Voit itse lisätä ja muuttaa sisältöä muokkaa-painikkeiden avulla

Ennen tallennusta suositellaan ottamaan kopio muokkausruudusta (ctrl-a -> ctrl-c)

 Olet itse vastuussa tämän teoksen käytöstä aiheutuvista vahingoista Lue lisää.

Hybridihoiva ja Sähkötyöt: Erot sivujen välillä

Wikikko - kansan taitopankkista
(Sivujen välinen eroavaisuus)
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
 
Ei muokkausyhteenvetoa
 
Rivi 1: Rivi 1:
Kysymyksessä on mahdollisimman monipuolisesti soveltamiskelpoinen hoivan (katkaisuhoidon asiakkaat, psykiatriset potilaat, lastensuojelun asiakkuus, Asperger-, ADHD- yms. tavoin lisäongelmaiset, päivätoiminta-asiakkaat, edunvalvonnassa olevat, pitkäaikaistyöttömät, henkilökohtaista avustajaa tarvitsevat kansalaiset, invalidit, vammaiset, kehitysvammaiset, traumapotilaat, identiteettikriisiin ajautuneet, sotapakolaiset, seniorit, vanhukset (yksin kotonaan asuvat, vanhainkodissa asuvat ym.), avohoitopotilaat, saattohoitopotilaat, periaatteessa mistä hyvänsä pitkäaikaisesta laitosasumisesta, sijoitusasunisesta tai muusta vastaavasta poikkeusolosuhteesta, siviiliin siirtyvät kansalaiset, jne.) järjestämisen perusrakenne.
== Johdanto ==
: [[Varavoimakone]]


Keskeisiä seikkoja mm. elämän sekä hyvinvoinnin puolustaminen, terveyden edistäminen, kontaktin omaisiin/sukuun/läheisiin säilyttäminen, hengellisen vakaumuksen tukeminen, heitteillejäämisen/-jättämisen ennaltaehkäiseminen, kuntoutuminen/tavoitteellisuus/ratkaisukeskisyys/mielekkyys, turvallisuus, laadullinen arvioitavuus, järjestelmällisyys, selkeys, vilpittömyys.
== Sähköturvallisuus ==
Sähkötapaturmat, sähköiskut, sähköpalot. Osaamaton ja huolimaton asennus ja huolto.
* Käytä ainoastaan kunnossa olevia sähkölaitteita! Vähintään aistinvarainen tarkastus. Automaattisuojat tulee testata säännöllisesti. Lue käyttö- ja huolto-ohjeet! Työskentele työpareittain. Vedä kaapelia kaapelista, ei pistotulpasta tai pistorasiasta. Merkitse selvästi vialliset laitteet, esim. viallinen, käyttökiellossa. 
* Huomioi olosuhteet, käyttölämpötila (pakkanen), kosteus jne.
* Poikkeava haju, valo (esim. kirkastuminen/himmentyminen), ääni, lämpö, vaiheiden puuttuminen, jännitteen muutos, taajuuden muutos tai sähköisku ovat merkkejä epänormaalista laitteen tai sähköverkon toiminnasta.
* Havaittaessa laitteessa poikkeavaa toimintaa: Kytke jännitteettömäksi (esim. pistotulppa irti, pääkytkin 0-asentoon, sammuttamalla varavoimakone). Estä laitteen kytkentä uudelleen päälle. Älä yritä kytkeä uudelleen esimerkiksi toistamalla käynnistystä.
* '''Nollavika''': Nollajohdin on poikki, jolloin paluuvirta kulkee maadoitusten kautta. Sähkölaite ei toimi normaalisti, esim. lamppujen kirkkaus ja moottorin käynti. Merkittävä vaara sähköiskulle, tulipalolle tai muulle vauriolle. Kytke heti sähköt pois!
* Ota huomioon ukkonen ja salamaniskut. Salama iskee useammin johonkin korkeaan, kuten mastoon tai puuhun.
* Sähkölaitetta kosketettaessa vähän kostutetuilla sormenpäiden ulkopinnalla ensin näppääminen on turvallisempaa kuin tarttumalla, jolloin ei tapahdu sormien kouristumista sähkölaitteeseen kiinni.
* Osuttaessa maakaapeliin: "Poistu välittömästi kaapelin vauriokohdasta tasajalkaa hyppien tai loikkien siten, että vain toinen jalka on kerrallaan maassa. Vaurioituneessa kaapelissa voi olla jännite, tai siihen voi tulla jännite uudelleen. [https://tukes.fi/sahko/sahkotyot-ja-urakointi/sahkotyoturvallisuus/turvallisuus-sahkojohtojen-laheisyydessa]"
* Osuttaessa työkoneella johtoon: "Yritä ajaa työkone irti sähköjohdosta. Jos työkone syttyy tuleen tai renkaat savuavat, hyppää työkoneesta ulos tasajalkaa. Poistu työkoneen läheisyydestä tasajalkaa hyppien tai loikkien niin, että vain toinen jalka on kerrallaan maassa. Älä kosketa työkonetta ja maata yhtä aikaa. [https://tukes.fi/sahko/sahkotyot-ja-urakointi/sahkotyoturvallisuus/turvallisuus-sahkojohtojen-laheisyydessa]"
: [https://tukes.fi/documents/5470659/6410463/Hengenvaara-esite+-+Tiedä+ennen+kuin+toimit+sähköverkon+läheisyydessä.pdf/9d359875-7ee7-4583-81c5-56d6265e4109/Hengenvaara-esite+-+Tiedä+ennen+kuin+toimit+sähköverkon+läheisyydessä.pdf?t=1622704669122 Hengenvaara-esite]
: [https://tukes.fi/documents/5470659/6372805/Turvallinen+toiminta+-esitysaineisto/7e25fb36-ce80-46f5-861b-c92f4ec45d74/Turvallinen+toiminta+-esitysaineisto.pdf?t=1524385139000 Turvallinen toiminta -esitys]


Tämän menettelyn taustoja ovat monien tahojen mielipiteet, että Suomessa tällaiset hoiva-asiat (lähimmäisistä, sukulaisista, vanhuksista jne. huolehtiminen) ovat yleisesti ottaen retuperällä, erääksi perusselitykseksi ehdotettu työikäisen väestön/omaisten katkeamaton kiireellisyys ja juurettomuus, muita organien kieroon kasvaneet rakenteet, kilpailutus (kriteerit määritelty väärin tai järjestäjä yliarvioinut omat voimavaransa), "rahasamporefleksi" (yksi tilaa, toinen toteuttaa, kolmas rahoittaa, kuten esim. vakuutusyhtiöt), "hankehumpparefleksi" (yksi tarjoaa ehdollista, mutta reguloimatonta määrärahaa, rahoituksen tarvitsijat pyrkivät limboamaan määrärahoja esimerkiksi hatusta heitettyjen projektisuunnitelmien varjolla taikka esimerkiksi uuden yrityksen toimintasuunnitelman varjolla).  
=== Ensiapu ===
:::[https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Hopealuoti Hopealuodiksi] tähän perusongelmaan on ajateltu mm. henkilöstön hankkiminen ulkomailta ja hoitoalalle kouluttaminen (jossa ratkaisussa on jo todettuina käytännön ongelmina mm. hieman korkeamman koulutustason tehtävissä ilmenevä kielimuuri, rahoitusteknisenä ongelmana, että koska yleisesti ottaen etenkin äveriäissä Länsimaissa on hoivahenkilöstön tarvetta ja toisiaan reflektoiden kaikki pyrkivät hankkimaan hoivahenkilöstöä ulkomailta, "eksoottisemmista maista", jolloin ylikuumentuva kilpailu henkilöstöstä aiheuttaa palkkatasojen karkaamisen korkealle ja toisaalta pakkokompromisseja osaamistasossa. Tämä edelleen mm. sellaista, että prospektiivisesti tuodaan maahan ihmisiä, jotka eivät lopulta olekaan motivoituneita kouluttautumaan tällaisiin töihin. Edelleen, moraalisina ongelmina mm. että puolestaan lähtömaissaan tämän ulkomaalaistaustaisen maahanmuuttajaväestön omat omaiset jäävät heitteille ja elinkeinoelämä työikäisten puutteessa näivettymään. Lisäksi kulttuurien väliset konfliktit (mm. länsimaisen liberalistisen elämänkatsomuksen/hegemonian/filosofian hyväksymisen kanssa). Kaiken kaikkiaan suur-ongelmallinen ratkaisu tämä.
# Onko henkilö kiinni virtapiirissä? Vaihtovirrasta ei välttämättä pysty itse irtautumaan.
# Onko kyse suurjännitetapaturmasta? Älä mene lähelle ennen virran katkaisua.  
# Vaarannatko itsesi?
# Katkaise nopeasti virta.
## Vaihtoehtoisesti irrota henkilö '''kuivalla''' eristävällä välineellä (kuiva lauta, naru, vaate).
# Soita 112, anna ensiapua. Lääkäriin (EKG).  


:::Puolestaan "yhteiskunnalliseksi pelastusrenkaaksi" hoivapuolen ongelmiin on muodostumassa/muotoutumassa/asettumassa lyyrisessä mielessä armomurha, teknisessä mielessä teloitus, neutraalissa kielenkäytössä avustettu itsemurha. Tämä seikka yhdistuu nk. porttiteorian sekä kaltevan pinnan teorian käytännön ilmenemismuotoihin sellaisessa mm. juridiikassa erittäin tavallisessa ilmiössä, että tietyn maailmantilanteen, ympäristöolosuhteiden ja elämänkatsomuksen mukaisella visiolla säädetty säädös alkaakin em. seikkojen muuttuessa realisoitua ennalta-arvaamattomin tavoin mm. kumuloiden edelleen uusia vastaavankaltaisia säädöksiä, mikä vastaavasti vaikuttaa ihmisten elämänkatsomuksia radikalisoiden (mm. laajentaen aiemmin säädettyjen säädösten sovellettavuuteen liittyvää konsensusta) jne. Kyseinen ilmiö on verrattavissa jokseenkin käänteiseen ilmiökenttään, aiempien sukupolvien säätämien lakien, kuten "jumalanpilkkapykälä", merkitysten unohtuminen, "varjele tapaa, niin tapa varjelee sinua" -sanontaan, vanhempien ihmisten kunnioittamiseen, omien vanhempiensa kunnioittamiseen ja lasten ja yleensä ottaen nuorempien tarpeisiin tulla kasvatetuiksi.
== Työkalut ==
=== Yleismittari (multimeter) ===
* 200 mA = 0,2 A. 20 mA = 0,02 A. 200 µ = 0,0002 A.
* A mittaa virtaa virtaa.
* yleismittarin sisällä on ampeeriin liittyen pieni sulake, esimerkiksi fyysiseltä kooltaan 5x20 mm ja arvoltaan 0,5 A 250 V. Jos mittaria käyttää väärin, tämä sulake palaa ja ampeerimittaus ei tietystikään toimi tällöin. Näkyy vain nollia.
* esimerkiksi 12 V järjestelmässä toimivassa autossa käännä mittari asentoon 200 mA ja työnnä mittarin teräväpiikkiset kärjet esimerkiksi nykyaikaisen sulakkeen päällä näkyviin metallisiin pintoihin. Jos sulakkeen läpi kulkee virtaa, näkyy arvo mittarissa. Jos auto on esimerkiksi sammuksissa, niin saattaa näkyä joku todella pieni arvo hetken ja sitten nollaantua. 12 V:n akussa 11 V on jo tyhjä akku.
* jos auton akku esimerkiksi tyhjenee itsestään, jossain on vuoto ja sen voi etsiä juuri tällä tavoin käymällä kaikki auton sulakkeet läpi. Niitä voi olla eri puolilla autoa.


=== Jännitteenkoetinkynä ===
Tarkista kynän eheys ennen käyttöä. Jos valo palaa kun kosketetaan sormella pistorasiaan työnnetyn koetinkynän tyvipäätä, kynä on kosketuksissa vaiheeseen. Jos toisella sormenpäällä samalla kosketetaan pistorasian KeViä ja valo kirkastuu, tällöin KeVi toimii.


Kaiken kaikkiaan hoiva-sektorin suur-yleis-moniongelmaisuus on harvinaisen selvä asia.
=== Muut työkalut ===
Ruuvitaltta 2–3 mm terä, ruuvitaltta 5 mm terä, ristipäämeisseli, sivuleikkurit, vaipan kuorimispihdit.  


== Sähköstä ==
Sähkövirta jaetaan tasavirtaan (DC, Direct Current) ja vaihtovirtaan (AC, Alternative Current). Tasavirrassa on plus (+) ja minus (–). Vaihtovirrassa nolla ja vaihe. Tasavirtaa käytetään varavoimakoneen moottorissa itsessään, sen akuissa ja esimerkiksi taskulampuissa. Vaihtovirta saadaan sähköverkosta tai sitä tuotetaan varavoimakoneella tai invertterillä (vaihtosuuntaaja) eli jännitteen muuntajalla.
* Jännite (yksikkö voltti V, tunnus U). Millä jännitteellä sähkölaite toimii.
* Virta (yksikkö ampeeri A, tunnus I). Miten paljon sähkölaite kuluttaa virtaa. Mitä suurempi virta, sitä suurempi tehonkulutus.
* Teho (pätöteho, yksikkö watti W, tunnus P), ilmoitetaan myös kilovolttiampeereina (kVA). Tehon on oltava moottoreiden osalta riittävä, n. 20 % suurempi. Kuinka paljon laite kuluttaa tehoa.
* Energia (yksikkö kWh, tunnus E). Sähkönkulutus. 1000 wattinen sähkölämmitin kuluttaa 1 tunnissa 1 kWh.
* Resistanssi (yksikkö ohmi Ω, tunnus R). Vaihtosähkön 1-vaihevirta (valovirta, seinävirta, 1 ~) on jännitteeltään 230 V. Vaihtosähkön 3-vaihehevirta (kolmivaihevirta, voimavirta, 3 ~) on jännitteeltään 360 V. Tavoitteena on mahollisimman vähäinen resistanssi (kuorma). Jännite ja piirin resistanssi vaikuttavat virran suuruuteen.
** 3-vaiheinen: Vanha L1, L2, L3. Uusi L1, L2, L3, 0, PEM-suojamaa.
*** 0: sininen
* Suojamaadoitus: Sähkölaitteen runko ja kosketukselle avoimet metallit on yhdistetty maadoitukseen eli maaperään. Maadoitusjohdin on virraton normaalitilassa. Sähkölaitteiden rungot ovat vapaita jännite-eroista (potentiaalintasaus). Sähkölaitteen eristysvika synnyttää maahan sellaisen virran, että sulake palaa tai johdonsuojakatkaisija katkaise jännitteen. Antenni maadoitetaan itsenäisesti suoraan maahan.
** Kelta-vihreä ("KeVi") johto aina tai paljaspintainen kuparijohdin.
** Suojamaadoistusjohdin (PE).
* Sarjaankytkentä: peräkkäin kytketyt virtapiirin osat -> kaikille osille sama ''virta''.
* Rinnankytkentä: rinnakkain kytketyt virtapiirin osat -> kaikille osille sama ''jännite''.
* Taajuus (Hz): Eurooppa 50 Hz, Yhdysvallat 60 Hz. Taajuus tulee olla kunnossa! Pysyttävä n. 50 Hz. Vaihtovirrassa virta ja jännite vaihtelevat. Kuormituksen lisääntyessä alenee. Oikosulkumoottorit 4–7 * I<sub>n</sub>. Moottori ja isot muuntajat, käynnistyspiikki.
* Sähkölaitteen tyyppikilpi
** CE-merkintä: Täyttää EU-direktiivien vaatimukset.
** FI-merkki: Sähkölaitteen tarkastusmerkki.
** MALLI (model.), V, KW, A, MPa, kg


<br>
== Kotelointiluokka (IP-luokitus) ==
Käyttö sallittu luokan mukaisissa olosuhteissa. Ulkona vähintään IP34, mielellään IP44; märkätilassa IP44; vedessä IP68. Räjähdysvaarallinen EX-luokiteltu tila (ATEX).
* Muodostuu kahdesta numerosta (IP66) tai kirjaimesta ja numerosta (IPX4, roiskeenpitävä). Ensimmäinen tunnusnumero ilmaisee kosketus- ja pölytiiveyden, toinen tunnusnumero vesisuojauksen.
{| class="wikitable"
|+ IP-luokitus
|-
! Numero !! Kosketussuojaus/pölytiiveys !! Vesisuojaus
|-
| 0 || avoin rakenne || avoin rakenne
|-
| 1 || kosketussuojattu nyrkiltä >= 50 mm || tippuvedenpitävä
|-
| 2 || kosketussuojattu sormelta >= 12,5 mm || tippuvedenpitävä kun kotelo 15° kulmassa
|-
| 3 || kosketussuojattu työkaluilta >= 2,5 mm|| sateenpitävä
|-
| 4 || kosketussuojattu langalta => 1 mm || roiskeenpitävä
|-
| 5 || pölynsuojattu || vesisuihkeenpitävä
|-
| 6 || pölytiivis || suojattu voimakkaalta vesisuihkeelta
|-
| 7 || || suojattu lyhytaikaiselta veteen upottamiselta
|-
| 8 || || kestää jatkuvan upotuksen
|}


Tässä artikkelissa ei käsitellä mitään uutta konseptia, vaan aivan yleisesti käytössä olevaa ja hyödylliseksi havaittua mallia.
== Vikasuojaus ==
<br>
Johtava osa ei saa tulla vaarallisen jännitteiseksi vaan osan vikaantuessa, jokin suoja kytkee jännitteen pois.
* Vikavirtasuoja suojaa sähköiskulta käyttäjän koskettaessa laitteen jännitteistä osaa. Laitteen runko ei tällöin muutu jännitteelliseksi. Vikavirtasuoja mittaa lähtevää ja palaavaa virtaa ja virran poiketessa toisistaan katkaisee virtapiirin. Edellyttää suojamaadoitusta (kevi). 0 ja vaiheen oikosulussa vikavirtasuoja ei toimi. Laukeamisen syy selvitetään irrottamalla kaikki kuormitukset kyseisen vikavirtasuojan pistorasioista ja kytketään sähkölaitteita yksi kerrallaan etsien viallinen.
* Suojamaadoitus on tärkeä osa sitä edellyttävän varavoimakoneen turvallista käyttöä. Maadoitetussa varavoimakoneessa voidaan käyttää vikavirtasuojaa, joka on varavoimakoneessa itsessään tai kaapeliin liitettävä siirrettävää vikavirtasuojaa. Siirrettävä vikavirtasuoja soveltuu myös liitettäessä sähkölaite esim. vikavirtasuojaamattoman rakennuksen pistorasiaan. 
** Koestetaan sähköverkkoon kytkettynä vikavirtasuojan testipainiketta painamalla ja palautetaan testin jälkeen toiminta-asentoon. Testipainiketta painamalla vikavirtasuoan tulee laueta. Testaaminen aloitetaan varavoimakoneesta edeten järjestyksessä kenttäsähköverkkoa. Edellyttää jännitteen, mutta ei kuormaa. Käytettäessä 1-vaiheista syöttöä, 3-vaiheinen vikavirtasuoja ei mahdollisesti laukea testipainikkeesta. 
* Oikosulkusuojaus ja ylikuormitussuojaus sulakkeilla. Oikosulku aiheutuu 0 ja yhden tai useamman vaiheen osuessa yhteen ilman kuormaa. Oikosulkusuojaus rajoittaa oikosulun kestoa laukeamalla nopeasti. Johtaa esimerkiksi ihmisestä maahan.  
* Varavoimakoneen liian pitkä kaapeli ei välttämättä laukaise johdonsuojaa asianmukaisesti!


===Siirtymät sijainnista toiseen===
=== Sulake ===
SULAKERASIAKUVA TÄHÄN Kuvassa 1-vaihevirran sulakkeita.


Ylikuormitukssuojuksessa käytetään sulaketta, joka pysäyttää virran kohotessa liiaksi virran kulkemisen. Esimerkiksi auton sähkölaitteista rakennusten sulakkeisiin.


Siirtymisellä paikasta toiseen päivittäin esimerkiksi kävellen on monia erilaisia hyötyjä.
{| class="wikitable sortable"
* vuorokauden rytmittyminen aktivoi henkisesti
|+ Sulakkeet
** pakottaa päivärytmiin, ja vähintäänkin elimistö hyötyy päivärytmistä.
|-
* konkreettinen kosketus ja tuntuma luonnolliseen ympäristöön ja säähän sekä jalkapohjatuntuma maaperään on joidenkin potilaiden mielestä terapeuttinen kokemus.
! Nimellisvirta !! Sallittu kuormitus !! Tunnusväri
** systemaattisuus vähentää stressitasoja
|-
** muutos/orosessiin itse osallistuminen haastaa luonnetta
| 6 A || 1 380 VA || vihreä
* käveleminen ylläpitää koordinaatiota, motoriikkaa, yleiskuntoa ja pitää elossa pitempään eli toisin sanoen ennaltaehkäisee/myöhentää elämisen laadun romahtamista ks. mm. [https://www.site-shot.com/7J-6XDm_Ee68fAJCrBEAAg artikkeli laajahkosta tutkimuksesta, jossa tarkasteltiin tavallista kävelyä])
|-
* siirtyminen standardina välivaiheena yksinkertaistaa uusien asioiden implementoimista päiväohjelmaan todella paljon
| 10 A || 2 300 VA || punainen
* paikkojen vaihtuminen parantaa perspektiiviä/yleistä suhteellisuudentajua ja tukee maalaisjärkeä sekä uusiin asioihin keskittymistä ja näin ollen oppimista
|-
* hoivahenkilöstön vaihtuminen osittain tai kokonaan ennaltaehkäisee "hullun tohtorin syndroomia" ** terveydenhuollon ammattilaisten pöhöttymistä saattaen johtaa mm. pillerien määräilyyn/hoitojen ohjelmointiin käypähoitosuositusten vastaisesti / lääkeaineiden soveltamiseen valmistajan/oppikirjojen opastaman käyttötarkoitusten vastaisesti / potilaan tarkoituksellinen saattaminen lääkekoomaan. Tällaiset ovat sinänsä yleisinhimillistä, koska potilastapaukset voivat olla esimerkiksi liian monimutkaisia tai liian yksitoikkoisia tai työilmapiiri huono tai potilas pelottaa hoitohenkilöstöä tai hänen mielialan muuoksien taustatekijöitä/syitä ei ymmärretä tai hän käyttäytyy vaihtelevasti siviilissä tai hänellä ei ole omaisia tai hän on ulkoisen organisaation ylläpitämässä edunvalvonnassa tai pakkohoidossa suljetussa hoitolaitoksessa, jossa vallitsee omintakeinen työkulttuuri.
| 16 A || 3 680 VA || harmaa
** Mahdollisuuksia on monen monta, ja on järkevää orientoitua niin, että tällaiset syndroomat eivät ole ainakaan epätavallisia, joskaan eivät välttämättä tavanomaisiakaan. Vaikkakin arvattavasti sellaista tapahtuu eriasteisesti joka mestassa, ja sen tähden sellaiseen kannattaa oppia suhtautumaan suhteellisuudetajuisesti - eikä missään tapauksessa ainakaan denialistisesti.
|-
| 20 A || 4 600 VA || sininen
|-
| 25 A || 5 750 VA || keltainen
|-
| 35 A || 8 050 VA || musta
|-
| 50 A || 11 500 VA || valkoinen
|-
| 63 A || 14 490 VA || kupari
|}


<br>
* Yksivaihevirran sulake: Sulakkeen tarkoitus on suojata johtimia ja laitteita. Laitteen häiriössä tai muusta syystä sähköjärjestelmän kuormittuessa liikaa, sulake ”palaa” ja virrantulo laitteeseen katkeaa. Sulake siis kestää kyseiselle sulakkeelle enintään sallitun kuormituksen, joka ilmaistaan mittayksiköllä VA. Esim. 2 300 VA = 10 x 230.
** Tulppasulake muodostuu ryhmäkeskuksen sulaketaulussa varokekotelosta, pohjakoskettimesta, sulakkeesta ja kierrekannesta. Sulakkeen kapea kärki ei sovi kooltaan pienempään pohjakoskettimeen, joten tämä estää liian suuren sulakekoon käyttämisen. Sulakkeen koko määräytyy laitteen virrantarpeen määrän mukaan. Tavallisimmat sulakkeiden nimellisvirrat ovat 6 A (vihreä), 10 A (punainen), 16 A (harmaa), 20 A (sininen), 25 A (keltainen), 35 A (musta), 50 A (valkoinen) ja 63 A (kupari). Sulakkeen koko selviää sen kyljestä ja tunnusvärinapin väristä. Lisäksi sulakkeet jaetaan nopeisiin ja hitaisiin (etana–kuvake). Tavanomaisen sulakkeen palaessa, sen kannassa oleva tunnusvärinappi irtoaa ja sulake on käyttökelvoton eikä sitä tule korjata. Palaneen sulakkeen voi nähdä kierrekannen pienen ikkunan läpi. Joskus paikallaan olevasta tunnusvärinapista huolimatta sulake voi olla palanut.
** Vanha sulake irrotetaan varokekotelosta ja uusi sulake asennetaan varokekoteloon sulake kierrekannessa sisällä! Sulaketta kierrettäessä toinen käsi pidetään selän takana. Sulake kierretään napakasti kiinni, ei ylikiristetä. Sulake vaihdetaan ''lähtökohtaisesti'' virrattomana eli ilman kuormitusta. 6, 10, 16, 20 ja 25 A -sulakkeet voidaan kuitenkin vaihtaa virrallisina. Virrallisena vaihdettaessa syntyvä valokaari viottaa pysyvästi pohjakosketinta ja se johtaa heikommin ja vastus muodostaa normaalia enemmän lämpöä. Sulakepohja saattaa tällöin myös nokeutua tai polttaa johtimen poikki. 
** Automaattisulakkeessa (johdonsuojakatkaisija) on painike, joka laukeaa ylikuormituksesta ja voidaan palauttaa takaisin I-asentoon vaihtamatta sulaketta. Vanhoissa automaattisulakkeissa on painonappi, joka painetaan alas ja sen alla pieni testipainike.
* Kahvasulake: Ammattilainen vaihtaa.


Lähtökohtaisesti tässä hybridihoiva-mallissa toimittaisiin niin, että asiakas/potilas yöpyisi avustetussa laitoksessa/hoitokodissa/asuntolassa/tuvissa ja siirtyisi päiväajaksi erilliseen päivätoimintaan tai omaistensa pariin. Tällöin esimerkiksi olisi mahdollista välttyä asiakkaan/potilaan aamuiselta ylilääkitsemiseltä jalattomaksi tarpeettomasti, mikäli öisin rauhaton potilas/asiakas on kuitenkin päivisin/ympäristöolosuhteista/henkilöstöstä riippuen tolkuissaan ja yhteistyökykyinen.
== Kuormitettavuus ==
1-vaihe 16 A -> 3,7 kVA
3-vaihe 16 A ->  11 kVA
3-vaihe 32 A ->  22 kVA
3-vaihe 63 A ->  43 kVA


===Esteettömyysasiat===
== Kaapeli (johto, johdin) ==
Sähköjohto muodostuu johdinta suojaavasta eristeestä (vaippa) ja sen sisällä olevasta johtimesta, joka on esimerkiksi kuparia tai alumiinia. Jatkojohtoja on 1-vaiheisia ja 3-vaiheisia.
* Kaapelin poikkipintoja eli poikkinpinta-ala mm<small>2</small>: Esimerkiksi 1,5 mm<sup>2</sup>, 2,5 mm<sup>2</sup>, 6 mm<sup>2</sup>, 16 mm<sup>2</sup>. Vähintään 1,5 mm<sup>2</sup>.
* Perussääntönä 16 A sulake edellyttää 2,5 mm<sup>2</sup> poikkipintaista kaapelia. Näin varmistetaan oikosulkuvirran nouseminen riittävän suureksi suojalaitteen / sulakkeen laukaisemiseksi.
* Tarvittava kaapelin paksuus mm<sup>2</sup> = (Virta A x matka m) / 16
* Pitkä johto ja yhtä lailla ohut johto vastustavat enemmän sähkövirran kulkua kuin lyhyt ja paksu.
* Varavoimakoneiden kaapeleiden ja osien suojaluokka vähintään IPX4.
* Kaapelit suunnitellaan kulkemaan niin, ettei ne joudu mekaaniselle rasitukselle alttiiksi.
* 3-vaiheinen kaapeli sisältää 5 kaapelia.
* Tarkista kaapelin vaipan (ulkokuoren) eheys. Kaapelin säikeiden tulee olla ehjiä.
* Jatkojohtoja (jatkoja) ulkona käytettäessä mielellään maasta irti suojaten näin valumavesiltä. Tarkista pistotulpan ja pistorasian eheys ja suojakansien toimivuus.


Ensiksikin kannattaa huomioida, että esteettömään kulkemiseen kiittyvät vaatimukset ovat vasta viime vuosina kuvioihin tullut "villitys", tätä ennen on pärjätty ilman. Mutta kuitenkin on niin, että esteettömyysasioiden järjestäminen ei ole mitään tähtitiedettä eikä välttämättä yhtään kallistakaan toteuttaa.
== Pistotulppa, pistorasia ==
* 0-luokan suojamaadoittamaton pistorasia: 0 ja vaihde. Peruseristys. Pistotulppa on pyöreä. Asennus rakennuksiin päättynyt vuonna 1997. Vanhoja laitteita 0-luokan pistotulpalla on yhä käytössä (2023). 0-luokan pistotulppaa ei saa loveta sopimaan I-luokan suojamaadoitettuun pistorasiaan. ? I-luokan pistotulppaa ei saa kytkeä 0-luokan suojamaadoittamattomaan pistorasiaan. ?
* I-luokan suojamaadoitettu pistorasia (suko, schuko): 0, KeVi ja vaihde. Peruseritys. Varavoimakoneissa käytetään aina I-luokan suojamaadoitettuja pistotulppia ja pistorasioita.
* II-luokan sähkölaite: Kaksoiseristys eli peruseristys + lisäeristys. Esim. partakone. Ei suojamaadoitusta. II-luokan täysprofiilipistotulppa voidaan kytkeä I-luokan suojamaadoitettuun pistorasiaan.
* III-luokan sähkölaite: Suojajännitteinen sähkölaite, esim. matkapuhelimen laturi. Suojajännite toteutetaan suojamuuntajalla (esim. 12V).
* Europistorasia: Suojamaadoittamattomaan pistorasiaan voidaan liittää 3 pistotulppaa.
* 3-vaiheinen pistorasia:
* Pistokytkin: Esim. pistotulppa.  


== Adapteri, siirtymispistokytkin ==
* 1-vaiheinen 3-napainen (CEE17) pistotulppa. 3-vaiheinen 5-napainen (CEE17) pistotulppa. => ei tule muuntaa suko-pistorasiaan ilman vikavirtasuojaa.
* Siirtymispistokytkin (conversion adaptor):


====Kynnykset====
== Keskukset ==
Kiinteät sähkökeskukset, siirrettävät sähkökeskukset, haaroituskeskus.
* Tarkista keskusten eheys ja suojakansien toimivuus ja kaapeliliitännän holkkitiiviste.
* Sijoitetaan irti maasta tai korkeammalle kohdalle.
* Haaroituskeskus (HK): Esim. HK3x16A, HK3x28A, HK3x32A.


Sisäovien karmien kynnykset, jos sellaisia ylipäänsä rakennuksessa on, ovat tavallisesti irroitettavia, ja näitä kynnyskohtia / lattioiden liikuntasaumoja ei kannata mielenosoituksellisesti jättää irvistämään, sillä niihin pystytään helposti asentaa toisenlainen kynnys. Kynnyksen merkitys on oviaukon äänieristys, jota äänieristystä voidaan parantaa liimaamalla/teippaamalla/nitomalla oven alle esimerkiksi harjasmainen tiivistenauha (sisäoven irrottaminen saranoiltaan onnistuu yleensä löysäämällä yksi ripustusruuvi per sarana).
== Sähkögeneraattori ==
# Esimerkiksi standardikokoisille oville on olemassa valmiita viiluista/vanerista valmistettuja litteitä kynnysaihioita. Mikäli huoneiden lattioiden välillä on korkeuseroa, tämän lattakynnyksen alle voidaan (pyykkipoikien avulla) liimata kohotuskaistale tai esimerkiksi teipata jäykähköä tiivistenauhaa, kitata tai silikonoida.
Sähkömoottorit jaetaan yksivaihe- ja kolmivaihemoottoreihin, joista jälkimmäisistä yleinen on oikosulkumoottori. Oikosulkumoottorin tyyppikilvessä on merkintöjä, esimerkiksi kolmivaihemoottori (3 ~), jaksoluku (f=50), teho (2.2 kW), jatkuvaan käyttöön (Cont), pyöriminen kumpaankin suuntaan (kaksi kaarevaa nuolta), kierrosluku (1400 r/min), laakereiden tyyppi ja suojaus (SKF 6206/C3), moottorin paino (34 kg).  
#* kynnysaihio korotuskaistaleineen kannattaa todennäköisesti jiirisahata, vuolla, höylätä ja/tai hioa pykälättömäksi siirtymäksi huoneesta toiseen. Ja akryylimaalata kevyesti/ohuesti sävyttäen + spraylakata.
* Kumpaankin suuntaan pyörivä kolmivaihesähkömoottori voi pyöriä väärään suuntaan kytkettäessä se toiseen pistorasiaan tai kytkettäessä. Tällöin esimerkiksi puhallin voi pyöriä väärään suuntaan.  
#* uusia kynnyksiä ei kannata "valaa" kiinni taloon ja polttaa vanhoja kynnyksiä takassa, vaan vaikkapa naulata viimeistelynauloin tai ruuvata (mahdollisimman ohuin ruuvein) sijoilleen tai, etenkin mikäli sivukarmien alapäihin jäisi epäsiistiä maalirajaa, kiilata paikoilleen karmeihin kiinnitettävin lyhyin listan- tai rimanpätkin.
* Suorakäyntinen oikosulkumoottori käynnistetään napista painamalla. Yli 3 kW:n tehoiset moottorit yleensä tähti–kolmio–käynnistimellä.
# kynnystenkohdat voidaan myös maalarinteipillä rajaten massata, maalata ja/tai lakata tasaiseksi.
#* Tällainen ratkaisu on paras etenkin mikäli korotetut kynnykset halutaan laittaa takaisin paikoilleen iltaisin. Tällöin kynnysten päähän kannattaa kiinnittää parit huopatassut, jotta kynnys kiilautuisi kätevästi sijoilleen karmien väliin.


=== Tähti-kolmio-käynnistys ===


====Seinäkaiteet====
== Sähköverkko ==
Sähkölaitoksen jakeluverkko, varavoimakoneen tuottama sähköverkko, kenttäsähköverkko. Kiinteistösähköjärjestelmä.
* Rakennuksessa sähkö tulee pääkeskukseen (PK) ja sieltä jatkaa muiden tilojen ryhmäkeskuksiin (RK). Pääkeskuksessa on pääsulakkeet, pääkytkin, ryhmäsulakkeet ja sähkömittari. Ryhmäkeskuksesta sähkö jakaantuu sähkölaitteille.


Seinäkaiteet saattavat olla rollaattoria/pyörätuolia mielekkäämpi ratkaisu kotona.
=== Kenttäsähköverkko ===
Kenttäsähköverkko rakennetaan esimerkiksi tilapäisen avustustoiminnan mahdollistamiseksi. Virtalähteenä on yleensä varavoimakone (sähkövoimakone) tai sähkölaitoksen jakeluverkko.
* Rakennetaan jännitteettömänä määrätty kokonaisuus valmiiksi. Sähkö katkaistaan pääkytkimestä tai poistamalla sulakkeet tai irrottamalla pistotulppa. Sähkön tahaton/tarkoituksellinen kytkeminen estetetään esimerkiksi varoitksin ja mekaanisesti. Kytkettäessä sähköverkko tarkistetaan aina vikavirtasuojakytkimet testipainikkeesta.
* Suunnittele varavoimakoneiden, keskusten ja kaapeleiden sijainti kohtiin, jossa siihen kohdistuu mahdollisimman vähän erilaisia ulkoisia rasituksia ja samoin, että verkko ei häiritse varsinaista toimintaa. Kulku-uran ylityksessä käytetään esimerkiksi lankkuja kaapelin ympärillä koko matkalta. Ripustettaessa vähintään 5 m korkeuteen merkittynä. Yleensä kenttäsähköverkossa käytettävät osat eivät ole vedenpitäviä.
* Käyttölaitteet pyritään saamaan vikavirtasuojan taakse!
* Maakaapelia esiin kaivettaessa, paikantamisen jälkeen, se kaivetaan esillen käsikaivuna.
* Kelat avataan aina koko mitaltaan. Kaapelit lämpiävät, painuvat lumeen ja jäätyvät eli pyritään pitämään irti lumesta ja jäästä. Ripustus ilmaan tai oksilla maasta nostaminen. Huomioi erityisjärjestelyt, jos kaapeleita vedetään rakenteisiin, jotka johtavat sähköä.
* "Virta kulkee pistorasiasta (naaraspuoli) ulospäin". Jatkopistorasia asetetaan yläpuolelle ja pistotulppa alapuolelle eli virran suunnan mukaisesti kosteuden pääsyn estämiseksi pistorasiaan.
* Johtokela on syytä silmukoida kaapeliin tai varastoida.
* Tarkista verkko vähintään päivittäin ja pidä sitä jatkuvasti silmällä.
* Huomioi turvaetäisyys sähkönsiirto- ja jakeluverkosta sekä selvitä maakaapelien sijainti. Hanki kaapelikartta. Ota huomioon myös muiden rakenteiden sijaintia suunniteltaessa ja koneiden käyttöön liittyen. Kone, kuorma, taakka tms. ei saa alittaa turvaetäisyyksiä! Sähkö voi hypätä!
{| class="wikitable"
|+ Turvaetäisyys
|-
! Jännite (V) !! varoetäisyys (m) !! varoetäisyys (m) !! varoetäisyys (m)
|-
| || avojohto || avojohto || riippujohto
|-
| || alla || sivulla || sivulla
|-
| 0,4 kV || 2 || 2 || 0,5 **
|-
| 20 kV || 2 || 3 || 1,5
|-
| 110 kV || 3 || 5 || -
|-
| 220 kV || 4 || 5 || -
|-
| 400 kV || 5 || 5 || -
|}
:* Koskee myös 1 kV riippujohtoja
:* 1 kV = 1000 V
:* 0,4 kV = pienjännitejohto (tavanomainen ilmajohto). 20 kV = keskijännitejohto (kolme erillistä paljasta johtoa). 110 kV = voimajohto (isot korkeat voimalinjat).
* Työkoneilla työskenneltäessä pylväs- ja harusrakenteiden läheisyydessä, turvaetäisyys keski- ja pienjännitejohdoissa on 1 m ja voimajohdoissa 3 m.
: Lähde [https://tukes.fi/sahko/sahkotyot-ja-urakointi/sahkotyoturvallisuus/turvallisuus-sahkojohtojen-laheisyydessa Turvallisuus sähköjohtojen läheisyydessä]


# Seinäkaiteita voidaan sijoittaa niin rakennuksen ulkokylkiin kuin sisäseiniinkin. Seiniin kiinnitettäviä kaidepuita varten on tarjolla edullisia seinäankkurointikiinnikkeitä/amppelikiinnikkeitä. Niitä voi aivan yksinkertaisesti hiomapaperilla tai ihmesienellä vähän karhentaa ja sitten esimerkiksi autospraymaalilla sävyttää jos katsoo hyväksi.
=== Vianetsintä ===
#* Mikäli proppausreiät piikkaa siististi kiviseinään, pikkuproppujenkin ulosvetovoimat riittävät aivan hyvin ulkokaiteen tarkoitukseen.
Sähkömoottorin ylikuormittuessa se kuumenee ja usein haisee poikkeuksellisesti ja sähkömoottori voi myös hurista ilman että se ei lähde käyntiin. Usein seurauksena on sulakkeen palaminen tai automaattisulakkeen laukeaminen. Toimimattoman laitteen vianetsintää voi aloittaa esimerkiksi sulakkeen tarkistamisesta, laitteesta irronneista johdoista. Kannattaa myös tarkistaa, onko laite, jota sähkömoottori pyörittää jumissa pyörittämällä sitä (työturvallisuus!). Harvinaisempia vikoja voivat olla moottorin palaminen, vioittuneet moottorin laakerit, johdon katkeaminen sen kuoren sisältä tai viallisesta käynnistyskytkimestä.
#* Injektiomassa-konekierretappi sekä lyöntitulpat ovat hyvä vaihtoehto, mikäli kaiteet halutaan kiinnittää seinään esimerkiksi sormin kiristettävin silmukkamutterein. Tällöin aluksi kaiteen silmukkamutterin kiinnitystappiin kannattaa aluksi kiristää tavallinen mutteri, jonka kiristyksen jälkeen ylmenevä rvvitappi sahataan/leikataan pois, minkä jälkeen ruuvi poistetaan, leikkauskohtaa siistitään mm. Vesihiomapaperilla ja sitten kiristetään silmukkamutteri paikoilleen.
#* Jos haluaa minimoida esimerkiksi puupaneeliseinään jäävän kiinnitysjäljen, voi tehdä niin, että teippaa huolellisesti kiinnitysreikien alueet ennen ohuiden ruuvinreikien poraamista, sitten kyllästää ruuvinreiät liimainjekrioin ja sitten ruuvaa ohutvartiset (ruuvikierteiset tai konekierteiset) ruuvit sijoilleen, pyyhkii liiat liimat ja poistaa suojateipit. Kaideankkurin puolelle liimaa ankkurointiruuvien reikien eteen huopatassut, joihin on tehty paperiarkin rei'ittäjällä tai naskalilla keskelle reikä.
#* Varsinaiset käsikaideosat voivat olla vaikka luonnollista riukua tai heinäseivästä.
# Käsikaiteen voi periaatteessa ankkuroida myös puunrunkoihin. Tällöin esimerkiksi rautalangalla tai metallinauhoin kiristetään/kiilataan puukapuloita rungon ympäri/kuoren suojaksi, ja sitten ankkuroidaan kaidekannatin tavalliseen tapaan johonkin näistä puukapuloista.
# Sisäseiniin sekä ovien kylkiin voidaan asentaa esimerkiksi pelkkiä käsikahvojakin. Niiden valikoima on laaja, joten kannattaa suunnitella ja mallata.  
#* Kodin sisustusratkaisuja voi olla tarpeen revisioida lisäkaiteiden kiinnittämiseksi tai niiden tarpeen vähentämiseksi.
# Myöskin mitä tulee esimerkiksi ovenpalauttimin varustettuihin kerrostalojen ala-auloihin, niin jotta niistä pääsisi esimerkiksi omatoimisesti rollaattorein läpi, niin molemmin puolin ovea/kulkuaukkoa kannattaisi olla lisäkahvat. Tällöin kahvat kannattaa itse hankkia, mutta huoltoyhtiö asentaa. Teräsrukoisiin oviin ja vastaaviin karmeihin on todennäköisesti hyvin yksinkertainen asentaa kahvoja itseporautuvin ruuvein tai sitten kierteyttämällä/rihlaamalla poranreiät konekierreruuveille. Mahdollisten ovikellopiuhojen vaurioituminen lyhytteräisen läpäisyporauksen yhteydessä on erittäin epätodennäköinen skenaario.
# Joissain rappukäytävissä saattaa olla oelkästään toisella reunalla kaide, vaikka olisi teknisesti ottaen mahdollista lisätä sellainen pystyseinänkin puolelle.
#* Lisäksi portaikon varrelle/välitasanteille saattaisi olla aivan realistista asentaa "auditoriopenkkejä" (joiden istunosa nousee pystyyn).


<br>
== Valaistus ==
=== Loistelamppu ===
Loistelamppu (loistevalaisin) sisältää sekä loistelampun ja sytyttimen. Kumpikin voivat olla viallisia. Sytyttimiä on erilaisia. Loistelamppu vaihdetaan kääntämällä sitä pituusakselinsa ympäri 90 astetta ja kevyesti vetämällä irti. Kiinnittäminen tapahtuu päinvastoin.


====Ulkoportaat, rampit, luiskat ja pitkospuut, lauteet ja laverit====
== Mikrokytkin ==
Mikrokytkimiä käytetään väestönsuojassa usein paine- ja kaasutiiviissä ovissa ja venttiileissä. Niistä johtaa sähköjohto näyttötauluun, jolloin kohteen tila nähdään valvomossa. 


Periaatteessa koska aivan siistejä ja tukevia puisia pyörätuoliluiskia jne. on jo pystytettynä monin paikoin, tässä yhteydessä käydään läpi eräs tällainen konseptiratkaisu, työnimitykseltään Hutera Rimpula <sup>TM</sup>.
[[Luokka:Rakentaminen]]
 
[[Luokka:Väestönsuojelu]]
 
Hutera Rmpula koostuu periaatteessa pelkistä laudoista, eikä siinä tarvita lankkuja välttämättä lainkaan.
# Huteran Rimpulan vaakatasoiset osuudet koostuvat poikkisuuntaisista vaakalaudoista, jotka kiinnittyvät päistään vetäväkantaisin torx-terassiruuvein pituussuuntaisten lautojen lyhyitä alalappeita vasten, joita on 3 kpl per kiinnitys.
#* Mikäli mahdollista, valitaan tiheämpi ruuvikierre harvemman sijaan, jotta ruuvikiinnitysten löystyminen olisi vähäisempää.
#* Lisäksi näiden ripustuskiinnitettävien vaakalautojen kiinnityskohtien alapintoja vasten voidaan laittaa kokolevyiset tai leveältä lappeeltaan halki sahatut laudat/rimat (kohottamaan näitä kävelytasanteen vaakalautoja tasaisen maan pinnasta, jotta lautojen välit eivät täyttyisi heti hiekasta. Tällainen ratkaisu kuitenkin vaikeuttaa ajan saatossa löystyvien torx-ruuvien kiristelyä (torxkärki-räikkäratkaisulla).
#* Tämän lisäksi kävelytasanteen vaakalautojen alapintaan keskilinjan vaiheilla kulkee ruuvein leveä lape ylöspäin lauta, jolla ensiksikin estetään laiturimaisen rakenteen taipuminen salmiakille sekä toisekseen jäykistetään tämä kävelytasanne niin, että se voidaan rakentaa sivusuunnassa kaarevaksikin kulkureitiksi. Kolmanneksi tämä lauta jakaa mahdollista pistemäistä kuormitusta (esimerkiksi sähköpyörätuoli) useille laudoille ja lisäksi estää spekulatiivisen yksittäisen laudan ruuvikiinnitysten repeytymisen irti pitkittäislaudasta.
#* tätä kävelytasanteen jäykistelautaa voidaan myös kovertaa/katkoa pois tieltä esimerkiksi tasanteen laskemiseksi porrasaskelmia, betonitasannetta tai maasta kohoavaa puunjuurta tai kalliota vasten.
#* Hutera Rimpula kävelytasanne/ramppi pystytään siis alentaa aivan pohjan pintaan asti, koska "kansiosan" alapuolella ei ole pitkittäisiä niskapalkkeja periaatteessa lainkaan.
# Huteran Rimpulan niskapalkitus koostuvat kävelytasanteen poikkilatojen yläpintoja vasten molemmilla sivuilla kulkevien pystylapelautojen lisäksi niiden yläpuolella esimerkiksi kahdella korkeudella pituussuunnassa kulkevasta kaidelaudasta, jotka ankkuroituvat toisiinsa tulevien käsikaiteiden pystypuiden välityksellä, jotka on sijoitettu arkkitehtonisesti sopivalla jaolla.
#* Näiden pystysuuntaan asemoitujen pituussuuntaisten lautojen yhteenlaskettu leveys määrittää lujuusteknisesti ottaen kävelytasanteen jännevälin kantavuuden. Mikä yksinkertaistaa lujuuslaskelmia siinä mielessä, että laskelmissa voidaan hyödyntää teoreettisten lujuuksien sijaan käyttää lautatavaran tosiasiallisia koeponnistuslujuuksia.
#* Näiden reunakaiteiden yläpintaan asennetaan lisäksi käsikaiteena sekä rakenteellisena jäykisteenä toimiva kokoleveä tai kavennettu lapelauta vaakalappeelleen pitkittäin. Tämän käsikaidelaudan yläpinta voi olla esimerkiksi sadeveden pois valuttamiseksi kuperaksi höylätty, ja kaarteisen kävelytasanteen tapauksessa se on valmistettu jäljempänä selitetyllä menetelmällä kaarevaksi, kaiteen lisäjäykisteeksi.
# Osa tai kaikki kaiteiden pystypuut voidaan ulottaa maanpintaan saakka, esimerkiksi mikäli kävelytasanne kulkee ilmassa epätasaisen alustan yläpuolella taikka kysymys on luiskasta/rampista.
#* Näiden "kannatinjalkapystyjen" maanpinnan puoleiset sahauspinnat kyllästetään esimerkiksi liimalla, kuten pikaliimalla, vedenkestäviksi. Kannatinjalan alapuolelle upotetaan maahan esimerkiksi ulkolaatta tai luonnonkivi, jonka alta humusmaa on korvattu esimerkiksi kivituhkalla.
# mikäli Huteran Rimpulan konseptilla toteutetaan pitempiä jännevälejä esimerkiksi joen yli, voidaan pitkittäiset pystyniskalaudat korvata tuumaa tai kahta korkeammilla laudoilla ja/tai kapeammalta lappeeltaan paksummilla lankuilla ja/tai sitten laittaa niitä useampia päällekkäisiä varveja. Kannen alla kulkevia jäykistelautoja on myös syytä leveydeltään ja/tai lukumäärältään lisätä jännevälin nurjahtamisen/kiepsahtamisen välttämiseksi. Mikäli ylitettävän alueen pohja kantaa eikä virtaus jäädy tlvisin, voidaan kenties vedenpohjaan ulottaa välituentojakin (huom. mm. ahtojäät).
#* koska käytännöllisesti katsoen tällaiset, jännevälit rakennetaan valmiiksi elementeiksi "maan kamaralla", niin myöskin tarvittavat rynnäkkökuormitustestit voidaan järjestää maassa turvallisesti.
 
<br>
 
====Porrasaskelmat====
 
# Huteran Rimpulan porrastasanteet ovat rakenteeltaan sellaiset, että kylkilautojen porrasaskelmien puoleisia lappeita vasten on ruuvikiinnitetty portaikon vaaka- ja pystylautojen kannatinhyllyiksi vinosahattuja laudanpätkiä, joiden vinosahauslape voi periaatteessa ulottua kylkilautojen (lyhyiden) ylälappeiden tasalle asti, jolloin se on helppo viimmeistelysahatakin siistiksi. Nämä kylkilautojen koko lappeen yläosan levyiset hyllyt voidaan siis kiinnittää (oletusarvoisesti portaikon puolelta päin) ruuvein periaatteessa niin tukevasti kuin halutaan, ulkonäkösyistä voidaan myöskin liimatapittaa.
# pysty- ja vaakasuuntaiset poikkilaudat ruuvikiinnitetään alapuolelta päin näiden kolmionmuotoisten hyllyjen vaaka- ja pystypintoihin.
# porrasaskelman reunimmaiset poikkilaudat asettuvat ylimmän pysty-poikkilaudan lyhyttä ylälapetta vasten, ja sisimmäiset poikkilaudat ruuvikiinnitetään alinta pysty-poikkilaudan lyhyttä alalapetta vasten, jolloin porrasaskelman kansi on varsin jäykkä ilman keskisidoslautaakin, mutta mikäli porrasaskelma on käytännöllisesti katsoen pitempi porrastasanne, niin tällöin reunimman ja sisimmän poikklaudan väliin olisi hyvä vetää keskilinjan vaiheille sidoslauta, jotta jalkatuntuma ei vaihtele, jolloin esimerkiksi portaiden kulkeminen ilman käsiä saattaa aiheuttaa horjahtelua.
# porrasaskelmien kolmionmuotoisten hyllyjen sekä kylkilautojen muodostaman vinotason päälle kiinnitetään mahdollisesti kavennettu lauta sadesuojapaneeliksi, pyörätuoln ylöspäinrehaamisikiskoksi sekä omia rajojaan etsivän nuorison iloksi.
 
<br>
 
====Mutkittelevat väylät====
 
Kaarevoitettu Huteran Rimpulan osuus edellyttää, että kaikki sivukaiteiden pitkittäispuut esikaarevoitetaan sekä lisäksi että käsikaidepuut valmistetaan kaareviksi jäykisteiksi.
# sivukaiteiden pitkittäispuut esikaarevoitetaan esimerkiksi ruuvaamalla ne riviin tasaamattomista päistään poikkilautoihin.
#* Kaksi ruuvia per kiinnityskohta, jotta aihio ei väänny salmiakille seuraavassa vaiheessa.
# nämä pitkittäispuuelementit kastellaan ensin läpeensä, sitten kahdella kiristysliinalla pikku hiljaa kiristellen jännitetään tämä aihio kaarelle, joka on hiukan yli tulevan kaarteen jyrkkyyden.
# annetaan jännitetyn aihion kuivua kunnolla, sitten pinnoitetaan puut esimerkiksi homeenestoainein, maalein, lakoin, petsein, parafiinein, öljyin tms.
# aihio kannattaa purkaa, eli jännitys vapauttaa, vasta kaarevan osuuden kokoamisvaiheessa.
# käsikaideosuus, joka halutaan muuttaa kaarevaksi, kannattaa valmistaa kyllästämättömästä tavarasta, ellei esimerkiksi xyleenin tms ohenteen ja/tai erikoisliiman avulla pystytä saamaan aikaan lujia liimauksia.
# suojataan esimerkiksi maalarinteipillä laudan leveiden lappeiden pinnat tulevalta kaarevalta sahauslinjalta, jonka kaari on tulevan kaarteen jyrkkyyden mukainen. Molemmin puolin. Hahmotellaan esimerkiksi kynällä tämä kaareva sahauslinja.
#* huomioi, että oikean- ja vasemmanpuoleisen käsikaiteen kaarevuus on eri. Kaarevuus määritellään käsikaiteille yhteisen kaarevuuskeskipisteen suhteen (esimerkiksi pitkällä mittanauhalla).
# siirretään irti sahattu kaareva käsikaidepuun osuus täsmälleen vastakkaiselle puolen lautaa ja liimataan se siihen kiinni (eli suorat lyhyet lappeet vastatusten).
#* ruuvipuristiemien sijaan voidaan käyttää esimerkiksi sellaisia itse rakennettuja elementtejä, joissa on kaksi rimanpätkää, jotka asetetaan vastakkaisille puolille liimattavan lauta-aihion alle ja päälle poikittain, ja sitten nämä rimanpätkät kiristetään ruuvein toisiinsa molemmin puolin lauta-aihiota, esimerkiksi sentin etäisyydeltä liimattavasta lauta-aihiosta, jolloin ne tässä vaiheessa siis kiristävät lauta-aihion halkioita kohdakkain. Lopuksi "ikkunankarmien puukiiloin" kiilataan näiden rimanpätkien välisten ruuvien paljaiden varsiosuuksien välityksellä liimattavat pinnat tiukalle toisiaan vasten. Tällaisia tähän tarkoitukseen sovltuvia keskenään identtisiä rima-aihio-vipstaakeja on yksinkertaista valmistaa monia.
# kun em. Ensimmäinen liimausoperaatio on valmistunut, mutta vaadittu kaarevuuskulma on ollut tätä jyrkempi, jatketaan sahaanalla edelleen seuraava jänneosuus ja liimataan uudet halkiot jälleen vastakkaisilta lappeiltaan yhteen.
# lopuksi viimeistelläön esimerkiksi höylällä sekä uudet kaarevat särmät pyöreiksi hiomapaperilla hioen nämä elementit.
# kaareva osuus kootaan kokoon siten, että aluksi ruuvataan keskilinjan jäykistyslautaan/-lautoihin esimerkiksi pästä ja keskeltä alkaen kansilautoja oikeaan kaarevuuteen harvakseltaan.
# seuraavaksi ruuvataan kansilautojen päitä mukailevat esikaarevoitetut pitkittäisniskalaudat paikoilleen.
# sitten ruuvataan kaiteiden pystylaudat sekä ylimmät esikaarevoitetut pitkittäisniskalaudat.
# sitten käsikaidepuut sekä mahdolliset välikorkeuksien pitkittäisniskalaudat.
# lopuksi loput poikittaislaudat, joilla samalla mallataan kurvit symmetrisiksi/hienosäädetään elementin ryhti.
 
<br>
 
=====Viiluvahvisteinen mitallistetun puutavaran jäykistetty puskuponttiliitos=====
 
Seuraava menettely soveltuu esimerkiksi juuri kaidepuiden jatkamiseen esimerkiksi mutkittelevassa väylässä taikka jos halutaan valmistaa erityisen pitkä yhtenäiseltä näyttävä lauta/lankku. Tai jakaa 90 asteen käännöksen kohta (esimerkiksi ulkokurvi) useampaan loivemnan astekuman kaidepätkäksi.
 
# aluksi sahataan jatkoskohtien puskut haluttuun astekulmaan.
#* jos halutaan vältyä liimatahroilta lopputuloksessa, niin ennen puskujen sahaamista suojataan lankkujen päät tarkoituksenmukaisella teipillä kyllin etäälle liitoskodasta
# seuravaksi kiristetään yksitellen kukin käsiteltävä puutavaranpätkä kahden mitallistetun (neljältä lappeeltaan höylätyn) lankunpätkän väliin niin, että näiden lankunpätkien etulappeet sekä käsiteltävän puutavaran puskupinta ovat samassa tasossa.
#* esimerkiksi tällaiset lankunpätkät mitoitetaan pituudeltaan reilusti yli käsiteltävän puutavaran lappeen leveyden. Näiden lankunpätkien päihin ankkuroidaan käsiteltävän puutavan paksuiset ja vähintään puolikkaan puutavaranleveyden levyiset "kenkäpalat". Nyt näiden kenkäpalojen sekä lankunpätkien keskelle kiristettävän puutavan välisten rakojen kohtiin ruuvataan vetokantaiset ruuvit (1 tai 2 kpl), jolloin keinulautamekanismi muodostaa leikkausvoiman, josta aiheutuu laminaarinen puristusvoima puutavaran kevää lapetta vasten, (jolloin se ei lommoudu).
# kiinnitetään esimerkiksi ruuvein jommankumman lankunpätkän avoimen lappeen kylkeen (mahdollisin korotusviiluin, -prikoin, -listoin tms.) käsisirkkelin sahauslinjan kylkikuljetin (käsisirkkelin oma säädettävä sivuohjuri on varmasti liian epätarkka).
# sahataan käsisirkkelillä ensimmäisen puutavaran päähän (sahanteränlevyinen) naaraspontti.
#* ohjurin ansiosta sahaussyvyyttä voidaan lisätä vaiheittain (periaatteessa mitä syvempi ura, sen tukevampi pontitus)
# huomioidaan, että toisen puolen puutavara on asetettava vastaavasti, mutta peilikuvaisesti em. lankunpätkien väliin, jotta samalla kylkikuljetinsäädöllä sahatut päätyponttiurat asettuisivat täsmällisesti vastakkain.
# Liimausvaihetta varten tarvitaan kaksi samankaltaista lankunpätkäkiristintä kuin edellä kuvattu. Nämä kirustetään yhteenliitettävien puiden liitoskohdan tuntumaan, kuitenkin näiden päätyponttiurien taakse. Näihin lankunpätkäkiristimiin ei kuitenkaan ankkuroida samanlaisia kenkäpaloja, vaan pitemmät rimanomaiset pätkät, joilla nämä kaksi lankunpätkäkiristintä yhdistetään toisiinsa, jolloin ne osaltaan kohdistavat puskuponttiliitospätkiä (mikäli ponttien väliin pujotettava viilunpätkä on väljä, kaiteet eivät asetu täsmälleen kohdakkain).
# liimausoperaatio tehdään kahdessa osassa, ensiksi liimataan käsiteltävien puutavaroiden päätyponttiaihioiden puskupinnat kohdakkain (huom. Päädyt imevät runsaasti liimaa).
#* puskuliimaus kiristetään vakaaksi pakottamalla esimerkiksi vasaralla naputellen lankunpätkäkiristykset liukumaan em. rimanomaisten pätkien ohjaamana (nämä liukupinnat voidaan rasvatakin. 
# ensimmäisen liimauksen onnistuttua, esimerkiksi taltalla, mattoveitsellä, fileointiveitsellä tms. siistitään väli, johon urospontitus rakennetaan kahdesta viilusta, jotka tullaan pujottamaan molemmista sivuaukoista paikoilleen.
#* etenkin kun rakennetaan sarjatyönä monia puskuponttiliitoksia, niin periaatteessa kaikkien niiden ponttiviiluaihiot ovat identtisiä, jolloin ne on yksinkertaista valmistaa sirkkelöimällä puutavarasta ensin teränlevyistä, suorasyistä soiroa, jotka leikataan samaan pituuteen, eli 2x näiden ponttiurien sirkkelöintisyvyys. Tämä pätkien pituus voi jäädä väljäksi, mutta viilun paksuus olisi hyvä olla tiukka. Toisaalta, viilunpätkät voidaan myös tarkoituksellisesti sahata hieman ylipitkiksi tai sitten aavistuksen verran kiilapäisiksi, jotta ne voidaan puukolla muotoilla jäämään "pänniin" (ks. seuraava vaihe).
# nämä viilunpätkät (2 tai 3 kpl per liitoskohta) tarvittaessa aavistuksen pyöristetään liitoksen sisään pujotettavista kyljistään, jotta kohdistus olisi helppoa.
#* ylipitkät viilut voidaan vuolla kiilautumaan pituussuunnassaan sopivasti väliin.
#* vaikka puskuliitoksen ponttiraon keskilinja jäisikin "ontoksi", sillä ei ole lujuusteknisesti juuri mitään merkitystä. Kun viilunpätkiä painetaan seuraavaksi paikoilleen, niitä ei ole syytä päntätä väkisin syvemmälle (jos kiilaus ottaa vastaan).
# seuraavaksi viilunpätkät asetetaan liimaan likoamaan (esimerkiksi minigrip-pussiin), jolloin ne muuttuvat puukomposiitiksi.
# yhteenliitettävien puutavaroiden ponttiväleihin saattaa olla järjevä levittää puuliimaa ensiksi, ainakin sahausten pohjauriin, joissa puunsyiden päät imevät sitä runsaasti.
# sujautetaan/naputellaan liimaiset viilunpätkät molemmilta sivuiltaan puskuliitoksen ponttiväliin ja painetaan puristimilla (klossipaloin) puskuliitoksen alta ja päältä tiukaksi.
# liiman kovetuttua sahataan esimerkiksi japanilaisella sahalla ylimenevät viilusoirot pois, arvioidaan samalla silmämääräisesti, että onko puuliima vaikuttanut koko viilun paksuudelta ja ellei, niin levitetään vielä näihin sahattuihin viilujen kylkipintoihin puuliimat.
# poistetaan suojateipit sekä viimeistelyhiotaan (vaiheittain karkeasta hienompaan edeten hiekkapaperilla) liitoskohta. Periaatteessa tällainen liitos on visuaalisesti huomaamaton, rakenteellisesti jäykkä, lujuusteknisesti luja ja laadullisesti säänkestävä, eikä se tarvitse muusta kaiteesta poikkeavaa pintakäsittelyä.
 
<br>
 
==Hoitokulttuuri==
 
Mitä paremmin - esimerkiksi organisaation hallituksen jäseninä - asukkaiden/asiakkaiden/potilaiden omaiset osallistuvat / pysyttelevät mukana laitoksen, asuntolan, palvelukodin, tuetun asumisen, lastensuojelun jne. osaston toiminnassa, sitä tolkullisempana sen toiminta säilyy. Vastaavasti mitä eristetympää, itsenäisempää, "teflonimpaa" osaston toiminta on, sen intensiivisemmin se on vaarassa pöhöttyä. Riippumatta onko kyse yksityisestä vai julkisesta organisaatiosta ja millaisia näennäisiä hyveitä tarkkaillaan/miten toimintaa reguloidaan. Miksi tällainen yleismaailmallinen ilmiö, se on varmaan useamman eri tekijän summa.
# ensiksikin yritystoiminnan lainmukainen tavoite on, ellei perustamisasiakirjassa (PRH:sta tilattavissa maksullisesti) toisin todeta, taloudellinen tuotto.
#* tämä oikeustekninen ilmiökenttä on todella laaja, joitakin mainitsemisen arvoisia mekanismeja ovat esimerkiksi julkisen puolen ja yksityisen puolen "markkinasektorien" erilaisuus, yksityisen puolen toimiessa tuottavuusmotiiveista (motiivina tuloksen maksimointi eli mm. korkeakatteisiin palveluihin keskittyminen, matalakatteisidta palveluista vetäytyminen; julkisen puolen toimiessa lainsäädännöllisten velvoitteiden täyttämiseksi (prioriteettina hoidon järjestäminen "hinnalla millä hyvänsä")
#* palvelun tilaajan, toimittajan ja rahoittajan "pyhä kolminaisuus": kun yksi sitoutuu rahoittamaan toiminnan, jonka toinen taho katsoo tarpeelliseksi tilata kolmannelta taholta (toimittaja/toteuttaja), neljäs taho, toiminnan objekti, potilas/asiakas saattaa päätyä tällaisen palvelutuotannon pelinappulaksi (esimerkiksi siten että tätä pyritään suostuttelemaan sekä häntä pyritään tulkitsemaan tai saamaan sanomaan suullisesti asioita muodossa, joilla pystytään perustelemaan palvelujen tarjoamista 'pyhän kolminaisuuden' tahtomassa muodossa), muita tähän liittyviä lieveilmiöitä jäljempänä.
#* kilpailutuslainsäädäntö velvoittaa julkista puolta kilpailuttamaan hankinnat, joita tarvitaan julkisen puolen lakisääteisten velvoitteiden järjestämiseksi ja valitsemaan taloudellisesti edullisin tarjous. Yleisen resurssipulan (aika, raha, henkilöstö, kulkuyhteydet, taustafasiliteetit) vallitessa mikäli laki esimerkiksi velvoittaisi järjestämään silmälääkäripäivystyksen Saanan huipulle, ja kilpailutuksen edullisin tarjous olisi hankintakustannukseltaan miljoona euroa kuukaudessa, laki velvoittaisi Kilpisjärven kaupungin ostamaan sen sillä hintaa. Tämä oli tietysti kuvitteellinen tilanne, mutta siltikään todellisuus ei merkittävästi eroa siitä.
#* muita äkkiseltään mieleen tulevia oikeusteknisiä käytännön jippoja ovat että yritys pyrkii vakiinnuttamaan itseään "omaa lenkkiään" mahdollisimman vakituiseksi osaksi julkisen palvelutuotannon ketjua - julkiselta kilpailutukselta suojautumiseksi eli oman pitemmän aikavälin liiketoimintansa turvaamiseksi sekä liiketoimintaympäristön ennustettavuuden parantamiseksi eli liiketoimintansa kehittämisen, suunnittelun, päivittämisen täsmentämiseksi so. tehostamiseksi.
#** esimerkiksi isot yritykset "lobbaamalla lobbaavat" lainsäädäntöön mm. säädöstöä, jollaisiin toimintaympäristön uusiin vaatimuksiin ja mekanismeihin juuri kyseinen yritys pystyy mahdollisimman koherentisti vastaamaan
#** esimerkiksi hankkimaan henkilöstöä pois kilpailijoilta sekä julkiselta puolelta (sekä suoraan "koulunpenkiltä" että jo-rekrytoituja), jolloin muodostuu palvelukysynnän ja palvelutarjonnan epätasapaino (jolloin yrityksen neuvotteluasema vahvistuu ja toisaalta suoraankin, muut tahot joutuvat ostamaan "konsultteja" selvitäkseen omista palveluntarjontavelvoitteistaan.
#** asiakkaita/potilaita pyritään sitouttamaan "palveluntuottajan leiriin"/palveluketjuun mahdollisimman (sopivan) pitkäaikaisesti monin erilaisin tavoin, mm. "sulkemalla ovia" 'objektin' selän takana
#** edellälueteltujen yhteisvaikutuksena tilanne saattaa objektin kannalta näyttäytyä vaihtoehtojen / "pirran" harventumisena ja yksisuuntaistumisena, jopa henkisen/fyysisen toimintakyvyn rapistumisena ennenaikaisesti, "laitostumisena", invalidisoitumisena, päätöksentekokyvyn/päättäväisyyden/johdonmukaisen ajattelun vaikeutumisena.
# Toinen, edellämainittuun etäisesti liittyvä, ilmiö on teknisesti inhimillisempi: työhyvinvointi, työkulttuuri, työn mielekkyys, työntekijöiden työurien etenemiseen/osaamisen kehittämiseen panostamisen ilmapiiri, työn kuormittavuus, koulutustaustan, ansioluettelon, vakanssin, tittelin, ammattiosaamisen, ihmisten sekä työpanosten keskinäinen arvostaminen, esimiestaidot, työyhteisön toimien tarkkarajaisuus, johtoportaikon jyrkkyys jne. yritystoiminnan ja työelämän perusseikat, joita on mielin määrin tutkittu tieteellisesti vuosikymmenten varrella. #* Periaatteessa ihmisen toimint
 
<br>
 
==Lisälukemistoa==
 
<br>
 
* https://www.valkeakoskensanomat.fi/uutiset/art-2000009787744.html
: 106 vuotiaan Arvi Hämäläisen ajatuksia
 
<br>
 
* https://www.kauppalehti.fi/uutiset/kl/45801cc1-b8a4-4614-941c-d48b4e2cf515
: Eräässä organisaatiossa kokeiltu ja toimivaksi havaittu kikka
 
<br>
 
 
[[Luokka:Yhteiskunta]]
[[Luokka:SHTF]]

Versio 26. marraskuuta 2023 kello 21.46

Johdanto

Varavoimakone

Sähköturvallisuus

Sähkötapaturmat, sähköiskut, sähköpalot. Osaamaton ja huolimaton asennus ja huolto.

  • Käytä ainoastaan kunnossa olevia sähkölaitteita! Vähintään aistinvarainen tarkastus. Automaattisuojat tulee testata säännöllisesti. Lue käyttö- ja huolto-ohjeet! Työskentele työpareittain. Vedä kaapelia kaapelista, ei pistotulpasta tai pistorasiasta. Merkitse selvästi vialliset laitteet, esim. viallinen, käyttökiellossa.
  • Huomioi olosuhteet, käyttölämpötila (pakkanen), kosteus jne.
  • Poikkeava haju, valo (esim. kirkastuminen/himmentyminen), ääni, lämpö, vaiheiden puuttuminen, jännitteen muutos, taajuuden muutos tai sähköisku ovat merkkejä epänormaalista laitteen tai sähköverkon toiminnasta.
  • Havaittaessa laitteessa poikkeavaa toimintaa: Kytke jännitteettömäksi (esim. pistotulppa irti, pääkytkin 0-asentoon, sammuttamalla varavoimakone). Estä laitteen kytkentä uudelleen päälle. Älä yritä kytkeä uudelleen esimerkiksi toistamalla käynnistystä.
  • Nollavika: Nollajohdin on poikki, jolloin paluuvirta kulkee maadoitusten kautta. Sähkölaite ei toimi normaalisti, esim. lamppujen kirkkaus ja moottorin käynti. Merkittävä vaara sähköiskulle, tulipalolle tai muulle vauriolle. Kytke heti sähköt pois!
  • Ota huomioon ukkonen ja salamaniskut. Salama iskee useammin johonkin korkeaan, kuten mastoon tai puuhun.
  • Sähkölaitetta kosketettaessa vähän kostutetuilla sormenpäiden ulkopinnalla ensin näppääminen on turvallisempaa kuin tarttumalla, jolloin ei tapahdu sormien kouristumista sähkölaitteeseen kiinni.
  • Osuttaessa maakaapeliin: "Poistu välittömästi kaapelin vauriokohdasta tasajalkaa hyppien tai loikkien siten, että vain toinen jalka on kerrallaan maassa. Vaurioituneessa kaapelissa voi olla jännite, tai siihen voi tulla jännite uudelleen. [1]"
  • Osuttaessa työkoneella johtoon: "Yritä ajaa työkone irti sähköjohdosta. Jos työkone syttyy tuleen tai renkaat savuavat, hyppää työkoneesta ulos tasajalkaa. Poistu työkoneen läheisyydestä tasajalkaa hyppien tai loikkien niin, että vain toinen jalka on kerrallaan maassa. Älä kosketa työkonetta ja maata yhtä aikaa. [2]"
Hengenvaara-esite
Turvallinen toiminta -esitys

Ensiapu

  1. Onko henkilö kiinni virtapiirissä? Vaihtovirrasta ei välttämättä pysty itse irtautumaan.
  2. Onko kyse suurjännitetapaturmasta? Älä mene lähelle ennen virran katkaisua.
  3. Vaarannatko itsesi?
  4. Katkaise nopeasti virta.
    1. Vaihtoehtoisesti irrota henkilö kuivalla eristävällä välineellä (kuiva lauta, naru, vaate).
  5. Soita 112, anna ensiapua. Lääkäriin (EKG).

Työkalut

Yleismittari (multimeter)

  • 200 mA = 0,2 A. 20 mA = 0,02 A. 200 µ = 0,0002 A.
  • A mittaa virtaa virtaa.
  • yleismittarin sisällä on ampeeriin liittyen pieni sulake, esimerkiksi fyysiseltä kooltaan 5x20 mm ja arvoltaan 0,5 A 250 V. Jos mittaria käyttää väärin, tämä sulake palaa ja ampeerimittaus ei tietystikään toimi tällöin. Näkyy vain nollia.
  • esimerkiksi 12 V järjestelmässä toimivassa autossa käännä mittari asentoon 200 mA ja työnnä mittarin teräväpiikkiset kärjet esimerkiksi nykyaikaisen sulakkeen päällä näkyviin metallisiin pintoihin. Jos sulakkeen läpi kulkee virtaa, näkyy arvo mittarissa. Jos auto on esimerkiksi sammuksissa, niin saattaa näkyä joku todella pieni arvo hetken ja sitten nollaantua. 12 V:n akussa 11 V on jo tyhjä akku.
  • jos auton akku esimerkiksi tyhjenee itsestään, jossain on vuoto ja sen voi etsiä juuri tällä tavoin käymällä kaikki auton sulakkeet läpi. Niitä voi olla eri puolilla autoa.

Jännitteenkoetinkynä

Tarkista kynän eheys ennen käyttöä. Jos valo palaa kun kosketetaan sormella pistorasiaan työnnetyn koetinkynän tyvipäätä, kynä on kosketuksissa vaiheeseen. Jos toisella sormenpäällä samalla kosketetaan pistorasian KeViä ja valo kirkastuu, tällöin KeVi toimii.

Muut työkalut

Ruuvitaltta 2–3 mm terä, ruuvitaltta 5 mm terä, ristipäämeisseli, sivuleikkurit, vaipan kuorimispihdit.

Sähköstä

Sähkövirta jaetaan tasavirtaan (DC, Direct Current) ja vaihtovirtaan (AC, Alternative Current). Tasavirrassa on plus (+) ja minus (–). Vaihtovirrassa nolla ja vaihe. Tasavirtaa käytetään varavoimakoneen moottorissa itsessään, sen akuissa ja esimerkiksi taskulampuissa. Vaihtovirta saadaan sähköverkosta tai sitä tuotetaan varavoimakoneella tai invertterillä (vaihtosuuntaaja) eli jännitteen muuntajalla.

  • Jännite (yksikkö voltti V, tunnus U). Millä jännitteellä sähkölaite toimii.
  • Virta (yksikkö ampeeri A, tunnus I). Miten paljon sähkölaite kuluttaa virtaa. Mitä suurempi virta, sitä suurempi tehonkulutus.
  • Teho (pätöteho, yksikkö watti W, tunnus P), ilmoitetaan myös kilovolttiampeereina (kVA). Tehon on oltava moottoreiden osalta riittävä, n. 20 % suurempi. Kuinka paljon laite kuluttaa tehoa.
  • Energia (yksikkö kWh, tunnus E). Sähkönkulutus. 1000 wattinen sähkölämmitin kuluttaa 1 tunnissa 1 kWh.
  • Resistanssi (yksikkö ohmi Ω, tunnus R). Vaihtosähkön 1-vaihevirta (valovirta, seinävirta, 1 ~) on jännitteeltään 230 V. Vaihtosähkön 3-vaihehevirta (kolmivaihevirta, voimavirta, 3 ~) on jännitteeltään 360 V. Tavoitteena on mahollisimman vähäinen resistanssi (kuorma). Jännite ja piirin resistanssi vaikuttavat virran suuruuteen.
    • 3-vaiheinen: Vanha L1, L2, L3. Uusi L1, L2, L3, 0, PEM-suojamaa.
      • 0: sininen
  • Suojamaadoitus: Sähkölaitteen runko ja kosketukselle avoimet metallit on yhdistetty maadoitukseen eli maaperään. Maadoitusjohdin on virraton normaalitilassa. Sähkölaitteiden rungot ovat vapaita jännite-eroista (potentiaalintasaus). Sähkölaitteen eristysvika synnyttää maahan sellaisen virran, että sulake palaa tai johdonsuojakatkaisija katkaise jännitteen. Antenni maadoitetaan itsenäisesti suoraan maahan.
    • Kelta-vihreä ("KeVi") johto aina tai paljaspintainen kuparijohdin.
    • Suojamaadoistusjohdin (PE).
  • Sarjaankytkentä: peräkkäin kytketyt virtapiirin osat -> kaikille osille sama virta.
  • Rinnankytkentä: rinnakkain kytketyt virtapiirin osat -> kaikille osille sama jännite.
  • Taajuus (Hz): Eurooppa 50 Hz, Yhdysvallat 60 Hz. Taajuus tulee olla kunnossa! Pysyttävä n. 50 Hz. Vaihtovirrassa virta ja jännite vaihtelevat. Kuormituksen lisääntyessä alenee. Oikosulkumoottorit 4–7 * In. Moottori ja isot muuntajat, käynnistyspiikki.
  • Sähkölaitteen tyyppikilpi
    • CE-merkintä: Täyttää EU-direktiivien vaatimukset.
    • FI-merkki: Sähkölaitteen tarkastusmerkki.
    • MALLI (model.), V, KW, A, MPa, kg

Kotelointiluokka (IP-luokitus)

Käyttö sallittu luokan mukaisissa olosuhteissa. Ulkona vähintään IP34, mielellään IP44; märkätilassa IP44; vedessä IP68. Räjähdysvaarallinen EX-luokiteltu tila (ATEX).

  • Muodostuu kahdesta numerosta (IP66) tai kirjaimesta ja numerosta (IPX4, roiskeenpitävä). Ensimmäinen tunnusnumero ilmaisee kosketus- ja pölytiiveyden, toinen tunnusnumero vesisuojauksen.
IP-luokitus
Numero Kosketussuojaus/pölytiiveys Vesisuojaus
0 avoin rakenne avoin rakenne
1 kosketussuojattu nyrkiltä >= 50 mm tippuvedenpitävä
2 kosketussuojattu sormelta >= 12,5 mm tippuvedenpitävä kun kotelo 15° kulmassa
3 kosketussuojattu työkaluilta >= 2,5 mm sateenpitävä
4 kosketussuojattu langalta => 1 mm roiskeenpitävä
5 pölynsuojattu vesisuihkeenpitävä
6 pölytiivis suojattu voimakkaalta vesisuihkeelta
7 suojattu lyhytaikaiselta veteen upottamiselta
8 kestää jatkuvan upotuksen

Vikasuojaus

Johtava osa ei saa tulla vaarallisen jännitteiseksi vaan osan vikaantuessa, jokin suoja kytkee jännitteen pois.

  • Vikavirtasuoja suojaa sähköiskulta käyttäjän koskettaessa laitteen jännitteistä osaa. Laitteen runko ei tällöin muutu jännitteelliseksi. Vikavirtasuoja mittaa lähtevää ja palaavaa virtaa ja virran poiketessa toisistaan katkaisee virtapiirin. Edellyttää suojamaadoitusta (kevi). 0 ja vaiheen oikosulussa vikavirtasuoja ei toimi. Laukeamisen syy selvitetään irrottamalla kaikki kuormitukset kyseisen vikavirtasuojan pistorasioista ja kytketään sähkölaitteita yksi kerrallaan etsien viallinen.
  • Suojamaadoitus on tärkeä osa sitä edellyttävän varavoimakoneen turvallista käyttöä. Maadoitetussa varavoimakoneessa voidaan käyttää vikavirtasuojaa, joka on varavoimakoneessa itsessään tai kaapeliin liitettävä siirrettävää vikavirtasuojaa. Siirrettävä vikavirtasuoja soveltuu myös liitettäessä sähkölaite esim. vikavirtasuojaamattoman rakennuksen pistorasiaan.
    • Koestetaan sähköverkkoon kytkettynä vikavirtasuojan testipainiketta painamalla ja palautetaan testin jälkeen toiminta-asentoon. Testipainiketta painamalla vikavirtasuoan tulee laueta. Testaaminen aloitetaan varavoimakoneesta edeten järjestyksessä kenttäsähköverkkoa. Edellyttää jännitteen, mutta ei kuormaa. Käytettäessä 1-vaiheista syöttöä, 3-vaiheinen vikavirtasuoja ei mahdollisesti laukea testipainikkeesta.
  • Oikosulkusuojaus ja ylikuormitussuojaus sulakkeilla. Oikosulku aiheutuu 0 ja yhden tai useamman vaiheen osuessa yhteen ilman kuormaa. Oikosulkusuojaus rajoittaa oikosulun kestoa laukeamalla nopeasti. Johtaa esimerkiksi ihmisestä maahan.
  • Varavoimakoneen liian pitkä kaapeli ei välttämättä laukaise johdonsuojaa asianmukaisesti!

Sulake

SULAKERASIAKUVA TÄHÄN Kuvassa 1-vaihevirran sulakkeita.

Ylikuormitukssuojuksessa käytetään sulaketta, joka pysäyttää virran kohotessa liiaksi virran kulkemisen. Esimerkiksi auton sähkölaitteista rakennusten sulakkeisiin.

Sulakkeet
Nimellisvirta Sallittu kuormitus Tunnusväri
6 A 1 380 VA vihreä
10 A 2 300 VA punainen
16 A 3 680 VA harmaa
20 A 4 600 VA sininen
25 A 5 750 VA keltainen
35 A 8 050 VA musta
50 A 11 500 VA valkoinen
63 A 14 490 VA kupari
  • Yksivaihevirran sulake: Sulakkeen tarkoitus on suojata johtimia ja laitteita. Laitteen häiriössä tai muusta syystä sähköjärjestelmän kuormittuessa liikaa, sulake ”palaa” ja virrantulo laitteeseen katkeaa. Sulake siis kestää kyseiselle sulakkeelle enintään sallitun kuormituksen, joka ilmaistaan mittayksiköllä VA. Esim. 2 300 VA = 10 x 230.
    • Tulppasulake muodostuu ryhmäkeskuksen sulaketaulussa varokekotelosta, pohjakoskettimesta, sulakkeesta ja kierrekannesta. Sulakkeen kapea kärki ei sovi kooltaan pienempään pohjakoskettimeen, joten tämä estää liian suuren sulakekoon käyttämisen. Sulakkeen koko määräytyy laitteen virrantarpeen määrän mukaan. Tavallisimmat sulakkeiden nimellisvirrat ovat 6 A (vihreä), 10 A (punainen), 16 A (harmaa), 20 A (sininen), 25 A (keltainen), 35 A (musta), 50 A (valkoinen) ja 63 A (kupari). Sulakkeen koko selviää sen kyljestä ja tunnusvärinapin väristä. Lisäksi sulakkeet jaetaan nopeisiin ja hitaisiin (etana–kuvake). Tavanomaisen sulakkeen palaessa, sen kannassa oleva tunnusvärinappi irtoaa ja sulake on käyttökelvoton eikä sitä tule korjata. Palaneen sulakkeen voi nähdä kierrekannen pienen ikkunan läpi. Joskus paikallaan olevasta tunnusvärinapista huolimatta sulake voi olla palanut.
    • Vanha sulake irrotetaan varokekotelosta ja uusi sulake asennetaan varokekoteloon sulake kierrekannessa sisällä! Sulaketta kierrettäessä toinen käsi pidetään selän takana. Sulake kierretään napakasti kiinni, ei ylikiristetä. Sulake vaihdetaan lähtökohtaisesti virrattomana eli ilman kuormitusta. 6, 10, 16, 20 ja 25 A -sulakkeet voidaan kuitenkin vaihtaa virrallisina. Virrallisena vaihdettaessa syntyvä valokaari viottaa pysyvästi pohjakosketinta ja se johtaa heikommin ja vastus muodostaa normaalia enemmän lämpöä. Sulakepohja saattaa tällöin myös nokeutua tai polttaa johtimen poikki.
    • Automaattisulakkeessa (johdonsuojakatkaisija) on painike, joka laukeaa ylikuormituksesta ja voidaan palauttaa takaisin I-asentoon vaihtamatta sulaketta. Vanhoissa automaattisulakkeissa on painonappi, joka painetaan alas ja sen alla pieni testipainike.
  • Kahvasulake: Ammattilainen vaihtaa.

Kuormitettavuus

1-vaihe 16 A -> 3,7 kVA
3-vaihe 16 A ->  11 kVA
3-vaihe 32 A ->  22 kVA
3-vaihe 63 A ->  43 kVA

Kaapeli (johto, johdin)

Sähköjohto muodostuu johdinta suojaavasta eristeestä (vaippa) ja sen sisällä olevasta johtimesta, joka on esimerkiksi kuparia tai alumiinia. Jatkojohtoja on 1-vaiheisia ja 3-vaiheisia.

  • Kaapelin poikkipintoja eli poikkinpinta-ala mm2: Esimerkiksi 1,5 mm2, 2,5 mm2, 6 mm2, 16 mm2. Vähintään 1,5 mm2.
  • Perussääntönä 16 A sulake edellyttää 2,5 mm2 poikkipintaista kaapelia. Näin varmistetaan oikosulkuvirran nouseminen riittävän suureksi suojalaitteen / sulakkeen laukaisemiseksi.
  • Tarvittava kaapelin paksuus mm2 = (Virta A x matka m) / 16
  • Pitkä johto ja yhtä lailla ohut johto vastustavat enemmän sähkövirran kulkua kuin lyhyt ja paksu.
  • Varavoimakoneiden kaapeleiden ja osien suojaluokka vähintään IPX4.
  • Kaapelit suunnitellaan kulkemaan niin, ettei ne joudu mekaaniselle rasitukselle alttiiksi.
  • 3-vaiheinen kaapeli sisältää 5 kaapelia.
  • Tarkista kaapelin vaipan (ulkokuoren) eheys. Kaapelin säikeiden tulee olla ehjiä.
  • Jatkojohtoja (jatkoja) ulkona käytettäessä mielellään maasta irti suojaten näin valumavesiltä. Tarkista pistotulpan ja pistorasian eheys ja suojakansien toimivuus.

Pistotulppa, pistorasia

  • 0-luokan suojamaadoittamaton pistorasia: 0 ja vaihde. Peruseristys. Pistotulppa on pyöreä. Asennus rakennuksiin päättynyt vuonna 1997. Vanhoja laitteita 0-luokan pistotulpalla on yhä käytössä (2023). 0-luokan pistotulppaa ei saa loveta sopimaan I-luokan suojamaadoitettuun pistorasiaan. ? I-luokan pistotulppaa ei saa kytkeä 0-luokan suojamaadoittamattomaan pistorasiaan. ?
  • I-luokan suojamaadoitettu pistorasia (suko, schuko): 0, KeVi ja vaihde. Peruseritys. Varavoimakoneissa käytetään aina I-luokan suojamaadoitettuja pistotulppia ja pistorasioita.
  • II-luokan sähkölaite: Kaksoiseristys eli peruseristys + lisäeristys. Esim. partakone. Ei suojamaadoitusta. II-luokan täysprofiilipistotulppa voidaan kytkeä I-luokan suojamaadoitettuun pistorasiaan.
  • III-luokan sähkölaite: Suojajännitteinen sähkölaite, esim. matkapuhelimen laturi. Suojajännite toteutetaan suojamuuntajalla (esim. 12V).
  • Europistorasia: Suojamaadoittamattomaan pistorasiaan voidaan liittää 3 pistotulppaa.
  • 3-vaiheinen pistorasia:
  • Pistokytkin: Esim. pistotulppa.

Adapteri, siirtymispistokytkin

  • 1-vaiheinen 3-napainen (CEE17) pistotulppa. 3-vaiheinen 5-napainen (CEE17) pistotulppa. => ei tule muuntaa suko-pistorasiaan ilman vikavirtasuojaa.
  • Siirtymispistokytkin (conversion adaptor):

Keskukset

Kiinteät sähkökeskukset, siirrettävät sähkökeskukset, haaroituskeskus.

  • Tarkista keskusten eheys ja suojakansien toimivuus ja kaapeliliitännän holkkitiiviste.
  • Sijoitetaan irti maasta tai korkeammalle kohdalle.
  • Haaroituskeskus (HK): Esim. HK3x16A, HK3x28A, HK3x32A.

Sähkögeneraattori

Sähkömoottorit jaetaan yksivaihe- ja kolmivaihemoottoreihin, joista jälkimmäisistä yleinen on oikosulkumoottori. Oikosulkumoottorin tyyppikilvessä on merkintöjä, esimerkiksi kolmivaihemoottori (3 ~), jaksoluku (f=50), teho (2.2 kW), jatkuvaan käyttöön (Cont), pyöriminen kumpaankin suuntaan (kaksi kaarevaa nuolta), kierrosluku (1400 r/min), laakereiden tyyppi ja suojaus (SKF 6206/C3), moottorin paino (34 kg).

  • Kumpaankin suuntaan pyörivä kolmivaihesähkömoottori voi pyöriä väärään suuntaan kytkettäessä se toiseen pistorasiaan tai kytkettäessä. Tällöin esimerkiksi puhallin voi pyöriä väärään suuntaan.
  • Suorakäyntinen oikosulkumoottori käynnistetään napista painamalla. Yli 3 kW:n tehoiset moottorit yleensä tähti–kolmio–käynnistimellä.

Tähti-kolmio-käynnistys

Sähköverkko

Sähkölaitoksen jakeluverkko, varavoimakoneen tuottama sähköverkko, kenttäsähköverkko. Kiinteistösähköjärjestelmä.

  • Rakennuksessa sähkö tulee pääkeskukseen (PK) ja sieltä jatkaa muiden tilojen ryhmäkeskuksiin (RK). Pääkeskuksessa on pääsulakkeet, pääkytkin, ryhmäsulakkeet ja sähkömittari. Ryhmäkeskuksesta sähkö jakaantuu sähkölaitteille.

Kenttäsähköverkko

Kenttäsähköverkko rakennetaan esimerkiksi tilapäisen avustustoiminnan mahdollistamiseksi. Virtalähteenä on yleensä varavoimakone (sähkövoimakone) tai sähkölaitoksen jakeluverkko.

  • Rakennetaan jännitteettömänä määrätty kokonaisuus valmiiksi. Sähkö katkaistaan pääkytkimestä tai poistamalla sulakkeet tai irrottamalla pistotulppa. Sähkön tahaton/tarkoituksellinen kytkeminen estetetään esimerkiksi varoitksin ja mekaanisesti. Kytkettäessä sähköverkko tarkistetaan aina vikavirtasuojakytkimet testipainikkeesta.
  • Suunnittele varavoimakoneiden, keskusten ja kaapeleiden sijainti kohtiin, jossa siihen kohdistuu mahdollisimman vähän erilaisia ulkoisia rasituksia ja samoin, että verkko ei häiritse varsinaista toimintaa. Kulku-uran ylityksessä käytetään esimerkiksi lankkuja kaapelin ympärillä koko matkalta. Ripustettaessa vähintään 5 m korkeuteen merkittynä. Yleensä kenttäsähköverkossa käytettävät osat eivät ole vedenpitäviä.
  • Käyttölaitteet pyritään saamaan vikavirtasuojan taakse!
  • Maakaapelia esiin kaivettaessa, paikantamisen jälkeen, se kaivetaan esillen käsikaivuna.
  • Kelat avataan aina koko mitaltaan. Kaapelit lämpiävät, painuvat lumeen ja jäätyvät eli pyritään pitämään irti lumesta ja jäästä. Ripustus ilmaan tai oksilla maasta nostaminen. Huomioi erityisjärjestelyt, jos kaapeleita vedetään rakenteisiin, jotka johtavat sähköä.
  • "Virta kulkee pistorasiasta (naaraspuoli) ulospäin". Jatkopistorasia asetetaan yläpuolelle ja pistotulppa alapuolelle eli virran suunnan mukaisesti kosteuden pääsyn estämiseksi pistorasiaan.
  • Johtokela on syytä silmukoida kaapeliin tai varastoida.
  • Tarkista verkko vähintään päivittäin ja pidä sitä jatkuvasti silmällä.
  • Huomioi turvaetäisyys sähkönsiirto- ja jakeluverkosta sekä selvitä maakaapelien sijainti. Hanki kaapelikartta. Ota huomioon myös muiden rakenteiden sijaintia suunniteltaessa ja koneiden käyttöön liittyen. Kone, kuorma, taakka tms. ei saa alittaa turvaetäisyyksiä! Sähkö voi hypätä!
Turvaetäisyys
Jännite (V) varoetäisyys (m) varoetäisyys (m) varoetäisyys (m)
avojohto avojohto riippujohto
alla sivulla sivulla
0,4 kV 2 2 0,5 **
20 kV 2 3 1,5
110 kV 3 5 -
220 kV 4 5 -
400 kV 5 5 -
  • Koskee myös 1 kV riippujohtoja
  • 1 kV = 1000 V
  • 0,4 kV = pienjännitejohto (tavanomainen ilmajohto). 20 kV = keskijännitejohto (kolme erillistä paljasta johtoa). 110 kV = voimajohto (isot korkeat voimalinjat).
  • Työkoneilla työskenneltäessä pylväs- ja harusrakenteiden läheisyydessä, turvaetäisyys keski- ja pienjännitejohdoissa on 1 m ja voimajohdoissa 3 m.
Lähde Turvallisuus sähköjohtojen läheisyydessä

Vianetsintä

Sähkömoottorin ylikuormittuessa se kuumenee ja usein haisee poikkeuksellisesti ja sähkömoottori voi myös hurista ilman että se ei lähde käyntiin. Usein seurauksena on sulakkeen palaminen tai automaattisulakkeen laukeaminen. Toimimattoman laitteen vianetsintää voi aloittaa esimerkiksi sulakkeen tarkistamisesta, laitteesta irronneista johdoista. Kannattaa myös tarkistaa, onko laite, jota sähkömoottori pyörittää jumissa pyörittämällä sitä (työturvallisuus!). Harvinaisempia vikoja voivat olla moottorin palaminen, vioittuneet moottorin laakerit, johdon katkeaminen sen kuoren sisältä tai viallisesta käynnistyskytkimestä.

Valaistus

Loistelamppu

Loistelamppu (loistevalaisin) sisältää sekä loistelampun ja sytyttimen. Kumpikin voivat olla viallisia. Sytyttimiä on erilaisia. Loistelamppu vaihdetaan kääntämällä sitä pituusakselinsa ympäri 90 astetta ja kevyesti vetämällä irti. Kiinnittäminen tapahtuu päinvastoin.

Mikrokytkin

Mikrokytkimiä käytetään väestönsuojassa usein paine- ja kaasutiiviissä ovissa ja venttiileissä. Niistä johtaa sähköjohto näyttötauluun, jolloin kohteen tila nähdään valvomossa.

Noudettu kohteesta ”https://wikikko.info/w3/index.php?title=Hybridihoiva&oldid=5472”