Voit itse lisätä ja muuttaa sisältöä muokkaa-painikkeiden avulla

Ennen tallennusta suositellaan ottamaan kopio muokkausruudusta (ctrl-a -> ctrl-c)

 Olet itse vastuussa tämän teoksen käytöstä aiheutuvista vahingoista Lue lisää.

Väestönsuoja ja suojautuminen ja Sähkötyöt: Erot sivujen välillä

Wikikko - kansan taitopankkista
(Sivujen välinen eroavaisuus)
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
 
 
Rivi 1: Rivi 1:
== Johdanto ==
== Johdanto ==
SÄHKÖTYÖT VOIVAT OLLA HENGENVAARALLISIA
SÄHKÖTYÖT OVAT LÄHTÖKOHTAISESTI LUVANVARAISIA


=== Muita sivuja ===
: [[Varavoimakone]]
Väestönsuojeluunn liittyvä tieto on kerätty luokkaan [[:Luokka:Väestönsuojelu|Väestönsuojelu]], joka löytyy vasemmalta valikosta.


: [[Väestönsuojelu]]
== Sähköturvallisuus ==
: [[Väestönsuojelu ja Geneven sopimukset]]
* Käytä ainoastaan kunnossa olevia sähkölaitteita! Vähintään AINA aistinvarainen tarkastus. Automaattisuojat tulee testata säännöllisesti. Lue käyttö- ja huolto-ohjeet. Työskentele työpareittain. Vedä kaapelia kaapelista, ei sen pistotulpasta tai pistorasiasta. Merkitse selvästi vialliset laitteet, esim. 'viallinen', 'käyttökiellossa'. Huomioi käytössä olosuhteet, käyttölämpötila (pakkanen), kosteus jne. Ota huomioon ukkonen ja salamaniskut. Salama iskee useammin johonkin korkeaan, kuten mastoon tai puuhun. Pidä toinen käsi takataskussa selän takana, niin sähkövirta ei kulje oikosulkutilanteessa kädestä toiseen käteen sydämen kautta. Käytä eristäviä jalkineita, kuten kumisaappaita välttääksesi sähkön johtumisen jalkojen kautta maahan. Käytä sähkölaitetta aina niissä olosuhteissa, johon se on alunperin tarkoitettu. Esim. sisäkäyttöön tarkoitettua lukulamppua ei sovi käyttää ulkona valonlähteenä.
: [[Väestönsuojelusanasto ja käsitteet]]
* Älä milloinkaan tartu kädellä paljaaseen kaapeliin (kuparin värinen sisus) ellet ole täysin varma että sähköt on kytketty pois päältä ja tarkistanut sähkökynällä että kaapeliin ei tule virtaa ja varmistanut ettei kukaan käy kytkemässä sähköä päälle asennuksen aikana. Sähkölaitteita korjatessa on varmistuttava, että laite on irti verkosta, se ei pääse käynnistymään, ketään ei käynnistä laitetta ja laitteeseen ei ole varastoitunut virtaa.
: [[Väestönsuojan laitteisto]]
* Sähkölaitetta kosketettaessa vähän kostutetuilla sormenpäiden ulkopinnalla ensin näppääminen on turvallisempaa kuin suoraan tarttumalla sähkölaitteeseen, jolloin ei tapahdu sormien kouristumista sähkölaitteeseen kiinni.
: [[Varautuminen]]
* Poikkeava haju, valo (kirkastuminen/himmentyminen), ääni, lämpö, vaiheiden puuttuminen, jännitteen muutos, taajuuden muutos tai sähköisku ovat merkkejä epänormaalista sähkölaitteen tai sähköverkon toiminnasta. Polttomoottori tukehtuu, sähkömoottori pyytää lisää virtaa, kuumenee ja palaa.
* '''Havaittaessa laitteessa poikkeavaa toimintaa''': Kytke jännitteettömäksi (esim. pistotulppa irti, pääkytkin 0-asentoon, sammuttamalla varavoimakone). Estä sähkölaitteen kytkentä uudelleen päälle. Älä yritä kytkeä sähkölaitetta uudelleen toimintaan esim. toistamalla käynnistystä.
* '''Nollavika''': Nollajohdin, kaapelin kannatusköysi, on poikki, jolloin paluuvirta kulkee maadoitusten kautta. Saattaa nostaa jännitteen normaalista 230 voltista 400 volttiin, joka on ymmärrettävästi liikaa kodin sähkölaitteille. Sähköt ei toimi normaalisti vaan poikkeavasti, esim. lamput palavat kirkkaammin/himmeämmin tai kirkkaus vaihtelee ja moottorin käynti ei ole normaalia etenkin sähkölaitteita käynnistettäessä ja sammutettaessa. Sähkökeskus särisee, paukkuu ja saattaa haista palaneelle. Merkittävä vaara sähköiskulle, tulipalolle tai muulle vauriolle. Kytke välittömästi sähköt pois pääkatkaisijasta ja ole yhteydessä vikapalveluun! Vian korjauksen jälkeen laitteet, jotka olivat vian aikana päällä on tarkistettava.
* '''Osuttaessa maakaapeliin''': "Poistu välittömästi kaapelin vauriokohdasta tasajalkaa hyppien tai loikkien siten, että vain toinen jalka on kerrallaan maassa. Vaurioituneessa kaapelissa voi olla jännite, tai siihen voi tulla jännite uudelleen hetken kuluttua. [https://tukes.fi/sahko/sahkotyot-ja-urakointi/sahkotyoturvallisuus/turvallisuus-sahkojohtojen-laheisyydessa]"
* '''Osuttaessa työkoneella johtoon''': "Yritä ajaa työkone irti sähköjohdosta. Jos työkone syttyy tuleen tai renkaat savuavat, hyppää työkoneesta ulos tasajalkaa. Poistu työkoneen läheisyydestä tasajalkaa hyppien tai loikkien niin, että vain toinen jalka on kerrallaan maassa. Älä kosketa työkonetta ja maata yhtä aikaa. [https://tukes.fi/sahko/sahkotyot-ja-urakointi/sahkotyoturvallisuus/turvallisuus-sahkojohtojen-laheisyydessa]"
: [https://tukes.fi/documents/5470659/6410463/Hengenvaara-esite+-+Tiedä+ennen+kuin+toimit+sähköverkon+läheisyydessä.pdf/9d359875-7ee7-4583-81c5-56d6265e4109/Hengenvaara-esite+-+Tiedä+ennen+kuin+toimit+sähköverkon+läheisyydessä.pdf?t=1622704669122 Hengenvaara-esite]
: [https://tukes.fi/documents/5470659/6372805/Turvallinen+toiminta+-esitysaineisto/7e25fb36-ce80-46f5-861b-c92f4ec45d74/Turvallinen+toiminta+-esitysaineisto.pdf?t=1524385139000 Turvallinen toiminta -esitys]


== Väestönsuoja ==
=== Ensiapu ===
[[Tiedosto:Picture 1.jpg|200px|thumb|right|Väestönsuojelun kansainvälinen tunnus, sininen kolmio oranssilla pohjalla.]]
# Onko henkilö kiinni virtapiirissä? Vaihtovirrasta ei välttämättä pysty itse irtautumaan.
''“Väestönsuojan tulee antaa siinä oleskeleville suoja asevaikutuksilta ja rakennussortumilta sekä ionisoivalta säteilyltä ja myrkyllisiltä aineilta. Väestönsuojan lämpötilan, ilmanlaadun ja hygieenisen varustetason tulee olla tilan käyttötarkoitus huomioon ottaen riittävä (pelastuslaki 379/2011 74 §)."'' Poikkeusolojen osalta tavoitteena on suojata väestö niin hyvin kuin on mahdollista realistisesti toteutettavissa olevin järjestelyin ja kustannuksin. Väestönsuojelulla tarkoitetaan aseellisen selkkauksen aikaista toimintaa, jonka tarkoituksena on siviiliväestön suojelu hyökkäyksen vaaroilta ja auttaminen selviytymään hyökkäyksen välittömiltä vaikutuksilta sekä välttämättömien edellytysten luominen eloonjäämiselle. Väestönsuoja on ensisijaisesti sodan ja siihen verrattavien poikkeusolojen, uhkien, varalle.  
# Onko kyse suurjännitetapaturmasta? Älä mene lähelle ennen virran katkaisua.  
* Suomessa on noin 50 500 väestönsuojaa ja lähes 4,8 miljoonaa suojapaikkaa (2023). Vuosina 2017–2021 rakennettiin n. 800 suojaa vuodessa. Keskikoko on 100 henkilöä. Väestönsuojien kokonaisarvo on noin 5 miljardia euroa. Helsingissä on noin 5 500 väestönsuojaa ja 900 000 suojapaikkaa. Helsingissä suojapaikkoja on 34 % enemmän kuin väestöä. Helsingin kaupunki omistaa noin 50 väestönsuojaa, noin 200 000 suojapaikkaa. Väestönsuojat jaetaan kallioväestönsuojiin ja teräsbetoniväestönsuojiin. Nykyaikainen suoja suojaa käyttökuntoon laitettuna tavanomaisten aseiden sirpale-, paine- ja polttovaikutukselta (polttotaisteluaine), rakennussortumilta, tulipaloilta, ydinaseiden ionisoivalta säteilyltä (radioaktiivinen säteily), kemialliselta ja biologiselta aseelta (myrkylliset kaasut) sekä radioaktiiviselta ja muulta pölyltä ja säteileviltä hiukkasilta. Väärin käytettynä suoja voi surmata käyttäjänsä.
# Vaarannatko itsesi? Palautuuko virta yllättäen?
: [https://valtioneuvosto.fi/-//1410869/suomessa-on-vaestonsuojapaikkoja-noin-4-8-miljoonalle-ihmiselle Suomessa on väestönsuojapaikkoja noin 4,8 miljoonalle ihmiselle]
# Katkaise nopeasti virta.
## Vaihtoehtoisesti irrota henkilö '''kuivalla''' eristävällä välineellä (kuiva lauta, naru, vaate).
# Soita 112 ja anna ensiapua. Lääkäriin (EKG).


[[Tiedosto:Picture 2.jpg]]
== Työkalut ==
=== Yleismittari (multimeter) ===
* 200mA = 0,2A. 20mA = 0,02A. 200µ = 0,0002A. A mittaa virtaa.
* ''Virran'' mittaaminen: Esim. 12V-järjestelmässä toimivassa henkilöautossa käännä mittari asentoon 200mA ja työnnä mittarin teräväpiikkiset kärjet esim. nykyaikaisen sulakkeen päällä näkyviin metallisiin pintoihin. Jos sulakkeen läpi kulkee virtaa, näkyy arvo mittarissa. Jos auto on sammuksissa, niin saattaa näkyä todella pieni arvo hetken ja sitten nollaantua. Jos auton akku tyhjenee itsestään, jossain on vuoto ja sen voi etsiä juuri tällä tavoin käymällä kaikki auton sulakkeet läpi. Niitä voi olla eri puolilla autoa. 12V:n akussa 11V on jo tyhjä akku. Yleismittarin sisällä on ampeeriin liittyen pieni sulake, esimerkiksi fyysiseltä kooltaan 5x20 mm ja arvoltaan 0,5A 250V. Jos mittaria käyttää väärin, tämä sulake palaa ja ampeerimittaus ei toimi. Näkyy vain nollia.


* Väestönsuoja suojaa väestöä fyysisesti vahingoittavilta asioilta tehokkaammin kuin ensisijaiseen asuinrakennuksen sisätilaan suojautuminen. Voidaan rakentaa kallion sisään tai teräsbetonista. Määräykset tulevat pelastuslaista ja pelastustoimiasetuksesta. Suojia on esimerkiksi kalliosuoja, talosuoja, laitesuoja, toiminnallinen suoja ja ilmahälytyssuoja. Pelastuslaki velvoittaa rakentamaan suojan rakennukseen, jossa asutaan tai oleskellaan pysyvästi JA jonka kerrosala on vähintään 1 200 m<sup>2</sup>. Teollisuus-, tuotanto-, varasto- ja kokoontumisrakennusten raja-arvo on 1 500 m<sup>2</sup>. Sisältää poikkeuksia. Rakentamisvelvollisuudesta määrää pelastuslaki (379/2011) ja valtioneuvoston asetus väestönsuojista (409/2011). Maankäyttö- ja rakennuslaki (132/1999) määrää rakennusrasitteesta.  
=== Jännitteenkoetinkynä ===
Tarkista kynän eheys ennen käyttöä. Jos valo palaa kun kosketetaan sormella pistorasiaan työnnetyn koetinkynän tyvipään metallinastaa, kynä on kosketuksissa vaiheeseen. Jos toisella sormenpäällä samanaikaisesti kosketetaan pistorasian KeViä ja valo kirkastuu, tällöin KeVi toimii.


* '''Yleinen väestönsuoja''' on tarkoitettu henkilöille, joilla ei ole koti- tai työpaikan suojapaikkaa tai he oleskelevat tilapäisesti kohteessa, jossa muuta suojaa ei ole. Yleensä peruskallioon rakennettu kalliosuoja. Esimerkiksi osa metroasemista. Sireenien soidessa kansalaisen ei tarvitse välttämättä hakeutua “omaan” suojaansa, vaan hän voi käyttää yleistä väestönsuojaa. Yleissuojien rakentaminen lopetettiin 1.7.2011. Suojelukohteen kunnan rakennuttama väestönsuoja. Yleissuojien rakennuspäätökseen ovat vaikuttaneet alueen väestönmäärä, esimerkiksi tiheästi asuttu kerrostaloalue vs. omakotitaloalue. Suojat voivat olla myös samaan aikaan yleisiä suojia ja yhteisiä suojia.
=== Muut työkalut ===
* '''Yhteisväestönsuoja''' tarkoittaa useamman kiinteistön; taloyhtiön, yrityksen, laitoksen tai viraston rasitesopimuksen mukaista yhteistä suojaa niiden henkilöstölle. Suojapaikat jaetaan osapuolten rakennuslupien mukaisesti. Yhteissuojan rakentamisen ja ylläpidon maksavat kyseiset tahot. 
Ruuvitaltta 2–3 mm terä, ruuvitaltta 5 mm terä, ristipäämeisseli, sivuleikkurit, vaipan kuorimispihdit.  
* '''Yhteinen väestönsuoja''' tarkoittaa usealle eri lähekkäin sijaitsevalle rakennukselle rakennettua väestönsuojaa.
* '''Talosuoja''' eli kiinteistökohtainen väestönsuoja tarkoittaa talo–, yritys- ja laitoskohtaista teräsbetonisuojaa.
* '''Tilapäissuoja/tilapäinen väestönsuoja''' tarkoittaa tilapäisesti suojautumiseen käytettävää rakennetta, joka ei varsinaisesti ole rakennettu väestönsuojaksi. Valmiuslaista.
** '''Maakellari''': Maata päällä vähintään 60–70 cm. Ympärillä sadevesiä ohjaavat ojat. Sisäänkäyntiovea suojaa lisäksi erillinen suojaseinämä maasta tai muusta materiaalista. Ilmastointi sähkökäyttöinen puhallin tai käsikäyttöinen palje. [[Kellari]]
* '''Kalliosuoja''' tarkoittaa kallioon louhittua tilaa. Katon paksuudesta, pultituksesta, ruiskubetonoinnista sekä laitteista on annettu tarkat ohjeet. Kalliosuojia voi myös olla sekä yleisiä että yhteisväestönsuojia.
* '''Säteilysuoja''' tarkoittaa rakenteellisin keinoin ihmisten ja eläinten suojaamista radioaktiiviselta säteilyltä ja materiaaleja säteilevältä pölyltä.
* '''Kaasusuoja''' tarkoittaa 1920-luvulla suunniteltuja taistelukaasuja vastaan rakennettuja suojia. 1960–1971 rakennetut suojat ovat osumankestäviä 3 000 kg miinapommiin.
* '''Suojelukohdekunta''': Määritelty vuosina 1939–2011. Suojelukohdekunnan oletettiin joutuvan muuta maata todennäköisemmin hyökkäyksen kohteeksi (suuret kaupungit, liikenteen solmukohdat). Enimmillään 137 suojelukohdekuntaa tai kunnan osaa. Vuonna 1990 määrättiin 52 kuntaa suojelukohdekunniksi ja muut kunnat valvonta-alueiksi.  


=== Väestönsuojan perusrakenne ===
== Sähköstä yleisesti ==
* Väestönsuojat jaetaan kallioväestönsuojiin ja teräsbetoniväestönsuojiin. Teräsbetonisuojan käyttöikä on yli 100 vuotta.  
Sähkövirta jaetaan tasavirtaan (DC, Direct Current) ja vaihtovirtaan (AC, Alternating Current). Tasavirrassa on plus (+, menevä virta) ja minus (–, tuleva virta) -johtimet ja virta kulkee koko ajan samaan suuntaan. Tasavirtaa on esim. 12V (henkilöauto) ja 24 V (raskas ajoneuvo). Tasavirtaa käytetään esim. varavoimakoneen moottorissa itsessään, sen akuissa ja esim. taskulampuissa (paristot 1,5–9V). Vaihtovirrassa on nolla ja vaihe. Vaihtovirta saadaan sähkölaitoksen jakeluverkosta tai sitä tuotetaan varavoimakoneella tai invertterillä (vaihtosuuntaaja, jännitteen muuntaja).  
* '''Sääsuojaus''': Väestönsuoja on suojassa sään vaikutukselta.
* '''Painesuojaus''': Väestö on suojassa räjähteiden painevaikutuksilta. Suojaa tavanomaisilta (konventionaalisilta) aseilta. Väestönsuoja suojaa pitkälti tavanomaisessa aseellisessa selkkauksessa, vaikka se ei ole saatettu täysin tiiviiksi. Suojan paineovet ja venttiilit suojaavat ulkoapäin suojaan kohdistuvilta paineiskuilta. Paineenkesto esim. 3 bar.
* '''Kaasusuojaus''': Väestö on suojassa ilmassa leviäviltä haitallisilta aineilta säteily- ja kemikaalivaaratilanteissa, kuten (taistelu)kaasulta, biologiselta aseelta ja radioaktiiviselta laskeumalta (ionisoiva säteily). Kaasusuojausta tarvitaan viimeistään, kun ulkoilmassa leviää ihmiselle haitallisia ainesosia ja suoja on saatava suljettua niin, että haitallisten aineiden pääsy sisälle estetään. Tämä estetään toteuttamalla ilman ylipaine suojan sisään, joka estää vuotokohdista ilman kulun päinvastoin suojaan sisään.
: Lisätietoa ABC-aseista ks. sivu [[Joukkotuhoase]].
* '''Pommi- tai sirpalesuojaus''': Ei täytä nykyisen lainsäädännön mukaisia vaatimuksia, mutta suojaa tavanomaisilta (konventionaalisilta) aseilta, jotka koostuvat räjähteistä ja tulipaloja aiheuttavista aineista sekä eri kokoluokan aseista, kuten käsiaseista, tykistöstä ja pommeista. Rakennettu ennen vuoden 1959 säädöksiä.
* Suojaa lisäksi rakennussortumilta.  
* Suojan kosteus on suurinta syksyisin ja vähintä keväisin. Kosteus jää pitkään ulkokäytävään lähelle ulko-ovea.
* Suojan putkistoissa ei kulje mitään sellaisia aineita, jotka levitessään suojaan aiheuttaisivat merkittävää vaaraa.
* Suora ydinsäteily ei pääse suljettuun väestönsuojaan. Säteily tulee suojaan jonkun väliaineen avulla, esimerkiksi ihmisten tai ilman mukana. Säteilyturvakeskus on valvova viranomainen säteilyn osalta.


* '''Jännite''' (yksikkö voltti V, Volt; tunnus U, Voltage). Millä jännitteellä sähkölaite toimii. 1000V = 1kV. Kaikissa sähkölaitteissa on nimellisjännitteen ilmaiseva merkintä, esim. 230V.
* '''Teho''' (yksikkö watti W, Watt; tunnus P, Power; pätöteho). Kuinka paljon laite kuluttaa tehoa. Pienet sähkölaitteet ilmoitetaan W ja suuremmat kW. 1000W = 1kW. Tehon on oltava moottoreiden osalta riittävä, n. 20 % suurempi. Sähköisessä kuormassa watin teho syntyy, jos jännite kuorman yli on voltti ja virta kuorman läpi on ampeeri.
** Ilmoitetaan myös kilovolttiampeereina (kVA, kilovolt-Ampere): Kerroin on yleensä 0,8 eli esimerkiksi 2 kVA x 0,8 = 1,6 kW
* '''Virta''' (yksikkö ampeeri A, Ampere; tunnus I, Current). Miten paljon sähkölaite kuluttaa virtaa. Mitä suurempi virta, sitä suurempi tehonkulutus. Sähkömittarissa merkintä ilmaisee suurimman sallitun jatkuvan otettavan virtamäärän.
* '''Energia, sähkötyö''' (yksikkö kWh, tunnus E, Energy). Sähkönkulutus. Energian kulutus lasketaan sähköteho (kW) x aika (t). 1000 wattinen sähkölämmitin kuluttaa 1 tunnissa 1 kWh.
* '''Resistanssi''' (yksikkö ohmi Ω, Ohm; tunnus R, Resistance). Sähköinen vastus, kuorma.


* Varsinaisella suojatilalla tarkoitetaan kerrosalan tai henkilömäärän perusteella laskettua oleskelutilan alaa. Talosuojassa suojan pinta-ala – suojateltta 2,5 m<sup>2</sup> – 1,5 m<sup>2</sup> / ilmanvaihtokone. Kalliosuojassa suojatilaa/lattiapinta-alaa on 0,75 m<sup>2</sup> henkilöä kohden. Vanhempi laskentamäärä oli 0,60 m<sup>2</sup> henkilöä kohden. Henkilömäärä on laskettu suojan rakentamishetken mukaan.
* Jäähdyttävää pintaa on laskennallisesti vähintään 2,4 m<sup>2</sup> suojautuvaa henkilöä kohti.
* Esisuodatettua ilmaa on saatava vähintään 7,3 m<sup>3</sup> henkilöä kohti tunnissa ja suodatustilassa vähintään 2,4 m<sup>3</sup>  henkilöä kohti tunnissa.
* Varavesisäiliöön tulee mahtua vettä 53 l vettä henkilöä kohti.
* Väestönsuojalla on yleensä noin 250 m säteellä sisäänkäynnistä kerääntymisalue, jonka väestölle suoja on tarkoitettu.
* Ihminen tuottaa 100 W lämpöä ja 2 kg jätettä vuorokaudessa.
* Hätäuloskäytävän “ulko-ovi” sijaitsee oven läheisyydessä olevien rakenteiden sortuma-alueen ulkopuolella. Esimerkiksi maanalainen käytävä ja luukku maanpinnalle, joka kaivetaan esille suojaa käyttökuntoon laitettaessa. Nykyaikaisissa talosuojissa hätäuloskäytävä voi olla myös suoraan paine- ja kaasutiiviillä ovella suojattu ikkuna suojasta ulkoseinän läpi maanpinnalle rakennuksen sortuma-alueen sisäpuolella.
* Väestönsuojia ja niissä säilytettävää materiaalia huolletaan vuosittain. Väestönsuojan toimintakunnon testaus, mukaan lukien paineistus- ja tiiveyskoe, tehdään vähintään 10 vuoden välein. Talosuojan suositeltava tarkastusväli on yksi vuosi. Tarkastetaan viemärin padotusventtiili, suojan koneiden käyttö ja tehdään silmämääräinen rakenteiden ja laitteiden tarkastus. Väestönsuoja tulee pitää jatkuvasti lämpimänä, noin 10–25°. Talosuojassa ei saa varastoida palavia nesteitä, nestekaasua, räjähdysaineita tai vastaavia. Suojaan ei saa tehdä kiinteitä rakenteita tai muutostöitä.


=== Väestönsuojan suojaluokitus ===
* '''Vaihtosähkön 1-vaihevirta''' (valovirta, seinävirta, 1 ~) on jännitteeltään 230V. Ennen jännitemuutoksia jännite oli 220V.
* Väestönsuojat jaetaan suojaluokkiin rakenteiden ja suojaavuuden mukaan. Kaikki suojaluokat kestävät vähintään noin 15 m päässä räjähtävän 500 kg miinapommin räjähdysvaikutuksen.
** L1, N, PE.
** N + L1 -> 230V. PE + L1 -> 230V. PE + N -> 0V. N (Neutral Line) = 0-johdin. PE = suojamaadoitusjohdin. Käyttää yhden vaiheen ryhmäsulaketta.
* '''Vaihtosähkön 3-vaihevirta''' (kolmivaihevirta, voimavirta, 3 ~) on jännitteeltään 360V. Voimavirtasyöttö on jaettavissa kolmeksi 230V syötöksi. Tavoitteena on mahdollisimman vähäinen resistanssi (kuorma). Jännite ja piirin resistanssi vaikuttavat virran suuruuteen. Sähkömoottorin liittimessä on yleensä merkittynä vaiheiden paikat. Vaiheet voivat vaihdella keskuksissa eli kaapelin johdot eivät ole välttämättä määrätyssä järjestyksessä. Ennen jännitemuutoksia jännite oli 380V.
** L1, L2, L3, N, PE. Vanha L1, L2, L3. Käyttää kolmen vaiheen ryhmänsulakkeita. 3-vaiheinen kaapeli sisältää sisällään 5 pienempää kaapelia.
** N + L1 -> 230V. N + L2 -> 230V. N + L3 -> 230V
** PE + L1 -> 230V. PE + L2 -> 230V. PE + L3 -> 230V. PE + N -> 0V.
** L1 + L2 -> 400V. L1 + L3 -> 400V. L2 + L3 -> 400V.
** Kumpaankin suuntaan pyörivä kolmivaihesähkömoottori saattaa käynnistettäessä tai vaihdettaessa toiseen pistorasiaan pyöriä väärään suuntaan ja konetta ei voida käyttää tai sen teho on heikko, esim. pyörösaha, viljapuhallin tai vesipumppu. Vaihejohtimet eivät ole oikein. 
* '''Vaihtosähkön 2-vaihevirta''': Käyttää kahden vaiheen ryhmäsulakkeita. Esim. vanhat lämminvesivaraajat. Tavallisempi Yhdysvalloissa.  


* '''Suojatyyppi M 54 –suoja''': Rakennettiin 1950-luvun lopulta. Ei ilmanvaihtolaitteita.


* '''A-, B-, ja C–luokan suojat'''
* '''Suojamaadoitus''': Sähkölaitteen runko ja kosketukselle avoimet metallit ovat yhdistetty maadoitukseen eli maaperään. Suojamaadoitusjohdin on lähtökohtaisesti virraton normaalitilassa. Sähkölaitteiden rungot ovat vapaita jännite-eroista (potentiaalintasaus). Sähkölaitteen eristysvika synnyttää maahan sellaisen virran, että sulake palaa tai johdonsuojakatkaisija katkaise jännitteen. Antenni maadoitetaan itsenäisesti suoraan maahan.
** '''A–luokka''': Kevyin teräsbetonista rakennettu 100–150 henkilön talosuoja. Pääosa suomalaisista väestönsuojista. Kestäisi 200 kg miinapommin täysosuman. Kestettävä 30 000 kg/m<sup>2</sup> suuruinen painekuorma.  
** Suojamaadoitusjohdin (Protecting Earth PE) on aina kelta-vihreä ("KeVi") johto tai paljaspintainen kuparijohdin.
** '''B–luokka''': Kalliosuoja tai järeä teräsbetonisuoja. Vastaa nykyistä S2-luokan väestönsuojaa. Kestettävä 10 000 kg/m<sup>2</sup> suuruinen painekuorma.
* '''Sarjaankytkentä''': Peräkkäin kytketyt virtapiirin osat -> kaikille osille johtuu sama ''virta''.
** '''C–luokka''': Satojen ja tuhansien henkilöiden kalliosuoja. Henkilömäärän mitoitustekijä on 0,6 m<sup>2</sup>/henkilö. Asetus 291/1963. Vuosien 1959 ja 1963 sisäasiainministeriön päätöksillä. Rakenteiden mitoitus pitkälti S1-luokan kaltainen. Kestettävä 5 000 kg/m<sup>2</sup> suuruinen painekuorma. Vuosina 1964–1970 rakennetuissa suojissa on yleistä sisäpuoliset hiilisuodattimet ja suojan ulkopuoliset hiekkasuodattimet.  
* '''Rinnankytkentä''': Rinnakkain kytketyt virtapiirin osat -> kaikille osille johtuu sama ''jännite''.
*** C59-luokan suoja: Rakennettiin vuosina 1959(/1960)–1970. Käsikäyttöinen ilmanvaihtolaite, hiekkasuodatin, ei esisuodatinta, käymälät, vesipiste/varavesisäiliö, varauloskäytävä, kokoojakaivo, noin 230 000 suojapaikkaa, mitoitusperuste 0,58 m<sup>2</sup>/hlö.
* '''Taajuus''' (yksikkö Hz): Eurooppa 230V 50Hz (50 jaksoa sekunnissa), Pohjois-Amerikka 110V 60Hz. Japani 60Hz. Taajuus tulee olla kunnossa! Vaihtovirrassa virta ja jännite vaihtelevat. Kuormituksen lisääntyessä ??? alenee. Oikosulkumoottorit 4–7 * I<sub>n</sub>. Moottori ja isot muuntajat aiheuttavat käynnistyspiikin.  
*** C64-luokan suoja (mainitaan myös C63): Ensimmäiset vuonna 1964, käsi- ja sähkökäyttöinen ilmanvaihtolaitteisto, suojan ulkopuolinen hiekkasuodatin ja sisäpuolinen aktiivihiilierityissuodatin, ei esisuodatinta, viemäri sulkuventtiilillä, varavesisäiliöt, matkaviestimien (puhelin, radio, tv) käyttö. Viimeisimmät valmistuivat 1978. Noin 650 000 suojapaikkaa, mitoitusperuste 0,75 m<sup>2</sup>/hlö.
* '''Sähkölaitteen tyyppikilpi (arvokilpi)'''
** CE-merkintä: Täyttää EU-direktiivien vaatimukset.  
* '''K, S1, S2, S3 ja S6–luokan suojat'''
** FI-merkki: Sähkölaitteen tarkastusmerkki.  
** Rakennettu vuodesta 1971 alkaen. 85 % väestönsuojista.  
** A: Nimellisvirran voimakkuus, jonka sähkölaite ottaa täysin kuormitettuna nimellisjännitteellä.
** '''K–luokka''': Pienkerrostalojen ja rivitalojen pieni ja kevyt väestönsuoja teräsbetonista tai 4 mm teräksestä. Rakennettu vuosina 1990–2011. Säteilyn vaimennus 1/40 ulkosäteilystä. Suojaa 5-kerroksisen rakennuksen sortumiselta. Ei kestä miinapommin täysosumaa. Tekniset määräykset hiukan kevyemmät kuin S1-luokan väestönsuojissa ja pienempiä kuin kuin S1. Kestettävä 25 kN/m<sup>2</sup> suuruisen painekuorman. Varustelu S1-suojan tasoinen.  
** kW: Teho minkä sähkölaite antaa jatkuvassa käytössä. Nimellisteho on nimellinen jatkuva toimintateho.  
*** K6–luokka:  
** MALLI (model.), V, MPa, kg
*** K7.5–luokka:
*** K15–luokka: 


:Nykyiset modernit suojat:
== Kotelointiluokka (IP-luokitus) ==
:* '''S1–luokka''': Tavanomainen kerrostalon 100–150 henkilön talosuoja teräsbetonista tai 4 mm teräksestä. Rakennetaan maanpäälle tai maan alle. Koko 20–135 m2 (maksimikoko 135 m2) ja henkilömäärä enintään 180. Noin 3,2 miljoonaa suojapaikkaa, mitoitusperuste 0,75 m2/hlö. Seinän paksuus vähintään 300 mm. Pääosa suomalaisista väestönsuojista. Asuntorakentamisen K-luokka yhdistetty S-luokkaan pelastuslaissa 2011. Ilmanvaihtolaitteisto kehittyneempi: esisuodatin paineventtiilissä ja aktiivihiilierityissuodatin, joka sisältää hiukkas- ja kaasusuodatinosat. Luovutaan hiekkasuodattimista. Suojateltta korvaa sulkuhuoneen. Rakenteiden mitoitus pitkälti C-luokan kaltainen. Varusteita ja välineitä enemmän. Kestettävä 100 kN/m2 kuormitus. Paineaallon aiheuttama kuormitus, jolle suoja on mitoitettu 100 kPa (1 bar) eli “S1 bar”. Maanpinnan yläpuolelle sijoitetulla suojalla mitoitus 200 kPa. Ei kestä miinapommin täysosumaa, mutta 500 kg miinapommin n. 10 m etäisyydeltä. Kestää 100 kilotonnin ydinräjähteen painevaikutuksen 1,5 km etäisyydeltä. Säteilyn vaimennus 1/100 ulkosäteilystä. Suojaa rakennussortumilta. Henkilömäärän mitoitustekijä on 0,75 m2/henkilö. Aiheesta RT 92-11083, joka perustuu sisäministeriön asetukseen 506/2011.
Sähkölaitteen käyttö on sallittu luokan mukaisissa olosuhteissa. Ulkona vähintään IP34, mielellään IP44; märkätilassa IP44; vedessä IP68. Räjähdysvaarallinen EX-luokiteltu tila (ATEX).  
:* '''S2–luokka''': Ostoskeskuksiin rakennetaan yleensä S2-luokan suoja teräsbetonista. 200 kPa. Koko nykyään enintään 900 m2 ja henkilömäärä enintään 1 200. Nykyisissä säädöksissä mainittuna. Kestettävä 200 kN/m2 kuormitus. Sulkuhuone, ensiapu- tai sairashuone sulkuhuoneen läheisyydessä, konehuone, ilmanvaihtokoneen tulee toimia 7 vrk tauotta, vuotovesipumppu, vesipiste suojan sisällä, kiinteä valaistus, pistorasiat, varavalaistus ilmanvaihtokoneen virtalähteestä, hätävalaistus omalla akulla.
* Muodostuu kahdesta numerosta (IP66) tai kirjaimesta ja numerosta (IPX4, roiskeenpitävä). Ensimmäinen tunnusnumero ilmaisee kosketus- ja pölytiiveyden, toinen tunnusnumero vesisuojauksen.  
{| class="wikitable"
|+ Kotelointiluokka (IP-luokitus)
|-
! Numero !! Kosketussuojaus/pölytiiveys !! Vesisuojaus
|-
| 0 || avoin rakenne || avoin rakenne
|-
| 1 || kosketussuojattu nyrkiltä ≥ 50 mm || tippuvedenpitävä
|-
| 2 || kosketussuojattu sormelta ≥ 12,5 mm || tippuvedenpitävä kun kotelo 15° kulmassa
|-
| 3 || kosketussuojattu työkaluilta ≥ 2,5 mm|| sateenpitävä
|-
| 4 || kosketussuojattu langalta ≥ 1 mm || roiskeenpitävä
|-
| 5 || pölynsuojattu || vesisuihkeenpitävä
|-
| 6 || pölytiivis || suojattu voimakkaalta vesisuihkeelta
|-
| 7 || || suojattu lyhytaikaiselta veteen upottamiselta
|-
| 8 || || kestää jatkuvan upotuksen
|}


: '''Kalliosuojat'''
== Vikasuojaus ==
:* Varustus pääasiassa sama kuin S2-luokassa. Vähintään 2 hätäpoistumisreittiä ja ensiapuhuone sisäänkäyntien läheisyydessä.  
Johtava osa ei saa tulla vaarallisen jännitteiseksi vaan osan vikaantuessa, jokin suoja kytkee jännitteen pois.
:* '''S3–luokka''': Kevytrakenteinen kalliosuoja tai raskas teräsbetoninen väestönsuoja, esim. metroasema. 300 kPa. Koko enintään 4 500 m<sup>2</sup> ja henkilömäärä enintään 6 000. S3-kalliosuoja on osumankestävä 500 kg miinapommiin. Kestettävä 300 kN/m<sup>2</sup> kuormitus.  
* '''Vikavirtasuoja''' (Residual Current Device, RCD) suojaa sähköiskulta käyttäjän koskettaessa laitteen jännitteistä osaa. Laitteen runko ei tällöin muutu jännitteelliseksi. Vikavirtasuoja mittaa lähtevää ja palaavaa virtaa ja virran poiketessa toisistaan katkaisee virtapiirin. Edellyttää suojamaadoitusta (KeVi) eli esimerkiksi rakennuksen tai varavoimakoneen maadoittamista. 0 ja vaiheen oikosulussa vikavirtasuoja ei toimi! Vikavirtasuojan laukeamisen syy selvitetään irrottamalla kaikki kuormitukset kyseisen vikavirtasuojan alaisista pistorasioista ja kytketään sähkölaitteita yksi kerrallaan etsien viallinen sähkölaite.
:* '''S6–luokka''': Satojen ja tuhansien henkilöiden kalliosuoja, joiden rakenteet kestävät 6 barin räjähdyskuormituksen.
** Suojamaadoitus on tärkeä osa sitä edellyttävän varavoimakoneen turvallista käyttöä. Maadoitetussa varavoimakoneessa voidaan käyttää vikavirtasuojaa, joka on varavoimakoneessa itsessään tai kaapeliin liitetty siirrettävä vikavirtasuoja. Siirrettävä vikavirtasuoja soveltuu myös liitettäessä sähkölaite esim. vikavirtasuojaamattoman maadoitetun rakennuksen pistorasiaan. 
** Vikavirtasuoja koestetaan sähköverkkoon kytkettynä vikavirtasuojan testipainiketta painamalla ja palautetaan testin jälkeen toiminta-asentoon. Testipainiketta painamalla vikavirtasuojan tulee laueta. Testaaminen aloitetaan varavoimakoneesta edeten järjestyksessä kenttäsähköverkkoa. Edellyttää sähköverkon jännitteen, mutta ei kuormaa. Käytettäessä 1-vaiheista syöttöä, 3-vaiheinen vikavirtasuoja ei mahdollisesti laukea testipainikkeesta.
* '''Ylijännitesuoja''' (ukkossuoja) sijaitsee esimerkiksi sähköpylväässä tai rakennuksen mittauskeskuksessa.  
* '''Oikosulkusuojaus ja ylikuormitussuojaus''' sulakkeilla: Oikosulku aiheutuu 0 ja yhden tai useamman vaiheen osuessa yhteen ilman kuormaa. Oikosulkusuojaus rajoittaa oikosulun kestoa laukeamalla nopeasti. Johtaa esimerkiksi ihmisestä maahan. Varavoimakoneen liian pitkä kaapeli ei välttämättä laukaise johdonsuojaa asianmukaisesti! 


=== Aikajana ===
=== Sulake ===
<SÄÄDÖSTEN NIMET TARKISTETTAVA>
Ylikuormitussuojuksessa käytetään sulaketta, joka pysäyttää virran kulkemisen virran kohotessa liiaksi. Sulakkeita on niin sähkölaitteissa, autoissa kuin rakennuksissa.
: 1927 Suomen Kaasupuolustusyhdistyksen perustaminen -> 1930 Suomen Kaasusuojelujärjestö -> Suomen Väestönsuojelujärjestö.
: 1931 Yleisesikunnan toimeenpanokäsky suojelun perusteista.
: 1933 Ohjeet suojapaikkojen järjestämisestä.
: 1939 Valtioneuvoston päätös (37/1939). Väestönsuojelulaki (374/1939), kumoutunut. Laki yksityisten suoritettavista väestönsuojelutoimenpiteistä ja niiden kustannuksista (375/1939), kumoutunut. Vahvistettuja kellareita tai ns. sirpalesuojia. Ei useinkaan ilmanvaihtolaitteistoa. Sodan aikana ja ennen sitä noin 500 000 suojapaikkaa (tilapäisiä pommisuojia).
: 1940 Valtioneuvoston päätös väestönsuojelun yleissuunnitelmasta (481/1940), kumoutunut, jakoi Suomen kolmeen luokkaan. Valtioneuvoston päätösmuistio (Valtioneuvosto 1940).
: 1945 Valtioneuvoston päätös väestönsuojelun yleissuunnitelman muuttamisesta (871/1945), kumoutunut.
: 1954 Valtioneuvoston päätös väestönsuojelun yleissuunnitelman muuttamisesta (324/1954), ?kumoutunut?.
: 1955–1959 sortumasuojia, noin 50 000 suojapaikkaa. Hyvä paine- ja sirpalesuoja.
: 1959 Väestönsuojelulaki (438/1958), kumoutunut. Sisäasiainministeriön päätös B- ja C-luokan väestönsuojista (318/1959), kumoutunut.
: 1963 Sisäasiainministeriön päätös B- ja C-luokan väestönsuojista (291/1963), kumoutunut. Hiilisuodattimien teknilliset vaatimukset.
: 1971 Sisäasiainministeriön päätös S1-luokan väestönsuojista (561/1971), kumoutunut.
: 1973 Valmistuvat ensimmäiset S1-luokan suojat.
: 1978 Viimeisin C64-luokan suoja valmistuu.
: 1990 Valtioneuvoston päätös väestönsuojelulaissa tarkoitetuista suojelukohteista (937/1990), kumoutunut. Laki väestönsuojelulain muuttamisesta (304/1990). Mahdollista K-luokan väestönsuojien rakentaminen. Rakentamisvelvoite koskee koko maata.
: 1991 Sisäasiainministeriön määräyskokoelma Nro 5/91: Kevyen väestönsuojan teknilliset määräykset, kumoutunut. Tekniset perusteet K-luokan väestönsuojille. Suojien rakennusvelvoite alkaa koskea koko Suomea. Puolustustilalaki (1083/1991).
: 1991–2011 K-luokan väestönsuojien rakentaminen.
: 1992 Laki huoltovarmuuden turvaamisesta (1390/1992).
: 1999 Pelastustoimilaki (561/1999), kumoutunut. Maankäyttö- ja rakennuslaki (132/1999). Pelastustoimi keskeisin väestönsuojelutoimija.
: 2003 Pelastuslaki (468/2003), kumoutunut. Valtioneuvoston asetus pelastustoimesta (787/2003), kumoutunut.
: 2005 Sisäasiainministeriön asetus; suodatuskykyä jodilta ja joiltakin teollisuuskaasuilta.
: 2006 Laki pelastusopistosta (607/2006).
: 2007 Laki pelastustoimen laitteista (10/2007). Laki puolustusvoimista (551/2007).
: 2009 Laki aluehallintovirastoista (896/2009).
: 2011 Pelastuslaki (379/2011), mm. 12 §, 74 §, 76 §. Valmiuslaki (1552/2011). Valtioneuvoston asetus pelastustoimesta (407/2011). Valtioneuvoston asetus väestönsuojista (408/2011). Valtioneuvoston asetus väestönsuojan laitteista ja varusteista (409/2011). Sisäasiainministeriön asetus väestönsuojien teknisistä vaatimuksista ja väestönsuojien laitteiden kunnossapidosta (506/2011). Suojakuntien nimeäminen jäi pois. Velvoite yleisten väestönsuojien rakentamisesta pois.
: 2012 Laki vaaratiedotteesta (466/2012).
: 2018 Laki pelastuslain muuttamisesta (1353/2018).
: 2021 Laki pelastustoimen järjestämisestä (613/2021).


== Suojautuminen ==
{| class="wikitable sortable"
Sisälle suojautuminen ja tilapäiset väestönsuojat, yleiset ja yksityiset väestönsuojat, väestön omaehtoinen siirtyminen vaara-alueelta, väestön siirtäminen. Suojautumiseen vaikuttaa mm. uhka, väestön halu suojautua, suojautumisen johtaminen ja osaaminen.
|+ Sulakkeet
* '''Ennakkovaroitus''': valmiustason lisääminen
|-
* '''Säteilyvaroitus''': hälytykseen valmistautuminen
! Nimellisvirta !! Sallittu kuormitus !! Tunnusväri
* '''Säteilyhälytys''': suojautumiskäsky
|-
* '''Ilmahälytys''': suojautumiskäsky
| 6 A || 1 380 VA || vihreä
* '''Suojeluseloste''': toimeenpanoa selventävä kuvaus tilanteen kehittymisestä, joka voi sisältää käskyjä ja toimintaohjeita.
|-
| 10 A || 2 300 VA || punainen
|-
| 16 A || 3 680 VA || harmaa
|-
| 20 A || 4 600 VA || sininen
|-
| 25 A || 5 750 VA || keltainen
|-
| 35 A || 8 050 VA || musta
|-
| 50 A || 11 500 VA || valkoinen
|-
| 63 A || 14 490 VA || kupari
|}


=== Suojan valmiustilat ===
* '''Yksivaihevirran sulake''': Sulakkeen tarkoitus on suojata johtimia ja sähkölaitteita. Laitteen häiriössä tai muusta syystä sähköjärjestelmän kuormittuessa liikaa (liikaa virtaa eli ampeereita), sulake ”palaa” ja virrantulo sähkölaitteeseen katkeaa. Sulakkeen koko määräytyy laitteen virrantarpeen määrän mukaan. Sulake kestää kyseiselle sulakkeelle enintään sallitun kuormituksen, joka ilmaistaan mittayksiköllä VA. Esim. 2 300 VA (2300W) = 230V jännite x 10A sulake. Tavallisimmat sulakkeiden nimellisvirrat ovat 6 A (vihreä), 10 A (punainen), 16 A (harmaa), 20 A (sininen), 25 A (keltainen), 35 A (musta), 50 A (valkoinen) ja 63 A (kupari). Sulakkeen koko selviää sen kyljestä ja tunnusvärinapin väristä. Sulakkeessa on lisäksi merkintä nimellisjännitteestä. Sulakkeet jaetaan nopeisiin (kotitaloudet) ja hitaisiin (etana–merkintä sulakkeessa). Hitaat sulakkeet ovat pääasiassa moottorijohtoihin eli ne kestävät suurempaa virtaa kauemmin ennen palamista.
* '''72 tunnin valmius''': Normaaliajan ylläpito, josta saavutetaan toimeenpanovalmius/väestönsuojan käyttöönotto 72 tunnissa. Väestönsuojeluvälineet ja väestönsuojalaitteet on voitava ottaa käyttöön saman ajan kuluessa. Toisin sanoen, väestönsuoja ei ole jatkuvasti käyttökunnossa vastaanottamaan suojautujia, vaan se täytyy valmistella käyttöön. Toki väestönsuoja suojaa esimerkiksi sirpaleilta yms., mutta ei kaasulta ja säteilyltä ilman valmistelua.
** Tulppasulake muodostuu ryhmäkeskuksen sulaketaulussa varokekotelosta ja pohjakoskettimesta sekä sulakkeesta ja sen kierrekannesta. Suuremman sulakkeen kapea kärki ei sovi kooltaan pienempään pohjakoskettimeen, joten tämä estää liian suuren sulakekoon käyttämisen. Tavanomaisen sulakkeen palaessa, sen hopealanka sulaa katki ja kannassa oleva tunnusvärinappi irtoaa jousen vaikutuksesta ja sulake on käyttökelvoton eikä sitä tule korjata. Palaneen sulakkeen voi nähdä kierrekannen pienen ikkunan läpi. Joskus paikallaan olevasta tunnusvärinapista huolimatta sulake voi olla palanut.
* '''Kohotettu valmius''':
** Miksi sulake on palanut? Pian uudestaan palanut edellyttää kaapeleiden ja moottorin tarkastamista. Sulakkeet myös vanhenevat ja palavat tästä johtuen. Palanut sulake irrotetaan vastapäivään kiertämällä varokekotelosta ja uusi sulake asennetaan varokekoteloon sulake kierrekannessa sisällä! Sulaketta kierrettäessä toinen käsi pidetään selän takana. Sulake kierretään napakasti kiinni, ei ylikiristetä. Sulake tulisi vaihtaa virrattomana eli ilman kuormitusta! 6, 10, 16, 20 ja 25 A -sulakkeet voidaan kuitenkin vaihtaa virrallisina. Virrallisena vaihdettaessa syntyvä valokaari vioittaa pysyvästi pohjakosketinta ja se johtaa jatkossa heikommin ja vastus muodostaa normaalia enemmän lämpöä. Sulakepohja saattaa tällöin myös nokeutua tai polttaa johtimen poikki.
* '''Välitön käyttövalmius''': Käyttöhenkilöstöllä ylläpidetään suojassa jatkuva päivystys. Vapaana olevan henkilöstön on kyettävä palaamaan toimipaikoilleen 30 minuutin kuluessa hälytyksestä. Käyttöhenkilöstöä täydennetään ja perehdytetään tehtäviinsä.
** '''Automaattisulake (johdonsuojakatkaisija)''': Sulakkeessa on painike, joka laukeaa ylikuormituksesta ja voidaan palauttaa takaisin 1-asentoon vaihtamatta sulaketta. Vanhoissa automaattisulakkeissa on painonappi, joka painetaan alas ja sen alla on pieni testipainike.
* '''Kahvasulake''': Ammattilainen vaihtaa.  


* Perusotaksumat:
== Kuormitettavuus ==
** Väestönsuoja on saatava normaaliolojen käytöstä käyttökuntoon 72 tunnin aikana ja suojautuminen kestää lähtökohtaisesti yhtäjaksoisesti enintään 72 tuntia (suojautumisaika). Suoja tyhjennetään tarvittavilta osin suunnitelman mukaan ja suojaan asennetaan tarvittavat varustukset paikoilleen väestön vastaanottamista varten. Perusotaksumaan kuuluu ajatus siitä, että valtion suorittama tiedustelu saisi merkkejä uhasta noin neljä kuukautta ennen aseellisen selkkauksen alkamista ja väestönsuojia alettaisiin saattamaan käyttökuntoon riittävissä ajoin. Väestönsuojien kuntoon saattamiseen määrätään viranomaisia ja kansalaisia, käyttöhenkilöstöä ja väestönsuojanhoitajia.
1-vaihe 16 A -> 3,7 kVA (16A x 230V = 3680W)  
** Talosuoja täyttyy väestöstä viiden minuutin kuluessa hälytyksestä.
3-vaihe 16 A ->  11 kVA
** Suojautuminen alkaa sulkutilalla (3 t), joka kestää enintään kolme tuntia.
3-vaihe 32 A ->  22 kVA
** Sulkutilaa seuraa suodatustila (45 t), joka päättyy kahden vuorokauden kuluttua hälytyksestä. Sulkutilasta voidaan siirtyä myös suoraan ohitustilaan.
3-vaihe 63 A ->  43 kVA
** Suodatustilaa seuraa ohitustila (24 t), joka päättyy kolmen vuorokauden kuluttua hälytyksestä.


=== Väestönsuojelua tehostettaessa ===
== Kaapeli ==
# Selvitä suojeluhenkilöstön osoitteet, matkapuhelinnumero ja paikallaolo.  
Kaapeli muodostuu johdinta suojaavasta eristeestä (vaippa) ja sen sisällä olevasta johtimesta, joka on esimerkiksi kuparia tai alumiinia. Jatkojohtoja on 1-vaiheisia ja 3-vaiheisia. Pitkä johto ja yhtä lailla ohut johto vastustavat enemmän sähkövirran kulkua kuin lyhyt ja paksu.
# Hälytä talon muu suojeluhenkilöstö, jos sellaisia on (suojelujohtaja, suojanvalvoja ja apulaiset)
* '''Kaapelin poikkipinta-ala''' (mm<small>2</small>): Esim. 1,5 mm<sup>2</sup>, 2,5 mm<sup>2</sup>, 6 mm<sup>2</sup>, 16 mm<sup>2</sup>. Vähintään 1,5 mm<sup>2</sup>.  
# Jaa suojelutehtävät
** Perussääntönä 16A sulake edellyttää 2,5 mm<sup>2</sup> poikkipintaista kaapelia. Näin varmistetaan oikosulkuvirran nouseminen riittävän suureksi suojalaitteen / sulakkeen laukaisemiseksi.
## Nimeä poissaolevien tilalle uudet ja perehdytä/kertaa tehtäviin
** Tarvittava kaapelin paksuus mm<sup>2</sup> = (virta A x matka m) / 16
# Perusta suojelutoimisto
* Varavoimakoneiden kaapeleiden ja osien suojaluokka olisi oltava vähintään IPX4.
## Aloita puhelin- ja radiopäivystys
* Tarkista kaapelin vaipan (ulkokuoren) eheys. Kaapelin kaikkien säikeiden tulee (lähtökohtaisesti) olla ehjiä myös kytkentäkohdassa!
# Tarkista viesti- ja hälytysyhteyksien toiminta
* Jatkojohtoja (jatkoja) ulkona käytettäessä, ne asetetaan mielellään irti maasta suojaten niitä näin valumavesiltä. Tarkista kaapelin, pistotulpan ja pistorasian eheys ja suojakansien toimivuus. Raskaan kaapelin vyyhteäminen voidaan tehdä maata vasten. Vyyhdettäessä kaapelia ei kierretä vaan se pyöritetään vyyhdelle!
# Tarkista [[suojelumateriaali]] ja palokalusto
## Hanki puuttuva suojelumateriaali
# Valvo toimeenpanon toteutumista
# Aloita väestönsuojan kuntoonsaattaminen / tilapäissuojan rakentaminen
## Määrää suojanvalvoja ja apulainen hoitamaan tehtäviään
## Huolehdi viitoituksista väestönsuojaan
# Tiedota asukkaita tilanteesta ja viranomaisohjeista
## Tarvittaessa toimintaohjeita (veden varaaminen, elintarvikkeiden suojaaminen, suojaan otettavat varusteet)
# Yhteydenotto suojeluyksikön johtopaikkaan, suojeluvalmiuden tiedoksianto
## Tieto lähimmästä ensiapu- ja suojapaikasta
# Tilapäisen pesupaikan järjestäminen; pihalle, yhteiseen saunatilaan, johonkin asuntoon.  
# Suojeluryhmien muodostamien ja varustaminen suojeluyksikön johtajan apuna
# Vähennä lähiympäristön palokuormaa
# Valmistaudu toimimaan hälytystilanteessa; hälytystiedon perillemeno
# Järjestä harjoituksia (alkusammutus, ensiapu, suojaan siirtyminen jne.)
# Anna talon sisäiset hälytykset.  
# Säteilytilanteessa peitä katolla olevat ilmastointi- ja savuhormit sekä talon vaipan läpiviennit.


=== Talon suojeluvalvoja/suojelujohtaja ===
=== Kaapelien värijärjestelmät ===
Nykyään käytetään myös nimitystä asuinrakennuksen turvallisuushenkilöstö. Asukkaat siirtyvät suoraan väestönsuojaan itsenäisesti tai asukkaiden kokoontuessa kokoontumispaikalle:
SUHTAUDU TÄHÄN TAULUKKOON ERITTÄIN VARAUKSELLISESTI!
# Ota johto käsiisi pelastussuunnitelmassa määrättynä suojelujohtajana.
## Määrää tehtäviin apulaisia.
## Yleisavaimet haltuun.
# Huolehdi loukkaantuneista ja enemmän huomiota vaativista.
# Ilmoita, kukaan ei saa poistua ilman pelastusviranomaisen lupaa kokoontumispaikalta.
# Onko turvallista olla kokoontumispaikalla?
# Ovatko kaikki saaneet hälytystiedon?
# Onko hisseihin jäänyt joku?
# Onko joku jäänyt sisälle? Huom. invalidit, sokeat, vanhukset, yksinasuvat, joita ei ole aiemmin evakuoitu muualle.
# Pysäytä koneellinen ilmanvaihto.
# Ovatko yleisten tilojen ovet, ikkunat ja aukot suljettu?
# Odota ja/tai toimi pelastusviranomaisten ohjeiden mukaan.


=== Väestönsuojan kunnostaminen ===
{| class="wikitable sortable"
Ohje siirryttäessä suojelun tehostettuun toimintaan viranomaisen käskystä. Suojan tyhjentäminen suoritetaan ennakolta tehdyn tyhjennyssuunnitelman mukaisesti. Tyhjentäminen ei välttämättä tarkoita kaiken suojan varustukseen kuulumattoman tavaran poistamista, vaan tyhjentämisessä käytetään maalaisjärkeä ja hyödynnetään suojassa olevaa materiaalia. Talosuojissa lähtökohtaisesti asukkaat siirtävät omat tavaransa omiin asuntoihinsa tai tavaroille sovitaan yhteistä säilytystilaa. Kalliosuojissa tilan normaaliajan käyttäjä tyhjentää omaisuutensa pois. Parkkitiloina käytettävissä tiloissa ajoneuvot ajatetaan omistajien toimesta pois tai hinataan. Ajoneuvoja voidaan myös jättää majoitustiloiksi.  
|+ Kaapelien värijärjestelmät
|-
! !! 70-luvulta taaksepäin !! 70-luvulta alkaen !! EU-liittymisen jälkeen
|-
| '''vihreä''' || vaihe || - || -
|-
| '''violetti''' || vaihe || - || -
|-
| '''keltainen''' || vaihe || - || -
|-
| '''musta''' || apujohdin/1-vaihe || vaihe || vaihe
|-
| '''punainen''' || apujohdin/1-vaihe || - || -
|-
| '''harmaa''' || nolla || - || -
|-
| '''ruskea''' || - || vaihe || vaihe
|-
| '''musta-valkoraitainen''' || - || vaihe || -
|-
| '''sininen''' || - || nolla || nolla
|-
| '''kelta-vihreä''' || - || suojamaa || suojamaa
|-
| '''valkoinen''' || - || - || vaihe
|}
* 70-luvulta taaksepäin vaiheista käytettiin myös nimityksiä R/S/T.


# Väestönsuojalle määrätään suojan hoitaja/väestönsuojan valvoja ja apulainen (mahdollisesti tekninen henkilö), jotka vastaavat suojan kunnostamisesta. Heidän on tunnettava suojassa olevat laitteet sekä miten niitä käytetään. Lisäksi suojan valvoja vastaa kurin, järjestyksen ja siisteyden säilymisestä suojassa.  
== Pistotulppa ja pistorasia ==
# Väestönsuoja tyhjennetään sinne normaalioloissa varastoidusta tai muuten kerääntyneestä tavarasta jokaiselle suojalle laaditun tyhjennyssuunnitelman mukaisesti.  
: (kumpaakin kutsutaan myös pistokytkin)
# Kulkuaukoissa mahdollisesti käytetyt tilapäiset ovet ja muut rakenteet irrotetaan ja viedään pois suojasta.  
* '''0-luokan suojamaadoittamaton pistorasia''': N, L1 (nolla ja vaihde). Peruseristys. Pistotulppa on pyöreä. Asennus rakennuksiin päättynyt vuonna 1997. Vanhoja laitteita 0-luokan pistotulpalla on yhä käytössä. 0-luokan pistotulppaa ei saa loveta sopimaan I-luokan suojamaadoitettuun pistorasiaan. ? I-luokan pistotulppaa ei saa kytkeä 0-luokan suojamaadoittamattomaan pistorasiaan. ?
# Ovien saranatapit ja salvat rasvataan.  
* '''I-luokan suojamaadoitettu pistorasia''' (suko, schuko): N, L1, KeVi. Peruseritys. Varavoimakoneissa käytetään aina I-luokan suojamaadoitettuja pistotulppia ja pistorasioita.  
# Ovien tiivisteet tarkastetaan ja irtiolevat laitetaan paikoilleen ohjeiden mukaan.  
* '''II-luokan maadoittamaton sähkölaite''': Kaksoiseristys eli peruseristys + lisäeristys. Esim. partakone. II-luokan täysprofiilipistotulppa voidaan kytkeä I-luokan suojamaadoitettuun pistorasiaan.  
# Tarkistetaan hätäpoistumiskäytävän ja -luukun käyttökelpoisuus. Varauloskäytävien uloimmat luukut avataan (rakenteen edellyttämällä tavalla). Sisäpuolisten luukkujen sulkeutumiseen kiinnitetään erityistä huomiota.  
* '''III-luokan sähkölaite''': Suojajännitteinen sähkölaite. Esim. matkapuhelimen laturi. Suojajännite toteutetaan suojamuuntajalla (esim. 12V).
# Käymäläpytyt (15 muovipussia/käymälä) jaetaan kuivakäymälätiloihin. Jos käymälätiloja ei ole seinillä eristetty, tehdään eristys. Materiaalina voidaan käyttää levyä tai verhoa. Käymälöitä on oltava yksi jokaista alkavaa 20 m<sup>2</sup> kohden.
* '''Europistorasia''': Suojamaadoittamattomaan pistorasiaan voidaan liittää 3 pistotulppaa.  
# Kaikki venttiilit tarkistetaan kiertämällä käsipyörästä ääriasentoihin. Venttiilejä on vesi-, viemäri- ja mahdollisissa lämpöputkissa.  
* '''3-vaiheinen pistorasia''':
# Varavesisäiliöt puhdistetaan ja täytetään. Yleensä varavesisäiliöön on johdettu letku vesijohtoverkosta; jos näin ei ole, letku hankitaan tai vesi kannetaan säiliöihin.  
# Jos on sulkuhuone, siellä olevat suihkut ja suojan pesualtaat tarkistetaan. Vettä varataan vähintään 50 litraa jokaista varsinaisen suojan alkavaa neliömetriä kohden. (30 litraa henkilöä kohti).  
# Lattia- ja kokoajakaivojen kannet poistetaan, kaivot puhdistetaan ja niiden toiminta kokeillaan laskemalla niihin vettä. Huom. lattiakaivo on yhdistetty viemäriin sulkuventtiilin välityksellä. Kannet asetetaan takaisin paikoilleen.  
# Ylipaineventtiilit tarkistetaan ja nivelkohdat rasvataan.  
# Paineventtiilien kunto tarkistetaan suojan ympärysseinien ulkopuolella.
# Normaaliolojen ilmanvaihtoaukot tukitaan sijoittamalla suojalevyt tiivisteineen paikoilleen.  
# Ilmakanavista ja suodattimien pinnalta poistetaan pöly ja irtoroskat.
# Kaikki ilmanvaihtoon kuuluvat putket ja niiden kiinnitykset tarkistetaan.
# B/C-luokan suojissa erityissuodattimet liitetään liitäntäletkun avulla ilmanottoputken ja suojapuhaltimen väliin.
# Poistoventtiilit tarkistetaan kiertämällä niitä ääriasennosta toiseen.


: Lähde https://docplayer.fi/3163890-Forssan-ammatti-instituutin-forssan-toimipisteen-pelastussuunnitelma-ja-turvallisuusjarjestelyt.html
== Adapteri ==
Adapteri muuntaa esimerkiksi voimavirran valovirraksi.  
* 1-vaiheinen 3-napainen (CEE17) pistotulppa. 3-vaiheinen 5-napainen (CEE17) pistotulppa. => ei tule muuntaa I-luokan suojamaadoitettuun pistorasiaan ilman vikavirtasuojaa.  


==== Välttämättömyystarvikkeet / yhteiskäyttötarvikkeet ====
== Pistorasiakeskus ==
Paristot radioihin ja valaisimiin.  
Kiinteät sähkökeskukset, siirrettävät sähkökeskukset, haaroituskeskus.
Teippejä tiivistämiseen.  
* Tarkista keskusten aistinvarainen eheys, suojakansien toimivuus ja kaapeliliitännän holkkitiiviste.  
Siivousvälineet
* Sijoitetaan irti maasta tai korkeammalle kohdalle maastossa.  
Jätesäkkejä
* Haaroituskeskus (HK): Esim. HK3x16A, HK3x28A, HK3x32A.
Jatkojohtoja
Televisio, tietokone, tulostin (paperia), internet-yhteys
Pöytiä, tuoleja ja sänkyjä
Rakennusmateriaaleja väliseiniin


* Jokainen suojautuja huolehtii lähtökohtaisesti itse omista elintarvikkeistaan ja ruokahuollosta. Elintarvikkeita voidaan täydentää kotoa ja mahdollisesti kaupoista tai kiertävistä ajoneuvoista, esimerkiksi avustuskuljetuksista. Ruokaa käydään tarvittaessa valmistamassa asunnoissa tai pihalla huomioiden tilanne.  
== Sähkömoottori ==
Sähkömoottorit jaetaan yksivaihe- ja kolmivaihemoottoreihin. Kolmivaihemoottoreista yleinen on oikosulkumoottori. Oikosulkumoottorin tyyppikilvessä on merkintöjä, esim. kolmivaihemoottori (3 ~), jaksoluku (f=50), teho (2.2 kW), jatkuvaan käyttöön (Cont), pyöriminen kumpaankin suuntaan (kaksi kaarevaa nuolta), kierrosluku (1400 r/min), laakereiden tyyppi ja suojaus (SKF 6206/C3), moottorin paino (34 kg).  


=== Tilapäissuojan rakentaminen ===
* Suorakäyntinen pienempi oikosulkumoottori kytketään kytkimestä (I/0) suoraan sähköverkkoon.  
# Valitaan suojatila lähtökohtaisesti betonikellarista maata vasten olevan seinän vierestä tai sen puuttuessa talon keskiosasta tai hyödyntäen erillistä maakellaria tai muuta sopivaa rakennusta.  
* '''Tähti-kolmio-käynnistin''': Yli 3 kW:n tehoiset moottorit käynnistetään yleensä tähti–kolmio–käynnistimellä. Käynnistäminen tapahtuu pehmeämmin ja sähköverkon kuormahuippu laskee. Tämä etenkin, jos moottori pyörittää kuormaa suoraan ilman kytkintä, vaihteistoa tai variaattoria. Käynnistysteho on 1/3 käyntitehosta. Kytkimessä on asennot tähti * ja kolmio △ tai käynnistys tapahtuu vaiheittain automaattisesti releillä. Käännetään ensin tähtiasentoon ja annetaan moottorin saavuttaa täysi pyörimisnopeus, joka kuullaan äänestä sen tasaantuessa. Käännetään seuraavaksi kolmioasentoon. Moottoria ei saa jättää tähtiasentoon! Sammutetaan kääntämällä suoraan 0-asentoon. Tähti- ja kolmio tarkoittavat 3-vaihekäämityksen kytkentätapaa. Tällainen tähti/kolmio-vaihtaja voi myös ohjata lämmitysvastuksia.
# Suojauksen lisääminen aloitetaan heikoimmasta kohdasta: ovet, ikkunat, puukatto, puinen välipohja.
## Tuetaan kattoa pystypilarein joita yhdistää kattoa vasten yhtenäinen lankku. Laitetaan suojatilan katon päälle muovi ja hiekkaa/hiekkasäkkejä. Kasataan maata/lunta tiiviisti ulkoseinää vasten. Ikkunat täytetään esim. tiilillä ja/tai hiekkasäkkivallilla. Oven eteen ulkopuolelle tehdään lisäseinä estämään oveen kohdistuvaa suoraa säteilyä. Käytetään betonielementtejä, kokotiiliä, harkkoja ja kiviä. Lumivalli vähintään 80 cm kovaksi poljettuna.  
## Ilma otetaan rakennuksen muista huoneista suojatilaan ja johdetaan pois painovoimaisesti ilmanpoistokanavan kautta. Ilma voidaan ottaa myös ulkoa esim. ulkopuolelle itse rakennetun mineraalivillasuodattimen ja sen alla olevan tyhjän tilan ja putkien avulla suojatilaan, jossa käsikäyttöinen palje.
## Maakellari: Maata päällä vähintään 60–70 cm. Ympärillä sadevesiä ohjaavat ojat. Sisäänkäyntiovea suojaa lisäksi erillinen suojaseinämä maasta tai muusta materiaalista. Ilmastointi sähkökäyttöinen puhallin tai käsikäyttöinen palje.
: [https://yle.fi/uutiset/3-12372384 Kotikellarista voi tehdä säteilysuojan imurilla ja ämpäreillä]


=== Mukaan väestönsuojaan lähdettäessä / omatoiminen evakuoituminen ===
* '''Vianetsintä''': Sähkömoottorin ylikuormittuessa se kuumenee ja usein haisee poikkeuksellisesti ja sähkömoottori voi myös hurista ilman että se ei lähde käyntiin. Usein seurauksena on sulakkeen palaminen tai automaattisulakkeen laukeaminen. Toimimattoman laitteen vianetsintää voi aloittaa esimerkiksi sulakkeen tarkistamisesta ja laitteesta irronneista johdoista. Kannattaa myös tarkistaa, onko laite, jota sähkömoottori pyörittää jumissa pyörittämällä sitä (työturvallisuus!). Harvinaisempia vikoja voivat olla sähkömoottorin palaminen, kuluneet hiilet, sähkömoottorin laakerit, johdon katkeaminen moottorin kuoren sisältä tai viallisesta käynnistyskytkimestä.
Henkilökohtainen väestönsuojavarustus olisi suotavaa olla valmiiksi mietittynä ja hankittuna sekä pakattuna tai helposti pakattavissa. Ensimmäinen lähtökerta väestönsuojaan ei pitäisi tulla minuuteissa vaan tieto valmistautumisesta tulee tunneissa tai päivissä ennen yleistä vaaramerkkiä. Aikaa ei kuitenkaan välttämättä ole hankkia varusteita ja ne loppuvat valmiutta nostettaessa kaupoista ihmisten alkaessa hankkimaan tavaroita.  
* '''Väärään suuntaan pyörivä moottori''': Kumpaankin suuntaan pyörivä kolmivaihesähkömoottori saattaa käynnistettäessä tai vaihdettaessa toiseen pistorasiaan pyöriä väärään suuntaan. Vaihejohtimet eivät ole oikein.


* Sopivaa ruokaa on esimerkiksi suoraan kylmänä syötävät säilykepurkkiruoat ja muut kuivatuotteet. Elintarvikkeiden osalta tulee huomata, että väestönsuojissa ei lähtökohtaisesti ole ruoan valmistus mahdollisuutta, ei välttämättä edes kuumaa vettä. Omien kaasukeittimien tms. käyttäminen ei välttämättä ole sallittua, koska ne nostavat väestönsuojan lämpötilaa ja aiheuttavat tulipaloriskin. Näin esimerkiksi keitettävät retkiruokapussit eivät tule kyseeseen.
: [[Kodinkoneiden korjaaminen#Hiilien vaihtaminen|Hiilien vaihtaminen]]
* Väestönsuojassa ei lähtökohtaisesti ole elintarvikkeita ja yöpymiseen tarkoitettuja varusteita, kukin tuo ne itse mukanaan. Kansalainen hankkii nämä ennen suojaan tulemistaan ja lähtökohtaisesti jo valmiina kotona olevasta [[Varautuminen#Kotivara|kotivarasta]] keräämällä. Suojan lämpötila ja kosteus vaihtelee suojautumistilanteen mukaan viileästä hyvin lämpimään ja kosteaan. Yöpymisen kannalta sopivia ovat eristävä retki-/jooga-alusta betonilattiaa vasten ja makuupussi/lämmin huopa.
* Kiellettyjä ovat esim. lemmikkieläimet, vaaralliset aineet, huumeet, aseet, alkoholi, kaasukeittimet tms., myrskylyhdyt ja lämmityslaitteet.
* Lemmikkieläimen suojaamisessa ei tule vaarantaa omaa turvallisuutta! Lemmikkieläimet voidaan tilanteen mukaan ottaa mukaan kun kyseessä on omatoiminen evakuoituminen, mutta yleiseen väestönsuojaan lemmikkieläintä ei saa tuoda. Lemmikit saattavat käyttäytyä agressiivisesti muita kohtaan. Lemmikkieläin jätetään asuntoon sisälle ja varmistetaan lämmin suojaisa makuupaikka, juomaa ja ravintoa. Tarpeen mukaan voidaan sopia muiden lemmikinomistajien kanssa hoitoringistä.


Tällainen varusteluettelo suositellaan tulostettavaksi paperille.  
=== Sähkögeneraattori ===
Sähkömoottorista ulos liikevoimaa tuottava sähkömoottori voi toimia myös päinvastoin eli sähkögeneraattorina, jolloin se tuottaa liikevoimasta sähköä.


REPPU
== Valaistus ==
HENGITYSSUOJAIMIA
* '''Loistelamppu''' (loistevalaisin) sisältää sekä loistelampun ja sytyttimen. Kumpikin voivat olla viallisia. Sytyttimiä on erilaisia. Loistelamppu vaihdetaan kääntämällä sitä pituusakselinsa ympäri 90 astetta ja kevyesti vetämällä irti. Kiinnittäminen tapahtuu päinvastoin.  
MAKUUALUSTA
MAKUUPUSSI / HUOPA
MUOVIKASSI useita
LÄÄKKEET henkilökohtaiset
JODITABLETIT 2 kpl
ENSIAPULAUKKU
APUVÄLINEET henkilökohtaiset (pyörätuoli yms.)
HENKILÖKORTTI, PASSI, AJOKORTTI
LÄHEISTEN YHTEYSTIEDOT (paperilla)
KÄTEISTÄ RAHAA muutama sata euroa
MAKSUKORTIT
PUHELIN
PUHELIMEN LATURI ja JOHTO
VARAVIRTALÄHDE puhelimelle
SILMÄLASIT
KODIN AVAIMET
AUTON AVAIMET
KÄSIVALAISIN / OTSALAMPPU
VALAISIMEN PARISTOJA
ELINTARVIKKEITA 72 tunniksi (syötävissä ilman valmistamista, ilman kuumaa vettä, ei pilaannu)
JUOMAPULLO
JUOMAVETTÄ 4 litraa (2–3 l/vrk) (juomapullot/vesikanisteri)
LAUTANEN (syvä muovi/metalli)
LUSIKKA
MUKI (muovi/metalli)
TERMOSPULLO
TÖLKINAVAAJA
VAATTEET (lämpimät ja mukavat, kerrospukeutuminen, ulko-olosuhteet huomioiden)
VAIHTOVAATTEET kevyesti
SADEASU / VSS-SUOJAPUKU
KUMISAAPPAAT ja KENGÄT
PYYHELIINA
WC-PAPERI 2 rll
TALOUSPAPERI 1 rll
KOSTEUSPYYHKEITÄ
SAIPPUA / PESUAINE
HAMMASHARJA ja HAMMASTAHNA
KORVATULPAT
VAIPAT, TERVEYSSITEET ja PUHDISTUSPYYHKEET
POTTA LAPSELLE
KYNTTILÖITÄ
JÄTESÄKKI 2 kpl
(MUOVISANKO JA KANSI JA PESUVATI)
KIRJOITUSVÄLINEET
PELEJÄ, KIRJA, LELUJA, PEHMOLELUJA
ARVO- JA MUISTOESINEET JA ARVOPAPERIT (vain tärkeimmät, jos asunto tulee tuhoutumaan)
- MAHDOLLISESTI -
SUOJANAAMARI ja SUODATIN
SUOJAKYPÄRÄ
SUOJAKÄSINEET (kumi)
SUOJALASIT
SÄTEILYMITTARI
* Ks. sivu [[Säteilymittari]].  


=== Lähdettäessä suojaan ===
== Mikrokytkin ==
# SULJE IKKUNAT, OVET, TUULETUSLUUKUT
Mikrokytkimiä käytetään esim. väestönsuojassa paine- ja kaasutiiviissä ovissa ja venttiileissä. Kytkimistä johtaa sähköjohto valvomon näyttötauluun, jolloin kohteen tila nähdään valvomossa. 
# TIIVISTÄ ASUNTO
# SULJE KONEELLINEN ILMANVAIHTO
# SULJE KAASUHANAT
# SAMMUTA SÄHKÖLAITTEET JA OTA SÄHKÖLAITTEIDEN PISTOKKEET IRTI
# SAMMUTA VALOT
# SÄILÖ VETTÄ KANNELLISIIN ASTIOIHIN, KYLPYAMMEESEEN JA PEITÄ MUOVILLA
# SUOJAA KUIVA-AINEISET ELINTARVIKKEET ILMATIIVIISTI
# LAITA VAIHTOVAATTEITA TIIVIISIIN MUOVISÄKKEIHIN
# VIE JÄTTEET ULOS
# LUKITSE OVI TAKALUKKOON


=== Suojelumateriaali ===
== Sähköverkko ==
Ks. [[Suojelumateriaali]]
Sähkölaitoksen jakeluverkko, kenttäsähköverkko. Kiinteistösähköjärjestelmä.
* Sähkölaitoksen jakeluverkosta sähkö tulee rakennuksen pääkeskukseen (PK) ja sieltä sähkö jaetaan muiden tilojen ryhmäkeskuksiin (RK). Pääkeskuksessa on pääsulakkeet, pääkytkin, vaiheiden ryhmäsulakkeet ja sähkömittari. Ryhmäkeskuksesta sähkö jakaantuu sähkölaitteille.  


== Lähteet ja sivustot ==
=== Kenttäsähköverkko ===
: https://www.huoltovarmuuskeskus.fi
Kenttäsähköverkko rakennetaan esimerkiksi tilapäisen avustustoiminnan tai väestönsuojan toiminnan mahdollistamiseksi kun sähkölaitoksen jakeluverkko ei ole käytettävissä. Virtalähteenä on yleensä varavoimakone (sähkövoimakone) tai sähkölaitoksen jakeluverkko.
: Pelastustoimi teksti-TV: https://yle.fi/aihe/tekstitv?P=868
* Rakennetaan jännitteettömänä määrätty kokonaisuus ensin valmiiksi. Sähkö katkaistaan pääkytkimestä tai poistamalla sulakkeet tai irrottamalla pistotulppa. Sähkön tahaton/tarkoituksellinen kytkeminen estetään esimerkiksi varoituskyltein ja mekaanisesti. Kytkettäessä sähköverkko tarkistetaan aina vikavirtasuojakytkimet testipainikkeesta.  
: https://intermin.fi/pelastustoimi/vaestonsuojelu
* Sähkösuunnitelma. Suunnitellaan varavoimakoneiden, pistorasiakeskusten ja kaapeleiden sijainti kohtiin, jossa siihen kohdistuu mahdollisimman vähän erilaisia ulkoisia rasituksia (sää, ajoneuvot) ja samoin, että sähköverkko ei häiritse varsinaista toimintaa. Kulku-uran ylityksessä käytetään esim. lankkuja kaapelin ympärillä koko matkalta. Ripustaminen ilmaan tehdään vähintään 5 m korkeuteen merkittynä. Yleensä kenttäsähköverkossa käytettävät osat eivät kestä upotusta veteen.
: http://www.spek.fi/Suomeksi/Turvatietoa/Vaestonsuojelu
* Käyttölaitteet pyritään saamaan vikavirtasuojan taakse! Viimeisenä 30 mA vikavirtasuoja ennen sähkölaitteita joihin kosketaan.
: https://www.stuk.fi
* Kaapelit kannattaa numeroida ja piirtää sähkösuunnitelmaan kartalle.  
: http://www.kodinturvaopas.fi
* Kaapelikelat avataan koko mitaltaan auki. Kaapelit lämpiävät, painuvat lumeen ja jäähän ja jäätyvät kiinni maahan eli pyritään pitämään irti lumesta ja jäästä. Kaapelit ripustetaan tarvittaessa ilmaan tai nostetaan oksilla maasta. Kaapelit voidaan myös haudata tilapäisesti maahan, mutta tällöin on huomioitava, että maa-aines ei vioita kaapelia esim. sen päältä kuljettaessa. Huomioi erityisjärjestelyt, jos kaapeleita vedetään rakenteisiin, jotka johtavat sähköä, esim. metallista valmistettuihin tiloihin. Kaapelikela on syytä silmukoida kaapeliin tai varastoida sen säilymiseksi.
: http://72tuntia.fi
* Jatkopistorasia asetetaan yläpuolelle ja pistotulppa alapuolelle eli virran suunnan mukaisesti kosteuden pääsyn estämiseksi pistorasiaan. "Virta kulkee pistorasiasta (naaraspuoli) ulospäin".  
: [https://www.temet.com Temet Oy] on suomalainen väestönsuojelulaitetoimittaja. Ostanut vuonna 2011 Fläkt Wood Oy:n Symor-liiketoiminnan.
* Tarkista verkko vähintään päivittäin ja pidä sitä jatkuvasti silmällä.  
: Opaskirjat
* Kenenkään ei tulisi ottaa käyttöön uusia sähkölaitteita tai omia jatkojohtoja ilman kenttäsähköverkosta vastaavan hyväksyntää ja tietämättä. Tällainen saattaa aiheuttaa esim. kenttäsähköverkon eri vaiheiden erilaisen kuormituksen.
: Kurssit
* Sähkövikaa voidaan etsiä kytkemällä pistorasiakeskuksia pois ja seuraamalla palaako tämän jälkeen sulake. Löydettäessä sulakkeen polttava pistorasiakeskus, irrotetaan kaikki kuormitukset kyseisen pistorasiakeskuksen alaisista pistorasioista ja kytketään sähkölaitteita yksi kerrallaan etsien viallinen sähkölaite.  
: Ilmatieteen laitos
* Maakaapelia esiin kaivettaessa, paikantamisen jälkeen, se kaivetaan esille käsikaivuna.  
: Pelastustoimi
* Huomioi turvaetäisyys sähkönsiirto- ja jakeluverkosta sekä selvitä maakaapelien sijainti. Hanki kaapelikartta. Ota huomioon suunniteltaessa myös muiden rakenteiden sijainti ja koneiden käyttö. Kone, kuorma, taakka tms. ei saa alittaa turvaetäisyyksiä! Sähkö voi hypätä!
: Wikikon käyttäjät
{| class="wikitable"
|+ Turvaetäisyys
|-
! Jännite (V) !! varoetäisyys (m) !! varoetäisyys (m) !! varoetäisyys (m)
|-
| || avojohto || avojohto || riippujohto
|-
| || alla || sivulla || sivulla
|-
| 0,4 kV || 2 || 2 || 0,5 **
|-
| 20 kV || 2 || 3 || 1,5
|-
| 110 kV || 3 || 5 || -
|-
| 220 kV || 4 || 5 || -
|-
| 400 kV || 5 || 5 || -
|}
:* Koskee myös 1 kV riippujohtoja
:* 1 kV = 1000 V
:* 0,4 kV = pienjännitejohto (tavanomainen ilmajohto). 20 kV = keskijännitejohto (kolme erillistä paljasta johtoa). 110 kV = voimajohto (korkeat voimalinjat).
* Työkoneilla työskenneltäessä pylväs- ja harusrakenteiden läheisyydessä, turvaetäisyys keski- ja pienjännitejohdoissa on 1 m ja voimajohdoissa 3 m.
: Lähde [https://tukes.fi/sahko/sahkotyot-ja-urakointi/sahkotyoturvallisuus/turvallisuus-sahkojohtojen-laheisyydessa Turvallisuus sähköjohtojen läheisyydessä]


=== Linkkejä ===
[[Luokka:Rakentaminen]]
* [https://www.hel.fi/turva/fi/varautuminen/vaestonsuojat Helsinki-turva]
* [https://palvelukartta.hel.fi/fi/search?service_node=1083%2C1086%2C1084&p=1 Helsingin väesönsuojat]
* [https://www.spek.fi/turvallisuus/varautuminen-kotona/vaestonsuojelu]
* [https://upl.fi/turvallisuuden-edistaminen/vaestonsuoja Uudenmaan Pelastusliitto: Väestönsuojat]
** [https://www.youtube.com/watch?v=RQYbaBGinc4 Väestönsuojan käyttöönotto (video)]
** [https://upl.fi/wp-content/uploads/2022/05/Tsekkilista-valmis-1.pdf Tarkistuslista väestönsuojan käyttöönotto]
** [https://upl.fi/wp-content/uploads/2022/05/Ohjeet-vaestonsuojaan-tulijalle.pdf Ohjeet väestönsuojaan tulijalle]
** [https://www.youtube.com/watch?v=K_FXk68cBTM Väestönsuojat ja vuosihuolto (video)]
** [https://www.youtube.com/watch?v=rhTurT7q7r4 Väestönsuojat ja tiiveyskoe (video)]
** [https://www.spek.fi/wp-content/uploads/2022/03/Vaestonsuojan-huolto-ja-kaytto.pdf Väestönsuojan huolto ja käyttö]
 
== Kirjallisuus ==
: Väestönsuojien rakentamisen historia ja käsikirja 1927 - 2016, Rajajärvi Pekka
 
[[Luokka:SHTF]]
[[Luokka:Väestönsuojelu]]
[[Luokka:Väestönsuojelu]]

Versio 20. joulukuuta 2023 kello 21.16

Johdanto

SÄHKÖTYÖT VOIVAT OLLA HENGENVAARALLISIA
SÄHKÖTYÖT OVAT LÄHTÖKOHTAISESTI LUVANVARAISIA
Varavoimakone

Sähköturvallisuus

  • Käytä ainoastaan kunnossa olevia sähkölaitteita! Vähintään AINA aistinvarainen tarkastus. Automaattisuojat tulee testata säännöllisesti. Lue käyttö- ja huolto-ohjeet. Työskentele työpareittain. Vedä kaapelia kaapelista, ei sen pistotulpasta tai pistorasiasta. Merkitse selvästi vialliset laitteet, esim. 'viallinen', 'käyttökiellossa'. Huomioi käytössä olosuhteet, käyttölämpötila (pakkanen), kosteus jne. Ota huomioon ukkonen ja salamaniskut. Salama iskee useammin johonkin korkeaan, kuten mastoon tai puuhun. Pidä toinen käsi takataskussa selän takana, niin sähkövirta ei kulje oikosulkutilanteessa kädestä toiseen käteen sydämen kautta. Käytä eristäviä jalkineita, kuten kumisaappaita välttääksesi sähkön johtumisen jalkojen kautta maahan. Käytä sähkölaitetta aina niissä olosuhteissa, johon se on alunperin tarkoitettu. Esim. sisäkäyttöön tarkoitettua lukulamppua ei sovi käyttää ulkona valonlähteenä.
  • Älä milloinkaan tartu kädellä paljaaseen kaapeliin (kuparin värinen sisus) ellet ole täysin varma että sähköt on kytketty pois päältä ja tarkistanut sähkökynällä että kaapeliin ei tule virtaa ja varmistanut ettei kukaan käy kytkemässä sähköä päälle asennuksen aikana. Sähkölaitteita korjatessa on varmistuttava, että laite on irti verkosta, se ei pääse käynnistymään, ketään ei käynnistä laitetta ja laitteeseen ei ole varastoitunut virtaa.
  • Sähkölaitetta kosketettaessa vähän kostutetuilla sormenpäiden ulkopinnalla ensin näppääminen on turvallisempaa kuin suoraan tarttumalla sähkölaitteeseen, jolloin ei tapahdu sormien kouristumista sähkölaitteeseen kiinni.
  • Poikkeava haju, valo (kirkastuminen/himmentyminen), ääni, lämpö, vaiheiden puuttuminen, jännitteen muutos, taajuuden muutos tai sähköisku ovat merkkejä epänormaalista sähkölaitteen tai sähköverkon toiminnasta. Polttomoottori tukehtuu, sähkömoottori pyytää lisää virtaa, kuumenee ja palaa.
  • Havaittaessa laitteessa poikkeavaa toimintaa: Kytke jännitteettömäksi (esim. pistotulppa irti, pääkytkin 0-asentoon, sammuttamalla varavoimakone). Estä sähkölaitteen kytkentä uudelleen päälle. Älä yritä kytkeä sähkölaitetta uudelleen toimintaan esim. toistamalla käynnistystä.
  • Nollavika: Nollajohdin, kaapelin kannatusköysi, on poikki, jolloin paluuvirta kulkee maadoitusten kautta. Saattaa nostaa jännitteen normaalista 230 voltista 400 volttiin, joka on ymmärrettävästi liikaa kodin sähkölaitteille. Sähköt ei toimi normaalisti vaan poikkeavasti, esim. lamput palavat kirkkaammin/himmeämmin tai kirkkaus vaihtelee ja moottorin käynti ei ole normaalia etenkin sähkölaitteita käynnistettäessä ja sammutettaessa. Sähkökeskus särisee, paukkuu ja saattaa haista palaneelle. Merkittävä vaara sähköiskulle, tulipalolle tai muulle vauriolle. Kytke välittömästi sähköt pois pääkatkaisijasta ja ole yhteydessä vikapalveluun! Vian korjauksen jälkeen laitteet, jotka olivat vian aikana päällä on tarkistettava.
  • Osuttaessa maakaapeliin: "Poistu välittömästi kaapelin vauriokohdasta tasajalkaa hyppien tai loikkien siten, että vain toinen jalka on kerrallaan maassa. Vaurioituneessa kaapelissa voi olla jännite, tai siihen voi tulla jännite uudelleen hetken kuluttua. [1]"
  • Osuttaessa työkoneella johtoon: "Yritä ajaa työkone irti sähköjohdosta. Jos työkone syttyy tuleen tai renkaat savuavat, hyppää työkoneesta ulos tasajalkaa. Poistu työkoneen läheisyydestä tasajalkaa hyppien tai loikkien niin, että vain toinen jalka on kerrallaan maassa. Älä kosketa työkonetta ja maata yhtä aikaa. [2]"
Hengenvaara-esite
Turvallinen toiminta -esitys

Ensiapu

  1. Onko henkilö kiinni virtapiirissä? Vaihtovirrasta ei välttämättä pysty itse irtautumaan.
  2. Onko kyse suurjännitetapaturmasta? Älä mene lähelle ennen virran katkaisua.
  3. Vaarannatko itsesi? Palautuuko virta yllättäen?
  4. Katkaise nopeasti virta.
    1. Vaihtoehtoisesti irrota henkilö kuivalla eristävällä välineellä (kuiva lauta, naru, vaate).
  5. Soita 112 ja anna ensiapua. Lääkäriin (EKG).

Työkalut

Yleismittari (multimeter)

  • 200mA = 0,2A. 20mA = 0,02A. 200µ = 0,0002A. A mittaa virtaa.
  • Virran mittaaminen: Esim. 12V-järjestelmässä toimivassa henkilöautossa käännä mittari asentoon 200mA ja työnnä mittarin teräväpiikkiset kärjet esim. nykyaikaisen sulakkeen päällä näkyviin metallisiin pintoihin. Jos sulakkeen läpi kulkee virtaa, näkyy arvo mittarissa. Jos auto on sammuksissa, niin saattaa näkyä todella pieni arvo hetken ja sitten nollaantua. Jos auton akku tyhjenee itsestään, jossain on vuoto ja sen voi etsiä juuri tällä tavoin käymällä kaikki auton sulakkeet läpi. Niitä voi olla eri puolilla autoa. 12V:n akussa 11V on jo tyhjä akku. Yleismittarin sisällä on ampeeriin liittyen pieni sulake, esimerkiksi fyysiseltä kooltaan 5x20 mm ja arvoltaan 0,5A 250V. Jos mittaria käyttää väärin, tämä sulake palaa ja ampeerimittaus ei toimi. Näkyy vain nollia.

Jännitteenkoetinkynä

Tarkista kynän eheys ennen käyttöä. Jos valo palaa kun kosketetaan sormella pistorasiaan työnnetyn koetinkynän tyvipään metallinastaa, kynä on kosketuksissa vaiheeseen. Jos toisella sormenpäällä samanaikaisesti kosketetaan pistorasian KeViä ja valo kirkastuu, tällöin KeVi toimii.

Muut työkalut

Ruuvitaltta 2–3 mm terä, ruuvitaltta 5 mm terä, ristipäämeisseli, sivuleikkurit, vaipan kuorimispihdit.

Sähköstä yleisesti

Sähkövirta jaetaan tasavirtaan (DC, Direct Current) ja vaihtovirtaan (AC, Alternating Current). Tasavirrassa on plus (+, menevä virta) ja minus (–, tuleva virta) -johtimet ja virta kulkee koko ajan samaan suuntaan. Tasavirtaa on esim. 12V (henkilöauto) ja 24 V (raskas ajoneuvo). Tasavirtaa käytetään esim. varavoimakoneen moottorissa itsessään, sen akuissa ja esim. taskulampuissa (paristot 1,5–9V). Vaihtovirrassa on nolla ja vaihe. Vaihtovirta saadaan sähkölaitoksen jakeluverkosta tai sitä tuotetaan varavoimakoneella tai invertterillä (vaihtosuuntaaja, jännitteen muuntaja).

  • Jännite (yksikkö voltti V, Volt; tunnus U, Voltage). Millä jännitteellä sähkölaite toimii. 1000V = 1kV. Kaikissa sähkölaitteissa on nimellisjännitteen ilmaiseva merkintä, esim. 230V.
  • Teho (yksikkö watti W, Watt; tunnus P, Power; pätöteho). Kuinka paljon laite kuluttaa tehoa. Pienet sähkölaitteet ilmoitetaan W ja suuremmat kW. 1000W = 1kW. Tehon on oltava moottoreiden osalta riittävä, n. 20 % suurempi. Sähköisessä kuormassa watin teho syntyy, jos jännite kuorman yli on voltti ja virta kuorman läpi on ampeeri.
    • Ilmoitetaan myös kilovolttiampeereina (kVA, kilovolt-Ampere): Kerroin on yleensä 0,8 eli esimerkiksi 2 kVA x 0,8 = 1,6 kW
  • Virta (yksikkö ampeeri A, Ampere; tunnus I, Current). Miten paljon sähkölaite kuluttaa virtaa. Mitä suurempi virta, sitä suurempi tehonkulutus. Sähkömittarissa merkintä ilmaisee suurimman sallitun jatkuvan otettavan virtamäärän.
  • Energia, sähkötyö (yksikkö kWh, tunnus E, Energy). Sähkönkulutus. Energian kulutus lasketaan sähköteho (kW) x aika (t). 1000 wattinen sähkölämmitin kuluttaa 1 tunnissa 1 kWh.
  • Resistanssi (yksikkö ohmi Ω, Ohm; tunnus R, Resistance). Sähköinen vastus, kuorma.


  • Vaihtosähkön 1-vaihevirta (valovirta, seinävirta, 1 ~) on jännitteeltään 230V. Ennen jännitemuutoksia jännite oli 220V.
    • L1, N, PE.
    • N + L1 -> 230V. PE + L1 -> 230V. PE + N -> 0V. N (Neutral Line) = 0-johdin. PE = suojamaadoitusjohdin. Käyttää yhden vaiheen ryhmäsulaketta.
  • Vaihtosähkön 3-vaihevirta (kolmivaihevirta, voimavirta, 3 ~) on jännitteeltään 360V. Voimavirtasyöttö on jaettavissa kolmeksi 230V syötöksi. Tavoitteena on mahdollisimman vähäinen resistanssi (kuorma). Jännite ja piirin resistanssi vaikuttavat virran suuruuteen. Sähkömoottorin liittimessä on yleensä merkittynä vaiheiden paikat. Vaiheet voivat vaihdella keskuksissa eli kaapelin johdot eivät ole välttämättä määrätyssä järjestyksessä. Ennen jännitemuutoksia jännite oli 380V.
    • L1, L2, L3, N, PE. Vanha L1, L2, L3. Käyttää kolmen vaiheen ryhmänsulakkeita. 3-vaiheinen kaapeli sisältää sisällään 5 pienempää kaapelia.
    • N + L1 -> 230V. N + L2 -> 230V. N + L3 -> 230V
    • PE + L1 -> 230V. PE + L2 -> 230V. PE + L3 -> 230V. PE + N -> 0V.
    • L1 + L2 -> 400V. L1 + L3 -> 400V. L2 + L3 -> 400V.
    • Kumpaankin suuntaan pyörivä kolmivaihesähkömoottori saattaa käynnistettäessä tai vaihdettaessa toiseen pistorasiaan pyöriä väärään suuntaan ja konetta ei voida käyttää tai sen teho on heikko, esim. pyörösaha, viljapuhallin tai vesipumppu. Vaihejohtimet eivät ole oikein.
  • Vaihtosähkön 2-vaihevirta: Käyttää kahden vaiheen ryhmäsulakkeita. Esim. vanhat lämminvesivaraajat. Tavallisempi Yhdysvalloissa.


  • Suojamaadoitus: Sähkölaitteen runko ja kosketukselle avoimet metallit ovat yhdistetty maadoitukseen eli maaperään. Suojamaadoitusjohdin on lähtökohtaisesti virraton normaalitilassa. Sähkölaitteiden rungot ovat vapaita jännite-eroista (potentiaalintasaus). Sähkölaitteen eristysvika synnyttää maahan sellaisen virran, että sulake palaa tai johdonsuojakatkaisija katkaise jännitteen. Antenni maadoitetaan itsenäisesti suoraan maahan.
    • Suojamaadoitusjohdin (Protecting Earth PE) on aina kelta-vihreä ("KeVi") johto tai paljaspintainen kuparijohdin.
  • Sarjaankytkentä: Peräkkäin kytketyt virtapiirin osat -> kaikille osille johtuu sama virta.
  • Rinnankytkentä: Rinnakkain kytketyt virtapiirin osat -> kaikille osille johtuu sama jännite.
  • Taajuus (yksikkö Hz): Eurooppa 230V 50Hz (50 jaksoa sekunnissa), Pohjois-Amerikka 110V 60Hz. Japani 60Hz. Taajuus tulee olla kunnossa! Vaihtovirrassa virta ja jännite vaihtelevat. Kuormituksen lisääntyessä ??? alenee. Oikosulkumoottorit 4–7 * In. Moottori ja isot muuntajat aiheuttavat käynnistyspiikin.
  • Sähkölaitteen tyyppikilpi (arvokilpi)
    • CE-merkintä: Täyttää EU-direktiivien vaatimukset.
    • FI-merkki: Sähkölaitteen tarkastusmerkki.
    • A: Nimellisvirran voimakkuus, jonka sähkölaite ottaa täysin kuormitettuna nimellisjännitteellä.
    • kW: Teho minkä sähkölaite antaa jatkuvassa käytössä. Nimellisteho on nimellinen jatkuva toimintateho.
    • MALLI (model.), V, MPa, kg

Kotelointiluokka (IP-luokitus)

Sähkölaitteen käyttö on sallittu luokan mukaisissa olosuhteissa. Ulkona vähintään IP34, mielellään IP44; märkätilassa IP44; vedessä IP68. Räjähdysvaarallinen EX-luokiteltu tila (ATEX).

  • Muodostuu kahdesta numerosta (IP66) tai kirjaimesta ja numerosta (IPX4, roiskeenpitävä). Ensimmäinen tunnusnumero ilmaisee kosketus- ja pölytiiveyden, toinen tunnusnumero vesisuojauksen.
Kotelointiluokka (IP-luokitus)
Numero Kosketussuojaus/pölytiiveys Vesisuojaus
0 avoin rakenne avoin rakenne
1 kosketussuojattu nyrkiltä ≥ 50 mm tippuvedenpitävä
2 kosketussuojattu sormelta ≥ 12,5 mm tippuvedenpitävä kun kotelo 15° kulmassa
3 kosketussuojattu työkaluilta ≥ 2,5 mm sateenpitävä
4 kosketussuojattu langalta ≥ 1 mm roiskeenpitävä
5 pölynsuojattu vesisuihkeenpitävä
6 pölytiivis suojattu voimakkaalta vesisuihkeelta
7 suojattu lyhytaikaiselta veteen upottamiselta
8 kestää jatkuvan upotuksen

Vikasuojaus

Johtava osa ei saa tulla vaarallisen jännitteiseksi vaan osan vikaantuessa, jokin suoja kytkee jännitteen pois.

  • Vikavirtasuoja (Residual Current Device, RCD) suojaa sähköiskulta käyttäjän koskettaessa laitteen jännitteistä osaa. Laitteen runko ei tällöin muutu jännitteelliseksi. Vikavirtasuoja mittaa lähtevää ja palaavaa virtaa ja virran poiketessa toisistaan katkaisee virtapiirin. Edellyttää suojamaadoitusta (KeVi) eli esimerkiksi rakennuksen tai varavoimakoneen maadoittamista. 0 ja vaiheen oikosulussa vikavirtasuoja ei toimi! Vikavirtasuojan laukeamisen syy selvitetään irrottamalla kaikki kuormitukset kyseisen vikavirtasuojan alaisista pistorasioista ja kytketään sähkölaitteita yksi kerrallaan etsien viallinen sähkölaite.
    • Suojamaadoitus on tärkeä osa sitä edellyttävän varavoimakoneen turvallista käyttöä. Maadoitetussa varavoimakoneessa voidaan käyttää vikavirtasuojaa, joka on varavoimakoneessa itsessään tai kaapeliin liitetty siirrettävä vikavirtasuoja. Siirrettävä vikavirtasuoja soveltuu myös liitettäessä sähkölaite esim. vikavirtasuojaamattoman maadoitetun rakennuksen pistorasiaan.
    • Vikavirtasuoja koestetaan sähköverkkoon kytkettynä vikavirtasuojan testipainiketta painamalla ja palautetaan testin jälkeen toiminta-asentoon. Testipainiketta painamalla vikavirtasuojan tulee laueta. Testaaminen aloitetaan varavoimakoneesta edeten järjestyksessä kenttäsähköverkkoa. Edellyttää sähköverkon jännitteen, mutta ei kuormaa. Käytettäessä 1-vaiheista syöttöä, 3-vaiheinen vikavirtasuoja ei mahdollisesti laukea testipainikkeesta.
  • Ylijännitesuoja (ukkossuoja) sijaitsee esimerkiksi sähköpylväässä tai rakennuksen mittauskeskuksessa.
  • Oikosulkusuojaus ja ylikuormitussuojaus sulakkeilla: Oikosulku aiheutuu 0 ja yhden tai useamman vaiheen osuessa yhteen ilman kuormaa. Oikosulkusuojaus rajoittaa oikosulun kestoa laukeamalla nopeasti. Johtaa esimerkiksi ihmisestä maahan. Varavoimakoneen liian pitkä kaapeli ei välttämättä laukaise johdonsuojaa asianmukaisesti!

Sulake

Ylikuormitussuojuksessa käytetään sulaketta, joka pysäyttää virran kulkemisen virran kohotessa liiaksi. Sulakkeita on niin sähkölaitteissa, autoissa kuin rakennuksissa.

Sulakkeet
Nimellisvirta Sallittu kuormitus Tunnusväri
6 A 1 380 VA vihreä
10 A 2 300 VA punainen
16 A 3 680 VA harmaa
20 A 4 600 VA sininen
25 A 5 750 VA keltainen
35 A 8 050 VA musta
50 A 11 500 VA valkoinen
63 A 14 490 VA kupari
  • Yksivaihevirran sulake: Sulakkeen tarkoitus on suojata johtimia ja sähkölaitteita. Laitteen häiriössä tai muusta syystä sähköjärjestelmän kuormittuessa liikaa (liikaa virtaa eli ampeereita), sulake ”palaa” ja virrantulo sähkölaitteeseen katkeaa. Sulakkeen koko määräytyy laitteen virrantarpeen määrän mukaan. Sulake kestää kyseiselle sulakkeelle enintään sallitun kuormituksen, joka ilmaistaan mittayksiköllä VA. Esim. 2 300 VA (2300W) = 230V jännite x 10A sulake. Tavallisimmat sulakkeiden nimellisvirrat ovat 6 A (vihreä), 10 A (punainen), 16 A (harmaa), 20 A (sininen), 25 A (keltainen), 35 A (musta), 50 A (valkoinen) ja 63 A (kupari). Sulakkeen koko selviää sen kyljestä ja tunnusvärinapin väristä. Sulakkeessa on lisäksi merkintä nimellisjännitteestä. Sulakkeet jaetaan nopeisiin (kotitaloudet) ja hitaisiin (etana–merkintä sulakkeessa). Hitaat sulakkeet ovat pääasiassa moottorijohtoihin eli ne kestävät suurempaa virtaa kauemmin ennen palamista.
    • Tulppasulake muodostuu ryhmäkeskuksen sulaketaulussa varokekotelosta ja pohjakoskettimesta sekä sulakkeesta ja sen kierrekannesta. Suuremman sulakkeen kapea kärki ei sovi kooltaan pienempään pohjakoskettimeen, joten tämä estää liian suuren sulakekoon käyttämisen. Tavanomaisen sulakkeen palaessa, sen hopealanka sulaa katki ja kannassa oleva tunnusvärinappi irtoaa jousen vaikutuksesta ja sulake on käyttökelvoton eikä sitä tule korjata. Palaneen sulakkeen voi nähdä kierrekannen pienen ikkunan läpi. Joskus paikallaan olevasta tunnusvärinapista huolimatta sulake voi olla palanut.
    • Miksi sulake on palanut? Pian uudestaan palanut edellyttää kaapeleiden ja moottorin tarkastamista. Sulakkeet myös vanhenevat ja palavat tästä johtuen. Palanut sulake irrotetaan vastapäivään kiertämällä varokekotelosta ja uusi sulake asennetaan varokekoteloon sulake kierrekannessa sisällä! Sulaketta kierrettäessä toinen käsi pidetään selän takana. Sulake kierretään napakasti kiinni, ei ylikiristetä. Sulake tulisi vaihtaa virrattomana eli ilman kuormitusta! 6, 10, 16, 20 ja 25 A -sulakkeet voidaan kuitenkin vaihtaa virrallisina. Virrallisena vaihdettaessa syntyvä valokaari vioittaa pysyvästi pohjakosketinta ja se johtaa jatkossa heikommin ja vastus muodostaa normaalia enemmän lämpöä. Sulakepohja saattaa tällöin myös nokeutua tai polttaa johtimen poikki.
    • Automaattisulake (johdonsuojakatkaisija): Sulakkeessa on painike, joka laukeaa ylikuormituksesta ja voidaan palauttaa takaisin 1-asentoon vaihtamatta sulaketta. Vanhoissa automaattisulakkeissa on painonappi, joka painetaan alas ja sen alla on pieni testipainike.
  • Kahvasulake: Ammattilainen vaihtaa.

Kuormitettavuus

1-vaihe 16 A -> 3,7 kVA (16A x 230V = 3680W) 
3-vaihe 16 A ->  11 kVA
3-vaihe 32 A ->  22 kVA
3-vaihe 63 A ->  43 kVA

Kaapeli

Kaapeli muodostuu johdinta suojaavasta eristeestä (vaippa) ja sen sisällä olevasta johtimesta, joka on esimerkiksi kuparia tai alumiinia. Jatkojohtoja on 1-vaiheisia ja 3-vaiheisia. Pitkä johto ja yhtä lailla ohut johto vastustavat enemmän sähkövirran kulkua kuin lyhyt ja paksu.

  • Kaapelin poikkipinta-ala (mm2): Esim. 1,5 mm2, 2,5 mm2, 6 mm2, 16 mm2. Vähintään 1,5 mm2.
    • Perussääntönä 16A sulake edellyttää 2,5 mm2 poikkipintaista kaapelia. Näin varmistetaan oikosulkuvirran nouseminen riittävän suureksi suojalaitteen / sulakkeen laukaisemiseksi.
    • Tarvittava kaapelin paksuus mm2 = (virta A x matka m) / 16
  • Varavoimakoneiden kaapeleiden ja osien suojaluokka olisi oltava vähintään IPX4.
  • Tarkista kaapelin vaipan (ulkokuoren) eheys. Kaapelin kaikkien säikeiden tulee (lähtökohtaisesti) olla ehjiä myös kytkentäkohdassa!
  • Jatkojohtoja (jatkoja) ulkona käytettäessä, ne asetetaan mielellään irti maasta suojaten niitä näin valumavesiltä. Tarkista kaapelin, pistotulpan ja pistorasian eheys ja suojakansien toimivuus. Raskaan kaapelin vyyhteäminen voidaan tehdä maata vasten. Vyyhdettäessä kaapelia ei kierretä vaan se pyöritetään vyyhdelle!

Kaapelien värijärjestelmät

SUHTAUDU TÄHÄN TAULUKKOON ERITTÄIN VARAUKSELLISESTI!
Kaapelien värijärjestelmät
70-luvulta taaksepäin 70-luvulta alkaen EU-liittymisen jälkeen
vihreä vaihe - -
violetti vaihe - -
keltainen vaihe - -
musta apujohdin/1-vaihe vaihe vaihe
punainen apujohdin/1-vaihe - -
harmaa nolla - -
ruskea - vaihe vaihe
musta-valkoraitainen - vaihe -
sininen - nolla nolla
kelta-vihreä - suojamaa suojamaa
valkoinen - - vaihe
  • 70-luvulta taaksepäin vaiheista käytettiin myös nimityksiä R/S/T.

Pistotulppa ja pistorasia

(kumpaakin kutsutaan myös pistokytkin)
  • 0-luokan suojamaadoittamaton pistorasia: N, L1 (nolla ja vaihde). Peruseristys. Pistotulppa on pyöreä. Asennus rakennuksiin päättynyt vuonna 1997. Vanhoja laitteita 0-luokan pistotulpalla on yhä käytössä. 0-luokan pistotulppaa ei saa loveta sopimaan I-luokan suojamaadoitettuun pistorasiaan. ? I-luokan pistotulppaa ei saa kytkeä 0-luokan suojamaadoittamattomaan pistorasiaan. ?
  • I-luokan suojamaadoitettu pistorasia (suko, schuko): N, L1, KeVi. Peruseritys. Varavoimakoneissa käytetään aina I-luokan suojamaadoitettuja pistotulppia ja pistorasioita.
  • II-luokan maadoittamaton sähkölaite: Kaksoiseristys eli peruseristys + lisäeristys. Esim. partakone. II-luokan täysprofiilipistotulppa voidaan kytkeä I-luokan suojamaadoitettuun pistorasiaan.
  • III-luokan sähkölaite: Suojajännitteinen sähkölaite. Esim. matkapuhelimen laturi. Suojajännite toteutetaan suojamuuntajalla (esim. 12V).
  • Europistorasia: Suojamaadoittamattomaan pistorasiaan voidaan liittää 3 pistotulppaa.
  • 3-vaiheinen pistorasia:

Adapteri

Adapteri muuntaa esimerkiksi voimavirran valovirraksi.

  • 1-vaiheinen 3-napainen (CEE17) pistotulppa. 3-vaiheinen 5-napainen (CEE17) pistotulppa. => ei tule muuntaa I-luokan suojamaadoitettuun pistorasiaan ilman vikavirtasuojaa.

Pistorasiakeskus

Kiinteät sähkökeskukset, siirrettävät sähkökeskukset, haaroituskeskus.

  • Tarkista keskusten aistinvarainen eheys, suojakansien toimivuus ja kaapeliliitännän holkkitiiviste.
  • Sijoitetaan irti maasta tai korkeammalle kohdalle maastossa.
  • Haaroituskeskus (HK): Esim. HK3x16A, HK3x28A, HK3x32A.

Sähkömoottori

Sähkömoottorit jaetaan yksivaihe- ja kolmivaihemoottoreihin. Kolmivaihemoottoreista yleinen on oikosulkumoottori. Oikosulkumoottorin tyyppikilvessä on merkintöjä, esim. kolmivaihemoottori (3 ~), jaksoluku (f=50), teho (2.2 kW), jatkuvaan käyttöön (Cont), pyöriminen kumpaankin suuntaan (kaksi kaarevaa nuolta), kierrosluku (1400 r/min), laakereiden tyyppi ja suojaus (SKF 6206/C3), moottorin paino (34 kg).

  • Suorakäyntinen pienempi oikosulkumoottori kytketään kytkimestä (I/0) suoraan sähköverkkoon.
  • Tähti-kolmio-käynnistin: Yli 3 kW:n tehoiset moottorit käynnistetään yleensä tähti–kolmio–käynnistimellä. Käynnistäminen tapahtuu pehmeämmin ja sähköverkon kuormahuippu laskee. Tämä etenkin, jos moottori pyörittää kuormaa suoraan ilman kytkintä, vaihteistoa tai variaattoria. Käynnistysteho on 1/3 käyntitehosta. Kytkimessä on asennot tähti * ja kolmio △ tai käynnistys tapahtuu vaiheittain automaattisesti releillä. Käännetään ensin tähtiasentoon ja annetaan moottorin saavuttaa täysi pyörimisnopeus, joka kuullaan äänestä sen tasaantuessa. Käännetään seuraavaksi kolmioasentoon. Moottoria ei saa jättää tähtiasentoon! Sammutetaan kääntämällä suoraan 0-asentoon. Tähti- ja kolmio tarkoittavat 3-vaihekäämityksen kytkentätapaa. Tällainen tähti/kolmio-vaihtaja voi myös ohjata lämmitysvastuksia.
  • Vianetsintä: Sähkömoottorin ylikuormittuessa se kuumenee ja usein haisee poikkeuksellisesti ja sähkömoottori voi myös hurista ilman että se ei lähde käyntiin. Usein seurauksena on sulakkeen palaminen tai automaattisulakkeen laukeaminen. Toimimattoman laitteen vianetsintää voi aloittaa esimerkiksi sulakkeen tarkistamisesta ja laitteesta irronneista johdoista. Kannattaa myös tarkistaa, onko laite, jota sähkömoottori pyörittää jumissa pyörittämällä sitä (työturvallisuus!). Harvinaisempia vikoja voivat olla sähkömoottorin palaminen, kuluneet hiilet, sähkömoottorin laakerit, johdon katkeaminen moottorin kuoren sisältä tai viallisesta käynnistyskytkimestä.
  • Väärään suuntaan pyörivä moottori: Kumpaankin suuntaan pyörivä kolmivaihesähkömoottori saattaa käynnistettäessä tai vaihdettaessa toiseen pistorasiaan pyöriä väärään suuntaan. Vaihejohtimet eivät ole oikein.
Hiilien vaihtaminen

Sähkögeneraattori

Sähkömoottorista ulos liikevoimaa tuottava sähkömoottori voi toimia myös päinvastoin eli sähkögeneraattorina, jolloin se tuottaa liikevoimasta sähköä.

Valaistus

  • Loistelamppu (loistevalaisin) sisältää sekä loistelampun ja sytyttimen. Kumpikin voivat olla viallisia. Sytyttimiä on erilaisia. Loistelamppu vaihdetaan kääntämällä sitä pituusakselinsa ympäri 90 astetta ja kevyesti vetämällä irti. Kiinnittäminen tapahtuu päinvastoin.

Mikrokytkin

Mikrokytkimiä käytetään esim. väestönsuojassa paine- ja kaasutiiviissä ovissa ja venttiileissä. Kytkimistä johtaa sähköjohto valvomon näyttötauluun, jolloin kohteen tila nähdään valvomossa.

Sähköverkko

Sähkölaitoksen jakeluverkko, kenttäsähköverkko. Kiinteistösähköjärjestelmä.

  • Sähkölaitoksen jakeluverkosta sähkö tulee rakennuksen pääkeskukseen (PK) ja sieltä sähkö jaetaan muiden tilojen ryhmäkeskuksiin (RK). Pääkeskuksessa on pääsulakkeet, pääkytkin, vaiheiden ryhmäsulakkeet ja sähkömittari. Ryhmäkeskuksesta sähkö jakaantuu sähkölaitteille.

Kenttäsähköverkko

Kenttäsähköverkko rakennetaan esimerkiksi tilapäisen avustustoiminnan tai väestönsuojan toiminnan mahdollistamiseksi kun sähkölaitoksen jakeluverkko ei ole käytettävissä. Virtalähteenä on yleensä varavoimakone (sähkövoimakone) tai sähkölaitoksen jakeluverkko.

  • Rakennetaan jännitteettömänä määrätty kokonaisuus ensin valmiiksi. Sähkö katkaistaan pääkytkimestä tai poistamalla sulakkeet tai irrottamalla pistotulppa. Sähkön tahaton/tarkoituksellinen kytkeminen estetään esimerkiksi varoituskyltein ja mekaanisesti. Kytkettäessä sähköverkko tarkistetaan aina vikavirtasuojakytkimet testipainikkeesta.
  • Sähkösuunnitelma. Suunnitellaan varavoimakoneiden, pistorasiakeskusten ja kaapeleiden sijainti kohtiin, jossa siihen kohdistuu mahdollisimman vähän erilaisia ulkoisia rasituksia (sää, ajoneuvot) ja samoin, että sähköverkko ei häiritse varsinaista toimintaa. Kulku-uran ylityksessä käytetään esim. lankkuja kaapelin ympärillä koko matkalta. Ripustaminen ilmaan tehdään vähintään 5 m korkeuteen merkittynä. Yleensä kenttäsähköverkossa käytettävät osat eivät kestä upotusta veteen.
  • Käyttölaitteet pyritään saamaan vikavirtasuojan taakse! Viimeisenä 30 mA vikavirtasuoja ennen sähkölaitteita joihin kosketaan.
  • Kaapelit kannattaa numeroida ja piirtää sähkösuunnitelmaan kartalle.
  • Kaapelikelat avataan koko mitaltaan auki. Kaapelit lämpiävät, painuvat lumeen ja jäähän ja jäätyvät kiinni maahan eli pyritään pitämään irti lumesta ja jäästä. Kaapelit ripustetaan tarvittaessa ilmaan tai nostetaan oksilla maasta. Kaapelit voidaan myös haudata tilapäisesti maahan, mutta tällöin on huomioitava, että maa-aines ei vioita kaapelia esim. sen päältä kuljettaessa. Huomioi erityisjärjestelyt, jos kaapeleita vedetään rakenteisiin, jotka johtavat sähköä, esim. metallista valmistettuihin tiloihin. Kaapelikela on syytä silmukoida kaapeliin tai varastoida sen säilymiseksi.
  • Jatkopistorasia asetetaan yläpuolelle ja pistotulppa alapuolelle eli virran suunnan mukaisesti kosteuden pääsyn estämiseksi pistorasiaan. "Virta kulkee pistorasiasta (naaraspuoli) ulospäin".
  • Tarkista verkko vähintään päivittäin ja pidä sitä jatkuvasti silmällä.
  • Kenenkään ei tulisi ottaa käyttöön uusia sähkölaitteita tai omia jatkojohtoja ilman kenttäsähköverkosta vastaavan hyväksyntää ja tietämättä. Tällainen saattaa aiheuttaa esim. kenttäsähköverkon eri vaiheiden erilaisen kuormituksen.
  • Sähkövikaa voidaan etsiä kytkemällä pistorasiakeskuksia pois ja seuraamalla palaako tämän jälkeen sulake. Löydettäessä sulakkeen polttava pistorasiakeskus, irrotetaan kaikki kuormitukset kyseisen pistorasiakeskuksen alaisista pistorasioista ja kytketään sähkölaitteita yksi kerrallaan etsien viallinen sähkölaite.
  • Maakaapelia esiin kaivettaessa, paikantamisen jälkeen, se kaivetaan esille käsikaivuna.
  • Huomioi turvaetäisyys sähkönsiirto- ja jakeluverkosta sekä selvitä maakaapelien sijainti. Hanki kaapelikartta. Ota huomioon suunniteltaessa myös muiden rakenteiden sijainti ja koneiden käyttö. Kone, kuorma, taakka tms. ei saa alittaa turvaetäisyyksiä! Sähkö voi hypätä!
Turvaetäisyys
Jännite (V) varoetäisyys (m) varoetäisyys (m) varoetäisyys (m)
avojohto avojohto riippujohto
alla sivulla sivulla
0,4 kV 2 2 0,5 **
20 kV 2 3 1,5
110 kV 3 5 -
220 kV 4 5 -
400 kV 5 5 -
  • Koskee myös 1 kV riippujohtoja
  • 1 kV = 1000 V
  • 0,4 kV = pienjännitejohto (tavanomainen ilmajohto). 20 kV = keskijännitejohto (kolme erillistä paljasta johtoa). 110 kV = voimajohto (korkeat voimalinjat).
  • Työkoneilla työskenneltäessä pylväs- ja harusrakenteiden läheisyydessä, turvaetäisyys keski- ja pienjännitejohdoissa on 1 m ja voimajohdoissa 3 m.
Lähde Turvallisuus sähköjohtojen läheisyydessä