omien kaasukeittimien tms. käyttäminen ei välttämättä ole sallittua, koska ne nostavat väestönsuojan lämpötilaa ja aiheuttavat tulipaloriskin. Näin esimerkiksi keitettävät retkiruokapussit eivät tule kyseeseen.
• Väestönsuojassa ei lähtökohtaisesti ole elintarvikkeita ja yöpymiseen tarkoitettuja varusteita, kukin tuo ne itse mukanaan. Kansalainen hankkii nämä ennen suojaan tulemistaan ja lähtökohtaisesti jo valmiina kotona olevasta kotivarasta keräämällä. Suojan lämpötila ja kosteus vaihtelee suojautumistilanteen mukaan viileästä hyvin lämpimään ja kosteaan. Yöpymisen kannalta sopivia ovat eristävä retki-/jooga-alusta betonilattiaa vasten ja makuupussi/lämmin huopa.
• Kiellettyjä ovat esim. lemmikkieläimet, vaaralliset aineet, huumeet, aseet, alkoholi, kaasukeittimet tms., myrskylyhdyt ja lämmityslaitteet.
• Lemmikkieläimen suojaamisessa ei tule vaarantaa omaa turvallisuutta! Lemmikkieläimet voidaan tilanteen mukaan ottaa mukaan kun kyseessä on omatoiminen evakuoituminen, mutta yleiseen väestönsuojaan lemmikkieläintä ei saa tuoda. Lemmikit saattavat käyttäytyä agressiivisesti muita kohtaan. Lemmikkieläin jätetään asuntoon sisälle ja varmistetaan lämmin suojaisa makuupaikka, juomaa ja ravintoa. Tarpeen mukaan voidaan sopia muiden lemmikinomistajien kanssa hoitoringistä.

Tällainen varusteluettelo suositellaan tulostettavaksi paperille.

REPPU
HENGITYSSUOJAIMIA
MAKUUALUSTA
MAKUUPUSSI / HUOPA
MUOVIKASSI useita

LÄÄKKEET henkilökohtaiset
JODITABLETIT 2 kpl
ENSIAPULAUKKU
APUVÄLINEET henkilökohtaiset (pyörätuoli yms.)
HENKILÖKORTTI, PASSI, AJOKORTTI
LÄHEISTEN YHTEYSTIEDOT (paperilla)
KÄTEISTÄ RAHAA muutama sata euroa
MAKSUKORTIT
PUHELIN
PUHELIMEN LATURI ja JOHTO
VARAVIRTALÄHDE puhelimelle
SILMÄLASIT
KODIN AVAIMET 
AUTON AVAIMET
KÄSIVALAISIN / OTSALAMPPU
VALAISIMEN PARISTOJA

ELINTARVIKKEITA 72 tunniksi (syötävissä ilman valmistamista, ilman kuumaa vettä, ei pilaannu) 
JUOMAPULLO
JUOMAVETTÄ 4 litraa (2–3 l/vrk) (juomapullot/vesikanisteri) 
LAUTANEN (syvä muovi/metalli)
LUSIKKA
MUKI (muovi/metalli)
TERMOSPULLO
TÖLKINAVAAJA

VAATTEET (lämpimät ja mukavat, kerrospukeutuminen, ulko-olosuhteet huomioiden)
VAIHTOVAATTEET kevyesti
SADEASU / VSS-SUOJAPUKU
KUMISAAPPAAT ja KENGÄT 

PYYHELIINA
WC-PAPERI 2 rll
TALOUSPAPERI 1 rll
KOSTEUSPYYHKEITÄ
SAIPPUA / PESUAINE
HAMMASHARJA ja HAMMASTAHNA
KORVATULPAT
VAIPAT, TERVEYSSITEET ja PUHDISTUSPYYHKEET
POTTA LAPSELLE

KYNTTILÖITÄ
JÄTESÄKKI 2 kpl
(MUOVISANKO JA KANSI JA PESUVATI)
KIRJOITUSVÄLINEET
PELEJÄ, KIRJA, LELUJA, PEHMOLELUJA
ARVO- JA MUISTOESINEET JA ARVOPAPERIT (vain tärkeimmät, jos asunto tulee tuhoutumaan)

- MAHDOLLISESTI -
SUOJANAAMARI ja SUODATIN
SUOJAKYPÄRÄ
SUOJAKÄSINEET (kumi)
SUOJALASIT
SÄTEILYMITTARI

• Ks. sivu Säteilymittari.

Lähdettäessä suojaan

1. SULJE IKKUNAT, OVET, TUULETUSLUUKUT
2. TIIVISTÄ ASUNTO
3. SULJE KONEELLINEN ILMANVAIHTO
4. SULJE KAASUHANAT
5. SAMMUTA SÄHKÖLAITTEET JA OTA SÄHKÖLAITTEIDEN PISTOKKEET IRTI
6. SAMMUTA VALOT
7. SÄILÖ VETTÄ KANNELLISIIN ASTIOIHIN, KYLPYAMMEESEEN JA PEITÄ MUOVILLA
8. SUOJAA KUIVA-AINEISET ELINTARVIKKEET ILMATIIVIISTI
9. LAITA VAIHTOVAATTEITA TIIVIISIIN MUOVISÄKKEIHIN
10. VIE JÄTTEET ULOS
11. LUKITSE OVI TAKALUKKOON

Suojelumateriaali

Ks. Suojelumateriaali

Lähteet ja sivustot

https://www.huoltovarmuuskeskus.fi

Pelastustoimi teksti-TV: https://yle.fi/aihe/tekstitv?P=868

https://intermin.fi/pelastustoimi/vaestonsuojelu

http://www.spek.fi/Suomeksi/Turvatietoa/Vaestonsuojelu

https://www.stuk.fi

http://www.kodinturvaopas.fi

http://72tuntia.fi

Temet Oy on suomalainen väestönsuojelulaitetoimittaja. Ostanut vuonna 2011 Fläkt Wood Oy:n Symor-liiketoiminnan.

Opaskirjat

Kurssit

Ilmatieteen laitos

Pelastustoimi

Wikikon käyttäjät

Linkkejä

• Helsinki-turva
• Helsingin väesönsuojat
• [1]
• Uudenmaan Pelastusliitto: Väestönsuojat
  • Väestönsuojan käyttöönotto (video)
  • Tarkistuslista väestönsuojan käyttöönotto
  • Ohjeet väestönsuojaan tulijalle
  • Väestönsuojat ja vuosihuolto (video)
  • Väestönsuojat ja tiiveyskoe (video)
  • Väestönsuojan huolto ja käyttö

Kirjallisuus

Väestönsuojien rakentamisen historia ja käsikirja 1927 - 2016, Rajajärvi Pekka